Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen"

Transkriptio

1 Tutkimus ja opetus Martina Torppa Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen kehittäminen Espoossa Terveydenhuollon täydennyskoulutusta ohjaavat lainsäädäntö ja henkilöstön tarve pysyä ajan tasalla. Moniammatillisuus muodostaa erityisen haasteen täydennyskoulutukselle varsinkin perusterveydenhuollossa. Espoon sosiaali ja terveystoimessa on syksystä 2004 lähtien kehitetty systemaattisesti työnantajan tarjoamaa perusterveydenhuollon moniammatillista ja oppijalähtöistä täydennyskoulutusta. Kehitystyön pedagoginen tausta pohjaa aikuisen oppimisen teorioihin, ja työssä pyritään vakiinnuttamaan oppimista edistävän organisaatiokulttuuria, jossa täydennyskoulutus liitetään läheisesti organisaation strategiseen johtamiseen ja laatutyöhön. Duodecim 2006;122:571 7 T erveydenhuollon täydennyskoulutus on perus tai jatkokoulutuksen jälkeistä aikuiskoulutusta. Englanninkielisessä kirjallisuudessa esiintyy kaksi erilaista aiheeseen liittyvää termiä: continuous professional development (CPD) ja continuous medical education (CME). Viimeksi mainittu liitetään tavallisesti muodolliseen täydennyskoulutukseen, kuten kongresseihin, symposiumeihin, luentoihin tai muihin opetustapahtumiin (Cantillon ja Jones 1999). CPD taas on ammattilaisen tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämistä niin muodollisessa koulutuksessa kuin epävirallisissa yhteyksissä (Bennett ym. 2000). Termiin yhdistetään myös terveydenhuollon nykyinen moniammatillinen luonne (Peck ym. 2000). Tarkkaa rajaa käsitteiden välillä ei ole, ja niiden käytössä esiintyykin päällekkäisyyttä (Cantillon ja Jones 1999). Suomessa laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) edellyttää ammattitaidon jatkuvaa täydentämistä. Asetus 1194/2003 määrittelee täydennyskoulutuksen suunnitelmalliseksi koulutukseksi, joka perustuu väestön terveystarpeisiin ja muuttuviin hoitokäytäntöihin sekä terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutustarpeeseen. Ammatillisen täydennyskoulutuksen tarkoitus on pitää työntekijä kehityksen tasalla niiden ammattitehtävien hoitamisessa, jotka kuuluvat hänen toimeensa tai ammattiasemaansa (Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus 2004). Kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvän valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan terveydenhuoltohenkilöstölle tulee järjestää täydennyskoulutusta työnantajan kustannusvastuulla peruskoulutuksen pituuden, työn vaativuuden ja toimenkuvan muuttumisen mukaan keskimäärin 3 10 päivää vuodessa. (Sosiaali ja terveysministeriö 2002). Vuonna 2002 voimaan tulleet kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain täydennyskoulutusta koskevat säännökset (992/2003 ja 993/2003) velvoittavat terveydenhuollon toimintayksikköjä huolehtimaan henkilöstönsä riittävästä osallistumisesta täydennyskoulutukseen. Vuodesta 2004 lähtien kuntien sosiaali ja terveydenhuollon valtionosuudet ovat sisältäneet lisärahoitusta myös täydennyskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia varten (Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus 2004). Myös keskeiset lääkärijärjestöt ovat ottaneet kantaa täydennyskoulutukseen. Suomen Lääkäriliitto on julkaissut suosituksen täydennyskou 571

