Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa"

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa 1/2009 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 IRMA GARAM MIRA JORTIKKA PIRJO ZIRRA ISBN ISSN /2009 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Johdanto Vieraskielinen koulutus ja suomalainen korkeakoulupolitiikka Vieraskielinen koulutustarjonta selvitysten ja arviointien valossa 6 3 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tavoitteet Toteutus 10 4 Vieraskielinen koulutus korkeakoulujen strategioissa 13 5 Vieraskielinen tutkintotarjonta tilastojen valossa 17 6 Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat kyselyssä ja haastatteluissa Kyselyn vastaajat ja haastatellut ohjelmat Kyselyvastaajien profiili Haastatellut ohjelmat Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien kehittämisen motiivit Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien järjestäminen Yhteistyöjärjestelyt Rahoitus Opetus ja henkilökunta Laadunvarmistus Opiskelijat ja opiskelijarekrytointi Ohjelman kohderyhmä Opiskelijoiden rekrytointi Opiskelijavalinnan keinot Hakijat ja opiskelijat Palvelut ulkomaalaisille opiskelijoille Työelämäyhteydet Korkeakoulun tuki ohjelmille Englanninkielisen tutkinnon järjestämisen ongelmat ja onnistumiset 66 7 Lopuksi 75 Kirjallisuus ja lähteet 84 1

4 1 Esipuhe Suomalaiset korkeakoulut ovat olleet aktiivisesti mukana kansainvälistymiskehityksessä luvun lopulta lähtien. Alkuvaiheessa toiminnan painopiste oli ennen kaikkea opiskelija- ja opettajavaihtojen järjestämisessä. Vaihdon perusperiaatteisiin on alusta lähtien kuulunut vastavuoroisuus ja jotta Suomeen saataisiin ulkomaalaisia opiskelijoita, oli korkeakouluihin kehitettävä vieraskielistä kurssitarjontaa. Viime vuosina kansainvälistymisestä on tullut entistä keskeisempi osa korkeakoulupolitiikkaa. Samalla painopiste on siirtynyt vaihto-opiskelun järjestämisestä tutkinto-opiskelijoiden rekrytoimiseen ulkomailta. Korkeatasoinen koulutus, joka kykenee houkuttelemaan ulkomaisia osaajia, nähdään keskeisenä maan kilpailukyvylle (esim. OPM 2008; 2009). Sama ilmiö näkyy myös muualla teollisuusmaissa. Ulkomaisen koulutuksen kysynnän kasvu kehittyvissä maissa on synnyttänyt kansainväliset koulutusmarkkinat. Vuonna 2006 yli 2,7 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa opiskeli ulkomailla ja suurin osa heistä Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa (Unesco 2008, 118). Ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnista ja markkinoille pääsystä on tullut korkeakouluille yhä keskeisempiä kysymyksiä. Samalla korkeakoulujen kansainväliseen toimintaan on tullut uusi sävy: kilpailu opiskelijoista, maineesta ja rahoituksesta. (Scott 2004; Knight 2004; Wächter 2004.) Kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin painopisteen siirtyessä tutkinto-opiskelijoihin, on vieraskielisen koulutuksen painopiste siirtynyt kokonaisten tutkinto-ohjelmien kehittämiseen. Suomalaiset korkeakoulut ovat aktiivisia toimijoita kansainvälisellä kentällä, mikäli mittarina käytetään vieraskielisten tutkinto-ohjelmien määrää. Korkeakoulujärjestelmän kokoon suhteutettuna Suomi on Alankomaiden rinnalla Euroopan aktiivisin vieraskielisen koulutuksen tarjoaja (Maiworm & Wächter 2002; Wächter & Maiworm 2008). Vähemmän aktiivisia suomalaiset korkeakoulut ovat, mikäli mittarina käytetään ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. Vaikka ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden absoluuttinen määrä on kasvanut koko 2000-luvun, on heidän suhteellinen osuutensa korkeakouluopiskelijoista (4 %) kansainvälisesti vertaillen kuitenkin vielä alle OECD-maiden keskiarvon (6,9%) (OECD 2008). Vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia on tutkimuksissa ja selvityksissä lähestytty lähinnä kysynnän näkökulmasta tarkastelemalla ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden opiskelun motiiveita ja kokemuksia. Tarjonnan näkökulmaa eli sitä, minkälaista vieraskielistä koulutusta suomalaisissa korkeakouluissa tarjotaan, miksi ja mistä lähtökohdista, ei ole juurikaan tarkasteltu. Ajantasainen kokonaiskuva vieraskielisestä koulutustarjonnasta on kuitenkin olennaista tarjonnan kehittämiselle. 2

