Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen"

Transkriptio

1 Tutkimus ja opetus Martina Torppa Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen kehittäminen Espoossa Terveydenhuollon täydennyskoulutusta ohjaavat lainsäädäntö ja henkilöstön tarve pysyä ajan tasalla. Moniammatillisuus muodostaa erityisen haasteen täydennyskoulutukselle varsinkin perusterveydenhuollossa. Espoon sosiaali ja terveystoimessa on syksystä 2004 lähtien kehitetty systemaattisesti työnantajan tarjoamaa perusterveydenhuollon moniammatillista ja oppijalähtöistä täydennyskoulutusta. Kehitystyön pedagoginen tausta pohjaa aikuisen oppimisen teorioihin, ja työssä pyritään vakiinnuttamaan oppimista edistävän organisaatiokulttuuria, jossa täydennyskoulutus liitetään läheisesti organisaation strategiseen johtamiseen ja laatutyöhön. Duodecim 2006;122:571 7 T erveydenhuollon täydennyskoulutus on perus tai jatkokoulutuksen jälkeistä aikuiskoulutusta. Englanninkielisessä kirjallisuudessa esiintyy kaksi erilaista aiheeseen liittyvää termiä: continuous professional development (CPD) ja continuous medical education (CME). Viimeksi mainittu liitetään tavallisesti muodolliseen täydennyskoulutukseen, kuten kongresseihin, symposiumeihin, luentoihin tai muihin opetustapahtumiin (Cantillon ja Jones 1999). CPD taas on ammattilaisen tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämistä niin muodollisessa koulutuksessa kuin epävirallisissa yhteyksissä (Bennett ym. 2000). Termiin yhdistetään myös terveydenhuollon nykyinen moniammatillinen luonne (Peck ym. 2000). Tarkkaa rajaa käsitteiden välillä ei ole, ja niiden käytössä esiintyykin päällekkäisyyttä (Cantillon ja Jones 1999). Suomessa laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) edellyttää ammattitaidon jatkuvaa täydentämistä. Asetus 1194/2003 määrittelee täydennyskoulutuksen suunnitelmalliseksi koulutukseksi, joka perustuu väestön terveystarpeisiin ja muuttuviin hoitokäytäntöihin sekä terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutustarpeeseen. Ammatillisen täydennyskoulutuksen tarkoitus on pitää työntekijä kehityksen tasalla niiden ammattitehtävien hoitamisessa, jotka kuuluvat hänen toimeensa tai ammattiasemaansa (Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus 2004). Kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvän valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan terveydenhuoltohenkilöstölle tulee järjestää täydennyskoulutusta työnantajan kustannusvastuulla peruskoulutuksen pituuden, työn vaativuuden ja toimenkuvan muuttumisen mukaan keskimäärin 3 10 päivää vuodessa. (Sosiaali ja terveysministeriö 2002). Vuonna 2002 voimaan tulleet kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain täydennyskoulutusta koskevat säännökset (992/2003 ja 993/2003) velvoittavat terveydenhuollon toimintayksikköjä huolehtimaan henkilöstönsä riittävästä osallistumisesta täydennyskoulutukseen. Vuodesta 2004 lähtien kuntien sosiaali ja terveydenhuollon valtionosuudet ovat sisältäneet lisärahoitusta myös täydennyskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia varten (Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus 2004). Myös keskeiset lääkärijärjestöt ovat ottaneet kantaa täydennyskoulutukseen. Suomen Lääkäriliitto on julkaissut suosituksen täydennyskou 571

