13530: On pimeä aika. Galaksit ja tähdet eivät ole vielä syntyneet. Taustasäteilyn säteilylämpötila on noin on noin 55 K eli -218 C.

Transkriptio

1 13720: Maailmankaikkeus syntyy alkuräjähdyksessä eli Big Bangissa. Ensimmäisen millisekunnin kuluessa syntyvät vetyatomien ytimet eli protonit. Heliumatomien ytimet eli alfahiukkaset syntyvät, kun maailmankaikkeuden ikä on sekuntia. Aineen energiamäärä ylittää säteilyn energiamäärän. Aineen aikakausi alkaa ,6: Sähkövaraukseltaan neutraaleja vety- ja helium atomeita syntyy. Valon jatkuva siroaminen aineesta loppuu. Valofotonit pääsevät vapaasti avaruuteen. Kosminen taustasäteily syntyy. Maailmankaikkeuden taustasäteilyn lämpötila noin 3000 K eli 2700 C : On pimeä aika. Galaksit ja tähdet eivät ole vielä syntyneet. Taustasäteilyn säteilylämpötila on noin on noin 55 K eli -218 C : Ensimmäiset tähdet syntyvät (Pop. III). Ne ovat isoja, painavia, kirkkaita ja lyhytikäisiä. Niissä on ainoastaan vetyä, heliumia ja hiukan litiumia. Muita alkuaineita alkaa syntyä tähtien sisäosien fuusioydinreaktioissa ja niiden räjähtäessä super- tai hypernovina : Toisen sukupolven tähti (Pop. II), HE , syntyy. Tähden rautapitoisuus on vain tuhannesosa Auringon rautapitoisuudesta, minkä vuoksi planeettoja ei voi syntyä tähden ympärille. Galaksit alkavat hiljalleen muodostua. Avaruuden suurten rakenteiden välinen harva aine alkaa ionisoitua uudelleen plasmaksi : Pallomaiset tähtijoukot, Linnunratamme vanhimmat osat, muodostuvat. Monet näistä järjestelmistä ovat edelleen olemassa. HUDF. YD3-galaksin valo lähtee kulkemaan kohti maapalloa. Nykyisin galaksi on 30 miljardin valovuoden päässä meistä : Suurissa ensimmäisen ja toisen sukupolven tähdissä syntyy elämän raaka-aineita: hiiltä ja veden muodostamiseen tarvittavaa happea. Pienet toisen sukupolven tähdet kehittyvät paljon hitaammin, ja niitä on edelleen kosmisessa naapurustossamme. Galaksienvälinen harva aine on ionisoitunut plasmaksi : Maailmankaikkeuden suurimmat rakenteet, galaksijoukot, alkavat muodostua. Paikalliseen galaksiryhmään kuuluu Linnunrata, Andromedan ja Kolmion galaksit sekä noin 50 pikkugalaksia. Lähin galaksijoukko on Neitsyen tähtikuvion Virgon joukko, jonka keskusgalaksi on M87. Virgon galaksijoukossa on noin 2000 galaksia : Maailmankaikkeus on täynnä aktiivisia galakseja, kvasaareja. Kvasaarit ovat maailmankaikkeuden kirkkaimpia kohteita : Tähtien synty on voimakkainta tähtipurkausgalakseissa. Tähtiä syntyy näissä galakseissa jopa 100 kappaletta vuodessa. Linnunradassa syntyy nykyisin yksi tähti vuodessa. 8650: Linnunradan kiekko syntyy. Ensimmäiset kolmannen sukupolven tähdet (Pop. I) syntyvät. Näillä tähdillä on mahdollisuus synnyttää ympärilleen maankaltaisia planeettoja. Aurinkokunnan syntyyn on vielä neljä miljardia vuotta.

