13530: On pimeä aika. Galaksit ja tähdet eivät ole vielä syntyneet. Taustasäteilyn säteilylämpötila on noin on noin 55 K eli -218 C.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13530: On pimeä aika. Galaksit ja tähdet eivät ole vielä syntyneet. Taustasäteilyn säteilylämpötila on noin on noin 55 K eli -218 C."

Transkriptio

1 13720: Maailmankaikkeus syntyy alkuräjähdyksessä eli Big Bangissa. Ensimmäisen millisekunnin kuluessa syntyvät vetyatomien ytimet eli protonit. Heliumatomien ytimet eli alfahiukkaset syntyvät, kun maailmankaikkeuden ikä on sekuntia. Aineen energiamäärä ylittää säteilyn energiamäärän. Aineen aikakausi alkaa ,6: Sähkövaraukseltaan neutraaleja vety- ja helium atomeita syntyy. Valon jatkuva siroaminen aineesta loppuu. Valofotonit pääsevät vapaasti avaruuteen. Kosminen taustasäteily syntyy. Maailmankaikkeuden taustasäteilyn lämpötila noin 3000 K eli 2700 C : On pimeä aika. Galaksit ja tähdet eivät ole vielä syntyneet. Taustasäteilyn säteilylämpötila on noin on noin 55 K eli -218 C : Ensimmäiset tähdet syntyvät (Pop. III). Ne ovat isoja, painavia, kirkkaita ja lyhytikäisiä. Niissä on ainoastaan vetyä, heliumia ja hiukan litiumia. Muita alkuaineita alkaa syntyä tähtien sisäosien fuusioydinreaktioissa ja niiden räjähtäessä super- tai hypernovina : Toisen sukupolven tähti (Pop. II), HE , syntyy. Tähden rautapitoisuus on vain tuhannesosa Auringon rautapitoisuudesta, minkä vuoksi planeettoja ei voi syntyä tähden ympärille. Galaksit alkavat hiljalleen muodostua. Avaruuden suurten rakenteiden välinen harva aine alkaa ionisoitua uudelleen plasmaksi : Pallomaiset tähtijoukot, Linnunratamme vanhimmat osat, muodostuvat. Monet näistä järjestelmistä ovat edelleen olemassa. HUDF. YD3-galaksin valo lähtee kulkemaan kohti maapalloa. Nykyisin galaksi on 30 miljardin valovuoden päässä meistä : Suurissa ensimmäisen ja toisen sukupolven tähdissä syntyy elämän raaka-aineita: hiiltä ja veden muodostamiseen tarvittavaa happea. Pienet toisen sukupolven tähdet kehittyvät paljon hitaammin, ja niitä on edelleen kosmisessa naapurustossamme. Galaksienvälinen harva aine on ionisoitunut plasmaksi : Maailmankaikkeuden suurimmat rakenteet, galaksijoukot, alkavat muodostua. Paikalliseen galaksiryhmään kuuluu Linnunrata, Andromedan ja Kolmion galaksit sekä noin 50 pikkugalaksia. Lähin galaksijoukko on Neitsyen tähtikuvion Virgon joukko, jonka keskusgalaksi on M87. Virgon galaksijoukossa on noin 2000 galaksia : Maailmankaikkeus on täynnä aktiivisia galakseja, kvasaareja. Kvasaarit ovat maailmankaikkeuden kirkkaimpia kohteita : Tähtien synty on voimakkainta tähtipurkausgalakseissa. Tähtiä syntyy näissä galakseissa jopa 100 kappaletta vuodessa. Linnunradassa syntyy nykyisin yksi tähti vuodessa. 8650: Linnunradan kiekko syntyy. Ensimmäiset kolmannen sukupolven tähdet (Pop. I) syntyvät. Näillä tähdillä on mahdollisuus synnyttää ympärilleen maankaltaisia planeettoja. Aurinkokunnan syntyyn on vielä neljä miljardia vuotta.