2 lutuksesta (www.laakariliitto.fi/koulutus/taydennys/ suositus.html). Vuonna 2002 perustettu lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto on antanut suosituksen täydennyskoulutuksen järjestämisestä ja julkaissut oppaan täydennyskoulutuksen järjestäjälle. Arviointineuvoston mukaan täydennyskoulutuksen järjestämisessä on keskeistä, että se on koordinoitua, kattavaa ja tavoitteellista ja tuottaa valmiuksia oman toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen järjestäjänä voivat toimia monet tahot, mm. työnantaja (www.arviointineuvosto.fi). Terveydenhuoltojärjestelmän kannalta täydennyskoulutus liittyy terveydenhuollossa läheisesti laadun parantamiseen ja organisaatioiden kehittämiseen. Parhaimmillaan ammatillinen täydennyskoulutus on osa strategista johtamista oppivassa organisaatiossa (Watkins ja Marsick 1993), jonka rakenteet tukevat työntekijöiden jatkuvaa ammatillista kehittymistä (Fox ja Bennett 1998). Espoon kehittämishankkeen taustaa Espoossa alkoi syksyllä 2004 perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda uudenlaiset moniammatillisen täydennyskoulutuksen rakenteet. Hankkeeseen liittyy kiinteästi yhteistyö Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDOn kanssa. Espoon terveyspalvelut ja ROHTO solmivat yhteistyösopimuksen syksyllä Samaan aikaan perustettiin Espoon terveyspalveluihin myös tilapäinen koulutusylilääkärin toimi. Koulutusylilääkärin tehtäväksi tuli vastata täydennyskoulutuksen suunnittelun ja kokonaisuuden sekä ROHTO pajojen koordinaatiosta ja toimia yhdyshenkilönä ROHTO keskukseen. ROHTO keskus on sosiaali ja terveysministeriön alainen itsenäinen toimintayksikkö, joka edistää rationaalista lääkehoitoa kokoamalla ja välittämällä lääkehoitoa edistävää tietoa ja saattamalla sitä käytännön toiminnaksi. Ensisijainen kohderyhmä ovat perusterveydenhuollon lääkärit, jotka määräävät valtaosan lääkkeistä. ROHTO keskus on solminut yhteistyösopimuksen tähän mennessä seitsemän sairaanhoitopiirin kanssa (www.rohto.fi). Pääkaupunkiseudulla lähtökohdat ovat HUS piirin laajuuden takia toisenlaiset ja ROHTO toiminta oli mielekästä käynnistää ensin yhden suuren kaupungin kanssa. Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Vuonna 2005 siellä asui noin ihmistä eli 4,3 % koko maan väestöstä (www.espoo.fi/ tieto). Espoon peruspalvelut on jaettu hallinnollisesti neljään tulosyksikköön: päivähoitopalveluihin, perhe ja sosiaalipalveluihin, vanhuspalveluihin ja terveyspalveluihin. Hallinnollisesti vastaanottotoimintaa on 12 terveysasemalla. Henkilöstön nykyiset lukumäärät ammattiryhmittäin käyvät ilmi taulukosta 1. Täydennyskoulutuksen kehittämisen kannalta organisatoriset järjestelyt ovat haaste: miten saadaan eri yksiköissä toimivat potilaan hoitoon osallistuvat toimijat parhaalla tavalla osallisiksi täydennyskoulutuksesta. Espoossakin moniammatillisen täydennyskoulutuksen kohderyhmässä on kaikkiaan noin perusterveydenhuollon ammattilaista. Tämän lisäksi täytyy huomioida erikoissairaanhoidon ammattilaiset, jotka ovat Taulukko 1. Perusterveydenhuollon toimijat Espoossa vuonna Tulosyksikkö Lääkäreitä ja hammaslääkäreitä Sairaan- ja terveydenhoitajia Lähi, perus ja apuhoitajia Muita terveydenhuollon ammattilaisia Yhteensä Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Suun terveydenhuolto Kaikki M. Torppa

