Hurjat mittakaavat Hurjat historiat

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hurjat mittakaavat Hurjat historiat"

Transkriptio

1 Hankkeen tausta Tapahtumia Vieraskirja 13,7 kilometriä pitkä vaellus- ja ulkoilureitti Tuorlan observatoriolta Turun yliopistolle kuvaa maailmankaikkeuden 13.7 miljardin vuoden pituista historiaa. Yksi kilometri reitillä vastaa miljardia vuotta, ja yksi metri miljoonaa vuotta. Maailmankaikkeuden historian keskeiset tapahtumat on merkitty reitin varrelle niiden oikeaa ajoitusta vastaaviin kohtiin. Hurjat mittakaavat Hurjat historiat Aikajana Reittikartta Opastetut vaellukset Yhteystiedot

2

3 Aika (miljardia vuotta, GA) z Ga (punasiirtymä) = ISO 13440, z = 15 Alkuräjähdys. Maailman kaikki aine ja energia syntyy ensimmäisen sekunnin tuhannesosan aikana. Materiaan sisältyvä energia tulee suuremmaksi kuin hiukkasten nopeuteen (säteilyyn) sisältyvä energia. Alkaa aineen aika: pienent massakeskittymät alkavat kasvaa suuremminksi 13200, z = Valon jatkuva sironta loppuu ja valo pääseen esteettä etenemään. Syntyy mikroaalto-taustasäteily, jonka lämpötila on 3000 K, or 2700 C. Ensimmäiset tähdet syntyvät Toisen sukupolven (Pop II) tähdet syntyvät Lue lisää

4 z = 3 Maailmankaikkeuden suureimmat rakenteet, galaksiryhmät, alkavat muodostua Lue lisää z = Maailmankaikkeus on täynnä aktiivisia galakseja, kvasaareja z = 2 Tähtiä syntyy eniten tähtipurkaus-galakseissa

5 8650 z = 1.25 Linnunradan kiekko syntyy z = 1 Linnunratojen super-ryhmät Alkavat syntyä Lue lisää

6 z = 0.76 Pimeä energia kiihdyttää maailmankaikkeuden laajenemista Lue lisää z = 0.65 Tähti 51 Peg, syntyy. Vuonna 1994, sen ympäriltä löydetään ensimmäinen oman planeettakunnan ulkopuolinen planeetta Lue lisää

7 4568 z = Aurinkokunta syntyy, ja sen mukana myös Maa-planeetta Theia törmää Maahan. Kuu syntyy Ensimmäiset Zirkonit syntyvät Vanhimmat tähän asti säilyneet kivet syntyvät Voimakas Kosmisen Pommituksen kausi Elämä syntyy??? (Merkkejä Isuan kallioissa) Lue lisää Eämä on olemasa??? Vanhimmat mikrofossiilit tallettuvat Barbertonin ja Pilbaran liuskeisiin?? Vanhin kallioperä syntyy Lue lisä

8 Aika Miljoonaa Vuotta (Ma) sitten Syanobakteerit syntyvät; Happi alkaa nousta (hitaasti) ilmakehässä Mantereet kerääntyvät Vaalbara supermantereeseen Mantereet kerääntyvät Kenorlandin upermantereeseen Lue lisää Maa jäätyy ajoittain jääplaneetaksi Happi nousee. Meriveteen liuennut rauta ajottain hapettuu ja saostuu, ja muodostaa kerroksia meren pohjaan Vanhimmat syanobakteereiden fossiilit syntyvät/ Eukaryootit ilmestyvät?? Lue lisää Columbia supermanner syntyy Monisoluiset, rihmamaiset punalevät syntyvät Columbia supermanner hajoaa 1 000