5 Tässä selvityksessä keskitytään tarjonnan ja vieraskielisten tutkinto-ohjelmien näkökulmaan. Selvityksessä kysytään, mistä lähtökohdista ohjelmia kehitetään, kenelle ne suunnataan ja minne opiskelijoiden halutaan niistä valmistuvan ja millaisia ovat ohjelmien järjestämiseen liittyvät kokemukset. Vastauksia haetaan ensisijaisesti vieraskielisistä tutkinto-ohjelmista vastaaville henkilöille kohdennetulla kyselyllä ja haastatteluilla. Selvitykseen on saatu rahoitusta opetusministeriöstä. Selvityksen tukena on toiminut ohjausryhmä: Johtaja Ulla Ekberg, CIMO, ohjausryhmän puheenjohtaja joulukuuhun 2008 saakka Ryhmäesimies Hanna Boman, CIMO, puheenjohtaja joulukuusta 2008 eteenpäin Asiantuntija Marita Aho, Elinkeinoelämän keskusliitto Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutti Suunnittelija Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansainvälisten asioiden sihteeri Henna Juusola, Suomen ammattikorkeakouluopiskelija-kuntien liitto SAMOK ry Ylitarkastaja Helena Kasurinen, työ- ja elinkeinoministeriö Kansainvälisten asioiden suunnittelija Esko Koponen, Helsingin yliopisto Koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL Yhteyspäällikkö Mika Tuuliainen, Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Koulutusjohtaja Ulla Weijo, Lahden ammattikorkeakoulu Ylitarkastaja Birgitta Vuorinen, opetusministeriö Kiitos ohjausryhmälle vilkkaasta keskustelusta! Lämmin kiitos kuuluu myös niille vieraskielisestä tutkinto-ohjelmasta vastaaville henkilöille, jotka vastasivat kyselyyn ja/tai osallistuivat haastatteluun. Aktiivinen osallistuminen selvitykseen kertoo osaltaan aiheen ajankohtaisuudesta. 3

6 2 Johdanto 2.1 Vieraskielinen koulutus ja suomalainen korkeakoulupolitiikka Vieraskielisen koulutuksen kehittäminen on osa suomalaisen korkeakoulutuksen yleisempää kansainvälistymiskehitystä. Keskeisiä kansainvälisiä taustavaikuttajia kehityksessä ovat Euroopan integraatio ja Bolognan prosessi sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden koulutusyhteistyölle suuntaama tuki, joka kanavoituu Erasmus-ohjelman kaltaisten toimintaohjelmien kautta. Bolognan prosessin tavoitteet yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luominen mm. lisäämällä liikkuvuutta sekä tekemällä tutkintorakenteista ymmärrettävät ja yhdenmukaiset liittyvät pienellä kielialueella läheisesti vieraskielisen koulutuksen kehittämiseen. Liikkuvuuden lisääminen on edellyttänyt rinnalle myös vieraskielisen koulutuksen kehittämistä, ja tutkintorakenteen yhtenäistäminen on tehnyt helpommaksi kehittää kansainvälisiä yhteis- ja kaksoistutkintoja, mikä Suomen näkökulmasta tarkoittaa vieraskielisten tutkinto-ohjelmien kehittämistä. Myös monen korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä tukevan ohjelman rahoituksessa kannustetaan kansainvälisiin yhteis- ja kaksoistutkintoihin. Esimerkiksi eurooppalaisen Erasmusohjelman opetussuunnitelmien kehittämistyössä sekä pohjoismaisessa Nordplus-ohjelmassa priorisoidaan hankkeita, joissa kehitetään kansainvälisiä yhteis- ja kaksoistutkintoja ja Erasmus Mundus -ohjelmassa rahoitetaan kansainvälisten yhteis- ja kaksoistutkintojen järjestämistä ja opiskelijarekrytointia. Keskustelu korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä käynnistyi Suomessa 1980-luvun lopulla. Alkuvaiheessa painotettiin erityisesti opiskelijavaihtoa. Opetusministeriö asetti määrälliset tavoitteet opiskelijoiden kansainväliselle liikkuvuudelle (OPM 1989) ja Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan liittyminen vuonna 1991 käynnisti laajamittaisen vaihto-opiskelun korkeakouluissa. Alkuvuosina liikkuvuus painottui Suomesta ulkomaille lähteviin, kun taas Suomeen tulijoita oli vähän. Osaltaan tähän vaikutti myös se, että opetusta tarjottiin ensisijassa maan omalla kielellä. Pian vaihto-opiskelun tarpeeseen ryhdyttiin kehittämään englanninkielistä koulutustarjontaa. Korkeakoulut saivat tähän opetusministeriöstä myös erillistä rahoitusta. Lisäksi suomalaista ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitettäessä 1990-luvulla oli uusien koulutusohjelmien kansainvälisyys keskeinen tavoite (ks. OPM 1994). 90-luvulla vieraskielistä koulutusta perustettiinkin runsaasti juuri ammattikorkeakouluihin luvun taitteessa painopiste kansainvälistymisessä siirtyi yhä enemmän tutkinto-opiskelijoiden rekrytointiin. Vuonna 2001 ilmestyneessä kansainvälisen toiminnan strategiassa asetettiin ensimmäistä kertaa kansalliset tavoitteet vaihto-opiskelun lisäksi myös ulkomaisten tut- 4