3 kiinteän yhteistyön osapuolia samojen potilaiden hoidossa. Kehittämishankkeen tavoitteet ja täydennyskoulutuksen pedagoginen viitekehys Espoossa täydennyskoulutuksen kehittämishankkeessa asetettiin tavoitteiksi hahmottaa moniammatillisen täydennyskoulutuksen kokonaiskoordinaatiota, integroida täydennyskoulutus organisaation rakenteisiin, edistää työn kautta oppimista ja tiimityötä sekä nivoa täydennyskoulutus laadun kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen pedagogiseksi viitekehykseksi valittiin aikuisen oppimisen teoria, jonka mukaan aikuisen oppiminen on aktiivista toimintaa (Slotnick ym. 2002). Käytännössä tämä tarkoitti siirtymistä mahdollisimman paljon pois didaktisesta, opetuskeskeisestä koulutuksesta. Pyrkimyksenä oli sellaisen oppimisympäristön vakiinnuttaminen, jossa omien käytäntöjen ja niiden taustalla olevien henkilökohtaisten teorioiden tarkastelu ja ymmärtäminen on mahdollista. Näin arveltiin päästävän täydennyskoulutuksen tärkeimpään tavoitteeseen eli opitun jalostumiseen käytännön muutoksiksi, joilla tähdätään parhaan mahdollisen hoidon tuottamiseen potilaille (Fox ja Bennett 1998). Täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus kehittämishankkeessa Täydennyskoulutuksen kokonaissuunnittelusta huolehti koulutusylilääkäri. Suunnittelutyössä oli hyödyllistä tarkastella asiaa jakamalla täydennyskoulutus erilaisiin tasoihin. Seuraavassa esitetään strategia, jonka pohjalta täydennyskoulutusta suunniteltiin ja toteutettiin. Tämän lisäksi järjestettiin kerran vuodessa paikallisen erikoissairaanhoidon kanssa yhteinen koulutusiltapäivä, Jorvin terveyskeskuslääkäripäivät. Nämä tilaisuudet suunnitteli ja toteutti molemmista osapuolista koottu työryhmä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tarpeet huomioiden. Koko organisaatiota koskevasta koulutuksesta vastasi koulutusylilääkäri. Sen suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon työntekijöiden kartoitetut koulutustoiveet ja tarpeet, organisaatiosta lähtevät koulutustarpeet sekä yhteiskunnassa ja alueen väestössä esiintyvät ilmiöt. Tämä koulutus suunniteltiin enimmäkseen moniammatilliseksi. Koulutusylilääkärin lukukausittain koostamat organisaation koulutusohjelmat käsiteltiin vielä ennen toteuttamista esimiespalaverissa. Koko organisaation koulutustilaisuudet toteutettiin kerran kuukaudessa nk. isoina kokouksina ja sijoitettiin työohjelmiin aikaisemmin vakiintuneisiin ajankohtiin. Terveysasemilla työyksikön jäsenillä on yhteisiä koulutustarpeita ja toiveita. Niitä kehityshankkeessa kartoittivat työyksiköiden koulutusyhteyshenkilöt kyselyillä ja havainnoiden. He myös koostivat keräämänsä tiedon pohjalta kausittain alueelliset koulutusohjelmat. ROH TO pajat integroitiin osaksi alueellisia koulutuksia. Yksilöllisellä tasolla työntekijöiden koulutustarpeet ja toiveet tulivat esille arjen työssä, palautteissa sekä kehityskeskusteluissa. Yksilöllinen koulutus toteutettiin henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien mukaisesti oman esimiehen kanssa sopien. Kaikki koulutustilaisuudet ja niissä pidetyt esitykset koottiin Espoon intranetiin kalenteriin, jonka koulutusylilääkäri rakensi. Sisäiseen koulutuskalenteriin kerättiin lisäksi tietoja pääkaupunkiseudun ei kaupallisesta tarjonnasta ja yliopistojen koulutustarjonnasta, ja sisäiseen koulutuskalenteriin oli linkitetty myös lääkäreiden koulutuskalenteri. Koulutusylilääkäri piti myös yhteyttä muiden kuin lääkäreiden ammattiryhmän koulutusyhdyshenkilöihin, ja koulutuskalenteriin kerättiin myös hoitohenkilökunnan koulutustilaisuudet. Koulutuksen toteutuminen, palaute ja kehittämisideat Jorvin terveyskeskuslääkäripäivät järjestettiin uuden täydennyskoulutusjärjestelmän aikana kaksi kertaa. Molempien tilaisuuksien suunnittelu sujui hyvässä yhteishengessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken, ja tilaisuudet saivat runsaasti kiitosta. Palaute kerättiin kirjallisena heti tilaisuuksien lopussa. Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen kehittäminen Espoossa 573