2 7700: Galaktiset superjoukot alkavat muodostua. Paikallinen superjoukko muodostuu Virgon galaksijoukosta sekä useasta kymmenestä pienemmästä galaksijoukosta ja galaksiryhmästä. 6860: Maailmankaikkeuden ika on puolet nykyisesta. Aikaa alusta on kulunut ainakin sekuntia. Valo kulkee tassa ajassa noin km. 6660: Maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy pimeän energian vaikutuksesta. 6000: Tähti 51 Peg syntyy. Tähden ympäriltä löydettiin vuonna 1994 ensimmäinen auringonkaltaista tähteä kiertävä eksoplaneetta. Planeetan massa on noin puolet Jupiterista, ja sen kiertoaika täden ympäri on hieman yli neljä päivää. Tähti sijaitsee Pegasuksen tähtikuvion suuren neliön oikean sivustan puolivälissä. 5300: Lähitähti 61 Virginis syntyy. Tähti on auringonkaltainen, ja sen ympäriltä on löydetty planeettoja. Kaksi planeetoista on noin Neptunuksen kokoisia ja yksi on viisi kertaa Maata painavampi. 5100: Kaksoistähti η Cas syntyy. Tähti näkyy Suomessa kaikkina vuodenaikoina, se ei siis laske täällä. η Cas sijaitsee Kassiopeian tähtikuvion W:n oikean puoliskon vasemman haaran keskellä. 4568: Osa tähtienvälisestä kaasupilvestä tiivistyy pyöriväksi kaasukiekoksi. Kaasukiekon kaasu ja pöly asettuvat ohueksi tasoksi. Siitä muodostuvat muutamassa kymmenessa miljoonassa vuodessa planeetat. Aurinko syttyy (ajankohta tiedetaan viiden miljoonan vuoden tarkkuudella). Maaplaneetan synty alkaa. Maa syntyy nopeasti silikaateista ja raudasta. Kertymakiekon aines, josta Maa syntyy, on niin kuumaa, etta kaikki vesi ja muut kaasuuntuvat yhdisteet ovat haihtuneet siitä. Vesi ja ilmakehän typpi tulevat Maahan myohemmin asteroidien ja komeettojen mukana. Happea tulee paljon myohemmin elämän myötä. 4530: Kuu syntyy. Se tapahtuu luultavimmin siten, että Marsin kokoinen kappale, Theia, tormaa esimaahan. Kreikan mytologiassa Theia on Selenen eli Kuun äiti. Maan kiertoradalle lentaa roisketta, josta syntyy Kuu. 4500: Maan ydin, vaippa- ja kuorikerrokset erottuvat. Raskaammat alkuaineet painuvat alaspain muodostaen Maan ytimen, kun taas kevyemmät jäävät paikalleen tai kohoavat. 4400: Maa saavuttaa nykyiset mittansa. Maan ytimen muodostuminen ja differentaatio ovat valmiit. Vanhimmat zirkonikiteet muodostuvat. Niitä löytyy Australian Yilgarn kratonin Jack Hillsin hiekkakivistä. 4280: Maapallon vanhimmat kivilajit syntyvät. Näitä löytyy Hudson Bayn alueelta Kanadasta. Pimeän energian antigravitaatio valtaa maailmankaikkeuden aineen gravitaatiolta eli vetovoimalta.

