Pohjois-Savon. Aluetalouskatsaus

Transkriptio

1 Pohjois-Savon Aluetalouskatsaus Syksy 2014

2 Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ Aluetalous Pohjois-Savossa Liikevaihto Vienti Palkkasumma Työvoimavarat ja työllisyys Maakuntien kehityksen vertailua Pohjois-Savon kehityskuva Toimialojen kehitys v ja v (1-6) Liikevaihto-, palkkasumma- ja vientikuvaajat seuduittain Toimialojen trendit v kesäkuu Liite: Pohjois-Savon kunnat ja seutukunnat Liite: Tietosisällön kuvaus Pohjakartat luvuissa 1.1, 1.2 ja 1.3 Maanmittauslaitos lupanumero 60/MML/10 aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty

3 TIIVISTELMÄ Alkuvuoden 2014 aikana Pohjois-Savon alue on menestynyt yleiseen suhdannetilanteeseen nähden kohtuullisesti. Talouden nousu niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa on hidasta. Euroopan taantuma syö kasvua. Liikevaihdon ja palkkasumman osalta Pohjois-Savon kehitys alkuvuonna oli koko maan tasolla. Viennissä pohjois-savolaiset yritykset menestyivät koko maata paremmin. Tammi-syyskuussa 2014 Pohjois-Savon väestökehitys oli parempi kuin vuosi sitten ja paras pitkään aikaan. Koko Pohjois-Savo sai maan sisällä muuttovoittoa 285 henkeä, mikä on tähän aikaan vuotta ollut harvinaista. Vuosi sitten muuttotappiota oli tammi-syyskuussa vielä -17, kun loppuvuonna muutto kääntyi positiiviseksi. Pohjois- Savo on nyt yksi viidestä maan sisällä muuttovoittoa saavasta maakunnasta. Kolme vuotta sitten alkaneen hyvän väestökehityksen jatkuminen myös 2014 on mahdollista. Tänä vuonna Pohjois-Savo voi saavuttaa parhaan väestökehityksen kolmeen vuosikymmeneen. Pohjois-Savon alueen yritysten alkuvuoden liikevaihto lähes viime vuoden tasolla Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi maakunnassa +0,5 % edellisvuodesta. Koko maassa liikevaihdon kasvoi +0,6 %. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista tammi-kesäkuussa 2014 liikevaihtoaan kasvattivat kaikki toimialat pl. yrityspalvelut (-2,1 %). Metalliteollisuus kasvatti liikevaihtoaan +9,6 %, kun koko maassa alan liikevaihto laski -3 %. Mekaanisen puunjalostuksen liikevaihto säilyi lähes ennallaan verrattuna vuoden takaiseen (+0,1 %). Yrityspalveluissa liikevaihto laski -2,1 %. Alan liikevaihto on kasvanut aiempina vuosina keskimäärin 6,6 % (8 v. keskiarvo). Koko maassa alan liikevaihto kasvoi + 4,9 %. Maakunnan liikevaihdon vetureina olivat alkuvuonna Varkauden (+6 %) ja Ylä-Savon seutu (+3 %). Kuopion seudun liikevaihto laski -2,1 %. Liikevaihto heikkeni Kuopiossa ensimmäisen kerran sitten alkuvuoden Sisä-Savo säilytti hyvin asemansa (+1,2), kun edellisvuona oli voimakasta kasvua. Koillis-Savossa liikevaihto heikkeni -1,3 %. Palkkasumman kasvu hidastui alkuvuodesta 2014 Tammi-kesäkuussa 2014 palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa ja koko maassa 0,6 % vuoden takaisesta. Kasvu on niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Teollisuudessa palkkasumma laski Pohjois-Savossa ja koko maassa -1,2 %. Metalliteollisuudessa palkkasumma säilyi lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna (+0,1 %). Koko maassa metalliteollisuuden palkkasumma laski -1,9 %. Palkkasumma kasvoi maakunnassa vain kaupassa, majoitus- ja ravitsemis- sekä yrityspalveluissa (noin +1 %). Seuduittain tarkasteltuna tammi-kesäkuussa 2014 palkkasumma kasvoi eniten Varkauden ja Ylä-Savon seutukunnissa (+1,2 %). Sisä-Savossa palkkasumma säilyi lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna ja Koillis-Savossa palkkasumma laski -1,3 %. Kuopiossa palkkasumma nousi +0,4 %. Varkaus maakunnan viennin veturi Vuoden 2014 tammi-kesäkuussa vienti kasvoi +4 % vuoden takaisesta. Koko maassa vienti kasvoi vastaavana aikana +1,3 %. Pohjois-Savon viennin osuus koko maan viennistä oli noin 1,8 prosenttia. Viennin veturina toimivan metalliteollisuuden vienti nousi +17 % vuoden takaisesta. Alan viennin kehityksessä on kuitenkin huomioitava vuoden 2013 viennin voimakas hiipuminen. Maakunnan mekaanisen puunjalostuksen vienti kasvoi +3,7 %, kun koko maassa kasvua oli +0,5 %. Vienti kohosi rajuimmin Varkauden seutukunnassa, jossa lisäystä vuodentakaiseen kertyi peräti +20,2 %. Kasvua ovat vauhdittaneet metalliteollisuus ja uudistuva puunjalostus. Ylä-Savo on saanut käännettyä viennin kasvuun (+1,7 %) heikomman edellisvuoden jälkeen. Sisä-Savossa vienti kasvoi +3,6 % vuodentakaisesta. Kuopion seudulla alkuvuoden vienti heikkeni (-7,6 %) ensimmäisen kerran sitten vuoden Varkaudessa viennin volyymi oli 288 milj.. Kuopion seudulla viennin volyymi oli 266 milj. ja Ylä-Savossa 263 milj.. Viennin euromääräinen volyymi alkuvuonna 2014 oli noin 870 milj., kun vuonna 2013 vastaavana aikana se oli noin 837 milj.. Voimakkaimman taantuman jaksolla (1-6/2009) viennin volyymi oli selvästi alhaisempi, vain noin 624 milj.. 2

