Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa"

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa 1/2009 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 IRMA GARAM MIRA JORTIKKA PIRJO ZIRRA ISBN ISSN /2009 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Johdanto Vieraskielinen koulutus ja suomalainen korkeakoulupolitiikka Vieraskielinen koulutustarjonta selvitysten ja arviointien valossa 6 3 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tavoitteet Toteutus 10 4 Vieraskielinen koulutus korkeakoulujen strategioissa 13 5 Vieraskielinen tutkintotarjonta tilastojen valossa 17 6 Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat kyselyssä ja haastatteluissa Kyselyn vastaajat ja haastatellut ohjelmat Kyselyvastaajien profiili Haastatellut ohjelmat Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien kehittämisen motiivit Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien järjestäminen Yhteistyöjärjestelyt Rahoitus Opetus ja henkilökunta Laadunvarmistus Opiskelijat ja opiskelijarekrytointi Ohjelman kohderyhmä Opiskelijoiden rekrytointi Opiskelijavalinnan keinot Hakijat ja opiskelijat Palvelut ulkomaalaisille opiskelijoille Työelämäyhteydet Korkeakoulun tuki ohjelmille Englanninkielisen tutkinnon järjestämisen ongelmat ja onnistumiset 66 7 Lopuksi 75 Kirjallisuus ja lähteet 84 1

4 1 Esipuhe Suomalaiset korkeakoulut ovat olleet aktiivisesti mukana kansainvälistymiskehityksessä luvun lopulta lähtien. Alkuvaiheessa toiminnan painopiste oli ennen kaikkea opiskelija- ja opettajavaihtojen järjestämisessä. Vaihdon perusperiaatteisiin on alusta lähtien kuulunut vastavuoroisuus ja jotta Suomeen saataisiin ulkomaalaisia opiskelijoita, oli korkeakouluihin kehitettävä vieraskielistä kurssitarjontaa. Viime vuosina kansainvälistymisestä on tullut entistä keskeisempi osa korkeakoulupolitiikkaa. Samalla painopiste on siirtynyt vaihto-opiskelun järjestämisestä tutkinto-opiskelijoiden rekrytoimiseen ulkomailta. Korkeatasoinen koulutus, joka kykenee houkuttelemaan ulkomaisia osaajia, nähdään keskeisenä maan kilpailukyvylle (esim. OPM 2008; 2009). Sama ilmiö näkyy myös muualla teollisuusmaissa. Ulkomaisen koulutuksen kysynnän kasvu kehittyvissä maissa on synnyttänyt kansainväliset koulutusmarkkinat. Vuonna 2006 yli 2,7 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa opiskeli ulkomailla ja suurin osa heistä Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa (Unesco 2008, 118). Ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnista ja markkinoille pääsystä on tullut korkeakouluille yhä keskeisempiä kysymyksiä. Samalla korkeakoulujen kansainväliseen toimintaan on tullut uusi sävy: kilpailu opiskelijoista, maineesta ja rahoituksesta. (Scott 2004; Knight 2004; Wächter 2004.) Kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin painopisteen siirtyessä tutkinto-opiskelijoihin, on vieraskielisen koulutuksen painopiste siirtynyt kokonaisten tutkinto-ohjelmien kehittämiseen. Suomalaiset korkeakoulut ovat aktiivisia toimijoita kansainvälisellä kentällä, mikäli mittarina käytetään vieraskielisten tutkinto-ohjelmien määrää. Korkeakoulujärjestelmän kokoon suhteutettuna Suomi on Alankomaiden rinnalla Euroopan aktiivisin vieraskielisen koulutuksen tarjoaja (Maiworm & Wächter 2002; Wächter & Maiworm 2008). Vähemmän aktiivisia suomalaiset korkeakoulut ovat, mikäli mittarina käytetään ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. Vaikka ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden absoluuttinen määrä on kasvanut koko 2000-luvun, on heidän suhteellinen osuutensa korkeakouluopiskelijoista (4 %) kansainvälisesti vertaillen kuitenkin vielä alle OECD-maiden keskiarvon (6,9%) (OECD 2008). Vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia on tutkimuksissa ja selvityksissä lähestytty lähinnä kysynnän näkökulmasta tarkastelemalla ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden opiskelun motiiveita ja kokemuksia. Tarjonnan näkökulmaa eli sitä, minkälaista vieraskielistä koulutusta suomalaisissa korkeakouluissa tarjotaan, miksi ja mistä lähtökohdista, ei ole juurikaan tarkasteltu. Ajantasainen kokonaiskuva vieraskielisestä koulutustarjonnasta on kuitenkin olennaista tarjonnan kehittämiselle. 2

5 Tässä selvityksessä keskitytään tarjonnan ja vieraskielisten tutkinto-ohjelmien näkökulmaan. Selvityksessä kysytään, mistä lähtökohdista ohjelmia kehitetään, kenelle ne suunnataan ja minne opiskelijoiden halutaan niistä valmistuvan ja millaisia ovat ohjelmien järjestämiseen liittyvät kokemukset. Vastauksia haetaan ensisijaisesti vieraskielisistä tutkinto-ohjelmista vastaaville henkilöille kohdennetulla kyselyllä ja haastatteluilla. Selvitykseen on saatu rahoitusta opetusministeriöstä. Selvityksen tukena on toiminut ohjausryhmä: Johtaja Ulla Ekberg, CIMO, ohjausryhmän puheenjohtaja joulukuuhun 2008 saakka Ryhmäesimies Hanna Boman, CIMO, puheenjohtaja joulukuusta 2008 eteenpäin Asiantuntija Marita Aho, Elinkeinoelämän keskusliitto Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutti Suunnittelija Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansainvälisten asioiden sihteeri Henna Juusola, Suomen ammattikorkeakouluopiskelija-kuntien liitto SAMOK ry Ylitarkastaja Helena Kasurinen, työ- ja elinkeinoministeriö Kansainvälisten asioiden suunnittelija Esko Koponen, Helsingin yliopisto Koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL Yhteyspäällikkö Mika Tuuliainen, Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Koulutusjohtaja Ulla Weijo, Lahden ammattikorkeakoulu Ylitarkastaja Birgitta Vuorinen, opetusministeriö Kiitos ohjausryhmälle vilkkaasta keskustelusta! Lämmin kiitos kuuluu myös niille vieraskielisestä tutkinto-ohjelmasta vastaaville henkilöille, jotka vastasivat kyselyyn ja/tai osallistuivat haastatteluun. Aktiivinen osallistuminen selvitykseen kertoo osaltaan aiheen ajankohtaisuudesta. 3