3 4000: Maapalloon osuu paljon meteoriitteja. Jupiterin ja Saturnuksen kiertoajat tulevat yhteismitallisiksi aiheuttaen Uranuksen ja Neptunuksen ratojen vaihtumisen. Aurinkokunnan sisäosissa on paljon komeettoja. Valtava määrä kappaleita osuu Maahan ja tuhoaa suurimman osan Maan pinnasta. Kuun suuret kraatterit syntyvät. Jossakin, hapettomissa olosuhteissa vesiympäristössä, syntyy elämän rakennuspalikoita: nukleotideja (RNA:n ja DNA:n rakennuspalikat), aminohappoja (proteiinien rakennuspalikat) ja lipidejä (kalvojen rakennuspalikat). Näitä saattaa syntya esim. mustien savuttajien sisällä. Näitä aineita tulee maahan myos meteoriittien mukana. Pienet orgaaniset molekyylit ketjuuntuvat pitkiksi nauhoiksi. Sattumalta syntyy myos sellaisia nauhoja jotka kopioituvat peilikuvakseen, ja nämä taas alkuperaisen kaltaiseksi nauhaksi. Nämä nauhat koostuvat nukleotideista.rna-maailma, ensimmainen alkeellinen elämä, on syntynyt. Kopioituvat RNA-nauhat kehittyvät vaihteleviksi, pidemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Niistä syntyy monimutkainen yhteistyökykyinen molekyylien verkosto, joka pystyy liittämään aminohappoja toisiinsa RNA-nauhan sisältämän ohjeen perusteella. RNA-proteiinimaailma on käynnistynyt. Toisiaan kopioivat ja proteiineja tuottavat RNA-juosteet pakkaantuvat kalvorakkuloihin. Vähitellen nama alkavat lisääntymään jakaantumalla. Solullinen elämä on syntynyt. Solullinen elämä kehittyy ja tuottaa uusia proteiinientsyymeja, joiden avullase keksii uusia toimintoja, mm. uusia tapoja kopioida DNA:ta ja tuottaa erilaisia solukalvomolekyyleja. Nämä uudet keksinnot johtavat siihen, että yhteisestä solupopulaatiosta (viimeisesta yhteisesta esi-isasta, LUCA:sta) erkaantuu kaksi erilaista kehityslinjaa: arkit ja bakteerit. 3900: Valtamerissa on jo runsaasti elämää, ja meren pohjalle laskeutuu pieniä solukasaumia. Vanhimmat nykyisin olemassa olevat sedimenttikalliot ovat syntyneet tästä merenpohjasta, ja sijaitsevat Groonlannin Isuassa. Näissä kallioissa on yhä merkkeja soluista, joita muinaisen meren pohjalle kerrostui. 3500: Pudasjarven Siuruan trondhjemiittinen gneissi, Euroopan vanhin alue, muodostuu. Monilajisia mikrobikasvustoja esiintyy sekä merissä etta kallioperassä. Niiden fossiileita löytyy nykyisin Etela-Afrikasta ja Australiasta. Osa eliöistä osaa jo yhteyttää (käyttää hyväkseen auringon valoenergiaa), mutta kyseinen reaktio ei vielä tuota happea. 2900: Suurin osa Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen kallioperastä muodostuu.mantereet liikkuvat yhteen muodostaen Vaalbara-supermantereen. Vaalbara hajosi miljoonaa vuotta sitten. Happea tuottava yhteyttaminen (fotosynteesi) on käynnistymässä, mutta happi sitoutuu ineraaleihin ja meriveteen.

4 2700: Suurin osa Pohjois- ja Itä-Suomen kallioperasta muodostuu. Laattatektoniikka liikuttaa mantereet yhteen, minka tuloksena syntyy Kenorlandsupermanner.Kenorland hajoaa miljoonaa vuotta sitten. 2300: Ilmasto on hyvin kylmä, ja Maa on ajoittain kokonaan jään peitossa. Suomessa on jaatikoita. Rauta saostuu merien pohjalle vuorotellen hapettuneessa ja pelkistyneessa muodossa, mikä osoittaa hapen määrän valtamerissä vaihtelevan. 2200: Tapahtuu happivallankumous. Sinilevien tuottamaa happea alkaa vapautua ilmakehään. Sinilevat muodostavat Perapohjan stromatoliitit Tervolan Peuranpalossa. Aitotumallisten eliöiden sisällä elää symbioosissa happea hengittaviä bakteereita, joista mitokondriot kehittyvät. 