7 kinto-opiskelijoiden määrälle. (OPM 2001.) Tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnin myötä myös vieraskielisen koulutuksen kehittämisessä painopiste siirtyi kohti tutkintotavoitteista koulutusta (Lahtonen & Pyykkö 2005, 32). Vuoden 2004 yliopistolain myötä vahvistettiin englanninkieliset tutkintonimikkeet ja yliopistoille tuli mahdolliseksi tarjota tutkintoja englannin kielellä. Yliopistoissa laajamittaisempi kansainvälisten (maisteri)ohjelmien kehittäminen alkoikin vasta 2000-luvulla. Viime vuosina korkeakoulujen vieraskieliset tutkinto-ohjelmat ovat runsaasti lisääntyneet. Erityisen voimakasta kasvu on ollut maisteritason ohjelmissa. Vuosi Yhteensä Bachelor Master s Doctoral Taulukko 1. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa (Study in Finland -tietokanta) Tänä päivänä kansainvälistyminen ja vieraskielisen koulutuksen kehittäminen osana sitä ovat näkyvästi esillä kansallisessa korkeakoulupolitiikassa. Kansainvälinen toiminta on yksi korkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja sen kehittymistä seurataan korkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tulosneuvotteluissa. Määrällisiä tavoitteita on asetettu lähinnä kansainväliselle vaihto-opiskelulle sekä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrälle, mutta myös vieraskielisen koulutuksen kehittäminen on ollut mukana neuvotteluissa ja jatkossa vieraskielistä koulutusta tullaan seuraamaan aikaisempaa tarkemmin osana korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta. Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa suomalaista koulutusjärjestelmää halutaan kehittää siten, että se kykenee vastaamaan globaaleihin haasteisiin. Vieraskielisen koulutustarjonnan näkökulmasta olennaisia linjauksia ovat tavoite lisätä kansainvälistä huippuosaamista ja opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien kansainvälistä liikkuvuutta sekä maksujen keräämismahdollisuuden avaaminen yksittäisille maisteriohjelmille. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille linjataan suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeiset painopisteet ja kansainvälistyminen on siinä nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi (OPM 2008). Kansainvälistymisen keskeisestä asemasta suomalai- 5

8 sessa korkeakoulupolitiikassa kertoo myös se, että opetusministeriö julkisti tammikuussa 2009 kansallisen kansainvälistymisstrategian korkeakoulutukselle (OPM 2009). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan yhteis- ja kaksoistutkintojen kehittäminen yhdeksi kansainvälisen toiminnan painopisteeksi liikkuvuuden ja tutkimus- ja kehittämisyhteistyön rinnalle (OPM 2008). Suomen näkökulmasta kansainväliset yhteis- ja kaksoistutkinnot tarkoittavat vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia. Kansainvälistymisstrategiassa korkeakouluja puolestaan kannustetaan kehittämään korkeatasoista vieraskielistä koulutusta vahvuusalueilleen. Vieraskielisen koulutustarjonnan nähdään palvelevan 1) ulkomaisen työvoiman saantia, 2) vastavuoroista opiskelijaliikkuvuutta sekä 3) suomalaisten kansainvälistymistä. Vieraskielisestä koulutuksesta halutaan aidosti kansainvälistä, mikä edellyttää korkeakoulujen yhteistyötä, ulkomaista henkilöstöä sekä monikulttuurista opiskelijayhteisöä. Tutkinto-ohjelmiin toivotaan lisää työelämäyhteistyötä ja selkeämmät uranäkymät. (OPM 2009.) Lisäksi korkeakoulujen halutaan varmistavan opetushenkilöstön kielitaidon sekä panostavan heidän kieli- ja kulttuurikoulutukseensa (OPM 2008; 2009). Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus halutaan kohottaa perustutkinnoissa 4 prosentista 7 prosenttiin ja tutkijakouluissa 15 prosentista 20 prosenttiin. Ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyvät tavoitteet koskettavat suoraan myös vieraskielisen koulutuksen kehittämistä, sillä käytännössä he opiskelevat englanninkielisessä opetuksessa ja ohjelmissa. Myös korkeakoulujen hallintoa, palveluita ja tiedotusta tulee kehittää siten, että ne edistävät kansainvälisen yhteisön syntymistä. Erityistä huolta kehittämissuunnitelmissa kannetaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen integroitumisesta. Ulkomaalaisille ja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille halutaan kehittää opintojen ohjausta, harjoittelua ja muita työmarkkinoille integroitumista edistäviä palveluita, korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, muualla hankitun osaamisen tunnustamisen mekanismeja sekä kielten opetusta. Vetovoiman ja osaamisen viennin edistämisessä olennaisena pidetään myös markkinaosaamisen kehittämistä. (OPM 2009; 2008.) 2.2 Vieraskielinen koulutustarjonta selvitysten ja arviointien valossa Vieraskielistä tutkintotarjontaa käsittelevä kirjallisuus on tässä jaoteltu kolmeen ryhmään: Academic Cooperation Association (ACA) on toteuttanut vuosina 2002 ja 2008 kaksi laajaa eurooppalaista vertailututkimusta englanninkielisistä tutkinnoista ei-englanninkielisissä maissa. Suomessa vieraskielisen koulutuksen tilannetta on arvioitu kahteen otteeseen (1999 ja 2005) Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta. Kolmanneksi ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksista Suomen korkeakouluissa on tehty useampia opinnäytteitä ja selvityksiä. 6

9 You are reading a preview. Would you like to access the full-text? Access full-text

10 tille ovat varsin vaatimattomat; tällaiseksi riittää esimerkiksi se, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua vaihtoon tai heitä kannustetaan siihen. Puolet englanninkielisistä tutkinnoista sisältää pakollisia suomen tai ruotsin opintoja ja ¾ tutkinnoista niitä voi sisällyttää vapaavalintaisina opintoina. Haastattelujen perusteella tutkintoon pakollisinakin kuuluvia suomen/ruotsin opintoja on kuitenkin mahdollista korvata muilla opinnoilla. Lisäksi ohjelmavastaavat kokevat, etteivät ulkomaalaiset opiskelijat ole yleensä kovin innokkaita suorittamaan vapaavalintaisia suomen/ruotsin opintoja. Opetushenkilökunta, laadunvarmistus ja opiskelijapalvelut Korkeakoulutuksen uudessa kansainvälistymisen strategiassa korkeakouluja kannustetaan huolehtimaan myös opetushenkilökunnan kieli- ja kulttuuriosaamisesta osana vieraskielisen koulutuksen laatua. Kyselyn mukaan opetushenkilökunnan huonoa kielitaitoa tai heikkoja monikulttuurisia valmiuksia ei ohjelmatasolla pidetä erityisenä ongelmana. Tässä suhteessa ohjelmien käsitys on erilainen kuin ulkomaalaisten opiskelijoiden, jotka selvitysten mukaan kokevat opettajien huonon englannin taidon ongelmana. Ohjelmavastaavat korostavat, että substanssiosaaminen on opettajavalinnassa kuitenkin tärkein kriteeri: mieluummin asiaa hieman kankealla englannilla kuin asian vierestä hyvällä kielitaidolla. Kaiken kaikkiaan opettajien huonoa kielitaitoa kuten muitakin opetukseen liittyviä ongelmia korostetaan ammattikorkeakouluissa hieman yliopistoja enemmän. Opetushenkilökuntaa tuetaan vieraskielisessä opetuksessa ennen kaikkea tarjoamalla kieliopintoja (59 % ohjelmista), monikulttuurisuuteen liittyvissä kysymyksissä koulutus on selvästi harvinaisempaa. Vieraskielisissä ohjelmissa on runsaasti käytössä erilaisia, kattavuudeltaan eritasoisia laadunvarmistuksen käytäntöjä. Mitään yhtä kaikille yleistä tapaa seurata ohjelman toteutumista ei ole käytössä. Ylivoimaisesti yleisin tapa on kerätä palautetta opiskelijoilta joko yksittäisistä kursseista tai laajemmista kokonaisuuksista. Palautetta kerätään myös opettajilta ja työelämän edustajilta. Laatuun liittyy myös se, ettei ohjelmissa koettu vaikeaksi rekrytoida opetushenkilökuntaa eikä opettajien kielitaitoon tai monikulttuurisiin valmiuksiin nähty liittyvän erityisiä ongelmia. Keskimäärin hieman enemmän ongelmia nähtiin ulkomaalaisten opiskelijoiden valmiudessa itsenäiseen opiskeluun, lähtötasossa alan tuntemuksessa sekä kielitaidossa. Tosin näiltäkään osin ongelmia ei pidetty kovin suurina. 79

11 Opiskelijoiden palvelut ovat niin ikään olennainen osa ohjelman laatua. Ulkomaalaisille opiskelijoille tarjotaan lähes kaikissa ohjelmissa hakuneuvontaa, orientaatiota opintoihin, henkilökohtaista opinto-ohjausta, tuutorointia sekä tietoa opinnoista englannin kielellä. Henkilökohtaisen opinto-ohjauksen ja tuutoroinnin järjestämisvastuu on ensisijaisesti koulutusohjelmissa, muissa palveluissa järjestämisvastuu paikantuu muualle korkeakoulun hallintoon tai se jakaantuu usean tahon kesken. Heikoimmin ulkomaalaisia opiskelijoita palvellaan viisumi- ja oleskelulupa-asioissa sekä ura- ja rekrytointipalveluissa, joita tarjotaan alle puolessa ohjelmista. Opiskelijat ja rekrytointi Suurin osa vieraskielisestä tutkintotarjonnasta on suunnattu laajalle kohderyhmälle eli sekä suomalaisille, ulkomaalaisille että maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Kolmasosa ohjelmista ei ole määritellyt kohderyhmää lainkaan kansallisuuden mukaan. Yleensä tyypillistä on kuitenkin hakea opiskelijoihin sopivaa sekoitusta, jossa on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia eikä mitään yhtä kansalaisuutta ole liikaa. Vieraskielisen tarjonnan joukossa on myös muutama ohjelma, jotka on suunnattu ensisijaisesti suomalaisille tai maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, mutta ei ulkomaalaisille. Nämä ovat tyypillisesti ammattikorkeakoulussa sosiaalija terveysalalla. Ne muutamat ohjelmat, jotka on suunnattu pelkästään ulkomaalaisille, löytyvät yliopistoista. Suurin osa ohjelmista rekrytoi opiskelijoita ulkomailta. Tyypillisesti rekrytointikanavana toimivat englanninkieliset www-sivut. Kovin kohdennettua ulkomainen opiskelijarekrytointi ei kuitenkaan ole, koska vain vajaa puolet ohjelmista kohdistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointia tietylle maantieteelliselle alueelle. Ohjelmissa kaivataankin korkeakoulun tukea markkinointiin ja opiskelijarekrytointiin ulkomailta; yhdellä ohjelmalla ei uskota olevan tähän resursseja. Toisaalta kohdennettuun opiskelijarekrytointiin ei ole aina erityistä tarvettakaan, sillä moni ohjelma raportoi, että ulkomaalaisia hakijoita myös riittävän hyviä tuntuu toistaiseksi riittävän. Ammattikorkeakouluissa rekrytoinnin maantieteellinen kohdistaminen on selvästi yleisempää (62 %) kuin yliopistoissa (29 %). Mikäli rekrytointia kohdennetaan maantieteellisesti, suunnataan se Aasiaan, erityisesti Kiinaan, sekä Venäjälle. Yliopistot korostavat rekrytointikohteena lisäksi Eurooppaa, ammattikorkeakoulut Afrikkaa. Opiskelijarekrytoinnin onnistuminen ei ole selkeästi yhteydessä ohjelman ikään: vasta aloittaneissa ohjelmissa raportoidaan myös hyvistä kokemuksista ja vanhemmissa ohjelmissa huonoista. Rekrytoinnissa onnistuminen liittyy joko runsaaseen hakijamäärään, hakijoiden hyvään tasoon tai hakijoiden hajaantuneeseen kansallisuusjakaumaan. Rekrytoinnissa epäonnistumi- 80

12 sen taustalla on puolestaan hakijoiden huono taso sekä vääränlainen kansallisuusjakauma. Tyypillistä on toivoa enemmän hakijoita Euroopasta, Suomesta ja vastaavasti vähemmän hakijoita Aasiasta tai Afrikasta tai ylipäänsä maista, joiden kansalaisilla uskotaan olevan huonommat edellytykset sopeutua Suomeen tai pärjätä taloudellisesti. Englanninkielisiin ohjelmiin hyväksytään keskimäärin 20 % hakijoista, joskin hyväksymisprosentti vaihtelee välillä Ammattikorkeakoulujen ohjelmissa on keskimäärin pienempi hyväksymisprosentti. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on eroja myös ulkomaalaisten opiskelijoiden valintaan liittyvissä käytännöissä: yliopistoissa valinta tehdään usein pelkän todistuksen perusteella, ammattikorkeakouluissa käytetään runsaasti myös pääsykokeita sekä haastatteluja. Vieraskielisissä tutkinto-ohjelmissa koulutetaan pääasiassa ulkomaalaisia opiskelijoita; hakijoista 79 % ja hyväksytyistä 65 % on ulkomaalaisia. Yliopistojen ohjelmissa sekä kansainvälisissä yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmissa ulkomaalaisten osuus on tätäkin suurempi. Lisäksi muutamalla koulutusalalla (maa- ja metsätalous, IT, monitieteiset ohjelmat) opiskelee käytännössä vain ulkomaalaisia. Ammattikorkeakouluissa tasokkaiden suomalaisten hakijoiden saaminen koetaan suurempana ongelmana kuin tasokkaiden ulkomaalaisten saaminen. Yliopistoissa tilanne on päinvastoin. Toisaalta myös yliopistoissa tuotiin esille suomalaisten haluttomuus hakeutua maisteriohjelmiin. Syynä pidetään järjestelmää, joka antaa suomalaishakijalle opiskeluoikeuden koko maisteritutkintoon, jolloin tarvetta hakeutua opintojen puolivälissä erilliseen ohjelmaan ei ole. Yhteydet ja integrointi työelämään Vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia ei ole suunniteltu sitä silmällä pitäen, että ne antaisivat valmiuksia työllistyä ensisijaisesti Suomeen. Vain viidennes ohjelmista tähtää tähän. Lisäksi vain vajaa puolet ohjelmista antaa ohjelmavastaavien mielestä valmiuksia työllistyä Suomeen tai sekä Suomeen että ulkomaille. Loput ohjelmista valmistavat opiskelijoita ensisijaisesti ulkomaiden työmarkkinoille tai asiaan ei otettu kantaa. Se etteivät ohjelmat tähtää erityisen tietoisesti opiskelijoiden työllistymiseen Suomessa, näkyy myös perustamisen motiiveissa: ohjelmien koetaan yleisesti tuottavan työelämän tarvitsemaa osaamista, mutta kehittämistä ei motivoi työvoiman saaminen Suomeen. Monessa ohjelmassa on myös epäselvää, mille työmarkkinoille opiskelijoita koulutetaan tai ainakaan tätä ei määritellä kohdemaina. Vajaa puolet ohjelmista ei osannut määritellä, antaako 81

13 tutkinto valmiuksia työllistyä Suomeen vai ulkomaille. Tässä suhteessa korkeakouluilla on vielä paljon tekemistä, ennen kuin uuden kansainvälistymisstrategian toive vieraskielisen koulutuksen uranäkymien kirkastamisesta toteutuu. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ero työelämäyhteyksissä on huomattava. Ammattikorkeakoulujen ohjelmat tähtäävät selvästi useammin Suomen työmarkkinoille, yliopistoissa asiaa ei tyypillisesti ole määritelty. Ammattikorkeakoulut korostavat työelämän tarpeita ohjelman kehittämisen motiiveissa yliopistoja useammin. Ammattikorkeakoulujen ohjelmissa tehdään myös enemmän ja monipuolisempaa työelämäyhteistyötä. Yliopistoissa ei aina edes koeta työntekijöiden valmistamista yrityksille omaksi tehtäväksi, sillä opiskelijarekrytointia ja kehittämistä motivoi ennemminkin halu saada tulevia jatko-opiskelijoita. Ohjelmien suhtautuminen työelämään on kahtalainen: toisaalta halutaan palvella sitä tuottamalla sen tarvitsemaa kansainvälistä osaamista ja toisaalta ollaan yllättyneitä siitä, miten huonosti tämä osaaminen ulkomaalaiset opiskelijat kelpaa työelämälle. Syynä pidetään toisaalta suomalaista työelämää, joka ei ole valmis vastaanottamaan ulkomaalaisia, toisaalta taas kansainvälisesti suuntautuneita opiskelijoita, jotka eivät ole kiinnostuneita jäämään Suomeen. Koulutuksen ja ohjelman mahdollisuuksia tämän välin umpeen kurojana pidetään pieninä. Suomen tai ruotsin kielen opinnot sekä opintoihin kuuluva harjoittelu ovat tyypillisiä tapoja integroida opiskelijoita Suomeen. Noin puolet ohjelmista sisältää pakollisia suomen opintoja, keskimäärin vajaan 7 opintopisteen verran. Ammattikorkeakouluissa ja sosiaali- ja terveysalalla pakolliset suomen opinnot ovat keskimäärin yleisempiä ja laajempia. Lisäksi suuressa osassa ohjelmia tutkintoon voi sisällyttää vapaavalintaisia suomen tai ruotsin opintoja. Ohjelmissa koetaan kuitenkin, etteivät ulkomaalaiset opiskelijat ole erityisen kiinnostuneita paikallisten kielten opiskelusta. Mikäli ulkomaalaisten opiskelijoiden halutaan oppivan kotimaisia kieliä, tulee niiden kuulua tutkintoon. Pakollinen harjoittelu kuuluu suurimpaan osaan ammattikorkeakoulujen ohjelmista ja noin joka neljänteen yliopisto-ohjelmaan. Kaiken kaikkiaan harjoittelupaikan järjestymistä ulkomaalaisille ei pidetä kovin suurena ongelmana, ammattikorkeakouluissa kuitenkin selvästi suurempana kuin yliopistoissa. Eroa selittänee se, ettei pakollinen harjoittelu ole yliopistoissa kovin yleistä. Ohjelmissa tehdään harjoittelun lisäksi myös melko runsaasti muuta työelämäyhteistyötä kuten opinnäytetöitä yrityksille, työelämäprojekteja sekä yritysvierailuja. Ulkomaisten opiskelijoiden tukeminen varsinaisen työpaikan saamisessa ei ole kovin yleistä, sillä vain alle puolet ohjelmista kertoo korkeakoulun tarjoavan erityisesti ulkomaalaisille suunnattuja ura- tai rekrytointipalveluja. Yksittäisistä ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatuista palveluista tämä oli kaikkein harvinaisin. 82

14 Vieraskielisten ohjelmien erityiset haasteet Korkeakoululta saadun tuen suhteen ohjelmavastaavat kokevat vieraskielisen ohjelman olevan ristiriitaisella tavalla erityisasemassa. Toisaalta he ovat tietoisia vieraskielisen koulutuksen tärkeydestä korkeakoulun strategiassa ja kokevat, että ohjelmaan suhtaudutaan yleisesti ottaen myötämielisesti. Samalla kuitenkin korostetaan, ettei korkeakoulun hallinto tue kansainvälistä ohjelmaa ja opiskelijaa, koska se toimii kotimaisilla kielillä kotimaisten opiskelijoiden tarpeeseen eikä keskeisiä asiakirjoja, oppaita, ohjeita ja päätöksiä ole saatavilla englannin kielellä. Vieraskielisen tutkinto-ohjelman järjestämistä ja asemaa korkeakoulussa ei välttämättä pidetä kovin erilaisena verrattuna suomenkieliseen. Esimerkiksi ohjelman opetukseen ja organisointiin liittyvät ongelmat arvioitiin keskimäärin vähäisiksi. Ohjelman näkökulmasta opettajien kielitaito ja vieraalla kielellä opettaminen tai opiskelijapalveluiden järjestäminen eivät ole suuria ongelmia, vaikka kehittämistarvettakin myönnetään olevan. Monessa tapauksessa ongelmien todetaan olevan samoja kuin suomenkielisessäkin koulutuksessa. Kyselyn perusteella keskeiset haasteet vieraskielisissä tutkinto-ohjelmissa eivät liity vieraskieliseen opetukseen tai ohjelman organisointiin sinänsä, vaan siihen, että näissä ohjelmissa opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita. Kysyttäessä ohjelmavastaavilta ohjelman järjestämisen keskeisiä haasteita tuovat he eniten esille ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyviä asioita: Opiskelijan heikko taloudellinen tilanne voi hankaloittaa, jopa estää opinnot. Erilaiseen opiskelukulttuuriin sopeutuminen vie aikaa opiskelulta. Opiskelijat vaativat usein henkilökohtaisempaa neuvontaa, mikä vie henkilökunnan aikaa. Eri pohjakoulutuksen omaavat opiskelijat ovat heterogeeninen ja haastava ryhmä opettaa. Viisumin ja/tai oleskeluluvan hankkimisessa voi olla ongelmia. Opiskelijoiden tavoittaminen ja rekrytoiminen ulkomailta on vaativaa. Toisaalta myös keskeiset onnistumisen kokemukset ohjelmien järjestämisessä liittyvät usein ulkomaalaisiin opiskelijoihin: Ohjelmaan on saatu rekrytoitua sopivasti eri kulttuuritaustoista tulevia opiskelijoita. Vuorovaikutus monikulttuurisessa ryhmässä on saatu toimivaksi. Opiskelijat ovat innostuneita ja motivoituneita. Ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyvät kysymykset heidän tavoittaminen, valinta, opastaminen ja tuki, opettaminen, integroituminen ja työllistyminen ovat siis keskeisiä vieraskielisten tutkinto-ohjelmien onnistumisen kannalta. Ulkomaalainen opiskelija pakottaa miettimään rekrytoinnin, opintojen ja palveluiden prosesseja uudella tavalla ja erilaisen tarpeiden näkökulmasta. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat ovat kansainvälisiä ohjelmia vain, jos niissä opiskelee myös ulkomaalaisia opiskelijoita. On ensiarvoisen tärkeää, että ulkomaalaisen opiskelijan näkökulma otetaan huomioon alusta lähtien ohjelmaa kehitettäessä. 83

15 Kirjallisuus ja lähteet Hirvonen, Tiina (2007): Studying in an International Degree Programme. From expectations to reality. Bachelor s thesis. Jyväskylä University of Applied Sciences. School of Tourism and Services Management. Kinnunen, Taina (2003): If I can find a good job after graduation, I may stay Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. CIMO Occasional paper 2b/2003. Knight, Jane (2004): Internationalization Remolded: Definition, Approaches, and Rationales. Journal of Studies in International Education, Vol 8, Nro1, Lahtonen, S. & Pyykkö, R. (2005): Korkeakoulujen vieraskielisen opetuksen arvioinnin seuranta. Korkeakoulujen arviointineuvosto, verkkojulkaisuja 6:2005. Maiworm, Friedhelm & Wächter, Bernd (2002): English-Language-Taught Degree Programmes in European Higher Education. Trends and Success Factors. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens. Niemelä, Anna (2008): Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry. SYL-julkaisu 3/2008. Vaasa: Ykkös-Offset. OECD (2008): Education at a Glance 2008: OECD Indicators. Table C3.1 Student mobility and foreign students in tertiary education (2000, 2006). 343,en_2649_ _ _1_1_1_1,00.html#4 ( ) OPM (2009): Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia Opetusministeriö. ( ) OPM (2008): Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö. OPM (2001): Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia. Opetusministeriön työryhmien muistioita 23:2001. Helsinki: Yliopistopaino. 84

16 OPM (1994): Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen kokeilun tulosten arviointi ja ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi. Koulutuskokeilujen seurantaryhmä Opetusministeriön työryhmien muistioita 12:1994. Helsinki: Yliopistopaino. OPM (1989): Korkeakoulujen kansainvälisen opiskelijavaihdon työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmien muistioita 1989:55. Opetusministeriö. Puustinen-Hopper, Kaisa (2005): Mobile Minds. Survey of foreign PhD students and researchers in Finland. Publications of the Academy of Finland 1/05. Helsinki: Painopörssi. SAMOK (2008): We need more English information about our study, life in Finland and this country Tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto SAMOK ry Scott, Peter (2004): Internationalisation in the age of globalisation: competition or cooperation? Teoksessa Wächter, Bernd (ed.) Higher Education in a Changing Environment. Internationalisation of Higher Education Policy in Europe. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens. Tella, S. & Räsänen, A. & Vähäpassi, A. (eds.) (1999): Teaching Through a Foreign Language. From Tool to Empowering Mediator. Publications of Higher Education Evaluation Council 5:1999. Helsinki: Edita. Unesco (2008): Global Education Digest Comparing Education Statistics Across the World. Unesco Institute of Statistics. Canada. ged/2008/ged%202008_en.pdf ( ) Wächter, Bernd & Maiworm, Friedhelm (2008): English-Taught Programmes in European Higher Education. The Picture in ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens. Wächter, Bernd (2004): Introduction. Teoksessa Wächter, Bernd (ed.) Higher Education in a Changing Environment. Internationalisation of Higher Education Policy in Europe. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens. 85

Faktaa. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa TIETOA JA TILASTOJA IRMA GARAM:

Faktaa. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa TIETOA JA TILASTOJA IRMA GARAM: Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA 2 2009 IRMA GARAM: Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa

Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen?

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 04052014 Eija Kujanpää Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija hyödyt ja haasteet? * Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Mikä Erasmus+? Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Vanhat ohjelmat 2007-13 Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat

Lisätiedot

MIKSI OULUN YLIOPISTO DIGILOIKKAA?

MIKSI OULUN YLIOPISTO DIGILOIKKAA? MIKSI OULUN YLIOPISTO DIGILOIKKAA? 27.1.2016 Koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopisto Professori (yhdyskuntasuunnittelu), TkT (Arkkit. SAFA) 1 KORKEAKOULUTUKSEN LAAJENEVA TEHTÄVÄKENTTÄ Korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1. Näkökulmia opiskeluajan.

FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1. Näkökulmia opiskeluajan. FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2A/2015 mitä ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttaminen maksaa? Näkökulmia opiskeluajan

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Lyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014

Lyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014 Lyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014 Esityksen rakenne Mikä ohjaa korkeakoulujen kansainvälistymistä Kansainvälisen liikkuvuuden

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus. Erkki Härkönen ja Anne Kumpula, 22.5.2013

Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus. Erkki Härkönen ja Anne Kumpula, 22.5.2013 Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus Erkki Härkönen ja Anne Kumpula, 22.5.2013 Työpajan rakenne Esittäytyminen Huomioita ja keskustelua kv-opiskelijoiden tilanteesta ja tarpeista sekä niihin vastaamaan

Lisätiedot

Ruotsi on suosittu opiskelumaa

Ruotsi on suosittu opiskelumaa OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009 Ruotsi on suosittu opiskelumaa Vuonna 2008 Ruotsi oli suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa 4. suosituin korkeakouluvaihdon kohdemaa Vuonna 2008 suomalaisista korkeakouluista

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve

Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Eeva Heikkilä Master s degree in Business Management and Entrepreneurship/HAMK Opintosihteeri TAMK Sisältö Työn tarkoitus Tutkimusmenetelmät Päätulokset

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa

suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2013 Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt: suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009 OPM tutkijatapaamie 2.11.2009 Otus Otukse missio Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelija asemaa yhteiskuassa ja opiskeluaikaista hyvivoitia käsittelevie opiskelijaäkökulmaiste tutkimuste toteuttamie,

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015 Korkeakouludiplomi kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti Helsinki 9.2.2015 Professori Jussi Välimaa Erikoistutkija Helena Aittola Projektitutkija Taru Siekkinen 9.2.2015 Koulutuksen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2. Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu

Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III Mira Pihlström opintosihteeri (kansainväliset asiat) Erasmus-opiskelijavaihto yksiköllä yli 70

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEET 2014-2015 Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa 18.11.2013 2 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2015 Yliopisto-opiskelijat (tiedot

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Mitä tiedämme ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista?

Mitä tiedämme ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista? FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 4A/2014 Mitä tiedämme ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista? Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%) 3/2010

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Kansainväliset opiskelijat Tampereen yliopistossa. Kaisa Kurki Kansainväliset asiat

Kansainväliset opiskelijat Tampereen yliopistossa. Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Kansainväliset opiskelijat Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki Kansainväliset asiat VAIHTO OPISKELIJAT (Exchange students) Saapuvat vaihto ohjelmien tai sopimusten kautta Yksiköiden hallinnoimat vaihdot:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA

LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA LAUSUNTO 1 / 7 Sisäasiainministeriö PL 26 00023 VALTIONEUVOSTO maahanmuutto-osasto@intermin.fi, hare@internmin.fi Viite: SM077:00/2011 LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA Yleistä

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen

Lisätiedot