1. Stanley Millerin kokeet elämän synnystä (R1)

Transkriptio

1

2 1. Stanley Millerin kokeet elämän synnystä (R1) Ureyn-Millerin koe oli kuuluisa laboratoriokoe, jolla tutkittiin orgaanisten yhdisteiden syntyä kuvitelluissa varhaisen maan olosuhteissa. Stanley Miller ja Harold Clayton Urey suorittivat kokeet Chicagon yliopistossa vuonna Nykyään Urey-Millerin kokeella pyritään jäljittelemään syvänmeren vulkaanista ympäristöä. Kokeessa käytettiin kahta lasiastiasta muodostuvaa kammiota, jotka sisälsivät vettä, ammoniakkia, vetyä ja metaania. Ne muodostivat kaasuseoksen, jonka siihen aikaan arveltiin muistuttavan varhaista ilmakehää maapallolla. Kokeen kestäessä viikon, havaittiin että 10-15% hiilestä oli sitoutunut orgaanisiin yhdisteisiin. Kaikkiaan koe tuotti 13 elämän tarvitsemasta 22 aminohaposta. Kokeen lopputulos oli raseeminen seos, eli syntyneet aminohapot olivat L-ja D-muotoisia, ja niitä oli molempia yhtä paljon. Normaalisti nämä yhdisteet ovat yhdessä myrkyllisiä niitä käyttäville eliöille, mutta tunnetaan reaktioita joissa pienikin jommankumman isomeerin ylimäärä aiheuttaa kyseisen isomeerin rikastumisen.

3 2. Alkusyntyoppi eli abiogeneesi (R2) Abiogeneesi eli alkusyntyoppi tarkoittaa elämän ohjaamatonta ja tarkoituksetonta syntymistä itsestään elottoman aineen (esim. kiven) yksinkertaisista yhdisteistä(esim. hiilidioksidi). Esimerkiksi Aristoteles päätteli aikoinaan, että koiperhoset syntyvät villasta ja kirput lannoitteesta Muita abiogeneesin merkityksiä on esim: kemiallinen evoluutio tai elämän alkusynty. Se on termi, joka sisältää useita toisistaan riippumattomia elämän syntyyn liittyviä hypoteeseja(oletuksia) Abiogeneesia ei siis tämän hypoteesin takia ole mahdollista osoittaa yksiselitteisesti vääräksi, koska on todennäköistä keksiä uusia hypoteeseja, joita ei ole vielä kyetty ottamaan huomioon. Abiogeneesin vaihtoehtona voidaan esim. pitää suunnitteluteoriaa, jonka mukaan ensimmäisen solun(elämän alkumeren eliön) tai eläväksi luokiteltavan alkukopioitujan on oltava niin monimutkainen eliö, että: On todennäköisempää, ettei sellaista ikinä syntyisi koko maailmankaikkeudessa. Luulo, että eläviä olentoja syntyy elottomasta aineesta esim. kärpäsiä mätänevästä lihasta

4 3. Nuoren maan kreationismi (R3) Raamattuun pohjautuva kristillinen ajatussuunta Sen mukaan Maa on noin vuoden ikäinen Sen mukaan luomiskertomus on kirjaimellisesti tosi Nuoren Maan kreationistit pyrkivät etsimään tieteellisistä julkaisuista väitettään tukevia faktoja ja teorioissa ilmeneviä ristiriitaisuuksia He kieltävät kaikki muut evoluutioteorian alueet paitsi mikroevoluution ja esittävät vaihtoehtoisena näkemyksenä eliöiden geneettistä rappeutumista

5 4. Vanhan Maan kreationismi (R4) Vanhan Maan kreationismi on oppi, jonka mukaan elämä on luotu, eikä se ole kehittynyt esimerkiksi evoluutioteorian mukaisesti. Hyväksyy yleisesti tieteellisesti määritellyn iän Maapallolle, toisin kuin Nuoren Maan kreationismi. Vanhan Maan kreationismi jakaantuu useisiin alalajeihin, jotka selittävät Maapallon tieteellisesti havaittua ikää Progressiivisen kreationismin mukaan Jumala on luonut elämänmuodot vaiheittain, niin ensin luotiin yksinkertaiset eliöt ja myöhemmin miljardien vuosien kuluessa jaksoittain aina monimutkaisempia elämänmuotoja.

