TIIVISTELMÄ Pohjois-Savon kehityskuva... 14

Transkriptio

1 Syksy 2012

2 Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ Aluetalous Pohjois-Savossa Liikevaihto Vienti Palkkasumma Työllisyys ja väestö Maakuntien vertailua Pohjois-Savon kehityskuva Toimialojen kehitys v ja v (1-6) Liikevaihto-, palkkasumma- ja vientikuvaajat seuduittain Toimialojen trendit v kesäkuu Pohjakartat luvuissa 1.1, 1.2 ja 1.3 Maanmittauslaitos lupanumero 60/MML/10 aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty

3 TIIVISTELMÄ Maakunnan positiivinen talouskehitys vuoden 2011 aikana näkyy jatkuneen vuoden 2012 alkupuolella. Viennin euromääräinen taso on jo ohittanut huippuvuoden 2008 alun tason. Taantuman jälkeen vahvasti kehittyneiden Kuopion ja Ylä-Savon seudun kasvu on hieman hidastunut, vaikka kasvu jatkuu hyvällä tasolla. Varkauden ja Koillis-Savon seutujen kehitys etenkin yritysten liikevaihdossa on ollut alkuvuonna vahvaa ja Varkaudessa vienti on kasvanut voimakkaasti. Tämä on heijastunut myös näiden alueiden palkkasumman kehityksessä. Voimakkaasta rakennemuutoksesta kärsivillä seuduilla kasvu-uralle pääseminen on vienyt kauemmmin aikaa. Vuoden 2012 tammi-syyskuussa väestö kasvoi 24 hengellä. Vuosi sitten samaan aikaan kasvu oli parempi, 271 henkeä. Kuitenkin maakunnan väestökehityksen historiassa 24 henkilön kasvu on edelleen hyvä tulos. Muuttoliikkeessä merkittävin muutos on ollut Kuopion muuttovoiton määrän kasvaminen yli kaksinkertaiseksi takavuosiin verrattuna. Tämän vuoden tammi-syyskuussa maan sisäisessä muutossa voittoa tuli 501 henkeä. Kun vielä syntyvyys oli 146 henkeä kuolleiden määrää suurempi, kasvoi Kuopion väestömäärä 850 hengellä. Pohjois-Savon alueen yritysten liikevaihto kasvoi alkuvuonna 2012 nopeasti Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa maakunnan kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi edellisvuoden tavoin 6,7 prosenttia vuodentakaisesta, kun koko maassa liikevaihto nousi samana ajankohtana 4,4 %. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista ripeimmin tammi-kesäkuussa 2012 liikevaihtoaan kasvatti metalliteollisuus, jossa kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kertyi 24,3 prosenttia. Koko maassa toimialan liikevaihdon kehitys hiipui lähes kokonaan, kasvun ollessa vain 0,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Kaikilla muillakin tarkasteltavilla toimialoilla liikevaihto kehittyi Pohjois-Savossa myönteisesti kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa, joskin maltillisempana vuoden takaiseen verrattuna. Liikevaihdon kasvu vahvinta Varkaudessa ja Koillis-Savossa Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa ripeimmin liikevaihto lisääntyi Varkauden seudulla, peräti 18,7 prosenttia. Vuotta aiemmin kasvu oli Varkauden seudulla maakunnan heikoin. Toiseksi voimakkaimmin liikevaihto kehittyi Koillis-Savossa kasvaen jopa 12,2 prosenttia vertailuajankohdastaan. Kyseiset seudut ovat kärsineet voimakkaasti rakennemuutoksesta ja ovat nyt pääsemässä kasvu-uralle. Kuopiossa ja Ylä-Savossa liikevaihdon kasvu on ollut alkuvuonna maltillisempaa, mutta kasvu on yhä hyvällä tasolla 10 vuoden vuosikeskiarvoa tarkasteltaessa. Palkkasumman kasvu voimistui alkuvuodesta 2012 Tammi-kesäkuussa 2012 maakunnan kehitys jatkui vahvana palkkasumman lisääntyessä 5,2 prosenttia vuodentakaisesta, mikä oli koko maan kasvun tasolla. Tammi-kesäkuussa 2012 palkkasumma kehittyi voimakkaimmin Pohjois-Savossa mekaanisen puunjalostuksen toimialalla, jossa palkat kipusivat edellisvuoden tammikesäkuusta 8,6 prosenttia, kun koko maassa kyseisen toimialan palkkasumma kääntyi laskuun. Seuduittain tarkasteltuna tammi-kesäkuussa 2012 palkkasumma kasvoi voimakkaimmin Koillis-Savossa (7,7 %). Sisä-Savossa palkkasumma laski 0,9 prosenttia. Teollisuuden piristyminen nosti alkuvuoden viennin ohi huippuvuoden 2008 tason Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla vienti kasvoi peräti 17,3 prosenttia vuoden 2011 tammi-kesäkuusta. Koko Suomessa tammi-kesäkuun 2012 kehitys oli selvästi maltillisempaa viennin arvon lisääntyessä 4,7 prosenttia vuodentakaisesta. Pohjois-Savossa vienti kasvoi erityisesti metallin toimialalla, jossa kasvua vuotta aiemmasta kertyi noin 39 prosenttia, kun koko maassa toimialan vienti väheni 1,4 prosenttia vastaavana ajankohtana. Viennin euromääräinen taso puolivuotisjaksoittain tarkasteltuna on jo ohittanut huippuvuoden 2008 alun tason. Tämä osoittaa, että maakunnan teollisuuden iskukyky on hyvä talouden kasvun aikana. Viennin euromääräinen taso on noussut n. 370 milj. alkuvuoden 2009 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, jolloin taantuman vaikutukset olivat syvimmät. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa vienti kasvoi rajuimmin Varkauden seutukunnassa, jossa lisäystä vuodentakaiseen kertyi 43,9 %. Ylä-Savon ja Kuopion seutu pääsivät taantuman jälkeen nopeammin kasvu-uralle, kun Varkaudessa rakennemuutos on ollut voimakkaampi ja erityisesti paperiteollisuuden vaikeudet ovat heijastuneet kehitykseen. Kuopion ja Sisä-Savon seuduilla viennin kasvu oli tammi-kesäkuussa edellisiä vuosia vaisumpaa. 2