9 Rodinia supercontinent forms Kryogeenikausi 750 Lumipalloplaneetta toistuu kolme kertaa Lue lisää Ediakarakausi Pehmeärakenteisia Ediacara-eläimiä on runsaasti merissä , Kambrikausi 500 Meriin ilmestyy nopeasti suuri määrä uusia eliöitä (Kambrikauden räjähdys). Näillä on kovat (kitiiniset) tukirakenteet joiden ansioista ne säilyvät hyvin fossiileina (esim. Burgessin liuskeet kanadassa) Sammaleet ja saniaiset ilmestyvät kuivalle maalle Lue lisää

10 Ma Ordoviikkikausi Ilmasto lämmin, Meren pinta korkealla, +??? m Ilmasto jäähtyy. Syntyy suuria jäätiköitä. Meren pinta laskee. Rannikkovedet kuivuvat Ma Siluurikausi Ilmasto lämpenee Jäätiköt sulavat; Meren pinta +??? m Ma, Devonikausi alkaa 400 Rodinia supermanner jatkaa hajoamista. Korallit, sammaleäimet, lonkerojalkaiset ja trilobiitit muodostavat kalkkikivikerroksia Itämeren pohjaan. Ensimmäiset leuattomat selkärankaiset ilmestyvät meriin. 470 Ma Asteroidivyöhykkeessä tapahtuu törmäys Marsin ja Jupiterin välissä. Tämän seurauksena Maahan putoaa paljon meteoriitteja eivät aiheuta tuhoa. Elämä kukoistaa merissä mm. yhdeksän metrinen oikosarvi Orthocerai. Niveljalkaisista kehittyy ensimmäiset kuivan maan eläimet, joiden vanhimmat fossiilit ovat 460 Ma vanhoja Noin 85% merien eliöstöstä kuolee sukupuuttoon Lue lisää Euroopan ja Amerikan mantereet törmäävät ja muodostavat Alppien korkuisen Kaledoonien vuorijononhigh (Scandit / Köli), Skotlannin Ylämaa ja Appalakit ovat näiden jäänteitä) Ensimmäiset leualliset selkärankaiset, eli pansarikalat ilmestyvät nämä ovat petoja, ja niihin kuuluu mm. 10- metrinen Placodermi.

11 Ma Devonikausi CO 2 pitoisuus laskee, ilmasto jäähtyy. Jäätköitä muodostuu, ne sitovat vettä, ja meren pinta laskee. Kuivat maaalueet kasvavat Ma Hiilikausi 300 Kalat ja kasvisto kukoistavat. Ensimmäiset luukalat, mm. hait, rauskut ja sillikuninkaat ilmestyvät ja lisääntyvät panssarikalojen hävitessä. Nämä ovat kaikki petoja Lihaseväiset kalat ilmestyvät, nistä kehittyy myös sammakkoeläimet. Nämä ovat ensimmäisiä selkärankaisia jotka siirtyvät kuivalle maalle noin 400 Ma sitten. Niveljalkaisiin kuuluvat hämähäkit ilmestyvät eläinlajistoon, ja hyönteiset monimuotoistuvat ja valloittavat kuivaa maata. Maakasvit monimuotoistuvat ja kukoistavat; puut kasvavat jopa 30-metrisiksi. Nopeat ja voimakkaat ilmaston muutokset aiheuttavat taas laajoja sukupuuttoja Viimeisin supermanner Pangaea muodostuu kun Gondwana ja Laurasia yhdistyvät. Ural vuoristo syntyy. Säännöllisesti muuttuva jäätiköityminen etelänavalla muuttaa voimakkaasti meren pinnan tasoa. Kymmenien metrien korkuiset saniaismetsät ovat tropiikissa yleisiä, mutta ne tuhoutuvat toistuvasti ja hautautuvat nousevaan veteen, ja muodostavat samalla suurimman osan Maan hiilivarannoista. Matelijat ilmestyvät.