6 5. Elämää kambrikaudella (R5) Kambrikausi on geologinen ajanjakso miljoonaa vuotta sitten ja alkoi jääkauden jälkeen. Elämä keskittyi suurimmaksi osaksi meriin. Kuorelliset merieläimet kehittyivät nopeasti. Merieläimet olivat selkärangattomia ja niille kehittyi kuoret petoja vastaan. Merieläimet elivät matalilla ja lämpimillä merialueilla. Tähän aikaan mantereet eivät olleet samanmuotoisia kuin nykyään. Kambrikaudella ei ollut ollenkaan maakasveja. Kauden eläimistöön kuului esim: simpukoita, kotiloita, piikkinahkaisia, sienieläimiä sekä Anomalocaris, joka oli muodoltaan katkarapua ja rauskua muistuttava eläin. Kambrikaudella eli myös alkeellinen ankeriasta muistuttava Pikaia, jolta löytyi selkäjänne. -Oheisessa videossa kerrotaan enemmän Anomalocariksesta ja elämästä meressä:

7 6. Kivihiilikauden metsät (R1) Kivihiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä n. 299 miljoonaa vuotta sitten. Kuivilla kausilla ukkosten salamoiden iskiessä metsän puut syttyivät tuleen ja niistä syntyi kivihiiltä. Kaudelle tyypillisiä olivat monilajiset suuret korte metsät. Metsät syntyivät kosteille ja soisille alangoille, joille virtasi jokia ja järviä. Ilmasto oli lämmin ja kostea, joten kasvillisuus oli hyvin rehevää. Kauden aikana metsät peittivät koko Euroopan, Itä- ja Pohjois-Amerikka, Pohjois- ja Länsi-Afrikka sekä hieman Kiinaa. Kivihiilikausi katosi viileiden ja kuivien ilmojen saapuessa. Metsiä on nykyään vielä Aasiassa, mutta Euroopasta ne katosivat kokonaan. Kivihiili syntyi myöhemmällä kivihiili kaudella kortemetsien vajottua meren sedimenttikerrostumien alle.

8 7. Elämää elämän keskiajalla (mesotsooinen) (R2) Elämän keskiaika oli aikakausi miljoonaa vuotta sitten. Tämä aikakausi tunnetaan dinosaurusten ja matelijoiden valtakautena. Matelijat valloittivat veden, maan ja ilman sekä kehittyivät vahvoiksi ja suuriksi liha- ja kasvissyöjiksi. Kauden lopulla nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omiksi ryhmikseen ja hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä Mesotsooinen ajanjakso jaetaan karkeasti vielä kolmeen muuhun: Triaskausi ,6 miljoonaa vuotta sitten Jurakausi 199,6-145,5 miljoonaa vuotta sitten Liitukausi 145,5-65 miljoonaa vuotta sitten Maapallo oli kuiva ja lämmin eikä jäätiköitä ollut Monia alkeellisia matelijoita kuoli sukupuuttoaallossa noin 200 miljoonaa vuotta sitten Viimeiset dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon noin 65 miljoonaa vuotta sitten Sukupuuton aiheutti luultavasti meteoriitin isku (Disneyn elokuvassa satoi monta meteoriittia)

9 8. Dinosaurusten katoaminen (R3) Dinosaurukset katosivat noin 66 miljoonaa vuotta sitten Joukkosukupuutto johtui lähes varmasti täysin harvinaisen suuresta asteroidin törmäyksestä jukatanin niemimaalla Jotkut uskovat toiseen teoriaan jota pidetään Deccan tulivuoren räjähdyksenä

10 9.Sukupuuttoaallot (R4) Sukupuuttoaalto tarkoittaa suurimman osan eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa Näiden syitä ovat useimmiten asteroiditörmäykset, suuret tulivuorenpurkaukset ja huomattavat ilmastonmuutokset sekä taudit ja geologiset muutokset, joissa mantereet yhdistyvät ja sekoittavat eri mantereiden eläimistöjä. Viiden suurimman joukkosukupuuttoaallon väleissä on ollut pienempiä tuhoja joissa noin 30% lajeista on kuollut Ollut maapallon historian aikana 5 suurta ja ihminen tekemässä kuudennetta Tunnetuin on dinosaurusten sukupuutto

11 Pleistoseenikauden megafauna (R5) Pleistoseeni tarkoittaa Maan historiassa geologista aikakautta. Alkoi n.2,6 m.v.s ja päättyi n m.v.s. Siihen kuului toistuvat jääkaudet, ihmisen nopea evoluutio sekä kauden lopussa kiihtyvä kivikautinen kulttuurikehitys. Megafaunalla tarkoitetaan yleisesti suurikokoisia maaeläimiä. Eli pleistoseenikauden megafauna tarkoittaa suurikokoisia maaeläimiä geologisella aikakaudella. Esimerkkejä pleistoseenikauden megafaunasta: Pleistoseenikauden joukkotuho tapahtui noin vuotta sitten. Sen syitä arvellaan olevan ilmaston ja kasvillisuuden muutokset, ihmisen harjoittama metsästys, sairaudet tai näiden yhdistelmät.