4 Työttömyyskehitys maan kärkiluokkaa Työvoiman kysyntä on taittumassa ja avointen työpaikkojen määrän positiivinen kehitys on pysähtynyt. Syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli noin 2 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2012 alkuvuoden aikana työttömyyden alenema on ollut tasaista ja tahti on ollut selvästi nopeinta Itä-Suomessa. Kokonaiskehitys on ollut edellisvuotta hitaampaa ja pitkäaikaistyöttömyys kääntyi nousuun jo alkuvuodesta. Myös työllisyysasteen kehitys alkuvuoden osalta näyttää erittäin positiiviselta. Loppuvuonna odotukset ovat selvästi heikommat ja elo-syyskuussa kokonaistilanne kääntyi odotetusti lieväksi työttömyyden nousuksi. v milj. keskimääräinen vuosimuutos%, (11 v) Vuosimuutos Liikevaihto (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta ,2-14,1 5,1 6,7 1,4 8,6 7,9 5,7 4,1 Varkauden seutukunta ,6-22,8 1,3 1,1 0,3 2,1-0,3 2,3 18,7 Ylä-Savon seutukunta ,8-17,7 11,8 10,4 6,3 16,9 14,8 6,6 4,7 Koillis-Savon seutukunta 405 1,9-21,3 4,9 10,0 3,6 6,1 9,6 10,4 12,2 Sisä-Savon seutukunta 357 3,2-11,3 7,6 3,6 5,1 9,9 5,1 2,4 2,7 Pohjois-Savon maakunta ,3-16,9 6,0 6,7 2,6 9,1 8,1 5,4 6,7 Koko maa ,3-16,2 9,4 7,8 6,5 12,2 9,7 6,0 4,4 Palkkasumma (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta ,6 2,2 2,6 6,0 1,1 3,9 6,3 5,8 5,4 Varkauden seutukunta 369 1,0-7,1-4,7 1,4-8,1-1,1 2,5 0,4 5,9 Ylä-Savon seutukunta 560 3,9-4,4 4,6 5,5 0,5 8,6 7,0 4,1 5,1 Koillis-Savon seutukunta 141 2,5-8,3 3,5 2,1 1,5 5,3 2,5 1,8 7,7 Sisä-Savon seutukunta 112 3,5 2,4 3,0 0,8 2,4 3,6 2,3-0,6-0,9 Pohjois-Savon maakunta ,7-1,1 1,8 4,9-0,4 4,0 5,6 4,3 5,2 Koko maa ,8-1,1 1,7 4,7 0,2 3,2 5,1 4,3 5,1 Vienti (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta 537 4,5-25,4 13,4 17,5 10,9 15,6 21,6 14,0 2,1 Varkauden seutukunta 705 0,8-23,4 5,8 5,3 14,0-0,7 3,7 6,8 43,9 Ylä-Savon seutukunta 494 5,8-26,0 22,0 16,8 18,3 25,2 20,7 13,7 7,1 Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta 62 5,6-27,3 51,3 9,3 57,0 46,6 11,7 7,1-2,4 Pohjois-Savon maakunta ,8-26,7 13,3 13,2 15,3 11,6 14,8 11,9 17,3 Koko maa ,5-30,6 15,2 9,0 9,9 20,2 12,8 5,8 4,7 Tässä aluetalouskatsauksessa kuvataan Pohjois-Savon alueen elinkeinoelämän liikevaihdon, viennin ja palkkojen kehitystä vuoden 2012 ensimmäisen puolivuotisjakson aikana. Katsaus on tiivis päätoimiala-analyysi, joka tarkentuu toimialoittain ja seuduittain koko vuoden katsauksessa keväällä

