TIIVISTELMÄ Pohjois-Savon kehityskuva... 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ... 2. 2 Pohjois-Savon kehityskuva... 14"

Transkriptio

1 Syksy 2012

2 Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ Aluetalous Pohjois-Savossa Liikevaihto Vienti Palkkasumma Työllisyys ja väestö Maakuntien vertailua Pohjois-Savon kehityskuva Toimialojen kehitys v ja v (1-6) Liikevaihto-, palkkasumma- ja vientikuvaajat seuduittain Toimialojen trendit v kesäkuu Pohjakartat luvuissa 1.1, 1.2 ja 1.3 Maanmittauslaitos lupanumero 60/MML/10 aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty

3 TIIVISTELMÄ Maakunnan positiivinen talouskehitys vuoden 2011 aikana näkyy jatkuneen vuoden 2012 alkupuolella. Viennin euromääräinen taso on jo ohittanut huippuvuoden 2008 alun tason. Taantuman jälkeen vahvasti kehittyneiden Kuopion ja Ylä-Savon seudun kasvu on hieman hidastunut, vaikka kasvu jatkuu hyvällä tasolla. Varkauden ja Koillis-Savon seutujen kehitys etenkin yritysten liikevaihdossa on ollut alkuvuonna vahvaa ja Varkaudessa vienti on kasvanut voimakkaasti. Tämä on heijastunut myös näiden alueiden palkkasumman kehityksessä. Voimakkaasta rakennemuutoksesta kärsivillä seuduilla kasvu-uralle pääseminen on vienyt kauemmmin aikaa. Vuoden 2012 tammi-syyskuussa väestö kasvoi 24 hengellä. Vuosi sitten samaan aikaan kasvu oli parempi, 271 henkeä. Kuitenkin maakunnan väestökehityksen historiassa 24 henkilön kasvu on edelleen hyvä tulos. Muuttoliikkeessä merkittävin muutos on ollut Kuopion muuttovoiton määrän kasvaminen yli kaksinkertaiseksi takavuosiin verrattuna. Tämän vuoden tammi-syyskuussa maan sisäisessä muutossa voittoa tuli 501 henkeä. Kun vielä syntyvyys oli 146 henkeä kuolleiden määrää suurempi, kasvoi Kuopion väestömäärä 850 hengellä. Pohjois-Savon alueen yritysten liikevaihto kasvoi alkuvuonna 2012 nopeasti Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa maakunnan kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi edellisvuoden tavoin 6,7 prosenttia vuodentakaisesta, kun koko maassa liikevaihto nousi samana ajankohtana 4,4 %. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista ripeimmin tammi-kesäkuussa 2012 liikevaihtoaan kasvatti metalliteollisuus, jossa kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kertyi 24,3 prosenttia. Koko maassa toimialan liikevaihdon kehitys hiipui lähes kokonaan, kasvun ollessa vain 0,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Kaikilla muillakin tarkasteltavilla toimialoilla liikevaihto kehittyi Pohjois-Savossa myönteisesti kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa, joskin maltillisempana vuoden takaiseen verrattuna. Liikevaihdon kasvu vahvinta Varkaudessa ja Koillis-Savossa Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa ripeimmin liikevaihto lisääntyi Varkauden seudulla, peräti 18,7 prosenttia. Vuotta aiemmin kasvu oli Varkauden seudulla maakunnan heikoin. Toiseksi voimakkaimmin liikevaihto kehittyi Koillis-Savossa kasvaen jopa 12,2 prosenttia vertailuajankohdastaan. Kyseiset seudut ovat kärsineet voimakkaasti rakennemuutoksesta ja ovat nyt pääsemässä kasvu-uralle. Kuopiossa ja Ylä-Savossa liikevaihdon kasvu on ollut alkuvuonna maltillisempaa, mutta kasvu on yhä hyvällä tasolla 10 vuoden vuosikeskiarvoa tarkasteltaessa. Palkkasumman kasvu voimistui alkuvuodesta 2012 Tammi-kesäkuussa 2012 maakunnan kehitys jatkui vahvana palkkasumman lisääntyessä 5,2 prosenttia vuodentakaisesta, mikä oli koko maan kasvun tasolla. Tammi-kesäkuussa 2012 palkkasumma kehittyi voimakkaimmin Pohjois-Savossa mekaanisen puunjalostuksen toimialalla, jossa palkat kipusivat edellisvuoden tammikesäkuusta 8,6 prosenttia, kun koko maassa kyseisen toimialan palkkasumma kääntyi laskuun. Seuduittain tarkasteltuna tammi-kesäkuussa 2012 palkkasumma kasvoi voimakkaimmin Koillis-Savossa (7,7 %). Sisä-Savossa palkkasumma laski 0,9 prosenttia. Teollisuuden piristyminen nosti alkuvuoden viennin ohi huippuvuoden 2008 tason Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla vienti kasvoi peräti 17,3 prosenttia vuoden 2011 tammi-kesäkuusta. Koko Suomessa tammi-kesäkuun 2012 kehitys oli selvästi maltillisempaa viennin arvon lisääntyessä 4,7 prosenttia vuodentakaisesta. Pohjois-Savossa vienti kasvoi erityisesti metallin toimialalla, jossa kasvua vuotta aiemmasta kertyi noin 39 prosenttia, kun koko maassa toimialan vienti väheni 1,4 prosenttia vastaavana ajankohtana. Viennin euromääräinen taso puolivuotisjaksoittain tarkasteltuna on jo ohittanut huippuvuoden 2008 alun tason. Tämä osoittaa, että maakunnan teollisuuden iskukyky on hyvä talouden kasvun aikana. Viennin euromääräinen taso on noussut n. 370 milj. alkuvuoden 2009 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, jolloin taantuman vaikutukset olivat syvimmät. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa vienti kasvoi rajuimmin Varkauden seutukunnassa, jossa lisäystä vuodentakaiseen kertyi 43,9 %. Ylä-Savon ja Kuopion seutu pääsivät taantuman jälkeen nopeammin kasvu-uralle, kun Varkaudessa rakennemuutos on ollut voimakkaampi ja erityisesti paperiteollisuuden vaikeudet ovat heijastuneet kehitykseen. Kuopion ja Sisä-Savon seuduilla viennin kasvu oli tammi-kesäkuussa edellisiä vuosia vaisumpaa. 2