2 7700: Galaktiset superjoukot alkavat muodostua. Paikallinen superjoukko muodostuu Virgon galaksijoukosta sekä useasta kymmenestä pienemmästä galaksijoukosta ja galaksiryhmästä. 6860: Maailmankaikkeuden ika on puolet nykyisesta. Aikaa alusta on kulunut ainakin sekuntia. Valo kulkee tassa ajassa noin km. 6660: Maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy pimeän energian vaikutuksesta. 6000: Tähti 51 Peg syntyy. Tähden ympäriltä löydettiin vuonna 1994 ensimmäinen auringonkaltaista tähteä kiertävä eksoplaneetta. Planeetan massa on noin puolet Jupiterista, ja sen kiertoaika täden ympäri on hieman yli neljä päivää. Tähti sijaitsee Pegasuksen tähtikuvion suuren neliön oikean sivustan puolivälissä. 5300: Lähitähti 61 Virginis syntyy. Tähti on auringonkaltainen, ja sen ympäriltä on löydetty planeettoja. Kaksi planeetoista on noin Neptunuksen kokoisia ja yksi on viisi kertaa Maata painavampi. 5100: Kaksoistähti η Cas syntyy. Tähti näkyy Suomessa kaikkina vuodenaikoina, se ei siis laske täällä. η Cas sijaitsee Kassiopeian tähtikuvion W:n oikean puoliskon vasemman haaran keskellä. 4568: Osa tähtienvälisestä kaasupilvestä tiivistyy pyöriväksi kaasukiekoksi. Kaasukiekon kaasu ja pöly asettuvat ohueksi tasoksi. Siitä muodostuvat muutamassa kymmenessa miljoonassa vuodessa planeetat. Aurinko syttyy (ajankohta tiedetaan viiden miljoonan vuoden tarkkuudella). Maaplaneetan synty alkaa. Maa syntyy nopeasti silikaateista ja raudasta. Kertymakiekon aines, josta Maa syntyy, on niin kuumaa, etta kaikki vesi ja muut kaasuuntuvat yhdisteet ovat haihtuneet siitä. Vesi ja ilmakehän typpi tulevat Maahan myohemmin asteroidien ja komeettojen mukana. Happea tulee paljon myohemmin elämän myötä. 4530: Kuu syntyy. Se tapahtuu luultavimmin siten, että Marsin kokoinen kappale, Theia, tormaa esimaahan. Kreikan mytologiassa Theia on Selenen eli Kuun äiti. Maan kiertoradalle lentaa roisketta, josta syntyy Kuu. 4500: Maan ydin, vaippa- ja kuorikerrokset erottuvat. Raskaammat alkuaineet painuvat alaspain muodostaen Maan ytimen, kun taas kevyemmät jäävät paikalleen tai kohoavat. 4400: Maa saavuttaa nykyiset mittansa. Maan ytimen muodostuminen ja differentaatio ovat valmiit. Vanhimmat zirkonikiteet muodostuvat. Niitä löytyy Australian Yilgarn kratonin Jack Hillsin hiekkakivistä. 4280: Maapallon vanhimmat kivilajit syntyvät. Näitä löytyy Hudson Bayn alueelta Kanadasta. Pimeän energian antigravitaatio valtaa maailmankaikkeuden aineen gravitaatiolta eli vetovoimalta.

3 4000: Maapalloon osuu paljon meteoriitteja. Jupiterin ja Saturnuksen kiertoajat tulevat yhteismitallisiksi aiheuttaen Uranuksen ja Neptunuksen ratojen vaihtumisen. Aurinkokunnan sisäosissa on paljon komeettoja. Valtava määrä kappaleita osuu Maahan ja tuhoaa suurimman osan Maan pinnasta. Kuun suuret kraatterit syntyvät. Jossakin, hapettomissa olosuhteissa vesiympäristössä, syntyy elämän rakennuspalikoita: nukleotideja (RNA:n ja DNA:n rakennuspalikat), aminohappoja (proteiinien rakennuspalikat) ja lipidejä (kalvojen rakennuspalikat). Näitä saattaa syntya esim. mustien savuttajien sisällä. Näitä aineita tulee maahan myos meteoriittien mukana. Pienet orgaaniset molekyylit ketjuuntuvat pitkiksi nauhoiksi. Sattumalta syntyy myos sellaisia nauhoja jotka kopioituvat peilikuvakseen, ja nämä taas alkuperaisen kaltaiseksi nauhaksi. Nämä nauhat koostuvat nukleotideista.rna-maailma, ensimmainen alkeellinen elämä, on syntynyt. Kopioituvat RNA-nauhat kehittyvät vaihteleviksi, pidemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Niistä syntyy monimutkainen yhteistyökykyinen molekyylien verkosto, joka pystyy liittämään aminohappoja toisiinsa RNA-nauhan sisältämän ohjeen perusteella. RNA-proteiinimaailma on käynnistynyt. Toisiaan kopioivat ja proteiineja tuottavat RNA-juosteet pakkaantuvat kalvorakkuloihin. Vähitellen nama alkavat lisääntymään jakaantumalla. Solullinen elämä on syntynyt. Solullinen elämä kehittyy ja tuottaa uusia proteiinientsyymeja, joiden avullase keksii uusia toimintoja, mm. uusia tapoja kopioida DNA:ta ja tuottaa erilaisia solukalvomolekyyleja. Nämä uudet keksinnot johtavat siihen, että yhteisestä solupopulaatiosta (viimeisesta yhteisesta esi-isasta, LUCA:sta) erkaantuu kaksi erilaista kehityslinjaa: arkit ja bakteerit. 3900: Valtamerissa on jo runsaasti elämää, ja meren pohjalle laskeutuu pieniä solukasaumia. Vanhimmat nykyisin olemassa olevat sedimenttikalliot ovat syntyneet tästä merenpohjasta, ja sijaitsevat Groonlannin Isuassa. Näissä kallioissa on yhä merkkeja soluista, joita muinaisen meren pohjalle kerrostui. 3500: Pudasjarven Siuruan trondhjemiittinen gneissi, Euroopan vanhin alue, muodostuu. Monilajisia mikrobikasvustoja esiintyy sekä merissä etta kallioperassä. Niiden fossiileita löytyy nykyisin Etela-Afrikasta ja Australiasta. Osa eliöistä osaa jo yhteyttää (käyttää hyväkseen auringon valoenergiaa), mutta kyseinen reaktio ei vielä tuota happea. 2900: Suurin osa Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen kallioperastä muodostuu.mantereet liikkuvat yhteen muodostaen Vaalbara-supermantereen. Vaalbara hajosi miljoonaa vuotta sitten. Happea tuottava yhteyttaminen (fotosynteesi) on käynnistymässä, mutta happi sitoutuu ineraaleihin ja meriveteen.

4 2700: Suurin osa Pohjois- ja Itä-Suomen kallioperasta muodostuu. Laattatektoniikka liikuttaa mantereet yhteen, minka tuloksena syntyy Kenorlandsupermanner.Kenorland hajoaa miljoonaa vuotta sitten. 2300: Ilmasto on hyvin kylmä, ja Maa on ajoittain kokonaan jään peitossa. Suomessa on jaatikoita. Rauta saostuu merien pohjalle vuorotellen hapettuneessa ja pelkistyneessa muodossa, mikä osoittaa hapen määrän valtamerissä vaihtelevan. 2200: Tapahtuu happivallankumous. Sinilevien tuottamaa happea alkaa vapautua ilmakehään. Sinilevat muodostavat Perapohjan stromatoliitit Tervolan Peuranpalossa. Aitotumallisten eliöiden sisällä elää symbioosissa happea hengittaviä bakteereita, joista mitokondriot kehittyvät. 1900: Etelä-Suomessa on vilkasta saarikaaritulivuoritoimintaa, samanlaista kuin Filippiineillä nykyaan. Tulivuoritoiminnan merkit ovat edelleen nähtävissä kallioperamme amfiboliiteissa. Aitolahden hiilipussit (Corycium enigmaticum eli arvoituksellinen pikkupussi ) syntyvät. Näitä pidettiin aikoinaan maailman vanhimpina fossiileina. Nyt tiedetään, etta ne ovat sinileviä muistuttavia mikrofossiileja. 1880: Mikromantereet ja tulivuorikaaret törmäävät yhteen Suomen alueella. Törmäyksestä käytetään nimeä Fennian orogenia, ja se synnyttää maahamme Svekofennisen vuoriston. 1860: Litosfaarilaattojen liikesuunnat muuttuvat, ja syntyy venyttävää liikettä, joka aiheuttaa Suomen alueelle suuria syvanteitä (sedimenttialtaita). Hollolan Tiirismaan vanha hiekkakivi on esimerkki tällaisesta. 1834: Sarmantia-manner etelastä ja Amazonia-manner länestä törmäävät Svekofenniseen pääalueeseen, minka tuloksena muodostuu vuorijonoja Suomen alueelle (Nordic orogenia lännessä ja Svekobaltinen orogenia etelassa). Nykyinen maanpinta joutuu 18 kilometrin syvyyteen, 800 C lämpötilaan. Kiviaines alkaa sulaa nykyisen Etelä-Suomen alueella, jolloin syntyy migmatiittia ja graniittista magmaa. Etelä-Suomessa esiintyvä tummanpunainen granaattimineraali muodostuu näissä paine- ja lämpotilaolosuhteissa : Mantereet kerääntyvät yhteen ja muodostavat Columbia-supermantereen. 1800: Eteläisen ja läntisen Suomen Svekofenninen vuoristo hajoaa ja tapahtuu nopea maan kohoaminen. Maankuori stabiloituu ja muuttuu hauraaksi. Kuoressa muodostuu murrosvyöhykkeitä, kuten Etela-Suomen syvät merenlahdet, Halikonlahti ja Mynalahti, saariston Kihti ja osa Suomen järvien altaista. 1600: Valtavat vulkaaniset Rapakivi-graniittiesiintymät muodostuvat Fennoskandian alueella. Aikavaelluksen merkkikivet ovat tasarakeista Rapakiveä Taivassalosta.