5 1 Aluetalous Pohjois-Savossa 1.1 Liikevaihto 4

6 Vuoden 2012 tammi-kesäkuussa kaikkien toimialojen liikevaihto kohosi maakunnassa 6,7 prosenttia edellisvuodesta, kun koko maassa liikevaihto nousi samana ajankohtana 4,4 prosenttia. Pohjois-Savon liikevaihdon osuus koko maan liikevaihdosta oli 2,5 prosenttia. Pohjois-Savon kaikkien toimialojen liikevaihto kehittyi suotuisasti myös vuonna 2011 kasvun yltäessä 6,7 prosenttiin edellisvuodesta. Pohjois-Savossa on päästy (1-6) vakaalle kasvu-uralle. Koko maassa kasvu on osoittanut hiipumisen merkkejä, sillä kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto v kipusi jopa 9,4 prosenttiin. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista ripeimmin tammi-kesäkuussa 2012 liikevaihtoaan kasvatti metalliteollisuus, jossa kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kertyi 24,3 prosenttia. Metalliteollisuuden kasvu on ollut nopeaa vuodesta 2010 lähtien ja sen kehitys vahvaa koko 2000-luvulla, paitsi taantumavuonna Koko maassa toimialan liikevaihdon kehitys hiipui lähes kokonaan, kasvun ollessa kevätkaudella 2012 vain 0,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Kaikilla muillakin tarkasteltavilla toimialoilla liikevaihto kehittyi Pohjois-Savossa myönteisesti kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa, joskin maltillisempana vuoden takaiseen verrattuna. Heikointa liikevaihdon kasvu oli mekaanisessa puunjalostuksessa, sillä liikevaihto nousi vain 0,7 prosenttia vertailuajankohtaansa nähden. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa ripeimmin liikevaihtoaan lisäsi vuonna 2011 heikoimmin kehittynyt Varkauden seutukunta, jossa liikevaihto kiri peräti 18,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Toiseksi voimakkaimmin liikevaihto kehittyi Koillis-Savossa 12,2 prosenttia vertailuajankohdastaan. Varkaudessa paperiteollisuuden tilanne on tasaantunut ja metalliteollisuus ja ympäristöteknologia ovat olleet kasvun taustalla. Koillis-Savon kehitystä ovat vauhdittaneet metalliteollisuus, kaivossektori sekä kartonkitehtaan toiminnan vakiintuminen. Liikevaihto 2011 Keskimääräainen vuosimuutos Pohjois-Savon liikevaihto milj (11 v) Kaikki toimialat A-X ,3-16,9 6 6,7 8,1 5,4 6,7 Tehdasteollisuus C ,0-28,6 7,5 8,7 11,4 6,4 10,8 Koko metalli (24-30) ,7-35,3 10,3 19,2 21, ,3 Mekaaninen puu, paperituott. valm., painaminen ( , 161, 17+18) 933-1,3-26,1 13,9-2,2 4,1-7,6 0,7 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala, ammatill. ja tekn.toiminta, kustantam. + viestintä (K+L, M pl 72, 58-61) 524 3,2-5,5 8,4 10,8 11,5 10,2 3,9 Kauppa, maj. Ja ravits.toim (G+I) ,8-8,5 6,1 5,2 6,5 4 3,8 Kuopion seutukunta (A-X) ,2-14,1 5,1 6,7 7,9 5,7 4,1 Varkauden seutukunta (A-X) ,6-22,8 1,3 1,1-0,3 2,3 18,7 Ylä-Savon seutukunta (A-X) ,8-17,7 11,8 10,4 14,8 6,6 4,7 Koillis-Savon seutukunta (A-X) 405 1,9-21,3 4,9 10,0 9,6 10,4 12,2 Sisä-Savon seutukunta (A-X) 357 3,2-11,3 7,6 3,6 5,1 2,4 2,7 Koko maa (A-X) ,3-16,2 9,4 7,8 9,7 6,0 4,4 5