4 Ensimmäisellä kerralla kielteinen palaute koski samanaikaisia tilaisuuksia, joten toisella kertaa ohjelma rakennettiin siten, että jokainen saattoi osallistua kaikkiin oppimistilaisuuksiin. Palautteissa erityistä kiitosta sai perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisten työnjakoasioiden käsittely. Päivillä käsitelty Espoon terveyspalvelujen ja Jorvin yhteinen ORPO hanke eli ortopedisen potilaan hoitopolkuja selkiyttävä yhteistyö toi kliinisen opin lisäksi esille hoidon prosessuaalisen puolen. Terveyskeskuslääkäripäivien lisätavoitteena oli tutustuttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreitä toisiinsa. Tuttuuden on koettu helpottavan yhteistyötä ja yhdessä sovittujen toimintakäytäntöjen toteutumista. Ns. isojen kokousten koulutusaiheet on esitelty taulukossa 2. Näistä koulutuksista on kerätty toistaiseksi vain osallistujaluettelot ja suullista palautetta. Aikaisemmin kuukausikokoukset olivat puhtaasti lääkärikokouksia. Niiden muuttuminen moniammatillisiksi ja se, että aiheet ensimmäisen puolen vuoden aikana olivat hallinnollisia ja organisatorisia, ei toiminut kaikilta osin. Tilaisuudet sinänsä saivat hyvää palautetta, mutta moniammatillinen keskustelu, vuoropuhelu organisaation johdon kanssa ja laajempi orientaatio terveydenhuoltojärjestelmän ilmiöihin täydennyskoulutuksessa vaatii vielä opettelua. Etenkin lääkärit ovat valitelleet, etteivät he työkiireiden takia ehdi osallistua kuukausittaisiin koulutustilaisuuksiin. Palautteen kerääminen suullisena loppukeskusteluissa ja muiden tilaisuuksien yhteydessä ei tunnu riittävältä; tulevaisuudessa tarjotaan mahdollisuutta antaa vapaamuotoista palautetta myös sähköpostilla. Terveysasemien koulutuskalenterit kerättiin kehityshankkeen myötä ensimmäistä kertaa yhteen. Tämä aiheutti uudenlaisen aikataulupaineen alueiden koulutusvastaaville. Uudistuksen yksi tavoite, osallistuminen koulutukseen yli aluerajojen, toteutui osittain, enemmän hoitajien kuin lääkäreiden piirissä. Palautteen kerääminen ja arviointi muiden kuin ROHTO pajojen osalta alueellisesta koulutuksesta oli vaihtelevaa. Yhteistyössä ROHTO keskuksen kanssa systemaattisesti toteutetut ROHTO pajat olivat Espoossa uutta. Espoossa ROHTO oli ja on paitsi rationaalisen lääkehoidon edistämistä myös uudenlaisen oppimiskulttuurin juurruttamista terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. ROHTO pajat ovat 2 3 tunnin kestoisia oppimisen työpajoja. Niissä paneudutaan itse valitun aihepiirin ongelmiin, hyödynnetään osallistujien osaamista, tieteellistä näyttöä, hoitosuosituksia, sairaanhoitopiirin asiantuntijaosaamista ja hoitoketjuja sekä vertailutietoa lääkekäytännöistä (Mäkinen ym. 2005). Pajoissa opitaan käsiteltävästä aiheesta, sovitaan yhtenäisiä toimintakäytäntöjä (»talon tapa») ja etsitään keinoja toiminnan muutoksen seurantaan. ROHTO pajojen aiheet liittyvät lääkehoitoihin, ja tilaisuudet pyritään Espoossa toteuttamaan moniammatillisina. Käytännössä ROHTO keskus koulutti Espooseen ROHTO paikalliskoordinaattorilääkärit, jotka alkoivat toteuttaa pajatoimintaa. He kartoittavat paikalliset tarpeet, suunnittelevat pajat ja toteuttavat pajat. Espoon ROHTO aluekoordinaattorina toimi koulutusylilääkäri, joka koordinoi kokonaisuutta. ROHTO keskuksen Taulukko 2. Niin sanotut isot kokoukset Espoossa keväällä Aika Aihe Kohderyhmät Sähköinen potilaskertomus (Effica) työvälineenä Lääkärit Hoitoon pääsyn turvaaminen (lakiuudistus) Lääkärit, hoitajat, hammaslääkärit ja hammashoitajat Laatuverkostotyö Espoossa Lääkärit, hoitajat, fysioterapeutit, hammaslääkärit ja hammashoitajat Jorvin terveyskeskuslääkäripäivä Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkärit Ortopedista oppia Näyttöön perustuva lääketiede Lääkärit ja hoitajat Terveyskeskuslääkärin tehtävät Lääkärit 574 M. Torppa

