Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa 1/2009 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 IRMA GARAM MIRA JORTIKKA PIRJO ZIRRA ISBN ISSN /2009 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Johdanto Vieraskielinen koulutus ja suomalainen korkeakoulupolitiikka Vieraskielinen koulutustarjonta selvitysten ja arviointien valossa 6 3 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tavoitteet Toteutus 10 4 Vieraskielinen koulutus korkeakoulujen strategioissa 13 5 Vieraskielinen tutkintotarjonta tilastojen valossa 17 6 Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat kyselyssä ja haastatteluissa Kyselyn vastaajat ja haastatellut ohjelmat Kyselyvastaajien profiili Haastatellut ohjelmat Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien kehittämisen motiivit Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien järjestäminen Yhteistyöjärjestelyt Rahoitus Opetus ja henkilökunta Laadunvarmistus Opiskelijat ja opiskelijarekrytointi Ohjelman kohderyhmä Opiskelijoiden rekrytointi Opiskelijavalinnan keinot Hakijat ja opiskelijat Palvelut ulkomaalaisille opiskelijoille Työelämäyhteydet Korkeakoulun tuki ohjelmille Englanninkielisen tutkinnon järjestämisen ongelmat ja onnistumiset 66 7 Lopuksi 75 Kirjallisuus ja lähteet 84 1

4 1 Esipuhe Suomalaiset korkeakoulut ovat olleet aktiivisesti mukana kansainvälistymiskehityksessä luvun lopulta lähtien. Alkuvaiheessa toiminnan painopiste oli ennen kaikkea opiskelija- ja opettajavaihtojen järjestämisessä. Vaihdon perusperiaatteisiin on alusta lähtien kuulunut vastavuoroisuus ja jotta Suomeen saataisiin ulkomaalaisia opiskelijoita, oli korkeakouluihin kehitettävä vieraskielistä kurssitarjontaa. Viime vuosina kansainvälistymisestä on tullut entistä keskeisempi osa korkeakoulupolitiikkaa. Samalla painopiste on siirtynyt vaihto-opiskelun järjestämisestä tutkinto-opiskelijoiden rekrytoimiseen ulkomailta. Korkeatasoinen koulutus, joka kykenee houkuttelemaan ulkomaisia osaajia, nähdään keskeisenä maan kilpailukyvylle (esim. OPM 2008; 2009). Sama ilmiö näkyy myös muualla teollisuusmaissa. Ulkomaisen koulutuksen kysynnän kasvu kehittyvissä maissa on synnyttänyt kansainväliset koulutusmarkkinat. Vuonna 2006 yli 2,7 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa opiskeli ulkomailla ja suurin osa heistä Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa (Unesco 2008, 118). Ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnista ja markkinoille pääsystä on tullut korkeakouluille yhä keskeisempiä kysymyksiä. Samalla korkeakoulujen kansainväliseen toimintaan on tullut uusi sävy: kilpailu opiskelijoista, maineesta ja rahoituksesta. (Scott 2004; Knight 2004; Wächter 2004.) Kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin painopisteen siirtyessä tutkinto-opiskelijoihin, on vieraskielisen koulutuksen painopiste siirtynyt kokonaisten tutkinto-ohjelmien kehittämiseen. Suomalaiset korkeakoulut ovat aktiivisia toimijoita kansainvälisellä kentällä, mikäli mittarina käytetään vieraskielisten tutkinto-ohjelmien määrää. Korkeakoulujärjestelmän kokoon suhteutettuna Suomi on Alankomaiden rinnalla Euroopan aktiivisin vieraskielisen koulutuksen tarjoaja (Maiworm & Wächter 2002; Wächter & Maiworm 2008). Vähemmän aktiivisia suomalaiset korkeakoulut ovat, mikäli mittarina käytetään ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. Vaikka ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden absoluuttinen määrä on kasvanut koko 2000-luvun, on heidän suhteellinen osuutensa korkeakouluopiskelijoista (4 %) kansainvälisesti vertaillen kuitenkin vielä alle OECD-maiden keskiarvon (6,9%) (OECD 2008). Vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia on tutkimuksissa ja selvityksissä lähestytty lähinnä kysynnän näkökulmasta tarkastelemalla ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden opiskelun motiiveita ja kokemuksia. Tarjonnan näkökulmaa eli sitä, minkälaista vieraskielistä koulutusta suomalaisissa korkeakouluissa tarjotaan, miksi ja mistä lähtökohdista, ei ole juurikaan tarkasteltu. Ajantasainen kokonaiskuva vieraskielisestä koulutustarjonnasta on kuitenkin olennaista tarjonnan kehittämiselle. 2

5 Tässä selvityksessä keskitytään tarjonnan ja vieraskielisten tutkinto-ohjelmien näkökulmaan. Selvityksessä kysytään, mistä lähtökohdista ohjelmia kehitetään, kenelle ne suunnataan ja minne opiskelijoiden halutaan niistä valmistuvan ja millaisia ovat ohjelmien järjestämiseen liittyvät kokemukset. Vastauksia haetaan ensisijaisesti vieraskielisistä tutkinto-ohjelmista vastaaville henkilöille kohdennetulla kyselyllä ja haastatteluilla. Selvitykseen on saatu rahoitusta opetusministeriöstä. Selvityksen tukena on toiminut ohjausryhmä: Johtaja Ulla Ekberg, CIMO, ohjausryhmän puheenjohtaja joulukuuhun 2008 saakka Ryhmäesimies Hanna Boman, CIMO, puheenjohtaja joulukuusta 2008 eteenpäin Asiantuntija Marita Aho, Elinkeinoelämän keskusliitto Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutti Suunnittelija Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansainvälisten asioiden sihteeri Henna Juusola, Suomen ammattikorkeakouluopiskelija-kuntien liitto SAMOK ry Ylitarkastaja Helena Kasurinen, työ- ja elinkeinoministeriö Kansainvälisten asioiden suunnittelija Esko Koponen, Helsingin yliopisto Koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL Yhteyspäällikkö Mika Tuuliainen, Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Koulutusjohtaja Ulla Weijo, Lahden ammattikorkeakoulu Ylitarkastaja Birgitta Vuorinen, opetusministeriö Kiitos ohjausryhmälle vilkkaasta keskustelusta! Lämmin kiitos kuuluu myös niille vieraskielisestä tutkinto-ohjelmasta vastaaville henkilöille, jotka vastasivat kyselyyn ja/tai osallistuivat haastatteluun. Aktiivinen osallistuminen selvitykseen kertoo osaltaan aiheen ajankohtaisuudesta. 3