7 1.2 Vienti 6

8 Vuoden 2012 tammi-kesäkuussa maakunnassa vienti jatkoi vahvaa kasvuaan koko metallin toimialalla, jossa kasvua vuotta aiemmasta kertyi noin 39 prosenttia, kun koko maassa toimialan vienti väheni 1,4 prosenttia vastaavana ajankohtana. Pohjois-Savon viennin osuus koko maan viennistä oli 1,8 prosenttia. Viennin euromääräinen taso puolivuotisjaksoittain tarkasteltuna on jo ohittanut huippuvuoden 2008 alun tason. Tämä osoittaa sen, että maakunnan teollisuuden iskukyky on hyvä talouden kasvun aikana. Viennin euromääräinen taso on noussut n. 370 milj. alkuvuoden 2009 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, jolloin taantuman vaikutukset näkyivät konkreettisimmin. Vuonna 2011 vahvasti vientiään kasvattaneilla Kuopion ja Ylä-Savon seuduilla kasvu on hiipunut, josta antoi viitteitä jo vuoden 2011 loppupuolisko. Sisä- Savossa vienti on kääntynyt alkuvuonna 2012 laskuun vuoden takaiseen verrattuna. Ylä-Savon ja Kuopion seutu pääsivät taantuman jälkeen nopeammin kasvu-uralle. Varkaudessa rakennemuutos on ollut voimakkaampi ja erityisesti paperiteollisuuden vaikeudet heijastuivat kehitykseen, mutta nyt kyseisen sektorin tilanne on tasaantunut. Kasvun kohdentumisesta toimialoittain ja seuduittain saadaan tarkempaa tietoa kevään 2013 aluetalouskatsaukseen käytettävissä olevista aineistoista. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa vienti kohosi rajuimmin Varkauden seutukunnassa, jossa lisäystä vuodentakaiseen kertyi peräti 43,9 prosenttia. Kasvua ovat vauhdittaneet metalliteollisuus ja ympäristöteknologia. Vienti 2011 Pohjois-Savon vienti milj. Keskimääräainen vuosimuutos (11 v) Kaikki toimialat A-X ,8-26,7 13,3 13,2 14,8 11,9 17,3 Tehdasteollisuus C ,4-27,4 11, ,1 12,1 19,8 Koko metalli (24-30) 866 7,8-30,7 9,6 26,9 29, ,9 Mekaaninen puu, paperituott. valm., painaminen ( , 161, 17+18) 499-1,8-25,7 16,5-4,6-1,6-7,3 3,6 Kuopion seutukunta (A-X) 537 4,5-25,4 13,4 17,5 21,6 14,0 2,1 Varkauden seutukunta (A-X) 705 0,8-23,4 5,8 5,3 3,7 6,8 43,9 Ylä-Savon seutukunta (A-X) 494 5,8-26,0 22,0 16,8 20,7 13,7 7,1 Koillis-Savon seutukunta (A-X).... Sisä-Savon seutukunta (A-X) 62 5,6-27,3 51,3 9,3 11,7 7,1-2,4 Koko maa (A-X) ,5-30,6 15,2 9,0 12,8 5,8 4,

9 1.3 Palkkasumma 8

10 Tammi-kesäkuussa 2012 palkkasumma kehittyi voimakkaimmin Pohjois-Savossa mekaanisen puunjalostuksen toimialalla, jossa palkat kipusivat edellisvuoden tammi-kesäkuusta 8,6 prosenttia, kun koko maassa kyseisen toimialan palkkasumma kääntyi laskuun. Koko maassa palkkasumma puolestaan kohosi nopeimmin kaupassa, majoitus- ja ravitsemissekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, molemmissa noin 5 prosentin kasvu edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Seuduittain tarkasteltuna tammi-kesäkuussa 2012 palkkasumma kasvoi voimakkaimmin Koillis-Savossa (7,7 %). Varkaudessa palkkasumman kehitys näyttää kääntyneen hyvälle uralle, sillä vuoden alkupuoliskolla kasvua kertyi 5,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Sisä-Savossa palkkasumman kehitys on kääntynyt laskuun, joka alkoi jo vuoden 2011 loppupuoliskolla. Syynä on parin pk-yrityksen lopettaminen. Palkkasu Keskimääräainen mma 2011 vuosimuutos Pohjois-Savon palkkasumma milj (11 v) Kaikki toimialat A-X ,7-1,1 1,8 4,9 5,6 4,3 5,2 Tehdasteollisuus C 477 1,4-14,2-2,6 5 8,4 1,8 4,6 Koko metalli (24-30) 213 3,8-15, ,3 5 5,2 Mekaaninen puu, paperituott. valm., painaminen ( , 161, 17+18) 104-1,5-23,9-7,5 2,1 4,2 0,2 8,6 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala, ammatill. ja tekn.toiminta, kustantam. + viestintä (K+L, M pl 72, 58-61) 226 3,8 0,9 3,5 4,8 5,7 4 3,9 Kauppa, maj. ja ravits.toim (G+I) 323 4,2-0,4 1,9 5,6 6,2 5,1 5,2 Kuopion seutukunta (A-X) ,6 2,2 2,6 6,0 6,3 5,8 5,4 Varkauden seutukunta (A-X) 369 1,0-7,1-4,7 1,4 2,5 0,4 5,9 Ylä-Savon seutukunta (A-X) 560 3,9-4,4 4,6 5,5 7,0 4,1 5,1 Koillis-Savon seutukunta (A-X) 141 2,5-8,3 3,5 2,1 2,5 1,8 7,7 Sisä-Savon seutukunta (A-X) 112 3,5 2,4 3,0 0,8 2,3-0,6-0,9 Koko maa (A-X) ,8-1,1 1,7 4,7 5,1 4,3 5,1

11 1.4 Työllisyys ja väestö Työttömien osuus työvoimasta Pohjois-Savon seutukunnissa, % Ylä-Savo Kuopio Koillis-Savo Varkaus Sisä-Savo Kuva 4: Työttömien osuus työvoimasta Pohjois-Savon seutukunnissa. Työttömyyden lasku jatkui alkuvuodesta Vuoden 2010 kuluessa laskuun kääntynyt työttömyyskehitys on jatkunut aina syksyyn 2012 saakka. Työvoiman kysyntä on pysynyt kohtuullisen tasaisena, mutta avointen paikkojen määrä on kääntynyt hienoiseen laskuun. Syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli noin 2 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2012 alkuvuoden aikana työttömyyden alenema on ollut tasaista ja tahti on ollut selvästi nopeinta Itä-Suomessa. Kokonaiskehitys on ollut kuitenkin edellisvuotta hitaampaa ja pitkäaikaistyöttömyys kääntyi nousuun jo alkuvuodesta. Elo-syyskuussa tilanne kääntyi odotetusti lieväksi työttömyyden nousuksi. Siitä huolimatta työttömyyskehitys on ollut maan kärkiluokkaa koko vuoden ajan. Työttömyyden alenema ei kuitenkaan näkynyt vielä viime vuonna Pohjois-Savon työllisyysasteessa. Työllisyysaste pysyi vuonna 2011 suunnilleen ennallaan ollen 63,6 %. (- 0,1 %) Koko maan luku oli 68,6 % (+ 0,8 %). Toisaalta edellisvuonna työllisyysasteen nousu oli maakunnassa poikkeuksellisen voimakasta, myös valtakunnan keskitasoon nähden. Alkuvuonna työllisyysaste on ollut keskimäärin 64,4 %, ja luvut viittaavat työllisyysasteen nousevan selvästi kuluvana vuonna, loppuvuoden heikommista näkymistä huolimatta. Siitä huolimatta alueen työllisyysaste on valtakunnan keskiarvoon verrattuna huomattavan alhainen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä kasvoi vuoden 2012 toisella neljänneksellä selvästi mm. teollisuudessa sekä liikeelämän palveluissa. Laskua oli mm. rakentamisessa sekä kuljetuksen- ja varastoinnin toimialalla. ETLAn alueellisen ennusteen mukaan Pohjois-Savon työllisyysaste nousisi kuluvana vuonna 64,5 prosenttiin ja nousisi ensi vuonna yli 65 prosentin. Rakennetyöttömien määrä aleni noin kolmanneksen, mutta kasvoi taantuman myötä uudelleen n. 16 prosenttia. Kasvu taittui kesän 2011 aikana ja on ollut alkuvuonna odotusten mukaisesti hiljaisessa, n. 3 prosentin laskussa. Rakenteellisen työttömyyden sisällä pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt jo alkuvuonna reilun 5 prosentin vuosivauhdin nousuun. Syyskuussa myös rakenteellinen työttömyys kokonaisuudessaan kääntyi nousuun. Raken- 10

12 teellisen työttömyyden taustalla on kysynnän ja tarjonnan epäsuhta. Rakennetyöttömiä on tällä hetkellä n. 60 prosenttia kokonaistyöttömyydestä. Rakennetyöttömistä suuri osa edustaa ammatteja, joista on hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla esimerkkeinä ammattitaidottomat, toimistotyöntekijät, sekatyöntekijät ja elektroniikkaja tietotekniikka-asentajat. Vuoden 2012 alkuvuoden aikana alueella ei ole ollut laajoja uusia irtisanomisia. Työllisyyden näkymät hyvin epävarmat Alueen työttömyyden aleneminen pysähtynee hetkeksi ja kääntynee hienoiseen nousuun ainakin tulevan talvikauden ajaksi. Kehitys on valtakunnan keskitasoon verrattuna jonkin verran parempaa, johtuen mm. alueen ikärakenteesta. Työttömyyden alenema ei jatkossakaan purkaudu täysimääräisenä työllisyyteen vaan osin myös työvoiman ulkopuolelle mm. eläköitymiseen. Pidemmällä aikavälillä työllisyyden odotetaan edelleen hitaasti paranevan. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen ikärakenteiden muuttuessa alentavat työttömyyttä hitaassakin talouskasvussa. BKT ennusteet lähivuosille vaihtelevat hyvin suuresti, joten ennakoiminen on poikkeuksellisen hankalaa eurooppalaisesta talouskriisistä johtuen. Parhaimmissakin skenaarioissa työttömyyden alenemisen ja työllisyyden kasvun odotetaan taittuvan seuraavan vuoden ajaksi. Työvoiman ikääntyminen erityisesti Kuopion seudun ulkopuolella on vaikuttanut työttömyyden laskuun valtakunnallista tasoa nopeampana. Kuopion seudun työllisyys on kehittynyt tasaisesti koko ajan. Ylä- Savon vientiteollisuuden yleinen toipuminen ja mm. elintarviketeollisuuden positiiviset vaikutukset ovat parantaneet seudun tilannetta erittäin nopeasti. Varkauden seudulla rakennemuutoksen aiheuttamat työpaikkamenetykset näkyvät selvästi työttömyydessä eikä kompensoivat mm. energiateknologian osa-alueille syntyvät työpaikat ole vielä pystyneet paikkaamaan tilannetta. Syksyn aikana alkaneet ja odotettavissa olevat lomautukset näyttävät kohdistuvan ainakin teollisuuteen ja rakennusalalle. Työvoiman saatavuudessa ongelmat alkuvuonna kasvussa Työvoiman kysyntä elpyi viime vuonna Pohjois- Savossa myös teollisuudessa ja kokonaisluvut olivat vähintäänkin keskimääräisellä tasolla. Kehitys on hiukan hiipunut ja uusia avoimia työpaikkoja on ollut julkisessa työnvälityksessä tarjolla kuluvana vuonna n. 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Alenema on jakautunut ammattialoittain hyvin tasaisesti, lukuun ottamatta palvelualojen paikkojen määrän selkeähköä kasvua. Rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet kuluvana vuonna, erityisesti vuoden alkupuolella. Työvoiman saatavuusongelmia on ollut tasaisesti lähinnä yhteyspalvelukeskuksissa ja hoitoalalla sairaanhoitajien sekä lääkäreiden saatavuudessa. Työvoiman saatavuusongelmia on kehittynyt myös mm. kirjanpitäjistä ja siivoojista. Hidastumassa oleva talouskehitys vähentänee hetkeksi rekrytointiongelmia joillakin aloilla. Pahimmin rekrytointiongelmista kärsineisiin aloihin ainakaan lyhytaikainen taantuma ei vaikuttane. Alat, joissa työvoimaa olisi ollut eniten tarjolla, kärsivät entiseen tapaan kysynnän puutteesta. Poistuma työvoimasta pysyy runsaana lähivuodet, mikä osaltaan pitää yllä työpaikkojen tarjontaa. Alueellinen näkökulma Vaikka talouden hidastuminen parantanee rekrytointitilannetta, osaavan työvoiman saatavuus kasvanee jatkossa suurimmaksi ongelmaksi erityisesti maakunnan reuna-alueilla, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Työmarkkinoiden pirstaloituessa sekä alueellisen että ammatillisen liikkuvuuden tarpeet nousevat yhä tärkeämmäksi. Alueellisen liikkuvuuden tulisi edelleen lisääntyä, myös kaupungista maaseudulle päin. Alueen vetovoiman ja suurimpien työpaikkakeskittymien kehityksen säilyttäminen hyvällä ja riittävällä tasolla on ainoa mahdollisuus saada tulevaisuudessa myös syrjäisemmille alueille korkeammin koulutettujen ammattien osaajia. Haasteet ja lähitulevaisuuden näkymät Työvoiman ikärakenteen ja runsaan sairastavuuden vuoksi eläköityminen on alkanut Pohjois-Savossa muuta maata aikaisemmin. ETLA ennustaa työvoiman määrän laskevan maakunnassa vuosien välillä noin henkilöllä. Työllisyysasteen nostaminen ja työllisten määrän ylläpitäminen on alueella haastavaa mm. työvoiman ulkopuolisten suuren osuuden vuoksi. Eläkeläisten määrän kasvun aiheuttama verotulojen putoaminen pienentää kun- 11