1900: Etelä-Suomessa on vilkasta saarikaaritulivuoritoimintaa, samanlaista kuin Filippiineillä nykyaan. Tulivuoritoiminnan merkit ovat edelleen nähtävissä kallioperamme amfiboliiteissa. Aitolahden hiilipussit (Corycium enigmaticum eli arvoituksellinen pikkupussi ) syntyvät. Näitä pidettiin aikoinaan maailman vanhimpina fossiileina. Nyt tiedetään, etta ne ovat sinileviä muistuttavia mikrofossiileja. 1880: Mikromantereet ja tulivuorikaaret törmäävät yhteen Suomen alueella. Törmäyksestä käytetään nimeä Fennian orogenia, ja se synnyttää maahamme Svekofennisen vuoriston. 1860: Litosfaarilaattojen liikesuunnat muuttuvat, ja syntyy venyttävää liikettä, joka aiheuttaa Suomen alueelle suuria syvanteitä (sedimenttialtaita). Hollolan Tiirismaan vanha hiekkakivi on esimerkki tällaisesta. 1834: Sarmantia-manner etelastä ja Amazonia-manner länestä törmäävät Svekofenniseen pääalueeseen, minka tuloksena muodostuu vuorijonoja Suomen alueelle (Nordic orogenia lännessä ja Svekobaltinen orogenia etelassa). Nykyinen maanpinta joutuu 18 kilometrin syvyyteen, 800 C lämpötilaan. Kiviaines alkaa sulaa nykyisen Etelä-Suomen alueella, jolloin syntyy migmatiittia ja graniittista magmaa. Etelä-Suomessa esiintyvä tummanpunainen granaattimineraali muodostuu näissä paine- ja lämpotilaolosuhteissa : Mantereet kerääntyvät yhteen ja muodostavat Columbia-supermantereen. 1800: Eteläisen ja läntisen Suomen Svekofenninen vuoristo hajoaa ja tapahtuu nopea maan kohoaminen. Maankuori stabiloituu ja muuttuu hauraaksi. Kuoressa muodostuu murrosvyöhykkeitä, kuten Etela-Suomen syvät merenlahdet, Halikonlahti ja Mynalahti, saariston Kihti ja osa Suomen järvien altaista. 1600: Valtavat vulkaaniset Rapakivi-graniittiesiintymät muodostuvat Fennoskandian alueella. Aikavaelluksen merkkikivet ovat tasarakeista Rapakiveä Taivassalosta.

5 1500: Monisoluiset rihmamaiset punalevät kehittyvät. Monisoluisuus mahdollistaa solujen välisen työnjaon, solujoukkojen erilaistumisen ja suurikokoisten kasvien ja vähitellen myös eläinten kehittymisen. Columbiasupermanner hajosi 1500_1300 miljoonaa vuotta sitten. 1275: Satakunnassa esiintyvä kivilaji oliviinidiabaasi on peräisin Maan vaipasta ja edustaa muinaisten tulivuorten purkauskanavia. Oliviinidiabaasit ovat erinomaisia kiuaskivia. 900: Mantereet ovat kerääntyneet yhteen laattatektoniikan vaikutuksesta ja muodostavat Rodiniasupermantereen. Happea tuottava fotosynteesi sitoo hiilidioksidia. Tulivuoritoiminta on alhaista. Ilmakehässä on vain vähän kasvihuonekaasuja. Maa jäähtyy lumipallomaaksi, mikä aiheuttaa evolutiivisen pullonkaulan. 660: Suuri osa Maapallosta jäätiköitynyt. Jäätiköitä on jopa lähellä päiväntasaajaa ja merijäätä on paljon. Tyhjentyneet ekolokerot voisivat täyttyä lämpimämpien välikausien aikana. Sienieläinten alkumuotoja kehittyy. 625: Härän kuvion Hyadien ja Kravun kuvion Praesepen avonaiset tähtijoukot syntyvät. 575: Etelä-Suomi on osin matalan meren peitossa. Maan laajenevissa matalissa merissä Ediacaraeliöstö monimuotoistuu voimakkaasti. Se edustaa mm.sienieläinten sekä nykyisten onteloeläinten (esim. polyyppien ja meduusojen) ja korallieläinten esi-isiä. 542: Lounais-Suomea peittävät matalat meret. Merielaimet monimuotoistuvat räjähdysmäisesti. Monet eläinryhmät, mm. trilobiitit, kehittävät kovan kuoren, mikä mahdollistaa niiden säilymisen fossiileina. Suurin osa nykyisistä eläinten pääryhmistä, mm. selkärankaiset, syntyvät. 488: Rodinia-supermanner pirstoutuu, valtameren pinta on korkeimmillaan. Ensimmäiset selkärankaiset kehittyvät. Korallit, sammaleläimet, lonkerojalkaiset, trilobiitit ja ensimmäiset selkärankaiset muodostavat kalkkikivikerrostumia Itämeren alueella. 