5 rooli on koulutus ja materiaalituen antaminen. ROHTO toiminta otettiin yleensä hyvin vastaan. Keväällä 2005 järjestettiin yhteensä 13 pajaa, joihin osallistui kaikkiaan 266 ammattilaista (taulukko 3). Osallistuneiden jakauma ammattiryhmittäin oli seuraava: 112 lääkäriä, 151 sairaan tai terveydenhoitajaa ja kolme apteekkiammattilaista. ROHTO pajoista kerättiin systemaattisesti osallistujapalaute (taulukko 4). Yleisen arvioinnin osassa kysyttiin lisäksi, mitä konkreettisia muutoksia tilaisuuden perusteella aiotaan toteuttaa. Tutkimusnäytön mukaan ne Taulukko 3. Espoon ROHTO-pajat keväällä 2005 (yhteensä 276 tilaisuutta). Paikka Aika Aihe Osallistujia Espoon keskus Poskiontelotulehdus Vanhusten monilääkitys 14 Espoonlahti Antikoagulanttihoito Vanhusten monilääkitys 26 Leppävaara Astma Bentsodiatsepiinit 24 terveyskeskuksessa Poskiontelotulehdus Päänsärky Kipulääkkeiden käyttö 28 Matinkylä Olari Poskiontelotulehdus Vanhusten monilääkitys Ylähengitystieinfektiot 10 Tapiola Poskiontelotulehdus 16 Yhteensä 266 Taulukko 4. Espoon ROHTO-pajojen osallistujapalaute keväällä 2005 kymmenestä pajasta 155 osallistujalta. Prosenttiosuus ilmoittaa luokkien 4 ja 5 (samaa mieltä) yhteenlaskettujen vastausten osuuden kaikista vastauksista. Kysymys Samaa mieltä (%) Aihe oli kiinnostava 95 Tilaisuudelle määriteltiin tavoitteet 76 Käsittelytapa soveltui aiheeseen 88 Ajankäyttö oli tehokasta 83 Kuuntelimme toisiamme 89 Tilaisuus oli työni kannalta hyödyllinen 89 Sovimme jatkotoimista yhdessä 69 muutokset, joihin osallistuja koulutustilaisuudessa sitoutuu, pääosin myös toteutetaan käytännössä (Dolcourt 2000). Pajoja on järjestetty enimmäkseen terveysasemakohtaisesti hyödyntäen yhdellä asemalla tehtyä suunnittelu ym. työtä muillakin asemilla. Näin on voitu tarjota henkilökunnalle koulutuksellista tasa arvoa ja hyödyntää kerran tehty suunnittelutyö moninkertaisesti. Moniammatillisuuden periaatteen mukaisesti Espoossa koulutetaan parhaillaan ROHTO hoitajia työpareiksi paikalliskoordinaattorilääkäreille. Vuosittaiset kehityskeskustelut toteutuivat Espoossa hyvin. Kehityskeskustelut ovat työntekijän ja esimiehen välisiä luottamuksellisia tilaisuuksia. Niissä kertyy esimiesten tietoon runsaasti koulutustoiveita ja tarpeita, jotka olisi hyödyllistä koota nimettöminä yhteen. Näin voitaisiin löytää organisaatiossa olevia yhteisiä koulutustarpeita ja käyttää tätä tietoa hyväksi täydennyskoulutuksen kokonaissuunnittelussa. Henkilökohtainen, oppijaa aktiivisuuteen kannustava kansiotyyppinen oppimissuunnitelma on hyvä työkalu täydennyskoulutuksen seurannassa. Espoon täydennyskoulutuksessa pyrittiin noudattamaan läpinäkyvyyden ja yhteistyön periaatteita. Koulutuskalenteri toi koulutusten järjestäjä ja rahoitustahot näkyviksi ja kaikkien ammattiryhmien ulottuville. Se rakennettiin intranetiin, jota kaikki ammattilaiset eivät ole tottuneet käyttämään rutiinimaisesti. Intranet tarjosi kuitenkin laajemman kohderyhmän ja paremman teknisen hallinnan kuin potilastietojärjestelmään lisätty koulutuskalenteri. Koulutuskalenterin pitäminen ajan tasalla, tunnetuksi tekeminen ja aktiivisen käytön varmistaminen vaativat edelleen työtä. Ihanteellista olisi, jos koulutuskalenteriin saataisiin rakennettua sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä, jonka kautta voitaisiin myös kerätä tilaisuuksista palautetta ja tuottaa osallistumistodistukset koulutuskansiota varten. Pohdinta Oppivassa organisaatiossa toimintaa kehitetään jatkuvasti toiminnasta ja tuloksista saadun tie Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen kehittäminen Espoossa 575