6 2 Johdanto 2.1 Vieraskielinen koulutus ja suomalainen korkeakoulupolitiikka Vieraskielisen koulutuksen kehittäminen on osa suomalaisen korkeakoulutuksen yleisempää kansainvälistymiskehitystä. Keskeisiä kansainvälisiä taustavaikuttajia kehityksessä ovat Euroopan integraatio ja Bolognan prosessi sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden koulutusyhteistyölle suuntaama tuki, joka kanavoituu Erasmus-ohjelman kaltaisten toimintaohjelmien kautta. Bolognan prosessin tavoitteet yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luominen mm. lisäämällä liikkuvuutta sekä tekemällä tutkintorakenteista ymmärrettävät ja yhdenmukaiset liittyvät pienellä kielialueella läheisesti vieraskielisen koulutuksen kehittämiseen. Liikkuvuuden lisääminen on edellyttänyt rinnalle myös vieraskielisen koulutuksen kehittämistä, ja tutkintorakenteen yhtenäistäminen on tehnyt helpommaksi kehittää kansainvälisiä yhteis- ja kaksoistutkintoja, mikä Suomen näkökulmasta tarkoittaa vieraskielisten tutkinto-ohjelmien kehittämistä. Myös monen korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä tukevan ohjelman rahoituksessa kannustetaan kansainvälisiin yhteis- ja kaksoistutkintoihin. Esimerkiksi eurooppalaisen Erasmusohjelman opetussuunnitelmien kehittämistyössä sekä pohjoismaisessa Nordplus-ohjelmassa priorisoidaan hankkeita, joissa kehitetään kansainvälisiä yhteis- ja kaksoistutkintoja ja Erasmus Mundus -ohjelmassa rahoitetaan kansainvälisten yhteis- ja kaksoistutkintojen järjestämistä ja opiskelijarekrytointia. Keskustelu korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä käynnistyi Suomessa 1980-luvun lopulla. Alkuvaiheessa painotettiin erityisesti opiskelijavaihtoa. Opetusministeriö asetti määrälliset tavoitteet opiskelijoiden kansainväliselle liikkuvuudelle (OPM 1989) ja Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan liittyminen vuonna 1991 käynnisti laajamittaisen vaihto-opiskelun korkeakouluissa. Alkuvuosina liikkuvuus painottui Suomesta ulkomaille lähteviin, kun taas Suomeen tulijoita oli vähän. Osaltaan tähän vaikutti myös se, että opetusta tarjottiin ensisijassa maan omalla kielellä. Pian vaihto-opiskelun tarpeeseen ryhdyttiin kehittämään englanninkielistä koulutustarjontaa. Korkeakoulut saivat tähän opetusministeriöstä myös erillistä rahoitusta. Lisäksi suomalaista ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitettäessä 1990-luvulla oli uusien koulutusohjelmien kansainvälisyys keskeinen tavoite (ks. OPM 1994). 90-luvulla vieraskielistä koulutusta perustettiinkin runsaasti juuri ammattikorkeakouluihin luvun taitteessa painopiste kansainvälistymisessä siirtyi yhä enemmän tutkinto-opiskelijoiden rekrytointiin. Vuonna 2001 ilmestyneessä kansainvälisen toiminnan strategiassa asetettiin ensimmäistä kertaa kansalliset tavoitteet vaihto-opiskelun lisäksi myös ulkomaisten tut- 4

7 kinto-opiskelijoiden määrälle. (OPM 2001.) Tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnin myötä myös vieraskielisen koulutuksen kehittämisessä painopiste siirtyi kohti tutkintotavoitteista koulutusta (Lahtonen & Pyykkö 2005, 32). Vuoden 2004 yliopistolain myötä vahvistettiin englanninkieliset tutkintonimikkeet ja yliopistoille tuli mahdolliseksi tarjota tutkintoja englannin kielellä. Yliopistoissa laajamittaisempi kansainvälisten (maisteri)ohjelmien kehittäminen alkoikin vasta 2000-luvulla. Viime vuosina korkeakoulujen vieraskieliset tutkinto-ohjelmat ovat runsaasti lisääntyneet. Erityisen voimakasta kasvu on ollut maisteritason ohjelmissa. Vuosi Yhteensä Bachelor Master s Doctoral Taulukko 1. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa (Study in Finland -tietokanta) Tänä päivänä kansainvälistyminen ja vieraskielisen koulutuksen kehittäminen osana sitä ovat näkyvästi esillä kansallisessa korkeakoulupolitiikassa. Kansainvälinen toiminta on yksi korkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja sen kehittymistä seurataan korkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tulosneuvotteluissa. Määrällisiä tavoitteita on asetettu lähinnä kansainväliselle vaihto-opiskelulle sekä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrälle, mutta myös vieraskielisen koulutuksen kehittäminen on ollut mukana neuvotteluissa ja jatkossa vieraskielistä koulutusta tullaan seuraamaan aikaisempaa tarkemmin osana korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta. Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa suomalaista koulutusjärjestelmää halutaan kehittää siten, että se kykenee vastaamaan globaaleihin haasteisiin. Vieraskielisen koulutustarjonnan näkökulmasta olennaisia linjauksia ovat tavoite lisätä kansainvälistä huippuosaamista ja opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien kansainvälistä liikkuvuutta sekä maksujen keräämismahdollisuuden avaaminen yksittäisille maisteriohjelmille. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille linjataan suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeiset painopisteet ja kansainvälistyminen on siinä nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi (OPM 2008). Kansainvälistymisen keskeisestä asemasta suomalai- 5