4 Työttömyyskehitys maan kärkiluokkaa Työvoiman kysyntä on taittumassa ja avointen työpaikkojen määrän positiivinen kehitys on pysähtynyt. Syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli noin 2 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2012 alkuvuoden aikana työttömyyden alenema on ollut tasaista ja tahti on ollut selvästi nopeinta Itä-Suomessa. Kokonaiskehitys on ollut edellisvuotta hitaampaa ja pitkäaikaistyöttömyys kääntyi nousuun jo alkuvuodesta. Myös työllisyysasteen kehitys alkuvuoden osalta näyttää erittäin positiiviselta. Loppuvuonna odotukset ovat selvästi heikommat ja elo-syyskuussa kokonaistilanne kääntyi odotetusti lieväksi työttömyyden nousuksi. v milj. keskimääräinen vuosimuutos%, (11 v) Vuosimuutos Liikevaihto (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta ,2-14,1 5,1 6,7 1,4 8,6 7,9 5,7 4,1 Varkauden seutukunta ,6-22,8 1,3 1,1 0,3 2,1-0,3 2,3 18,7 Ylä-Savon seutukunta ,8-17,7 11,8 10,4 6,3 16,9 14,8 6,6 4,7 Koillis-Savon seutukunta 405 1,9-21,3 4,9 10,0 3,6 6,1 9,6 10,4 12,2 Sisä-Savon seutukunta 357 3,2-11,3 7,6 3,6 5,1 9,9 5,1 2,4 2,7 Pohjois-Savon maakunta ,3-16,9 6,0 6,7 2,6 9,1 8,1 5,4 6,7 Koko maa ,3-16,2 9,4 7,8 6,5 12,2 9,7 6,0 4,4 Palkkasumma (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta ,6 2,2 2,6 6,0 1,1 3,9 6,3 5,8 5,4 Varkauden seutukunta 369 1,0-7,1-4,7 1,4-8,1-1,1 2,5 0,4 5,9 Ylä-Savon seutukunta 560 3,9-4,4 4,6 5,5 0,5 8,6 7,0 4,1 5,1 Koillis-Savon seutukunta 141 2,5-8,3 3,5 2,1 1,5 5,3 2,5 1,8 7,7 Sisä-Savon seutukunta 112 3,5 2,4 3,0 0,8 2,4 3,6 2,3-0,6-0,9 Pohjois-Savon maakunta ,7-1,1 1,8 4,9-0,4 4,0 5,6 4,3 5,2 Koko maa ,8-1,1 1,7 4,7 0,2 3,2 5,1 4,3 5,1 Vienti (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta 537 4,5-25,4 13,4 17,5 10,9 15,6 21,6 14,0 2,1 Varkauden seutukunta 705 0,8-23,4 5,8 5,3 14,0-0,7 3,7 6,8 43,9 Ylä-Savon seutukunta 494 5,8-26,0 22,0 16,8 18,3 25,2 20,7 13,7 7,1 Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta 62 5,6-27,3 51,3 9,3 57,0 46,6 11,7 7,1-2,4 Pohjois-Savon maakunta ,8-26,7 13,3 13,2 15,3 11,6 14,8 11,9 17,3 Koko maa ,5-30,6 15,2 9,0 9,9 20,2 12,8 5,8 4,7 Tässä aluetalouskatsauksessa kuvataan Pohjois-Savon alueen elinkeinoelämän liikevaihdon, viennin ja palkkojen kehitystä vuoden 2012 ensimmäisen puolivuotisjakson aikana. Katsaus on tiivis päätoimiala-analyysi, joka tarkentuu toimialoittain ja seuduittain koko vuoden katsauksessa keväällä