470: Kosmisen asteroiditörmäyksen seurauksena maahan kohdistuu poikkeuksellisen voimakas meteoriittisade. Se ei aiheuta sukupuuttoaaltoa, vaan kiihdyttää uusien lajien kehittymistä Itämeren altaassa sekä muissa merissä. Ensimmäiset maaeläimet, niveljalkaiset, nousevat vedesta kuivalle maalle. 445: Mantereet jäätiköityvät liikkuessaan eteläiselle napa-alueelle. Jäätiköt sitovat veden, ja merenpinta laskee. Matalien merien eliöstöstä 85 % kuolee sukupuuttoon. 416: Euroopan ja Pohjois-Amerikan mantereet törmäävat, Kaledoninen vuorijono syntyy ja merenpinta laskee. Panssarihait ovat ensimmäisiä leuallisia selkärankaisia. Merissä on myös ensimmäisiä rustokaloja eli haiden ja rauskujen sukulaisia : Himalajan korkuinen Kaledoninen vuorijono kuluu, ja siitä syntyvät paksut jokikerrostumat peittävät Etelä-Suomen. Kaledonisesta vuorijonosta on jäljellä mm. Skandit eli

6 Kölivuoristo ja Appalakit. Kalalajit monipuolistuvat. Sammakkoeläimet seka hyönteiset syntyvät ja maakasvit monimuotoistuvat : Pangean supermanner on laajimmillaan. Suomi sijaitsee trooppisessa vyohykkeessä. Toistuvat jäätiköitymiset Etelanavalla aiheuttavat merenpinnan voimakasta vaihtelua. Monikymmenmetrisistä lieko- ja saniaispuumetsistä syntyy pääosa Maan kivihiilikerrostumista. Ensimmäiset siemenkasvit kehittyvät. Suuri osa nykyisistä hyönteisryhmistä on jo kehittynyt. Meganeura-sudenkorennon siipien kärkiväli 70 cm. 251: 90 % eliölajeista kuolee sukupuuttoon. Syitä tähän voi olla esim. Siperian basalttilaakiopurkaus tai asteroiditormäys. Vanhimmat merenpohjat ovat tämän ikäisiä, joten merkkejä tätä vanhemmasta elämästä tai törmayksistä ei pystytä etsimään meren pohjista. Matalat meret kuivuvat vuorisuolakerrostumiksi. 230: Pangean supermanner hajoaa, valtamerten pinnat kohoavat ja ilmasto lämpenee. Matelijoista kehittyvät kilpikonnat sekä ensimmäiset dinosaurukset ja nisäkkäät. Maapallolla kasvaa käpypalmumetsiä. Eroosio on hävittänyt Suomesta nämä kerrostumat. Aurinkokunta on edellisen kerran siinä kohdassa Linnunrataa, jossa se on nyt. 199: Pangean supermanner hajoaa. Merenpinnan vaihteluiden, asteroiditormäysten tai vulkanismin aiheuttamat ilmastonmuutokset tappavat noin puolet tunnetuista eliömuodoista. Ensimmäiset krokotiilit kehittyvät : Mantereet kulkeutuvat erilleen, ja Atlantti laajenee. Valtamerissä on ammoniittilajeja. Yksisoluiset kalkkikuoriset tarttumalevät yleistyvät. Ilmasto on kuuma ja kuiva. Dinosaurus- ja lentoliskolajit monimuotoistuvat. Esimerkiksi suuret sauropodit ovat yleisiä. Linnut kehittyvät. Maapallolla kasvaa havupuita, käpypalmuja ja saniaisia. 100: Seulasten avoin tähtijoukko syntyy. Alkuperäisen kaasu- ja pölypilven jäännökset näkyvät vielä valokuvissa. Valtamerien keskiselänteiden vulkanismi on aktiivista ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Maapallon ilmasto on lämmin ja pussieläimet kehittyvät. 73: Halkaisijaltaan noin 500 metriä oleva asteroidi iskee Lappajärven alueelle 50 km/s nopeudella. Isku vastaa voimakkuudeltaan miljoonaa Hiroshiman atomipommia, mutta ilman radioaktiivista säteilyä. Räjähdys tappaa kaiken elämän muutaman sadan kilometrin säteellä ,5: Valtamerten vedenpinnat ovat maksimaalisen korkealla. Skandinaviaa lukuun ottamatta Eurooppa on laajalti matalan meren peitossa. Monet kalkkikivikerrostumat (mm. Doverin rantatormat) syntyvät matalan meren pohjaan kerrostuvista tarttumalevien kalkkikuorista. Tulivuoritoiminnan ansiosta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on n. 4 kertaa ja keskilämpötila 5 oc nykyistä korkeampi. Koppisiemeniset kasvit yleistyvät nopeasti. Erilaisia dinosauruksia runsaasti, mm. sarvinaamoja, ankannokkasauruksia ja Tyrannosaurus rex Pohjois-Amerikassa.

7 65,5: Jukatanin niemimaalle iskeytyy läpimitaltaan kymmenen kilometrin kokoinen asteroidi (Chicxulubin kraateri). Intiassa tapahtuu massiivinen Deccan basalttilaakiopurkaus. Ilmassa on runsaasti polya ja tuhkaa. Katastrofaalisen nopeita ilmakehän muutoksia: lämpötila laskee, otsonikerros tuhoutuu, happamia sateita. Suurin osa dinosauruksista ja monet merieläimet kuten ammoniitit ja belemniitit kuolevat sukupuuttoon. 60: Pussielaimista ja istukallisista nisakkaista kehittyy nopeasti uusia lajeja. Ensimmäiset hyonteissyöjat, kädelliset ja jyrsijät kehittyvät. 45: Valtamerten pinnat ovat edelleen korkealla. Baltia ja Suomi ovat ajoittain matalan meren peitossa. Baltian meripihka syntyy. Lisäksi kehittyy paljon uudentyyppisiä nisäkkäitä kuten sorkkaja kavioeläimiä. 40: Alpit kohoavat vuoristoksi Afrikan töräatessä Eurooppaan. Nykyiset nisäkkäiden pääryhmät ja yli puolet nykyisista lintulahkoista ovat jo olemassa. Suden näköinen valaiden alkumuoto Pakicetus elää Aasiassa. 35: Maakannas Etelämantereen ja Etelä-Amerikan välillä katkeaa. Etelamannerta kiertävä kylmä merivirta käynnistyy, ja Etelamanner alkaa jäähtyä ja jäätiköityä. 25: Ilmasto viilenee. Maapallolla elää runsaasti sapelihampaisia petonisäkkäitä. Koppisiemeniset kasvit kehittyvät ja lajiutuvat. 10: Orionin suuri kaasusumu syntyy. Se näkyy taivaalla aluksi suurena mustana läiskänä. Nykyisin sumua valaisevat sen edessä olevat nuoret kirkkaat tähdet. Tähtiä syntyy yhä edelleen tämän sumun pimeissä sisäosissa. Maapallon ilmaston viileneminen jatkuu. Euroopan ensimmäiset hirvi- ja norsueläimet kehittyvät. 6: Gibraltarinsalmen alueen kallioperän kohoaminen ja valtameren pinnanvaihtelut eristävät Välimeren sisämereksi, joka kuivuu toistuvasti suola-aavikoksi. Itä-Afrikka kuivuu ja apinaihmiset siirtyvät savanneille. Suurin tunnettu lentävä lintu Argentavis (siipivali yli 7 m) etsiskelee haaskoja Etelä-Amerikassa. 4: Etiopian apinaihminen (Ardipithecus ramidus) vaeltaa jo kahdella jalalla Afrikassa. Pohjois- Amerikassa on murmelia muistuttavia sarvekkaita jyrsijöitä. 3: Panamankannas kohoaa, ja lämmönvaihto Atlantin ja Tyynen valtameren välillä loppuu. Atlantin vesimassat jäähtyvät, ja viimeisin jääkausien vaihe alkaa Skandinaviassa. Apinaihmiset tekevät ensimmäiset työkalut. Etelä-Amerikassa on tonnin painoisia jyrsijöitä.

8 1: Aurinkokunta vaeltaa naapuritähtien suhteen noin 65 valovuotta miljoonassa vuodessa. Tähtitaivas on täysin erinäköinen kuin nykyisin. Pohjois-Euroopassa jäätiköitymiset ovat yhä laajempia ja kestävät kauemmin. Välimeren isoilla saarilla on kääpiökokoisia norsuja. 0,2: Maan akselin kaltevuuden ja Maan radan muodon vaihteluista johtuvat noin vuoden sykleissä toistuvat ilmaston muutokset ja laajat jäätiköitymiset kiihdyttävät eliökunnan evoluutiota. Nykyihminen (Homo sapiens) kehittyy Afrikassa. 0,012: Maanviljely ja ihmisen kulttuurievoluutio alkavat Lahi-idässä. 0,060: Jäätiköt kasvavat ja sitovat paljon vetta. Valtamerten pinta laskee ja Punainenmeri kuivuu. Nykyihminen siirtyy Afrikasta Eurooppaan. Taivaan tähtikuviot ovat tunnistettavissa nykyisiksi. 0,03: Etela-Suomi on runsastuottoista aroa, jolla vaeltaa mammutteja. Euroopassa on luolaleijonia, villasarvikuonoja ja jättikauriita. Useita ihmislajeja on yhä elossa. Läheinen sukulaislajimme neandertalinihminen kuolee sukupuuttoon. Nykyihminen tekee Euroopan luolamaalaukset. 0,023: Hyrrämäisen prekessioilmiön seurauksena Maan pyörähdysakselin suunta muuttuu taivaan tähtien suhteen vuoden syklissä. Nykyinen pohjantähti, Polaris, oli edellisen kerran pohjantähtenä vuotta sitten. 0,020: Koko Suomea peittää Skandinavian mannerjaatikkö, jonka eteläreuna ulottuu Pohjois- Saksaan. Lounais-Suomen kallioperä painuu noin 2 km paksun jään painon alla. 0,0117: Ilmasto lämpenee 5-10 C muutamassa vuosikymmenessä. Jäätikkö sulaa, ja sen reuna perääntyy nopeasti Lounais-Suomessa. Jäätikön reuna rajoittuu n. 100 m syvään veteen, jossa kelluu jäävuoria, kuten nykyisin Gronlannin vesillä. 0,010: Runsaasti jääkauden suurikokoisia nisäkkäitä kuolee sukupuuttoon. 0,005: Ensimmäiset korkeakulttuurit muodostuvat Mesopotamiaan, Egyptiin ja Kiinaan. Kirjoitustaito keksitään Mesopotamiassa. Korkeakulttuurien piirteinä ovat kehittynyt maatalous, kaupunkimainen asutus, ammattiryhmien eriytyminen, kehittynyt hallintojärjestelmä ja kirjoitustaito. Taivaankappaleiden liikkeet toimivat kalenterina. 0,0004: Kaukoputki ja mikroskooppi keksitään. Galileo Galilei havaitsee teleskoopillaan Kuun vuoret ja Jupiterin neljä kuuta sekä osoittaa Venuksen vaiheita apuna käyttäen maan pyörivän auringon ympäri. Aurinkokeskinen maailmankuva korvaa maakeskisen maailmankuvan. Robert Hooke havaitsee mikroskoopilla korkkitammessa olevat solut. 0,00015: Charles Darwinin teos Lajien synty ilmestyy Evoluutioteoria kumoaa antiikin ajoista voimassa olleen näkemyksen, jonka mukaan lajit ovat muuttumattomia.

9 0,00006: DNAn rakenne ja geneettinen koodi selvitetään. Miehitetyt avaruuslennot alkavat, ja kymmenen vuoden kuluttua ihminen astuu toisen taivaankappaleen (Kuun) kamaralle. Ihminen muuttaa voimakkaasti elinympäristöjäöja aiheuttaa runsaasti sukupuuttoon kuolemisia. 0: Elioiden genomeita pystytään hallitusti muokkaamaan. Ihmisen laji ei välttämättä ole enää luonnonvalinnan kohteena. Planeettoja on havaittu lukuisten muiden tähtien ympäriltä - on myös havaittu noin maan kokoisia planeettoja jotka ovat elämän vyöhykkeellä.