2 lutuksesta (www.laakariliitto.fi/koulutus/taydennys/ suositus.html). Vuonna 2002 perustettu lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto on antanut suosituksen täydennyskoulutuksen järjestämisestä ja julkaissut oppaan täydennyskoulutuksen järjestäjälle. Arviointineuvoston mukaan täydennyskoulutuksen järjestämisessä on keskeistä, että se on koordinoitua, kattavaa ja tavoitteellista ja tuottaa valmiuksia oman toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen järjestäjänä voivat toimia monet tahot, mm. työnantaja (www.arviointineuvosto.fi). Terveydenhuoltojärjestelmän kannalta täydennyskoulutus liittyy terveydenhuollossa läheisesti laadun parantamiseen ja organisaatioiden kehittämiseen. Parhaimmillaan ammatillinen täydennyskoulutus on osa strategista johtamista oppivassa organisaatiossa (Watkins ja Marsick 1993), jonka rakenteet tukevat työntekijöiden jatkuvaa ammatillista kehittymistä (Fox ja Bennett 1998). Espoon kehittämishankkeen taustaa Espoossa alkoi syksyllä 2004 perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda uudenlaiset moniammatillisen täydennyskoulutuksen rakenteet. Hankkeeseen liittyy kiinteästi yhteistyö Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDOn kanssa. Espoon terveyspalvelut ja ROHTO solmivat yhteistyösopimuksen syksyllä Samaan aikaan perustettiin Espoon terveyspalveluihin myös tilapäinen koulutusylilääkärin toimi. Koulutusylilääkärin tehtäväksi tuli vastata täydennyskoulutuksen suunnittelun ja kokonaisuuden sekä ROHTO pajojen koordinaatiosta ja toimia yhdyshenkilönä ROHTO keskukseen. ROHTO keskus on sosiaali ja terveysministeriön alainen itsenäinen toimintayksikkö, joka edistää rationaalista lääkehoitoa kokoamalla ja välittämällä lääkehoitoa edistävää tietoa ja saattamalla sitä käytännön toiminnaksi. Ensisijainen kohderyhmä ovat perusterveydenhuollon lääkärit, jotka määräävät valtaosan lääkkeistä. ROHTO keskus on solminut yhteistyösopimuksen tähän mennessä seitsemän sairaanhoitopiirin kanssa (www.rohto.fi). Pääkaupunkiseudulla lähtökohdat ovat HUS piirin laajuuden takia toisenlaiset ja ROHTO toiminta oli mielekästä käynnistää ensin yhden suuren kaupungin kanssa. Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Vuonna 2005 siellä asui noin ihmistä eli 4,3 % koko maan väestöstä (www.espoo.fi/ tieto). Espoon peruspalvelut on jaettu hallinnollisesti neljään tulosyksikköön: päivähoitopalveluihin, perhe ja sosiaalipalveluihin, vanhuspalveluihin ja terveyspalveluihin. Hallinnollisesti vastaanottotoimintaa on 12 terveysasemalla. Henkilöstön nykyiset lukumäärät ammattiryhmittäin käyvät ilmi taulukosta 1. Täydennyskoulutuksen kehittämisen kannalta organisatoriset järjestelyt ovat haaste: miten saadaan eri yksiköissä toimivat potilaan hoitoon osallistuvat toimijat parhaalla tavalla osallisiksi täydennyskoulutuksesta. Espoossakin moniammatillisen täydennyskoulutuksen kohderyhmässä on kaikkiaan noin perusterveydenhuollon ammattilaista. Tämän lisäksi täytyy huomioida erikoissairaanhoidon ammattilaiset, jotka ovat Taulukko 1. Perusterveydenhuollon toimijat Espoossa vuonna Tulosyksikkö Lääkäreitä ja hammaslääkäreitä Sairaan- ja terveydenhoitajia Lähi, perus ja apuhoitajia Muita terveydenhuollon ammattilaisia Yhteensä Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Suun terveydenhuolto Kaikki M. Torppa

3 kiinteän yhteistyön osapuolia samojen potilaiden hoidossa. Kehittämishankkeen tavoitteet ja täydennyskoulutuksen pedagoginen viitekehys Espoossa täydennyskoulutuksen kehittämishankkeessa asetettiin tavoitteiksi hahmottaa moniammatillisen täydennyskoulutuksen kokonaiskoordinaatiota, integroida täydennyskoulutus organisaation rakenteisiin, edistää työn kautta oppimista ja tiimityötä sekä nivoa täydennyskoulutus laadun kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen pedagogiseksi viitekehykseksi valittiin aikuisen oppimisen teoria, jonka mukaan aikuisen oppiminen on aktiivista toimintaa (Slotnick ym. 2002). Käytännössä tämä tarkoitti siirtymistä mahdollisimman paljon pois didaktisesta, opetuskeskeisestä koulutuksesta. Pyrkimyksenä oli sellaisen oppimisympäristön vakiinnuttaminen, jossa omien käytäntöjen ja niiden taustalla olevien henkilökohtaisten teorioiden tarkastelu ja ymmärtäminen on mahdollista. Näin arveltiin päästävän täydennyskoulutuksen tärkeimpään tavoitteeseen eli opitun jalostumiseen käytännön muutoksiksi, joilla tähdätään parhaan mahdollisen hoidon tuottamiseen potilaille (Fox ja Bennett 1998). Täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus kehittämishankkeessa Täydennyskoulutuksen kokonaissuunnittelusta huolehti koulutusylilääkäri. Suunnittelutyössä oli hyödyllistä tarkastella asiaa jakamalla täydennyskoulutus erilaisiin tasoihin. Seuraavassa esitetään strategia, jonka pohjalta täydennyskoulutusta suunniteltiin ja toteutettiin. Tämän lisäksi järjestettiin kerran vuodessa paikallisen erikoissairaanhoidon kanssa yhteinen koulutusiltapäivä, Jorvin terveyskeskuslääkäripäivät. Nämä tilaisuudet suunnitteli ja toteutti molemmista osapuolista koottu työryhmä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tarpeet huomioiden. Koko organisaatiota koskevasta koulutuksesta vastasi koulutusylilääkäri. Sen suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon työntekijöiden kartoitetut koulutustoiveet ja tarpeet, organisaatiosta lähtevät koulutustarpeet sekä yhteiskunnassa ja alueen väestössä esiintyvät ilmiöt. Tämä koulutus suunniteltiin enimmäkseen moniammatilliseksi. Koulutusylilääkärin lukukausittain koostamat organisaation koulutusohjelmat käsiteltiin vielä ennen toteuttamista esimiespalaverissa. Koko organisaation koulutustilaisuudet toteutettiin kerran kuukaudessa nk. isoina kokouksina ja sijoitettiin työohjelmiin aikaisemmin vakiintuneisiin ajankohtiin. Terveysasemilla työyksikön jäsenillä on yhteisiä koulutustarpeita ja toiveita. Niitä kehityshankkeessa kartoittivat työyksiköiden koulutusyhteyshenkilöt kyselyillä ja havainnoiden. He myös koostivat keräämänsä tiedon pohjalta kausittain alueelliset koulutusohjelmat. ROH TO pajat integroitiin osaksi alueellisia koulutuksia. Yksilöllisellä tasolla työntekijöiden koulutustarpeet ja toiveet tulivat esille arjen työssä, palautteissa sekä kehityskeskusteluissa. Yksilöllinen koulutus toteutettiin henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien mukaisesti oman esimiehen kanssa sopien. Kaikki koulutustilaisuudet ja niissä pidetyt esitykset koottiin Espoon intranetiin kalenteriin, jonka koulutusylilääkäri rakensi. Sisäiseen koulutuskalenteriin kerättiin lisäksi tietoja pääkaupunkiseudun ei kaupallisesta tarjonnasta ja yliopistojen koulutustarjonnasta, ja sisäiseen koulutuskalenteriin oli linkitetty myös lääkäreiden koulutuskalenteri. Koulutusylilääkäri piti myös yhteyttä muiden kuin lääkäreiden ammattiryhmän koulutusyhdyshenkilöihin, ja koulutuskalenteriin kerättiin myös hoitohenkilökunnan koulutustilaisuudet. Koulutuksen toteutuminen, palaute ja kehittämisideat Jorvin terveyskeskuslääkäripäivät järjestettiin uuden täydennyskoulutusjärjestelmän aikana kaksi kertaa. Molempien tilaisuuksien suunnittelu sujui hyvässä yhteishengessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken, ja tilaisuudet saivat runsaasti kiitosta. Palaute kerättiin kirjallisena heti tilaisuuksien lopussa. Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen kehittäminen Espoossa 573