6 2 Johdanto 2.1 Vieraskielinen koulutus ja suomalainen korkeakoulupolitiikka Vieraskielisen koulutuksen kehittäminen on osa suomalaisen korkeakoulutuksen yleisempää kansainvälistymiskehitystä. Keskeisiä kansainvälisiä taustavaikuttajia kehityksessä ovat Euroopan integraatio ja Bolognan prosessi sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden koulutusyhteistyölle suuntaama tuki, joka kanavoituu Erasmus-ohjelman kaltaisten toimintaohjelmien kautta. Bolognan prosessin tavoitteet yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luominen mm. lisäämällä liikkuvuutta sekä tekemällä tutkintorakenteista ymmärrettävät ja yhdenmukaiset liittyvät pienellä kielialueella läheisesti vieraskielisen koulutuksen kehittämiseen. Liikkuvuuden lisääminen on edellyttänyt rinnalle myös vieraskielisen koulutuksen kehittämistä, ja tutkintorakenteen yhtenäistäminen on tehnyt helpommaksi kehittää kansainvälisiä yhteis- ja kaksoistutkintoja, mikä Suomen näkökulmasta tarkoittaa vieraskielisten tutkinto-ohjelmien kehittämistä. Myös monen korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä tukevan ohjelman rahoituksessa kannustetaan kansainvälisiin yhteis- ja kaksoistutkintoihin. Esimerkiksi eurooppalaisen Erasmusohjelman opetussuunnitelmien kehittämistyössä sekä pohjoismaisessa Nordplus-ohjelmassa priorisoidaan hankkeita, joissa kehitetään kansainvälisiä yhteis- ja kaksoistutkintoja ja Erasmus Mundus -ohjelmassa rahoitetaan kansainvälisten yhteis- ja kaksoistutkintojen järjestämistä ja opiskelijarekrytointia. Keskustelu korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä käynnistyi Suomessa 1980-luvun lopulla. Alkuvaiheessa painotettiin erityisesti opiskelijavaihtoa. Opetusministeriö asetti määrälliset tavoitteet opiskelijoiden kansainväliselle liikkuvuudelle (OPM 1989) ja Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan liittyminen vuonna 1991 käynnisti laajamittaisen vaihto-opiskelun korkeakouluissa. Alkuvuosina liikkuvuus painottui Suomesta ulkomaille lähteviin, kun taas Suomeen tulijoita oli vähän. Osaltaan tähän vaikutti myös se, että opetusta tarjottiin ensisijassa maan omalla kielellä. Pian vaihto-opiskelun tarpeeseen ryhdyttiin kehittämään englanninkielistä koulutustarjontaa. Korkeakoulut saivat tähän opetusministeriöstä myös erillistä rahoitusta. Lisäksi suomalaista ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitettäessä 1990-luvulla oli uusien koulutusohjelmien kansainvälisyys keskeinen tavoite (ks. OPM 1994). 90-luvulla vieraskielistä koulutusta perustettiinkin runsaasti juuri ammattikorkeakouluihin luvun taitteessa painopiste kansainvälistymisessä siirtyi yhä enemmän tutkinto-opiskelijoiden rekrytointiin. Vuonna 2001 ilmestyneessä kansainvälisen toiminnan strategiassa asetettiin ensimmäistä kertaa kansalliset tavoitteet vaihto-opiskelun lisäksi myös ulkomaisten tut- 4

7 kinto-opiskelijoiden määrälle. (OPM 2001.) Tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnin myötä myös vieraskielisen koulutuksen kehittämisessä painopiste siirtyi kohti tutkintotavoitteista koulutusta (Lahtonen & Pyykkö 2005, 32). Vuoden 2004 yliopistolain myötä vahvistettiin englanninkieliset tutkintonimikkeet ja yliopistoille tuli mahdolliseksi tarjota tutkintoja englannin kielellä. Yliopistoissa laajamittaisempi kansainvälisten (maisteri)ohjelmien kehittäminen alkoikin vasta 2000-luvulla. Viime vuosina korkeakoulujen vieraskieliset tutkinto-ohjelmat ovat runsaasti lisääntyneet. Erityisen voimakasta kasvu on ollut maisteritason ohjelmissa. Vuosi Yhteensä Bachelor Master s Doctoral Taulukko 1. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa (Study in Finland -tietokanta) Tänä päivänä kansainvälistyminen ja vieraskielisen koulutuksen kehittäminen osana sitä ovat näkyvästi esillä kansallisessa korkeakoulupolitiikassa. Kansainvälinen toiminta on yksi korkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja sen kehittymistä seurataan korkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tulosneuvotteluissa. Määrällisiä tavoitteita on asetettu lähinnä kansainväliselle vaihto-opiskelulle sekä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrälle, mutta myös vieraskielisen koulutuksen kehittäminen on ollut mukana neuvotteluissa ja jatkossa vieraskielistä koulutusta tullaan seuraamaan aikaisempaa tarkemmin osana korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta. Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa suomalaista koulutusjärjestelmää halutaan kehittää siten, että se kykenee vastaamaan globaaleihin haasteisiin. Vieraskielisen koulutustarjonnan näkökulmasta olennaisia linjauksia ovat tavoite lisätä kansainvälistä huippuosaamista ja opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien kansainvälistä liikkuvuutta sekä maksujen keräämismahdollisuuden avaaminen yksittäisille maisteriohjelmille. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille linjataan suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeiset painopisteet ja kansainvälistyminen on siinä nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi (OPM 2008). Kansainvälistymisen keskeisestä asemasta suomalai- 5