6 y d i n a s i a t Terveydenhuollon täydennyskoulutus on paitsi tarpeellista myös lakisääteistä toimintaa. Moniammatillisuus terveydenhuollossa asettaa haasteen myös täydennyskoulutukselle. Espoossa toteutettiin perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen kehittämishanke, jossa moniammatillisuus, työn kautta oppiminen ja aikuisen oppimisen teoria otettiin lähtökohdiksi toimintakäytäntöjen muuttumiseen tähtäävälle täydennyskoulutukselle. Vuoden aikana Espoossa hahmottui terveydenhuollon moniammatillisen täydennyskoulutuksen kokonaisuus, joka on integroitu osaksi organisaation rakenteita. Täydennyskoulutus on organisaatioiden kehittämistä ja osa strategista johtamista, jonka koordinointiin ja organisointiin tarvitaan työhön nimetty henkilö. don pohjalta (Senge 1990). Täydennyskoulutuksen ja laadun kehittämisen liittäminen toisiinsa organisaation tasolla ei ole suomalaisessa terveydenhuollossa kovin tavallista. Työpaikoilla täydennyskoulutuksessa saadun opin soveltaminen käytännön toimintaan on ollut vaihtelevaa. Terveydenhuollossa vaikuttaa edelleen myös hierarkkinen ajattelu ja aito moniammatillinen tiimi ja kehittämistyö vaatii opettelua. Organisaatiot ovat ympäristöstään ja omaksumastaan kulttuurista riippuvaisia, ja syvälle käyvä muutos (asenteet ja uskomukset) aiheuttaa aina myös vastarintaa (Heinänen ja Brommels 2005). Organisaation uudistumista edistää henkilökunnan sitoutuminen käynnissä olevaan muutokseen. Espoonkin hankkeessa oli mukana kahdeksan lääkäriä ja 12 hoitajaa, jotka olivat kiinnostuneita koulutuksen kehittämisestä. Ulkopuolisena»konsulttina» toimi ROHTO keskus, joka nähdään puolueettomana ja ammatillisesti hyväksyttävänä toimijana. Vuoden aikana Espoossa hahmottui terveydenhuollon moniammatillisen täydennyskoulutuksen kokonaisuus, joka on integroitu osaksi organisaation rakenteita, ja sitä tukemaan on perustettu koulutuskalenteri. Moniammatillisuutta ja pedagogista osaamista tukemaan organisoitiin ROHTO lääkärien koulutuksen rinnalle myös ROHTO hoitajien koulutus. Saadun palautteen mukaan koulutustilaisuuksiin on oltu enimmäkseen tyytyväisiä. Kohderyhmän tyytyväisyys on toki tärkeää, mutta viime kädessä täydennyskoulutuksessa tavoitteena on toimintakäytäntöjen muuttuminen ja potilaiden parempi hoito. Lääkäreiden täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta tarkastelevan systemoidun katsauksen mukaan 70 % koulutustilaisuuksista on vaikuttanut lääkäreiden toimintatapoihin ja 48 % parantanut hoitotuloksia. Vaikuttavimmat koulutusmuodot perustuvat osallistujien aktiiviseen rooliin, ja niissä käytetään monia erilaisia menetelmiä (Davis ym. 1995). Didaktisen luento opetuksen on todettu muuttavan vähiten toimintakäytäntöjä (Davis ym. 1999). Espoossa valitut työn kautta oppimista ja tiimityötä edistävät pedagogiset mallit ja toimintatavat tuntuvat tässä valossa asianmukaisilta. Espoossa täydennyskoulutuksen nivominen laadun kehittämiseen ei kaikilta osin ole vielä toteutunut. Toiminnasta kerätyn tiedon hyväksi käyttäminen koulutuksen suunnittelussa, mitattavien tavoitteiden asettaminen ja niihin pääsyn seuranta edellyttävät koulutustilaisuuksien tiivistä integrointia organisaation strategiaan, tavoitteisiin ja johtamiseen. Moniammatillisen täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta ei ole tutkimustietoa (Zwarenstein ym. 2000), ei myöskään terveydenhuollon täydennyskoulutuksen kustannus vaikuttavuudesta. Kustannusten arvioimiseen ja lopputuloksen mittaamiseen liittyy monia ongelmia (Brown ym. 2002). Täydennyskoulutus osana organisaation ja toimintakäytäntöjen kehittämistä edellyttää resursointia ja kokonaisuuden koordinaatiota. 576 M. Torppa