4 Ensimmäisellä kerralla kielteinen palaute koski samanaikaisia tilaisuuksia, joten toisella kertaa ohjelma rakennettiin siten, että jokainen saattoi osallistua kaikkiin oppimistilaisuuksiin. Palautteissa erityistä kiitosta sai perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisten työnjakoasioiden käsittely. Päivillä käsitelty Espoon terveyspalvelujen ja Jorvin yhteinen ORPO hanke eli ortopedisen potilaan hoitopolkuja selkiyttävä yhteistyö toi kliinisen opin lisäksi esille hoidon prosessuaalisen puolen. Terveyskeskuslääkäripäivien lisätavoitteena oli tutustuttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreitä toisiinsa. Tuttuuden on koettu helpottavan yhteistyötä ja yhdessä sovittujen toimintakäytäntöjen toteutumista. Ns. isojen kokousten koulutusaiheet on esitelty taulukossa 2. Näistä koulutuksista on kerätty toistaiseksi vain osallistujaluettelot ja suullista palautetta. Aikaisemmin kuukausikokoukset olivat puhtaasti lääkärikokouksia. Niiden muuttuminen moniammatillisiksi ja se, että aiheet ensimmäisen puolen vuoden aikana olivat hallinnollisia ja organisatorisia, ei toiminut kaikilta osin. Tilaisuudet sinänsä saivat hyvää palautetta, mutta moniammatillinen keskustelu, vuoropuhelu organisaation johdon kanssa ja laajempi orientaatio terveydenhuoltojärjestelmän ilmiöihin täydennyskoulutuksessa vaatii vielä opettelua. Etenkin lääkärit ovat valitelleet, etteivät he työkiireiden takia ehdi osallistua kuukausittaisiin koulutustilaisuuksiin. Palautteen kerääminen suullisena loppukeskusteluissa ja muiden tilaisuuksien yhteydessä ei tunnu riittävältä; tulevaisuudessa tarjotaan mahdollisuutta antaa vapaamuotoista palautetta myös sähköpostilla. Terveysasemien koulutuskalenterit kerättiin kehityshankkeen myötä ensimmäistä kertaa yhteen. Tämä aiheutti uudenlaisen aikataulupaineen alueiden koulutusvastaaville. Uudistuksen yksi tavoite, osallistuminen koulutukseen yli aluerajojen, toteutui osittain, enemmän hoitajien kuin lääkäreiden piirissä. Palautteen kerääminen ja arviointi muiden kuin ROHTO pajojen osalta alueellisesta koulutuksesta oli vaihtelevaa. Yhteistyössä ROHTO keskuksen kanssa systemaattisesti toteutetut ROHTO pajat olivat Espoossa uutta. Espoossa ROHTO oli ja on paitsi rationaalisen lääkehoidon edistämistä myös uudenlaisen oppimiskulttuurin juurruttamista terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. ROHTO pajat ovat 2 3 tunnin kestoisia oppimisen työpajoja. Niissä paneudutaan itse valitun aihepiirin ongelmiin, hyödynnetään osallistujien osaamista, tieteellistä näyttöä, hoitosuosituksia, sairaanhoitopiirin asiantuntijaosaamista ja hoitoketjuja sekä vertailutietoa lääkekäytännöistä (Mäkinen ym. 2005). Pajoissa opitaan käsiteltävästä aiheesta, sovitaan yhtenäisiä toimintakäytäntöjä (»talon tapa») ja etsitään keinoja toiminnan muutoksen seurantaan. ROHTO pajojen aiheet liittyvät lääkehoitoihin, ja tilaisuudet pyritään Espoossa toteuttamaan moniammatillisina. Käytännössä ROHTO keskus koulutti Espooseen ROHTO paikalliskoordinaattorilääkärit, jotka alkoivat toteuttaa pajatoimintaa. He kartoittavat paikalliset tarpeet, suunnittelevat pajat ja toteuttavat pajat. Espoon ROHTO aluekoordinaattorina toimi koulutusylilääkäri, joka koordinoi kokonaisuutta. ROHTO keskuksen Taulukko 2. Niin sanotut isot kokoukset Espoossa keväällä Aika Aihe Kohderyhmät Sähköinen potilaskertomus (Effica) työvälineenä Lääkärit Hoitoon pääsyn turvaaminen (lakiuudistus) Lääkärit, hoitajat, hammaslääkärit ja hammashoitajat Laatuverkostotyö Espoossa Lääkärit, hoitajat, fysioterapeutit, hammaslääkärit ja hammashoitajat Jorvin terveyskeskuslääkäripäivä Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkärit Ortopedista oppia Näyttöön perustuva lääketiede Lääkärit ja hoitajat Terveyskeskuslääkärin tehtävät Lääkärit 574 M. Torppa

5 rooli on koulutus ja materiaalituen antaminen. ROHTO toiminta otettiin yleensä hyvin vastaan. Keväällä 2005 järjestettiin yhteensä 13 pajaa, joihin osallistui kaikkiaan 266 ammattilaista (taulukko 3). Osallistuneiden jakauma ammattiryhmittäin oli seuraava: 112 lääkäriä, 151 sairaan tai terveydenhoitajaa ja kolme apteekkiammattilaista. ROHTO pajoista kerättiin systemaattisesti osallistujapalaute (taulukko 4). Yleisen arvioinnin osassa kysyttiin lisäksi, mitä konkreettisia muutoksia tilaisuuden perusteella aiotaan toteuttaa. Tutkimusnäytön mukaan ne Taulukko 3. Espoon ROHTO-pajat keväällä 2005 (yhteensä 276 tilaisuutta). Paikka Aika Aihe Osallistujia Espoon keskus Poskiontelotulehdus Vanhusten monilääkitys 14 Espoonlahti Antikoagulanttihoito Vanhusten monilääkitys 26 Leppävaara Astma Bentsodiatsepiinit 24 terveyskeskuksessa Poskiontelotulehdus Päänsärky Kipulääkkeiden käyttö 28 Matinkylä Olari Poskiontelotulehdus Vanhusten monilääkitys Ylähengitystieinfektiot 10 Tapiola Poskiontelotulehdus 16 Yhteensä 266 Taulukko 4. Espoon ROHTO-pajojen osallistujapalaute keväällä 2005 kymmenestä pajasta 155 osallistujalta. Prosenttiosuus ilmoittaa luokkien 4 ja 5 (samaa mieltä) yhteenlaskettujen vastausten osuuden kaikista vastauksista. Kysymys Samaa mieltä (%) Aihe oli kiinnostava 95 Tilaisuudelle määriteltiin tavoitteet 76 Käsittelytapa soveltui aiheeseen 88 Ajankäyttö oli tehokasta 83 Kuuntelimme toisiamme 89 Tilaisuus oli työni kannalta hyödyllinen 89 Sovimme jatkotoimista yhdessä 69 muutokset, joihin osallistuja koulutustilaisuudessa sitoutuu, pääosin myös toteutetaan käytännössä (Dolcourt 2000). Pajoja on järjestetty enimmäkseen terveysasemakohtaisesti hyödyntäen yhdellä asemalla tehtyä suunnittelu ym. työtä muillakin asemilla. Näin on voitu tarjota henkilökunnalle koulutuksellista tasa arvoa ja hyödyntää kerran tehty suunnittelutyö moninkertaisesti. Moniammatillisuuden periaatteen mukaisesti Espoossa koulutetaan parhaillaan ROHTO hoitajia työpareiksi paikalliskoordinaattorilääkäreille. Vuosittaiset kehityskeskustelut toteutuivat Espoossa hyvin. Kehityskeskustelut ovat työntekijän ja esimiehen välisiä luottamuksellisia tilaisuuksia. Niissä kertyy esimiesten tietoon runsaasti koulutustoiveita ja tarpeita, jotka olisi hyödyllistä koota nimettöminä yhteen. Näin voitaisiin löytää organisaatiossa olevia yhteisiä koulutustarpeita ja käyttää tätä tietoa hyväksi täydennyskoulutuksen kokonaissuunnittelussa. Henkilökohtainen, oppijaa aktiivisuuteen kannustava kansiotyyppinen oppimissuunnitelma on hyvä työkalu täydennyskoulutuksen seurannassa. Espoon täydennyskoulutuksessa pyrittiin noudattamaan läpinäkyvyyden ja yhteistyön periaatteita. Koulutuskalenteri toi koulutusten järjestäjä ja rahoitustahot näkyviksi ja kaikkien ammattiryhmien ulottuville. Se rakennettiin intranetiin, jota kaikki ammattilaiset eivät ole tottuneet käyttämään rutiinimaisesti. Intranet tarjosi kuitenkin laajemman kohderyhmän ja paremman teknisen hallinnan kuin potilastietojärjestelmään lisätty koulutuskalenteri. Koulutuskalenterin pitäminen ajan tasalla, tunnetuksi tekeminen ja aktiivisen käytön varmistaminen vaativat edelleen työtä. Ihanteellista olisi, jos koulutuskalenteriin saataisiin rakennettua sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä, jonka kautta voitaisiin myös kerätä tilaisuuksista palautetta ja tuottaa osallistumistodistukset koulutuskansiota varten. Pohdinta Oppivassa organisaatiossa toimintaa kehitetään jatkuvasti toiminnasta ja tuloksista saadun tie Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen kehittäminen Espoossa 575