8 sessa korkeakoulupolitiikassa kertoo myös se, että opetusministeriö julkisti tammikuussa 2009 kansallisen kansainvälistymisstrategian korkeakoulutukselle (OPM 2009). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan yhteis- ja kaksoistutkintojen kehittäminen yhdeksi kansainvälisen toiminnan painopisteeksi liikkuvuuden ja tutkimus- ja kehittämisyhteistyön rinnalle (OPM 2008). Suomen näkökulmasta kansainväliset yhteis- ja kaksoistutkinnot tarkoittavat vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia. Kansainvälistymisstrategiassa korkeakouluja puolestaan kannustetaan kehittämään korkeatasoista vieraskielistä koulutusta vahvuusalueilleen. Vieraskielisen koulutustarjonnan nähdään palvelevan 1) ulkomaisen työvoiman saantia, 2) vastavuoroista opiskelijaliikkuvuutta sekä 3) suomalaisten kansainvälistymistä. Vieraskielisestä koulutuksesta halutaan aidosti kansainvälistä, mikä edellyttää korkeakoulujen yhteistyötä, ulkomaista henkilöstöä sekä monikulttuurista opiskelijayhteisöä. Tutkinto-ohjelmiin toivotaan lisää työelämäyhteistyötä ja selkeämmät uranäkymät. (OPM 2009.) Lisäksi korkeakoulujen halutaan varmistavan opetushenkilöstön kielitaidon sekä panostavan heidän kieli- ja kulttuurikoulutukseensa (OPM 2008; 2009). Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus halutaan kohottaa perustutkinnoissa 4 prosentista 7 prosenttiin ja tutkijakouluissa 15 prosentista 20 prosenttiin. Ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyvät tavoitteet koskettavat suoraan myös vieraskielisen koulutuksen kehittämistä, sillä käytännössä he opiskelevat englanninkielisessä opetuksessa ja ohjelmissa. Myös korkeakoulujen hallintoa, palveluita ja tiedotusta tulee kehittää siten, että ne edistävät kansainvälisen yhteisön syntymistä. Erityistä huolta kehittämissuunnitelmissa kannetaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen integroitumisesta. Ulkomaalaisille ja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille halutaan kehittää opintojen ohjausta, harjoittelua ja muita työmarkkinoille integroitumista edistäviä palveluita, korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, muualla hankitun osaamisen tunnustamisen mekanismeja sekä kielten opetusta. Vetovoiman ja osaamisen viennin edistämisessä olennaisena pidetään myös markkinaosaamisen kehittämistä. (OPM 2009; 2008.) 2.2 Vieraskielinen koulutustarjonta selvitysten ja arviointien valossa Vieraskielistä tutkintotarjontaa käsittelevä kirjallisuus on tässä jaoteltu kolmeen ryhmään: Academic Cooperation Association (ACA) on toteuttanut vuosina 2002 ja 2008 kaksi laajaa eurooppalaista vertailututkimusta englanninkielisistä tutkinnoista ei-englanninkielisissä maissa. Suomessa vieraskielisen koulutuksen tilannetta on arvioitu kahteen otteeseen (1999 ja 2005) Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta. Kolmanneksi ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksista Suomen korkeakouluissa on tehty useampia opinnäytteitä ja selvityksiä. 6

9 Englanninkielisen koulutuksen tilanne Euroopassa Englanninkielisten tutkintojen tarjonta ei-englanninkielisissä maissa oli 2008 edelleen kehitteillä oleva ilmiö. Suurin osa ohjelmista oli perustettu neljän viime vuoden sisällä. Vuoteen 2002 verrattuna englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrä oli kuitenkin kasvanut ja ilmiö yleistynyt. Alpit jakavat tarjontaa: niiden pohjoispuolella ohjelmia on runsaasti, eteläpuolella vähän. Suomessa on eurooppalaisittain verrattuna runsaasti englanninkielistä koulutustarjontaa, Alankomaiden rinnalla eniten suhteessa koulutusjärjestelmän kokoon. (Wächter & Maiworm 2008, 10 12; Maiworm & Wächter 2002, 30.) Mitä vanhempi, suurempi, monialaisempi ja yliopistomaisempi korkeakoulu on, sitä enemmän sillä on vieraskielistä tarjontaa. Sen sijaan englanninkielisellä koulutustarjonnalla ei välttämättä ole selkeää yhteyttä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrään korkeakoulussa; englanninkielinen tarjonta ei sitä automaattisesti lisää. (Wächter & Maiworm 2008, 11.) Tämä pätee myös Suomeen, jossa omien opiskelijoiden kansainvälistäminen on aina ollut vahva motiivi vieraskielisen koulutuksen kehittämiselle. Eurooppalainen tarjonta keskittyy kahdelle alalle: kaupalliselle ja teknilliselle. Vuonna 2008 näiden rinnalle olivat tulleet myös yhteiskuntatieteet (emt., 46). Tärkeimmät motiivit vieraskielisten ohjelmien tarjoamiselle ovat ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelu, oman maan opiskelijoiden kansainvälistäminen sekä oppilaitoksen profiilin terävöittäminen (emt., 79; Maiworm & Wächter 2002, 67.) Yksi selkeimmistä kehityskuluista vuosien 2002 ja 2008 välillä liittyy markkinointiin: Kun vuonna 2002 selvästi alle puolta ohjelmista markkinoitiin koti- tai ulkomailla, tehtiin kuusi vuotta myöhemmin markkinointia jo lähes kaikissa ohjelmissa ainakin jollakin tavalla (Wächter & Maiworm 2008, 72; Maiworm & Wächter 2002, 84). Kyselyihin osallistuneet korkeakoulut pitivät suurimpina ongelmina englanninkielisessä tarjonnassa opiskelijoiden kieltäytymistä heille tarjotusta opiskelupaikasta sekä kotimaisten opiskelijoiden saamista ja toisaalta ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelemista ohjelmiin (Wächter & Maiworm 2008, 82). Vieraskielisen opetuksen tilanne Suomessa Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut Suomessa kaksi vieraskielisen koulutuksen arviointia. Ensimmäinen vuodelta 1999 käsitti 15 vieraskielistä ohjelmaa. Arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota kielikysymyksiin. Tämä painotus näkyy suosituksissa, joissa ehdotettiin kansallisella tasolla mm. seuraavia asioita (Tella ym. 1999, 65 66): 7