5 1500: Monisoluiset rihmamaiset punalevät kehittyvät. Monisoluisuus mahdollistaa solujen välisen työnjaon, solujoukkojen erilaistumisen ja suurikokoisten kasvien ja vähitellen myös eläinten kehittymisen. Columbiasupermanner hajosi 1500_1300 miljoonaa vuotta sitten. 1275: Satakunnassa esiintyvä kivilaji oliviinidiabaasi on peräisin Maan vaipasta ja edustaa muinaisten tulivuorten purkauskanavia. Oliviinidiabaasit ovat erinomaisia kiuaskivia. 900: Mantereet ovat kerääntyneet yhteen laattatektoniikan vaikutuksesta ja muodostavat Rodiniasupermantereen. Happea tuottava fotosynteesi sitoo hiilidioksidia. Tulivuoritoiminta on alhaista. Ilmakehässä on vain vähän kasvihuonekaasuja. Maa jäähtyy lumipallomaaksi, mikä aiheuttaa evolutiivisen pullonkaulan. 660: Suuri osa Maapallosta jäätiköitynyt. Jäätiköitä on jopa lähellä päiväntasaajaa ja merijäätä on paljon. Tyhjentyneet ekolokerot voisivat täyttyä lämpimämpien välikausien aikana. Sienieläinten alkumuotoja kehittyy. 625: Härän kuvion Hyadien ja Kravun kuvion Praesepen avonaiset tähtijoukot syntyvät. 575: Etelä-Suomi on osin matalan meren peitossa. Maan laajenevissa matalissa merissä Ediacaraeliöstö monimuotoistuu voimakkaasti. Se edustaa mm.sienieläinten sekä nykyisten onteloeläinten (esim. polyyppien ja meduusojen) ja korallieläinten esi-isiä. 542: Lounais-Suomea peittävät matalat meret. Merielaimet monimuotoistuvat räjähdysmäisesti. Monet eläinryhmät, mm. trilobiitit, kehittävät kovan kuoren, mikä mahdollistaa niiden säilymisen fossiileina. Suurin osa nykyisistä eläinten pääryhmistä, mm. selkärankaiset, syntyvät. 488: Rodinia-supermanner pirstoutuu, valtameren pinta on korkeimmillaan. Ensimmäiset selkärankaiset kehittyvät. Korallit, sammaleläimet, lonkerojalkaiset, trilobiitit ja ensimmäiset selkärankaiset muodostavat kalkkikivikerrostumia Itämeren alueella. 470: Kosmisen asteroiditörmäyksen seurauksena maahan kohdistuu poikkeuksellisen voimakas meteoriittisade. Se ei aiheuta sukupuuttoaaltoa, vaan kiihdyttää uusien lajien kehittymistä Itämeren altaassa sekä muissa merissä. Ensimmäiset maaeläimet, niveljalkaiset, nousevat vedesta kuivalle maalle. 445: Mantereet jäätiköityvät liikkuessaan eteläiselle napa-alueelle. Jäätiköt sitovat veden, ja merenpinta laskee. Matalien merien eliöstöstä 85 % kuolee sukupuuttoon. 416: Euroopan ja Pohjois-Amerikan mantereet törmäävat, Kaledoninen vuorijono syntyy ja merenpinta laskee. Panssarihait ovat ensimmäisiä leuallisia selkärankaisia. Merissä on myös ensimmäisiä rustokaloja eli haiden ja rauskujen sukulaisia : Himalajan korkuinen Kaledoninen vuorijono kuluu, ja siitä syntyvät paksut jokikerrostumat peittävät Etelä-Suomen. Kaledonisesta vuorijonosta on jäljellä mm. Skandit eli

6 Kölivuoristo ja Appalakit. Kalalajit monipuolistuvat. Sammakkoeläimet seka hyönteiset syntyvät ja maakasvit monimuotoistuvat : Pangean supermanner on laajimmillaan. Suomi sijaitsee trooppisessa vyohykkeessä. Toistuvat jäätiköitymiset Etelanavalla aiheuttavat merenpinnan voimakasta vaihtelua. Monikymmenmetrisistä lieko- ja saniaispuumetsistä syntyy pääosa Maan kivihiilikerrostumista. Ensimmäiset siemenkasvit kehittyvät. Suuri osa nykyisistä hyönteisryhmistä on jo kehittynyt. Meganeura-sudenkorennon siipien kärkiväli 70 cm. 251: 90 % eliölajeista kuolee sukupuuttoon. Syitä tähän voi olla esim. Siperian basalttilaakiopurkaus tai asteroiditormäys. Vanhimmat merenpohjat ovat tämän ikäisiä, joten merkkejä tätä vanhemmasta elämästä tai törmayksistä ei pystytä etsimään meren pohjista. Matalat meret kuivuvat vuorisuolakerrostumiksi. 230: Pangean supermanner hajoaa, valtamerten pinnat kohoavat ja ilmasto lämpenee. Matelijoista kehittyvät kilpikonnat sekä ensimmäiset dinosaurukset ja nisäkkäät. Maapallolla kasvaa käpypalmumetsiä. Eroosio on hävittänyt Suomesta nämä kerrostumat. Aurinkokunta on edellisen kerran siinä kohdassa Linnunrataa, jossa se on nyt. 199: Pangean supermanner hajoaa. Merenpinnan vaihteluiden, asteroiditormäysten tai vulkanismin aiheuttamat ilmastonmuutokset tappavat noin puolet tunnetuista eliömuodoista. Ensimmäiset krokotiilit kehittyvät : Mantereet kulkeutuvat erilleen, ja Atlantti laajenee. Valtamerissä on ammoniittilajeja. Yksisoluiset kalkkikuoriset tarttumalevät yleistyvät. Ilmasto on kuuma ja kuiva. Dinosaurus- ja lentoliskolajit monimuotoistuvat. Esimerkiksi suuret sauropodit ovat yleisiä. Linnut kehittyvät. Maapallolla kasvaa havupuita, käpypalmuja ja saniaisia. 100: Seulasten avoin tähtijoukko syntyy. Alkuperäisen kaasu- ja pölypilven jäännökset näkyvät vielä valokuvissa. Valtamerien keskiselänteiden vulkanismi on aktiivista ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Maapallon ilmasto on lämmin ja pussieläimet kehittyvät. 73: Halkaisijaltaan noin 500 metriä oleva asteroidi iskee Lappajärven alueelle 50 km/s nopeudella. Isku vastaa voimakkuudeltaan miljoonaa Hiroshiman atomipommia, mutta ilman radioaktiivista säteilyä. Räjähdys tappaa kaiken elämän muutaman sadan kilometrin säteellä ,5: Valtamerten vedenpinnat ovat maksimaalisen korkealla. Skandinaviaa lukuun ottamatta Eurooppa on laajalti matalan meren peitossa. Monet kalkkikivikerrostumat (mm. Doverin rantatormat) syntyvät matalan meren pohjaan kerrostuvista tarttumalevien kalkkikuorista. Tulivuoritoiminnan ansiosta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on n. 4 kertaa ja keskilämpötila 5 oc nykyistä korkeampi. Koppisiemeniset kasvit yleistyvät nopeasti. Erilaisia dinosauruksia runsaasti, mm. sarvinaamoja, ankannokkasauruksia ja Tyrannosaurus rex Pohjois-Amerikassa.

7 65,5: Jukatanin niemimaalle iskeytyy läpimitaltaan kymmenen kilometrin kokoinen asteroidi (Chicxulubin kraateri). Intiassa tapahtuu massiivinen Deccan basalttilaakiopurkaus. Ilmassa on runsaasti polya ja tuhkaa. Katastrofaalisen nopeita ilmakehän muutoksia: lämpötila laskee, otsonikerros tuhoutuu, happamia sateita. Suurin osa dinosauruksista ja monet merieläimet kuten ammoniitit ja belemniitit kuolevat sukupuuttoon. 60: Pussielaimista ja istukallisista nisakkaista kehittyy nopeasti uusia lajeja. Ensimmäiset hyonteissyöjat, kädelliset ja jyrsijät kehittyvät. 45: Valtamerten pinnat ovat edelleen korkealla. Baltia ja Suomi ovat ajoittain matalan meren peitossa. Baltian meripihka syntyy. Lisäksi kehittyy paljon uudentyyppisiä nisäkkäitä kuten sorkkaja kavioeläimiä. 40: Alpit kohoavat vuoristoksi Afrikan töräatessä Eurooppaan. Nykyiset nisäkkäiden pääryhmät ja yli puolet nykyisista lintulahkoista ovat jo olemassa. Suden näköinen valaiden alkumuoto Pakicetus elää Aasiassa. 35: Maakannas Etelämantereen ja Etelä-Amerikan välillä katkeaa. Etelamannerta kiertävä kylmä merivirta käynnistyy, ja Etelamanner alkaa jäähtyä ja jäätiköityä. 25: Ilmasto viilenee. Maapallolla elää runsaasti sapelihampaisia petonisäkkäitä. Koppisiemeniset kasvit kehittyvät ja lajiutuvat. 10: Orionin suuri kaasusumu syntyy. Se näkyy taivaalla aluksi suurena mustana läiskänä. Nykyisin sumua valaisevat sen edessä olevat nuoret kirkkaat tähdet. Tähtiä syntyy yhä edelleen tämän sumun pimeissä sisäosissa. Maapallon ilmaston viileneminen jatkuu. Euroopan ensimmäiset hirvi- ja norsueläimet kehittyvät. 6: Gibraltarinsalmen alueen kallioperän kohoaminen ja valtameren pinnanvaihtelut eristävät Välimeren sisämereksi, joka kuivuu toistuvasti suola-aavikoksi. Itä-Afrikka kuivuu ja apinaihmiset siirtyvät savanneille. Suurin tunnettu lentävä lintu Argentavis (siipivali yli 7 m) etsiskelee haaskoja Etelä-Amerikassa. 4: Etiopian apinaihminen (Ardipithecus ramidus) vaeltaa jo kahdella jalalla Afrikassa. Pohjois- Amerikassa on murmelia muistuttavia sarvekkaita jyrsijöitä. 3: Panamankannas kohoaa, ja lämmönvaihto Atlantin ja Tyynen valtameren välillä loppuu. Atlantin vesimassat jäähtyvät, ja viimeisin jääkausien vaihe alkaa Skandinaviassa. Apinaihmiset tekevät ensimmäiset työkalut. Etelä-Amerikassa on tonnin painoisia jyrsijöitä.

8 1: Aurinkokunta vaeltaa naapuritähtien suhteen noin 65 valovuotta miljoonassa vuodessa. Tähtitaivas on täysin erinäköinen kuin nykyisin. Pohjois-Euroopassa jäätiköitymiset ovat yhä laajempia ja kestävät kauemmin. Välimeren isoilla saarilla on kääpiökokoisia norsuja. 0,2: Maan akselin kaltevuuden ja Maan radan muodon vaihteluista johtuvat noin vuoden sykleissä toistuvat ilmaston muutokset ja laajat jäätiköitymiset kiihdyttävät eliökunnan evoluutiota. Nykyihminen (Homo sapiens) kehittyy Afrikassa. 0,012: Maanviljely ja ihmisen kulttuurievoluutio alkavat Lahi-idässä. 0,060: Jäätiköt kasvavat ja sitovat paljon vetta. Valtamerten pinta laskee ja Punainenmeri kuivuu. Nykyihminen siirtyy Afrikasta Eurooppaan. Taivaan tähtikuviot ovat tunnistettavissa nykyisiksi. 0,03: Etela-Suomi on runsastuottoista aroa, jolla vaeltaa mammutteja. Euroopassa on luolaleijonia, villasarvikuonoja ja jättikauriita. Useita ihmislajeja on yhä elossa. Läheinen sukulaislajimme neandertalinihminen kuolee sukupuuttoon. Nykyihminen tekee Euroopan luolamaalaukset. 0,023: Hyrrämäisen prekessioilmiön seurauksena Maan pyörähdysakselin suunta muuttuu taivaan tähtien suhteen vuoden syklissä. Nykyinen pohjantähti, Polaris, oli edellisen kerran pohjantähtenä vuotta sitten. 0,020: Koko Suomea peittää Skandinavian mannerjaatikkö, jonka eteläreuna ulottuu Pohjois- Saksaan. Lounais-Suomen kallioperä painuu noin 2 km paksun jään painon alla. 0,0117: Ilmasto lämpenee 5-10 C muutamassa vuosikymmenessä. Jäätikkö sulaa, ja sen reuna perääntyy nopeasti Lounais-Suomessa. Jäätikön reuna rajoittuu n. 100 m syvään veteen, jossa kelluu jäävuoria, kuten nykyisin Gronlannin vesillä. 0,010: Runsaasti jääkauden suurikokoisia nisäkkäitä kuolee sukupuuttoon. 0,005: Ensimmäiset korkeakulttuurit muodostuvat Mesopotamiaan, Egyptiin ja Kiinaan. Kirjoitustaito keksitään Mesopotamiassa. Korkeakulttuurien piirteinä ovat kehittynyt maatalous, kaupunkimainen asutus, ammattiryhmien eriytyminen, kehittynyt hallintojärjestelmä ja kirjoitustaito. Taivaankappaleiden liikkeet toimivat kalenterina. 0,0004: Kaukoputki ja mikroskooppi keksitään. Galileo Galilei havaitsee teleskoopillaan Kuun vuoret ja Jupiterin neljä kuuta sekä osoittaa Venuksen vaiheita apuna käyttäen maan pyörivän auringon ympäri. Aurinkokeskinen maailmankuva korvaa maakeskisen maailmankuvan. Robert Hooke havaitsee mikroskoopilla korkkitammessa olevat solut. 0,00015: Charles Darwinin teos Lajien synty ilmestyy Evoluutioteoria kumoaa antiikin ajoista voimassa olleen näkemyksen, jonka mukaan lajit ovat muuttumattomia.

9 0,00006: DNAn rakenne ja geneettinen koodi selvitetään. Miehitetyt avaruuslennot alkavat, ja kymmenen vuoden kuluttua ihminen astuu toisen taivaankappaleen (Kuun) kamaralle. Ihminen muuttaa voimakkaasti elinympäristöjäöja aiheuttaa runsaasti sukupuuttoon kuolemisia. 0: Elioiden genomeita pystytään hallitusti muokkaamaan. Ihmisen laji ei välttämättä ole enää luonnonvalinnan kohteena. Planeettoja on havaittu lukuisten muiden tähtien ympäriltä - on myös havaittu noin maan kokoisia planeettoja jotka ovat elämän vyöhykkeellä.

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

5. Geologiset maailmankaudet

5. Geologiset maailmankaudet 5. Geologiset maailmankaudet 5.1. Mannerliikunnot 5.2. Ilmastonmuutokset eri maailmankausina 1 5. Geologiset maailmankaudet Varhaisin elämästä kertova fossiililöytö (fotosynteettisiä bakteereita) Ensimmäinen

Lisätiedot

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Sisällys. Maan aarteet 7

Sisällys. Maan aarteet 7 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24

Lisätiedot

Alkuräjähdysteoria. Kutistetaan vähän...tuodaan maailmankaikkeus torille. September 30, fy1203.notebook. syys 27 16:46.

Alkuräjähdysteoria. Kutistetaan vähän...tuodaan maailmankaikkeus torille. September 30, fy1203.notebook. syys 27 16:46. Alkuräjähdysteoria Maailmakaikkeude umerot Ikä: 14. 10 9 a Läpimitta: 10 26 m = 10 000 000 000 valovuotta Tähtiä: Aiaki 10 24 kpl Massaa: 10 60 kg Atomeja: 10 90 kpl (valtaosa vetyä ja heliumia) syys 27

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Kyösti Ryynänen Luento

Kyösti Ryynänen Luento 1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden

Lisätiedot

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Mitä elämä on? Elämän kemia. Elämän edellytykset. Maan elämä. Elämä sellaisena kuin sen tunnemme 18/11/2014

Mitä elämä on? Elämän kemia. Elämän edellytykset. Maan elämä. Elämä sellaisena kuin sen tunnemme 18/11/2014 Mitä elämä on? Johdatus astrobiologiaan, syksy 2014 Luento 2 Marianna Ridderstad Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Elämää voidaan luonnehtia: ympäristöstään

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

CERN-matka

CERN-matka CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14

Lisätiedot

Ajan osasia, päivien palasia

Ajan osasia, päivien palasia Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Juha Ojanperä Har javalta

Juha Ojanperä Har javalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 06.10. - 08.12.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

Vuorovaikutuksien mittamallit

Vuorovaikutuksien mittamallit Vuorovaikutuksien mittamallit Hiukkasten vuorovaikutuksien teoreettinen mallintaminen perustuu ns. mittakenttäteorioihin. Kenttä viittaa siihen, että hiukkanen kuvataan paikasta ja ajasta riippuvalla funktiolla

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

EKSOPLANEETAT. Kyösti Ryynänen Kyösti Ryynänen

EKSOPLANEETAT. Kyösti Ryynänen Kyösti Ryynänen EKSOPLANEETAT 1. Planeettasysteemien muodostuminen 2. Elämälle suotuisat planeettasysteemit 3. Elämälle suotuisat planeetat ja kuut 4. Löydetyt eksoplaneetat 5. Elämän tunnistaminen eksoplaneetoilta UNIVERSUMI

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Tehtävä 1.1. Kerro lyhyesti, minkälaisia laattatektonisia ympäristöjä merkityt alueet edustavat? (2 p)

Tehtävä 1.1. Kerro lyhyesti, minkälaisia laattatektonisia ympäristöjä merkityt alueet edustavat? (2 p) TEHTÄVÄ 1. (10 p) Nimi: Henkilötunnus: Oheiseen maailmankarttaan on merkitty kolme aluetta (A, B ja C), joista on seuraavilla sivuilla tarkemmat karttakuvat. Vastaa alueista esitettyihin kysymyksiin. Vastaustesi

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Esimerkki - Näkymätön kuu

Esimerkki - Näkymätön kuu Inversio-ongelmat Inversio = käänteinen, päinvastainen Inversio-ongelmilla tarkoitetaan (suoran) ongelman ratkaisua takaperin. Arkipäiväisiä inversio-ongelmia ovat mm. lääketieteellinen röntgentomografia

Lisätiedot

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:

Lisätiedot

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan

Lisätiedot

Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen KESKILÄMPÖTILA. Medieval Warm period 17.1.2013 PLANEETTAKUNTIEN MUODOSTUMINEN MITEN ILMASTONVAIHTELUJA TUTKITAAN

Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen KESKILÄMPÖTILA. Medieval Warm period 17.1.2013 PLANEETTAKUNTIEN MUODOSTUMINEN MITEN ILMASTONVAIHTELUJA TUTKITAAN Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen 1. Planeetan lämpötilan muodostuminen 2. Planeetan jäähtyminen/lämpeneminen 3. Planeetan asennon ja radan muutokset 4. Maa-planeetan lämpötilahistoria www.helsinki.fi/~ryynane/climate.html

Lisätiedot

- eliöistä peräisin olevien, osittain hajonneiden hiilipitoisten aineiden seos 1p - lista max 4p, á 0.5 p/kohta - kieli ja selkeys 1p

- eliöistä peräisin olevien, osittain hajonneiden hiilipitoisten aineiden seos 1p - lista max 4p, á 0.5 p/kohta - kieli ja selkeys 1p 1. Mistä maan orgaaninen aines koostuu? Maan orgaaninen aines on kasveista, eläimistä ja mikrobeista peräisin olevien, osittain hajonneiden hiilipitoisten aineiden seos, joka sisältää: 1. noin 58 % hiiltä

Lisätiedot

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA. Valintakoe on kaksiosainen:

TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA. Valintakoe on kaksiosainen: A sivu 1(3) TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit

Lisätiedot