6 y d i n a s i a t Terveydenhuollon täydennyskoulutus on paitsi tarpeellista myös lakisääteistä toimintaa. Moniammatillisuus terveydenhuollossa asettaa haasteen myös täydennyskoulutukselle. Espoossa toteutettiin perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen kehittämishanke, jossa moniammatillisuus, työn kautta oppiminen ja aikuisen oppimisen teoria otettiin lähtökohdiksi toimintakäytäntöjen muuttumiseen tähtäävälle täydennyskoulutukselle. Vuoden aikana Espoossa hahmottui terveydenhuollon moniammatillisen täydennyskoulutuksen kokonaisuus, joka on integroitu osaksi organisaation rakenteita. Täydennyskoulutus on organisaatioiden kehittämistä ja osa strategista johtamista, jonka koordinointiin ja organisointiin tarvitaan työhön nimetty henkilö. don pohjalta (Senge 1990). Täydennyskoulutuksen ja laadun kehittämisen liittäminen toisiinsa organisaation tasolla ei ole suomalaisessa terveydenhuollossa kovin tavallista. Työpaikoilla täydennyskoulutuksessa saadun opin soveltaminen käytännön toimintaan on ollut vaihtelevaa. Terveydenhuollossa vaikuttaa edelleen myös hierarkkinen ajattelu ja aito moniammatillinen tiimi ja kehittämistyö vaatii opettelua. Organisaatiot ovat ympäristöstään ja omaksumastaan kulttuurista riippuvaisia, ja syvälle käyvä muutos (asenteet ja uskomukset) aiheuttaa aina myös vastarintaa (Heinänen ja Brommels 2005). Organisaation uudistumista edistää henkilökunnan sitoutuminen käynnissä olevaan muutokseen. Espoonkin hankkeessa oli mukana kahdeksan lääkäriä ja 12 hoitajaa, jotka olivat kiinnostuneita koulutuksen kehittämisestä. Ulkopuolisena»konsulttina» toimi ROHTO keskus, joka nähdään puolueettomana ja ammatillisesti hyväksyttävänä toimijana. Vuoden aikana Espoossa hahmottui terveydenhuollon moniammatillisen täydennyskoulutuksen kokonaisuus, joka on integroitu osaksi organisaation rakenteita, ja sitä tukemaan on perustettu koulutuskalenteri. Moniammatillisuutta ja pedagogista osaamista tukemaan organisoitiin ROHTO lääkärien koulutuksen rinnalle myös ROHTO hoitajien koulutus. Saadun palautteen mukaan koulutustilaisuuksiin on oltu enimmäkseen tyytyväisiä. Kohderyhmän tyytyväisyys on toki tärkeää, mutta viime kädessä täydennyskoulutuksessa tavoitteena on toimintakäytäntöjen muuttuminen ja potilaiden parempi hoito. Lääkäreiden täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta tarkastelevan systemoidun katsauksen mukaan 70 % koulutustilaisuuksista on vaikuttanut lääkäreiden toimintatapoihin ja 48 % parantanut hoitotuloksia. Vaikuttavimmat koulutusmuodot perustuvat osallistujien aktiiviseen rooliin, ja niissä käytetään monia erilaisia menetelmiä (Davis ym. 1995). Didaktisen luento opetuksen on todettu muuttavan vähiten toimintakäytäntöjä (Davis ym. 1999). Espoossa valitut työn kautta oppimista ja tiimityötä edistävät pedagogiset mallit ja toimintatavat tuntuvat tässä valossa asianmukaisilta. Espoossa täydennyskoulutuksen nivominen laadun kehittämiseen ei kaikilta osin ole vielä toteutunut. Toiminnasta kerätyn tiedon hyväksi käyttäminen koulutuksen suunnittelussa, mitattavien tavoitteiden asettaminen ja niihin pääsyn seuranta edellyttävät koulutustilaisuuksien tiivistä integrointia organisaation strategiaan, tavoitteisiin ja johtamiseen. Moniammatillisen täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta ei ole tutkimustietoa (Zwarenstein ym. 2000), ei myöskään terveydenhuollon täydennyskoulutuksen kustannus vaikuttavuudesta. Kustannusten arvioimiseen ja lopputuloksen mittaamiseen liittyy monia ongelmia (Brown ym. 2002). Täydennyskoulutus osana organisaation ja toimintakäytäntöjen kehittämistä edellyttää resursointia ja kokonaisuuden koordinaatiota. 576 M. Torppa