10 Vieraskielinen opetus tulee suunnitella omista lähtökohdistaan, ei kääntää suomenkielistä koulutusta sellaisenaan englanniksi. Myös muut kielet kuin englanti tulisi ottaa huomioon Opetusministeriön tulee määritellä suositukset opettajien kielitaidolle Korkeakouluille suositeltiin vastaavasti mm. seuraavia asioita (emt., 66 70) Opettajien kielitaitoon, pedagogisiin valmiuksiin sekä tietoisuuteen kulttuurien välisistä eroista tulee kiinnittää huomiota. Vieraskielisestä opetuksesta aiheutuva lisätyö tulee korvata rahallisesti. Opiskelijoiden kielitaitovaatimukset tulee asettaa heidän tulevan ammattinsa vaatimusten perusteella. Ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytoinnissa tulee kehittää kansainvälisten asioiden hallinnon ja laitoksen yhteistyötä. Korkeakoulun tulee turvata, että kaikki materiaali ja informaatio tarjotaan myös vieraalla kielellä. Hakumenettely tulee järjestää siten, että opiskelijan todellinen kielitaito käy ilmi. Kansainvälisiä opiskelijoita tulee rekrytoida riittävä määrä, jotta laitokselle syntyy kansainvälinen yhteisö. Erilaisten ulkomaalaisryhmien erilaisiin tarpeisiin (esim. jatko-opiskelijat, vaihto-opiskelijat jne.) tulee kiinnittää huomiota. Opintojen ohjaukseen ja neuvontaan tulee kiinnittää huomiota. Kuusi vuotta myöhemmin moni asia oli kehittynyt. Vieraskielistä koulutusta annettiin aikaisempaa enemmän osana normaalia perusopetusta; kyseessä on substanssin opetus, jossa kieli on vain väline. Tästä kertoo myös se, että ohjelmat rahoitetaan samasta lähteestä kuin muukin perustutkinto-opetus. Yleisesti ottaen suunta on kohti tutkintotavoitteisen koulutuksen kehittämistä, pois tutkintoon johtamattomista ohjelmista. (Lahtonen & Pyykkö 2005, 26 ja 32.) Ohjelmien edustajien mukaan opetushenkilökunnan kielitaito on parantunut ja opettajille myös tarjotaan mahdollisuuksia kielikouluttautumiseen. Myös opetusmateriaalin saatavuus opetuskielellä oli parantunut ja verkkoympäristöä käytetään aikaisempaa enemmän hyväksi opetuksessa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista pyrittiin ensisijaisesti helpottamaan tarjoamalla orientaatiojaksoja, opinto-ohjausta, kulttuurituntemusta, tuutoreita, kummiperhetoimintaa sekä tutustumiskäyntejä elinkeinoelämän puolelle. Integroitumiseen keskittyviä toimia tarjottiin tyypillisesti kuitenkin vain opintojen välittömässä alkuvaiheessa. (Emt., ) Opiskelijoiden saamaa ohjausta pidettiin ohjelmissa pääasiallisesti hyvänä. Vieraskielisen koulutuksen laadun takeena nähtiin ammattitaitoinen ja substanssin hallitseva opetushenkilökun- 8

11 ta, onnistunut opiskelijavalinta, järjestelmällinen opetuksen arviointi sekä opiskelijapalaute. (Emt., ) Arvioinnissa todettiin myös, että vieraskielinen koulutus koetaan korkeakouluissa tärkeäksi kansainvälistymisen väyläksi, mutta sille ei löydy omaa paikkaa strategioissa. Vieraskielinen tarjonta liittyy toisaalta kansainvälisen liikkuvuuden ja vaihdon tukemiseen korkeakouluissa, toisaalta sillä vastataan ulkomaiseen koulutuskysyntään ja kehitetään korkeakoulun houkuttelevuutta. (Emt., ) Ulkomaalaisten opiskelijoiden kokemuksia Suomessa opiskelusta Selvitykset ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden opiskelukokemuksista tarjoavat osaltaan tietoa vieraskielisen koulutuksen onnistumisesta. Niiden pohjalta voi arvioida vieraskielistä tutkintotarjontaa käyttäjän näkökulmasta. Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa arvostavat hyvää koulutusta ja työuraa. Suomeen opiskelemaan heitä houkuttelee korkeatasoisena pidetty koulutus, vieraan maan kokeminen, mahdollisuus opiskella ilman lukukausimaksuja sekä urakehitys (Niemelä 2008, 31 33, SAMOK 2008, 36, Kinnunen 2003, 33). Yliopistoissa opiskelevat kokevat korkeakoulunsa pääosin toimivaksi opiskeluympäristöksi: opetuksen tasoa, kurssien sisältöä, ohjausta ja tukipalveluja pidetään hyvinä. Kritisoitavaa löytyi erityisesti englanninkielisten kurssien sekä kotimaisten kielten opetuksen saatavuudesta. (Niemelä 2008.) Ulkomaiset ammattikorkeakouluopiskelijat suhtautuvat yliopisto-opiskelijoita kriittisemmin saamaansa opetukseen. Osa pitää opetusta laadukkaana ja sisältöjä mielenkiintoisina, osa taas kritisoi opettajien kielitaitoa, opintojen pinnallisuutta ja suppeaa kurssivalikoimaa. Ohjausta ja tukipalveluja pidettiin hyvinä. Englanninkielisen tiedotuksen puute sai ulkomaiset ammattikorkeakouluopiskelijat tuntemaan itsensä muusta opiskeluyhteisöstä eristyneeksi. (SAMOK 2008; Hirvonen 2007.) Kummallakin sektorilla suhde korkeakoulun ulkopuoliseen maailmaan koettiin ongelmalliseksi: yhteyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään oli vähän ja integroituminen Suomeen koettiin vähäiseksi. 9