12 Ma Permikausi Ilmasto on kylmä ja kuiva. Laajat jäätiköt sitovat paljojn vettä. Meren pinta on alimmillaan 80 m Ma Triaskausi Paljon tulivuoritoimintaa CO 2 pitoisuus nousee, ilmasto lämpenee. Meren pinta nousee noin nykytasolle 200 Hiilikauden kasvillisuus on hyvin vaihteleva. Suuren Meganeurasudenkorennon siipienväli on 75 cm. Pangaean supermanner on suurimmillaan, ja nyt se alkaa hajoamaan. Mantereet liikkuvat kohti nykyisiä sijaintejaan Matalat meret vetäytyvät yhä pienemmiksi. Ja jälelle jäävät alueet haihtuvat, jättäen suuria suolakasautumia, jotka jäävät mannerten sisään vuorisuolakerrostumiksi. Ilmasto suosii havupuita, jotka valtaavat alaa muilta kasveilta. Matelija tovat suuria, vhvoja ja liikkuvat neljällä jalalla. 251 Ma Laaja extinction: 70 % maan lajeista, ja jopa 95% merien lajeista kuolee sukupuuttoon. Aiheuttajaa ei tarkaan tunneta, se saattaa olla Siberian basalttipurkaus, ja/tai asteroiditörmäys. Nopea hiilidioksidin nousu johtaa voimakkaaseen kasvihuoneilmiöön. Matelijat monipuolistuvat nopeasti. Ilmestyy kilpikonnia, krokodiileja, dinosauruksia, ja lentoliskoja nämä ovat ensimmäisiä lentäviä eläimiä, joista suurimpien siipienväli on jopa11 metriä. Merissä on runsaasti joutsenliskoja ja kalaliskoja. Nämä kasvavat jopa 23 metriä pitkiksi ja muistuttavat nykyajan delfiinejä. Ensimmäiset nisäkkää ilmestyvät.

13 Ma Jurakausi Ilmasto on hyvin Lämmin, o C tropiikissa, o C Euroopassa. Merenpinta nousee Triaskauden lopussa noin puolet eliölajeista kuolee sukupuuttoon. Sukupuuton syyt eivät ole selvät ehkä johtuu asteroiditörmäyksestä tai nopeasta ilmaston muutoksesta. Jurakaudella eliöstä toipuu sukupuutosta. Merissä ammoniitteja, yksisoluisia ja kalkkikuorisia tarttumaleviä. Vegetation goes all the way to the polar regions. Mantereet liikkuvat kohti nykyisiä sijaintejaan ,5 Ma Liitukausi Lämpötilat korkeat, jopa merten keskilämpötila +18 o C Meren korkeus m 100 Elämä kukoistaa matalissa vesissä. Muodostuu runsaasti kalsiittisedimenttejä, jotka ajan mittaan uuttuvat kalkkikiveksi. Dinosaurukset, krokodiilit ja korallit leviävät korkeille leveysasteille. Elöinkuntaan kuuluu paljon hyönteisiä, hämähäkkejä, sammakkoeläimiä, ja lintuja Varhaiset nisäkkäät pussieläimet ja istukalliset eläimet ilmestyvät. Koppisiemeiset kasvit ilmestyvät, kukoistavat ja monimuotoistuvat.

14 Ma Liitukausi Jatkuu CO 2 pitoisuus noin 4 kertaa korkeammalla, lämpötila n. 5 o C korkeampi, ja merten pinta noin metriä korkeampi kuin nykyään 65,5 Ma Lämpötila putoaa, otsonikerros häviää, ja happosateet ovat yleisiä 50 Eurooppa on laajalti - Scandinaviaa lukuunottamatta meren alla. Syntyy paljon kalkkikivikerrostumia, mm. Doverin rantakalliot. Liitukauden nimi tulee näistä kalkkikivstä (näitä käyytetään liituna ) Merissä on runsaasti elämää, dinosaurukset ovat hyvin monimuotoisia, esimerkiksi Ceratopsidae, ankan-nokka dinosaurukset ja Tyrannosaurus rex ovat yleisiä Pohjois-Amerikassa. 10-kilometrinen asteroidi iskeytyy Yakatanin niemimaalle, lähelle Chicxulubin kaupunkia. Isku tuhoaa välittömästi kaiken elämän lähialueilla, ia nostaa ilmaan valtavan määrän kiveä, pölyä ja muuta roisketta, jotka leveiävät koko planeetan ilmakehään. Graateri on halkaisijaltaan 170 km, ja isku aiheuttaa laajan maanjäristyksen. Maan vastakkaisella puolella tapahtuu massiivinen basalttipurkaus (Deccan Trap). Kaikki dinosaurukset (paitsi linnut), samoin monet merieliöt, ja yhteensä 75% maan eliökunnasta kuolee sukupuuttoon. Pienet nisäkkäät ja kasvillisuus selviytyvät.