7 Nämä varmisti alkuvaiheessa Espoossa osa aikainen koulutusylilääkäri. ROHTO keskuksesta saatu menetelmä, koulutus ja materiaalituki edisti myös merkittävästi tavoitteiden saavuttamista. Toiminnan vakiinnuttamisen edellytyksenä on koko organisaation ja johdon sitoutuminen sovittuihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Täydennyskoulutuksella voidaan myös edistää työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista (Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus 2004). Tämäkin on tärkeää täydennyskoulutuksen kehittämisessä. * * * Artikkelia ovat kirjoitusvaiheessa kommentoineet johtaja Taina Mäntyranta ja terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinonen joille kiitos yhteistyöstä. Kirjallisuutta Bennett NL, Davis DA, Easterling Jr WE, ym. Continuing medical education: a new vision of the professional development of physicians. Acad Med 2000;12: Brown CA, Belfield CR, Field SJ. Cost effectiveness of continuing professional development in health care: a critical review of the evidence. BMJ 2002;324: Cantillon P, Jones R. Does continuing medical education in general practice make a difference? BMJ 1999;318: Davis D, O Brien MA, Freemantle N, Wolf FM, Mazmanian P, Taylor-Vaisey A. Impact of formal continuing medical education: do conferences, workshops, rounds, and other traditional continuing education activities change physician behaviour or health care outcomes? JAMA 1999;282: Davis DA, Thomson MA, Oxman AD, Haynes RB. Changing physician performance. A systematic review of the effect of continuing medical education strategies. JAMA 1995;274: Dolcourt J. Commitment to change: a strategy for promoting educational effectiveness. J Cont Educ Health Proff 2000;20: Fox RD, Bennett N. Continuing medical education: Learning and change: implications for continuing medical education. BMJ 1998;316: Heinänen T, Brommels M. Organisaation kehittäminen terveyskeskuksen tarina. Kirjassa: Kumpusalo E, Ahto M, Eskola K, Keinänen-Kiukaanniemi S, Kosunen E, Kunnamo I, Lohi J, toim. Yleislääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2005, s Mäkinen R, Helin-Salmivaara A, Mäntyranta T. Rohto-toiminnalla ryytiä ja ryhtiä terveyskeskustyön kehittämiseen. Kunnallislääkäri 2005;20:46 8. Peck C, McCall M, McLaren B, Rotem T. Continuing medical education and continuing professional development: international comparisons. BMJ 2000;320: Senge Peter M. The fifth discipline, the art & practice of the learning organization. Currency / Doubleday Slotnick HB, Mejicano G, Passin SM, Bailey A. The epidemiology of physician learning. Med Teach 2002;24: Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Hyväksytty Valtioneuvostossa Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:3. Watkins K, Marsick V. Sculpting the learning organisation: lessons in the art and science of systematic change. San Fransisco: Jossey Bass, Zwarenstein M, Reeves S, Barr H, Hammick M, Koppel I, Atkins J. Interprofessional education: effects on professional practice and health care outcomes. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2000, Issue 3. Art. No.:CD DOI: / CD Martina Torppa, LL, erikoislääkäri, koulutusylilääkäri, assistentti Espoon kaupunki, sosiaali ja terveyspalvelut, Kilon terveysasema PL 2126, Espoon kaupunki ja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos PL 41, Helsingin yliopisto Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen kehittäminen Espoossa 577