7 Nämä varmisti alkuvaiheessa Espoossa osa aikainen koulutusylilääkäri. ROHTO keskuksesta saatu menetelmä, koulutus ja materiaalituki edisti myös merkittävästi tavoitteiden saavuttamista. Toiminnan vakiinnuttamisen edellytyksenä on koko organisaation ja johdon sitoutuminen sovittuihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Täydennyskoulutuksella voidaan myös edistää työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista (Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus 2004). Tämäkin on tärkeää täydennyskoulutuksen kehittämisessä. * * * Artikkelia ovat kirjoitusvaiheessa kommentoineet johtaja Taina Mäntyranta ja terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinonen joille kiitos yhteistyöstä. Kirjallisuutta Bennett NL, Davis DA, Easterling Jr WE, ym. Continuing medical education: a new vision of the professional development of physicians. Acad Med 2000;12: Brown CA, Belfield CR, Field SJ. Cost effectiveness of continuing professional development in health care: a critical review of the evidence. BMJ 2002;324: Cantillon P, Jones R. Does continuing medical education in general practice make a difference? BMJ 1999;318: Davis D, O Brien MA, Freemantle N, Wolf FM, Mazmanian P, Taylor-Vaisey A. Impact of formal continuing medical education: do conferences, workshops, rounds, and other traditional continuing education activities change physician behaviour or health care outcomes? JAMA 1999;282: Davis DA, Thomson MA, Oxman AD, Haynes RB. Changing physician performance. A systematic review of the effect of continuing medical education strategies. JAMA 1995;274: Dolcourt J. Commitment to change: a strategy for promoting educational effectiveness. J Cont Educ Health Proff 2000;20: Fox RD, Bennett N. Continuing medical education: Learning and change: implications for continuing medical education. BMJ 1998;316: Heinänen T, Brommels M. Organisaation kehittäminen terveyskeskuksen tarina. Kirjassa: Kumpusalo E, Ahto M, Eskola K, Keinänen-Kiukaanniemi S, Kosunen E, Kunnamo I, Lohi J, toim. Yleislääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2005, s Mäkinen R, Helin-Salmivaara A, Mäntyranta T. Rohto-toiminnalla ryytiä ja ryhtiä terveyskeskustyön kehittämiseen. Kunnallislääkäri 2005;20:46 8. Peck C, McCall M, McLaren B, Rotem T. Continuing medical education and continuing professional development: international comparisons. BMJ 2000;320: Senge Peter M. The fifth discipline, the art & practice of the learning organization. Currency / Doubleday Slotnick HB, Mejicano G, Passin SM, Bailey A. The epidemiology of physician learning. Med Teach 2002;24: Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Hyväksytty Valtioneuvostossa Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:3. Watkins K, Marsick V. Sculpting the learning organisation: lessons in the art and science of systematic change. San Fransisco: Jossey Bass, Zwarenstein M, Reeves S, Barr H, Hammick M, Koppel I, Atkins J. Interprofessional education: effects on professional practice and health care outcomes. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2000, Issue 3. Art. No.:CD DOI: / CD Martina Torppa, LL, erikoislääkäri, koulutusylilääkäri, assistentti Espoon kaupunki, sosiaali ja terveyspalvelut, Kilon terveysasema PL 2126, Espoon kaupunki ja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos PL 41, Helsingin yliopisto Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuksen kehittäminen Espoossa 577