4 Työllisyys kehittyy myönteisesti työttömyyden noususta huolimatta Pohjois-Savon ja koko maan työttömyysaste on nyt samalla tasolla, kun pitkään se on ollut 1,5 2 %-yksikköä koko maata korkeampi. Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TE-toimistoissa vuonna 2013 keskimäärin eli 12,1 % työvoimasta. Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 10,6 %. Työttömyyden nousu painottui alkuvuodesta teollisuuteen ja rakentamiseen, mutta vaikutukset ulottuivat myös terveydenhuollon, kaupan ja palveluiden aloille heikon suhdanteen jatkuessa. Lomautusten määrän nousu tasaantui mutta lomautusten kokonaismäärä on edelleen hyvin selvästi ns. normaalisuhdannetta korkeammalla tasolla. Hyvä kehitys näkyi korostetummin Pohjois-Savon työllisyysasteen hyvin voimakkaana paranemisena. Työllisyysaste nousi vuonna 2013 lähes kaksi prosenttia 67,1 %:iin (+ 1,7 prosenttiyksikköä). Koko maan luku oli 68,5 % (- 0,5 prosenttiyksikköä). Pohjois-Savon työllisyysaste on noussut vuodesta 2009 peräti 4,9 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan koko maassa työllisyysaste on noussut vain 0,2 prosenttiyksikköä. Suhdannekehitys Pohjois-Savossa seutukunnittain Lähde: Tilastokeskus, Aluetalouskatsausaineisto lokakuu 2013 A-X Kaikki toimialat v milj. Keskimääräinen vuosimuutos % (8v.) Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 Liikevaihto (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta ,4 6,3 10,7 11,7-14 5,1 6,8 5,1 5,9 5,3 3,9 4,6 2,4 2,7 2,5-2,1 Varkauden seutukunta ,9-2,7 8,5 9,6-23,1 0,3-0,4 2,6 1,2 16,6-8,1 3,1-19 0,7-9,4 6 Ylä-Savon seutukunta ,2 7,1 13 5,8-17,7 11,6 14,1 6,6 10 5,4-0,1 2,5-0,9 1 0,1 3 Koillis-Savon seutukunta 436 1,7 5,3 9,5 1,5-21,3 6 8,2 10,5 9,4 19,6 12,4 15,8-6,1-6,7-6,4-2,2 Sisä-Savon seutukunta 394 2,9 8,2 3,5 6,2-11,3 7,4 3,7 2 2,8 2,2 0,5 1,3 8,6 11,1 9,9 1,2 Pohjois-Savon maakunta ,2 4,3 10,4 9, ,6 5,5 6,5 7,2 0,6 3,7-2,3 2-0,1 0,5 Koko maa ,6 10,6 8,2 6,4-16,2 9,3 9,8 6,1 7,8 3,9-0,4 1,7-3,3 0-1,6 0,6 Palkkasumma (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta ,9 4,6 7 7,7 2,2 2,6 6,3 5,8 6 3,8 1,7 2,8 2,8 3 2,9 0,4 Varkauden seutukunta 392 0,3 3,3 0,8 4,2-7,1-4,9 4,8 3,3 4 5,4 2,2 3,8-1,2 0,4-0,4 1,2 Ylä-Savon seutukunta ,1 6,9 6,7-4,4 4, ,4 5,2 0,8 3-0,2 1,2 0,5 1,2 Koillis-Savon seutukunta 144 1,5 4,7 5,5 4,5-8,3 3,7 4,8 2,4 3,6 8,2 6,6 7,4-6,1-7,2-6,7-1,3 Sisä-Savon seutukunta 115 2,1 3,2 3,7 4,1 2,4 2,5 2,9-1,1 0,8 0,4-1 -0,3 1,4 3,5 2,4 0,1 Pohjois-Savon maakunta ,4 5,8 6,7-1 1,7 6 4,6 5,3 4,4 1,7 3 1,3 2 1,7 0,6 Koko maa ,5 5,9 7-1,1 1,7 5,1 4,3 4,7 4,9 1,9 3,4 0,8 1,1 0,9 0,6 Vientiliikevaihto (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta 584 5,6 19,1 10,2 14,1-25,3 12,9 21,8 15,2 18,3 7 4,6 5,8 4,2 2 3,1-7,6 Varkauden seutukunta 553-2,9-14,6 3,9 21,4-23,8-0,9 3,7 9,6 6,9 38,9-9,7 11,8-37,6-0, ,2 Ylä-Savon seutukunta 512 5,8 18,2 25,2 2,1-25,5 21,5 21,9 15,4 18,4 8,7-0,4 3,9 1-3,6-1,3 1,7 Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta 76 4,8 17,5-6,5-3,7-28,3 51,5 13,2 5,6 9,3-2,7-1,3-2 14,1 34,1 24 3,6 Pohjois-Savon maakunta ,7 1,1 10,2 12,2-26,6 11,6 14,7 13,2 13,8 19,7-2,2 8-14,6-0,6-7,8 4 Koko maa ,4 18,9 8,4 4,4-30,7 15,1 13 6,1 9,3 3,6-3,5-0,1-6,5-0,8-3,7 1,3 Tässä aluetalouskatsauksessa kuvataan Pohjois-Savon alueen elinkeinoelämän liikevaihdon, viennin ja palkkojen kehitystä vuoden 2014 ensimmäisen puolivuotisjakson aikana. Katsaus on tiivis päätoimiala-analyysi, joka tarkentuu toimialoittain ja seuduittain koko vuoden katsauksessa keväällä

5 1 Aluetalous Pohjois-Savossa 1.1 Liikevaihto 4

6 Vuoden 2014 tammi-kesäkuussa kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi maakunnassa +0,5 % edellisvuodesta. Koko maassa liikevaihdon kasvoi +0,6 %. Pohjois-Savon liikevaihdon osuus koko maan liikevaihdosta oli 2,6 %, kun se vuosi sitten oli 3 %. Pohjois-Savon kaikkien toimialojen liikevaihdon kasvu osoitti hiipumista jo loppuvuonna 2013, eikä alkuvuodesta 2014 ole ollut suuria kasvun merkkejä. Edellisen taantuman jälkeen tapahtunut kasvu on hiipumassa myös koko maassa. Koko teollisuuden liikevaihto kasvoi alkuvuonna +1,8 %, kun koko maassa laskua oli -1,6 %. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista tammikesäkuussa 2014 liikevaihtoaan kasvatti pääasiassa vain metalliteollisuus (+9,6 %). Koko maassa alan liikevaihto laski -3 %. Taantuman jälkeen metalliteollisuuden kasvu on ollut nopeaa, mutta viime vuonna kasvu hiipui. Vuoden 2014 alkupuoliskolta on kuitenkin havaittavissa elpymisen merkkejä. Metalliteollisuuden alkuvuoden 2014 liikevaihdon volyymi oli 572 milj., kun vuonna 2012 vastaavana aikana volyymi oli 522 milj.. Alkuvuonna 2009 (1-6) liikevaihdon volyymi oli 444 milj.. Mekaanisen puunjalostuksen liikevaihto säilyi lähes ennallaan verrattuna vuoden takaiseen (+0,1 %). Koko maassa alan liikevaihto laski hieman, -0,2 %. Palvelualoilla (kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta) liikevaihto nousi maltillisesti alkuvuonna (+ 0,4 %) 5

7 Pohjois-Savossa. Koko maassa kyseisten toimialojen liikevaihto laski -0,2 %. Toimialalla jatkunut kasvu Pohjois-Savossa osoittaa hiipumisen merkkejä. Yrityspalveluissa liikevaihto laski -2,1 %. Alan liikevaihto on kasvanut aiempina vuosina keskimäärin 6,6 % (8 v. keskiarvo). Koko maassa alan liikevaihto kasvoi + 4,9 %. Seuduittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi Kuopion ja Koillis-Savon seutukuntia lukuun ottamatta muilla seuduilla. Varkaudessa kasvua ovat vauhdittaneet metalliteollisuus ja paperiteollisuuden sopeuttamistoimenpiteet. Ylä-Savossa kasvun taustalla on metalli- ja mekaaninen puutuoteteollisuus. Koillis-Savossa liikevaihto laski -2,2 % vertailuajankohdastaan, Kuopion seudulla -2,1 %. Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % Liikevaihto v milj. Keskim. Vuosim. % (8v.) Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 A-X Kaikki toimialat ,2 4,3 10,4 9, ,6 5,5 6,5 7,2 0,6 3,7-2,3 2-0,1 0,5 C Teollisuus ,8 2,1 13,7 11,9-28,8 7,3 10,4 6,9 8,5 11,6-2,8 3,9-9,5 0,6-4,5 1, Metalliteollisuus ,5-8 25, ,8 7,7 21,8 19,2 20,3 24,1-7,1 6,9-26,1-3,9-15,5 9,6 Mekaaninen puu, paperiteoll., painaminen 981-0,7 13,7 5,1-7,4-26,2 13 3,6-7,8-2,4 1,8-3 -0,6 1,7 8,2 4,9 0,1 G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis (TOL ,7 4,1 4,9 3,3-8,4 6,3 5,5 3,5 4,5 3,6-0,3 1,6-0,9 0,9 0 0,4 Uusi yrityspalvelut T ,6 7,6 13,7 5,5-2,8 10,2 14,6 12,5 13,5 3,8 6,3 5,1 9,9 5,2 7,5-2,1 v milj. Keskimääräinen vuosimuutos % (8v.) Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 Liikevaihto (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta ,4 6,3 10,7 11,7-14 5,1 6,8 5,1 5,9 5,3 3,9 4,6 2,4 2,7 2,5-2,1 Varkauden seutukunta ,9-2,7 8,5 9,6-23,1 0,3-0,4 2,6 1,2 16,6-8,1 3,1-19 0,7-9,4 6 Ylä-Savon seutukunta ,2 7,1 13 5,8-17,7 11,6 14,1 6,6 10 5,4-0,1 2,5-0,9 1 0,1 3 Koillis-Savon seutukunta 436 1,7 5,3 9,5 1,5-21,3 6 8,2 10,5 9,4 19,6 12,4 15,8-6,1-6,7-6,4-2,2 Sisä-Savon seutukunta 394 2,9 8,2 3,5 6,2-11,3 7,4 3,7 2 2,8 2,2 0,5 1,3 8,6 11,1 9,9 1,2 Pohjois-Savon maakunta ,2 4,3 10,4 9, ,6 5,5 6,5 7,2 0,6 3,7-2,3 2-0,1 0,5 Koko maa ,6 10,6 8,2 6,4-16,2 9,3 9,8 6,1 7,8 3,9-0,4 1,7-3,3 0-1,6 0,6 6

8 1.2 Vienti 7

9 Vuoden 2014 tammi-kesäkuussa maakunnassa vienti kasvoi +4 % vuoden takaisesta. Koko maassa +1,3 %. Pohjois-Savon viennin osuus koko maan viennistä oli noin 1,8 prosenttia. Viennin veturina toimivan metalliteollisuuden vienti nousi +17 % vuoden takaisesta. Alan viennin kehityksessä on kuitenkin huomioitava vuoden 2013 viennin voimakas hiipuminen. Vuosina alan vienti kasvoi puolestaan voimakkaasti. Koko maassa metalliteollisuuden vienti supistui -1,4 %. Maakunnan mekaanisen puunjalostuksen vienti kasvoi +3,7 %, kun koko maassa kasvua oli +0,5 %. Viennin euromääräinen volyymi alkuvuonna 2014 oli noin 870 milj.. Vuonna 2013 vastaavana aikana se oli noin 837 milj.. Voimakkaimman taantuman jaksolla (1-6/2009) viennin volyymi oli selvästi alhaisempi, vain noin 624 milj.. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa vienti kohosi rajuimmin Varkauden seutukunnassa, jossa lisäystä vuodentakaiseen kertyi peräti +20,2 %. Kasvua ovat vauhdittaneet metalliteollisuus, energiateknologia ja uudistuva puunjalostus. Ylä-Savo on saanut käännettyä viennin kasvuun (+1,7 %) heikomman edellisvuoden jälkeen. Sisä-Savossa vienti kasvoi +3,6 % vuodentakaisesta. Kuopion seudulla alkuvuoden vienti heikkeni (-7,6 %) ensimmäisen kerran sitten vuoden Yritysten viennin ja liikevaihdon heikkenemisen taustalla on neljän puu-, elintarvike- ja metallialan yrityksen toimipaikkojen lopettamiset. Viennin euromääräiset volyymit seuduittain alkuvuodelta 2014 kertovat, että viennin veturi on ollut Varkauden seutu. Varkaudessa viennin volyymi oli 288 milj.. Kuopion seudulla viennin volyymi oli 266 milj. ja Ylä-Savossa 263 milj.. Tässä vaiheessa on syytä huomioida, että luvut ovat vain suuntaa antavia ja ne tarkentuvat loppuvuoden aikana. Kasvun kohdentumisesta toimialoittain ja seuduittain saadaan tarkempaa tietoa kevään 2014 aluetalouskatsaukseen käytettävissä olevista aineistoista. Keskimääräinen Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % v vuosimuutos % milj (8v.) Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 A-X Kaikki toimialat ,7 1,1 10,2 12,2-26,6 11,6 14,7 13,2 13,8 19,7-2,2 8-14,6-0,6-7,8 4 C Teollisuus ,9-2,5 9,9 13,4-27,3 9,9 12,4 12,8 12,6 22,3-2,7 8, ,8-9,2 5, Metalliteollisuus 685 0,0-19,4 22,3 27,6-30,4 0,7 28,4 29,8 29,2 36-6,7 12,1-35,4-5,1-21,3 17 Mekaaninen puu, paperiteoll., painaminen 535 0,3 22,4 2,6-6,6-26,1 16,1-1,5-7 -4,4 4,9-1,8 1,5 3,1 8,2 5,6 3,7 Keskimääräinen Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % v vuosimuutos % Vientiliikevaihto (kaikki toimialat A-Xmilj (8v.) Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 Kuopion seutukunta 584 5,6 19,1 10,2 14,1-25,3 12,9 21,8 15,2 18,3 7 4,6 5,8 4,2 2 3,1-7,6 Varkauden seutukunta 553-2,9-14,6 3,9 21,4-23,8-0,9 3,7 9,6 6,9 38,9-9,7 11,8-37,6-0, ,2 Ylä-Savon seutukunta 512 5,8 18,2 25,2 2,1-25,5 21,5 21,9 15,4 18,4 8,7-0,4 3,9 1-3,6-1,3 1,7 Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta 76 4,8 17,5-6,5-3,7-28,3 51,5 13,2 5,6 9,3-2,7-1,3-2 14,1 34,1 24 3,6 Pohjois-Savon maakunta ,7 1,1 10,2 12,2-26,6 11,6 14,7 13,2 13,8 19,7-2,2 8-14,6-0,6-7,8 4 Koko maa ,4 18,9 8,4 4,4-30,7 15,1 13 6,1 9,3 3,6-3,5-0,1-6,5-0,8-3,7 1,3 8

10 1.3 Palkkasumma 9

11 Tammi-kesäkuussa 2014 palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa +1 % vuoden takaisesta, kun koko maassa kasvua oli 1,2 %. Kasvu on Pohjois-Savossa kuin koko maassa selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella (4 %). Palkkasumma kasvoi maakunnassa vain kaupassa, majoitus- ja ravitsemis- sekä yrityspalveluissa. Teollisuudessa palkkasumma laski Pohjois- Savossa ja koko maassa -1,2 %. Metalliteollisuudessa palkkasumma säilyi lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna (+0,1 %). Koko maassa metalliteollisuuden palkkasumma laski -1,9 %. säilyi lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna ja Koillis-Savossa palkkasumma laski -1,3 %. Kuopiossa palkkasumma nousi +0,4 %. Mekaanisessa puujalostuksessa palkkasumma laski eniten (-3,3 %). Koko maassa alan palkkasumma nousi +0,3 %. Seuduittain tarkasteltuna tammi-kesäkuussa 2014 palkkasumma kasvoi eniten Varkauden ja Ylä-Savon seutukunnissa (+1,2 %). Sisä-Savossa palkkasumma 10

12 Palkkasumma v milj. Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % Keskim. Vuosim. % (8v.) Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 A-X Kaikki toimialat ,4 5,8 6,7-1 1,7 6 4,6 5,3 4,4 1,7 3 1,3 2 1,7 0,6 C Teollisuus 487 0,4 2,1 6,3 6,3-14,2-2,4 10,4 3,3 6,8 5,8 1,5 3,7-4,2-2,4-3,3-1, Metalliteollisuus 213 2,4 5,6 12,7 11,8-15,2-1 15,5 4,9 10 6,2 2,3 4,3-3,2-3 -3,1 0,1 Mekaaninen puu, paperiteoll., painaminen 101-3,8 0,6-0,6 0,9-23,9-7,5 7,4 2,9 5 9,1-1 3,9-10,3-7,1-8,7-3,3 G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis (TOL 345 3,4 5,1 5,1 6,7-0,4 1,8 5,6 4,8 5,2 5,2 4,1 4,6 3,3 2,7 3 1 Uusi yrityspalvelut T ,2 5,3 6,5 8,3 2,6 5 4,8 3,2 4 4,2 2,4 3,3 2,8 2,6 2,7 1,2 Keskimääräinen Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % v vuosimuutos % Palkkasumma (kaikki toimialat A-X) milj (8v.) Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 Kuopion seutukunta ,9 4,6 7 7,7 2,2 2,6 6,3 5,8 6 3,8 1,7 2,8 2,8 3 2,9 0,4 Varkauden seutukunta 392 0,3 3,3 0,8 4,2-7,1-4,9 4,8 3,3 4 5,4 2,2 3,8-1,2 0,4-0,4 1,2 Ylä-Savon seutukunta ,1 6,9 6,7-4,4 4, ,4 5,2 0,8 3-0,2 1,2 0,5 1,2 Koillis-Savon seutukunta 144 1,5 4,7 5,5 4,5-8,3 3,7 4,8 2,4 3,6 8,2 6,6 7,4-6,1-7,2-6,7-1,3 Sisä-Savon seutukunta 115 2,1 3,2 3,7 4,1 2,4 2,5 2,9-1,1 0,8 0,4-1 -0,3 1,4 3,5 2,4 0,1 Pohjois-Savon maakunta ,4 5,8 6,7-1 1,7 6 4,6 5,3 4,4 1,7 3 1,3 2 1,7 0,6 Koko maa ,5 5,9 7-1,1 1,7 5,1 4,3 4,7 4,9 1,9 3,4 0,8 1,1 0,9 0,6 11

13 1.4 Työvoimavarat ja työllisyys Kuva: Työttömien osuus työvoimasta syyskuu Työllisyys kehittyy myönteisesti työttömyyden noususta huolimatta Pohjois-Savon ja koko maan työttömyysaste on nyt samalla tasolla, kun pitkään se on täällä ollut 1,5 2 %-yksikköä koko maata korkeampi. Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TE-toimistoissa vuonna 2013 keskimäärin eli 12,1 % työvoimasta. Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 10,6 %. Työttömyyden nousu painottui alkuvuodesta teollisuuteen ja rakentamiseen, mutta vaikutukset ulottuivat myös terveydenhuollon, kaupan ja palveluiden aloille heikon suhdanteen jatkuessa. Lomautusten määrän nousu tasaantui mutta lomautusten kokonaismäärä on edelleen hyvin selvästi ns. normaalisuhdannetta korkeammalla tasolla. Kevään 2014 aikana uusien alkavien lomautusten määrä painui lähes nollille, mutta uusia lomautuksia on alkanut syksyn edetessä. Kokonaisuudessaan Pohjois-Savon työttömyyden kehitys on ollut alkuvuonna 2014 edelleen valtakunnan keskiarvoa parempaa. Pohjois-Savon muuta valtakuntaa positiivisempaan työttömyyskehitykseen on vaikuttanut mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, suurten irtisano- misten kohdentuminen muille alueille sekä kohtuullisen korkea aktiivitoimenpiteissä olevien työttömien määrä. Hyvä kehitys näkyi korostetummin Pohjois-Savon työllisyysasteen hyvin voimakkaana paranemisena. Työllisyysaste nousi vuonna 2013 lähes kaksi prosenttia 67,1 %:iin (+ 1,7 prosenttiyksikköä). Koko maan luku oli 68,5 % (- 0,5 prosenttiyksikköä). Pohjois-Savon työllisyysaste on noussut vuodesta 2009 peräti 4,9 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan koko maassa työllisyysaste on noussut vain 0,2 prosenttiyksikköä. Samassa ajassa myös työvoimaosuus Pohjois-Savossa on noussut 3,2 prosenttiyksikköä ollen vuoden 2013 aikana 73,1 %. Alkuvuonna kolmen neljänneksen työllisyysasteen vuosikeskiarvo on edelleen nousussa (+0,7 %). Tosin kolmannella vuosineljänneksellä suunta on kääntynyt vuoden takaiseen verrattuna jo laskuun (-1,0 %) 12

14 ETLAn viimeisimmän alueellisen ennusteen mukaan Pohjois-Savon työllisyysaste nousisi edelleen tasaisesti seuraavien 3-4 vuoden aikana noin 69 prosenttiin. Rakennetyöttömien määrä alentui noin kolmanneksen, mutta kääntyi taantuman seurauksena uudelleen selvään kasvuun. Lisäys oli voimakkainta vuosien välillä, jolloin kasvua oli lähes neljännes. Vuonna 2013 rakennetyöttömyyteen laskettavien määrä kääntyi nousuun (+4,5 %). Pitkäaikaistyöttömyyden nousu jatkui suhdannetilanteen johdosta voimakkaampana. Nousua edellisvuoteen oli n. 10 %. Rakennetyöttömiä on yli puolet kokonaistyöttömyydestä (n. 7400). Näistä työttömistä työnhakijoista iso osa edustaa edelleen ammatteja, joista on hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla. uskotaan piristyvän hiljalleen seuraavan vuoden aikana. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen alentavat työttömyyttä hitaassakin talouskasvussa. Talouskasvun voimistuessa ja eläkkeelle siirtymisen jatkuessa työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä Pohjois-Savon kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa. Seudullisesti työvoiman saatavuusongelmien ennakoidaan kohdistuvan ensimmäiseksi Ylä-Savon seutukunnalle. Heikon suhdannetilanteen aiheuttamana työttömyyden kehitys on jatkunut selvästi negatiivisena käytännössä kaikilla pääammattialoilla. Työttömyyden kasvu on voimakkainta nyt kaupan, palveluiden ja eri julkisen sektorin toimialoilla. Jatkonäkymät ovat edelleen hyvin epävarmat, mutta talouskasvun 13

15 1.5 Maakuntien kehityksen vertailua Maakuntien välisessä vertailussa Pohjois-Savossa on pärjännyt kohtuullisesti. Vuonna 2013 kokonaisliikevaihto kasvu oli kuudenneksi suurinta. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljännekselle tilanne on sama. Pohjois-Savon tilanne on hieman heikentynyt ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Tilanne on varsin epävakaa niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. 14

16 2 Pohjois-Savon kehityskuva 2.1 Toimialojen kehitys v ja v (1-6) 15

17 16

18 17

19 2.2 Liikevaihto-, palkkasumma- ja vientikuvaajat seuduittain HUOM! Erilaiset asteikot / euromääräiset tasot seutujen kuvaajissa 18

20 19

21 20

22 2.3 Toimialojen trendit v kesäkuu 2014 Seuraavat Tilastokeskuksen laskemat toimialojen trendikuvaajat esittävät toimialojen liikevaihdon, palkkasumman ja viennin trendinomaista kehitystä. Kuukausitason indeksit on tilastollisesti tasoitettu trendikuvaajaksi. Vuoden 2010 keskiarvo on indeksiarvo 100. Vuosien kesäkuu 2014 välisenä aikana yli 100 indeksiarvot merkitsevät vuoden 2010 tason ylitystä, alle 100 menevät arvot taas alittavat vuonna 2010 vallinneen tason. Mekaaninen puu, paperiteoll., ja painaminen 21

23 Mekaaninen puu, paperiteoll., ja painaminen 22

24 Mekaaninen puu, paperiteoll., ja painaminen 23

25 Liite: Pohjois-Savon kunnat ja seutukunnat 24

26 Liite: Tietosisällön kuvaus Aluetalouskatsauksen liikevaihtoa, vientiä ja palkkasummia koskevat tiedot on toimittanut Tilastokeskus asiakaskohtaisena tietopalveluna. Joitakin tietoja ja kuviota on tarkasteltu ja muokattu edelleen Pohjois-Savon liitossa. Työvoimaa ja työllisyyttä kuvaavat tiedot on saatu Pohjois-Savon ELY-keskukselta, johon voi olla yhteyksissä työllisyyttä koskevien yhteydenottojen osalta. Ajankohtaisten suhdanteiden kuvauksessa pääpaino on vuoden 2014 ensimmäisen puolivuotisjakson tiedoissa em. liikevaihdon, viennin ja palkkasumman osalta. Seurantakauden vuosimuutosten keskiarvot on laskettu erillisen laskukaavan mukaan, jossa tarkastellaan mm. ajanjakson alun ja lopun keskimääräistä vuosimuutosta. Puolivuosittaiset muutostiedot (%) pohjaavat neljännesvuosittaisiin muutosprosentteihin, jotka on laskettu vertaamalla neljännesvuosisummia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin. Alkuvuoden 2014 tiedot ovat siis suuntaa antavia ja voivat myös tarkentua myöhemmin. Yritysten liikevaihdon ja viennin tilaa voidaan arvioida toimialoittain ja seuduittain perusteellisemmin koko vuoden 2014 osalta ensi keväällä. Työllisyydestä ja väestönmuutoksista saadaan tietoja kuukausittain, jotka ELY-keskus ja Pohjois-Savon liitto julkaisevat säännöllisesti omilla Internet-sivustoillaan. Tuoteseloste (Tilastokeskus) Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Perusvuotena käytetään vuotta 2010 (2010=100) joulukuun 2013 loppuun ulottuvissa tiedoissa. Tilaston lähdeaineistona on verohallinnon kausiveroaineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suoraa tiedonkeruuta sekä vuositilastoja. Indeksien laskenta perustuu muutosestimointiin ja laskennassa käytetään ns. paneelimenetelmää. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Aineisto kattaa myös aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Käsitteet Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken kuukausittaisen vaihtelun toimialalla. Alkuperäisen indeksin lisäksi lasketaan myös kausitasoitetut ja trendisarjat. Kausitasoitetusta sarjasta on poistettu vuoden sisäinen systemaattinen vaihtelu. Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin ei-taloudellinen ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun. Muutosprosentit on laskettu alkuperäisestä indeksisarjasta ja ne vertaavat tarkasteltavan ajanjakson kehitystä aina edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi tammikuuta 2011 verrataan tammikuuhun Neljännes-, puolivuosi- ja vuosimuutosprosentit lasketaan vertaamalla alkuperäisen indeksisarjan halutun ajanjakson indeksipistelukujen summaa edellisen vuoden vastaavaan summaan. Kausitasoitetusta sarjasta voi laskea myös muutosprosentteja, joissa helmikuuta 2011 verrataan tammikuuhun 2011 eli edelliseen kuukauteen. Tällöin on kuitenkin suositeltavaa käyttää kolmen kuukauden liukuvaa keskiarvoa (=kolme kuukautta lasketaan yhteen sekä tarkasteltavasta jaksosta, että vertailujaksosta) kausitasoitetusta sarjasta, sillä se antaa selkeämmän kuvan suhdannekäänteistä. Yritysten ja toimipaikkojen kuukausittaisissa kertymässä on mukana ne aineiston yritykset tai toimipaikat, jotka ovat tarkasteltavasta muuttujasta riippuen tuottaneet liikevaihtoa, maksaneet palkkoja tai joilla on ollut kokopäivätyöllisiä. Aineiston uusimpien kuukausien lukumäärätiedolla voi arvioida aineiston kertymistä. Viralliset yritysten ja toimipaikkojen vuositasoiset lukumäärät tuottaa Tilastokeskuksen yri- 25

