TIIVISTELMÄ Pohjois-Savon kehityskuva... 14

Transkriptio

1 Syksy 2011

2 Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ Aluetalous Pohjois-Savossa Liikevaihto Vienti Palkkasumma Työllisyys ja väestö Toimialaluettelo Pohjois-Savon kehityskuva Toimialojen kehitys v ja v (1-6) Liikevaihto-, palkkasumma- ja vientikuvaajat seuduittain Toimialojen trendit v kesäkuu Pohjakartat luvuissa 1.1, 1.2 ja 1.3 Maanmittauslaitos lupanumero 60/MML/10 aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty

3 TIIVISTELMÄ Maakunnan positiivinen talouskehitys alkuvuoden 2011 aikana näkyy kauttaaltaan eri kehitystä kuvaavista tilastoista niin liikevaihdon, palkkasumman, viennin kuin muuttoliikkeen osalta. Investoiminen asunto- ja liikerakentamiseen Kuopion, Sisä-Savon ja Ylä-Savon seudulla näkyy aiempia vuosia myönteisempänä maan sisäisenä muuttoliikkeenä. Koko maakunnan väestötilastoissa suuri painoarvo on Kuopion työssäkäyntialueen vahvalla kasvulla. Kokonaisuutta tarkasteltaessa yritysten liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kasvu näkyy maakunnan väestömuutostilastoista (tammi-lokakuu) nettomuuttovoittona, jota ei ole vuositasolla nähty vuoden 1982 jälkeen. Huomionarvoista muuttoliikkeessä on juuri maan sisäisen muuton (kuntien välinen nettomuutto) poikkeuksellisen hyvä taso (+42), joka kertoo alueen työpaikkojen vetovoiman kasvusta. Pohjois-Savon alueen yritysten liikevaihdossa alkuvudesta 2011 voimakasta kasvua Vuoden 2011 alkupuolella (tammi-kesäkuu) kaikkien toimialojen liikevaihto kohosi maakunnassa 11,5 % edellisvuodesta, kun koko maassa liikevaihto nousi samana ajankohtana 10,4 %. Syksyn aluetalouskatsauksessa tarkastelussa mukana olevista toimialaryhmistä ripeimmin tammi-kesäkuussa 2011 liikevaihtoaan kasvatti metalliteollisuus, jossa kasvua edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta kertyi 22,7 %. Koko maassa em. toimialan liikevaihdon kehitys oli maltillisempaa kasvun ollessa 11 % vuotta aiemmasta. Muillakin tarkasteltavilla toimialoilla liikevaihto kehittyi Pohjois-Savossa myönteisesti tammi-kesäkuussa Maltillisinta liikevaihdon kasvu oli kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaryhmässä, joissa liikevaihto nousi 9,1 % edellisen vuoden alkuun nähden mikä sekin oli tasoltaan normaalia korkeampaa. Liikevaihdon kasvu vahvinta Ylä-Savossa ja Kuopiossa Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihdon kehitys seuduittain tarkasteltuna oli vahvinta Ylä-Savossa (14,9 %) ja myös Kuopiossa liikevaihto kohosi ripeästi lisäyksen ollessa 11,1 % vuodentakaiseen nähden. Varkauden seutukunnassa kehitys piristyi huomattavasti edellisvuodesta vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin liikevaihto kasvoi peräti 9,7 % ja Koillis-Savossa 8,7 % vuodentakaisesta. Sisä-Savossa liikevaihdon nousu oli hieman hitaampaa, kasvun yltäessä 4,9 % edellisvuoden tammi-kesäkuusta. Maakunnan palkkasumman kasvu voimistui alkuvuodesta 2011 Tammi-kesäkuussa 2011 maakunnan palkkasumma kohosi 6,3 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Palkkasumma kehittyi voimakkaimmin Pohjois-Savossa koko metallin toimialalla, jossa palkat kipusivat edellisvuoden tammi-kesäkuusta peräti 14,9 %. Tämä tarkoittaa sitä, että metalliteollisuuteen rekrytoitiin lisää työvoimaa ja suurin osa aiemmin tehdyistä lomautuksista purettiin kevään aikana. Seuduittain tarkasteltuna tammi-kesäkuussa 2011 palkkasumma kasvoi voimakkaimmin Ylä-Savossa (7,2 %), kun taas verkkaisinta kasvu oli Sisä-Savossa (2,5 %). Myös Varkaudessa kehitys kääntyi kuluvan vuoden alkupuoliskolla positiiviseksi palkkasumman kasvaessa 5,7 % vertailuajankohdastaan. Teollisuuden piristyminen nosti alkuvuoden viennin tason lähelle huippuvuoden 2008 tasoa Vuoden 2011 tammi-kesäkuussa maakunnan vienti lähti kiivaaseen kasvuun metallin toimialalla, jossa kasvua vuotta aiemmasta kertyi 29 %, kun koko maassa toimialan vienti kasvoi 9,1 % vastaavana ajankohtana. Huomionarvoista viennin kasvussa on se, että aikavälillä Pohjois-Savossa on lakkautettu kaksi paperikonetta sekä yksi kartonkikone ja näiden lisäksi yksi kartonkikone on ollut seisonnassa. Tästä huolimatta maakunnan teollisuus on kyennyt merkittävään viennin kasvuun taantuman jälkeen ja saavuttanut lähes saman tason kuin huippuvuoden 2008 alussa. Tämä osoittaa, että maakunnan teollisuuden kasvudynamiikka on leikkauksista huolimatta maan kärkitasoa taantuman jälkeisen kasvun aikana. Se on myös rohkaiseva näyttö siitä, että Pohjois-Savon alueella on Itä-Suomen vahvinta konepaja- ja puutuoteteollisuutta. Seuduittain tarkasteltuna kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa vienti kohosi rajuimmin Kuopion seutukunnassa, jossa lisäystä vuodentakaiseen kertyi 34,4 %. Vuonna 2010 voimakkaasti vientiään kasvattaneen Sisä-Savon seutukunnan kasvu tasoittui vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin vienti kohosi 12,4 % vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. 2

4 Työttömien määrä laskenut muuta maata nopeammin Työvoiman kysyntä on kohentunut edelleen ja avointen työpaikkojen määrä on lähellä normaalisuhdanteen tilaa. Syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli vajaat 9 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2011 aikana työttömyyden alenema on ollut tasaista eri ikäryhmissä. Heinäkuusta alkaen myös pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt lievään laskuun. Vuonna 2010 työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TE-toimistoissa keskimäärin eli 11,7 % työvoimasta. Työttömien määrä laski edellisestä vuodesta - 4,6 %. Alenema oli selvästi maan keskitasoa nopeampaa milj. Keskimääräinen vuosimuutos (10v) Liikevaihto (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta ,2 11,7-14,1 7,3 4,1 10,4 11,1 Varkauden seutukunta ,7 9,2-21,5 0,5-0,7 1,6 9,7 Ylä-Savon seutukunta ,2 5,8-17,8 11,6 6,0 16,8 14,9 Koillis-Savo 381 1,1 1,6-21,9 4,9 4,2 5,5 8,7 Sisä-Savo 368 3,2 6,3-11,4 7,7 5,6 9,5 4,9 Pohjois-Savo ,1 9,1-16,7 6,9 3,7 9,9 11,5 Koko maa ,9 6,4-16,2 9,3 6,5 12,0 10,4 Palkkasumma (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta ,5 7,7 2,2 3,1 1,9 4,3 6,6 Varkauden seutukunta 358 1,2 4,2-4,9-4,7-8,3-0,8 5,7 Ylä-Savon seutukunta 528 3,7 6,7-4,4 4,0 1,7 6,4 7,2 Koillis-Savon seutukunta 136 2,5 4,5-8,4 3,5 1,9 5,1 4,2 Sisä-Savon seutukunta 106 3,8 4,1 2,4 2,6 2,2 3,1 2,5 Pohjois-Savo ,7 6,6-0,7 2,2 0,4 4,0 6,3 Koko maa ,8 7,0-1,1 1,8 0,3 3,2 5,3 Vienti (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta 647 4,4 14,4-25,4 26,1 26,0 26,1 34,4 Varkauden seutukunta 669 0,4 20,5-23,4 6,2 14,6-0,5 18,9 Ylä-Savon seutukunta 428 4,9 2,3-26,0 22,5 18,7 25,7 19,8 Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta 58 5,3-2,1-27,4 51,0 56,8 46,3 12,4 Pohjois-Savo ,2 12,1-26,7 17,1 20,2 14,5 24,0 Koko maa ,0 4,4-30,6 15,9 10,6 20,9 14,3 Tässä aluetalouskatsauksessa kuvataan Pohjois-Savon alueen elinkeinoelämän liikevaihdon, viennin ja palkkojen kehitystä vuoden 2011 ensimmäisen puolivuotisjakson aikana. Katsaus on tiivis päätoimiala-analyysi, joka tarkentuu toimialoittain ja seuduittain koko vuoden katsauksessa keväällä

5 1 Aluetalous Pohjois-Savossa 1.1 Liikevaihto 4

6 Kuva 1: Kaikkien toimialojen liikevaihto 1/2000-6/2011. Vuoden 2011 tammi-kesäkuussa kaikkien toimialojen liikevaihto kohosi maakunnassa peräti 11,5 prosenttia edellisvuodesta, kun koko maassa liikevaihto nousi samana ajankohtana 10,4 prosenttia. Pohjois-Savon kaikkien toimialojen liikevaihto kehittyi suotuisasti myös vuonna 2010 kasvun yltäessä 6,9 prosenttiin edellisvuodesta (alkuvuosi 2009), jolloin liikevaihto laski; vastaavasti koko maassa kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto v kipusi jopa 9,3 prosenttiin. metalliteollisuus, jossa kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kertyi 22,7 prosenttia. Koko maassa toimialan liikevaihdon kehitys oli jonkin verran maltillisempaa kasvun ollessa 11,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Kaikilla muillakin tarkasteltavilla toimialoilla liikevaihto kehittyi Pohjois-Savossa myönteisesti kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa. Maltillisinta liikevaihdon kasvu oli kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaryhmässä, siinäkin liikevaihto nousi 9,1 prosenttia vertailuajankohtaansa nähden. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista ripeimmin tammi-kesäkuussa 2011 liikevaihtoaan kasvatti Pohjois-Savon liikevaihto Liikevaihto 2010 milj. muutosprosentti Keskimääräinen vuosimuutos (10v) Kaikki toimialat A-X ,1 9,1-16,7 6,9 3,7 9,9 11,5 Tehdasteollisuus C ,7 11,7-27,9 9,6 5,8 13,1 17,4 Koko metalli (24-30) , ,6 10,1 5,9 13,8 22,7 Mekaaninen puu, paperituott.valm.,painaminen ( , 161, ) ,3-7,4-26,1 12,8 7,9 17,5 14,6 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala, ammatill. ja tekn.toiminta, kustantam. + viestintä (K+L, M pl. 72, 58-61) 483 2,4 5,5-5,5 6,8 5,6 8 10,7 Kauppa, maj. ja ravits.toim. (G+I) ,5 3,3-8,5 6,1 3,1 9 9,1 Kuopion seutukunta(a-x) ,2 11,7-14,1 7,3 4,1 10,4 11,1 Varkauden seutukunta (A-X) ,7 9,2-21,5 0,5-0,7 1,6 9,7 Ylä-Savon seutukunta (A-X) ,2 5,8-17,8 11,6 6,0 16,8 14,9 Koillis-Savo (A-X) 381 1,1 1,6-21,9 4,9 4,2 5,5 8,7 Sisä-Savo (A-X) 368 3,2 6,3-11,4 7,7 5,6 9,5 4,9 Koko maa (A-X) ,9 6,4-16,2 9,3 6,5 12,0 10,4 5

7 1.2 Vienti 6

8 Kuva 2: Kaikkien toimialojen vienti 1/2000-6/2011 (Koillis-Savoa ei julkaista). Vuoden 2011 tammi-kesäkuussa maakunnan vienti lähti kiivaaseen kasvuun koko metallin toimialalla, jossa kasvua vuotta aiemmasta kertyi 29 prosenttia, kun koko maassa toimialan vienti kasvoi 9,1 prosenttia vastaavana ajankohtana. Viennin euromääräinen taso puolivuotisjaksoittain tarkasteltuna on jo samalla tasolla huippuvuoden 2008 alun kanssa. Tämä osoittaa sen, että maakunnan teollisuuden iskukyky on hyvä talouden kasvun aikana. Viennin euromääräinen taso on noussut n. 350 milj. alkuvuoden 2009 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kahden lakkautetun paperikoneen, yhden lakkautetun kartonkikoneen ja yhden seisonnassa olleen kartonkikoneen vaikutukset eivät näy voimakkaasti viennin kokonaisvolyymissä, jota voidaan selittää muilla teollisuuden toimialoilla tapahtuneella ripeällä viennin kasvulla. Kasvun kohdentumisesta toimialoittain ja seuduittain saadaan tarkempaa tietoa kevään 2012 aluetalouskatsaukseen käytettävissä olevista aineistoista. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa vienti kohosi rajuimmin Kuopion seutukunnassa, jossa lisäystä vuodentakaiseen kertyi peräti 34,4 prosenttia. Vuonna 2010 rakettimaisesti vientiään kasvattaneen Sisä-Savon seutukunnan kasvu tasoittui vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin vienti kohosi 12,4 prosenttia vuodentakaisesta ollen maltillisinta maakunnassa. Pohjois-Savon vienti Liikevaihto 2010 milj. muutosprosentti Keskimääräinen vuosimuutos (10v) Kaikki toimialat A-X ,2 12,1-26,7 17,1 20,2 14,5 24,0 Tehdasteollisuus C ,8 13,3-27,5 15,3 18,8 12,4 22,7 Koko metalli (24-30) 698 6,2 26,8-30,7 9,6 11,8 7,7 29,0 Mekaaninen puu, paperituott.valm.,painaminen ( , 161, ) ,5-6,9-25,7 17,2 17,3 17,1 12,2 Kuopion seutukunta(a-x) 647 4,4 14,4-25,4 26,1 26,0 26,1 34,4 Varkauden seutukunta (A-X) 669 0,4 20,5-23,4 6,2 14,6-0,5 18,9 Ylä-Savon seutukunta (A-X) 428 4,9 2,3-26,0 22,5 18,7 25,7 19,8 Koillis-Savo (A-X) Sisä-Savo (A-X) 58 5,3-2,1-27,4 51,0 56,8 46,3 12,4 Koko maa (A-X) ,0 4,4-30,6 15,9 10,6 20,9 14,3 7

9 1.3 Palkkasumma 8

10 Kuva 3: Kaikkien toimialojen palkkasumma 1/2006/2010. Tammi-kesäkuussa 2011 palkkasumma kehittyi voimakkaimmin Pohjois-Savossa koko metallin toimialalla, jossa palkat kipusivat edellisvuoden tammikesäkuusta peräti 14,9 prosenttia. Koko maassa palkkasumma puolestaan kohosi nopeimmin kaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, joissa kasvuksi summautui 5,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Seuduittain tarkasteltuna tammi-kesäkuussa 2011 palkkasumma kasvoi edelleen voimakkaimmin Ylä- Savossa (7,2 %) kuten vuoden 2010 loppupuolella, kun taas verkkaisinta kasvu oli Sisä-Savossa (2,5 %). Myös Varkaudessa kehitys kääntyi kuluvan vuoden alkupuoliskolla jälleen positiiviseksi palkkasumman kasvaessa 5,7 prosenttia vertailuajankohdastaan. Pohjois-Savon palkkasumma Liikevaihto 2010 milj. muutosprosentti Keskimääräinen vuosimuutos (10v) Kaikki toimialat A-X ,7 6,6-0,7 2,2 0,4 4 6,3 Tehdasteollisuus C 460 1,2 6,3-12,9-2,8-8,8 3,8 11,1 Koko metalli (24-30) 192 3,2 11,9-15,5-1,7-10,5 8,4 14,9 Mekaaninen puu, paperituott.valm.,painaminen ( , 161, ) ,8 0,9-23,9-7,2-13,2-0,9 9,6 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala, ammatill. ja tekn.toiminta, kustantam. + viestintä (K+L, M pl. 72, 58-61) 214 3,6 6,8 0,9 2,3 1,2 3,5 6,7 Kauppa, maj. ja ravits.toim. (G+I) 310 4,0 6,7-0,4 1,4-0,4 3,1 6,1 Kuopion seutukunta(a-x) ,5 7,7 2,2 3,1 1,9 4,3 6,6 Varkauden seutukunta (A-X) 358 1,2 4,2-4,9-4,7-8,3-0,8 5,7 Ylä-Savon seutukunta (A-X) 528 3,7 6,7-4,4 4,0 1,7 6,4 7,2 Koillis-Savo (A-X) 136 2,5 4,5-8,4 3,5 1,9 5,1 4,2 Sisä-Savo (A-X) 106 3,8 4,1 2,4 2,6 2,2 3,1 2,5 Koko maa (A-X) ,8 7,0-1,1 1,8 0,3 3,2 5,3 9

11 % 1.4 Työllisyys ja väestö 18 Työttömien osuus työvoimasta Ylä-Savo Kuopio Koillis-Savo Varkaus Sisä-Savo 6 4 Kuva 4: Työttömien osuus työvoimasta Pohjois-Savon seutukunnissa Työttömyyden lasku jatkui v Vuoden 2010 kuluessa laskuun kääntynyt työttömyyskehitys on jatkunut selkeänä vuonna Työvoiman kysyntä on kohentunut edelleen ja avointen työpaikkojen määrä on lähellä normaalisuhdanteen tilaa. Syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli vajaat 9 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2011 aikana työttömyyden alenema on ollut tasaista eri ikäryhmissä. Heinäkuusta alkaen myös pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt lievään laskuun. Vuonna 2010 työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TE-toimistoissa keskimäärin eli 11,7 % työvoimasta. Työttömien määrä laski edellisestä vuodesta - 4,6 %. Alenema oli selvästi maan keskitasoa nopeampaa. Pohjois-Savon työllisyysaste nousi vuonna ,7 %:iin, kun koko maan luku oli 67,8 %. Pohjois-Savon työllisyysaste nousi vuodesta ,5 prosenttiyksikköä. Valtakunnan tasolla työllisyys aleni - 0,5 prosenttiyksikköä. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä työllisyysaste oli 63,7 prosenttia. Koko maan työllisyysaste oli kehittynyt edelleen myönteisemmin, nousten 69,7 prosenttiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä kasvoi vuoden 2011 toisella neljänneksellä selvästi teollisuudessa, rakentamisessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Laskua oli mm. kuljetuksessa sekä julkisissa ja liike-elämän palveluissa. ETLAn alueellisen ennusteen mukaan Pohjois-Savon työllisyysaste pysyisi kuluvana ja seuraavana vuonna n. 64 prosentissa. Rakennetyöttömien määrä aleni noin kolmanneksen, mutta kasvoi taantuman myötä uudelleen n. 16 prosenttia. Kasvu taittui kesän 2011 aikana ja on kääntynyt odotusten mukaisesti hiljalleen laskuun. Rakenteellisen työttömyyden taustalla on kysynnän ja tarjonnan epäsuhta. Rakennetyöttömiä on tällä hetkellä n. 60 prosenttia kokonaistyöttömyydestä. Rakennetyöttömistä valtaosa edustaa ammatteja, joista on hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla esimerkkeinä ammattitaidottomat, 10

12 toimistotyöntekijät, sekatyöntekijät ja elektroniikkaja tietotekniikka-asentajat. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä kasvoi vuosien suhdannehuipun aikana ainoastaan yli 60-vuotiaiden joukossa, mutta taantumassa etenkin nuorten työttömyys kääntyi voimakkaaseen kasvuun. Loppuvuodesta alueella on käännytty uudelleen aiempaan tilanteeseen, jossa työttömien joukko on supistunut kaikissa ikäluokissa yli 60- vuotiaita lukuun ottamatta. Vuoden 2011 aikana alueella ei ole ollut laajoja uusia irtisanomisia. Osa aiemmin ilmoitetuista irtisanomisista on tosin realisoitunut työttömyydeksi vasta 2011 vuoden puolella. Työllisyyden näkymät hyvin epävarmat Taantuman vuoksi pitkään jatkunut työllisyyden koheneminen kääntyi pariksi vuodeksi työttömyyden kasvuksi. Nyt alueen työttömyys alenee, joskin työllisyyden paraneminen on suhteessa hitaampaa. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyys ei purkaudu työllisyyteen vaan merkittävässä määrin työvoiman ulkopuolelle mm. eläköitymiseen. Pidemmällä aikavälillä työllisyyden odotetaan edelleen hitaasti paranevan. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen ikärakenteiden muuttuessa alentavat työttömyyttä hitaassakin talouskasvussa. BKT ennusteet lähivuosille vaihtelevat hyvin suuresti, joten ennakoiminen on poikkeuksellisen hankalaa eurooppalaisesta talouskriisistä johtuen. Parhaimmissakin skenaarioissa työttömyyden alenemisen ja työllisyyden kasvun odotetaan selvästi hiljenevän, todennäköisesti jopa taittuvan. Työvoiman ikääntyminen erityisesti Kuopion seudun ulkopuolella on vaikuttanut työttömyyden laskuun valtakunnallista tasoa nopeampana. Kuopion seudun työllisyys on kehittynyt tasaisesti koko ajan. Ylä- Savon vientiteollisuuden yleinen toipuminen ja mm. elintarviketeollisuuden positiiviset vaikutukset ovat parantaneet seudun tilannetta erittäin nopeasti. Varkauden seudulla rakennemuutoksen aiheuttamat työpaikkamenetykset näkyvät selvästi työttömyydessä eikä kompensoivat mm. energiateknologian osa-alueille syntyvät työpaikat ole vielä pystyneet paikkaamaan tilannetta. Työvoiman saatavuudessa ongelmat lievässä kasvussa Vuonna 2011 avoinna olleiden paikkojen määrä on kasvanut merkittävästi, 27 prosenttia edellisvuodesta ja 38 prosenttia verrattuna 2009 alkuvuoden lukuihin. Työvoiman kysyntä on elpynyt Pohjois- Savossa myös teollisuudessa. Uusia avoimia työpaikkoja on ollut julkisessa työnvälityksessä kuluvana vuonna jopa enemmän kuin alkuvuonna Nousu perustuu lähinnä terveydenhuollon ja sosiaalialan sekä kaupallisen alan työpaikkoihin. Myös rakentamisen avoimissa työpaikoissa alkuvuosi on ollut erittäin vilkas. Merkittävimmin kysyntä on jäänyt taantumaa edeltävästä tasosta kuljetusalalla. Työvoiman kysyntä on kuitenkin kasvanut kaikilla toimialoilla. Julkisella sektorilla työvoiman kysyntä on kokonaisuudessaan hiljentynyt hoitoalaa lukuun ottamatta. Metalliteollisuudessa rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet hieman kuluvana vuonna. Työvoiman saatavuusongelmia on ollut tasaisesti lähinnä yhteyspalvelukeskuksissa ja hoitoalalla sairaanhoitajien sekä lääkäreiden saatavuudessa. Työvoiman saatavuusongelmien kehittyminen yksityisellä sektorilla riippuu lähiaikojen talouskehityksestä. Alat, joissa työvoimaa olisi ollut eniten tarjolla, kärsivät entiseen tapaan kysynnän puutteesta. Poistuma työvoimasta pysyy runsaana lähivuodet, mikä osaltaan pitää yllä työpaikkojen tarjontaa. Alueellinen näkökulma Mikäli työvoiman kysyntä jatkuu suunnilleen nykytasolla, osaavan työvoiman saatavuus kasvanee suurimmaksi ongelmaksi erityisesti maakunnan reunaalueilla, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Työmarkkinoiden pirstaloituessa sekä alueellisen että ammatillisen liikkuvuuden tarpeet nousevat yhä tärkeämmäksi. Alueellisen liikkuvuuden tulisi edelleen lisääntyä, myös kaupungista maaseudulle päin. Alueen vetovoiman ja suurimpien työpaikkakeskittymien kehityksen säilyttäminen hyvällä ja riittävällä tasolla on ainoa mahdollisuus saada tulevaisuudessa myös syrjäisemmille alueille korkeammin koulutettujen ammattien osaajia. Haasteet ja lähitulevaisuuden näkymät Työvoiman ikärakenteen ja runsaan sairastavuuden vuoksi eläköityminen on alkanut Pohjois-Savossa muuta maata aikaisemmin. ETLA ennustaa työvoiman määrän laskevan maakunnassa vuosien välillä noin henkilöllä. Työllisyysasteen nostaminen ja työllisten määrän ylläpitäminen on alueella haastavaa mm. työvoiman ulkopuolisten 11

13 suuren osuuden vuoksi. Eläkeläisten määrän kasvun aiheuttama verotulojen putoaminen pienentää kuntien mahdollisuuksia palkata julkisten palvelujen tarvitsemaa työvoimaa, jos yksityiseltä sektorilta eläkkeelle siirtyvien tilalle ei onnistuta palkkaamaan uutta työvoimaa tai työpaikkojen määrä alenee. Reilun vuoden jatkuneen myönteisen työllisyyskehityksen jatko on hyvin epävarmojen talousnäkymien paineen alla kääntynyt ns. nollalinjalle. Tämän hetkisten näkymien mukaan työllisyyden paraneminen tulee ainakin hetkeksi pysähtymään. Tämä tulee tarkoittamaan oletettavasti myös lomautusten määrän lisääntymistä seuraavan talvikauden aikana. Julkisen sektorin työllisyys ja palvelumahdollisuudet heikkenevät vielä pitkään julkisen sektorin vaikean rahoitustilanteen vuoksi. Epävarmuutta työllisyyden arviointiin tuovat mahdolliset rakennemuutostyyppiset tuotannolliset järjestelyt teollisuusyritysten sisällä, jotka heiluttelevat työllisyystilannetta nopeasti alueelle osuessaan. Maan sisäinen muuttoliike kääntynyt kasvuun Vuosi 2011 on muuttoliiketilastojen perusteella hyvin poikkeuksellinen vuosi. Pohjois-Savon maakunnassa ei ole nähty nettomuuttovoittoa, joka perustuu maan sisäisen muuttoliikkeen positiiviseen tasoon (+42), sitten vuoden Maan keskimääräistä tasoa positiivisempi talouskehitys alkuvuoden 2011 aikana sekä runsaat investoinnit asunto- ja liikerakentamiseen näkyvät erityisesti Kuopion työssäkäyntialueen muuttoliikkeessä (erityisesti Kuopio ja Siilinjärvi). Tämän lisäksi myös Suonenjoen määrätietoinen panostus rakentamiseen näkyy positiivisena lukemana maan sisäisessä nettomuutossa. 12

14 1.5 Toimialaluettelo Toimialat/ toimialaluokitus TOL2008 Kaikki toimialat A-X Kaikki toimialat Tehdasteollisuus C Teollisuus Mekaaninen puu, paperiteoll., painaminen 161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 162 Puutuotteiden valmistus 310 Huonekalujen valmistus 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Koko metalli 24 Metallien jalostus 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 27 Sähkölaitteiden valmistus 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus Kauppa, maj.- ja ravits.toim. G Tukku- ja vähittäiskauppa I majoitus- ja ravitsemistoiminta Rah.- ja vak.toim., kiinteistöala, kustant. K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (pl luokka 72) 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 74 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle 75 Eläinlääkintäpalvelut 58 Kustannustoiminta 59 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen 60 Radio- ja televisiotoiminta 61 Televiestintä 13

15 2 Pohjois-Savon kehityskuva 2.1 Toimialojen kehitys v ja v (1-6) 14

16 15

17 16

18 2.2 Liikevaihto-, palkkasumma- ja vientikuvaajat seuduittain HUOM! Erilaiset asteikot / euromääräiset tasot seutujen kuvaajissa 17

19 18

20 2.3 Toimialojen trendit v kesäkuu 2011 Seuraavat Tilastokeskuksen laskemat toimialojen trendikuvaajat esittävät toimialojen liikevaihdon, palkkasumman ja viennin trendinomaista kehitystä. Kuukausitason indeksit on tilastollisesti tasoitettu trendikuvaajaksi. Vuoden 2005 keskiarvo on indeksiarvo 100. Vuosien kesäkuu 2011 välisenä aikana yli 100 indeksiarvot merkitsevät vuoden 2005 tason ylitystä, alle 100 menevät arvot taas alittavat vuonna 2005 vallinneen tason. 19

21 20

22 21

23 Liite Aluetalouskatsauksen liikevaihtoa, vientiä ja palkkasummia koskevat tiedot on toimittanut Tilastokeskus asiakaskohtaisena tietopalveluna. Joitakin tietoja ja kuviota on tarkasteltu ja muokattu edelleen Pohjois-Savon liitossa. Työvoimaa ja työllisyyttä kuvaavat tiedot on saatu Pohjois-Savon ELY-keskukselta, johon voi olla yhteyksissä työllisyyttä koskevien yhteydenottojen osalta. Ajankohtaisten suhdanteiden kuvauksessa pääpaino on vuoden 2011 ensimmäisen puolivuotisjakson tiedoissa em. liikevaihdon, viennin ja palkkasumman osalta luvun seurantakauden vuosimuutosten keskiarvot on laskettu erillisen laskukaavan mukaan, jossa tarkastellaan mm. ajanjakson alun ja lopun kesimääräistä vuosimuutosta. Puolivuosittaiset muutostiedot (%) pohjaavat neljännesvuosittaisiin muutosprosentteihin, jotka on laskettu vertaamalla neljännesvuosisummia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin. Alkuvuoden 2011 tiedot ovat siis suuntaa antavia ja voivat myös tarkentua myöhemmin. Tämän hetken näkymien mukaan vuosien 2007 ja 2008 huipputaso saavutettaisiin jo vuoden 2011 aikana, mikäli maailmantalouden epävarmuus ei ennätä vaikuttaa loppuvuoden 2011 aikana Pohjois- Savon teollisuuteen ja sen tilauskantoihin. Viimeaikojen finanssimarkkinoilla vallinnut epätietoisuus tulevasta ja Euroopan talousjärjestelmän vakauttamistoimenpiteiden toimivuudesta voi pahimmillaan syöstä Euroopan ja maailmantalouden uuteen taantumaan vuodenvaihteen tienoilla tai sen jälkeen. Mikäli uudelta taantumalta ei kyetä välttymään vakauttamisyrityksistä huolimatta, tulee siitä selviytyminen olemaan huomattavasti vaikeampaa kuin vuoden 2009 taantumasta. Elvytysreservejä ei ole enää julkisella taloudella käytettävissä samassa mittakaavassa kuin vuosien 2009 ja 2010 aikana. Yritysten liikevaihdon ja viennin tilaa voidaan arvioida toimialoittain ja seuduittain perusteellisemmin koko vuoden 2011 osalta ensi keväällä. Työllisyydestä ja väestönmuutoksista saadaan tietoja kuukausittain, jotka ELY-keskus ja Pohjois-Savon liitto julkaisevat säännöllisesti omilla Internet-sivustoillaan. Lisätietoja antavat: Pohjois-Savon Liitto Sepänkatu 1, PL KUOPIO aluekehityssuunnittelija Juuso Hieta, juuso.hieta(at)pohjois-savo.fi puh tai aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen, jari.jaaskelainen(at)pohjois-savo.fi puh Pohjois-Savon ELY-keskus Käsityökatu 41, PL KUOPIO strategiapäällikkö Juha Kaipiainen, juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi puh tai johtaja Kari Virranta, kari.virranta(at)ely-keskus.fi puh