13 tien mahdollisuuksia palkata julkisten palvelujen tarvitsemaa työvoimaa, jos yksityiseltä sektorilta eläkkeelle siirtyvien tilalle ei onnistuta palkkaamaan uutta työvoimaa tai työpaikkojen määrä alenee. Reilun vuoden jatkuneen myönteisen työllisyyskehityksen jatko on hyvin epävarmojen talousnäkymien paineen alla kääntynyt vähintäänkin ns. nollalinjalle. Tämän hetkisten näkymien mukaan työllisyyden paraneminen tulee ainakin hetkeksi pysähtymään. Tämä tulee tarkoittamaan oletettavasti ainakin lomautusten ja työttömyyden määrän lisääntymistä seuraavan talvikauden aikana. Julkisen sektorin työllisyys ja palvelumahdollisuudet heikkenevät vielä pitkään julkisen sektorin vaikean rahoitustilanteen vuoksi. Epävarmuutta työllisyyden arviointiin tuovat mahdolliset rakennemuutostyyppiset tuotannolliset järjestelyt teollisuusyritysten sisällä, jotka heiluttelevat työllisyystilannetta nopeasti alueelle osuessaan. Kuopion väestö kasvaa muilla seuduilla väestä vähenee Vuosi 2011 oli väestömuutoksen perusteella hyvin poikkeuksellinen vuosi, kun väestö lisääntyi 187 henkilöllä. Edellisen kerran kokonaisväestömuutos on ollut positiivinen vuonna Vuoden 2012 tammi-syyskuussa väestö kasvoi 24 hengellä. Vuosi sitten samaan aikaan kasvu oli parempi, 271 henkeä. Kuitenkin maakunnan väestökehityksen historiassa 24 henkilön kasvu on edelleen hyvä tulos. Vuosien tammi-syyskuussa väestön väheneminen on ollut henkilöä Keskeisin syy takavuosia parempaan väestökehitykseen on maan sisäisen muuttotappion väheneminen. Tammi-syyskuussa muuttotappiota maan sisäisessä kuntien välisessä muutossa oli 60 henkeä. Enimmillään muuttotappio oli 2000-luvulla henkeä. Muuttoliikkeessä merkittävin muutos on ollut Kuopion muuttovoiton määrän kasvaminen yli kaksinkertaiseksi takavuosiin verrattuna. Tämän vuoden tammi-syyskuussa maan sisäisessä muutossa voittoa tuli 501 henkeä. Kun vielä syntyvyys oli 146 henkeä kuolleiden määrää suurempi, kasvoi Kuopion väestömäärä 850 hengellä. Väestön ikärakenteen vanheneminen näkyy kuolleiden määrän kasvuna. Syntyneiden määrässä ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Tammi-kesäkuussa kuolleita oli 341 syntyneitä enemmän. Syntyneitä on kuolleita enemmän vain Kuopion seudulla. 12

14 1.5 Maakuntien kehityksen vertailua Pohjois-Savossa on jatkunut alkuvuonna 2012 (1-3) edellisvuoden kaltainen hyvä talouskasvu. Ensimmäisellä neljänneksellä kokonaisliikevaihdon ja teollisuuden viennin kasvu oli parasta maakuntien välisessä vertailussa. Vahvaa liikevaihdon kasvua selittää teollisuuden ja rakentamisen hyvä kehitys. 13

15 2 Pohjois-Savon kehityskuva 2.1 Toimialojen kehitys v ja v (1-6) 14

16 15

17 16

18 2.2 Liikevaihto-, palkkasumma- ja vientikuvaajat seuduittain HUOM! Erilaiset asteikot / euromääräiset tasot seutujen kuvaajissa 17

19 18

20 2.3 Toimialojen trendit v kesäkuu 2012 Seuraavat Tilastokeskuksen laskemat toimialojen trendikuvaajat esittävät toimialojen liikevaihdon, palkkasumman ja viennin trendinomaista kehitystä. Kuukausitason indeksit on tilastollisesti tasoitettu trendikuvaajaksi. Vuoden 2005 keskiarvo on indeksiarvo 100. Vuosien kesäkuu 2012 välisenä aikana yli 100 indeksiarvot merkitsevät vuoden 2005 tason ylitystä, alle 100 menevät arvot taas alittavat vuonna 2005 vallinneen tason. 19

21 20

22 21

23 Liite Aluetalouskatsauksen liikevaihtoa, vientiä ja palkkasummia koskevat tiedot on toimittanut Tilastokeskus asiakaskohtaisena tietopalveluna. Joitakin tietoja ja kuviota on tarkasteltu ja muokattu edelleen Pohjois-Savon liitossa. Työvoimaa ja työllisyyttä kuvaavat tiedot on saatu Pohjois-Savon ELY-keskukselta, johon voi olla yhteyksissä työllisyyttä koskevien yhteydenottojen osalta. Ajankohtaisten suhdanteiden kuvauksessa pääpaino on vuoden 2012 ensimmäisen puolivuotisjakson tiedoissa em. liikevaihdon, viennin ja palkkasumman osalta luvun seurantakauden vuosimuutosten keskiarvot on laskettu erillisen laskukaavan mukaan, jossa tarkastellaan mm. ajanjakson alun ja lopun keskimääräistä vuosimuutosta. Puolivuosittaiset muutostiedot (%) pohjaavat neljännesvuosittaisiin muutosprosentteihin, jotka on laskettu vertaamalla neljännesvuosisummia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin. Alkuvuoden 2012 tiedot ovat siis suuntaa antavia ja voivat myös tarkentua myöhemmin. Vuosien 2007 ja 2008 huipputaso saavutettiin monelta osin vuoden 2011 aikana. Kansainvälinen suhdanne- ja talouskuva on kuitenkin hyvin epäselvä ja epävakaa. Mikäli maailmantalouden heilahtelujen kerrannaisvaikutukset alkavat näkyä työllisyydessä, näkyvät ne hyvin nopeasti myös Pohjois-Savossa. Kasvava työikäisen väestön eläköityminen vähentää avoimen työttömyyden kasvua, mutta voi myös vaikeuttaa kasvavien alojen työvoiman saatavuutta. Työikään tulevat ikäluokat ovat poistuvia pienempiä. Yritysten kilpailukyky on toistaiseksi kunnossa ja erityisesti teknologia-alan yrityksillä on hyvät markkinanäkymät. Pohjois-Savon ja sen talouden kehityksen suurimmat haasteet liittyvät kansainvälisen markkinatilanteen muutoksiin ja Euroopan talouden epävakauteen. Nämä tekijät luovat epävarmuutta myös Pohjois-Savon tulevalle kehitykselle. Maakunnan yritysten tilauskannat ja investointitahti osoittavat heikkenemistä. Globaali ja EU-maiden taloustilanne ratkaisee yritysten ja työllisyyden kehityksen. Julkisen talouden tiukkuuden vuoksi valtio ja kunnat eivät juuri voi tasoittaa suhdanteita omilla toimillaan ja voimavarat kohdennetaan ensi sijassa yritysten kehittämiseen ja viennin edistämiseen. Yritysten liikevaihdon ja viennin tilaa voidaan arvioida toimialoittain ja seuduittain perusteellisemmin koko vuoden 2012 osalta ensi keväällä. Työllisyydestä ja väestönmuutoksista saadaan tietoja kuukausittain, jotka ELY-keskus ja Pohjois-Savon liitto julkaisevat säännöllisesti omilla Internet-sivustoillaan. Lisätietoja antavat: Pohjois-Savon Liitto Koljonniemenkatu 2, PL KUOPIO aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen, teemu.juntunen(at)pohjois-savo.fi puh tai aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen, jari.jaaskelainen(at)pohjois-savo.fi puh Pohjois-Savon ELY-keskus Viestikatu 1-3, PL KUOPIO strategiapäällikkö Juha Kaipiainen, juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi puh tai ylijohtaja Kari Virranta, kari.virranta(at)ely-keskus.fi puh