15 Vulkanismi on vähäistä, CO 2 pitoisuus laskee, jäätiköt kasvavat, meren pinta laskee, ja kuivan maan alueet kasvavat Ma Paleogeenikausi 55,8-34 Ma Eoceeni epookki Lämpötila nousee nopeasti 4 o C, Ei jäätiköit, meren pinta on korkealla +???? metriä 25 Pussieläimet ja Eutheria, istukalliset nisäkkäät, monipuolistuvat nopeasti. Ensimmäiset hyöntreissyöjät, lepakot ja jyrsijät kehittyvät. Supermanner-sykli kääntyy kohti seuraavan supermantereen muodostumista. Kalliovuoret, Andit, Alpit ja Himalaja alkavat muodostua. Australia, Antarktis ja Etelä-Amerikka ovat yhä maa-yhteydessä, ja muodostavat laajan Godwanan mantereen. Pussieläiment leviävät Pohjois-Amerikasta maayhteyden kautta Australiaan. Nisäkkäät kehittyvät yhä enemmän nykyisen lajiston kaltaiseksi. Paljon uusia nisäkkäitä syntyy, kuten kavio- ja sorkkaeläimet. 47 Ma sitten paljon erilaisia lajeja hautautuu ja fossiloituu alueeseen jota nykyään kotsutaan nimellä Messel Pit. Nykyään se sijaitsee Saksan alueella. Fossiilien seassa on parhaiten säilynyt vanhin kädellinen fossiili, joka on nimetty Idaksi apina-ihminen joka saattaa olle ihmisen linjan esi-äiti. Maayhteys Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä (Islannin kautta) katkeaa, ja meriyhteys Atlantin ja Pohjoisen Jäämeren välille avautuu. Pohjois-Eurooppa on toistuvasti veden alla, ja Balttian meripihka syntyy havupuiden pihkasta. Sen sisään fossiloituu kokonaisia hyönteisiä. Trooppiset mangrovemetsät ulottuvat Eurooppaan asti.

16 23 5,3 Ma Miocene epoch Meren pinta on yhä ajoittain korkealla, mutta ilmasto on jäähtymässä Meren pinta laskee jopa 60 metriä kun vesi sitoutuuu suuriin jäätiköihin 6 Ma Ilmasto on kylmä ja kuiva Maailman kartta on jo varsin samannäköinen kin se on nyt. Mantereiden sijainnit ja vuoristot ovat jo synnyttäneet nykyisenlaiset meri- ja ilmavirrat. Monia uusia lajeja ilmesyy, kuten rakkoleviä, hetulavalaita. Koralliriutat leviävät. Hirviä, norsuja, kameleita. Gibraltarin salmen kohoaminen eristää Välimeren altaan valtamrestä, ja johtaa sen kuivumiseen, Kuolleen meren kaltaisten suolaisten vaiheiden kautta suola-aavikoksi joka on jopa 2 kilometriäatlantin pinnan alapuolella. Itä-Afrikan hautavajoama syntyy. Itä-Afrikka kuivuu suuriksi ruohoaroiksi ja savanneiksi. Suuin osa nykyisistä eläimistä on jo olemassa. Argentavis on suurin koskaan elänyt lentokykyinen lintu, sen siipien väli on yli 7 metriä. Apina-ihminen siirtyy savannille 5 Ma