8 sessa korkeakoulupolitiikassa kertoo myös se, että opetusministeriö julkisti tammikuussa 2009 kansallisen kansainvälistymisstrategian korkeakoulutukselle (OPM 2009). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan yhteis- ja kaksoistutkintojen kehittäminen yhdeksi kansainvälisen toiminnan painopisteeksi liikkuvuuden ja tutkimus- ja kehittämisyhteistyön rinnalle (OPM 2008). Suomen näkökulmasta kansainväliset yhteis- ja kaksoistutkinnot tarkoittavat vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia. Kansainvälistymisstrategiassa korkeakouluja puolestaan kannustetaan kehittämään korkeatasoista vieraskielistä koulutusta vahvuusalueilleen. Vieraskielisen koulutustarjonnan nähdään palvelevan 1) ulkomaisen työvoiman saantia, 2) vastavuoroista opiskelijaliikkuvuutta sekä 3) suomalaisten kansainvälistymistä. Vieraskielisestä koulutuksesta halutaan aidosti kansainvälistä, mikä edellyttää korkeakoulujen yhteistyötä, ulkomaista henkilöstöä sekä monikulttuurista opiskelijayhteisöä. Tutkinto-ohjelmiin toivotaan lisää työelämäyhteistyötä ja selkeämmät uranäkymät. (OPM 2009.) Lisäksi korkeakoulujen halutaan varmistavan opetushenkilöstön kielitaidon sekä panostavan heidän kieli- ja kulttuurikoulutukseensa (OPM 2008; 2009). Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus halutaan kohottaa perustutkinnoissa 4 prosentista 7 prosenttiin ja tutkijakouluissa 15 prosentista 20 prosenttiin. Ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyvät tavoitteet koskettavat suoraan myös vieraskielisen koulutuksen kehittämistä, sillä käytännössä he opiskelevat englanninkielisessä opetuksessa ja ohjelmissa. Myös korkeakoulujen hallintoa, palveluita ja tiedotusta tulee kehittää siten, että ne edistävät kansainvälisen yhteisön syntymistä. Erityistä huolta kehittämissuunnitelmissa kannetaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen integroitumisesta. Ulkomaalaisille ja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille halutaan kehittää opintojen ohjausta, harjoittelua ja muita työmarkkinoille integroitumista edistäviä palveluita, korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, muualla hankitun osaamisen tunnustamisen mekanismeja sekä kielten opetusta. Vetovoiman ja osaamisen viennin edistämisessä olennaisena pidetään myös markkinaosaamisen kehittämistä. (OPM 2009; 2008.) 2.2 Vieraskielinen koulutustarjonta selvitysten ja arviointien valossa Vieraskielistä tutkintotarjontaa käsittelevä kirjallisuus on tässä jaoteltu kolmeen ryhmään: Academic Cooperation Association (ACA) on toteuttanut vuosina 2002 ja 2008 kaksi laajaa eurooppalaista vertailututkimusta englanninkielisistä tutkinnoista ei-englanninkielisissä maissa. Suomessa vieraskielisen koulutuksen tilannetta on arvioitu kahteen otteeseen (1999 ja 2005) Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta. Kolmanneksi ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksista Suomen korkeakouluissa on tehty useampia opinnäytteitä ja selvityksiä. 6

9 Englanninkielisen koulutuksen tilanne Euroopassa Englanninkielisten tutkintojen tarjonta ei-englanninkielisissä maissa oli 2008 edelleen kehitteillä oleva ilmiö. Suurin osa ohjelmista oli perustettu neljän viime vuoden sisällä. Vuoteen 2002 verrattuna englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrä oli kuitenkin kasvanut ja ilmiö yleistynyt. Alpit jakavat tarjontaa: niiden pohjoispuolella ohjelmia on runsaasti, eteläpuolella vähän. Suomessa on eurooppalaisittain verrattuna runsaasti englanninkielistä koulutustarjontaa, Alankomaiden rinnalla eniten suhteessa koulutusjärjestelmän kokoon. (Wächter & Maiworm 2008, 10 12; Maiworm & Wächter 2002, 30.) Mitä vanhempi, suurempi, monialaisempi ja yliopistomaisempi korkeakoulu on, sitä enemmän sillä on vieraskielistä tarjontaa. Sen sijaan englanninkielisellä koulutustarjonnalla ei välttämättä ole selkeää yhteyttä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrään korkeakoulussa; englanninkielinen tarjonta ei sitä automaattisesti lisää. (Wächter & Maiworm 2008, 11.) Tämä pätee myös Suomeen, jossa omien opiskelijoiden kansainvälistäminen on aina ollut vahva motiivi vieraskielisen koulutuksen kehittämiselle. Eurooppalainen tarjonta keskittyy kahdelle alalle: kaupalliselle ja teknilliselle. Vuonna 2008 näiden rinnalle olivat tulleet myös yhteiskuntatieteet (emt., 46). Tärkeimmät motiivit vieraskielisten ohjelmien tarjoamiselle ovat ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelu, oman maan opiskelijoiden kansainvälistäminen sekä oppilaitoksen profiilin terävöittäminen (emt., 79; Maiworm & Wächter 2002, 67.) Yksi selkeimmistä kehityskuluista vuosien 2002 ja 2008 välillä liittyy markkinointiin: Kun vuonna 2002 selvästi alle puolta ohjelmista markkinoitiin koti- tai ulkomailla, tehtiin kuusi vuotta myöhemmin markkinointia jo lähes kaikissa ohjelmissa ainakin jollakin tavalla (Wächter & Maiworm 2008, 72; Maiworm & Wächter 2002, 84). Kyselyihin osallistuneet korkeakoulut pitivät suurimpina ongelmina englanninkielisessä tarjonnassa opiskelijoiden kieltäytymistä heille tarjotusta opiskelupaikasta sekä kotimaisten opiskelijoiden saamista ja toisaalta ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelemista ohjelmiin (Wächter & Maiworm 2008, 82). Vieraskielisen opetuksen tilanne Suomessa Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut Suomessa kaksi vieraskielisen koulutuksen arviointia. Ensimmäinen vuodelta 1999 käsitti 15 vieraskielistä ohjelmaa. Arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota kielikysymyksiin. Tämä painotus näkyy suosituksissa, joissa ehdotettiin kansallisella tasolla mm. seuraavia asioita (Tella ym. 1999, 65 66): 7

10 Vieraskielinen opetus tulee suunnitella omista lähtökohdistaan, ei kääntää suomenkielistä koulutusta sellaisenaan englanniksi. Myös muut kielet kuin englanti tulisi ottaa huomioon Opetusministeriön tulee määritellä suositukset opettajien kielitaidolle Korkeakouluille suositeltiin vastaavasti mm. seuraavia asioita (emt., 66 70) Opettajien kielitaitoon, pedagogisiin valmiuksiin sekä tietoisuuteen kulttuurien välisistä eroista tulee kiinnittää huomiota. Vieraskielisestä opetuksesta aiheutuva lisätyö tulee korvata rahallisesti. Opiskelijoiden kielitaitovaatimukset tulee asettaa heidän tulevan ammattinsa vaatimusten perusteella. Ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytoinnissa tulee kehittää kansainvälisten asioiden hallinnon ja laitoksen yhteistyötä. Korkeakoulun tulee turvata, että kaikki materiaali ja informaatio tarjotaan myös vieraalla kielellä. Hakumenettely tulee järjestää siten, että opiskelijan todellinen kielitaito käy ilmi. Kansainvälisiä opiskelijoita tulee rekrytoida riittävä määrä, jotta laitokselle syntyy kansainvälinen yhteisö. Erilaisten ulkomaalaisryhmien erilaisiin tarpeisiin (esim. jatko-opiskelijat, vaihto-opiskelijat jne.) tulee kiinnittää huomiota. Opintojen ohjaukseen ja neuvontaan tulee kiinnittää huomiota. Kuusi vuotta myöhemmin moni asia oli kehittynyt. Vieraskielistä koulutusta annettiin aikaisempaa enemmän osana normaalia perusopetusta; kyseessä on substanssin opetus, jossa kieli on vain väline. Tästä kertoo myös se, että ohjelmat rahoitetaan samasta lähteestä kuin muukin perustutkinto-opetus. Yleisesti ottaen suunta on kohti tutkintotavoitteisen koulutuksen kehittämistä, pois tutkintoon johtamattomista ohjelmista. (Lahtonen & Pyykkö 2005, 26 ja 32.) Ohjelmien edustajien mukaan opetushenkilökunnan kielitaito on parantunut ja opettajille myös tarjotaan mahdollisuuksia kielikouluttautumiseen. Myös opetusmateriaalin saatavuus opetuskielellä oli parantunut ja verkkoympäristöä käytetään aikaisempaa enemmän hyväksi opetuksessa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista pyrittiin ensisijaisesti helpottamaan tarjoamalla orientaatiojaksoja, opinto-ohjausta, kulttuurituntemusta, tuutoreita, kummiperhetoimintaa sekä tutustumiskäyntejä elinkeinoelämän puolelle. Integroitumiseen keskittyviä toimia tarjottiin tyypillisesti kuitenkin vain opintojen välittömässä alkuvaiheessa. (Emt., ) Opiskelijoiden saamaa ohjausta pidettiin ohjelmissa pääasiallisesti hyvänä. Vieraskielisen koulutuksen laadun takeena nähtiin ammattitaitoinen ja substanssin hallitseva opetushenkilökun- 8

11 ta, onnistunut opiskelijavalinta, järjestelmällinen opetuksen arviointi sekä opiskelijapalaute. (Emt., ) Arvioinnissa todettiin myös, että vieraskielinen koulutus koetaan korkeakouluissa tärkeäksi kansainvälistymisen väyläksi, mutta sille ei löydy omaa paikkaa strategioissa. Vieraskielinen tarjonta liittyy toisaalta kansainvälisen liikkuvuuden ja vaihdon tukemiseen korkeakouluissa, toisaalta sillä vastataan ulkomaiseen koulutuskysyntään ja kehitetään korkeakoulun houkuttelevuutta. (Emt., ) Ulkomaalaisten opiskelijoiden kokemuksia Suomessa opiskelusta Selvitykset ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden opiskelukokemuksista tarjoavat osaltaan tietoa vieraskielisen koulutuksen onnistumisesta. Niiden pohjalta voi arvioida vieraskielistä tutkintotarjontaa käyttäjän näkökulmasta. Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa arvostavat hyvää koulutusta ja työuraa. Suomeen opiskelemaan heitä houkuttelee korkeatasoisena pidetty koulutus, vieraan maan kokeminen, mahdollisuus opiskella ilman lukukausimaksuja sekä urakehitys (Niemelä 2008, 31 33, SAMOK 2008, 36, Kinnunen 2003, 33). Yliopistoissa opiskelevat kokevat korkeakoulunsa pääosin toimivaksi opiskeluympäristöksi: opetuksen tasoa, kurssien sisältöä, ohjausta ja tukipalveluja pidetään hyvinä. Kritisoitavaa löytyi erityisesti englanninkielisten kurssien sekä kotimaisten kielten opetuksen saatavuudesta. (Niemelä 2008.) Ulkomaiset ammattikorkeakouluopiskelijat suhtautuvat yliopisto-opiskelijoita kriittisemmin saamaansa opetukseen. Osa pitää opetusta laadukkaana ja sisältöjä mielenkiintoisina, osa taas kritisoi opettajien kielitaitoa, opintojen pinnallisuutta ja suppeaa kurssivalikoimaa. Ohjausta ja tukipalveluja pidettiin hyvinä. Englanninkielisen tiedotuksen puute sai ulkomaiset ammattikorkeakouluopiskelijat tuntemaan itsensä muusta opiskeluyhteisöstä eristyneeksi. (SAMOK 2008; Hirvonen 2007.) Kummallakin sektorilla suhde korkeakoulun ulkopuoliseen maailmaan koettiin ongelmalliseksi: yhteyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään oli vähän ja integroituminen Suomeen koettiin vähäiseksi. 9

12 3 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 3.1 Tavoitteet Selvityksessä haetaan yleiskuvaa vieraskielisten tutkinto-ohjelmien tarjonnasta suomalaisissa korkeakouluissa. Miten tarjonta jakaantuu aloittain, alueittain, tasoittain? Miten suomalainen tarjonta profiloituu suhteessa muihin Euroopan maihin? Mistä strategisista lähtökohdista vieraskielistä tarjontaa kehitetään korkeakouluissa? Mitä tavoitteita tarjonnalle asetetaan ja mille kohderyhmälle sitä kehitetään? Mitkä ovat vieraskielisen koulutustarjonnan ja työvoimatarpeen väliset yhteydet? Miten työvoimatarve otetaan huomioon vieraskielistä koulutusta kehitettäessä? Minne opiskelijat sijoittuvat valmistuttuaan? Missä määrin ohjelmiin rakennetaan opiskelijoiden integroitumista edesauttavia mekanismeja? Kuinka ohjelmien opetus, opiskelijarekrytointi, opiskelijoiden palvelut on järjestetty? Kuinka laadusta huolehditaan vieraskielisissä ohjelmissa? Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille suunnatun koulutustarjonnan sekä markkinointiviestinnän kehittämistä ja edistää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia ja integroitumista Suomeen. 3.2 Toteutus Selvityksen aineisto pohjautuu useaan lähteeseen. Ensin tarkasteltiin sitä, kuinka vieraskielisen koulutuksen kehittäminen näkyy korkeakoulujen strategioissa ja toiseksi tilastojen pohjalta sitä, mitä vieraskielistä koulutustarjontaa Suomessa on. Nämä tarkastelut taustoittavat selvityksen varsinaista aineistoa, joka koostuu kyselystä ja haastatteluista, jotka kohdistettiin vieraskielisten tutkinto-ohjelmien vastaaville henkilöille. 1 Strategiatarkastelu Korkeakoulun tason näkökulmaa vieraskielisen koulutuksen kehittämiseen etsittiin tarkastelemalla korkeakoulujen yleisstrategioita sekä kansainvälisen toiminnan strategioita, mikäli sellainen oli olemassa. Strategia-asiakirjojen tarkastelussa huomio kohdentui seuraaviin asioihin: Näkyykö vieraskielisen koulutuksen kehittäminen korkeakoulujen strategioissa? Missä asiayhteydessä vieraskielisestä koulutuksesta puhutaan? Minkälaisia tavoitteita ja linjauksia vieraskielisestä koulutuksesta esitetään? Strategiatarkastelu on esitetty luvussa 4. 10

13 2 Tilastotarkastelu Yleiskuva vieraskielisestä tutkintotarjonnasta saatiin CIMOn ylläpitämään Study in Finland -tietokannan tilastoista. Tietokanta sisältää perustiedot suomalaisten korkeakoulujen vieraskielisestä opetustarjonnasta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota vieraskielisen tutkintotarjonnan jakaantumiseen eri taustamuuttujien suhteen: millä koulutusaloilla ja opintoasteilla ohjelmat ovat sekä missä päin Suomea niitä tarjotaan. Suomalaisen tarjonnan profiilia verrattiin myös tilanteeseen muissa Euroopan maissa. Vertailuaineistona olivat selvitykset englanninkielisestä koulutustarjonnasta ei-englanninkielisissä Euroopan maissa (Maiworm & Wächter 2002; Wächter & Maiworm 2008). Tilastotarkastelu on esitetty luvussa 5. 3 Kysely ohjelmille Vieraskielistä tarjontaa lähestytään ensisijaisesti yksittäisen ohjelman näkökulmasta. Selvityksen pääasiallinen aineisto kerättiin kyselyllä, joka kohdistettiin viimeistään vuoden 2008 aikana toimintansa aloittaneille Bachelor- ja Master s -tasoisille vieraskielisille tutkinto-ohjelmille. Vastauksia pyydettiin henkilöiltä, jotka laitoksissa tai yksiköissä vastaavat ohjelman sisällön kehittämisestä. Kysely toteutettiin verkossa. Saatekirje, jossa oli linkki kyselylomakkeeseen, lähetettiin vastaanottajille sähköpostilla lokakuussa Ohjelmien yhteystiedot saatiin CIMOn ylläpitämästä Study in Finland -tietokannasta 1. Kyselyn vastaajat on esitelty tarkemmin luvussa 6. Kysely kattoi seuraavat teemat: Perustiedot ohjelmasta Ohjelman kehittämisen motiivit Korkeakoulun tuki ohjelmalle Opiskelijat ja opiskelijarekrytointi Palvelut ulkomaisille opiskelijoille Opetus ja opetushenkilökunta Laadunvarmistus Yhteydet työelämään Haasteet ohjelman järjestämisessä 1 Study in Finland -tietokannassa oli yhteystietoina sekä yksittäisten henkilöiden että korkeakoulun hakutoimiston yhteystietoja. 11

14 4 Haastattelut Kyselyn teemoja täydennettiin valitsemalla 7 ohjelmaa haastatteluun. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, jotka vastaavat tietyn vieraskielisen tutkinto-ohjelman kehittämisestä. Ohjelmat valittiin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen eri koulutusaloilta siten, että kolme erilaista profiilia tuli edustetuksi: 1) ensisijaisesti ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatut ohjelmat, 2) ensisijaisesti suomalaisille ja/tai maahanmuuttajataustaisille suunnatut ohjelmat sekä 3) sekä ulkomaalaisille että suomalaisille suunnatut ohjelmat. Ohjelmat on esitelty tarkemmin luvussa 6. Haastattelujen erityisenä näkökulmana oli hakea vieraskielisten tutkinto-ohjelmien erityispiirteitä suhteessa kotimaisilla kielillä tarjottuihin ohjelmiin. Haastattelun teemat olivat: Ohjelman perustamisen ja kehittämisen kriteerit Ohjelman profiili, sisältö ja opetus Ohjelman asema korkeakoulussa Opiskelijat ja opiskelijoiden rekrytointi Ohjelman tulevaisuuden näkymät 12

15 4 Vieraskielinen koulutus korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulun arviointineuvoston vuonna 2005 valmistuneen vieraskielisen koulutuksen arvioinnin mukaan korkeakouluissa ei ole erityisiä vieraskielisen opetuksen kehittämissuunnitelmia. Sellaisia ei korkeakouluissa myöskään kaivattu, sillä vieraskielisen opetuksen kehittäminen sisältyy usein muihin korkeakoulun strategioihin. Lisäksi todettiin, että vieraskieliselle koulutukselle ei ole korkeakoulujen strategioissa selkeästi vakiintunutta paikkaa, vaikka se mielletäänkin tärkeäksi kansainvälistymisen välineeksi. (Lahtonen & Pyykkö 2005, 24.) Tässä selvityksessä korkeakoulujen strategioista tarkasteltiin seuraavia asioita: 1) puhutaanko niissä vieraskielisen koulutuksen kehittämisestä, 2) missä yhteydessä tästä puhutaan sekä 3) mitä linjauksia vieraskieliselle koulutukselle esitetään. Strategioiden tarkastelu tarjoaa näkymän siihen, miltä vieraskielisen koulutuksen kehittäminen näyttäytyy koko korkeakoulun tasolla. Strategiatarkasteluun otettiin mukaan korkeakoulujen yleisstrategiat sekä niitä mahdollisesti tarkentavat toimintasuunnitelmat. Lisäksi tarkasteltiin kansainvälisen toiminnan strategioita/ suunnitelmia, mikäli erillinen sellainen löytyi. Monella korkeakoululla on lisäksi erillisiä opetuksen kehittämisen strategioita, pedagogisia strategioita tai hallinnon kehittämisen strategioita, joissa saatetaan mainita vieraskielisen koulutuksen kehittäminen ja opiskelijarekrytointi ulkomailta. Nämä asiapaperit jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Yliopistoista tarkastelussa oli mukana yleisstrategia kaikista 20 yliopistosta yleisstrategiaa täydentävä toimintasuunnitelma 18 yliopistosta erillinen kansainvälisen toiminnan suunnitelma 7 yliopistosta. Ammattikorkeakouluista tarkastelussa oli mukana yleisstrategia 18 ammattikorkeakoulusta (kaikilta ei saatu) yleisstrategiaa täydentävä toimintasuunnitelma 6 ammattikorkeakoulusta erillinen kansainvälisen toiminnan suunnitelma 15 ammattikorkeakoulusta. Vieraskielinen koulutus ja sen kehittäminen on näkyvästi esillä korkeakoulujen strategia-asiakirjoissa. Käytännössä kaikkien yliopistojen ja paria lukuun ottamatta kaikkien ammattikorkeakoulujen strategioissa puhutaan vieraskielisen tai englanninkielisen koulutuksen kehittämisestä, suuntaamisesta, lisäämisestä tai markkinoinnista. Lisäksi lähes kaikkien korkeakoulujen 13

16 strategia-asiakirjoista löytyy mainintoja myös ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytoinnista, rekrytoinnin lisäämisestä ja/tai ulkomaisille opiskelijoille suunnattujen palveluiden kehittämisestä. Tämä ei ole yllättävää; korostetaanhan vieraskielisen koulutuksen kehittämistä ja opiskelijoiden rekrytointia ulkomailta myös kansallisissa strategioissa sekä korkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tulosneuvotteluissa. Ammattikorkeakoulut Yliopistot Perusteluja miksi vieraskielistä koulutusta kehitetään 1. palvelee opiskelijoiden kv liikkuvuutta 2. vastaa työelämän tarpeisiin 3. tukee kotikansainvälistymistä 4. vahvistaa kv kilpailukykyä 5. tekee kansainvälistymisestä luontevan osan kaikkea kk:n toimintaa 6. palvelee kv tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia 7. lisää koulutuksen vetovoimaa Perusteluja miksi vieraskielistä koulutusta kehitetään 1. palvelee opiskelijoiden kv liikkuvuutta 2. palvelee kv tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia 3. tukee kotikansainvälistymistä 4. tukee profiloitumista 5. vahvistaa yleistä kansainvälistymistä 6. tukee koulutuksen vientiä 7. vastaa asiakkaiden tarpeisiin Periaatteita vieraskielisen koulutuksen suuntaamiselle 1. kehitetään yhteis- ja kaksoitutkintoja (tai mahdollisuuksia niihin) 2. asetetaan määrällisiä tavoitteita (esim. ohjelmien lkm) 3. esitetään alakohtaisia painotuksia 4. kehitetään myös maisteritason ohjelmia 5. kehitetään sekä Bachelor- että Master-tasoille 6. kehitetään virtuaaliopintoja 7. kehitetään tilauskoulutusta 8. kehitetään englanninkielisiä moduuleita osaksi muuta opetusta Periaatteita vieraskielisen koulutuksen suuntaamiselle 1. kehitetään maisteritasolle 2. luetellaan yksittäisiä ohjelmia, joita kehitetään 3. kehitetään yhteis- ja kaksoistutkintoja (tai mahdollisuuksia niihin) 4. kehitetään tohtoritasolle 5. asetetaan määrällisiä tavoitteita (esim. ohjelmien lkm) 6. kehitetään (myös) pienempiä opintokokonaisuuksia 7. kehitetään vahvoille aloille 8. esitetään alakohtaisia painotuksia 9. esitetään maantieteellisiä painotuksia 10. kehitetään vieraskielistä erikoistumiskoulutusta 11. kehitetään virtuaaliopintoja Periaatteita jotka ohjaavat vieraskielisen koulutuksen kehittämistä 1. kehitetään yhteistyössä kv partnereiden kanssa 2. panostetaan henkilökunnan kielitaitoon ja kv valmiuksiin 3. seurataan, huolehditaan koulutuksen laadusta 4. tehostetaan markkinointia ja rekrytointia 5. kehitetään yhteistyössä alueen muiden korkeakoulujen kanssa 6. kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa 7. kehitetään yhteistyössä suomen/ruotsinkielisten ohjelmien kanssa 8. kehitetään yhteistyössä yli yksikkörajojen Periaatteita jotka ohjaavat vieraskielisen koulutuksen kehittämistä 1. kehitetään yhteistyössä korkeatasoista kv yliopistojen kanssa 2. kehitetään korkeatasoisia kokonaisuuksia 3. kehitetään innovatiivisia ohjelmia (monitieteisiä, uusia oppimisratkaisuja) 4. seurataan, huolehditaan koulutuksen laadusta 5. panostetaan henkilökunnan kv valmiuksiin 6. liitetään osaksi opetuksen yleistä kehittämistä 7. kehitetään kilpailukykyisemmäksi 8. pyritään rekrytoimaan myös suomalaisopiskelijoita 9. tehostetaan rekrytointia 10. huomioidaan resurssointi 11. kehitetään ohjelmien koordinointia kk:n sisällä 14

17 Se, missä yhteydessä vieraskielisestä koulutuksesta strategioissa puhutaan, kertoo samalla siitä, minkä laajemman asiakokonaisuuden yhteyteen tai alaisuuteen aihe mielletään. Korkeakoulujen strategioissa vieraskielinen koulutustarjonta esiintyy tyypillisesti kolmessa eri asiayhteydessä: 1) osana kansainvälisen toiminnan kehittämistä, 2) osana koulutustarjonnan yleistä kehittämistä tai 3) osana opintojen kehittämistä. Ammattikorkeakoulujen strategioissa vieraskielisestä koulutustarjonnasta puhutaan kohtalaisen usein myös osana aluevaikuttavuutta tai omana erillisenä asiakokonaisuutenaan, yliopistojen strategioissa puolestaan osana toiminnan profilointia. Vieraskieliselle koulutukselle ja sen kehittämiselle asetettuja linjauksia ja tavoitteita esitettiin strategioissa pääsääntöisesti neljänlaisia: 1) yleisiä toteamuksia siitä, että vieraskielistä koulutusta kehitetään, lisätään, vahvistetaan tai jatketaan, 2) perusteluja sille miksi vieraskielistä koulutusta kehitetään, 3) periaatteita vieraskielisen koulutuksen suuntaamiselle sekä 4) yleisempiä periaatteita jotka ohjaavat vieraskielisen koulutuksen kehittämistä. Alla on eritelty kohdat 2-4 erikseen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen strategioissa. Erittely on tehty linjausten yleisyysjärjestyksessä. Vieraskielisen koulutuksen kehittämisellä halutaan palvella erityisesti kansainvälistä liikkuvuutta (erittelemättä onko kyse vaihto-opiskelusta vai ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnista). Tämä pätee sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorilla. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnin mahdollistaminen mainitaan usein erikseen erityisesti yliopistojen strategioissa. Toisaalta korkeakouluilla on useita strategisia syitä vieraskielisen koulutuksen kehittämiselle. Myös kotikansainvälistymisen sekä korkeakoulun kansainvälistymisen tukeminen yleisemminkin ovat molemmille sektoreille tärkeitä perusteita vieraskielisen koulutuksen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulusektorilla korostetaan lisäksi työelämän tarpeita. Strategioiden perusteella sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa vieraskielistä koulutusta halutaan suunnata kansainvälisiin yhteis- ja kaksoistutkintoihin. Yliopistoissa vieraskielistä koulutusta suunnataan ensisijaisesti maisteritasolle, jossain määrin myös tohtoritasolle. Ehkä hieman yllättäen myös ammattikorkeakoulujen strategioissa puhutaan ennen kaikkea vieraskielisen koulutuksen suuntaamisesta (myös) maisteritasolle. Tavoitteena on ensisijaisesti tutkinto-ohjelmien kehittäminen: mikäli strategioissa luetellaan yksittäisiä ohjelmia tai annetaan tarkempia määrällisiä tavoitteita, koskevat ne yleensä kokonaisia tutkintoja. Muutamassa strategiassa tuodaan erikseen esille myös halukkuus kehittää vieraskielistä koulutusta myös pienempinä kokonaisuuksina. 15

18 Vieraskielistä koulutusta halutaan kehittää ennen kaikkea yhteistyössä kansainvälisten partnereiden kanssa, mikä on linjassa sen kanssa, että tarjontaa halutaan suunnata yhteis- tai kaksoistutkintoihin. Yliopistojen strategioissa on tyypillistä korostaa lisäksi halukkuutta tehdä yhteistyötä nimenomaan korkeatasoisten yliopistojen kanssa. Ohjelmien seurannasta ja laadunvarmistuksesta sekä henkilökunnan kielitaidosta ja kansainvälistymisvalmiuksista huolehtiminen ovat myös esillä sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen strategialinjauksissa. Erityisesti yliopistojen strategioissa korostetaan lisäksi korkeatasoisen koulutuksen kehittämistä sekä innovatiivisten, ei-perinteisten ohjelmien kehittämistä, joissa hyödynnetään monitieteisyyttä sekä uusia oppimismenetelmiä. Kaiken kaikkiaan korkeakoulujen strategialinjaukset ovat samansuuntaiset kansallisten tavoitteiden kanssa: Vieraskielistä koulutusta halutaan kehittää ja lisätä. Sen nähdään palvelevan opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta, kotikansainvälistymistä sekä korkeakoulun kansainvälistymiskehitystä yleisemminkin. Halukkuus kansainväliseen yhteistyöhön sekä kansainvälisiin yhteis- tai kaksoistutkintoihin korostuu tavoitteissa. Ohjelmien korkeasta laadusta sekä henkilökunnan valmiuksista kannetaan huolta. 16

19 5 Vieraskielinen tutkinto-tarjonta tilastojen valossa Tilastot suomalaisten korkeakoulujen vieraskielisestä tutkintotarjonnasta perustuvat CIMOn ylläpitämään Study in Finland -tietokantaan, joka sisältää perustiedot suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä tutkintoon että ei-tutkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta. Tietoja päivitetään jatkuvasti; tämän tarkastelun aineisto on haettu kesällä Tuolloin vieraskielisiä, tutkintoon johtavia koulutusohjelmia oli yhteensä 275, näistä 94 ammattikorkeakouluissa ja 181 yliopistoissa. Kaikki olivat englanninkielisiä. Suomen korkeakouluissa vieraskielisyys tarkoittaa siis tältä osin englanninkielisyyttä. AMK YO Yhteensä Yhteensä % Bachelor Master s Doctorate Yhteensä Taulukko 2. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat Suomessa koulutustason mukaan (Study in Finland -tietokanta) Ammattikorkeakoulujen tarjonta keskittyy Bachelor-tasolle, joskin myös englanninkielisiä ylempiä tutkintoja on kehitetty jonkin verran. Ammattikorkeakoulujen strategioiden perusteella on todennäköistä, että jatkossa englanninkielisten ylempien amk-tutkintojen määrä tulee nousemaan. Yliopistojen tarjonta keskittyy pelkästään maisteritasolle. Ainoastaan kaksi yliopistoa ilmoittaa tarjoavansa vieraskielisiä alempia korkeakoulututkintoja, toinen kaupallisella ja toinen yhteiskuntatieteen aloilla. Yliopistojen strategioiden perusteella Bachelor-taso tuskin tulee jatkossakaan korostumaan, kun taas tohtoritutkinto-ohjelmiin tullaan todennäköisesti panostamaan. Suomalaisissa korkeakouluissa tarjotaan hieman enemmän Bachelor-tasoisia englanninkielisiä tutkintoja kuin Euroopan maissa keskimäärin. Suomessa niiden osuus on 30 prosenttia, kun eurooppalaisen selvityksen mukaan keskimäärin vain vajaa viidennes ohjelmista oli Bachelortasolla (Wächter & Maiworm 2008, 48). Alankomaista saadun tilastoaineiston 2 mukaan lukuvuonna niin ikään noin viidennes hollantilaisten korkeakoulujen englanninkielisistä tutkinnoista oli Bachelor-tasolla. 2 Nuffic: Study in Holland -tietokanta 17

20 Suomalaisten korkeakoulujen vieraskielisestä tutkintotarjonnasta yli puolet keskittyy kauppatieteisiin, tekniikkaan ja informaatioteknologiaan. Ammattikorkeakoulujen vieraskielisestä tarjonnasta peräti 2/3 on näillä kolmella alalla. Suomen vieraskielisten tutkintojen koulutusalajakauma on melko lähellä eurooppalaista keskivertoprofiilia, vaikka hieman erilaiset alaluokitukset vaikeuttavat tarkkaa vertailua. Euroopan ei-englanninkielisissä maissa yhteensä 63 prosenttia englanninkielisistä tutkinto-ohjelmista sijoittui seuraaville kolmelle alalle: Business and Management, Engineering and Technology tai Mathematics and Informatics (Wächter & Maiworm 2008, 47). Selkein ero Suomen ja muun Euroopan välillä on se, että Suomessa on vain vähän tutkintotarjontaa yhteiskuntatieteen alalla (emt. 47). Esimerkiksi Alankomaissa lukuvuonna kaikista englanninkielisistä tutkinnoista peräti 17 prosenttia oli yhteiskunta- tai käyttäytymistieteen aloilla ja ala oli toiseksi yleisin heti kaupallisen alan jälkeen. Vastaavasti hollantilaiset korkeakoulut tarjoavat suomalaisia vähemmän tekniikan alan koulutusta, sitä on vain 8 prosenttia koko tarjonnasta. AMK YO Yhteensä Yhteensä % Agriculture, Forestry and Environmental Sciences Arts and Design Communication and Media Sciences Computer Science and Information Technology Economics, Business and Administration Educational Sciences Engineering and Technology Health Care and Social Services Humanities Interdisciplinary Studies Languages Law Mathematics and Natural Sciences Medical Sciences Social Sciences Sport Sciences Tourism and Catering Yhteensä Taulukko 3. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat Suomessa koulutusaloittain (Study in Finland -tietokanta) 18

Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa

Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa

Lisätiedot

Faktaa. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa TIETOA JA TILASTOJA IRMA GARAM:

Faktaa. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa TIETOA JA TILASTOJA IRMA GARAM: Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA 2 2009 IRMA GARAM: Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2. Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö

Lisätiedot

Metropolian opo-info 2.11.2012. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2013

Metropolian opo-info 2.11.2012. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2013 Metropolian opo-info Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2013 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2013 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 10 koulutusohjelmaa: Tutkinto Koulutusohjelma Aloituspaikat

Lisätiedot

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen?

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 04052014 Eija Kujanpää Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija hyödyt ja haasteet? * Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista

Lisätiedot

Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve

Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Eeva Heikkilä Master s degree in Business Management and Entrepreneurship/HAMK Opintosihteeri TAMK Sisältö Työn tarkoitus Tutkimusmenetelmät Päätulokset

Lisätiedot

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian opo-info 1.11.2013 Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2014 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 9 koulutusta: Tutkinto Koulutus Aloituspaikat

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED uudistus OKM:n

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2004 2006

Kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2004 2006 Kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2004 2006 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TAITTO: OAMK:n Viestintäpalvelut KUVAT: Juha Hintsala, Mika Kamula, Päivi Mäkinen, Vesa Ranta KIRJAPAINO:

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät

Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät 11.5.2016 Toiminnanjohtaja KT, KTM Riitta Rissanen 03.05.2016 03.05.2016 LUKUVUOSIMAKSUT (LAINSÄÄDÄNTÖ) Lakimuutos

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua 6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014 HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Yliopiston visio ja tahtotila Vaasan yliopistosta valmistuvat tunnetaan hyvistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Lukukausimaksukokeilu Aalto-yliopistossa

Lukukausimaksukokeilu Aalto-yliopistossa Lukukausimaksukokeilu Aalto-yliopistossa Lukukausimaksut ja apuraha-asiat käytännön kokemuksia Eva-Lena Wakonen Suunnittelija Lukukausimaksukokeilu Maksukokeilu Koulutusohjelmissa sekä maksavia opiskelijoita

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Faculty of Economics and Administration

Faculty of Economics and Administration Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Mikä Erasmus+? Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Vanhat ohjelmat 2007-13 Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot