13530: On pimeä aika. Galaksit ja tähdet eivät ole vielä syntyneet. Taustasäteilyn säteilylämpötila on noin on noin 55 K eli -218 C.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13530: On pimeä aika. Galaksit ja tähdet eivät ole vielä syntyneet. Taustasäteilyn säteilylämpötila on noin on noin 55 K eli -218 C."

Transkriptio

1 13720: Maailmankaikkeus syntyy alkuräjähdyksessä eli Big Bangissa. Ensimmäisen millisekunnin kuluessa syntyvät vetyatomien ytimet eli protonit. Heliumatomien ytimet eli alfahiukkaset syntyvät, kun maailmankaikkeuden ikä on sekuntia. Aineen energiamäärä ylittää säteilyn energiamäärän. Aineen aikakausi alkaa ,6: Sähkövaraukseltaan neutraaleja vety- ja helium atomeita syntyy. Valon jatkuva siroaminen aineesta loppuu. Valofotonit pääsevät vapaasti avaruuteen. Kosminen taustasäteily syntyy. Maailmankaikkeuden taustasäteilyn lämpötila noin 3000 K eli 2700 C : On pimeä aika. Galaksit ja tähdet eivät ole vielä syntyneet. Taustasäteilyn säteilylämpötila on noin on noin 55 K eli -218 C : Ensimmäiset tähdet syntyvät (Pop. III). Ne ovat isoja, painavia, kirkkaita ja lyhytikäisiä. Niissä on ainoastaan vetyä, heliumia ja hiukan litiumia. Muita alkuaineita alkaa syntyä tähtien sisäosien fuusioydinreaktioissa ja niiden räjähtäessä super- tai hypernovina : Toisen sukupolven tähti (Pop. II), HE , syntyy. Tähden rautapitoisuus on vain tuhannesosa Auringon rautapitoisuudesta, minkä vuoksi planeettoja ei voi syntyä tähden ympärille. Galaksit alkavat hiljalleen muodostua. Avaruuden suurten rakenteiden välinen harva aine alkaa ionisoitua uudelleen plasmaksi : Pallomaiset tähtijoukot, Linnunratamme vanhimmat osat, muodostuvat. Monet näistä järjestelmistä ovat edelleen olemassa. HUDF. YD3-galaksin valo lähtee kulkemaan kohti maapalloa. Nykyisin galaksi on 30 miljardin valovuoden päässä meistä : Suurissa ensimmäisen ja toisen sukupolven tähdissä syntyy elämän raaka-aineita: hiiltä ja veden muodostamiseen tarvittavaa happea. Pienet toisen sukupolven tähdet kehittyvät paljon hitaammin, ja niitä on edelleen kosmisessa naapurustossamme. Galaksienvälinen harva aine on ionisoitunut plasmaksi : Maailmankaikkeuden suurimmat rakenteet, galaksijoukot, alkavat muodostua. Paikalliseen galaksiryhmään kuuluu Linnunrata, Andromedan ja Kolmion galaksit sekä noin 50 pikkugalaksia. Lähin galaksijoukko on Neitsyen tähtikuvion Virgon joukko, jonka keskusgalaksi on M87. Virgon galaksijoukossa on noin 2000 galaksia : Maailmankaikkeus on täynnä aktiivisia galakseja, kvasaareja. Kvasaarit ovat maailmankaikkeuden kirkkaimpia kohteita : Tähtien synty on voimakkainta tähtipurkausgalakseissa. Tähtiä syntyy näissä galakseissa jopa 100 kappaletta vuodessa. Linnunradassa syntyy nykyisin yksi tähti vuodessa. 8650: Linnunradan kiekko syntyy. Ensimmäiset kolmannen sukupolven tähdet (Pop. I) syntyvät. Näillä tähdillä on mahdollisuus synnyttää ympärilleen maankaltaisia planeettoja. Aurinkokunnan syntyyn on vielä neljä miljardia vuotta.

2 7700: Galaktiset superjoukot alkavat muodostua. Paikallinen superjoukko muodostuu Virgon galaksijoukosta sekä useasta kymmenestä pienemmästä galaksijoukosta ja galaksiryhmästä. 6860: Maailmankaikkeuden ika on puolet nykyisesta. Aikaa alusta on kulunut ainakin sekuntia. Valo kulkee tassa ajassa noin km. 6660: Maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy pimeän energian vaikutuksesta. 6000: Tähti 51 Peg syntyy. Tähden ympäriltä löydettiin vuonna 1994 ensimmäinen auringonkaltaista tähteä kiertävä eksoplaneetta. Planeetan massa on noin puolet Jupiterista, ja sen kiertoaika täden ympäri on hieman yli neljä päivää. Tähti sijaitsee Pegasuksen tähtikuvion suuren neliön oikean sivustan puolivälissä. 5300: Lähitähti 61 Virginis syntyy. Tähti on auringonkaltainen, ja sen ympäriltä on löydetty planeettoja. Kaksi planeetoista on noin Neptunuksen kokoisia ja yksi on viisi kertaa Maata painavampi. 5100: Kaksoistähti η Cas syntyy. Tähti näkyy Suomessa kaikkina vuodenaikoina, se ei siis laske täällä. η Cas sijaitsee Kassiopeian tähtikuvion W:n oikean puoliskon vasemman haaran keskellä. 4568: Osa tähtienvälisestä kaasupilvestä tiivistyy pyöriväksi kaasukiekoksi. Kaasukiekon kaasu ja pöly asettuvat ohueksi tasoksi. Siitä muodostuvat muutamassa kymmenessa miljoonassa vuodessa planeetat. Aurinko syttyy (ajankohta tiedetaan viiden miljoonan vuoden tarkkuudella). Maaplaneetan synty alkaa. Maa syntyy nopeasti silikaateista ja raudasta. Kertymakiekon aines, josta Maa syntyy, on niin kuumaa, etta kaikki vesi ja muut kaasuuntuvat yhdisteet ovat haihtuneet siitä. Vesi ja ilmakehän typpi tulevat Maahan myohemmin asteroidien ja komeettojen mukana. Happea tulee paljon myohemmin elämän myötä. 4530: Kuu syntyy. Se tapahtuu luultavimmin siten, että Marsin kokoinen kappale, Theia, tormaa esimaahan. Kreikan mytologiassa Theia on Selenen eli Kuun äiti. Maan kiertoradalle lentaa roisketta, josta syntyy Kuu. 4500: Maan ydin, vaippa- ja kuorikerrokset erottuvat. Raskaammat alkuaineet painuvat alaspain muodostaen Maan ytimen, kun taas kevyemmät jäävät paikalleen tai kohoavat. 4400: Maa saavuttaa nykyiset mittansa. Maan ytimen muodostuminen ja differentaatio ovat valmiit. Vanhimmat zirkonikiteet muodostuvat. Niitä löytyy Australian Yilgarn kratonin Jack Hillsin hiekkakivistä. 4280: Maapallon vanhimmat kivilajit syntyvät. Näitä löytyy Hudson Bayn alueelta Kanadasta. Pimeän energian antigravitaatio valtaa maailmankaikkeuden aineen gravitaatiolta eli vetovoimalta.

3 4000: Maapalloon osuu paljon meteoriitteja. Jupiterin ja Saturnuksen kiertoajat tulevat yhteismitallisiksi aiheuttaen Uranuksen ja Neptunuksen ratojen vaihtumisen. Aurinkokunnan sisäosissa on paljon komeettoja. Valtava määrä kappaleita osuu Maahan ja tuhoaa suurimman osan Maan pinnasta. Kuun suuret kraatterit syntyvät. Jossakin, hapettomissa olosuhteissa vesiympäristössä, syntyy elämän rakennuspalikoita: nukleotideja (RNA:n ja DNA:n rakennuspalikat), aminohappoja (proteiinien rakennuspalikat) ja lipidejä (kalvojen rakennuspalikat). Näitä saattaa syntya esim. mustien savuttajien sisällä. Näitä aineita tulee maahan myos meteoriittien mukana. Pienet orgaaniset molekyylit ketjuuntuvat pitkiksi nauhoiksi. Sattumalta syntyy myos sellaisia nauhoja jotka kopioituvat peilikuvakseen, ja nämä taas alkuperaisen kaltaiseksi nauhaksi. Nämä nauhat koostuvat nukleotideista.rna-maailma, ensimmainen alkeellinen elämä, on syntynyt. Kopioituvat RNA-nauhat kehittyvät vaihteleviksi, pidemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Niistä syntyy monimutkainen yhteistyökykyinen molekyylien verkosto, joka pystyy liittämään aminohappoja toisiinsa RNA-nauhan sisältämän ohjeen perusteella. RNA-proteiinimaailma on käynnistynyt. Toisiaan kopioivat ja proteiineja tuottavat RNA-juosteet pakkaantuvat kalvorakkuloihin. Vähitellen nama alkavat lisääntymään jakaantumalla. Solullinen elämä on syntynyt. Solullinen elämä kehittyy ja tuottaa uusia proteiinientsyymeja, joiden avullase keksii uusia toimintoja, mm. uusia tapoja kopioida DNA:ta ja tuottaa erilaisia solukalvomolekyyleja. Nämä uudet keksinnot johtavat siihen, että yhteisestä solupopulaatiosta (viimeisesta yhteisesta esi-isasta, LUCA:sta) erkaantuu kaksi erilaista kehityslinjaa: arkit ja bakteerit. 3900: Valtamerissa on jo runsaasti elämää, ja meren pohjalle laskeutuu pieniä solukasaumia. Vanhimmat nykyisin olemassa olevat sedimenttikalliot ovat syntyneet tästä merenpohjasta, ja sijaitsevat Groonlannin Isuassa. Näissä kallioissa on yhä merkkeja soluista, joita muinaisen meren pohjalle kerrostui. 3500: Pudasjarven Siuruan trondhjemiittinen gneissi, Euroopan vanhin alue, muodostuu. Monilajisia mikrobikasvustoja esiintyy sekä merissä etta kallioperassä. Niiden fossiileita löytyy nykyisin Etela-Afrikasta ja Australiasta. Osa eliöistä osaa jo yhteyttää (käyttää hyväkseen auringon valoenergiaa), mutta kyseinen reaktio ei vielä tuota happea. 2900: Suurin osa Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen kallioperastä muodostuu.mantereet liikkuvat yhteen muodostaen Vaalbara-supermantereen. Vaalbara hajosi miljoonaa vuotta sitten. Happea tuottava yhteyttaminen (fotosynteesi) on käynnistymässä, mutta happi sitoutuu ineraaleihin ja meriveteen.

4 2700: Suurin osa Pohjois- ja Itä-Suomen kallioperasta muodostuu. Laattatektoniikka liikuttaa mantereet yhteen, minka tuloksena syntyy Kenorlandsupermanner.Kenorland hajoaa miljoonaa vuotta sitten. 2300: Ilmasto on hyvin kylmä, ja Maa on ajoittain kokonaan jään peitossa. Suomessa on jaatikoita. Rauta saostuu merien pohjalle vuorotellen hapettuneessa ja pelkistyneessa muodossa, mikä osoittaa hapen määrän valtamerissä vaihtelevan. 2200: Tapahtuu happivallankumous. Sinilevien tuottamaa happea alkaa vapautua ilmakehään. Sinilevat muodostavat Perapohjan stromatoliitit Tervolan Peuranpalossa. Aitotumallisten eliöiden sisällä elää symbioosissa happea hengittaviä bakteereita, joista mitokondriot kehittyvät. 1900: Etelä-Suomessa on vilkasta saarikaaritulivuoritoimintaa, samanlaista kuin Filippiineillä nykyaan. Tulivuoritoiminnan merkit ovat edelleen nähtävissä kallioperamme amfiboliiteissa. Aitolahden hiilipussit (Corycium enigmaticum eli arvoituksellinen pikkupussi ) syntyvät. Näitä pidettiin aikoinaan maailman vanhimpina fossiileina. Nyt tiedetään, etta ne ovat sinileviä muistuttavia mikrofossiileja. 1880: Mikromantereet ja tulivuorikaaret törmäävät yhteen Suomen alueella. Törmäyksestä käytetään nimeä Fennian orogenia, ja se synnyttää maahamme Svekofennisen vuoriston. 1860: Litosfaarilaattojen liikesuunnat muuttuvat, ja syntyy venyttävää liikettä, joka aiheuttaa Suomen alueelle suuria syvanteitä (sedimenttialtaita). Hollolan Tiirismaan vanha hiekkakivi on esimerkki tällaisesta. 1834: Sarmantia-manner etelastä ja Amazonia-manner länestä törmäävät Svekofenniseen pääalueeseen, minka tuloksena muodostuu vuorijonoja Suomen alueelle (Nordic orogenia lännessä ja Svekobaltinen orogenia etelassa). Nykyinen maanpinta joutuu 18 kilometrin syvyyteen, 800 C lämpötilaan. Kiviaines alkaa sulaa nykyisen Etelä-Suomen alueella, jolloin syntyy migmatiittia ja graniittista magmaa. Etelä-Suomessa esiintyvä tummanpunainen granaattimineraali muodostuu näissä paine- ja lämpotilaolosuhteissa : Mantereet kerääntyvät yhteen ja muodostavat Columbia-supermantereen. 1800: Eteläisen ja läntisen Suomen Svekofenninen vuoristo hajoaa ja tapahtuu nopea maan kohoaminen. Maankuori stabiloituu ja muuttuu hauraaksi. Kuoressa muodostuu murrosvyöhykkeitä, kuten Etela-Suomen syvät merenlahdet, Halikonlahti ja Mynalahti, saariston Kihti ja osa Suomen järvien altaista. 1600: Valtavat vulkaaniset Rapakivi-graniittiesiintymät muodostuvat Fennoskandian alueella. Aikavaelluksen merkkikivet ovat tasarakeista Rapakiveä Taivassalosta.

5 1500: Monisoluiset rihmamaiset punalevät kehittyvät. Monisoluisuus mahdollistaa solujen välisen työnjaon, solujoukkojen erilaistumisen ja suurikokoisten kasvien ja vähitellen myös eläinten kehittymisen. Columbiasupermanner hajosi 1500_1300 miljoonaa vuotta sitten. 1275: Satakunnassa esiintyvä kivilaji oliviinidiabaasi on peräisin Maan vaipasta ja edustaa muinaisten tulivuorten purkauskanavia. Oliviinidiabaasit ovat erinomaisia kiuaskivia. 900: Mantereet ovat kerääntyneet yhteen laattatektoniikan vaikutuksesta ja muodostavat Rodiniasupermantereen. Happea tuottava fotosynteesi sitoo hiilidioksidia. Tulivuoritoiminta on alhaista. Ilmakehässä on vain vähän kasvihuonekaasuja. Maa jäähtyy lumipallomaaksi, mikä aiheuttaa evolutiivisen pullonkaulan. 660: Suuri osa Maapallosta jäätiköitynyt. Jäätiköitä on jopa lähellä päiväntasaajaa ja merijäätä on paljon. Tyhjentyneet ekolokerot voisivat täyttyä lämpimämpien välikausien aikana. Sienieläinten alkumuotoja kehittyy. 625: Härän kuvion Hyadien ja Kravun kuvion Praesepen avonaiset tähtijoukot syntyvät. 575: Etelä-Suomi on osin matalan meren peitossa. Maan laajenevissa matalissa merissä Ediacaraeliöstö monimuotoistuu voimakkaasti. Se edustaa mm.sienieläinten sekä nykyisten onteloeläinten (esim. polyyppien ja meduusojen) ja korallieläinten esi-isiä. 542: Lounais-Suomea peittävät matalat meret. Merielaimet monimuotoistuvat räjähdysmäisesti. Monet eläinryhmät, mm. trilobiitit, kehittävät kovan kuoren, mikä mahdollistaa niiden säilymisen fossiileina. Suurin osa nykyisistä eläinten pääryhmistä, mm. selkärankaiset, syntyvät. 488: Rodinia-supermanner pirstoutuu, valtameren pinta on korkeimmillaan. Ensimmäiset selkärankaiset kehittyvät. Korallit, sammaleläimet, lonkerojalkaiset, trilobiitit ja ensimmäiset selkärankaiset muodostavat kalkkikivikerrostumia Itämeren alueella. 470: Kosmisen asteroiditörmäyksen seurauksena maahan kohdistuu poikkeuksellisen voimakas meteoriittisade. Se ei aiheuta sukupuuttoaaltoa, vaan kiihdyttää uusien lajien kehittymistä Itämeren altaassa sekä muissa merissä. Ensimmäiset maaeläimet, niveljalkaiset, nousevat vedesta kuivalle maalle. 445: Mantereet jäätiköityvät liikkuessaan eteläiselle napa-alueelle. Jäätiköt sitovat veden, ja merenpinta laskee. Matalien merien eliöstöstä 85 % kuolee sukupuuttoon. 416: Euroopan ja Pohjois-Amerikan mantereet törmäävat, Kaledoninen vuorijono syntyy ja merenpinta laskee. Panssarihait ovat ensimmäisiä leuallisia selkärankaisia. Merissä on myös ensimmäisiä rustokaloja eli haiden ja rauskujen sukulaisia : Himalajan korkuinen Kaledoninen vuorijono kuluu, ja siitä syntyvät paksut jokikerrostumat peittävät Etelä-Suomen. Kaledonisesta vuorijonosta on jäljellä mm. Skandit eli

6 Kölivuoristo ja Appalakit. Kalalajit monipuolistuvat. Sammakkoeläimet seka hyönteiset syntyvät ja maakasvit monimuotoistuvat : Pangean supermanner on laajimmillaan. Suomi sijaitsee trooppisessa vyohykkeessä. Toistuvat jäätiköitymiset Etelanavalla aiheuttavat merenpinnan voimakasta vaihtelua. Monikymmenmetrisistä lieko- ja saniaispuumetsistä syntyy pääosa Maan kivihiilikerrostumista. Ensimmäiset siemenkasvit kehittyvät. Suuri osa nykyisistä hyönteisryhmistä on jo kehittynyt. Meganeura-sudenkorennon siipien kärkiväli 70 cm. 251: 90 % eliölajeista kuolee sukupuuttoon. Syitä tähän voi olla esim. Siperian basalttilaakiopurkaus tai asteroiditormäys. Vanhimmat merenpohjat ovat tämän ikäisiä, joten merkkejä tätä vanhemmasta elämästä tai törmayksistä ei pystytä etsimään meren pohjista. Matalat meret kuivuvat vuorisuolakerrostumiksi. 230: Pangean supermanner hajoaa, valtamerten pinnat kohoavat ja ilmasto lämpenee. Matelijoista kehittyvät kilpikonnat sekä ensimmäiset dinosaurukset ja nisäkkäät. Maapallolla kasvaa käpypalmumetsiä. Eroosio on hävittänyt Suomesta nämä kerrostumat. Aurinkokunta on edellisen kerran siinä kohdassa Linnunrataa, jossa se on nyt. 199: Pangean supermanner hajoaa. Merenpinnan vaihteluiden, asteroiditormäysten tai vulkanismin aiheuttamat ilmastonmuutokset tappavat noin puolet tunnetuista eliömuodoista. Ensimmäiset krokotiilit kehittyvät : Mantereet kulkeutuvat erilleen, ja Atlantti laajenee. Valtamerissä on ammoniittilajeja. Yksisoluiset kalkkikuoriset tarttumalevät yleistyvät. Ilmasto on kuuma ja kuiva. Dinosaurus- ja lentoliskolajit monimuotoistuvat. Esimerkiksi suuret sauropodit ovat yleisiä. Linnut kehittyvät. Maapallolla kasvaa havupuita, käpypalmuja ja saniaisia. 100: Seulasten avoin tähtijoukko syntyy. Alkuperäisen kaasu- ja pölypilven jäännökset näkyvät vielä valokuvissa. Valtamerien keskiselänteiden vulkanismi on aktiivista ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Maapallon ilmasto on lämmin ja pussieläimet kehittyvät. 73: Halkaisijaltaan noin 500 metriä oleva asteroidi iskee Lappajärven alueelle 50 km/s nopeudella. Isku vastaa voimakkuudeltaan miljoonaa Hiroshiman atomipommia, mutta ilman radioaktiivista säteilyä. Räjähdys tappaa kaiken elämän muutaman sadan kilometrin säteellä ,5: Valtamerten vedenpinnat ovat maksimaalisen korkealla. Skandinaviaa lukuun ottamatta Eurooppa on laajalti matalan meren peitossa. Monet kalkkikivikerrostumat (mm. Doverin rantatormat) syntyvät matalan meren pohjaan kerrostuvista tarttumalevien kalkkikuorista. Tulivuoritoiminnan ansiosta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on n. 4 kertaa ja keskilämpötila 5 oc nykyistä korkeampi. Koppisiemeniset kasvit yleistyvät nopeasti. Erilaisia dinosauruksia runsaasti, mm. sarvinaamoja, ankannokkasauruksia ja Tyrannosaurus rex Pohjois-Amerikassa.

7 65,5: Jukatanin niemimaalle iskeytyy läpimitaltaan kymmenen kilometrin kokoinen asteroidi (Chicxulubin kraateri). Intiassa tapahtuu massiivinen Deccan basalttilaakiopurkaus. Ilmassa on runsaasti polya ja tuhkaa. Katastrofaalisen nopeita ilmakehän muutoksia: lämpötila laskee, otsonikerros tuhoutuu, happamia sateita. Suurin osa dinosauruksista ja monet merieläimet kuten ammoniitit ja belemniitit kuolevat sukupuuttoon. 60: Pussielaimista ja istukallisista nisakkaista kehittyy nopeasti uusia lajeja. Ensimmäiset hyonteissyöjat, kädelliset ja jyrsijät kehittyvät. 45: Valtamerten pinnat ovat edelleen korkealla. Baltia ja Suomi ovat ajoittain matalan meren peitossa. Baltian meripihka syntyy. Lisäksi kehittyy paljon uudentyyppisiä nisäkkäitä kuten sorkkaja kavioeläimiä. 40: Alpit kohoavat vuoristoksi Afrikan töräatessä Eurooppaan. Nykyiset nisäkkäiden pääryhmät ja yli puolet nykyisista lintulahkoista ovat jo olemassa. Suden näköinen valaiden alkumuoto Pakicetus elää Aasiassa. 35: Maakannas Etelämantereen ja Etelä-Amerikan välillä katkeaa. Etelamannerta kiertävä kylmä merivirta käynnistyy, ja Etelamanner alkaa jäähtyä ja jäätiköityä. 25: Ilmasto viilenee. Maapallolla elää runsaasti sapelihampaisia petonisäkkäitä. Koppisiemeniset kasvit kehittyvät ja lajiutuvat. 10: Orionin suuri kaasusumu syntyy. Se näkyy taivaalla aluksi suurena mustana läiskänä. Nykyisin sumua valaisevat sen edessä olevat nuoret kirkkaat tähdet. Tähtiä syntyy yhä edelleen tämän sumun pimeissä sisäosissa. Maapallon ilmaston viileneminen jatkuu. Euroopan ensimmäiset hirvi- ja norsueläimet kehittyvät. 6: Gibraltarinsalmen alueen kallioperän kohoaminen ja valtameren pinnanvaihtelut eristävät Välimeren sisämereksi, joka kuivuu toistuvasti suola-aavikoksi. Itä-Afrikka kuivuu ja apinaihmiset siirtyvät savanneille. Suurin tunnettu lentävä lintu Argentavis (siipivali yli 7 m) etsiskelee haaskoja Etelä-Amerikassa. 4: Etiopian apinaihminen (Ardipithecus ramidus) vaeltaa jo kahdella jalalla Afrikassa. Pohjois- Amerikassa on murmelia muistuttavia sarvekkaita jyrsijöitä. 3: Panamankannas kohoaa, ja lämmönvaihto Atlantin ja Tyynen valtameren välillä loppuu. Atlantin vesimassat jäähtyvät, ja viimeisin jääkausien vaihe alkaa Skandinaviassa. Apinaihmiset tekevät ensimmäiset työkalut. Etelä-Amerikassa on tonnin painoisia jyrsijöitä.

8 1: Aurinkokunta vaeltaa naapuritähtien suhteen noin 65 valovuotta miljoonassa vuodessa. Tähtitaivas on täysin erinäköinen kuin nykyisin. Pohjois-Euroopassa jäätiköitymiset ovat yhä laajempia ja kestävät kauemmin. Välimeren isoilla saarilla on kääpiökokoisia norsuja. 0,2: Maan akselin kaltevuuden ja Maan radan muodon vaihteluista johtuvat noin vuoden sykleissä toistuvat ilmaston muutokset ja laajat jäätiköitymiset kiihdyttävät eliökunnan evoluutiota. Nykyihminen (Homo sapiens) kehittyy Afrikassa. 0,012: Maanviljely ja ihmisen kulttuurievoluutio alkavat Lahi-idässä. 0,060: Jäätiköt kasvavat ja sitovat paljon vetta. Valtamerten pinta laskee ja Punainenmeri kuivuu. Nykyihminen siirtyy Afrikasta Eurooppaan. Taivaan tähtikuviot ovat tunnistettavissa nykyisiksi. 0,03: Etela-Suomi on runsastuottoista aroa, jolla vaeltaa mammutteja. Euroopassa on luolaleijonia, villasarvikuonoja ja jättikauriita. Useita ihmislajeja on yhä elossa. Läheinen sukulaislajimme neandertalinihminen kuolee sukupuuttoon. Nykyihminen tekee Euroopan luolamaalaukset. 0,023: Hyrrämäisen prekessioilmiön seurauksena Maan pyörähdysakselin suunta muuttuu taivaan tähtien suhteen vuoden syklissä. Nykyinen pohjantähti, Polaris, oli edellisen kerran pohjantähtenä vuotta sitten. 0,020: Koko Suomea peittää Skandinavian mannerjaatikkö, jonka eteläreuna ulottuu Pohjois- Saksaan. Lounais-Suomen kallioperä painuu noin 2 km paksun jään painon alla. 0,0117: Ilmasto lämpenee 5-10 C muutamassa vuosikymmenessä. Jäätikkö sulaa, ja sen reuna perääntyy nopeasti Lounais-Suomessa. Jäätikön reuna rajoittuu n. 100 m syvään veteen, jossa kelluu jäävuoria, kuten nykyisin Gronlannin vesillä. 0,010: Runsaasti jääkauden suurikokoisia nisäkkäitä kuolee sukupuuttoon. 0,005: Ensimmäiset korkeakulttuurit muodostuvat Mesopotamiaan, Egyptiin ja Kiinaan. Kirjoitustaito keksitään Mesopotamiassa. Korkeakulttuurien piirteinä ovat kehittynyt maatalous, kaupunkimainen asutus, ammattiryhmien eriytyminen, kehittynyt hallintojärjestelmä ja kirjoitustaito. Taivaankappaleiden liikkeet toimivat kalenterina. 0,0004: Kaukoputki ja mikroskooppi keksitään. Galileo Galilei havaitsee teleskoopillaan Kuun vuoret ja Jupiterin neljä kuuta sekä osoittaa Venuksen vaiheita apuna käyttäen maan pyörivän auringon ympäri. Aurinkokeskinen maailmankuva korvaa maakeskisen maailmankuvan. Robert Hooke havaitsee mikroskoopilla korkkitammessa olevat solut. 0,00015: Charles Darwinin teos Lajien synty ilmestyy Evoluutioteoria kumoaa antiikin ajoista voimassa olleen näkemyksen, jonka mukaan lajit ovat muuttumattomia.

9 0,00006: DNAn rakenne ja geneettinen koodi selvitetään. Miehitetyt avaruuslennot alkavat, ja kymmenen vuoden kuluttua ihminen astuu toisen taivaankappaleen (Kuun) kamaralle. Ihminen muuttaa voimakkaasti elinympäristöjäöja aiheuttaa runsaasti sukupuuttoon kuolemisia. 0: Elioiden genomeita pystytään hallitusti muokkaamaan. Ihmisen laji ei välttämättä ole enää luonnonvalinnan kohteena. Planeettoja on havaittu lukuisten muiden tähtien ympäriltä - on myös havaittu noin maan kokoisia planeettoja jotka ovat elämän vyöhykkeellä.

Hurjat mittakaavat Hurjat historiat

Hurjat mittakaavat Hurjat historiat Hankkeen tausta Tapahtumia Vieraskirja 13,7 kilometriä pitkä vaellus- ja ulkoilureitti Tuorlan observatoriolta Turun yliopistolle kuvaa maailmankaikkeuden 13.7 miljardin vuoden pituista historiaa. Yksi

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Johdanto: tähtitaivas

Johdanto: tähtitaivas Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

5. Geologiset maailmankaudet

5. Geologiset maailmankaudet 5. Geologiset maailmankaudet 5.1. Mannerliikunnot 5.2. Ilmastonmuutokset eri maailmankausina 1 5. Geologiset maailmankaudet Varhaisin elämästä kertova fossiililöytö (fotosynteettisiä bakteereita) Ensimmäinen

Lisätiedot

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen

Lisätiedot

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit) Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Aikakirja. Toimittaneet: Ari Brozinski, Harry Lehto, Kirsi Rajala ja Kirsi Lehto. Aikakirja 1

Aikakirja. Toimittaneet: Ari Brozinski, Harry Lehto, Kirsi Rajala ja Kirsi Lehto. Aikakirja 1 Aikakirja Toimittaneet: Ari Brozinski, Harry Lehto, Kirsi Rajala ja Kirsi Lehto Aikakirja 1 2 Aikakirja ISBN 978-951-29-4588-7 PrintOn, 2011 Tallinna Sisällysluettelo Aika ennen Maan syntyä 8 Maan synty

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com

Lisätiedot

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja

Lisätiedot

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena

Lisätiedot

Mitä elämä on? Elämän kemia. Elämän edellytykset. Maan elämä. Elämä sellaisena kuin sen tunnemme 18/11/2014

Mitä elämä on? Elämän kemia. Elämän edellytykset. Maan elämä. Elämä sellaisena kuin sen tunnemme 18/11/2014 Mitä elämä on? Johdatus astrobiologiaan, syksy 2014 Luento 2 Marianna Ridderstad Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Elämää voidaan luonnehtia: ympäristöstään

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Astrokemia avaa tähtitarhojen

Astrokemia avaa tähtitarhojen Astrokemia avaa tähtitarhojen NASA/ESA Kuva Orionin sumusta on koottu Hubble-avaruusteleskoopin ottamista kuvista. 6 KEMIA 2/2012 saloja Astrokemia tutkii alkuaineiden kosmista runsautta sekä tähtien,

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa

Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa FM Akseli Torppa Geologian laitos Helsingin yliopisto Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa Marburgin yliopiston kirjastossa

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p)

Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p) Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. a. Pohjaveden liikakäyttö saattaa aiheuttaa maan vajoamista.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

Sinilevä haitaksi vai hyödyksi?

Sinilevä haitaksi vai hyödyksi? Sinilevä haitaksi vai hyödyksi? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015 Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskus (SYKE), Vesikeskus Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Mitä sinilevät ovat? Ovat bakteereita

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Jupiterin kuut (1/2)

Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Fysiikka 1 Etäkurssi Tervetuloa Vantaan aikuislukion fysiikan ainoalle etäkurssille. Kurssikirjana on WSOY:n Lukion fysiikka sarjan Vuorovaikutus, mutta mikä tahansa lukion fysiikan ensimmäisen kurssin

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

16. Tähtijoukot. 16.1 Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva)

16. Tähtijoukot. 16.1 Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva) 16. Tähtijoukot Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva) Pallomaiset tähtijoukot 10 5 10 6 tähteä esim. Herkuleen M13 (kuva) 16.1 Tähtiassosiaatiot Ambartsumjam 1947:

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

ELÄMÄN MERELLISEN MUODON AIKAKAUSI URANTIALLA

ELÄMÄN MERELLISEN MUODON AIKAKAUSI URANTIALLA [sivu 672] LUKU 59 ELÄMÄN MERELLISEN MUODON AIKAKAUSI URANTIALLA LASKEMME Urantian historian alkaneen noin miljardi vuotta sitten ja katsomme sen jakautuvan viiteen pääaikakauteen: 1. Elämää edeltänyt

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman

Lisätiedot

Arto Marjakangas. Ilmastonmuutos lähiluonnossamme

Arto Marjakangas. Ilmastonmuutos lähiluonnossamme Arto Marjakangas Ilmastonmuutos lähiluonnossamme Suomen tietokirjailijat ry on tukenut tätä kirjahanketta. Ilmastonmuutos lähiluonnossamme Arto Marjakangas Kannen piirros Sofia Marjakangas Kustantaja:

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

Vuorovaikutuksien mittamallit

Vuorovaikutuksien mittamallit Vuorovaikutuksien mittamallit Hiukkasten vuorovaikutuksien teoreettinen mallintaminen perustuu ns. mittakenttäteorioihin. Kenttä viittaa siihen, että hiukkanen kuvataan paikasta ja ajasta riippuvalla funktiolla

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan

Lisätiedot

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:

Lisätiedot

Matematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY

Matematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY Matematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY Mitä inversio-ongelmat ovat? Seurauksista syihin: mikä on aiheuttanut havainnot? Havainnot pyritään

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II 91. Selitä mistä aiheutuvat a) vuorokaudenajat, b) vuodenajat, c) kuunpimennykset, d) auringonpimennykset? 92. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä eroa on tähdellä

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia. Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi

Lisätiedot

Vain yksi esimerkki elämästä; mitä yleisiä ominaisuuksia sen perusteella voidaan päätellä?

Vain yksi esimerkki elämästä; mitä yleisiä ominaisuuksia sen perusteella voidaan päätellä? Astrobiologia Mitä elämä on? Vain yksi esimerkki elämästä; mitä yleisiä ominaisuuksia sen perusteella voidaan päätellä? Luonnonvalinta toimii jossakin mielessä muuallakin kuin biologiassa. Liittyykö elämän

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

Pitääkö elollinen luonto maapallon asumiskelpoisena?

Pitääkö elollinen luonto maapallon asumiskelpoisena? MAAPALLO POTILAANA Pitääkö elollinen luonto maapallon asumiskelpoisena? M aapallon fysikaaliset olosuhteet ovat monessa suhteessa suotuisat elävän luonnon kannalta. Ilmakehä suojaa liialliselta auringon

Lisätiedot

Ilman vettä ei ole elämää

Ilman vettä ei ole elämää Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä

Lisätiedot