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Matinkylä-Olari Leppävaara Tapiola. Espoonlahti Keski- ja Pohjois-Espoo. Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay

Matinkylä-Olari Leppävaara Tapiola. Espoonlahti Keski- ja Pohjois-Espoo. Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay Matinkylä-Olari Leppävaara Tapiola Espoonlahti Keski- ja Pohjois-Espoo Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay ELA ja samanaikaisopettajuus Kokemuksia samanaikaisesta pedagogiikasta Tallenne (dvd) yhteisopettajuusmallista

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA 27.1.2017 Elisa Helin Opetushallitus Matkaa voi jatkaa vain sieltä, missä ollaan nyt. Ei sieltä, missä ei olla enää. Vain

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät 27.- 28.11.2014 Helsingin Messukeskus 28.11.2014 Päivän teema: Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö ja yksilökohtaisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Sidonnaisuudet Ylilääkäri, STM työsuhteessa 1.2.2013 -> virassa 1.10.2014 -> Tutkijalääkäri,

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Taitoni.fi ohjeet. Mikä Taitoni.fi on? Sähköinen portfolio ja ansioluettelo. Maksullisuus

Taitoni.fi ohjeet. Mikä Taitoni.fi on? Sähköinen portfolio ja ansioluettelo. Maksullisuus 1 Taitoni.fi ohjeet Mikä Taitoni.fi on? Taitoni.fi on lääkäreille tarkoitettu verkkosovellus, joka tarjoaa työvälineitä osaamisen kuvaamiseen ja arviointiin. Palvelu sijaitsee osoitteessa www.taitoni.fi

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015

Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Professori Sanna Salanterä, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Tutkija Heli Vaartio-Rajalin, Turun yliopisto, hoitotieteen

Lisätiedot