12 3 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 3.1 Tavoitteet Selvityksessä haetaan yleiskuvaa vieraskielisten tutkinto-ohjelmien tarjonnasta suomalaisissa korkeakouluissa. Miten tarjonta jakaantuu aloittain, alueittain, tasoittain? Miten suomalainen tarjonta profiloituu suhteessa muihin Euroopan maihin? Mistä strategisista lähtökohdista vieraskielistä tarjontaa kehitetään korkeakouluissa? Mitä tavoitteita tarjonnalle asetetaan ja mille kohderyhmälle sitä kehitetään? Mitkä ovat vieraskielisen koulutustarjonnan ja työvoimatarpeen väliset yhteydet? Miten työvoimatarve otetaan huomioon vieraskielistä koulutusta kehitettäessä? Minne opiskelijat sijoittuvat valmistuttuaan? Missä määrin ohjelmiin rakennetaan opiskelijoiden integroitumista edesauttavia mekanismeja? Kuinka ohjelmien opetus, opiskelijarekrytointi, opiskelijoiden palvelut on järjestetty? Kuinka laadusta huolehditaan vieraskielisissä ohjelmissa? Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille suunnatun koulutustarjonnan sekä markkinointiviestinnän kehittämistä ja edistää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia ja integroitumista Suomeen. 3.2 Toteutus Selvityksen aineisto pohjautuu useaan lähteeseen. Ensin tarkasteltiin sitä, kuinka vieraskielisen koulutuksen kehittäminen näkyy korkeakoulujen strategioissa ja toiseksi tilastojen pohjalta sitä, mitä vieraskielistä koulutustarjontaa Suomessa on. Nämä tarkastelut taustoittavat selvityksen varsinaista aineistoa, joka koostuu kyselystä ja haastatteluista, jotka kohdistettiin vieraskielisten tutkinto-ohjelmien vastaaville henkilöille. 1 Strategiatarkastelu Korkeakoulun tason näkökulmaa vieraskielisen koulutuksen kehittämiseen etsittiin tarkastelemalla korkeakoulujen yleisstrategioita sekä kansainvälisen toiminnan strategioita, mikäli sellainen oli olemassa. Strategia-asiakirjojen tarkastelussa huomio kohdentui seuraaviin asioihin: Näkyykö vieraskielisen koulutuksen kehittäminen korkeakoulujen strategioissa? Missä asiayhteydessä vieraskielisestä koulutuksesta puhutaan? Minkälaisia tavoitteita ja linjauksia vieraskielisestä koulutuksesta esitetään? Strategiatarkastelu on esitetty luvussa 4. 10

13 2 Tilastotarkastelu Yleiskuva vieraskielisestä tutkintotarjonnasta saatiin CIMOn ylläpitämään Study in Finland -tietokannan tilastoista. Tietokanta sisältää perustiedot suomalaisten korkeakoulujen vieraskielisestä opetustarjonnasta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota vieraskielisen tutkintotarjonnan jakaantumiseen eri taustamuuttujien suhteen: millä koulutusaloilla ja opintoasteilla ohjelmat ovat sekä missä päin Suomea niitä tarjotaan. Suomalaisen tarjonnan profiilia verrattiin myös tilanteeseen muissa Euroopan maissa. Vertailuaineistona olivat selvitykset englanninkielisestä koulutustarjonnasta ei-englanninkielisissä Euroopan maissa (Maiworm & Wächter 2002; Wächter & Maiworm 2008). Tilastotarkastelu on esitetty luvussa 5. 3 Kysely ohjelmille Vieraskielistä tarjontaa lähestytään ensisijaisesti yksittäisen ohjelman näkökulmasta. Selvityksen pääasiallinen aineisto kerättiin kyselyllä, joka kohdistettiin viimeistään vuoden 2008 aikana toimintansa aloittaneille Bachelor- ja Master s -tasoisille vieraskielisille tutkinto-ohjelmille. Vastauksia pyydettiin henkilöiltä, jotka laitoksissa tai yksiköissä vastaavat ohjelman sisällön kehittämisestä. Kysely toteutettiin verkossa. Saatekirje, jossa oli linkki kyselylomakkeeseen, lähetettiin vastaanottajille sähköpostilla lokakuussa Ohjelmien yhteystiedot saatiin CIMOn ylläpitämästä Study in Finland -tietokannasta 1. Kyselyn vastaajat on esitelty tarkemmin luvussa 6. Kysely kattoi seuraavat teemat: Perustiedot ohjelmasta Ohjelman kehittämisen motiivit Korkeakoulun tuki ohjelmalle Opiskelijat ja opiskelijarekrytointi Palvelut ulkomaisille opiskelijoille Opetus ja opetushenkilökunta Laadunvarmistus Yhteydet työelämään Haasteet ohjelman järjestämisessä 1 Study in Finland -tietokannassa oli yhteystietoina sekä yksittäisten henkilöiden että korkeakoulun hakutoimiston yhteystietoja. 11

14 4 Haastattelut Kyselyn teemoja täydennettiin valitsemalla 7 ohjelmaa haastatteluun. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, jotka vastaavat tietyn vieraskielisen tutkinto-ohjelman kehittämisestä. Ohjelmat valittiin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen eri koulutusaloilta siten, että kolme erilaista profiilia tuli edustetuksi: 1) ensisijaisesti ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatut ohjelmat, 2) ensisijaisesti suomalaisille ja/tai maahanmuuttajataustaisille suunnatut ohjelmat sekä 3) sekä ulkomaalaisille että suomalaisille suunnatut ohjelmat. Ohjelmat on esitelty tarkemmin luvussa 6. Haastattelujen erityisenä näkökulmana oli hakea vieraskielisten tutkinto-ohjelmien erityispiirteitä suhteessa kotimaisilla kielillä tarjottuihin ohjelmiin. Haastattelun teemat olivat: Ohjelman perustamisen ja kehittämisen kriteerit Ohjelman profiili, sisältö ja opetus Ohjelman asema korkeakoulussa Opiskelijat ja opiskelijoiden rekrytointi Ohjelman tulevaisuuden näkymät 12

15 4 Vieraskielinen koulutus korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulun arviointineuvoston vuonna 2005 valmistuneen vieraskielisen koulutuksen arvioinnin mukaan korkeakouluissa ei ole erityisiä vieraskielisen opetuksen kehittämissuunnitelmia. Sellaisia ei korkeakouluissa myöskään kaivattu, sillä vieraskielisen opetuksen kehittäminen sisältyy usein muihin korkeakoulun strategioihin. Lisäksi todettiin, että vieraskieliselle koulutukselle ei ole korkeakoulujen strategioissa selkeästi vakiintunutta paikkaa, vaikka se mielletäänkin tärkeäksi kansainvälistymisen välineeksi. (Lahtonen & Pyykkö 2005, 24.) Tässä selvityksessä korkeakoulujen strategioista tarkasteltiin seuraavia asioita: 1) puhutaanko niissä vieraskielisen koulutuksen kehittämisestä, 2) missä yhteydessä tästä puhutaan sekä 3) mitä linjauksia vieraskieliselle koulutukselle esitetään. Strategioiden tarkastelu tarjoaa näkymän siihen, miltä vieraskielisen koulutuksen kehittäminen näyttäytyy koko korkeakoulun tasolla. Strategiatarkasteluun otettiin mukaan korkeakoulujen yleisstrategiat sekä niitä mahdollisesti tarkentavat toimintasuunnitelmat. Lisäksi tarkasteltiin kansainvälisen toiminnan strategioita/ suunnitelmia, mikäli erillinen sellainen löytyi. Monella korkeakoululla on lisäksi erillisiä opetuksen kehittämisen strategioita, pedagogisia strategioita tai hallinnon kehittämisen strategioita, joissa saatetaan mainita vieraskielisen koulutuksen kehittäminen ja opiskelijarekrytointi ulkomailta. Nämä asiapaperit jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Yliopistoista tarkastelussa oli mukana yleisstrategia kaikista 20 yliopistosta yleisstrategiaa täydentävä toimintasuunnitelma 18 yliopistosta erillinen kansainvälisen toiminnan suunnitelma 7 yliopistosta. Ammattikorkeakouluista tarkastelussa oli mukana yleisstrategia 18 ammattikorkeakoulusta (kaikilta ei saatu) yleisstrategiaa täydentävä toimintasuunnitelma 6 ammattikorkeakoulusta erillinen kansainvälisen toiminnan suunnitelma 15 ammattikorkeakoulusta. Vieraskielinen koulutus ja sen kehittäminen on näkyvästi esillä korkeakoulujen strategia-asiakirjoissa. Käytännössä kaikkien yliopistojen ja paria lukuun ottamatta kaikkien ammattikorkeakoulujen strategioissa puhutaan vieraskielisen tai englanninkielisen koulutuksen kehittämisestä, suuntaamisesta, lisäämisestä tai markkinoinnista. Lisäksi lähes kaikkien korkeakoulujen 13

16 strategia-asiakirjoista löytyy mainintoja myös ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytoinnista, rekrytoinnin lisäämisestä ja/tai ulkomaisille opiskelijoille suunnattujen palveluiden kehittämisestä. Tämä ei ole yllättävää; korostetaanhan vieraskielisen koulutuksen kehittämistä ja opiskelijoiden rekrytointia ulkomailta myös kansallisissa strategioissa sekä korkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tulosneuvotteluissa. Ammattikorkeakoulut Yliopistot Perusteluja miksi vieraskielistä koulutusta kehitetään 1. palvelee opiskelijoiden kv liikkuvuutta 2. vastaa työelämän tarpeisiin 3. tukee kotikansainvälistymistä 4. vahvistaa kv kilpailukykyä 5. tekee kansainvälistymisestä luontevan osan kaikkea kk:n toimintaa 6. palvelee kv tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia 7. lisää koulutuksen vetovoimaa Perusteluja miksi vieraskielistä koulutusta kehitetään 1. palvelee opiskelijoiden kv liikkuvuutta 2. palvelee kv tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia 3. tukee kotikansainvälistymistä 4. tukee profiloitumista 5. vahvistaa yleistä kansainvälistymistä 6. tukee koulutuksen vientiä 7. vastaa asiakkaiden tarpeisiin Periaatteita vieraskielisen koulutuksen suuntaamiselle 1. kehitetään yhteis- ja kaksoitutkintoja (tai mahdollisuuksia niihin) 2. asetetaan määrällisiä tavoitteita (esim. ohjelmien lkm) 3. esitetään alakohtaisia painotuksia 4. kehitetään myös maisteritason ohjelmia 5. kehitetään sekä Bachelor- että Master-tasoille 6. kehitetään virtuaaliopintoja 7. kehitetään tilauskoulutusta 8. kehitetään englanninkielisiä moduuleita osaksi muuta opetusta Periaatteita vieraskielisen koulutuksen suuntaamiselle 1. kehitetään maisteritasolle 2. luetellaan yksittäisiä ohjelmia, joita kehitetään 3. kehitetään yhteis- ja kaksoistutkintoja (tai mahdollisuuksia niihin) 4. kehitetään tohtoritasolle 5. asetetaan määrällisiä tavoitteita (esim. ohjelmien lkm) 6. kehitetään (myös) pienempiä opintokokonaisuuksia 7. kehitetään vahvoille aloille 8. esitetään alakohtaisia painotuksia 9. esitetään maantieteellisiä painotuksia 10. kehitetään vieraskielistä erikoistumiskoulutusta 11. kehitetään virtuaaliopintoja Periaatteita jotka ohjaavat vieraskielisen koulutuksen kehittämistä 1. kehitetään yhteistyössä kv partnereiden kanssa 2. panostetaan henkilökunnan kielitaitoon ja kv valmiuksiin 3. seurataan, huolehditaan koulutuksen laadusta 4. tehostetaan markkinointia ja rekrytointia 5. kehitetään yhteistyössä alueen muiden korkeakoulujen kanssa 6. kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa 7. kehitetään yhteistyössä suomen/ruotsinkielisten ohjelmien kanssa 8. kehitetään yhteistyössä yli yksikkörajojen Periaatteita jotka ohjaavat vieraskielisen koulutuksen kehittämistä 1. kehitetään yhteistyössä korkeatasoista kv yliopistojen kanssa 2. kehitetään korkeatasoisia kokonaisuuksia 3. kehitetään innovatiivisia ohjelmia (monitieteisiä, uusia oppimisratkaisuja) 4. seurataan, huolehditaan koulutuksen laadusta 5. panostetaan henkilökunnan kv valmiuksiin 6. liitetään osaksi opetuksen yleistä kehittämistä 7. kehitetään kilpailukykyisemmäksi 8. pyritään rekrytoimaan myös suomalaisopiskelijoita 9. tehostetaan rekrytointia 10. huomioidaan resurssointi 11. kehitetään ohjelmien koordinointia kk:n sisällä 14

17 Se, missä yhteydessä vieraskielisestä koulutuksesta strategioissa puhutaan, kertoo samalla siitä, minkä laajemman asiakokonaisuuden yhteyteen tai alaisuuteen aihe mielletään. Korkeakoulujen strategioissa vieraskielinen koulutustarjonta esiintyy tyypillisesti kolmessa eri asiayhteydessä: 1) osana kansainvälisen toiminnan kehittämistä, 2) osana koulutustarjonnan yleistä kehittämistä tai 3) osana opintojen kehittämistä. Ammattikorkeakoulujen strategioissa vieraskielisestä koulutustarjonnasta puhutaan kohtalaisen usein myös osana aluevaikuttavuutta tai omana erillisenä asiakokonaisuutenaan, yliopistojen strategioissa puolestaan osana toiminnan profilointia. Vieraskieliselle koulutukselle ja sen kehittämiselle asetettuja linjauksia ja tavoitteita esitettiin strategioissa pääsääntöisesti neljänlaisia: 1) yleisiä toteamuksia siitä, että vieraskielistä koulutusta kehitetään, lisätään, vahvistetaan tai jatketaan, 2) perusteluja sille miksi vieraskielistä koulutusta kehitetään, 3) periaatteita vieraskielisen koulutuksen suuntaamiselle sekä 4) yleisempiä periaatteita jotka ohjaavat vieraskielisen koulutuksen kehittämistä. Alla on eritelty kohdat 2-4 erikseen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen strategioissa. Erittely on tehty linjausten yleisyysjärjestyksessä. Vieraskielisen koulutuksen kehittämisellä halutaan palvella erityisesti kansainvälistä liikkuvuutta (erittelemättä onko kyse vaihto-opiskelusta vai ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnista). Tämä pätee sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorilla. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnin mahdollistaminen mainitaan usein erikseen erityisesti yliopistojen strategioissa. Toisaalta korkeakouluilla on useita strategisia syitä vieraskielisen koulutuksen kehittämiselle. Myös kotikansainvälistymisen sekä korkeakoulun kansainvälistymisen tukeminen yleisemminkin ovat molemmille sektoreille tärkeitä perusteita vieraskielisen koulutuksen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulusektorilla korostetaan lisäksi työelämän tarpeita. Strategioiden perusteella sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa vieraskielistä koulutusta halutaan suunnata kansainvälisiin yhteis- ja kaksoistutkintoihin. Yliopistoissa vieraskielistä koulutusta suunnataan ensisijaisesti maisteritasolle, jossain määrin myös tohtoritasolle. Ehkä hieman yllättäen myös ammattikorkeakoulujen strategioissa puhutaan ennen kaikkea vieraskielisen koulutuksen suuntaamisesta (myös) maisteritasolle. Tavoitteena on ensisijaisesti tutkinto-ohjelmien kehittäminen: mikäli strategioissa luetellaan yksittäisiä ohjelmia tai annetaan tarkempia määrällisiä tavoitteita, koskevat ne yleensä kokonaisia tutkintoja. Muutamassa strategiassa tuodaan erikseen esille myös halukkuus kehittää vieraskielistä koulutusta myös pienempinä kokonaisuuksina. 15