5 1 Aluetalous Pohjois-Savossa 1.1 Liikevaihto 4

6 Vuoden 2012 tammi-kesäkuussa kaikkien toimialojen liikevaihto kohosi maakunnassa 6,7 prosenttia edellisvuodesta, kun koko maassa liikevaihto nousi samana ajankohtana 4,4 prosenttia. Pohjois-Savon liikevaihdon osuus koko maan liikevaihdosta oli 2,5 prosenttia. Pohjois-Savon kaikkien toimialojen liikevaihto kehittyi suotuisasti myös vuonna 2011 kasvun yltäessä 6,7 prosenttiin edellisvuodesta. Pohjois-Savossa on päästy (1-6) vakaalle kasvu-uralle. Koko maassa kasvu on osoittanut hiipumisen merkkejä, sillä kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto v kipusi jopa 9,4 prosenttiin. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista ripeimmin tammi-kesäkuussa 2012 liikevaihtoaan kasvatti metalliteollisuus, jossa kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kertyi 24,3 prosenttia. Metalliteollisuuden kasvu on ollut nopeaa vuodesta 2010 lähtien ja sen kehitys vahvaa koko 2000-luvulla, paitsi taantumavuonna Koko maassa toimialan liikevaihdon kehitys hiipui lähes kokonaan, kasvun ollessa kevätkaudella 2012 vain 0,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Kaikilla muillakin tarkasteltavilla toimialoilla liikevaihto kehittyi Pohjois-Savossa myönteisesti kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa, joskin maltillisempana vuoden takaiseen verrattuna. Heikointa liikevaihdon kasvu oli mekaanisessa puunjalostuksessa, sillä liikevaihto nousi vain 0,7 prosenttia vertailuajankohtaansa nähden. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa ripeimmin liikevaihtoaan lisäsi vuonna 2011 heikoimmin kehittynyt Varkauden seutukunta, jossa liikevaihto kiri peräti 18,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Toiseksi voimakkaimmin liikevaihto kehittyi Koillis-Savossa 12,2 prosenttia vertailuajankohdastaan. Varkaudessa paperiteollisuuden tilanne on tasaantunut ja metalliteollisuus ja ympäristöteknologia ovat olleet kasvun taustalla. Koillis-Savon kehitystä ovat vauhdittaneet metalliteollisuus, kaivossektori sekä kartonkitehtaan toiminnan vakiintuminen. Liikevaihto 2011 Keskimääräainen vuosimuutos Pohjois-Savon liikevaihto milj (11 v) Kaikki toimialat A-X ,3-16,9 6 6,7 8,1 5,4 6,7 Tehdasteollisuus C ,0-28,6 7,5 8,7 11,4 6,4 10,8 Koko metalli (24-30) ,7-35,3 10,3 19,2 21, ,3 Mekaaninen puu, paperituott. valm., painaminen ( , 161, 17+18) 933-1,3-26,1 13,9-2,2 4,1-7,6 0,7 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala, ammatill. ja tekn.toiminta, kustantam. + viestintä (K+L, M pl 72, 58-61) 524 3,2-5,5 8,4 10,8 11,5 10,2 3,9 Kauppa, maj. Ja ravits.toim (G+I) ,8-8,5 6,1 5,2 6,5 4 3,8 Kuopion seutukunta (A-X) ,2-14,1 5,1 6,7 7,9 5,7 4,1 Varkauden seutukunta (A-X) ,6-22,8 1,3 1,1-0,3 2,3 18,7 Ylä-Savon seutukunta (A-X) ,8-17,7 11,8 10,4 14,8 6,6 4,7 Koillis-Savon seutukunta (A-X) 405 1,9-21,3 4,9 10,0 9,6 10,4 12,2 Sisä-Savon seutukunta (A-X) 357 3,2-11,3 7,6 3,6 5,1 2,4 2,7 Koko maa (A-X) ,3-16,2 9,4 7,8 9,7 6,0 4,4 5

7 1.2 Vienti 6

8 Vuoden 2012 tammi-kesäkuussa maakunnassa vienti jatkoi vahvaa kasvuaan koko metallin toimialalla, jossa kasvua vuotta aiemmasta kertyi noin 39 prosenttia, kun koko maassa toimialan vienti väheni 1,4 prosenttia vastaavana ajankohtana. Pohjois-Savon viennin osuus koko maan viennistä oli 1,8 prosenttia. Viennin euromääräinen taso puolivuotisjaksoittain tarkasteltuna on jo ohittanut huippuvuoden 2008 alun tason. Tämä osoittaa sen, että maakunnan teollisuuden iskukyky on hyvä talouden kasvun aikana. Viennin euromääräinen taso on noussut n. 370 milj. alkuvuoden 2009 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, jolloin taantuman vaikutukset näkyivät konkreettisimmin. Vuonna 2011 vahvasti vientiään kasvattaneilla Kuopion ja Ylä-Savon seuduilla kasvu on hiipunut, josta antoi viitteitä jo vuoden 2011 loppupuolisko. Sisä- Savossa vienti on kääntynyt alkuvuonna 2012 laskuun vuoden takaiseen verrattuna. Ylä-Savon ja Kuopion seutu pääsivät taantuman jälkeen nopeammin kasvu-uralle. Varkaudessa rakennemuutos on ollut voimakkaampi ja erityisesti paperiteollisuuden vaikeudet heijastuivat kehitykseen, mutta nyt kyseisen sektorin tilanne on tasaantunut. Kasvun kohdentumisesta toimialoittain ja seuduittain saadaan tarkempaa tietoa kevään 2013 aluetalouskatsaukseen käytettävissä olevista aineistoista. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa vienti kohosi rajuimmin Varkauden seutukunnassa, jossa lisäystä vuodentakaiseen kertyi peräti 43,9 prosenttia. Kasvua ovat vauhdittaneet metalliteollisuus ja ympäristöteknologia. Vienti 2011 Pohjois-Savon vienti milj. Keskimääräainen vuosimuutos (11 v) Kaikki toimialat A-X ,8-26,7 13,3 13,2 14,8 11,9 17,3 Tehdasteollisuus C ,4-27,4 11, ,1 12,1 19,8 Koko metalli (24-30) 866 7,8-30,7 9,6 26,9 29, ,9 Mekaaninen puu, paperituott. valm., painaminen ( , 161, 17+18) 499-1,8-25,7 16,5-4,6-1,6-7,3 3,6 Kuopion seutukunta (A-X) 537 4,5-25,4 13,4 17,5 21,6 14,0 2,1 Varkauden seutukunta (A-X) 705 0,8-23,4 5,8 5,3 3,7 6,8 43,9 Ylä-Savon seutukunta (A-X) 494 5,8-26,0 22,0 16,8 20,7 13,7 7,1 Koillis-Savon seutukunta (A-X).... Sisä-Savon seutukunta (A-X) 62 5,6-27,3 51,3 9,3 11,7 7,1-2,4 Koko maa (A-X) ,5-30,6 15,2 9,0 12,8 5,8 4,

9 1.3 Palkkasumma 8

10 Tammi-kesäkuussa 2012 palkkasumma kehittyi voimakkaimmin Pohjois-Savossa mekaanisen puunjalostuksen toimialalla, jossa palkat kipusivat edellisvuoden tammi-kesäkuusta 8,6 prosenttia, kun koko maassa kyseisen toimialan palkkasumma kääntyi laskuun. Koko maassa palkkasumma puolestaan kohosi nopeimmin kaupassa, majoitus- ja ravitsemissekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, molemmissa noin 5 prosentin kasvu edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Seuduittain tarkasteltuna tammi-kesäkuussa 2012 palkkasumma kasvoi voimakkaimmin Koillis-Savossa (7,7 %). Varkaudessa palkkasumman kehitys näyttää kääntyneen hyvälle uralle, sillä vuoden alkupuoliskolla kasvua kertyi 5,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Sisä-Savossa palkkasumman kehitys on kääntynyt laskuun, joka alkoi jo vuoden 2011 loppupuoliskolla. Syynä on parin pk-yrityksen lopettaminen. Palkkasu Keskimääräainen mma 2011 vuosimuutos Pohjois-Savon palkkasumma milj (11 v) Kaikki toimialat A-X ,7-1,1 1,8 4,9 5,6 4,3 5,2 Tehdasteollisuus C 477 1,4-14,2-2,6 5 8,4 1,8 4,6 Koko metalli (24-30) 213 3,8-15, ,3 5 5,2 Mekaaninen puu, paperituott. valm., painaminen ( , 161, 17+18) 104-1,5-23,9-7,5 2,1 4,2 0,2 8,6 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala, ammatill. ja tekn.toiminta, kustantam. + viestintä (K+L, M pl 72, 58-61) 226 3,8 0,9 3,5 4,8 5,7 4 3,9 Kauppa, maj. ja ravits.toim (G+I) 323 4,2-0,4 1,9 5,6 6,2 5,1 5,2 Kuopion seutukunta (A-X) ,6 2,2 2,6 6,0 6,3 5,8 5,4 Varkauden seutukunta (A-X) 369 1,0-7,1-4,7 1,4 2,5 0,4 5,9 Ylä-Savon seutukunta (A-X) 560 3,9-4,4 4,6 5,5 7,0 4,1 5,1 Koillis-Savon seutukunta (A-X) 141 2,5-8,3 3,5 2,1 2,5 1,8 7,7 Sisä-Savon seutukunta (A-X) 112 3,5 2,4 3,0 0,8 2,3-0,6-0,9 Koko maa (A-X) ,8-1,1 1,7 4,7 5,1 4,3 5,1