17 Plioseeni 5,3 2,4 Ma Gibraltarin salmi Atlantista Välimereen aukeaa taas, ja Välimeren allas täyttyy nopeasti tulvivasta vedestä Beringin salmen avautuminen avaa vesiyhteyden Pohjoisen Jäämeren ja Tyynen Valtameren välille ja mahdollistaa merieläinten liikkumisen merestä toiseen 3 Ma Panaman kannas on niin korkea että se sulkee vesiyhteyden Tyynen Etelämantereella Valtameren ja Atlantin välillä. Tämän seurauksena Atlantti jäähtyy, ja on suuri jäätikkö viimeisin jäätiköitymisten aika alkaa Skandinaviassa. Mantereiden Ja valtamerten liikkeet aiheuttavat voimakasta tulivuoritoimintaa jonka seurauksena pinta on matalalla hiilidioksidipitoisuus nousee. Tämä aiheuttaa tilapäistä ilmaston lämpenemistä noin 3.3 Ma vuotta sitten Ma Pleistoseeni 2.6 Ma 2 Ma Ilmasto jäähtyy Hominidit tekevät ensimmäiset työkalut

18 Suuria ja pitkäaikaisia Jäätiköitä pohjois-euroopassa 0,65 Ma Maan akselin kaltevuuden muutos aiheuttaa sen että kesät ovat pohjoisella pallonpuoliskolla hyvin kylmiä niin kylmiä että lumi ei sula kesän aikana. Tämä johtaa jäätiköiden kasvamiseen pohjoisilla leveysasteilla. Voimakkaat jäätiköitymiset toistuvat vuoden jaksoissa. Jäätiköitymiset kiihdyttävät evoluutiota, mutta aiheuttavat myös sukupuuttoja. Pohjoisessa eliökunta elää hyvin voimakkaiden ilmastonmuutosten alaisena. Jäätiköt kasvavat ja pienenevät kausittain. Meren 0,2 Ma korkeus korreloi jään määrän kanssa. Meren pinta laskee jopa??? metriä Homo lajit kehittyvät Afrikan lämpimämmässä ilmastossa. Homo sapiens ilmestyy; jotkut Homo lajit vaeltavat pois Afrikasta. Kylmien kausien aikana jäätiköt kasvavat ja sitovat paljon vettä. Lämpiminä aikoina veden pinta taas nousee. Saaret ja manner ovat välillä kiinni toisissaan, välillä erillään. Täten jäätiköt vaikuttavat koko planeetan olosuhteisiin vaikka suoranainen ekosysteemin tuhoutuminen tapahtuu vain pohjoisessa missä jäätikkö peittää maaalueita. 0,1 Ma

19

20

21 Jäätiköt kasvavat, Merenpinnat ovat hyvin alhaalla 0,06 Ma Punainen meri kuivuu. Nykyihminen levittäytyy Afrikasta, ilmeisesti kulkemalla Punaisen meren kuivuneen altaan yli. Ihminen levittäytyy Eurooppaan, ja itään, Austraaliaan asti. Ihmisen tulo ja ilmaston muutokset aiheuttavat monien suurten riistaeläinten ja petojen kuolemisen sukupuuttoon. Tähtikuviot taivaalla ovat tunnistettavissa. Toistuvat jäätiköitymiset jatkuvat 0,03 Ma 0,025 Ma Väliaikainen lämpimämpi ilmasto jäätiköiden välillä. Euroopassa on luolaleijonia, villamammutteja ja jättiläisvuohia Meren pinta on matalalla ja kaikki Itämeren saaret ovat yhteydessä mantereeseen Viisi ihmislajia on vielä olemassa (H. sapiens, H. nearderthalis, H. erectus, H. florensiensis). Nykyihminen siirtyy Eurooppaan, Austraaliaan ja ehkä Amerikan mantereelle. Nykyihminen tekee luolamaalauksia Euroopassa. Ihmisen lähin sukulaislaji, Nearderdahlin ihminen, kuolee sukupuuttoon. Pohjantähti, Polaris, oli edellisen kerran samassa suunnassa pohjoisessa

22 0,02 Ma Ilmasto on kylmimmillään. Jäätiköt suuria. Merenpinta jopa metriä nykyistä alempana. 0,012 Ma Pari kilometriä paksut jäätiköt ovat laajimmillaan ja peittävät Skandinavian jään eteläreuna ulottuu Pohjois-Saksaan. Luoteisen Suomen peruskallio painuu kaksi pikometriä alapäin jään painon alla. Maanviljely ja sosiaalinen kulttuuri alkavat Lähi-Idässä Ma Holocene Lämpötila louse nopeasti, jopa 5-10 astetta parissa vuosikymmenessä. Jäätiköt sulvat. Itämeri vapautuu jään alta vuotta sitten Ilmasto alkaa lämpenemään ja jäätiköt sulavat nopeasti Jäätikön reuna vetäytyy nopeasti Skandinaviassa, jopa 250 metriä vuodessa. Sitä ympäröi 100 metriä Yoldian meri, jossa kelluu jäävuoria, kuten nykyään Gröönlannin rannikolla. Kun Suomen etelärannikko vapautuu jään alta, vain korkeimmat kallioiden huiput nousevat kylmän vedepinnan yläpuolelle. Monet jääkauden eläimet kuolevat sukupuuttoon sekä ilmastonmuutoksen että ihmisen (metsästäjän) vaikutuksen takia vuotta

23 Olosuhteet riippuvat mm. merivirroista Nämä taas riippuvat veden fysikaalisista ominaisuuksista! Ja mantereiden sijainnista.. Ja ilmastosta...ja ilmakehän koostumuksesta...

24 Kauniitta keskinäisiä riippuvuuksia

25

26 Katastrofeista: punctuated equilibrium - Sattumatekijä!

27 5000 vuotta 400 vuotta 150 vuotta Ensimmäiset sivilisaatiot syntyvät Mesopotaniassa, Egyptissä ja Kiinassa. Kirjoitustaito keksitään. Maatalous kehittyy, kaupunkimainen asuminen, eriytyneet ammatit ja keskitetty hallinto ja kirjapito alkavat. Taivaankappaleiden liikettä aletaan käyttää kalentereina. Kaukoputki ja mikroskooppi keksitään. Galileo Galilei näkee Kuun vuoret, Jupiterin neljä kuuta, ja osoittaa Venuksen vaiheiden avulla että Maa kiertää Aurinkoa. Robert Hooke havaitsee mikroskoopin avulla solut puun kuorisolukosta. Charles Darwinin kirja Laien synty julkaistaan Evoluutioteoria haastaa ikivanhan käsityksen jonka mukaan lajit ovat muuttumattomia. 60 vuotta 50 vuotta now DNAn rakenne ja geneettinen koodi selvitetään. Miehitetyt avaruuslennot alkavat, ja kymmenen vuoden kuluttua ihminen astuu toiselle taivaankappaleelle, Kuuhun. Ihmiskunta vaikuttaa voimakkaasti ympäristöön ja aiheuttaa paljon lajien kuolemista sukupuuttoon. Eliöiden genomeita voidaan muuttaa kohdennetusti, halutulla tavalla. Ihmiset eivät enää välttämättä ole luonnonvalinnan kohteena. Planeettoja löydetään monien tähtien ympäriltä, jopa Maan kaltaisia planeettoja jotka ovat elämänvyöhykkeellä oman tähtensä kiertoradalla.

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

5. Geologiset maailmankaudet

5. Geologiset maailmankaudet 5. Geologiset maailmankaudet 5.1. Mannerliikunnot 5.2. Ilmastonmuutokset eri maailmankausina 1 5. Geologiset maailmankaudet Varhaisin elämästä kertova fossiililöytö (fotosynteettisiä bakteereita) Ensimmäinen

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia

Lisätiedot

13530: On pimeä aika. Galaksit ja tähdet eivät ole vielä syntyneet. Taustasäteilyn säteilylämpötila on noin on noin 55 K eli -218 C.

13530: On pimeä aika. Galaksit ja tähdet eivät ole vielä syntyneet. Taustasäteilyn säteilylämpötila on noin on noin 55 K eli -218 C. 13720: Maailmankaikkeus syntyy alkuräjähdyksessä eli Big Bangissa. Ensimmäisen millisekunnin kuluessa syntyvät vetyatomien ytimet eli protonit. Heliumatomien ytimet eli alfahiukkaset syntyvät, kun maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Mitä elämä on? Elämän kemia. Elämän edellytykset. Maan elämä. Elämä sellaisena kuin sen tunnemme 18/11/2014

Mitä elämä on? Elämän kemia. Elämän edellytykset. Maan elämä. Elämä sellaisena kuin sen tunnemme 18/11/2014 Mitä elämä on? Johdatus astrobiologiaan, syksy 2014 Luento 2 Marianna Ridderstad Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Elämää voidaan luonnehtia: ympäristöstään

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

Mikä on elinympäristö?

Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Elinympäristö eli habitaatti on tietynlainen paikka, jossa vallitseviin olosuhteisiin tietty eläin on sopeutunut: se oleilee, elää ja lisääntyy siellä.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Tuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin.

Tuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin. MERTEN MONET UHAT 10.11.2016 TEKSTI: SANNA ORAVA / KUVAT: MIRVA KARKINEN Tuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin. MERTEN MONET UHAT Liikakalastus

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Kulttisukellus Shark & Yolanda Reef -riutalla

Kulttisukellus Shark & Yolanda Reef -riutalla Kulttisukellus Shark & Yolanda Reef -riutalla Sijainti: Punainenmeri, Egypti. GPS: 27 43 51.03 N 34 15 37.99 E Sukelluksen tyyppi: syvä, virta. Meressä esiintyvät eläimet ja kasvit: koko ravintoketju,

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Merenkurkun geologisten muodostumien synty ja rooli tutkimuksessa sekä opetuksessa. Matti Räsänen Geologian osasto Turun yliopisto

Merenkurkun geologisten muodostumien synty ja rooli tutkimuksessa sekä opetuksessa. Matti Räsänen Geologian osasto Turun yliopisto Merenkurkun geologisten muodostumien synty ja rooli tutkimuksessa sekä opetuksessa Matti Räsänen Geologian osasto Turun yliopisto mrasanen@utu.fi ?? HENKILÖKOHTAINEN SUHDE MAAILMANPERINTÖÖN: Keskimääräisen

Lisätiedot

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys... Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18

Lisätiedot

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km). Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén CERN = maailman suurin hiukkastutkimuslaboratorio Sveitsin ja Ranskan rajalla,

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

Mustien aukkojen astrofysiikka

Mustien aukkojen astrofysiikka Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Mitä ovat paikallistuulet? Kuvaa kahden erilaisen paikallistuulen syntymekanismit. (5

Lisätiedot

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna. Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa

Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa FM Akseli Torppa Geologian laitos Helsingin yliopisto Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa Marburgin yliopiston kirjastossa

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Pitääkö elollinen luonto maapallon asumiskelpoisena?

Pitääkö elollinen luonto maapallon asumiskelpoisena? MAAPALLO POTILAANA Pitääkö elollinen luonto maapallon asumiskelpoisena? M aapallon fysikaaliset olosuhteet ovat monessa suhteessa suotuisat elävän luonnon kannalta. Ilmakehä suojaa liialliselta auringon

Lisätiedot

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA? Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

ELÄMÄN MERELLISEN MUODON AIKAKAUSI URANTIALLA

ELÄMÄN MERELLISEN MUODON AIKAKAUSI URANTIALLA [sivu 672] LUKU 59 ELÄMÄN MERELLISEN MUODON AIKAKAUSI URANTIALLA LASKEMME Urantian historian alkaneen noin miljardi vuotta sitten ja katsomme sen jakautuvan viiteen pääaikakauteen: 1. Elämää edeltänyt

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot