Sosiaali- ja terveysalan avustavissa tehtävissä ja kotityöpalvelujen tehtävissä tarvittavan osaamisen yhtäläisyydet ja erot

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysalan avustavissa tehtävissä ja kotityöpalvelujen tehtävissä tarvittavan osaamisen yhtäläisyydet ja erot Helsingin Diakoniaopisto Syyskuu 2013 Pinja Grönholm

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Hankkeen toteutus Menetelmä ja toteutus Aikataulu Sosiaali- ja terveysalan avustavat tehtävät ja kotityöpalvelujen tehtävät Taustaselvitys aiemmista ennakointihankkeista Työtehtävien kuvaus Ammatillinen osaaminen tutkintojen perusteissa Sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima hoiva-avustajan koulutuskokeilu Kotityöpalvelujen ammattitutkinto (2005) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto (2010), Kotityöpalvelujen koulutusohjelma/osaamisala, Kodinhuoltaja Työtehtävien vastaavuus tutkintojen ammattitaitovaatimuksiin Tulevaisuuden osaamisen yhtäläisyydet, erot ja mahdolliset rajoittavat tekijät moniammatillisessa yhteistyössä Lopuksi Lähteet Ennakointihankkeet Muut Liite Liite

3 1 Johdanto Opetushallitus käynnisti marraskuussa 2012 ennakointihankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan avustavissa tehtävissä ja kotityöpalvelujen tehtävissä tarvittavan tulevaisuuden osaamisen yhtäläisyydet ja erot. Tätä osaamista tarkasteltiin sellaisissa työtehtävissä, joiden ammattitaitovaatimukset vastaavat ammatillisten perustutkintojen ja ammattitutkintojen tuottamaa osaamisen tasoa. Lisäksi hanke selvitti erilaisten ja eri-ikäisten asiakkaiden kanssa tehtävää moniammatillista yhteistyötä. Helsingin Diakoniaopisto toteutti hankkeen Opetushallituksen VOSE-projektissa kehittämän osaamistarpeiden ennakoinnin toimintamallin mukaisesti. Opetushallituksen asiantuntijaryhmä seurasi ja ohjasi hanketta. Hanke esiteltiin toteutusvaiheessa kiinteistö- ja kotityöpalvelualan, kuntoutus- ja liikunta-alan, sosiaalialan sekä terveysalan koulutustoimikunnille. Hankkeessa huomioitiin tasapuolisesti asiakkaan, työntekijän ja työnantajapuolen tuottama tieto. Hankkeen ennakointityöryhmässä oli jäseniä kaikista edellä mainituista kolmesta ryhmästä. Työntekijöiden ja työnantajapuolen edustajat edustivat sekä kunnallisen että yksityisen puolen toimijoita. Toimintaympäristöjen erilaisuus maan eri osissa huomioitiin kutsumalla ennakointityöryhmään jäseniä Helsingistä, Pirkanmaalta ja Etelä-Karjalasta. Osa toimijoista tuottaa palveluja monentyyppisissä toimintaympäristöissä usealla paikkakunnalla. (LIITE 1) Vuoden 2013 alkua leimasi keskustelu Suomen kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alan palvelurakenteen uudistamisesta. Myös hoiva- ja asumispalvelujen laatuun liittyvät kysymykset olivat uutisten otsikoissa. Odottava ja osin varautunut ilmapiiri heijastui hankkeen puitteissa käytyyn keskusteluun sosiaali- ja terveysalan avustavista tehtävistä sekä kotityöpalvelujen tehtävistä. Arjen käytännön toteutukseen pureuduttaessa puhe oli kuitenkin 3

4 myönteistä ja yksilöllisiä ratkaisuja hakevaa, riippumatta siitä oliko puhuja asiakkaan, työntekijän vai työnantajan roolissa. 2 Hankkeen toteutus Tämä laadullinen ennakointihanke on toteutettu kevään 2013 aikana Opetushallituksen VOSEprojektissa kehittämän osaamistarpeiden ennakoinnin toimintamallin mukaisesti. Hankkeen vaiheet ovat: 1. taustaselvitys kotityöalaa sivuavista kehittämis- ja ennakointihankkeista 2. ennakointiryhmän kokoaminen 3. sosiaali- ja terveysalan avustavissa tehtävissä ja kotityöpalvelujen tehtävissä tarvittavan osaamisen yhtäläisyyksien ja erojen selvittäminen 4. tulevaisuuden osaamistarpeiden ja keskeisten muutosvoimien määrittely 5. skenaarioiden laadinta 6. raportin luovuttaminen Hankkeen taustatyönä tarkasteltiin aiemmin toteutettuja kotityö- ja puhdistuspalvelu- sekä hoivaalaa sivuavia kehittämis- ja ennakointihankkeita sekä tilastotietoja. Lisäksi koottiin tietoa alan toimijoista ja asiakaskontakteista. Hankkeen ennakointityöryhmän jäseniksi kutsuttiin asiakas-, työntekijä- ja työnantajaedustajia oppilaitoskontaktien ehdotusten ja ohjausryhmän toiveiden mukaan. Ennakointityöryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ensimmäisen tapaamisen pohjana oli kevyesti strukturoitu keskustelurunko (LIITE 2). Samaa keskustelurunkoa käytettiin haastatteluissa, joilla täydennettiin ennakointityöryhmän työskentelyä niiden jäsenten osalta, jotka eivät voineet osallistua ennakointityöryhmän ryhmätapaamisiin. Ennakointityöryhmän ensimmäinen tapaaminen tuotti kuvauksen tyypillisistä työtehtävistä sosiaali- ja terveysalan avustavissa työtehtävissä ja kotityöpalvelujen tehtävissä. Osana tätä kuvausta tunnistettiin erilaisten ja eri- 4

5 ikäisten asiakkaiden kanssa tehtävää moniammatillista yhteistyötä. Ennakointityöryhmän toisessa tapaamisessa muotoiltiin kolme skenaariota kotityöpalvelujen tulevaisuuden toimintaympäristöistä ja otettiin kantaa kotityöpalvelutehtävissä tarvittavaan tulevaisuuden osaamiseen. Skenaarioiden pohjana toimi ensimmäisessä ryhmätapaamisessa laaditut kuvaukset ja tämän ennakointihankkeen yhteydessä pyydetyt asiantuntijalausunnot Menetelmä ja toteutus Tässä ennakointihakkeessa hyödynnetään asiakkaiden, työnantajien, työntekijöiden ja oppilaitosten edustajien asiantuntijuutta. Tulevaisuudesta ei ole saatavissa todellista tietoa, mutta tulevaisuutta koskevaa tietoa voidaan hankkia esimerkiksi asiantuntija-arvioiden perusteella. Asiantuntijoita käytettäessä oletetaan heidän oman tietämyksensä turvin kykenevän ennakoimaan tulevaisuutta. Ei kuitenkaan voida olla varmoja, tuottaisivatko toiset asiantuntijat toisenlaisen näkemyksen. Lisäksi tulee huomioida se, että käytettyjen asiantuntijoiden näkemys muuttuu ajan kuluessa. (Metsämuuronen, 2006, s. 34) Aineistonkeruumenetelmänä hankkeessa on käytetty VOSE-projektin toimintamallin mukaan avointa ryhmähaastattelua. Ryhmähaastattelun yksi tavoite on selvittää haastateltavien käsityksiä, näkemyksiä ja mielipiteitä sitä mukaa, kun ne tulevat esiin keskustelun edetessä. Ryhmähaastattelussa saadaan tietoja usealta henkilöltä yhtä aikaa. Lisäksi haastateltavat täydentävät toistensa näkemyksiä ja kykenevät ryhmänä tuottamaan määrällisesti enemmän tietoa kuin yksilöinä. Tässä hankkeessa ennakointityöryhmän ensimmäisen tapaamisen ja sitä täydentäneiden haastatteluiden pohjana on ollut keskustelurunko. Ennakointityöryhmän keskusteluissa ja niitä täydentäneissä haastatteluissa esiin nousseet näkemykset on kirjattu kysymysrungon pohjaan. Haastattelun päätteeksi kirjaaja on tarkastanut työryhmän jäsenten kanssa, että kirjaamiset vastaavat heidän senhetkistä näkemystään keskustelun kulusta. Tällä menetelmällä saatu kirjallinen aineisto on analysoitu pelkistämällä ja ryhmittelemällä se aihekohtaisesti. 5

6 2.2. Aikataulu Tammikuussa 2013 oltiin puhelimitse ja sähköpostitse yhteydessä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan alueella oppilaitoksiin, jotka toteuttavat hoiva-avustajan koulutusta sekä kotityöpalvelujen ammattitutkintoa ja kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoa. Oppilaitosten edustajilta tiedusteltiin, ketkä he näkevät alueellaan keskeisinä toimijoina erilaisille (kehitysvammaiset, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) ja eri-ikäisille (lapset ja vanhukset) asiakkaille tuotettavien kodinhoito- ja hoivapalvelujen alalla. Lisäksi yksittäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallisiin kotihoidonyksiköihin oltiin yhteydessä Helsingissä sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Helmikuussa 2013 oppilaitosten edustajien nimeämiin keskeisiin palveluntuottajiin oltiin yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse. Osaa edustajista ei tavoitettu ja osa kieltäytyi yhteistyöstä. Osa kunnallisen puolen toimijoista jäi tavoittamatta ennakointityöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran. Työryhmä oli koottu asiakkaista, työntekijöistä ja työnantajapuolen edustajista. Osa työryhmän jäsenistä osallistui työskentelyyn yksilöhaastattelun muodossa. Hankkeen ohjausryhmä esitti toivomuksen, että hankkeen puitteissa pyydettäisiin asiantuntijalausunnot Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysvirastolta, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira), Julkisten ja hyvinvointialojen liitolta sekä Sosiaalija terveysministeriöstä. Ohjausryhmän nimeämiin asiantuntijoihin oltiin yhteydessä sähköpostitse. Heiltä pyydettiin lausuntoa moniammatilliseen yhteistyöhön ja lainsäädännöllisiin näkökulmiin. Lisäksi ohjausryhmän toiveen mukaisesti ennakointityöryhmää täydennettiin kahdella maanlaajuisesti toimivalla palveluntuottajalla. 6

7 Huhtikuussa 2013 ennakointityöryhmän tuottaman aineiston pohjalta laadittiin kuvaukset sosiaalija terveysalan avustavista työtehtävistä ja kotityöpalvelujen työtehtävistä. Alustavat kuvaukset työtehtävistä esiteltiin Opetushallituksen järjestämässä kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkintojen koulutuspäivässä ennakointityöryhmän toisessa tapaamisessa työtehtävien kuvauksia käytettiin pohjana tulevaisuuden osaamistarpeita kuvaavien skenaarioiden luomisessa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto vastasi pyyntöön asiantuntijalausunnosta. Toukokuussa 2013 ennakointityöryhmän näkemystä työtehtävien kuvauksesta ja tulevaisuuden näkymistä täydennettiin kahdella haastattelulla. Haastateltavat edustivat laajassa toimintaympäristössä toimivia yrityksiä, joiden asiakkaat ovat eri-ikäisiä ja toimintakyvyltään erilaisia. Ennakointityöryhmän jäsenet kommentoivat sähköpostitse ja puhelimitse haastattelemalla täydennettyjä skenaarioita. Alustava hankeraportti toimitettiin ohjausryhmän kommentoitavaksi. Elokuussa 2013 tehtiin ohjausryhmän esittämät korjaukset hankeraporttiin hankeraportti sekä tunti- ja kuluseuranta luovutettiin ohjausryhmälle. 3 Sosiaali- ja terveysalan avustavat tehtävät ja kotityöpalvelujen tehtävät Keväällä 2013 sosiaali- ja terveysalaa koskenutta julkista keskustelua on leimannut huoli palveluiden tuottamiseen resursseista. Kapeammalla foorumilla, kuten ammattiliittojen lehdissä, on käyty keskustelua hoiva-avustajien työtehtävistä. Näissä kirjoituksissa Valvira ja hoitoalan liitot ovat ottaneet kantaa hoiva-avustajien toimimiseen työtehtävissään. Valvontaviranomaisen (Valviran) mukaan sosiaali- ja terveysalalla on pidettävä selkeästi erillään tehtävät, joissa vaaditaan hoitoalalla tarvittavaa osaamista ja koulutusta, niistä tehtävistä, joissa ammatillista tutkintoa ei vaadita. 7

8 Hallinnon näkökulmasta sosiaali- ja terveysalan avustavat tehtävät ovat osa henkilön palvelusuunnitelmaa, jossa tulisi yhdistyä hoidon ja hoivan kokonaisuus. Tässä yhteydessä kotipalvelulla tarkoitetaan niitä julkisen sektorin järjestämiä palveluita, joilla tuetaan avun tarpeessa olevan ihmisen selviytymistä arjesta (Sosiaalihuoltoasetus 607/83). Kotityöpalvelut ovat sen sijaan luonteeltaan erilaisia, koska ne on määritelty ihmisen ja kodin arjen palveluiksi, joissa ei edellytetä terveydenhoidollista ammattikoulutusta. Työn kohde on koti ja sen kautta henkilö itse. Nämä palvelut voidaan ostaa yrityksiltä. 3.1 Taustaselvitys aiemmista ennakointihankkeista Opetushallitus on kartoittanut omilla ennakointihakkeillaan eri koulutusalojen tulevaisuuden näkymiä ja osaamistarpeita. Lisäksi osassa näistä hankkeista on kehitetty ennakoinnin menetelmiä ja raportoinnin välineitä. Lapsissa on tulevaisuus -raportissa (2011) tarkastellaan päivähoitoon sekä lapsi- ja perhetyöhön liittyviä tulevaisuuden skenaarioita ja osaamistarpeita. Skenaarioissa esitetään tulevaisuuden näkymiä, joissa toimitaan taloudellisesti ja työvoimantarjonnan näkökulmasta tiukalla resurssilla. Lisäksi skenaarioista nousee esiin moniammatillisuuden ja digitalisoitumisen näkökulma. Yleisiksi ammattikohtaisiksi osaamistarpeiksi päivähoito-, lapsi- ja perhetyössä kuvataan muun muassa vaade hyvästä viestintäkyvystä ja ammattietiikasta. Osaava lähihoitaja raportti taas määrittelee keskeiseksi tulevaisuuden osaamiseksi ammatillisen kasvun ja oppimisen, ammattietiikan, ammatillisen vuorovaikutuksen sekä ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä edistävän hoito-, huolenpito- ja kasvatustyön. ForeMassi2025 ennakoinnin verkostohankkeessa (2012) tarkastellaan kansallisella ja maakunnallisella tasolla hyvinvointi- ja turvallisuusalaa neljässä yleisessä puiteskenaariossa. Ensimmäisessä skenaariossa ratkaisuna kasvaviin terveydenhuollon kustannuksiin nähdään teknologisiin ratkaisuihin panostaminen ja niiden kehitystyö. Tällaisina teknologisina ratkaisuina esitetään erilaiset turvapuhelimet ja -rannekkeet. Hyvinvointipalvelujen tuottamisessa yksityisen 8

9 ja kolmannen sektorin rooli on julkista sektoria tukeva. Etäteknologian avulla hyvinvointi- ja turvapalvelut pystytään takaamaan myös haja-asutusalueille. Lähipalveluja tuotetaan vain kasvukeskuksissa. Toisessa skenaariossa tyytymättömyys tarjolla oleviin palveluihin saa ihmiset turvautumaan talkooapuun ja yhdessä tekemiseen. Palveluiden keskittäminen vie palvelut syrjäseuduilla asuvien ulottumattomiin. Pelisääntöjen sekavuus ja luottamukseen perustuva epävirallinen vaihdanta tekee järjestelmästä riskialttiin. Kolmannessa skenaariossa julkisia hyvinvointipalveluja ei haluta kehittää. Julkisen puolen palvelut keskittyvät lähinnä kasvukeskuksiin ja ovat vähävaraisten vaihtoehto. Yksityinen palveluntarjonta on sen sijaan monipuolista. Palveluita on saatavissa rahalla. Neljännessä skenaariossa hyvinvointi käsitetään kokonaisvaltaisesti. Ennakoivaan terveydenhuoltoon ja toimintakyvyn ylläpitoon panostetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste ) tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelujen järjestäminen asiakaslähtöisesti. Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta osaohjelmasta. Näissä osaohjelmissa pyritään mm. mahdollistamaan riskiryhmien osallisuus hyvinvoinnista ja terveydestä, uudistamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja sekä ikäihmisten palveluiden rakenne ja sisällöt. Lasten Kaste-kehittämistyön pohjalta kirjoitettu raportti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistamiseksi määrittelee kehittämistyön keskeiseksi tulokseksi perusja erikoispalvelujen suhteen muuttamisen siten, että poislähettämisen kulttuuri katkaistaan. Tulevaisuudessa lasten ja nuorten erikoispalvelut pyritään toteuttamaan tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa lapsen omaa kotia ja muuta arjen ympäristöä. Ikäihmisten alueellisten ja valtakunnallisten palveluntarpeita kartoittavien ennakointihankkeiden tulokset ovat samansuuntaisia. Ne ennakoivat kodin vahvistumista vaativankin hoivan ja hoidon tuottamisen paikkana. Tilastokeskuksen tilastojen valossa elämme todellisuudessa, jossa työikäisen väestön määrä pienenee Suomessa. Tämä kutistuva työikäisten joukko on korkeasti koulutettua, mutta tekee yhtä Euroopan lyhintä työviikkoa samaan aikaan, kun työelämän ulkopuolella oleva väestönosa vanhenee maailmanennätysvauhtia. Väestön rakenteen muutoksen lisäksi oletetaan myös 9

10 muuttoliikkeen muokkaavan lähitulevaisuuden palvelutarpeita alueellisesti. Lisäksi etenkin lähipalveluiden suunnittelussa joudutaan huomioimaan kasvavat tuloerot ja ikääntyvä väestö. 3.2 Työtehtävien kuvaus Työtehtävien kuvauksen haasteeksi muodostuivat moninaiset avustavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden tehtävänimikkeet kuten hoiva-avustaja ja muut apulaisnimikkeet. Myös kodinhuoltajan tutkintonimike on työelämässä vakiintumaton. Lisäksi erilaiset toimintaympäristöt vaikuttivat työtehtävien sisältöön ja moniammatillisen yhteistyön määrään. Asumisen yksikön koko vaikuttaa eri ammattiryhmien välisen vuorovaikutuksen lisäksi työtehtävien sisältöön ja käytettyihin työmenetelmiin. Asukkaan kodissa työskennellessä työntekijä tekee yhteistyötä asukkaan ja hänen läheisten kanssa. Yhteistyö muiden ammatillisten toimijoiden kanssa jää usein vähäiseksi. Lisäksi jokainen koti on sisustukseltaan omaleimainen, kuten myös asukkaan toiveet sen suhteen kuinka hänen kodissaan toimitaan. Tämä vaikuttaa erityisesti niihin työmenetelmiin, joilla kodinhoidollisia tehtäviä suoritetaan, mutta myös siihen miten ajankäyttö eri tehtäviin jakautuu. Osa työajasta saattaa kulua lemmikkieläimen ruokkimiseen, irronneen roskakaapin kahvan kiinnittämiseen, lumen luontiin parvekkeelta tai huoltoyhtiölle soittamiseen. Yksilöllinen toimintaympäristö luo muuttuvia tarpeita, jotka eivät aina ole työsuunnitelman mukaisia. Näihin tarpeisiin vastatessaan työntekijät työskentelevät usein eri ammattiryhmien ammatillisen osaamisen rajapinnoilla. Erityisesti tätä rajapinnalla olevaa ammatillisen osaamisen tarvetta ilmeni pieninä kodin korjaustöinä ja toiveena kuljetusavusta. Strukturoidummissa asumisen muodoissa, kuten esimerkiksi ryhmäkodeissa, ovat työyhteisöt moniammatillisia. Moniammatillisessa työyhteisössä työtehtävät ovat jaettu ammatillisia osaamisaloja noudattaen. Harvoin edes puhtaanapidon ja ruokahuollon tehtävät kuuluvat samalle 10

11 työntekijälle. Seuraavaksi kuvataan taulukon muodossa tyypilliset työtehtävät sosiaali- ja terveysalan avustavissa työtehtävissä sekä kotityöpalvelujen tehtävissä. erilaisten työympäristöjen vaikutus työtehtävien sisältöihin. Taulukoista kuvastuu Sosiaali- ja terveysalan avustavien työtehtävien kuvaus Työympäristön kuvaus Moniammatillinen yhteistyö Työtehtävien kuvaus ryhmä- ja hoivakodit sairaanhoitajat fysio- ja toimintaterapeutit asiakkaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen pukeutumisessa avustaminen Työskentelytapa lähihoitajan työparina keittiöhenkilökunta laitoshuoltajat apuvälinehuoltajat ruokailussa avustaminen (syöttäminen) välipalojen valmistaminen kuljettajat omaiset ja läheiset avustavat kodinhuollolliset tehtävät (ruokapöytien pyyhkiminen, pyykinpesu) ulkoilussa avustaminen 11

12 Kotityöpalvelutyötehtävien kuvaus Työympäristön kuvaus Moniammatillinen yhteistyö Työtehtävien kuvaus asiakaskodit ryhmä- ja hoivakodit sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat kuljettajat henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen (pesut, suihkutukset, saunotus) pukeutumisessa avustaminen Työskentelytapa itsenäisesti tai tiimin jäsenenä seurakunnat vapaa-ajan toimintojen ohjaajat yms. kiinteistöhuollon toimijat kauppa ruokahuollossa avustaminen (aamu-, väli-, ja iltapalojen valmistaminen, annostelu) siivousapu (roskien vienti, tasojen nihkeä pyyhkiminen, elintarvikehygieniasta huolehtiminen) pyykkihuolto (pyykinpesu, kuivattaminen, viikkaaminen ja vuodehuolto) asiointipalvelut (saattaminen, kauppa-apu) Erilaiset ja eri-ikäiset asiakasryhmät eivät merkittävästi muuta kuvausta tyypillisistä työtehtävistä. Moniammatilliseen yhteistyöhönkään asiakasryhmien erilaisuus ei merkittävästi vaikuta. Keskustelussa ammattiryhmien välisestä yhteistyöstä korostettiin tuttujen toimijoiden ja toimintakäytäntöjen helpottavan yhteistyötä. Henkilökunnan vaihdosten kerrottiin haastavan moniammatillista yhteistyötä hetkellisesti. Lisäksi kuntarajojen ylittävässä yhteistyössä ongelmallista olivat erilaiset toimintakäytännöt eri alueilla. Erityispiirteeksi eri asiakasryhmissä nousi se, että omassa kodissaan asuvien ikäihmisten kodinhoidollisia tehtäviä hoitavat ainakin osittain heidän läheisensä. Naapuriapuun turvaudutaan ruokaostoksissa ja pienissä kodin 12

13 korjaustöissä. Lisäksi monien tehtävien kuvataan jäävän kokonaan hoitamatta, kuten ikkunoiden pesu ja tekstiilien silittäminen. 3.3 Ammatillinen osaaminen tutkintojen perusteissa Tässä ennakointihankkeessa on tarkasteltu sellaisia työtehtäviä, joiden ammattitaitovaatimukset vastaavat ammatillisten perustutkintojen ja ammattitutkintojen tuottamaa osaamista kotityöpalvelujen alalla. Kotityöpalvelujen tutkintotoimikunnan verkkoaineiston mukaan kotityöpalvelujen ammattitutkinnon järjestäjiä on tällä hetkellä 39. Kotityöpalvelujen tutkintotoimikunnan mukaan kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon (kodinhuoltaja) näyttötutkinnon järjestäjiä on 17. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon (kodinhuoltaja) ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä vuonna 2012 oli Opetushallituksen mukaan 31. Hoiva-avustajakoulutus on sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima valtakunnallinen koulutuskokeilu, jossa kouluttaudutaan vanhus- ja vammaispalvelujen avustaviin tehtäviin. Koulutus ei johda ammatilliseen tutkintoon, eikä hoivaavustajalla ole koulutuksen jälkeen oikeutta toteuttaa lääkehoitoa. Koulutus on työvoimapoliittista. ELY-keskukset kilpailuttavat koulutuksen järjestäjän. Koulutus on käynnistetty Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Koulutukset koskevat kaikkiaan noin 370 opiskelijaa. Lainsäädäntö koskien mm. opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa tuli voimaan Opetushallituksen oppaat ja käsikirjat 2013:1 ohjeistavat SORA-säädösten toimeenpanosta ammatillisessa koulutuksessa. SORA-säädösten keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja työelämän turvallisuutta rajoittamalla alalle terveydentilaltaan soveltumattomien henkilöiden mahdollisuutta opiskella ammattiin. Sosiaali- ja terveysalan tutkinnot kuuluvat niin sanottuihin 13

14 SORA-tutkintoihin, kun taas kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkinnot eivät kuulu. Tutkintokohtaiset työelämän vaatimuksista tietoa antavat terveydentilakuvaukset on esitetty ammatillisten perustutkintojen perusteiden liiteosassa. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen koulutuksessa opiskelijan soveltuvuutta alalle voidaan harkita mm. seuraavissa sairauksissa: tasapainoon vaikuttavat sairaudet, näön ja kuulon heikkous, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, allergia sekä psyykkiset sairaudet Sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima hoiva-avustajan koulutuskokeilu Hoiva-avustajan koulutuskokeilu on valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kouluttaudutaan vanhus- ja vammaispalvelujen avustaviin työtehtäviin. Koulutuksessa korostetaan ohjaavaa ja kuntoutuksellista työotetta. Hoiva-avustaja ei toteuta lääkehoitoa. Koulutus toteutetaan suorittamalla kaksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon kaikille pakollisista tutkinnon osista ( kasvun tukeminen ja ohjaus ja kuntoutumisen tukeminen) ja yksi tutkinnon osa jostain muusta soveltuvasta tutkinnosta, jolloin koulutuksen sisältö saattaa vaihdella koulutuksen järjestäjästä ja tutkinnon suorittajasta riippuen. Koulutus kestää noin vuoden. Seuraavaksi esitetään taulukon muodossa yleisin kuvaus koulutuksen tuottamasta osaamisesta. 14

15 Koulutuksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osat Kasvun tukeminen ja ohjaus Osaaminen: Kotityöpalvelujen ammattitutkinnon osat tai muu näyttötutkinnon osa Avustamis- ja asiointipalvelut Osaaminen: eri-ikäisten asiakkaiden kanssa toimiminen asiakkaan tarpeiden ja eri asiakasryhmiä koskevien toimintaperiaatteiden ja suositusten mukaan eri-ikäisten asiakkaiden kanssa toimiminen näiden tarpeiden ja toiveiden mukaan asiakkaan kodissa toimiminen työryhmässä työskentely toimintamahdollisuuksien tarjoaminen asiakkaalle asiakkaan avustaminen kotona päivittäisissä toiminnoissa asiakkaan avustaminen kodin ulkopuolella asiakkaan ohjaaminen ja tukeminen päivittäisissä toiminnoissa, toimintaympäristön viihtyisyyden ja esteettisyyden huomioiminen työssä asiakkaan puolesta asiointi turvallisuus, taloudellisuus ja ergonomia avustamis- ja asioimistehtävissä perusruuanvalmistus, ravitsemussuositukset, hygieniaosaaminen Kuntoutumisen tukeminen Osaaminen: eri-ikäisten kuntoutujien kuntoutumisen ja toimintakyvyn ylläpitämisen ohjaaminen valinnaiset näyttötutkinnon osat, jotka tukevat työskentelyä joko vanhus- tai vammaispalveluissa ohjaaminen päivittäisissä toiminnoissa (ruoanvalmistus ja terveelliset elintavat) ohjaaminen terveyttä edistävään liikuntaan, viriketoimintaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen apuvälineiden käytön ohjaaminen 15

16 Kotityöpalvelujen ammattitutkinto (2005) Kotityöpalvelujen ammattitutkinnon suorittanut osaa tehdä kodin arjen tehtäviä ja töitä ammattimaisesti. Hän tuottaa erilaisille asiakkaille kunkin arvojen, tarpeiden ja toiveiden mukaisia kotityöpalveluja. Tällaisia ovat kotisiivouspalvelut, tekstiili- ja vaatehuoltopalvelut, ruuanvalmistuspalvelut, avustamis- ja asiointipalvelut, pihan- ja puutarhanhoitopalvelut sekä kodin kunnostus- ja huoltopalvelut. Kotityöpalvelujen ammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Tutkinnon osat, joista valitaan kolme: kotisiivouspalvelut kodin tekstiili- ja vaatehuoltopalvelut kodin ruokapalvelut avustamis- ja asiointipalvelut pihan- ja puutarhanhoitopalvelut kodin kunnostus- ja huoltopalvelut yrittäjyys kotityöpalvelut Kotityöpalvelujen ammattitutkinnon perusteet on uudistettu Tämän ennakointihankkeen toteuttamisaikataulusta johtuen tarkastelun kohteeksi tässä työssä valittiin ennakointihankkeen toteuttamisen aikana voimassa olleet kotityöpalvelujen ammattitutkinnon perusteet vuodelta

17 3.3.3 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto (2010), Kotityöpalvelujen koulutusohjelma/osaamisala, Kodinhuoltaja Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen osaaminen kotityö- ja puhdistuspalvelujen tuottamiseen. Kodinhuoltaja osaa tehdä siivous-, ruoanvalmistusja tekstiilienhuoltotehtäviä sekä avustaa asiakkaita päivittäistoiminnoissa. Kodinhuoltajan työtehtäviin kuuluvat myös erilaiset asiointitehtävät, kuten käynti postissa, pankissa tai kaupassa. Viriketoimintaan ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut ovat osa tutkinnon tuottamaa osaamista. Kotityöpalvelujen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut kodinhuoltaja työskentelee asiakkaiden kodeissa, palvelukodeissa ja kodinomaisissa laitoksissa. Hän tekee siivous-, ateriapalvelu- ja tekstiilienhuoltotehtäviä. Lisäksi hän avustaa asiakasta päivittäisissä toiminnoissa ja asiointipalveluissa. Kodinhuoltajalla voi olla erityisosaamista myös asiakkaan opastamiseen erilaisten kodin teknisten laitteiden ja palvelujen käytössä, pienlemmikkieläinten hoidossa avustamisessa tai kodin huonekasvien ja pihan/parvekkeen hoidossa. Kodinhuoltaja toimii asiakaslähtöisesti ja tuottaa yksilöllisesti ja kodin arvoja kunnioittaen palveluja erilaisille asiakkaille. 17

18 Tutkinnon osat Pakolliset tutkinnon osat Valinnaiset tutkinnon osat, joista valitaan vähintään kolme Ateria- ja kahvituspalvelut Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen Ylläpitosiivous Kerroshoitopalvelut Asiakkaiden avustaminen Kodin siivous erityistilanteissa Kodin perussiivous ja Kodin teknisten laitteiden käytönohjaus vaatehuoltopalvelut Monikulttuurisessa asiakaskohteessa työskentely Kotiruokapalvelut Perhejuhlapalvelut Pienlemmikkieläinten hoidossa avustaminen Piha-alueen ja huonekasvien hoito Siivouspalvelut erityiskohteessa Sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten puhdistuspalvelut Vaatteiden ja tekstiilien huolto Tutkinnon osa Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon toisesta koulutusohjelmasta tai osaamisalasta Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista Tutkinnon osa ammattitutkinnoista Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 18

19 3.4. Työtehtävien vastaavuus tutkintojen ammattitaitovaatimuksiin Suuren osan arjen hoivasta tuottavat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet lähihoitajat hoitotyön ohella. Kyseisessä tutkinnossa ylläpitosiivoukseen ja ateria- tai vaatehuoltopalveluihin liittyvät opinnot ovat jakautuneet keskeisiltä sisällöiltään eri tutkinnon osiin. Seuraavaksi esitetään tämän ennakointihankkeen tuottaman aineiston pohjalta taulukon muodossa sosiaali- ja terveysalan avustavissa tehtävissä ja kotityöpalvelujen tehtävissä tarvittavan osaamisen yhtäläisyyksiä ja eroja. Työtehtäväperusteisen osaamisen yhtäläisyydet Sosiaali- ja terveysalan avustavissa tehtävissä Kotityöpalvelujen tehtävissä eri-ikäisten asiakkaiden kanssa toimiminen elintarvikehygieniaosaaminen ensiaputaidot päivittäisissä toimissa avustamisen (suihkutukset ja pesut, pukeutuminen, siirrot) kodinhoidolliset tehtävät (kevyt ylläpitosiivous ja vaatehuolto) ruokailussa avustaminen (annostelu, syöttäminen, välipalojen valmistaminen) työturvallisuuden hallinta salassapito- ja vaitiolovelvollisuus vuorovaikutustaidot 19

20 Työtehtävien erot Sosiaali- ja terveysalan avustavissa tehtävissä Kotityöpalvelujen tehtävissä lähihoitajan työparina tiimin jäsenenä tai itsenäisesti työtehtävät asiakkaan avustamiseen osa yrittäjinä liittyviä työtehtävät pääsääntöisesti kodinhoidollisia työympäristönä tuetut asumisympäristöt tehtäviä työympäristönä asiakkaan kodit, ryhmäkodit ja palveluasunnot Työtehtäväperusteisen osaamisen erot Sosiaali- ja terveysalan avustavissa tehtävissä Kotityöpalvelujen tehtävissä ohjauksellinen työskentely kodinhoidollisten työtehtävien toimintakykyä ja kuntoutumista suunnitteleminen ja toteuttaminen edistävä työote toiminnan kohteena asiakkaan koti Ennakointihankkeen aineiston pohjalta tarkasteltuna sosiaali- ja terveysalan avustavissa työtehtävissä työskentelevä henkilö tuottaa arjen hoivaa, kuten avustaa peseytymisessä pukeutumisessa ja ruokailuissa. Ohjaamiseen ja kuntouttamiseen liittyviä työtehtäviä ei kuvattu. Kotityöpalvelujen tehtävät liittyvät kodin ja tekstiilien hoitamiseen sekä ruokapalveluun. Asiakasta avustettiin ruokailussa, asioimisessa ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisessa. Varsinaisia viriketoimintaan tai perussiivoukseen liittyviä tehtäviä ei kuvattu. 20

21 4 Tulevaisuuden osaamisen yhtäläisyydet, erot ja mahdolliset rajoittavat tekijät moniammatillisessa yhteistyössä Ennakointityöryhmän jäsenten keskustelussa tulevaisuuden työelämän lähtökohtana on asiakas. Asiakkaat ovat aiempaa palvelutietoisempia. He osaavat vaatia yksilöllisempiä ratkaisuja kodinhoidollisilta palveluilta. Palveluja järjestetään lähtökohtaisesti kotiin. Laitoshoidon rakenteita puretaan ja kotona asuvat asiakkaat tarvitsevat sekä arkea tukevia palveluita että sairaanhoitoa. Ilmiön uskotaan olevan samanlainen eri-ikäisten ja erilaisten asiakkaiden tulevaisuuden tarpeissa. Tätä ilmiötä kuvataan myös aiempien ennakointihankkeiden skenaarioissa. Keskeiseksi kysymykseksi nousee kasvava joukko toimintakyvyltään rajoittuneita henkilöitä, jotka tarvitsevat lähitulevaisuudessa kotiin toisen henkilön apua arkielämän sujumiseksi. Näiden ajatusten pohjalta muodostui kolme osittain limittäin menevää skenaariota: Asiakas yksilönä yhteisössä Yhteisöllisyyden ja vertaisuuden lisääntyminen Monipuoliset asumisratkaisut Aktiivinen asiakas Omassa kodissa asumisen mahdollistavat palveluratkaisut Käyttäjälähtöiset ratkaisut Palvelutietoinen asiakas Runsas ja näkyvä tarjonta Matalan kynnyksen palvelut Ennakointiryhmän suurimpana huolenaiheena oli asiakkaiden etujen valvominen, jos palvelutarjonta pirstaloituu liian monen toimijan kesken. Käydyssä keskustelussa sivuttiin myös rahan ja ammattitaitoisen työvoiman riittävyyttä, mutta niitä ei nähty ehdottomina uhkakuvina vaan pikemminkin työn suunnittelun ja toteuttamisen haasteina. Tilanteen ratkaisuksi nähtiin kokonaisvaltaisempi ote kotipalvelun kokonaisuuteen, jossa arjen avun tuottaisivat asiakkaalle tutut työntekijät. Ammattiryhmien välisessä työnjaossa nähtiin jatkossakin tärkeänä rajata lääkehoito pois kotityöpalveluista ja terveydenhuollon avustavista tehtävistä. Sairaanhoidon ja lääkinnän toimenpiteiden nähtiin kuuluvan terveydenhuollon henkilökunnalle, joka työskentelee samassa työryhmässä kotipalveluja tuottavien työntekijöiden kanssa. Käydyn keskustelun pohjalta muodostui ensimmäiseksi kuvaukseksi osaamistarpeista: 21

22 Vuorovaikutustaidot osana työyhteisöä Kokonaisvaltainen työote Moniammatillisuus Palvelutarjonnan tuntemus / muiden toimijoiden tuntemus Merkittäväksi näkökulmaksi nousi myös tarve palvelujen tuottamiseen yksilöllisistä ratkaisuista. Keskustelu sivusi mm. yhteisöllisiä asumisen muotoja ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Sen lisäksi koti nähtiin tulevaisuudessa yksilön identiteetin jatkeena. Kotipalvelun asiakkaiden uskotaan vaativan omassa kodissa arkielämän mahdollistavia ratkaisuja, joiden toteuttaminen pohjautuu asukkaan arvomaailmaan. Aktiiviset harrastajat toivovat voivansa jatkaa aktiivista harrastamista myös toimintakyvyn heiketessä. Elämän mielekkyyden edellytyksenä saatetaan nähdä lemmikin hoitamiseen saatavat auttavat kädet. Ei myöskään haluta joutua liian siistiin kotiin syömään liian terveellistä ruokaa. Tältä pohjalta muodostui kaksiosainen kuvaus osaamistarpeista: Sosiaaliset taidot asiakaspalvelutilanteissa Laaja-alainen ammatillisuus Laaja-alaiset ammatilliset tietotaidot Asiakastarvelähtöisyys Yksilöllinen ammatillinen erityisosaaminen Yksilölliset ammatilliset työtaidot 22

23 Tulevaisuuden kotityöpalvelujen suurimpana osaamistarpeena nähtiin kyky kohdata asiakkaat yksilöllisesti ja työskennellä moniammatillisen työyhteisön jäsenenä. Alaa ei nähdä tulevaisuudessakaan yksittäisten puurtajien kenttänä. Sen sijaan vaatimus roolista työryhmän itsenäisenä jäsenenä kasvaa. Kohtauspinnan julkisen ja yksityisen puolen palveluntuottajien välillä nähdään tiivistyvän. Osana asiakkaan arjen verkoston yhteisvastuullista työryhmää voi tulevaisuudessa olla toimijoita julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, asiakkaan läheisiä unohtamatta. Toisaalta nähtiin positiivisena ajatus kolmannen sektorin kasvavasta merkityksestä asiakkaiden viriketoiminnan ja asiointipalvelujen tuottajana. Huolta aiheuttivat vastuukysymykset ja hämärtyvä käsitys peruspalveluista. Kolmannen sektorin toimijat moniammatillisen kentän jäseninä luovat uudenlaisia vastuukysymyksiä. Ammatillisia hybridejä ennakointityöryhmän työskentely ei tuottanut. Ajatuksia erilaisista tavoista tuottaa kotityöpalveluja kuitenkin heräsi. Yhtenä ajatuksena esitettiin palvelukioskit, joista saa apua asiointipalveluihin ja tukea ostopalvelujen ostamiseen. Pienet kuljetus- ja huoltomiespalvelut olivat myös useaan otteeseen toivelistalla. 23

24 5 Lopuksi Tämän ennakointihankkeen edetessä on vahvistunut näkemys tarpeesta kehittää koulutuksen järjestäjien alueellista ja paikallista tiedottamista liittyen kotityöpalvelujen koulutukseen. Erityisesti yksityisen puolen työnantajat ovat epätietoisia tutkinnon suorittaneiden ammatillisesta osaamisesta. Kunnallisella puolella kotityö- ja puhdistuspalvelujen sekä kotityöpalvelujen ammattitutkinnon tuottamaa osaamista tunnistetaan paremmin, mutta vakanssien jako haastaa työtehtävien ja ammatillisen osaamisen kohtaamista. Yksi keskeisiä havaintoja tämän hankkeen puitteissa oli, että työtehtävät ja osaamistarpeet ovat hyvin samankaltaisia toimintaympäristöstä tai asiakasryhmästä riippumatta. Sosiaali- ja terveysalan avustavissa tehtävissä työskennellään tämän ennakointihankkeen tuottaman aineiston valossa lähinnä työparina tai työryhmän jäsenenä. Työtehtävät liittyvät arjen hoivan tuottamiseen kuten peseytymiseen, pukeutumiseen ja ruokailussa avustamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman hoiva-avustajan koulutuskokeilun tavoitteena on kuntouttava työote. Ohjaamiseen ja kuntouttamiseen liittyviä työtehtäviä ei kuitenkaan hankkeen aineistossa kuvattu. Kotityöpalvelujen työtehtävät liittyvät kodin ja tekstiilien hoitamiseen, ruokapalveluun sekä asiakkaan avustamiseen. Työtehtäviä suoritetaan pääsääntöisesti itsenäisesti. Osa kotityöpalvelujen työntekijöistä toimii yrittäjinä. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon suorittaneen, kodinhuoltajan sekä kotityöpalvelujen ammattitutkinnon suorittaneen työtehtäväperustainen osaaminen keskittyy kodinhoidolliseen osaamiseen ja asiakkaan avustamiseen arjen toiminnoissa. Varsinaisia viriketoimintaan tai perussiivoukseen liittyviä tehtäviä ei hankkeen aineistossa kuvattu. Merkittävin ero työtehtäväperustaisessa osaamisessa sosiaali- ja terveysalan avustavissa tehtävissä ja kotityöpalvelujen tehtävissä on toiminnan kohteessa. Kotityöpalvelujen tehtävissä keskitytään suunnittelemaan ja toteuttamaan kodinhoidollisia tehtäviä. Toiminnan ensisijaisena kohteena on asiakkaan koti. Sosiaali- ja 24

25 terveysalan avustavien tehtävien työtehtäväperustainen osaaminen keskittyy kuntouttavaan työotteeseen ja toiminnan kohteena on asiakas. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon (kodinhuoltaja) sekä kotityöpalvelujen ammattitutkinnon (2005) tutkintorakenteet vastaavat työtehtäväperustaista osaamista varsin hyvin. Ennakointihankkeen tuottaman aineiston perusteella jäimme kuitenkin pohtimaan muutamissa kohdissa tutkinnon tavoitteiden tasoa perustutkinnossa. Asiakkaan avustamisen tavoitteet tutkinnon perusteissa viriketoiminnan ja asiakkaan asioimisessa avustamisen osalta vaikuttavat todellisia työtehtäviä olennaisesti vaativammilta. Lisäksi jäimme pohtimaan rakenteellista muutosta, jossa ylläpitosiivoukseen yhdistettäisiin kodin perussiivous. Kodin perussiivoukseen liittyviä työtehtäviä ei tässä aineistossa esiintynyt, kuten ei myöskään siivoustyön suunnitteluun liittyviä työtehtäviä, muulta kuin oman työn suunnittelun osalta. Asiakkaat / asukkaat taas tuottivat näkökulman vaatteiden huoltamiseen liittyvien taitojen puutteista, joka teoriassa puoltaisi vaatehuoltopalvelujen vahvistamisen tarvetta. Suorien johtopäätösten vetäminen vaatteidenhuoltopalvelujen osalta on kuitenkin vaikeaa, koska erityisesti eri palveluasumisen muodoissa oli vaikeaa selvittää millä koulutuksella varustettu henkilö tekstiilit huoltaa. Kodinhuoltajat työskentelevät moniammatillisessa kentässä. Työtehtävät ovat usein yhteisellä rajapinnalla mm. sosiaali-, terveys- ja kiinteistöalan kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin toimijoiden ja asiakkaan läheisten kanssa. Eräänä haasteena tällä monien toimijoiden kentällä nähdään huoli vastuualueiden hämärtymisestä. Kolmannen sektorin tullessa mukaan tuottamaan asiakkaalle vaikkapa virkistyspalveluja, saattaa asiakkaan edun valvomisesta tulla vaikeaa palvelutarjonnan jakautuessa monen toimijan kesken. Moniammatillista yhteistyötä rajoittaa eri toimijoiden toisilleen vieraat toimintakäytännöt. Alalle tyypillisiin ammatillisiin rajapintoihin tutustuminen osana koulutusta helpottaa moniammatillista yhteistyötä. Esimerkiksi asiakkaan avustamisen tutkinnon osa avaa sosiaali- ja terveysalan toimintakäytäntöjä. 25

26 Tässä ennakointihankkeessa ei skenaarioissa kehittynyt ammatillisia hybridejä. Toiveet ammatillisen osaamisen laajentamisesta olivat maltilliset ja keskittyivät kauppa-apu tyyppisiin kuljetuspalveluihin. Tutkinnon osa kodin kunnostus- ja huoltopalvelut mahdollistavat toivotut taidot kodin pienimuotoisiin kunnostustöihin. Tulevaisuuden kotityöpalvelujen suurimpana osaamistarpeena nähtiin kuitenkin kyky kohdata asiakkaat yksilöllisesti ja työskennellä moniammatillisen työyhteisön jäsenenä. Alaa ei nähdä tulevaisuudessakaan yksittäisten puurtajien kenttänä. Vaatimus roolista työryhmän itsenäisenä jäsenenä kasvaa. Tämän raportin lopuksi voidaan mainita ennakointityöryhmän näkemys, jonka mukaan yksilölliset työtaidot ovat tulevaisuudessa työntekijän keino erottua muista työnhakijoista. Työnantajalle ne takaavat mahdollisuuden asiakaslähtöisten palvelujen tuottamiseen. Nämä taidot eivät kotityöpalvelujen tehtävissä mullista maailmaa, vaan pureutuvat napakasti arkeen. Työntekijöiltä toivotaan mm. taitoa silittää kauluspaitoja ja valmistaa kotiruokaa. 26

27 Lähteet Ennakointihankkeet Backman, H. (2011). Lapsissa on tulevaisuus. Päivähoitoon sekä lapsi- ja perhetyöhön liittyviä tulevaisuuden skenaarioita ja osaamistarpeita. Raportit ja selvitykset 20011:22. Saatavilla muodossa. Viitattu Hakala, R. (2011). Osaava lähihoitaja Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen kehittämisstrategia. Raportit ja selvitykset 2011:6. Saatavilla muodossa. Viitattu Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarveraportti. Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) projekti. Raportit ja selvitykset 2011:23. Saatavilla muodossa. Viitattu Meristö, T.(2012). Hyvinvointi- ja turvallisuusalan osaamisen tulevaisuus itsenäisen kotona asumisen näkökulmasta. ForeMassi2025-skenaarioraportti. Laurea julkaisut. Taipale-Lehto, U. (2012). Matkailu- ja ravitsemisalan osaamistarveraportti. Raportit ja selvitykset 2012:13. Saatavilla muodossa. Viitattu

28 Muut Hastrup, U. (2013). Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Lasten Kaste - kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi. Raportti 3/2013. Saatavilla muodossa. Viitattu Koulutuksen järjestäjälle keinoja puuttua koulutuksen soveltumattomuuteen. Opas SORA- säädösten ja määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksessa. Oppaat ja käsikirjat 2013:1. Saatavilla muodossa. omuuteen.pdf. Viitattu Metsämuuronen, J. (2001). Laadullisen tutkimuksen perusteet. Viro: International Methelp Ky. Lähipalvelujen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä, Tilastokeskus. Saatavilla muodossa. Viitattu Taipale-Lehto, U. (2012). VOSE -projektissa kehitetyn ennakointimallin kuvaus. Saatavilla muodossa. Viitattu

29 Liite 1 Ennakointihankkeen työryhmän esittely: Asiakasryhmä Toimijat Ennakointityöryhmänjäsenet ja haastatellut Toimintaympäristö Lapset & nuoret 2 yksityistä toimijaa 2 asiakasnäkökulmaa pääkaupunkiseutu 2 kunnallista toimijaa 2 työnantajanäkökulmaa valtakunnallinen 1 työntekijänäkökulma Vanhukset 3 yksityistä toimijaa 8 asiakasnäkökulmaa pääkaupunkiseutu 2 kunnallista toimijaa 3 työn-antajanäkökulmaa Etelä-Karjala 3 työntekijänäkökulma valtakunnallisia Vammaiset 2 kunnallista toimijaa 2 asiakasnäkökulmaa pääkaupunkiseutu 2 yksityistä toimijaa 2 työnantajanäkökulmaa Pirkanmaa 2 työntekijänäkökulma Etelä-Karjala valtakunnallinen Päihde ja 2 kunnallista toimijaa 2 asiakasnäkökulmaa pääkaupunkiseutu mielenterveys 2 yksityistä toimijaa 4 työnantajanäkökulmaa Satakunta 1 työntekijänäkökulma Etelä-Karjala valtakunnallinen Ennakointityöryhmän ryhmäkeskustelut kirjattiin pöytäkirjoihin haastattelurunkoon. Yksilöhaastattelut tallennettiin samaan runkoon. Osa haastateltavista täydensi haastatteluaan sähköpostitse. 29

30 Liite 2 Keskustelurunko ennakointityöryhmän työskentelyn pohjaksi: Asiakkaiden kanssa työskentelevien työntekijöiden hankkeeseen liittyvien työtehtävien kuvaus / asiakkaan käyttämien palveluiden kuvaus Asiakastilanteissa nousseet lisätarpeet ja -toiveet / asiakkaan lisätarpeet ja -toiveet Eri toimijoiden väliset moniammatillisen yhteistyön muodot Työtehtäviä rajoittavat tekijät moniammatillisessa yhteistyössä 30