11 1.4 Työllisyys ja väestö Työttömien osuus työvoimasta Pohjois-Savon seutukunnissa, % Ylä-Savo Kuopio Koillis-Savo Varkaus Sisä-Savo Kuva 4: Työttömien osuus työvoimasta Pohjois-Savon seutukunnissa. Työttömyyden lasku jatkui alkuvuodesta Vuoden 2010 kuluessa laskuun kääntynyt työttömyyskehitys on jatkunut aina syksyyn 2012 saakka. Työvoiman kysyntä on pysynyt kohtuullisen tasaisena, mutta avointen paikkojen määrä on kääntynyt hienoiseen laskuun. Syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli noin 2 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2012 alkuvuoden aikana työttömyyden alenema on ollut tasaista ja tahti on ollut selvästi nopeinta Itä-Suomessa. Kokonaiskehitys on ollut kuitenkin edellisvuotta hitaampaa ja pitkäaikaistyöttömyys kääntyi nousuun jo alkuvuodesta. Elo-syyskuussa tilanne kääntyi odotetusti lieväksi työttömyyden nousuksi. Siitä huolimatta työttömyyskehitys on ollut maan kärkiluokkaa koko vuoden ajan. Työttömyyden alenema ei kuitenkaan näkynyt vielä viime vuonna Pohjois-Savon työllisyysasteessa. Työllisyysaste pysyi vuonna 2011 suunnilleen ennallaan ollen 63,6 %. (- 0,1 %) Koko maan luku oli 68,6 % (+ 0,8 %). Toisaalta edellisvuonna työllisyysasteen nousu oli maakunnassa poikkeuksellisen voimakasta, myös valtakunnan keskitasoon nähden. Alkuvuonna työllisyysaste on ollut keskimäärin 64,4 %, ja luvut viittaavat työllisyysasteen nousevan selvästi kuluvana vuonna, loppuvuoden heikommista näkymistä huolimatta. Siitä huolimatta alueen työllisyysaste on valtakunnan keskiarvoon verrattuna huomattavan alhainen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä kasvoi vuoden 2012 toisella neljänneksellä selvästi mm. teollisuudessa sekä liikeelämän palveluissa. Laskua oli mm. rakentamisessa sekä kuljetuksen- ja varastoinnin toimialalla. ETLAn alueellisen ennusteen mukaan Pohjois-Savon työllisyysaste nousisi kuluvana vuonna 64,5 prosenttiin ja nousisi ensi vuonna yli 65 prosentin. Rakennetyöttömien määrä aleni noin kolmanneksen, mutta kasvoi taantuman myötä uudelleen n. 16 prosenttia. Kasvu taittui kesän 2011 aikana ja on ollut alkuvuonna odotusten mukaisesti hiljaisessa, n. 3 prosentin laskussa. Rakenteellisen työttömyyden sisällä pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt jo alkuvuonna reilun 5 prosentin vuosivauhdin nousuun. Syyskuussa myös rakenteellinen työttömyys kokonaisuudessaan kääntyi nousuun. Raken- 10