18 Vieraskielistä koulutusta halutaan kehittää ennen kaikkea yhteistyössä kansainvälisten partnereiden kanssa, mikä on linjassa sen kanssa, että tarjontaa halutaan suunnata yhteis- tai kaksoistutkintoihin. Yliopistojen strategioissa on tyypillistä korostaa lisäksi halukkuutta tehdä yhteistyötä nimenomaan korkeatasoisten yliopistojen kanssa. Ohjelmien seurannasta ja laadunvarmistuksesta sekä henkilökunnan kielitaidosta ja kansainvälistymisvalmiuksista huolehtiminen ovat myös esillä sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen strategialinjauksissa. Erityisesti yliopistojen strategioissa korostetaan lisäksi korkeatasoisen koulutuksen kehittämistä sekä innovatiivisten, ei-perinteisten ohjelmien kehittämistä, joissa hyödynnetään monitieteisyyttä sekä uusia oppimismenetelmiä. Kaiken kaikkiaan korkeakoulujen strategialinjaukset ovat samansuuntaiset kansallisten tavoitteiden kanssa: Vieraskielistä koulutusta halutaan kehittää ja lisätä. Sen nähdään palvelevan opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta, kotikansainvälistymistä sekä korkeakoulun kansainvälistymiskehitystä yleisemminkin. Halukkuus kansainväliseen yhteistyöhön sekä kansainvälisiin yhteis- tai kaksoistutkintoihin korostuu tavoitteissa. Ohjelmien korkeasta laadusta sekä henkilökunnan valmiuksista kannetaan huolta. 16

19 5 Vieraskielinen tutkinto-tarjonta tilastojen valossa Tilastot suomalaisten korkeakoulujen vieraskielisestä tutkintotarjonnasta perustuvat CIMOn ylläpitämään Study in Finland -tietokantaan, joka sisältää perustiedot suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä tutkintoon että ei-tutkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta. Tietoja päivitetään jatkuvasti; tämän tarkastelun aineisto on haettu kesällä Tuolloin vieraskielisiä, tutkintoon johtavia koulutusohjelmia oli yhteensä 275, näistä 94 ammattikorkeakouluissa ja 181 yliopistoissa. Kaikki olivat englanninkielisiä. Suomen korkeakouluissa vieraskielisyys tarkoittaa siis tältä osin englanninkielisyyttä. AMK YO Yhteensä Yhteensä % Bachelor Master s Doctorate Yhteensä Taulukko 2. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat Suomessa koulutustason mukaan (Study in Finland -tietokanta) Ammattikorkeakoulujen tarjonta keskittyy Bachelor-tasolle, joskin myös englanninkielisiä ylempiä tutkintoja on kehitetty jonkin verran. Ammattikorkeakoulujen strategioiden perusteella on todennäköistä, että jatkossa englanninkielisten ylempien amk-tutkintojen määrä tulee nousemaan. Yliopistojen tarjonta keskittyy pelkästään maisteritasolle. Ainoastaan kaksi yliopistoa ilmoittaa tarjoavansa vieraskielisiä alempia korkeakoulututkintoja, toinen kaupallisella ja toinen yhteiskuntatieteen aloilla. Yliopistojen strategioiden perusteella Bachelor-taso tuskin tulee jatkossakaan korostumaan, kun taas tohtoritutkinto-ohjelmiin tullaan todennäköisesti panostamaan. Suomalaisissa korkeakouluissa tarjotaan hieman enemmän Bachelor-tasoisia englanninkielisiä tutkintoja kuin Euroopan maissa keskimäärin. Suomessa niiden osuus on 30 prosenttia, kun eurooppalaisen selvityksen mukaan keskimäärin vain vajaa viidennes ohjelmista oli Bachelortasolla (Wächter & Maiworm 2008, 48). Alankomaista saadun tilastoaineiston 2 mukaan lukuvuonna niin ikään noin viidennes hollantilaisten korkeakoulujen englanninkielisistä tutkinnoista oli Bachelor-tasolla. 2 Nuffic: Study in Holland -tietokanta 17

20 Suomalaisten korkeakoulujen vieraskielisestä tutkintotarjonnasta yli puolet keskittyy kauppatieteisiin, tekniikkaan ja informaatioteknologiaan. Ammattikorkeakoulujen vieraskielisestä tarjonnasta peräti 2/3 on näillä kolmella alalla. Suomen vieraskielisten tutkintojen koulutusalajakauma on melko lähellä eurooppalaista keskivertoprofiilia, vaikka hieman erilaiset alaluokitukset vaikeuttavat tarkkaa vertailua. Euroopan ei-englanninkielisissä maissa yhteensä 63 prosenttia englanninkielisistä tutkinto-ohjelmista sijoittui seuraaville kolmelle alalle: Business and Management, Engineering and Technology tai Mathematics and Informatics (Wächter & Maiworm 2008, 47). Selkein ero Suomen ja muun Euroopan välillä on se, että Suomessa on vain vähän tutkintotarjontaa yhteiskuntatieteen alalla (emt. 47). Esimerkiksi Alankomaissa lukuvuonna kaikista englanninkielisistä tutkinnoista peräti 17 prosenttia oli yhteiskunta- tai käyttäytymistieteen aloilla ja ala oli toiseksi yleisin heti kaupallisen alan jälkeen. Vastaavasti hollantilaiset korkeakoulut tarjoavat suomalaisia vähemmän tekniikan alan koulutusta, sitä on vain 8 prosenttia koko tarjonnasta. AMK YO Yhteensä Yhteensä % Agriculture, Forestry and Environmental Sciences Arts and Design Communication and Media Sciences Computer Science and Information Technology Economics, Business and Administration Educational Sciences Engineering and Technology Health Care and Social Services Humanities Interdisciplinary Studies Languages Law Mathematics and Natural Sciences Medical Sciences Social Sciences Sport Sciences Tourism and Catering Yhteensä Taulukko 3. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat Suomessa koulutusaloittain (Study in Finland -tietokanta) 18