27 tysrekisteri. Yritysrekisterin vuositasoiset lukumäärätiedot sisältyvät myös rakennetietoihin. Muuttujat Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta. Palkkasumma tarkoittaa yritysten maksamien bruttomääräisten palkkojen summaa. Palkkoihin sisällytetään kaikkien yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden rahamääräiset korvaukset kuukauden aikana tehdystä työstä. Palkat sisältävät kaikki työntekijöiltä kannettavat tuloverot ja sosiaaliturvamaksut sekä lisäksi erilaiset lisätyöt (ylityö, yötyö), bonukset ja lomarahat. Palkkaan sen sijaan eivät kuulu optiot, työn tekemiseen liittyvät kulut tai työnantajan sosiaaliturvamaksut. Henkilöstömäärä-indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EU-alueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Rakennetiedot Rakennetiedot sisältävät toimeksiantoon sisältyvien yritysten ja toimipaikkojen lukumäärät, kuvattavasta muuttujasta riippuen liikevaihdon, viennin tai palkkasumman vuositason absoluuttisen luvun euroina tai vuositason yhteenlasketun henkilöstömäärän. Rakennetiedot tuotetaan uusimmalta Tilastokeskuksen yritys- ja julkisyhteisörekisterin vuositilaston julkaisuvuodelta. Euromääräisten liikevaihto- ja henkilöstömäärätietojen lähteenä käytetään yritysrekisteriä. Palkkasumman ja viennin vuositiedot muodostetaan verohallinnon kausiveroaineistosta, koska yritysrekisteri ei sisällä toimipaikoittaista tietoa palkkasummasta eikä viennin määrästä. Tietojen revisoituminen Revisio tarkoittaa tietojen tarkistumista. Tietojen tarkentuminen johtuu esimerkiksi laskentaan käytettävissä olevan aineiston muutoksista tai saaduista uusista tiedoista. Uusimman kuukauden osalta verohallinnon kausiveroaineiston kattavuus on liikevaihdolla mitattuna noin prosenttia. Kausiveroaineisto kertyy 12 kuukauden ajan, jolloin yritykset voivat myös ilmoittaa muutoksia aikaisemmin ilmoittamiinsa tietoihin. Myös Yritys- ja toimipaikkarekisterin vuositiedot päivittyvät 2-12 kuukauden viiveellä tarkasteltavan ajankohdan päättymisestä. Yritysjärjestelyt, yritysten toimipaikkarakenteen muutokset, toimialojen muutokset ja yritysten aloittamiset sekä lopettamiset aiheuttavat myös tarkentumista tietoihin. Tietojen tarkentumisesta johtuen tietoja julkaistaessa on hyvä mainita minkä ajankohdan tiedot tarkentuvat ja mihin ajankohtaan asti. Lisätietoja antavat: Pohjois-Savon Liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL Kuopio aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen teemu.juntunen(at)pohjois-savo.fi puh aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen jari.jaaskelainen(at)pohjois-savo.fi puh Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11 PL 2000, Kuopio strategiapäällikkö Juha Kaipiainen juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi puh