12 teellisen työttömyyden taustalla on kysynnän ja tarjonnan epäsuhta. Rakennetyöttömiä on tällä hetkellä n. 60 prosenttia kokonaistyöttömyydestä. Rakennetyöttömistä suuri osa edustaa ammatteja, joista on hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla esimerkkeinä ammattitaidottomat, toimistotyöntekijät, sekatyöntekijät ja elektroniikkaja tietotekniikka-asentajat. Vuoden 2012 alkuvuoden aikana alueella ei ole ollut laajoja uusia irtisanomisia. Työllisyyden näkymät hyvin epävarmat Alueen työttömyyden aleneminen pysähtynee hetkeksi ja kääntynee hienoiseen nousuun ainakin tulevan talvikauden ajaksi. Kehitys on valtakunnan keskitasoon verrattuna jonkin verran parempaa, johtuen mm. alueen ikärakenteesta. Työttömyyden alenema ei jatkossakaan purkaudu täysimääräisenä työllisyyteen vaan osin myös työvoiman ulkopuolelle mm. eläköitymiseen. Pidemmällä aikavälillä työllisyyden odotetaan edelleen hitaasti paranevan. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen ikärakenteiden muuttuessa alentavat työttömyyttä hitaassakin talouskasvussa. BKT ennusteet lähivuosille vaihtelevat hyvin suuresti, joten ennakoiminen on poikkeuksellisen hankalaa eurooppalaisesta talouskriisistä johtuen. Parhaimmissakin skenaarioissa työttömyyden alenemisen ja työllisyyden kasvun odotetaan taittuvan seuraavan vuoden ajaksi. Työvoiman ikääntyminen erityisesti Kuopion seudun ulkopuolella on vaikuttanut työttömyyden laskuun valtakunnallista tasoa nopeampana. Kuopion seudun työllisyys on kehittynyt tasaisesti koko ajan. Ylä- Savon vientiteollisuuden yleinen toipuminen ja mm. elintarviketeollisuuden positiiviset vaikutukset ovat parantaneet seudun tilannetta erittäin nopeasti. Varkauden seudulla rakennemuutoksen aiheuttamat työpaikkamenetykset näkyvät selvästi työttömyydessä eikä kompensoivat mm. energiateknologian osa-alueille syntyvät työpaikat ole vielä pystyneet paikkaamaan tilannetta. Syksyn aikana alkaneet ja odotettavissa olevat lomautukset näyttävät kohdistuvan ainakin teollisuuteen ja rakennusalalle. Työvoiman saatavuudessa ongelmat alkuvuonna kasvussa Työvoiman kysyntä elpyi viime vuonna Pohjois- Savossa myös teollisuudessa ja kokonaisluvut olivat vähintäänkin keskimääräisellä tasolla. Kehitys on hiukan hiipunut ja uusia avoimia työpaikkoja on ollut julkisessa työnvälityksessä tarjolla kuluvana vuonna n. 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Alenema on jakautunut ammattialoittain hyvin tasaisesti, lukuun ottamatta palvelualojen paikkojen määrän selkeähköä kasvua. Rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet kuluvana vuonna, erityisesti vuoden alkupuolella. Työvoiman saatavuusongelmia on ollut tasaisesti lähinnä yhteyspalvelukeskuksissa ja hoitoalalla sairaanhoitajien sekä lääkäreiden saatavuudessa. Työvoiman saatavuusongelmia on kehittynyt myös mm. kirjanpitäjistä ja siivoojista. Hidastumassa oleva talouskehitys vähentänee hetkeksi rekrytointiongelmia joillakin aloilla. Pahimmin rekrytointiongelmista kärsineisiin aloihin ainakaan lyhytaikainen taantuma ei vaikuttane. Alat, joissa työvoimaa olisi ollut eniten tarjolla, kärsivät entiseen tapaan kysynnän puutteesta. Poistuma työvoimasta pysyy runsaana lähivuodet, mikä osaltaan pitää yllä työpaikkojen tarjontaa. Alueellinen näkökulma Vaikka talouden hidastuminen parantanee rekrytointitilannetta, osaavan työvoiman saatavuus kasvanee jatkossa suurimmaksi ongelmaksi erityisesti maakunnan reuna-alueilla, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Työmarkkinoiden pirstaloituessa sekä alueellisen että ammatillisen liikkuvuuden tarpeet nousevat yhä tärkeämmäksi. Alueellisen liikkuvuuden tulisi edelleen lisääntyä, myös kaupungista maaseudulle päin. Alueen vetovoiman ja suurimpien työpaikkakeskittymien kehityksen säilyttäminen hyvällä ja riittävällä tasolla on ainoa mahdollisuus saada tulevaisuudessa myös syrjäisemmille alueille korkeammin koulutettujen ammattien osaajia. Haasteet ja lähitulevaisuuden näkymät Työvoiman ikärakenteen ja runsaan sairastavuuden vuoksi eläköityminen on alkanut Pohjois-Savossa muuta maata aikaisemmin. ETLA ennustaa työvoiman määrän laskevan maakunnassa vuosien välillä noin henkilöllä. Työllisyysasteen nostaminen ja työllisten määrän ylläpitäminen on alueella haastavaa mm. työvoiman ulkopuolisten suuren osuuden vuoksi. Eläkeläisten määrän kasvun aiheuttama verotulojen putoaminen pienentää kun- 11

13 tien mahdollisuuksia palkata julkisten palvelujen tarvitsemaa työvoimaa, jos yksityiseltä sektorilta eläkkeelle siirtyvien tilalle ei onnistuta palkkaamaan uutta työvoimaa tai työpaikkojen määrä alenee. Reilun vuoden jatkuneen myönteisen työllisyyskehityksen jatko on hyvin epävarmojen talousnäkymien paineen alla kääntynyt vähintäänkin ns. nollalinjalle. Tämän hetkisten näkymien mukaan työllisyyden paraneminen tulee ainakin hetkeksi pysähtymään. Tämä tulee tarkoittamaan oletettavasti ainakin lomautusten ja työttömyyden määrän lisääntymistä seuraavan talvikauden aikana. Julkisen sektorin työllisyys ja palvelumahdollisuudet heikkenevät vielä pitkään julkisen sektorin vaikean rahoitustilanteen vuoksi. Epävarmuutta työllisyyden arviointiin tuovat mahdolliset rakennemuutostyyppiset tuotannolliset järjestelyt teollisuusyritysten sisällä, jotka heiluttelevat työllisyystilannetta nopeasti alueelle osuessaan. Kuopion väestö kasvaa muilla seuduilla väestä vähenee Vuosi 2011 oli väestömuutoksen perusteella hyvin poikkeuksellinen vuosi, kun väestö lisääntyi 187 henkilöllä. Edellisen kerran kokonaisväestömuutos on ollut positiivinen vuonna Vuoden 2012 tammi-syyskuussa väestö kasvoi 24 hengellä. Vuosi sitten samaan aikaan kasvu oli parempi, 271 henkeä. Kuitenkin maakunnan väestökehityksen historiassa 24 henkilön kasvu on edelleen hyvä tulos. Vuosien tammi-syyskuussa väestön väheneminen on ollut henkilöä Keskeisin syy takavuosia parempaan väestökehitykseen on maan sisäisen muuttotappion väheneminen. Tammi-syyskuussa muuttotappiota maan sisäisessä kuntien välisessä muutossa oli 60 henkeä. Enimmillään muuttotappio oli 2000-luvulla henkeä. Muuttoliikkeessä merkittävin muutos on ollut Kuopion muuttovoiton määrän kasvaminen yli kaksinkertaiseksi takavuosiin verrattuna. Tämän vuoden tammi-syyskuussa maan sisäisessä muutossa voittoa tuli 501 henkeä. Kun vielä syntyvyys oli 146 henkeä kuolleiden määrää suurempi, kasvoi Kuopion väestömäärä 850 hengellä. Väestön ikärakenteen vanheneminen näkyy kuolleiden määrän kasvuna. Syntyneiden määrässä ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Tammi-kesäkuussa kuolleita oli 341 syntyneitä enemmän. Syntyneitä on kuolleita enemmän vain Kuopion seudulla. 12

14 1.5 Maakuntien kehityksen vertailua Pohjois-Savossa on jatkunut alkuvuonna 2012 (1-3) edellisvuoden kaltainen hyvä talouskasvu. Ensimmäisellä neljänneksellä kokonaisliikevaihdon ja teollisuuden viennin kasvu oli parasta maakuntien välisessä vertailussa. Vahvaa liikevaihdon kasvua selittää teollisuuden ja rakentamisen hyvä kehitys. 13

15 2 Pohjois-Savon kehityskuva 2.1 Toimialojen kehitys v ja v (1-6) 14

16 15

17 16

18 2.2 Liikevaihto-, palkkasumma- ja vientikuvaajat seuduittain HUOM! Erilaiset asteikot / euromääräiset tasot seutujen kuvaajissa 17

19 18

20 2.3 Toimialojen trendit v kesäkuu 2012 Seuraavat Tilastokeskuksen laskemat toimialojen trendikuvaajat esittävät toimialojen liikevaihdon, palkkasumman ja viennin trendinomaista kehitystä. Kuukausitason indeksit on tilastollisesti tasoitettu trendikuvaajaksi. Vuoden 2005 keskiarvo on indeksiarvo 100. Vuosien kesäkuu 2012 välisenä aikana yli 100 indeksiarvot merkitsevät vuoden 2005 tason ylitystä, alle 100 menevät arvot taas alittavat vuonna 2005 vallinneen tason. 19

21 20

22 21

23 Liite Aluetalouskatsauksen liikevaihtoa, vientiä ja palkkasummia koskevat tiedot on toimittanut Tilastokeskus asiakaskohtaisena tietopalveluna. Joitakin tietoja ja kuviota on tarkasteltu ja muokattu edelleen Pohjois-Savon liitossa. Työvoimaa ja työllisyyttä kuvaavat tiedot on saatu Pohjois-Savon ELY-keskukselta, johon voi olla yhteyksissä työllisyyttä koskevien yhteydenottojen osalta. Ajankohtaisten suhdanteiden kuvauksessa pääpaino on vuoden 2012 ensimmäisen puolivuotisjakson tiedoissa em. liikevaihdon, viennin ja palkkasumman osalta luvun seurantakauden vuosimuutosten keskiarvot on laskettu erillisen laskukaavan mukaan, jossa tarkastellaan mm. ajanjakson alun ja lopun keskimääräistä vuosimuutosta. Puolivuosittaiset muutostiedot (%) pohjaavat neljännesvuosittaisiin muutosprosentteihin, jotka on laskettu vertaamalla neljännesvuosisummia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin. Alkuvuoden 2012 tiedot ovat siis suuntaa antavia ja voivat myös tarkentua myöhemmin. Vuosien 2007 ja 2008 huipputaso saavutettiin monelta osin vuoden 2011 aikana. Kansainvälinen suhdanne- ja talouskuva on kuitenkin hyvin epäselvä ja epävakaa. Mikäli maailmantalouden heilahtelujen kerrannaisvaikutukset alkavat näkyä työllisyydessä, näkyvät ne hyvin nopeasti myös Pohjois-Savossa. Kasvava työikäisen väestön eläköityminen vähentää avoimen työttömyyden kasvua, mutta voi myös vaikeuttaa kasvavien alojen työvoiman saatavuutta. Työikään tulevat ikäluokat ovat poistuvia pienempiä. Yritysten kilpailukyky on toistaiseksi kunnossa ja erityisesti teknologia-alan yrityksillä on hyvät markkinanäkymät. Pohjois-Savon ja sen talouden kehityksen suurimmat haasteet liittyvät kansainvälisen markkinatilanteen muutoksiin ja Euroopan talouden epävakauteen. Nämä tekijät luovat epävarmuutta myös Pohjois-Savon tulevalle kehitykselle. Maakunnan yritysten tilauskannat ja investointitahti osoittavat heikkenemistä. Globaali ja EU-maiden taloustilanne ratkaisee yritysten ja työllisyyden kehityksen. Julkisen talouden tiukkuuden vuoksi valtio ja kunnat eivät juuri voi tasoittaa suhdanteita omilla toimillaan ja voimavarat kohdennetaan ensi sijassa yritysten kehittämiseen ja viennin edistämiseen. Yritysten liikevaihdon ja viennin tilaa voidaan arvioida toimialoittain ja seuduittain perusteellisemmin koko vuoden 2012 osalta ensi keväällä. Työllisyydestä ja väestönmuutoksista saadaan tietoja kuukausittain, jotka ELY-keskus ja Pohjois-Savon liitto julkaisevat säännöllisesti omilla Internet-sivustoillaan. Lisätietoja antavat: Pohjois-Savon Liitto Koljonniemenkatu 2, PL KUOPIO aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen, teemu.juntunen(at)pohjois-savo.fi puh tai aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen, jari.jaaskelainen(at)pohjois-savo.fi puh Pohjois-Savon ELY-keskus Viestikatu 1-3, PL KUOPIO strategiapäällikkö Juha Kaipiainen, juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi puh tai ylijohtaja Kari Virranta, kari.virranta(at)ely-keskus.fi puh

TIIVISTELMÄ... 2. 2 Pohjois-Savon kehityskuva... 14

TIIVISTELMÄ... 2. 2 Pohjois-Savon kehityskuva... 14 Syksy 2011 Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ... 2 1 Aluetalous Pohjois-Savossa... 4 1.1 Liikevaihto... 4 1.2 Vienti... 6 1.3 Palkkasumma... 8 1.4 Työllisyys ja väestö... 10 1.5 Toimialaluettelo... 13 2 Pohjois-Savon

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ... 1 ... 2 ... 7 ... 10

TIIVISTELMÄ... 1 ... 2 ... 7 ... 10 TIIVISTELMÄ... ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA... 2. LIIKEVAIHTO... 2.2 VIENTI... 3.3 PALKKASUMMA... 4.4 TYÖVOIMAVARAT JA TYÖLLISYYS... 5.5 VOIDAANKO LOPPUVUODEN OSALTA OLLA OPTIMISTISIA... 6 2 TOIMIALOJEN

Lisätiedot

Pohjois-Savon Aluetalouskatsaus

Pohjois-Savon Aluetalouskatsaus n Aluetalouskatsaus Syksy 200 Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ... 2 Aluetalous ssa... 3. Liikevaihto...3.2 Vienti...5.3 Palkkasumma...7.4 Työvoimavarat ja työllisyys...9.5 Toimialaluettelo... 2 2 n kehityskuva...3

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tiivistelmä... 2. 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3. 2. Pohjois-Savon kehityskuva... 20

Tiivistelmä... 2. 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3. 2. Pohjois-Savon kehityskuva... 20 Kevät 2014 Sisällysluettelo: Tiivistelmä... 2 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3 1.1 Liikevaihto... 3 1.2 Vienti... 9 1.3 Palkkasumma... 12 1.4 Työvoimavarat ja työllisyys... 18 2. Pohjois-Savon kehityskuva...

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3. 2. Pohjois-Savon kehityskuva... 19

1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3. 2. Pohjois-Savon kehityskuva... 19 Kevät 2011 Sisällysluettelo: Tiivistelmä... 2 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3 1.1 Liikevaihto... 3 1.2 Vienti... 9 1.3 Palkkasumma... 11 1.4 Työvoimavarat ja työllisyys... 16 2. Pohjois-Savon kehityskuva...

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Tiivistelmä... 1. 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3

Tiivistelmä... 1. 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3 Sisällysluettelo: Tiivistelmä.... Aluetalous ssa... 3. Liikevaihto... 3.2 Vienti... 7.3 Palkkasumma... 9.4 Työvoimavarat ja työllisyys... 3 Työttömyys aleni ennätysvauhdilla... 3 2. n kehityskuva... 8

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2014 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2010 2012 2011

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Suhdannekatsaus-Kainuu 27.11.2015

Suhdannekatsaus-Kainuu 27.11.2015 1 Kainuun kärkitoimialojen tilanne edelleen haastava maakunnan suhdannekehitys vuoden 2015 kesäkuulle Kainuun liitossa on laadittu ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt (16.6.2014) maakunnan tulevien vuosien

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS

POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS Kevät 2008 n aluetalouskatsaus kevät 2008 2 Yritysten liikevaihto kasvoi ssa ennätysvauhtia viime vuonna ssa yritysten liikevaihto kasvoi 0,5 %, mihin maakunnassa liikevaihdon

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN

KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa 18 781 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMI. KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as.

KAAKKOIS-SUOMI. KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as. KAAKKOIS-SUOMI KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as. ETELÄ-KARJALAN maakunta 133 300 as. Lappeenrannan stk 89701 as. Imatran stk

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Seudun erikoisalojen rooli aluetaloudessa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Yritystoiminnan uudistuminen kasvun ja supistumisen kautta 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.05.2009 13.05.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden

Lisätiedot