Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa
|
|
- Sinikka Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa 1/2009 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI
2 IRMA GARAM MIRA JORTIKKA PIRJO ZIRRA ISBN ISSN /2009 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
3 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Johdanto Vieraskielinen koulutus ja suomalainen korkeakoulupolitiikka Vieraskielinen koulutustarjonta selvitysten ja arviointien valossa 6 3 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tavoitteet Toteutus 10 4 Vieraskielinen koulutus korkeakoulujen strategioissa 13 5 Vieraskielinen tutkintotarjonta tilastojen valossa 17 6 Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat kyselyssä ja haastatteluissa Kyselyn vastaajat ja haastatellut ohjelmat Kyselyvastaajien profiili Haastatellut ohjelmat Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien kehittämisen motiivit Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien järjestäminen Yhteistyöjärjestelyt Rahoitus Opetus ja henkilökunta Laadunvarmistus Opiskelijat ja opiskelijarekrytointi Ohjelman kohderyhmä Opiskelijoiden rekrytointi Opiskelijavalinnan keinot Hakijat ja opiskelijat Palvelut ulkomaalaisille opiskelijoille Työelämäyhteydet Korkeakoulun tuki ohjelmille Englanninkielisen tutkinnon järjestämisen ongelmat ja onnistumiset 66 7 Lopuksi 75 Kirjallisuus ja lähteet 84 1
4 1 Esipuhe Suomalaiset korkeakoulut ovat olleet aktiivisesti mukana kansainvälistymiskehityksessä luvun lopulta lähtien. Alkuvaiheessa toiminnan painopiste oli ennen kaikkea opiskelija- ja opettajavaihtojen järjestämisessä. Vaihdon perusperiaatteisiin on alusta lähtien kuulunut vastavuoroisuus ja jotta Suomeen saataisiin ulkomaalaisia opiskelijoita, oli korkeakouluihin kehitettävä vieraskielistä kurssitarjontaa. Viime vuosina kansainvälistymisestä on tullut entistä keskeisempi osa korkeakoulupolitiikkaa. Samalla painopiste on siirtynyt vaihto-opiskelun järjestämisestä tutkinto-opiskelijoiden rekrytoimiseen ulkomailta. Korkeatasoinen koulutus, joka kykenee houkuttelemaan ulkomaisia osaajia, nähdään keskeisenä maan kilpailukyvylle (esim. OPM 2008; 2009). Sama ilmiö näkyy myös muualla teollisuusmaissa. Ulkomaisen koulutuksen kysynnän kasvu kehittyvissä maissa on synnyttänyt kansainväliset koulutusmarkkinat. Vuonna 2006 yli 2,7 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa opiskeli ulkomailla ja suurin osa heistä Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa (Unesco 2008, 118). Ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnista ja markkinoille pääsystä on tullut korkeakouluille yhä keskeisempiä kysymyksiä. Samalla korkeakoulujen kansainväliseen toimintaan on tullut uusi sävy: kilpailu opiskelijoista, maineesta ja rahoituksesta. (Scott 2004; Knight 2004; Wächter 2004.) Kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin painopisteen siirtyessä tutkinto-opiskelijoihin, on vieraskielisen koulutuksen painopiste siirtynyt kokonaisten tutkinto-ohjelmien kehittämiseen. Suomalaiset korkeakoulut ovat aktiivisia toimijoita kansainvälisellä kentällä, mikäli mittarina käytetään vieraskielisten tutkinto-ohjelmien määrää. Korkeakoulujärjestelmän kokoon suhteutettuna Suomi on Alankomaiden rinnalla Euroopan aktiivisin vieraskielisen koulutuksen tarjoaja (Maiworm & Wächter 2002; Wächter & Maiworm 2008). Vähemmän aktiivisia suomalaiset korkeakoulut ovat, mikäli mittarina käytetään ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. Vaikka ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden absoluuttinen määrä on kasvanut koko 2000-luvun, on heidän suhteellinen osuutensa korkeakouluopiskelijoista (4 %) kansainvälisesti vertaillen kuitenkin vielä alle OECD-maiden keskiarvon (6,9%) (OECD 2008). Vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia on tutkimuksissa ja selvityksissä lähestytty lähinnä kysynnän näkökulmasta tarkastelemalla ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden opiskelun motiiveita ja kokemuksia. Tarjonnan näkökulmaa eli sitä, minkälaista vieraskielistä koulutusta suomalaisissa korkeakouluissa tarjotaan, miksi ja mistä lähtökohdista, ei ole juurikaan tarkasteltu. Ajantasainen kokonaiskuva vieraskielisestä koulutustarjonnasta on kuitenkin olennaista tarjonnan kehittämiselle. 2
5 Tässä selvityksessä keskitytään tarjonnan ja vieraskielisten tutkinto-ohjelmien näkökulmaan. Selvityksessä kysytään, mistä lähtökohdista ohjelmia kehitetään, kenelle ne suunnataan ja minne opiskelijoiden halutaan niistä valmistuvan ja millaisia ovat ohjelmien järjestämiseen liittyvät kokemukset. Vastauksia haetaan ensisijaisesti vieraskielisistä tutkinto-ohjelmista vastaaville henkilöille kohdennetulla kyselyllä ja haastatteluilla. Selvitykseen on saatu rahoitusta opetusministeriöstä. Selvityksen tukena on toiminut ohjausryhmä: Johtaja Ulla Ekberg, CIMO, ohjausryhmän puheenjohtaja joulukuuhun 2008 saakka Ryhmäesimies Hanna Boman, CIMO, puheenjohtaja joulukuusta 2008 eteenpäin Asiantuntija Marita Aho, Elinkeinoelämän keskusliitto Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutti Suunnittelija Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansainvälisten asioiden sihteeri Henna Juusola, Suomen ammattikorkeakouluopiskelija-kuntien liitto SAMOK ry Ylitarkastaja Helena Kasurinen, työ- ja elinkeinoministeriö Kansainvälisten asioiden suunnittelija Esko Koponen, Helsingin yliopisto Koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL Yhteyspäällikkö Mika Tuuliainen, Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Koulutusjohtaja Ulla Weijo, Lahden ammattikorkeakoulu Ylitarkastaja Birgitta Vuorinen, opetusministeriö Kiitos ohjausryhmälle vilkkaasta keskustelusta! Lämmin kiitos kuuluu myös niille vieraskielisestä tutkinto-ohjelmasta vastaaville henkilöille, jotka vastasivat kyselyyn ja/tai osallistuivat haastatteluun. Aktiivinen osallistuminen selvitykseen kertoo osaltaan aiheen ajankohtaisuudesta. 3
6 2 Johdanto 2.1 Vieraskielinen koulutus ja suomalainen korkeakoulupolitiikka Vieraskielisen koulutuksen kehittäminen on osa suomalaisen korkeakoulutuksen yleisempää kansainvälistymiskehitystä. Keskeisiä kansainvälisiä taustavaikuttajia kehityksessä ovat Euroopan integraatio ja Bolognan prosessi sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden koulutusyhteistyölle suuntaama tuki, joka kanavoituu Erasmus-ohjelman kaltaisten toimintaohjelmien kautta. Bolognan prosessin tavoitteet yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luominen mm. lisäämällä liikkuvuutta sekä tekemällä tutkintorakenteista ymmärrettävät ja yhdenmukaiset liittyvät pienellä kielialueella läheisesti vieraskielisen koulutuksen kehittämiseen. Liikkuvuuden lisääminen on edellyttänyt rinnalle myös vieraskielisen koulutuksen kehittämistä, ja tutkintorakenteen yhtenäistäminen on tehnyt helpommaksi kehittää kansainvälisiä yhteis- ja kaksoistutkintoja, mikä Suomen näkökulmasta tarkoittaa vieraskielisten tutkinto-ohjelmien kehittämistä. Myös monen korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä tukevan ohjelman rahoituksessa kannustetaan kansainvälisiin yhteis- ja kaksoistutkintoihin. Esimerkiksi eurooppalaisen Erasmusohjelman opetussuunnitelmien kehittämistyössä sekä pohjoismaisessa Nordplus-ohjelmassa priorisoidaan hankkeita, joissa kehitetään kansainvälisiä yhteis- ja kaksoistutkintoja ja Erasmus Mundus -ohjelmassa rahoitetaan kansainvälisten yhteis- ja kaksoistutkintojen järjestämistä ja opiskelijarekrytointia. Keskustelu korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä käynnistyi Suomessa 1980-luvun lopulla. Alkuvaiheessa painotettiin erityisesti opiskelijavaihtoa. Opetusministeriö asetti määrälliset tavoitteet opiskelijoiden kansainväliselle liikkuvuudelle (OPM 1989) ja Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan liittyminen vuonna 1991 käynnisti laajamittaisen vaihto-opiskelun korkeakouluissa. Alkuvuosina liikkuvuus painottui Suomesta ulkomaille lähteviin, kun taas Suomeen tulijoita oli vähän. Osaltaan tähän vaikutti myös se, että opetusta tarjottiin ensisijassa maan omalla kielellä. Pian vaihto-opiskelun tarpeeseen ryhdyttiin kehittämään englanninkielistä koulutustarjontaa. Korkeakoulut saivat tähän opetusministeriöstä myös erillistä rahoitusta. Lisäksi suomalaista ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitettäessä 1990-luvulla oli uusien koulutusohjelmien kansainvälisyys keskeinen tavoite (ks. OPM 1994). 90-luvulla vieraskielistä koulutusta perustettiinkin runsaasti juuri ammattikorkeakouluihin luvun taitteessa painopiste kansainvälistymisessä siirtyi yhä enemmän tutkinto-opiskelijoiden rekrytointiin. Vuonna 2001 ilmestyneessä kansainvälisen toiminnan strategiassa asetettiin ensimmäistä kertaa kansalliset tavoitteet vaihto-opiskelun lisäksi myös ulkomaisten tut- 4
7 kinto-opiskelijoiden määrälle. (OPM 2001.) Tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnin myötä myös vieraskielisen koulutuksen kehittämisessä painopiste siirtyi kohti tutkintotavoitteista koulutusta (Lahtonen & Pyykkö 2005, 32). Vuoden 2004 yliopistolain myötä vahvistettiin englanninkieliset tutkintonimikkeet ja yliopistoille tuli mahdolliseksi tarjota tutkintoja englannin kielellä. Yliopistoissa laajamittaisempi kansainvälisten (maisteri)ohjelmien kehittäminen alkoikin vasta 2000-luvulla. Viime vuosina korkeakoulujen vieraskieliset tutkinto-ohjelmat ovat runsaasti lisääntyneet. Erityisen voimakasta kasvu on ollut maisteritason ohjelmissa. Vuosi Yhteensä Bachelor Master s Doctoral Taulukko 1. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa (Study in Finland -tietokanta) Tänä päivänä kansainvälistyminen ja vieraskielisen koulutuksen kehittäminen osana sitä ovat näkyvästi esillä kansallisessa korkeakoulupolitiikassa. Kansainvälinen toiminta on yksi korkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja sen kehittymistä seurataan korkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tulosneuvotteluissa. Määrällisiä tavoitteita on asetettu lähinnä kansainväliselle vaihto-opiskelulle sekä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrälle, mutta myös vieraskielisen koulutuksen kehittäminen on ollut mukana neuvotteluissa ja jatkossa vieraskielistä koulutusta tullaan seuraamaan aikaisempaa tarkemmin osana korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta. Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa suomalaista koulutusjärjestelmää halutaan kehittää siten, että se kykenee vastaamaan globaaleihin haasteisiin. Vieraskielisen koulutustarjonnan näkökulmasta olennaisia linjauksia ovat tavoite lisätä kansainvälistä huippuosaamista ja opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien kansainvälistä liikkuvuutta sekä maksujen keräämismahdollisuuden avaaminen yksittäisille maisteriohjelmille. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille linjataan suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeiset painopisteet ja kansainvälistyminen on siinä nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi (OPM 2008). Kansainvälistymisen keskeisestä asemasta suomalai- 5
8 sessa korkeakoulupolitiikassa kertoo myös se, että opetusministeriö julkisti tammikuussa 2009 kansallisen kansainvälistymisstrategian korkeakoulutukselle (OPM 2009). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan yhteis- ja kaksoistutkintojen kehittäminen yhdeksi kansainvälisen toiminnan painopisteeksi liikkuvuuden ja tutkimus- ja kehittämisyhteistyön rinnalle (OPM 2008). Suomen näkökulmasta kansainväliset yhteis- ja kaksoistutkinnot tarkoittavat vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia. Kansainvälistymisstrategiassa korkeakouluja puolestaan kannustetaan kehittämään korkeatasoista vieraskielistä koulutusta vahvuusalueilleen. Vieraskielisen koulutustarjonnan nähdään palvelevan 1) ulkomaisen työvoiman saantia, 2) vastavuoroista opiskelijaliikkuvuutta sekä 3) suomalaisten kansainvälistymistä. Vieraskielisestä koulutuksesta halutaan aidosti kansainvälistä, mikä edellyttää korkeakoulujen yhteistyötä, ulkomaista henkilöstöä sekä monikulttuurista opiskelijayhteisöä. Tutkinto-ohjelmiin toivotaan lisää työelämäyhteistyötä ja selkeämmät uranäkymät. (OPM 2009.) Lisäksi korkeakoulujen halutaan varmistavan opetushenkilöstön kielitaidon sekä panostavan heidän kieli- ja kulttuurikoulutukseensa (OPM 2008; 2009). Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus halutaan kohottaa perustutkinnoissa 4 prosentista 7 prosenttiin ja tutkijakouluissa 15 prosentista 20 prosenttiin. Ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyvät tavoitteet koskettavat suoraan myös vieraskielisen koulutuksen kehittämistä, sillä käytännössä he opiskelevat englanninkielisessä opetuksessa ja ohjelmissa. Myös korkeakoulujen hallintoa, palveluita ja tiedotusta tulee kehittää siten, että ne edistävät kansainvälisen yhteisön syntymistä. Erityistä huolta kehittämissuunnitelmissa kannetaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen integroitumisesta. Ulkomaalaisille ja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille halutaan kehittää opintojen ohjausta, harjoittelua ja muita työmarkkinoille integroitumista edistäviä palveluita, korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, muualla hankitun osaamisen tunnustamisen mekanismeja sekä kielten opetusta. Vetovoiman ja osaamisen viennin edistämisessä olennaisena pidetään myös markkinaosaamisen kehittämistä. (OPM 2009; 2008.) 2.2 Vieraskielinen koulutustarjonta selvitysten ja arviointien valossa Vieraskielistä tutkintotarjontaa käsittelevä kirjallisuus on tässä jaoteltu kolmeen ryhmään: Academic Cooperation Association (ACA) on toteuttanut vuosina 2002 ja 2008 kaksi laajaa eurooppalaista vertailututkimusta englanninkielisistä tutkinnoista ei-englanninkielisissä maissa. Suomessa vieraskielisen koulutuksen tilannetta on arvioitu kahteen otteeseen (1999 ja 2005) Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta. Kolmanneksi ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksista Suomen korkeakouluissa on tehty useampia opinnäytteitä ja selvityksiä. 6
9 You are reading a preview. Would you like to access the full-text? Access full-text
10 tille ovat varsin vaatimattomat; tällaiseksi riittää esimerkiksi se, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua vaihtoon tai heitä kannustetaan siihen. Puolet englanninkielisistä tutkinnoista sisältää pakollisia suomen tai ruotsin opintoja ja ¾ tutkinnoista niitä voi sisällyttää vapaavalintaisina opintoina. Haastattelujen perusteella tutkintoon pakollisinakin kuuluvia suomen/ruotsin opintoja on kuitenkin mahdollista korvata muilla opinnoilla. Lisäksi ohjelmavastaavat kokevat, etteivät ulkomaalaiset opiskelijat ole yleensä kovin innokkaita suorittamaan vapaavalintaisia suomen/ruotsin opintoja. Opetushenkilökunta, laadunvarmistus ja opiskelijapalvelut Korkeakoulutuksen uudessa kansainvälistymisen strategiassa korkeakouluja kannustetaan huolehtimaan myös opetushenkilökunnan kieli- ja kulttuuriosaamisesta osana vieraskielisen koulutuksen laatua. Kyselyn mukaan opetushenkilökunnan huonoa kielitaitoa tai heikkoja monikulttuurisia valmiuksia ei ohjelmatasolla pidetä erityisenä ongelmana. Tässä suhteessa ohjelmien käsitys on erilainen kuin ulkomaalaisten opiskelijoiden, jotka selvitysten mukaan kokevat opettajien huonon englannin taidon ongelmana. Ohjelmavastaavat korostavat, että substanssiosaaminen on opettajavalinnassa kuitenkin tärkein kriteeri: mieluummin asiaa hieman kankealla englannilla kuin asian vierestä hyvällä kielitaidolla. Kaiken kaikkiaan opettajien huonoa kielitaitoa kuten muitakin opetukseen liittyviä ongelmia korostetaan ammattikorkeakouluissa hieman yliopistoja enemmän. Opetushenkilökuntaa tuetaan vieraskielisessä opetuksessa ennen kaikkea tarjoamalla kieliopintoja (59 % ohjelmista), monikulttuurisuuteen liittyvissä kysymyksissä koulutus on selvästi harvinaisempaa. Vieraskielisissä ohjelmissa on runsaasti käytössä erilaisia, kattavuudeltaan eritasoisia laadunvarmistuksen käytäntöjä. Mitään yhtä kaikille yleistä tapaa seurata ohjelman toteutumista ei ole käytössä. Ylivoimaisesti yleisin tapa on kerätä palautetta opiskelijoilta joko yksittäisistä kursseista tai laajemmista kokonaisuuksista. Palautetta kerätään myös opettajilta ja työelämän edustajilta. Laatuun liittyy myös se, ettei ohjelmissa koettu vaikeaksi rekrytoida opetushenkilökuntaa eikä opettajien kielitaitoon tai monikulttuurisiin valmiuksiin nähty liittyvän erityisiä ongelmia. Keskimäärin hieman enemmän ongelmia nähtiin ulkomaalaisten opiskelijoiden valmiudessa itsenäiseen opiskeluun, lähtötasossa alan tuntemuksessa sekä kielitaidossa. Tosin näiltäkään osin ongelmia ei pidetty kovin suurina. 79
11 Opiskelijoiden palvelut ovat niin ikään olennainen osa ohjelman laatua. Ulkomaalaisille opiskelijoille tarjotaan lähes kaikissa ohjelmissa hakuneuvontaa, orientaatiota opintoihin, henkilökohtaista opinto-ohjausta, tuutorointia sekä tietoa opinnoista englannin kielellä. Henkilökohtaisen opinto-ohjauksen ja tuutoroinnin järjestämisvastuu on ensisijaisesti koulutusohjelmissa, muissa palveluissa järjestämisvastuu paikantuu muualle korkeakoulun hallintoon tai se jakaantuu usean tahon kesken. Heikoimmin ulkomaalaisia opiskelijoita palvellaan viisumi- ja oleskelulupa-asioissa sekä ura- ja rekrytointipalveluissa, joita tarjotaan alle puolessa ohjelmista. Opiskelijat ja rekrytointi Suurin osa vieraskielisestä tutkintotarjonnasta on suunnattu laajalle kohderyhmälle eli sekä suomalaisille, ulkomaalaisille että maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Kolmasosa ohjelmista ei ole määritellyt kohderyhmää lainkaan kansallisuuden mukaan. Yleensä tyypillistä on kuitenkin hakea opiskelijoihin sopivaa sekoitusta, jossa on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia eikä mitään yhtä kansalaisuutta ole liikaa. Vieraskielisen tarjonnan joukossa on myös muutama ohjelma, jotka on suunnattu ensisijaisesti suomalaisille tai maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, mutta ei ulkomaalaisille. Nämä ovat tyypillisesti ammattikorkeakoulussa sosiaalija terveysalalla. Ne muutamat ohjelmat, jotka on suunnattu pelkästään ulkomaalaisille, löytyvät yliopistoista. Suurin osa ohjelmista rekrytoi opiskelijoita ulkomailta. Tyypillisesti rekrytointikanavana toimivat englanninkieliset www-sivut. Kovin kohdennettua ulkomainen opiskelijarekrytointi ei kuitenkaan ole, koska vain vajaa puolet ohjelmista kohdistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointia tietylle maantieteelliselle alueelle. Ohjelmissa kaivataankin korkeakoulun tukea markkinointiin ja opiskelijarekrytointiin ulkomailta; yhdellä ohjelmalla ei uskota olevan tähän resursseja. Toisaalta kohdennettuun opiskelijarekrytointiin ei ole aina erityistä tarvettakaan, sillä moni ohjelma raportoi, että ulkomaalaisia hakijoita myös riittävän hyviä tuntuu toistaiseksi riittävän. Ammattikorkeakouluissa rekrytoinnin maantieteellinen kohdistaminen on selvästi yleisempää (62 %) kuin yliopistoissa (29 %). Mikäli rekrytointia kohdennetaan maantieteellisesti, suunnataan se Aasiaan, erityisesti Kiinaan, sekä Venäjälle. Yliopistot korostavat rekrytointikohteena lisäksi Eurooppaa, ammattikorkeakoulut Afrikkaa. Opiskelijarekrytoinnin onnistuminen ei ole selkeästi yhteydessä ohjelman ikään: vasta aloittaneissa ohjelmissa raportoidaan myös hyvistä kokemuksista ja vanhemmissa ohjelmissa huonoista. Rekrytoinnissa onnistuminen liittyy joko runsaaseen hakijamäärään, hakijoiden hyvään tasoon tai hakijoiden hajaantuneeseen kansallisuusjakaumaan. Rekrytoinnissa epäonnistumi- 80
12 sen taustalla on puolestaan hakijoiden huono taso sekä vääränlainen kansallisuusjakauma. Tyypillistä on toivoa enemmän hakijoita Euroopasta, Suomesta ja vastaavasti vähemmän hakijoita Aasiasta tai Afrikasta tai ylipäänsä maista, joiden kansalaisilla uskotaan olevan huonommat edellytykset sopeutua Suomeen tai pärjätä taloudellisesti. Englanninkielisiin ohjelmiin hyväksytään keskimäärin 20 % hakijoista, joskin hyväksymisprosentti vaihtelee välillä Ammattikorkeakoulujen ohjelmissa on keskimäärin pienempi hyväksymisprosentti. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on eroja myös ulkomaalaisten opiskelijoiden valintaan liittyvissä käytännöissä: yliopistoissa valinta tehdään usein pelkän todistuksen perusteella, ammattikorkeakouluissa käytetään runsaasti myös pääsykokeita sekä haastatteluja. Vieraskielisissä tutkinto-ohjelmissa koulutetaan pääasiassa ulkomaalaisia opiskelijoita; hakijoista 79 % ja hyväksytyistä 65 % on ulkomaalaisia. Yliopistojen ohjelmissa sekä kansainvälisissä yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmissa ulkomaalaisten osuus on tätäkin suurempi. Lisäksi muutamalla koulutusalalla (maa- ja metsätalous, IT, monitieteiset ohjelmat) opiskelee käytännössä vain ulkomaalaisia. Ammattikorkeakouluissa tasokkaiden suomalaisten hakijoiden saaminen koetaan suurempana ongelmana kuin tasokkaiden ulkomaalaisten saaminen. Yliopistoissa tilanne on päinvastoin. Toisaalta myös yliopistoissa tuotiin esille suomalaisten haluttomuus hakeutua maisteriohjelmiin. Syynä pidetään järjestelmää, joka antaa suomalaishakijalle opiskeluoikeuden koko maisteritutkintoon, jolloin tarvetta hakeutua opintojen puolivälissä erilliseen ohjelmaan ei ole. Yhteydet ja integrointi työelämään Vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia ei ole suunniteltu sitä silmällä pitäen, että ne antaisivat valmiuksia työllistyä ensisijaisesti Suomeen. Vain viidennes ohjelmista tähtää tähän. Lisäksi vain vajaa puolet ohjelmista antaa ohjelmavastaavien mielestä valmiuksia työllistyä Suomeen tai sekä Suomeen että ulkomaille. Loput ohjelmista valmistavat opiskelijoita ensisijaisesti ulkomaiden työmarkkinoille tai asiaan ei otettu kantaa. Se etteivät ohjelmat tähtää erityisen tietoisesti opiskelijoiden työllistymiseen Suomessa, näkyy myös perustamisen motiiveissa: ohjelmien koetaan yleisesti tuottavan työelämän tarvitsemaa osaamista, mutta kehittämistä ei motivoi työvoiman saaminen Suomeen. Monessa ohjelmassa on myös epäselvää, mille työmarkkinoille opiskelijoita koulutetaan tai ainakaan tätä ei määritellä kohdemaina. Vajaa puolet ohjelmista ei osannut määritellä, antaako 81
13 tutkinto valmiuksia työllistyä Suomeen vai ulkomaille. Tässä suhteessa korkeakouluilla on vielä paljon tekemistä, ennen kuin uuden kansainvälistymisstrategian toive vieraskielisen koulutuksen uranäkymien kirkastamisesta toteutuu. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ero työelämäyhteyksissä on huomattava. Ammattikorkeakoulujen ohjelmat tähtäävät selvästi useammin Suomen työmarkkinoille, yliopistoissa asiaa ei tyypillisesti ole määritelty. Ammattikorkeakoulut korostavat työelämän tarpeita ohjelman kehittämisen motiiveissa yliopistoja useammin. Ammattikorkeakoulujen ohjelmissa tehdään myös enemmän ja monipuolisempaa työelämäyhteistyötä. Yliopistoissa ei aina edes koeta työntekijöiden valmistamista yrityksille omaksi tehtäväksi, sillä opiskelijarekrytointia ja kehittämistä motivoi ennemminkin halu saada tulevia jatko-opiskelijoita. Ohjelmien suhtautuminen työelämään on kahtalainen: toisaalta halutaan palvella sitä tuottamalla sen tarvitsemaa kansainvälistä osaamista ja toisaalta ollaan yllättyneitä siitä, miten huonosti tämä osaaminen ulkomaalaiset opiskelijat kelpaa työelämälle. Syynä pidetään toisaalta suomalaista työelämää, joka ei ole valmis vastaanottamaan ulkomaalaisia, toisaalta taas kansainvälisesti suuntautuneita opiskelijoita, jotka eivät ole kiinnostuneita jäämään Suomeen. Koulutuksen ja ohjelman mahdollisuuksia tämän välin umpeen kurojana pidetään pieninä. Suomen tai ruotsin kielen opinnot sekä opintoihin kuuluva harjoittelu ovat tyypillisiä tapoja integroida opiskelijoita Suomeen. Noin puolet ohjelmista sisältää pakollisia suomen opintoja, keskimäärin vajaan 7 opintopisteen verran. Ammattikorkeakouluissa ja sosiaali- ja terveysalalla pakolliset suomen opinnot ovat keskimäärin yleisempiä ja laajempia. Lisäksi suuressa osassa ohjelmia tutkintoon voi sisällyttää vapaavalintaisia suomen tai ruotsin opintoja. Ohjelmissa koetaan kuitenkin, etteivät ulkomaalaiset opiskelijat ole erityisen kiinnostuneita paikallisten kielten opiskelusta. Mikäli ulkomaalaisten opiskelijoiden halutaan oppivan kotimaisia kieliä, tulee niiden kuulua tutkintoon. Pakollinen harjoittelu kuuluu suurimpaan osaan ammattikorkeakoulujen ohjelmista ja noin joka neljänteen yliopisto-ohjelmaan. Kaiken kaikkiaan harjoittelupaikan järjestymistä ulkomaalaisille ei pidetä kovin suurena ongelmana, ammattikorkeakouluissa kuitenkin selvästi suurempana kuin yliopistoissa. Eroa selittänee se, ettei pakollinen harjoittelu ole yliopistoissa kovin yleistä. Ohjelmissa tehdään harjoittelun lisäksi myös melko runsaasti muuta työelämäyhteistyötä kuten opinnäytetöitä yrityksille, työelämäprojekteja sekä yritysvierailuja. Ulkomaisten opiskelijoiden tukeminen varsinaisen työpaikan saamisessa ei ole kovin yleistä, sillä vain alle puolet ohjelmista kertoo korkeakoulun tarjoavan erityisesti ulkomaalaisille suunnattuja ura- tai rekrytointipalveluja. Yksittäisistä ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatuista palveluista tämä oli kaikkein harvinaisin. 82
14 Vieraskielisten ohjelmien erityiset haasteet Korkeakoululta saadun tuen suhteen ohjelmavastaavat kokevat vieraskielisen ohjelman olevan ristiriitaisella tavalla erityisasemassa. Toisaalta he ovat tietoisia vieraskielisen koulutuksen tärkeydestä korkeakoulun strategiassa ja kokevat, että ohjelmaan suhtaudutaan yleisesti ottaen myötämielisesti. Samalla kuitenkin korostetaan, ettei korkeakoulun hallinto tue kansainvälistä ohjelmaa ja opiskelijaa, koska se toimii kotimaisilla kielillä kotimaisten opiskelijoiden tarpeeseen eikä keskeisiä asiakirjoja, oppaita, ohjeita ja päätöksiä ole saatavilla englannin kielellä. Vieraskielisen tutkinto-ohjelman järjestämistä ja asemaa korkeakoulussa ei välttämättä pidetä kovin erilaisena verrattuna suomenkieliseen. Esimerkiksi ohjelman opetukseen ja organisointiin liittyvät ongelmat arvioitiin keskimäärin vähäisiksi. Ohjelman näkökulmasta opettajien kielitaito ja vieraalla kielellä opettaminen tai opiskelijapalveluiden järjestäminen eivät ole suuria ongelmia, vaikka kehittämistarvettakin myönnetään olevan. Monessa tapauksessa ongelmien todetaan olevan samoja kuin suomenkielisessäkin koulutuksessa. Kyselyn perusteella keskeiset haasteet vieraskielisissä tutkinto-ohjelmissa eivät liity vieraskieliseen opetukseen tai ohjelman organisointiin sinänsä, vaan siihen, että näissä ohjelmissa opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita. Kysyttäessä ohjelmavastaavilta ohjelman järjestämisen keskeisiä haasteita tuovat he eniten esille ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyviä asioita: Opiskelijan heikko taloudellinen tilanne voi hankaloittaa, jopa estää opinnot. Erilaiseen opiskelukulttuuriin sopeutuminen vie aikaa opiskelulta. Opiskelijat vaativat usein henkilökohtaisempaa neuvontaa, mikä vie henkilökunnan aikaa. Eri pohjakoulutuksen omaavat opiskelijat ovat heterogeeninen ja haastava ryhmä opettaa. Viisumin ja/tai oleskeluluvan hankkimisessa voi olla ongelmia. Opiskelijoiden tavoittaminen ja rekrytoiminen ulkomailta on vaativaa. Toisaalta myös keskeiset onnistumisen kokemukset ohjelmien järjestämisessä liittyvät usein ulkomaalaisiin opiskelijoihin: Ohjelmaan on saatu rekrytoitua sopivasti eri kulttuuritaustoista tulevia opiskelijoita. Vuorovaikutus monikulttuurisessa ryhmässä on saatu toimivaksi. Opiskelijat ovat innostuneita ja motivoituneita. Ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyvät kysymykset heidän tavoittaminen, valinta, opastaminen ja tuki, opettaminen, integroituminen ja työllistyminen ovat siis keskeisiä vieraskielisten tutkinto-ohjelmien onnistumisen kannalta. Ulkomaalainen opiskelija pakottaa miettimään rekrytoinnin, opintojen ja palveluiden prosesseja uudella tavalla ja erilaisen tarpeiden näkökulmasta. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat ovat kansainvälisiä ohjelmia vain, jos niissä opiskelee myös ulkomaalaisia opiskelijoita. On ensiarvoisen tärkeää, että ulkomaalaisen opiskelijan näkökulma otetaan huomioon alusta lähtien ohjelmaa kehitettäessä. 83
15 Kirjallisuus ja lähteet Hirvonen, Tiina (2007): Studying in an International Degree Programme. From expectations to reality. Bachelor s thesis. Jyväskylä University of Applied Sciences. School of Tourism and Services Management. Kinnunen, Taina (2003): If I can find a good job after graduation, I may stay Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. CIMO Occasional paper 2b/2003. Knight, Jane (2004): Internationalization Remolded: Definition, Approaches, and Rationales. Journal of Studies in International Education, Vol 8, Nro1, Lahtonen, S. & Pyykkö, R. (2005): Korkeakoulujen vieraskielisen opetuksen arvioinnin seuranta. Korkeakoulujen arviointineuvosto, verkkojulkaisuja 6:2005. Maiworm, Friedhelm & Wächter, Bernd (2002): English-Language-Taught Degree Programmes in European Higher Education. Trends and Success Factors. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens. Niemelä, Anna (2008): Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry. SYL-julkaisu 3/2008. Vaasa: Ykkös-Offset. OECD (2008): Education at a Glance 2008: OECD Indicators. Table C3.1 Student mobility and foreign students in tertiary education (2000, 2006) ,en_2649_ _ _1_1_1_1,00.html#4 ( ) OPM (2009): Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia Opetusministeriö. ( ) OPM (2008): Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö. OPM (2001): Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia. Opetusministeriön työryhmien muistioita 23:2001. Helsinki: Yliopistopaino. 84
16 OPM (1994): Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen kokeilun tulosten arviointi ja ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi. Koulutuskokeilujen seurantaryhmä Opetusministeriön työryhmien muistioita 12:1994. Helsinki: Yliopistopaino. OPM (1989): Korkeakoulujen kansainvälisen opiskelijavaihdon työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmien muistioita 1989:55. Opetusministeriö. Puustinen-Hopper, Kaisa (2005): Mobile Minds. Survey of foreign PhD students and researchers in Finland. Publications of the Academy of Finland 1/05. Helsinki: Painopörssi. SAMOK (2008): We need more English information about our study, life in Finland and this country Tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto SAMOK ry Scott, Peter (2004): Internationalisation in the age of globalisation: competition or cooperation? Teoksessa Wächter, Bernd (ed.) Higher Education in a Changing Environment. Internationalisation of Higher Education Policy in Europe. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens. Tella, S. & Räsänen, A. & Vähäpassi, A. (eds.) (1999): Teaching Through a Foreign Language. From Tool to Empowering Mediator. Publications of Higher Education Evaluation Council 5:1999. Helsinki: Edita. Unesco (2008): Global Education Digest Comparing Education Statistics Across the World. Unesco Institute of Statistics. Canada. ged/2008/ged%202008_en.pdf ( ) Wächter, Bernd & Maiworm, Friedhelm (2008): English-Taught Programmes in European Higher Education. The Picture in ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens. Wächter, Bernd (2004): Introduction. Teoksessa Wächter, Bernd (ed.) Higher Education in a Changing Environment. Internationalisation of Higher Education Policy in Europe. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens. 85
Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008
Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,
LisätiedotFaktaa. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa TIETOA JA TILASTOJA IRMA GARAM:
Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA 2 2009 IRMA GARAM: Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt
LisätiedotKansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja
LisätiedotKAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotTutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus
Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset
LisätiedotVieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotNäkyvä ja näkymätön korkeakoulutuksen kielikoulutuspolitiikka
Näkyvä ja näkymätön korkeakoulutuksen kielikoulutuspolitiikka Taina Saarinen Korkeakoulutuksen yhteydessä ei tavata puhua CLIL-opetuksesta, vaikka suomalaiset korkeakoulut ovat Euroopan kärkeä vieraskielisen
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotBolognan prosessi vuoteen 2020
Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman
LisätiedotKielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa
Kielivaranto Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa kansallisesti laaja kieliosaaminen on
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
Lisätiedot1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen?
1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 04052014 Eija Kujanpää Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija hyödyt ja haasteet? * Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotErasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014
Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Mikä Erasmus+? Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Vanhat ohjelmat 2007-13 Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning
LisätiedotAmmattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012
Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin
LisätiedotMITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA?
Kv-kevätpäivät 2019 Joensuu Torstai 16.5.2019, Sessio D3 MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA? OULUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotLearning Café työskentelyn tulokset
Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille
LisätiedotHavaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015
Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotMitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille
Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala
Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotUlkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti
Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset
LisätiedotTyöelämä muuttuu monipuolisen
Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet
Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa
LisätiedotJuliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016
DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.
LisätiedotMaahanmuuttajat korkeakouluissa
Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle
LisätiedotErasmus Mundus työkaluja yhteisohjelman suunnitteluun
Erasmus Mundus työkaluja yhteisohjelman suunnitteluun Päivi Pihlaja, Korkeakouluyhteistyö Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Erasmus Mundus tiedotuspäivä 13.12.2010 Dec- 10 Erasmus Mundus
LisätiedotCIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina
d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat
LisätiedotKAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.
KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden
LisätiedotTSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology
TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotMaailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari
Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina Laura Lepola
Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010 2017 Laura Lepola Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksianto,
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotKansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus. Erkki Härkönen ja Anne Kumpula, 22.5.2013
Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus Erkki Härkönen ja Anne Kumpula, 22.5.2013 Työpajan rakenne Esittäytyminen Huomioita ja keskustelua kv-opiskelijoiden tilanteesta ja tarpeista sekä niihin vastaamaan
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry
ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,
LisätiedotOhjelma Ilmoittautuminen ja aamukahvit Tervetuloa CIMOon!
Ohjelma 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 10.00 10.30 Tervetuloa CIMOon! Samu Seitsalo, Johtaja Reetta Niemelä, Apulaisjohtaja 10.30 11.30 Johdatus korkeakoulutuksen kansainväliseen yhteistyöhön
LisätiedotOSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!
FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN
LisätiedotMiten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?
Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava
LisätiedotKorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille
Turun Ammattikorkeakoulu Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille Ajankohta 01.04.-30.09.2019 Hinta Koulutus on maksuton Laajuus 30 op Yhteystiedot Tiina Hirard Lehtori Puhelin: +358
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotMitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
LisätiedotKansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari
Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotAfrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita
Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotLyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila
Lyhyesti uusista DI-ohjelmista 2015 Isohenkilökoulutus to 28.8.2014 Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Master s Programmes at SCI Starting 2015 (in English) Master s Programme in Engineering Physics *
LisätiedotFAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1. Näkökulmia opiskeluajan.
FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2A/2015 mitä ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttaminen maksaa? Näkökulmia opiskeluajan
LisätiedotKorkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta
Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,
LisätiedotKorkeakoulujen S2-opetuksen idea- ja materiaalipankki KOTIKIMARA
Korkeakoulujen S2-opetuksen idea- ja materiaalipankki KOTIKIMARA Tuula Jäppinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja Helsinki Education and Research Area HERA Taustaa 1(2) Vuonna 2008 korkeakouluissa oli
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotHEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto
CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto
LisätiedotErasmus Mundus, External Cooperation Window Lot HL & TH
Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot 9 EUROOPPALAISET YHTEISTYÖKORKEAKOULUT Erasmushogeschool (EHB) Belgium/ koordinoija Masaryk University, Brno (CZ) University of Santiago de Compostela (ES)
LisätiedotMIKSI OULUN YLIOPISTO DIGILOIKKAA?
MIKSI OULUN YLIOPISTO DIGILOIKKAA? 27.1.2016 Koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopisto Professori (yhdyskuntasuunnittelu), TkT (Arkkit. SAFA) 1 KORKEAKOULUTUKSEN LAAJENEVA TEHTÄVÄKENTTÄ Korkeakoulutuksen
LisätiedotTyöelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY
Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus
LisätiedotMaailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve
Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Eeva Heikkilä Master s degree in Business Management and Entrepreneurship/HAMK Opintosihteeri TAMK Sisältö Työn tarkoitus Tutkimusmenetelmät Päätulokset
LisätiedotRuotsi on suosittu opiskelumaa
OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009 Ruotsi on suosittu opiskelumaa Vuonna 2008 Ruotsi oli suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa 4. suosituin korkeakouluvaihdon kohdemaa Vuonna 2008 suomalaisista korkeakouluista
LisätiedotTulevaisuuden teologi
Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36
LisätiedotLyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014
Lyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014 Esityksen rakenne Mikä ohjaa korkeakoulujen kansainvälistymistä Kansainvälisen liikkuvuuden
LisätiedotKansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
LisätiedotInfo Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016
2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.
LisätiedotOnkin erityisen tärkeää seurata ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja. hakijoiden määrää nyt, kun korkeakoulut Suomessa ovat uudessa tilanteessa.
9A/ TILASTOJA ULKOMAALAISISTA TUTKINTOOPISKELIJOISTA SUOMEN KORKEAKOULUISSA TAUSTAA Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymislinjauksissa todetaan, että suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistä
LisätiedotLukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016
Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja
LisätiedotUusi NAO maahanmuuttajille
Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille
LisätiedotAalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta
Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen
LisätiedotKansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen
MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa
LisätiedotYTM. Politiikkatieteet
YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o
Lisätiedot146 27% % % % 100% 22% 75 25% 73 24% Kolmannen vuoden opiskelijat
Tampereen yliopisto / Opintopalvelut 22.5.2012 Ulkomailla opiskelu ja harjoittelu,, &. Lopussa 2012 erilliskysymykset. Osallistuminen opiskeluun tai -harjoitteluun ulkomailla 180 11 2 146 27% 80 1 Olen
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotGlobal Mindedness -kysely
Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu
LisätiedotFSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotKaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa
Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of
LisätiedotEuropean Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org
European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for
LisätiedotTilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015
Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2015 Yliopisto-opiskelijat (tiedot
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotKYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)
KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotLapin korkeakoulukonserni
Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen
LisätiedotMaahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentava koulutus - verkkototeutus (30 op)
Turun Ammattikorkeakoulu Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentava koulutus - verkkototeutus (30 op) Ajankohta 01.04.-30.09.2019 Missä Verkko-opinnot Hinta Koulutus on maksuton Laajuus 30 op Yhteystiedot
LisätiedotKuva: Mika Perkiömäki
Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotKansainvälistyminen ja koulutus
Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan
Lisätiedot1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005
Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla
LisätiedotGeneral studies: Art and theory studies and language studies
General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered
LisätiedotKANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue Turun yliopiston päärakennus, Luentosali II
KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue 23.9.2013 Turun yliopiston päärakennus, Luentosali II Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen poliittinen
LisätiedotKANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Seinäjoen ammattikorkeakoulu
KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 8.10.2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen
LisätiedotLAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA
LAUSUNTO 1 / 7 Sisäasiainministeriö PL 26 00023 VALTIONEUVOSTO maahanmuutto-osasto@intermin.fi, hare@internmin.fi Viite: SM077:00/2011 LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA Yleistä
LisätiedotYliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.
Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö
LisätiedotFIRST- ja muita Venäjätilastoja. Saara Korhonen Koordinaattoritapaaminen
FIRST- ja muita Venäjätilastoja Saara Korhonen Koordinaattoritapaaminen 16.11.2018 Opiskelijaliikkuvuus Yhteensä 2020 saapunutta venäläistä opiskelijaa Yhteensä 950 lähtenyttä suomalaista opiskelijaa Kaikkiaan
Lisätiedot