Suositus täydennyskoulutuksesta

Suositus täydennyskoulutuksesta Suositus täydennyskoulutuksesta Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto 11.4.2007 Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston vuonna 2003 julkaiseman suosituksen päivitys Sisältö:

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Lääkäri saa palautetta työstään monesta eri paikasta ja monin eri tavoin MIKÄ ON TAITONI.FI? Taitoni.fi on verkossa toimiva työväline lääkärin ammattillisen

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

Täydennyskoulutus kuuluu kaikille. Hammaslääkärijärjestöjen suositus

Täydennyskoulutus kuuluu kaikille. Hammaslääkärijärjestöjen suositus Täydennyskoulutus kuuluu kaikille Hammaslääkärijärjestöjen suositus Suunnitelmallisesti osaamista kehittämään Kyse on ennen muuta asenteesta ja suunnitelmallisuudesta. Hammaslääkärin ajantasainen tieto-taito

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Robert Paul, dos. johtava ylilääkäri Potilasturvallisuuden johtamismallin rakentamisen työpaja 16.-18.2.2011 Lääkkeet erityishuollossa Lähes kaikki

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Näin koulutamme OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Yleislääketieteen yksikkö Perustehtävä Tavoite/visio Suunnitella ja kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta terveyskeskuksissa yhteistyössä Suunnitella

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön Terveydenhoitajan täydennyskoulutus TH_ta ydennyskoulutus.indd 1 20.8.2008 09:15:04 Sisältö Lukijalle 3 Taustaa 4 Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen. Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry

Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen. Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Sisältö käsitteet kevään 2014 tutkimuksen tuloksia Mitä, miksi, milloin?

Lisätiedot

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Finska Läkaresällskapet. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Suomen Lääkäriliitto

Finska Läkaresällskapet. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Suomen Lääkäriliitto Finska Läkaresällskapet Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suomen Lääkäriliitto 2007 SISÄLLYS Kirjoittajat Arviointineuvoston puolesta: Taina Autti Arja Helin-Salmivaara Ulla Anttila Mari Anttolainen Hannu

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Röntgenhoitajien täydennyskoulutussuositukset 2008 Suomen Röntgenhoitajaliitto ry Finlands Röntgenskötarförbund rf

Röntgenhoitajien täydennyskoulutussuositukset 2008 Suomen Röntgenhoitajaliitto ry Finlands Röntgenskötarförbund rf Röntgenhoitajien täydennyskoulutussuositukset 2008 Suomen Röntgenhoitajaliitto ry Finlands Röntgenskötarförbund rf Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohdat ja nykytila... 4 3. Röntgenhoitajia koskevat

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Projektityö tai kehittymistehtävät

Projektityö tai kehittymistehtävät Projektityö tai kehittymistehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen sekä erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamiskoulutuksen yksi kolmesta osa-alueesta on projektityöskentely,

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Sidonnaisuudet Ylilääkäri, STM työsuhteessa 1.2.2013 -> virassa 1.10.2014 -> Tutkijalääkäri,

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot