1. Aluetalous Pohjois-Savossa Pohjois-Savon kehityskuva... 19

Transkriptio

1 Kevät 2012

2 Sisällysluettelo: Tiivistelmä Aluetalous Pohjois-Savossa Liikevaihto Vienti Palkkasumma Työvoimavarat ja työllisyys Pohjois-Savon kehityskuva Maakuntien vertailu 2009, 2010 ja 1-9/ Toimialojen kehitys v ja v Toimialojen trendit v joulukuu Pohjakartat luvuissa 1.1, 1.2 ja 1.3 Maanmittauslaitos lupanumero 60/MML/10 aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty

3 Tiivistelmä Viime vuonna Pohjois-Savossa yritysten liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla, ensimmäisen kerran vuoden 2009 taantuman jälkeen. Kaikkien toimialojen liikevaihto (n. 9,9 mrd. ) on v. ylittänyt vuoden 2007 tason noin 400 milj.. ja oli n. 95 % v liikevaihdon tasosta. Pohjois-Savossa yritysten liikevaihto kasvoi vuonna muuta maata nopeammin. Suomen perinteisten vahvojen vientialojen, sähkötekniikan ja metsäteollisuuden, vienti kääntyi vuosien välisenä aikana laskuun. Pohjois-Savossa sama muutos oli paperi- ja selluteollisuudessa. Pohjois-Savon talouden kasvualoiksi nousivat teknologiateollisuus, rakentaminen, kauppa, yrityspalvelut (KIBS) sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Liikevaihto Rakentamisessa liikevaihto kasvoi 15,5 % vuonna, kun koko maassa kasvua oli 11,1 %. Kuopion seudun vilkas liikerakentaminen, suuret infrahankkeet ja lisääntynyt asuntorakentaminen vauhdittavat yhä rakennusalaa. Myös muilla seuduilla rakentaminen on ollut vilkasta. Metalliteollisuudessa vuosi oli liikevaihdon osalta hyvä, kasvua kertyi lähes 20 %. Kuljetusalalla kasvu ei yltänyt aivan vuoden 2010 tasolle, mutta oli alalla silti muuta maata voimakkaampaa. Yrityspalvelujen (KIBS) toimialoilla yritykset kaksinkertaistivat liikevaihtonsa ja vuonna kasvua tuli noin 16 %, joka oli selvästi voimakkaampi kasvu kuin koko maassa. Uudet kaupan alan keskittymät maakunnassa ovat vauhdittaneet alan kehitystä. Kaupan alalla liikevaihto kasvoi vuonna hieman enemmän kuin vuonna 2010, kun koko maassa jäätiin hieman vuoden 2010 tasosta. Pohjois-Savossa kaupan liikevaihto ylitti ensimmäisen kerran 3 mrd. sitten vuoden Vienti Pohjois-Savon teollisuuden vienti kasvoi vuonna koko maata nopeammin kaikilla seuduilla. Ylä- Savossa vuoden 2008 taso on jo ylitetty ja Varkaudessakin ollaan jo varsin lähellä. Viennissä metalliteollisuuden merkitys vahvistui ennen taantumaa, mutta taantuma kouraisi Pohjois-Savossa voimakkaimmin metalliteollisuuden vientiä, josta leikkautui pois n. 280 milj. Metalliteollisuuden vienti on kasvanut Pohjois-Savossa vuonna selvästi nopeammin kuin koko maassa. Vuonna metalliteollisuuden viennin volyymi on vain noin 32 milj. alhaisempi kuin huippuvuonna Metsäteollisuuden vienti kasvoi Pohjois-Savossa koko maata nopeammin, etenkin mekaanisessa puuteollisuudessa, jossa vienti kasvoi Pohjois-Savossa 16,1 %, kun kasvu koko maassa jäi vain 4,4 %. Palkkasumma Vuoden aikana kaikkien toimialojen palkkasumma lisääntyi. Taantuma pudotti palkkasummia voimakkaasti teollisuudessa ja paperiteollisuudessa palkkasumma on enää hieman yli puolet vuoden 2008 tasosta. Vuonna toimialojen yhteenlaskettu palkkasumma ohitti kuitenkin vuoden 2008 tason noin 150 milj. Kuopion seudulla palkkasumma on kasvanut koko maata ja muita Pohjois-Savon seutuja nopeammin kymmenen vuoden seurantajakson aikana. Ylä-Savossakin palkkasumman kasvu on pitkällä aikavälillä noussut koko maan keskiarvon yläpuolelle. Koillis-Savon ja Varkauden rakennemuutosalueilla kasvu on ollut koko maan kasvua hitaampaa. Työllisyys Vuonna työllisyys kehittyi Pohjois-Savossa kokonaisuudessaan varsin hyvin. Työllisyyskehitys yhdessä hyvän talouskasvun kanssa on tasapainottanut maakunnan muuttoliikettä. Työttömyyden alenema oli valtakunnan keskitasoa nopeampaa ja selvästi nopeinta Itä-Suomessa. Alueen sisällä erot olivat suuria ja työttömyystaso oli hyvin korkealla Varkauden seudulla rakennemuutoksista johtuen. Työttömyyden alenema ei kuitenkaan näkynyt Pohjois-Savon työllisyysasteessa. Työllisyysaste pysyi suunnilleen ennallaan ollen 63,6 %. (- 0,1 %) Koko maan luku oli 68,6 % (+ 0,8 %). Toisaalta edellisvuonna työllisyysasteen nousu oli maakunnassa poikkeuksellisen voimakasta, myös valtakunnan keskitasoon nähden. Korkea ikärakenne heikentää työllisyysasteessa eritoten yli 60-vuotiaiden ikäluokan ollessa suurimmillaan. Pohjois- Savon työttömyyden alenemiseen on vaikuttanut suurten ikäluokkien eläköityminen, nopeasti elpynyt teollisuus sekä heikossa suhdannetilanteessa alueelle kohdistuneet merkittävät rakennushankkeet. 2

4 1. Aluetalous Pohjois-Savossa 1.1 Liikevaihto 3

5 Yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos- % kaudella sekä vuosimuutokset 2009,2010, ja puolivuotismuutokset muutosprosentit Liikevaihto v milj. (11 v) (1-6) (7-12) Pohjois-Savo ,5-16,9 6,1 8,7 10,3 7,2 Koko maa ,3-16,2 9,3 7,8 9,7 6,0 Taantuman jälkeen Pohjois-Savon yritysten liikevaihto on kääntynyt kasvu-uralle. Kasvu alkoi aavistuksen muuta maata hitaaminen, sillä taantuman alku iski alueen yrityksiin pari kuukautta muuta maata myöhemmin ja liikevaihdon lasku oli alueen yrityksissä jopa hivenen voimakkaampaa kuin maassa keskimäärin erityisesti tehdasteollisuudessa. Alueen yritysten liikevaihdon kasvu on kuitenkin ollut muuta maata voimakkaampaa vuoden aikana. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla liikevaihdon kasvuvauhti heikkeni hieman verrattuna alkuvuoteen. Kokonaisuudessaan vuonna oltiin jo lähes taantumaa edeltäneellä liikevaihdon tasolla. Kauppa ja metalliteollisuus yhä suurimmat toimialat Pohjois-Savossa, rakentaminen jo lähellä metalliteollisuuden liikevaihtoa Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon vuosimuutos % 2001-, 2009,2010 ja Liikevaihto v. milj. muutosprosentti (11 v) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat ,5-16,9 6,1 8,7 10,3 7,2 Tehdasteollisuus ,3-28,6 7,4 11,5 14,8 8,8 Tukku- ja vähittäiskauppa ,8-8,6 6,0 7,6 8,8 6,4 Koko metalli ,6-35,3 10,2 19,3 22,5 16,6 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus ,7-34,9 9,7 20,5 23,1 18,3 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ,3-15,0 6,8 13,0 9,8 15,3 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne sekä kustannustoiminta 588 4,1-11,6 9,3 7,4 9,1 5,9 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 548 2,2-23,3 24,5 12,0 25,6 1,0 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen 480-2,1-27,0 4,1 3,3 4,9 1,8 Elintarviketeollisuus 465 2,4-4,7 0,0 4,9 5,3 4,5 Muu teollisuus 252 1,5-38,8-3,5 5,6 8,8 2,9 Yrityspalvelu (KIBS) 231 7,0-2,9 12,9 16,2 16,8 15,6 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 211 3,0-1,0 5,1 4,4 5,9 3,0 Tietojenkäsittelypalvelut 146 5,6-7,4 0,6 4,9 2,3 7,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 144 6,0-0,1 5,9 3,8 4,5 3,2 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 132-0,3-7,7-2,8 15,2 13,6 16,7 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 122 6,4 4,7 2,3 4,4 4,4 4,4 Sähkötekninen valmistus 76 4,3-33,1 6,0 11,1 18,6 4,7 Kem., ei-miner. tuotteet, kumi, muovi, lääkeaineet, lääkkeet 58 7,9 2,7 6,8 3,1 4,2 2,1 Kaivostoiminta ja louhinta 55 0,0-43,6-3,2 24,2 25,4 23,1 Kulkuneuvojen valmistus 52 2,1-47,5 29,5 8,2 19,8-7,8 Pohjois-Savossa hyvä kasvukehitys vuonna Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi ensimmäisen kerran taantuman jälkeen Kaikkien toimialojen liikevaihto (n. 9,9 mrd. ) on v. ylittänyt vuoden 2007 tason noin 400 milj. :lla. Tehdasteollisuuden liikevaihto palasi taantuman jälkeen kasvu-uralle Pohjois-Savossa. Vuoden alkupuoliskolla oltiin jopa 15 % kasvuvauhdissa, mutta loppuvuoden aikana kasvu tasoittui noin 9 %:iin. Hyvästä kasvuvauhdista huolimatta vuonna oli liikevaihdon volyymi vielä noin 550 milj. huippuvuoden (2008) lähes 4 mrd tasosta jäljessä. Paperiteollisuudessa ja metalliteollisuudessa ei ole vielä päästy vuoden 2008 tasolle. Paperiteollisuuden rakennemuutos jatkuu yhä, joskin toimialalla päästiin vuosina noin 4 % kasvuun. Metalliteollisuudessa vuosi oli liikevaihdon osalta hyvä, sillä kasvua kertyi lähes 20 %. Vuoden 2009 jyrkän laskun vuoksi, 1260 liikevaihto on 4

6 noin 220 milj. jäljessä vuoden 2008 tasosta mutta on ylittänyt vuoden 2007 tason. Rakentamisessa kasvu on ollut vuoden aikana muuta maata voimakkaampaa. Liikevaihdon kasvu ylitti vuoden 2010 kasvun, jolloin myös kasvu oli muuta maata suurempaa. Kuopion seudun vilkas asuntorakentaminen ja suuret infrarakentamishankkeet vauhdittavat yhä rakennusalaa. Liikevaihdon volyymi rakentamisessa vuoden lopussa ylitti jo vuoden 2008 tason, jolloin liikevaihto oli n. 1,05 mrd.. Kuljetusalalla kasvu ei yltänyt aivan vuoden 2010 tasolle, mutta oli alalla silti muuta maata voimakkaampaa. Kaupan alalla liikevaihto kasvoi vuonna hieman enemmän kuin vuonna 2010, kun koko maasssa jäätiin hieman vuoden 2010 kasvusta. Pohjois- Savossa kaupan liikevaihto ylitti ensimmäisen kerran 3 mrd. sitten vuoden 2008, ollen noin 3,16 mrd.. Tietojenkäsittelypalveluissa päästiin vuonna viimeinkin kasvu-uralle taantuman jälkeen, joskin kasvu on ollut hitaampaa kuin koko maassa. Kaivostoiminnassa tapahtui vuoden aikana selvästi koko maata voimakkaampi, noin 24 % liikevaihdon kasvu. Tästä huolimatta ollaan vielä kaukana vuoden 2008 tasosta, joka oli noin 81 milj.. Yrityspalvelujen (KIBS) toimialoilla yritykset kaksinkertaistivat liikevaihtonsa ja vuonna kasvua tuli noin 16 %, joka oli selvästi voimakkaampi kasvu kuin koko maassa. Ylä-Savo ylitti liikevaihdossa vuoden 2008 huipputason rakennemuutosalueilla päästy kasvuuralle Yritysten liikevaihdon keskimääräinen kasvu-% seuduittain vuodessa v sekä vuosina 2009, 2010, ja puolivuosimuutokset (1-6) & (7-12). muutosprosentit Liikevaihto v. milj. (11 v) (1-6) (7-12) Pohjois-Savo ,5-16,9 6,1 8,7 10,3 7,2 Kuopion seutu ,3-14,1 5,5 8,0 9,3 6,8 Varkauden seutu ,2-22,8 1,5 8,6 8,2 8,9 Ylä-Savon seutu ,9-17,7 11,5 10,8 15,1 7,1 Koillis-Savon seutu 400 1,8-21,3 4,9 8,6 8,0 9,1 Sisä-Savon seutu 357 3,2-11,3 7,7 3,6 4,8 2,6 Koko maa ,3-16,2 9,3 7,8 9,7 6,0 Liikevaihdon kasvu oli vuonna suurinta Ylä- Savon seudulla. Etenkin vuoden ensimmäisellä puoliskolla kasvu oli erittäin voimakasta mutta hiipui hieman loppuvuoden aikana. Ylä-Savon seutukunta oli maakunnan seuduista ainoa, jonka liikevaihto ylitti vuoden 2008 huipputason. Kuopion seudullakin liikevaihto kasvoi hieman koko maata paremmin yltäen jo lähes vuoden 2008 tasoon. Koillis-Savon ja Varkauden rakennemuutosalueilla ollaan päästy kasvu-uralle ja molemmilla seuduilla vuoden liikevaihdon kasvu ylittää koko maan keskiarvon. Sisä-Savossa liikevaihdon kasvu jää alle koko maan tason, mutta taantuma ei koetellut seutua yhtä rankasti kuin vientivetoisempia seutuja. Kuopion seudulla teknologiateollisuusyritysten liikevaihdon kasvu jatkui erittäin voimakkaana vuoden alkupuoliskolla, mutta kasvu hiipui hieman loppuvuoden aikana. Vuoden 2008 huipputasosta ollaan jäljessä vielä noin 63 milj.. Kaikkien seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna on noin 100 milj. pienempi kuin vuonna 2008, kun se vuonna 2009 oli jopa 700 milj. pienempi. Elpyminen on ollut ripeää Kuopion seudun yrityksissä. Mikäli teknologiateollisuuden kasvu jatkuu ja kaupan ala kehittyy uusien keskittymien kautta, voi olla mahdollista, että vuoden 2008 taso liikevaihdossa saavutetaan vuoden 2012 aikana. Rakennusalalla kasvu jatkui vuonna aiemman vuoden tapaan. Vaikka taantuma leikkasi 110 milj. liikevaihdosta, ylitti vuoden liikevaihto vuoden 2008 tason, ollen noin 728 milj.. Majoitus- ja ravitsemusalan liikevaihdon kasvu säilyi lähes ennallaan mutta se on jo 13,5 milj. aiempaa vuoden 2008 huipputasoa suurempi. 5

7 Paperiteollisuudessa liikevaihdon kasvu jatkui vuonna, joskaan ei yhtä voimakkaana kuin vuotta aiemmin. Merkittävää on, että vuonna liikevaihto ylitti vuoden 2008 tason noin 7,2 milj.. Alan liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu (v, 2001-) on ollut 3,5 %, kun se koko Pohjois- Savossa on ollu -2,1 %. Mekaaninen puuteollisuus jäi kasvun osalta vuoden 2010 tasosta ja taantumasta toipuminen näyttää vievän selvästi kauemmmin. Rahoitus- ja vakuutusalan liikevaihto on kasvanut tasaisesti parin viime vuoden aikana. Elintarviketeollisuudessa vuosi oli liikevaihdon osalta hyvä vuosi, kasvua kertyi noin 9 %. Elintarviketeollisuuden vuosiliikevaihto on ollut jo liki 10 vuotta maltillisella kasvu-uralla. Yrityspalvelut (KIBS) ovat tuplanneet vuosiliikevaihtonsa 10 vuoden ajanjaksolla ja kasvua kertyi vuonna lähes 21 %. Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v , 2009, 2010, sekä (1-6) ja (7-12) v.. muutosprosentti Lv v milj. (11 v) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat ,3-14 5,5 8 9,3 6,8 Tukku- ja vähittäiskauppa ,7-9,2 6,6 8,3 9,5 7,2 Tehdasteollisuus 864 2,8-32 2,2 10,9 14,2 8,1 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 728 6,6-16 8,4 13,1 11,7 14,1 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 346 3,9-7,9 7,2 6,8 7,9 5,8 Koko metalli 180 4,2-45 2, ,5 10,1 Yrityspalvelu (KIBS) 167 7,4-0,7 13,3 20,6 20,9 20,2 Muu teollisuus 166 1, ,8 4,3 7,1 2 Elintarviketeollisuus 149 3,8 0,5 1,1 8,9 10,1 7,9 Tietojenkäsittelypalvelut 141 5,5-7,9 2,1 4,8 3,3 6,7 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen 140 3, ,5 16,5 16,6 16,5 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 123 5, ,4 33,8 53,7 19,6 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 121 3,0-0,1 6,6 5,6 6,9 4,4 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, 93 6,0 0,9 6,7 5,2 6,9 3,5 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 78-0,7-17 9,6 5,5 3,5 7,4 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 77 16,9-5,7-2,2 19,1 21,3 17,2 Julkinen hallinto, koulutus ja muut 74 7,5 5,7 4 7,3 6,8 7,8 Kem., ei-miner.tuotteet, kumi, muovi, lääkeaineet, lääkkeet 53 8,1 4,1 6,1 5,4 5,9 5 Sähkötekninen valmistus 29 5,7-13 3,3 12,5 13,1 12,1 Ylä-Savon seudulla taantumasta toipuminen alkoi vahvana jo vuoden vaihteesta 2009/2010 lähtien ja teollisuuden liikevaihto nousi viime vuonna vuoden 2008 tasolle. Puutuoteteollisuudessa vuonna 2010 vahva liikevaihdon kasvu jatkui vielä vuoden alkupuoliskon, mutta hiipui loppuvuoden aikana. Liikevaihto on noussut kuitenkin jo lähelle vuoden 2007 huipputasoa. Rakentamisen liikevaihto jatkui vahvana erityisesti vahvan loppuvuoden ansiosta. Liikevaihdon volyymi on jo ylittänyt vuoden 2007 tason, mutta on vielä noin 8 milj. vuoden 2008 huipputasoa jäljessä. Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v , 2009, 20010, sekä (1-6) ja (7-12) v.. muutosprosentti Lv v milj. (11 v) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat , ,5 10,8 15,1 7,1 Tehdasteollisuus , ,4 13, Tukku- ja vähittäiskauppa 755 2,8-8,3 3,5 9,5 10,9 8,2 Koko metalli 512 6, ,3 17,6 24,6 12,2 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 454 6, ,6 18,1 25,5 12,5 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 325 4, , ,6-1 Elintarviketeollisuus 256 1,0-6,6 1,2 6,5 6,8 6,2 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 148 5,3-21 8,7 10,3 4,5 14,5 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 125 4, ,5 6,4 6,9 5,9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 33 2,9-1,4 0,1 4,2 6 2,7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 31 7,6-2,4 2,7 5 0,2 9,4 Yrityspalvelu (KIBS) 26 6, ,1 11,2 12,9 9,6 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 18 5,8 9,8 3,6 2,3 1,6 2,8 Ylä-Savon seudun teknologiateollisuusyritykset elpyivät nopeasti taantuman aiheuttamista tilauskantojen romahduksista. Kehitys jatkui voimakkaana vuoden alkupuoliskolla, mutta hiipui hieman loppuvuoden aikana. Parin viime vuoden myönteinen kehitys on nostanut liikevaihdon volyymin jo lähelle vuoden 2008 (545 milj ) tasoa. Teknologiateollisuus on ollut yksi Ylä-Savon Aluetalouden peruspilari. Teknologiateollisuus oli taantuman aikana suurissa vaikeuksissa menettäen varsin nopeasti liikevaihdostaan n. 200 milj.. Tuolloin alan liikevaihdon osuus putosi alle viidennekseen (17 %) kokonaisliikevaihdosta. Vuonna osuus oli kuitenkin noussut jo yli 20 %:n. Elintarviketeollisuuden ja kaupan toimialat selvisivät Ylä-Savon suurista toimialoista taantuman yli verrattain pienellä laskulla. Elintarviketeollisuudessa pitkän aikavälin (v ) liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu on ollut kuitenkin vain 1 %. Kaupan alalla vuosi oli liikevaihdon kasvun osalta erinomainen. Kasvu oli jopa parempaa kuin Kuopio seudulla ja liikevaihdon volyymi ylitti vuoden 2007 huipputason. 6

8 Varkauden seudulla metsäteollisuuden ongelmat heijastuvat Varkauden seudun pitkän ajan keskiarvoihin (mekaaninen puuteollisuus, koneiden ja laitteiden korj., huolto ja asennus) painaen ne aikavälillä tappiolliseksi. Koko teollisuuden liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu (v ) on vain 0,9 %, mutta metalliteollisuudessa se on 5,3 %. Koko metallialan liikevaihto kasvoi 18 % vuonna, etenkin vahvan loppuvuoden ansioista. Tästä huolimatta metallialan liikevaihdon volyymi oli noin 110 milj. alhaisempi kuin vuonna 2008 (636 milj ). Alueen yritysten liikevaihdon vuosimuutokset ovat vaihdelleet paljon mm. voimakattiloiden suurten kertatoimitusten kirjautumisten mukaan. Lähtökohdat vuodelle 2012 ovat kuitenkin hyvät ja erityisesti energiateknologiassa on kasvuodotuksia. Mekaanisen puuteollisuuden ja muun pienteollisuuden vuoden 2010 lopussa alkanut kasvu jatkui vielä vuoden alkupuolella, mutta hiipui loppuvuoden aikana. Koko teollisuus näyttää kuitenkin päässeen kasvu-uralle vuoden aikana, liikevaihdon kasvun ollessa noin 11 %. Vuoden teollisuuden liikevaihto on kuitenkin vielä noin 200 milj. alhaisempi kuin vuonna 2008 (1,2 mrd. ). Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001, 2009, 2010, sekä (1-6) ja (7-12) v.. muutosprosentti Lv v. milj (11 v) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat ,2-23 1,5 8,6 8,2 8,9 Teollisuus ,9-27 1,4 10,8 9,9 11,6 Koko metalli 526 5,3-32 2, ,9 22,5 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 514 5,4-30 3,9 17,9 12,2 22,9 Tukku- ja vähittäiskauppa 409 2,3-7,8 9,2 2,5 4 1,2 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 121 5,3-7,8 1,7 15 6,9 20,8 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 61 3,0-25 7,9 11,4 11,6 11,3 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 60-1, ,2 9,1 19,1 0,8 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 44-12, ,9 13,1 4,6 20,6 Yrityspalvelu (KIBS) 31 5,7-9,1 17,7 5,5 5,9 5,1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 29 1,7-6,4 6-0,1 1,7-1,8 Muu teollisuus 22 5,3-8,6 33,3 9,8 15 5,4 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 12 2,0-0,2-4,4-2,8-5,1-0,3 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 11 3,2-4,3 4,2-5,9-5,6-6,2 Rakentamisessa sekä koneiden ja laitteiden korjauksessa loppuvuosi oli positiivinen. Rahoitusja vakuutusalalla sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa vuoden 2010 aikana tapahtunut lievä kasvu on loppunut ja eikä liikevaihto ole lähtenyt kasvuun vuoden aikana. Julkisen sektorin lasku on jatkunut myös vuonna. Koillis-Savossa matkailuala jatkaa tasaista, mutta maltillista kasvua. Rakennusalalle etenkin loppuvuosi näyttää olleen liikevaihdon osalta erinomainen, joka nostaa koko vuoden kasvun lähes 15 %:iin. Liikenne ja kustannustoiminnassa alkuvuosi näytti lupaavalta, mutta kasvu hiipui voimakkaasti loppuvuoden aikana. Metalliteollisuudessa on ollaan päästy parin viime vuoden aikana varsin hyvälle kasvu-uralle, joskin loppuvuonna kasvu hiipui hieman. Mekaaninen puuteollisuus on kehittynyt taantuman jälkeen myönteisesti ja liikevaihdon volyymi onkin ylittänyt jo vuosien 2007/2008 tason. Yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu (1,8 %) Koillis-Savossa on 2001 ollut tasoltaan pienintä maakunnassa yhdessä Varkauden seudun kanssa. Vielä vuonna 2008 kasvu oli voimakasta, mutta vuosien 2008/2009 vaihteessa alkanut taantuma ja kartonkitehtaan konkurssi painoivat Koillis- Savon teollisuuden pitkän ajan liikevaihdon jyrkkään laskuun. Vuonna teollisuuden liikevaihto kasvoi kuitenkin jo noin 19 %, mutta liikevaihdon volyymi on yhä vain noin 2/3 vuoden 2008 volyymista. Koillis-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v , 2009, 2010, sekä (1-6) ja (7-12) v.. Lv v. muutosprosentti (11 v) (1-6) (7-12) milj. Kaikki toimialat 400 1,8-21 4,9 8,6 8 9,1 Tukku- ja vähittäiskauppa 126 2,5-4,6 1,2 4,9 4,8 5,1 Teollisuus 76-3, ,1 15,1 22,8 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 45 7,8 5-5,3 14,6 9,5 18 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 39 7, ,2 6,4 15,9-1,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 20 4,9 2 3,9 4,8 5,9 3,5 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 16 3, ,6 6,5 8,4 4,8 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 15 8,6 0,7-1,8 0,7 3,8-4,6 Koko metalli 8 0, ,4 17,9 29,3 9,1 Sisä-Savossa mekaaninen puuteollisuus jatkoi vuoden 2010 tapaan kasvuaan vuonna, joskin kasvu oli maltillisempaa hiipuen loppuvuoden aikana. Liikevaihdon kokonaisvolyymi on kuitenkin jo samalla tasolla kuin vuonna 2007 (68 milj. ). Matkailualalla alkuvuosi näytti lupaavalta, mutta kasvu taittui kokonaan loppuvuoden aikana. 7

9 Kaupan alan liikevaihto on kasvanut tasaisesti vuoden aikana ylittäen vuoden huipputason. Elintarviketeollisuudessa liikevaihto on kasvanut aina vuoteen 2008, jonka jälkeen se on laskenut. Viime vuoden liikevaihtoa heikensi omalta osaltaan Maitomaan ja Arla Ingmanin yhteistyön päättyminen. Vuoden loppupuolella raejuuston tuotanto käynnistyi kuitenkin uudelleen, joka luo kasvuodotuksia vuodelle Rakennusalalla liikevaihdon kasvu on ollut voimakasta etenkin loppuvuoden aikana, joka nostaa vuoden liikevaihdon kasvun jopa 16 %. Liikevaihdon volyymi onkin saavuttanut vuoden 2008 tason (31 milj. ). Sisä-Savossa alan liikevaihdon kasvu on ollut voimmakkainta verrattuna muihin Pohjois-Savon seutuihin. Sisä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001, 2009, 2010, sekä (1-6) ja (7-12) v.. Lv v. muutosprosentti (11 v) (1-6) (7-12) milj. Kaikki toimialat 357 3,2-11 7,7 3,6 4,8 2,6 Teollisuus 150 3,5-17 9,1 0,9 3,1-1,2 Tukku- ja vähittäiskauppa 111 2,7-9,9 7,6 5 5,5 4,5 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 69 4, ,9 8,6 16,7 0,9 Elintarviketeollisuus 50 3,2-7,4-8, ,2-10 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 31 9, ,6 6,6 22,3 Koko metalli 24 6,8-29 0,8 15,9 20,4 13,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 2,1-0,5 1,9 1,2 5,1-1,9 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 3 1,1-3,3 1,9-4,6 3,4-12,3 8

10 1.2 Vienti Koillis-Savon tieto puuttuu, sillä ko. sarjassa on yrityskohtainen dominointiongelma (tietosuoja) 9

11 Pohjois-Savossa teollisuuden vienti kasvoi (18 %) vuonna nopeammin kuin koko maassa (6 %). Pidemmällä ajanjaksolla v Pohjois-Savon teollisuuden viennin kasvu on ollut lähes kaksi kertaa nopeampaa kuin koko maassa. Koko maassa viennin kasvu on hidastunut. Teollisuuden viennin muutokset Pohjois-Savossa ja koko maassa %/vuosi v. 2001, 2009, 2010 ja sekä puolivuotismuutokset v. muutosprosentit Vienti v. milj (11 v) (1-6) (7-12) Pohjois-Savo ,8-27,4 12,2 18,0 19,7 16,5 Koko maa ,6-27,8 12,4 6,6 9,8 3,9 Vientiyrityksillä vahva vuosi metalliteollisuus viennin veturi Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen vienti v. (milj. ) ja viennin muutos/vuosi % v. 2001, 2009, 2010 ja sekä (1-6) ja (7-12) v. Vienti v. milj. (11 v) (1-6) (7-12) Teollisuus ,8-27,4 12,2 18,0 19,7 16,5 Koko metalli 866 7,8-30,7 9,6 26,9 29,5 24,6 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 824 8,0-30,3 8,1 29,0 32,0 26,6 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen 359-2,5-29,0 12,4 6,0 7,9 4,3 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 224 1,2-17,9 29,7 16,1 23,2 10,0 Muu teollisuus 169 2,0-31,8 19,4 10,9 12,4 9,7 Kem., ei-miner. tuotteet, kumi, muovi, lääkeaineet, lääkkeet 23 8,6 5,0 12,4 4,2 2,3 6,2 Sähkötekninen valmistus 20 1,8-29,0 26,2 1,6-1,8 4,7 Pohjois-Savon vientiyritysten kehitysnäkymät vuodelle 2012 ovat toiveikkaat tehdasteollisuuden vahvan kasvun johdosta. Maakunnan yritysten viennin volyymi kasvoi vuodesta 2010 vuoden loppuun mennessä noin 260 milj. :lla. Metalliteollisuuden vienti on kasvanut Pohjois- Savossa vuonna selvästi nopeammin kuin koko maassa. Metsäteollisuuden vienti kasvoi Pohjois-Savossa koko maata nopeamminen, etenkin mekaanisessa puuteollisuudessa, jossa vienti kasvoi Pohjois-Savossa 16,1 %, kun kasvu koko maassa jäi vain 4,4 %. Viennissä metalliteollisuuden merkitys vahvistui ennen taantumaa, mutta taantuma kouraisi Pohjois-Savossa voimakkaimmin metalliteollisuuden vientiä, josta leikkautui pois n. 280 milj.. Vuonna viennin volyymi on kuitenkin vain enää noin 32 milj. alhaisempi kuin huippuvuonna Koko maan vientikehityksessä merkittävää ja huolestuttavaa on sähköteknisen ja puutuoteteollisuuden vientimäärän tason lasku vuosien välisenä aikana. Maan talouden vanhat pilarit horjuvat. Pohjois-Savossa sama ongelma on ollut paperi- ja selluteollisuudessa, minkä vienti laski keskimäärin 2,5 % vuosittain. Koko maan vienti (milj. ) valituilla toimialoilla v. ja viennin muutos/vuosi% 2001-, vuosittain 2009, 2010, sekä puolivuosimuutokset Vienti v. milj. (11 v) (1-6) (7-12) Teollisuus ,6-27,8 12,4 6,6 9,8 3,9 Koko metalli ,7-30,2 8,3 3,7 5,4 2,4 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus ,4-27,1 15,6 13,6 19,0 8,8 Sähkötekninen valmistus ,0-35,2 4,6-3,2-4,3-2,2 Muu teollisuus ,3-27,2 26,6 25,1 30,6 20,6 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen ,7-22,7 19,3 2,8 8,7-2,8 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus ,3-31,4 18,0 4,4 13,3-3,7 Kem., ei-miner. tuotteet, kumi, muovi, lääkeaineet, lääkkeet ,7 6,1 7,3 7,2 16,9-0,8 Vienti kasvoi kaikilla seuduilla Seuduittainen teollisuusviennin (C) kehitys % vuodessa v. 2001, vuosittain 2009, 2010, sekä puolivuosimuutokset muutosprosentit Vienti 1) v. milj. (11 v) (1-6) (7-12) Pohjois-Savo (teoll.) ,8-27,4 12,2 18,0 19,7 16,5 Kuopion seutu (teoll.) 419 2,2-30,7 11,5 15,8 19,4 12,5 Varkauden seutu (teoll.) 774 2,3-22,1 6,3 19,9 19,5 20,2 Ylä-Savon seutu (teoll.) 427 5,9-26,3 19,1 16,1 20,3 12,8 Sisä-Savon seutu (kaikki toimialat) 62 5,6-27,3 51,3 9,0 12,3 6,1 Koillis-Savon seutu Koko maa ,6-27,8 12,4 6,6 9,8 3,9 1) Muilta alueilta teollisuuden vienti, mutta Sisä-Savosta kaikkien toimialojen vienti. Koillis-Savon tieto puuttuu, sillä ko. sarjassa on yrityskohtainen dominointiongelma (tietosuoja) Taantuma oli erityisesti vientiteollisuuden rasitteena v ja se vähensi vientiä huomattavasti koko maakunnassa. Vuosien 2010 ja nopean viennin kasvun ansiosta vuonna viennin volyymi oli vain noin 70 milj. alhaisempi kuin vuonna 2008 (1,78 mrd. ). Ylä- Savossa vuoden 2008 taso on jo ylitetty ja Varkaudessakin ollaan jo varsin lähellä, energiateknologiateollisuuden ansioista. 10

12 1.3 Palkkasumma 11

13 Palkkasumman kasvu Pohjois-Savossa ja koko maassa %/vuodessa v , 2009, 2010, sekä puolivuosittain v.. muutosprosentit Palkkasumma (kaikki toimialat) (11 v) v. milj. (1-6) (7-12) Pohjois-Savo ,7-1,1 1,3 5,4 6,2 5,4 Koko maa ,8-1,1 1,7 4,8 5,1 4,4 Vuonna kaikkien toimialojen yhteenlaskettu palkkasumma ohitti huippuvuoden 2008 tason noin 150 milj. Yli kolmannes tästä kasvusta selittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutussektorin yritysten palkkasumman kasvulla. Vuoden aikana palkkasumma kasvoikin kaikilla toimialoilla. Tässä tulee huomioida, että taantuma pudotti palkkasummia voimakkaasti etenkin teollisuudessa. Paperiteollisuudessa palkkasumma on vain hieman yli puolet vuoden 2008 tasosta. Teollisuuden suurin toimiala metalliteollisuus kasvatti palkkasummaa vuonna noin 18 milj., jonka seuraksena vuoden 2008 tasosta ollaan jäljessä noin 20 milj.. Palkkasumman vuosikasvu on ollut Pohjois- Savossa 2000-luvulla tasaista. Poikkeuksena olivat vuoden 2007 ennätyslukemat. Nopean palkkasumman kasvun taustalla ennen tantumaa oli tuntuvien palkankorotusten ja työllisyyden kasvun ohella yritysten liikevaihdon ennätyksellinen taso vuonna 2007 ja hyvä kasvu myös alkuvuodesta Kasvun hidastuminen alkoi hillitä palkkojen kasvua jo vuoden 2008 lopulta lähtien. Seuduittainen palkkasumman muutos % /vuodessa v , 2009, 2010 ja sekä puolivuosittain v. muutosprosentit Palkkasumma (kaikki v. toimialat milj. (11 v) (1-6) (7-12) Pohjois-Savo ,7-1,1 1,3 5,4 6,2 5,4 Kuopion seutu ,6 2,2 1,7 6,2 6,5 5,9 Varkauden seutu 373 1,2-7,1-4,3 3,6 4,9 2,3 Ylä-Savon seutu 550 3,9-4,4 4,2 6 7,5 4,6 Koillis-Savon seutu 138 2,5-8,3 3,5 2,7 3,8 1,7 Sisä-Savon seutu 107 3,5 2,4 2,7 0,9 2,3-0,4 Koko maa ,8-1,1 1,7 4,8 5,1 4,4 Kuopion seudulla palkkasumma on kasvanut koko maata ja muita Pohjois-Savon seutuja nopeammin kymmenen vuoden seurantajakson aikana. Ylä-Savossakin palkkasumman kasvu on pitkällä aikavälillä noussut koko maan keskiarvon yläpuolelle. Koillis-Savon ja Varkauden rakennemuutosalueilla kasvu on ollut koko maan kasvua hitaampaa. Teollisuuden osuus palkkasummasta vaihtelee merkittävästi seuduittain. Kuopion seudulla tehdasteollisuuden osuus oli vuonna n. 10 %, Varkauden seudulla 37 % (osuus laskenut n. 7 % v. 2008), Ylä-Savossa 26 %, Koillis-Savossa 18 % (osuus laskenut n. 4 % v. 2008) ja Sisä-Savossa 19 % koko palkkasummasta. Seutujen elinkeinorakenne heijastui voimakkaasti siihen, miten palkkasumma kehittyi taantuman aikana. Kuopiossa ja Sisä-Savossa palkkasumman volyymi ei kääntynyt laskuun, joskin kasvu hidastui vuonna

14 Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, 2009, 2010, sekä sekä puolivuosittain v Palkkasumma v. milj. muutosprosentti (11 v) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat ,6 2,2 1,7 6,2 6,5 5,9 Terveys- ja sosiaalipalvelut 383 5,7 7,1 2,6 6,1 6,0 6,2 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 335 5,9 7,3 6,4 4,2 4,3 4,2 Tehdasteollisuus 162 2,0-8,8-0,1 5,6 9,0 2,3 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 154 6,0-4,3 4,8 9,3 8,7 9,9 Tukku- ja vähittäiskauppa 154 4,3-1,4 1,8 6,3 6,7 6,0 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 99 3,7-0,6 2,6 3,5 5,2 1,8 Yrityspalvelu (KIBS) 75 7,3 3,9 8,4 8,6 9,5 7,8 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 62 3,6 4,6 3,0 4,9 5,1 4,7 Tietojenkäsittelypalvelut 58 5,2 4,2 1,6 1,9 2,0 1,8 Koko metalli 44 4,5-22,5 2,8 11,1 18,3 4,6 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 42 4,6 2,3 4,3 7,4 7,1 7,6 Kem., ei-miner.tuotteet, kumi, muovi, lääkeaineet, lääkkeet 35 4,7-2,2-0,4 2,3 1,5 3,2 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 29 5,4-24,0-3,1 14,6 20,6 9,2 Muu teollisuus 28 0,9-4,6 6,9 5,1 8,6 1,5 Elintarviketeollisuus 23 0,2 3,8 0,5 5,0 7,4 2,7 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 21 17,1-5,0 1,5 3,5 8,5-1,5 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 17-2,5-5,0-15,2 4,2 3,9 4,6 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen 15 0,2-5,0 6,4 6,7 8,5 5,0 Sähkötekninen valmistus 8 7,5-0,4 3,2 10,7 4,5 16,4 Kuopion seudulla sosiaali- ja terveysala, koulutusja tutkimuspalvelut sekä rakentaminen ovat pidemmällä aikavälillä lisänneet nopeimmin työllisyyttä ja palkkasummaa. Teollisuuden palkkasumman vuoden 2009 lasku taittui vuonna, kasvua kertyi 5,6 %. Erityisesti metalli- ja konepajateollisuus kärsi taantumasta voimakkaasti, joka näkyi myös lomautusten ja irtisanomisten välityksellä palkkasummatilastoista. Vuonna koko metallialan palkkasumma oli noin 5,6 milj. alhaisempi kuin vuonna Yrityspalvelut, rahoitus- ja vakuutusala, elintarvike- ja lääketeollisuus, matkailuala, sosiaali- ja terveysala sekä koulutussektori kasvattivat palkkasummaa myös taantumassa ja ne jatkoivat nopeaa kasvuaan vuoden aikana. Rakentamisen vahva vuosi heijastui alan palkkasummaan, joka kasvoi vuonna noin 9,1 milj.. Kaupan alan vahvistuminen Kuopion seudulla on niin ikään kasvattanut palkkasummaa aiempaa vuotta enemmän. Ylä-Savossa kaikkien toimialojen palkkasumman kehitys oli vuonna positiivinen. Tehdasteollisuuden palkkasummat alkoivat kasvaa vauhdilla loppuvuonna 2010 ja kasvu jatkui voimakkaana myös alkuvuonna viennin ja liikevaihdon voimakkaan kasvun seurauksena. Teollisuuden palkkasumman volyymi ylitti vuoden 2008 tason lähes 30 milj.. Lisäksi mekaaninen puuteollisuus ylsi Ylä-Savossa palkkasumman osalta hyvään kasvuun. Metalliteollisuuden ripeä elpyminen johtuu yritysten onnistuneista vientiponnisteluista sekä osaksi myös seudun ja maakunnan suunnitelmallisesta panostuksesta koko teknologiateollisuuden toimialan kehittämiseen. Ylä-Savossa palkkasummatilastot olivat taantumassa samansuuntaiset kuin Kuopion seudulla sosiaali- ja terveysaloilla sekä koulutus- ja tutkimuspalveluissa palkkasummat kasvoivat ja teollisuudessa ne laskivat. Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v , 2009, 2010 ja sekä puolivuosittain v. Palkkasumma v. milj. muutosprosentti (11 v) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 550 3,9-4,4 4,2 6,0 7,5 4,6 Tehdasteollisuus 141 4,0-18,3 5,5 14,0 18,9 9,5 Terveys- ja sosiaalipalvelut 123 4,7 4,6 5,4 2,6 3,1 2,2 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 84 2,5 2,2 4,3 0,1 0,2-0,1 Koko metalli 72 5,6-20,7 7,2 18,8 25,1 13,3 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 59 4,9-21,3 5,6 20,1 27,5 13,5 Tukku- ja vähittäiskauppa 50 3,9-1,7 2,2 8,0 8,3 7,7 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 35 3,0-4,2 4,1 2,0 3,9 0,1 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 30 5,1-6,7 1,2 7,4 9,4 5,8 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 29 2,9-22,8 6,8 15,7 24,6 8,3 Elintarviketeollisuus 26 4,5-7,0 2,9 5,6 6,7 4,5 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 18 2,9 5,0 4,4 2,9 2,0 3,8 Yrityspalvelu (KIBS) 12 4,3 3,2 3,7 5,4 7,5 3,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 10 4,1 4,9-0,4 4,1 2,4 5,7 Varkauden seudulla teollisuuden palkkasumman kehitys kääntyi vuoden alkupuoliskolla positiiviseksi ensimmäistä kertaa taantuman jälkeen. Kasvu hiipui kuitenkin loppuvuoden aikana, etenkin metalliteollisuudessa. Koneiden ja laitteiden korjauksen sekä huollon alalla vuosi oli palkkasumman osalta erittäin positiivinen, joskin volyymi on erittäin kaukana vuosituhannen alun huippuvuosista. Mekaaninen puuteollisuus on kyennyt teollisuuden aloista päässyt lähimmäksi taantumaa edeltänyttä tasoa. Varkauden seudulla palkkasumma on tällä hetkellä vuoden 2005 tasossa (373 milj. ), kun se oli suurimmillaan vuonna 2008 (405 milj. ). Tärkein syy hidastuneeseen kasvuun on ollut sellu- ja paperiteollisuuden alasajoon liittyneet toimenpiteet, jotka näkyvät palkkasumman kasvun vähenemisenä, heijastuen mm. huollon ja korjauksen aloille ja metalliteollisuuteen. Myös rahoitusalalla 13

15 ja matkailussa kasvu on ollut hidasta vuodesta Eniten palkkasumma on kasvanut Varkauden suurista toimialoista vuodesta 2000 rakentamisessa, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä kone- ja metalliteollisuudessa. Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, 2009, 2010, sekä puolivuosittain v.. Palkkasumma v. milj. muutosprosentti (11 v) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 373 1,2-7,1-4,3 3,6 4,9 2,3 Tehdasteollisuus 139-0,9-14,2-12,3 3,2 6,9-0,4 Koko metalli 87 2,1-7,9-7,9 1,4 6,7-3,8 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 83 2,9-5,4-2,7 1,4 6,7-3,8 Terveys- ja sosiaalipalvelut 53 4,2 3,4 1,5 3,0 1,6 4,4 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 51 1,6 2,4 4,6 0,7 0,6 0,8 Tukku- ja vähittäiskauppa 29 2,5 1,2-0,6 1,4 2,0 0,8 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 26 5,0-1,8-0,7 13,6 12,1 14,8 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 18 1,9-11,8 3,3 4,5 5,7 3,2 Yrityspalvelu (KIBS) 15 5,0 1,1-1,4 5,1 4,8 5,5 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 13-8,9-4,0-26,0 19,0 10,7 25,6 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 13 3,2-20,3 5,5 17,9 27,3 9,8 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 9 1,9 0,0-0,2 6,8 8,3 5,2 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 1,8-3,4 0,7-0,8-1,0-0,6 Koillis-Savossa palkkasumma on kääntynyt v. aikana kasvuun lukuun ottamatta terveys- ja sosiaalialaa, koulutusta ja mekaanista puuteollisuutta. Palkkasumman kasvu oli vuoden aikana parasta metalliteollisuudessa ja rakentamissa. Seudun teollisten toimialojen ja rakentamisen hyvä vire toimialoilla vuonna tuo toivoa seudun yritysten selviämiselle yli rakennemuutoksen. Kartonkiteollisuuden alasajo v lopussa pudotti seudun palkkasumman kasvun maakunnan keskiarvojen alapuolelle. Koillis-Savossa tehdasteollisuus (mekaaninen puujalostus, metalli) oli taantuman aikana v suurissa vaikeuksissa kuten muuallakin maakunnassa, mikä näkyi palkkasumman voimallisena laskuna. Vuonna koko seudun palkkasumma on noin 3,5 milj. vähemmän kuin vuonna 2008 (142 milj. ). Koillis-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, 2009, 2010, sekä puolivuosittain v.. Palkkasumma v. milj. muutosprosentti (11 v) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 138 2,5-8,3 3,5 2,7 3,8 1,7 Tehdasteollisuus 25 0,4-33,9 1,1 21,7 22,7 20,7 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 24 1,7-1,9 2,7-6,6-6,0-7,2 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 10 5,1-4,2 15,8 4,5 9,6-0,2 Tukku- ja vähittäiskauppa 10 2,6 3,5 2,6 0,7 2,5-0,9 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 9 8,3 4,1 1,5 9,0 7,9 10,0 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 4,2 2,6 3,5 0,7 5,7-4,0 Koko metalli 4 3,6-24,2 2,9 18,5 27,7 10,4 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 2-0,2-24,0 1,0 0,0 1,3-1,3 Sisä-Savossa palkkasumman kasvun veturina toiminut rakentaminen nousi kahden heikomman vuoden jälkeen takaisin vuoden 2008 tasolle ja jopa hieman sen ohi (v ,75 milj. ). Tehdasteollisuuden palkkasumma kasvoi n. 4,6 %, kun vuonna 2010 kasvua ei ollut juuri lainkaan. Seudun vientiteollisuuden vähyydestä johtuen taantuma ei näkynyt samalla tavalla alueen palkkasummatilastoista. Metalliteollisuus on alueella varsin pientä, mutta taantuman vaikutus heijaustui siihenkin, mutta hieman myöhemmin kuin muilla seuduilla ja alan palkkasumma kääntyi kasvuun vasta vuonna. Kaupan ala ylsi suurimpaan liikevaihdon kasvuun vuoden 2004 jälkeen mutta matkailussa palkkasumman volyymi jäi vuonna aiemman vuoden tasolle. Sisä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, 2009, 2010, sekä puolivuosittain v.. Palkkasumma v. milj. muutosprosentti (11 v) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 107 3,5 2,4 2,7 0,9 2,3-0,4 Teollisuus 21 3,9 0,3-0,9 4,6 5,6 3,7 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 18 2,8 0,1 4,2 2,7 4,4 1,0 Tukku- ja vähittäiskauppa 9 4,0 3,4 0,9 6,2 5,6 6,7 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 9 7,0-8,9-0,9 12,3 12,7 12,0 Koko metalli 5 5,2-5,0-10,0 8,6 7,2 10,0 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 4,1-9,3 7,1 0,8 0,2 1,4 14

16 Liikevaihdon, viennin ja palkkasumman sekä BKT:n vuosimuutokset Liikevaihto v. milj Koko maa ,1 2,5 4,8 5,4 10,6 8,2 6,4-16 9,3 7,8 Pohjois-Savo ,4 2,6 2,5 5,2 6,6 4,2 10,4 9,1-17 6,1 8,7 Kuopion seutukunta ,3 3,6 3,1 6,3 6 6,3 10,7 11,7-14 5,5 8 Varkauden seutukunta ,6 3,7-4,1 4,1 9,9-4 8,2 9,2-23 1,5 8,6 Ylä-Savon seutukunta ,4 3 6,2 3,2 5,8 7,1 13 5, ,5 10,8 Koillis-Savon seutukunta 400 3,4 0,7 4,1 3,3 4,8 5,3 9,5 1,6-21 4,9 8,6 Sisä-Savon seutukunta 357 1,9 5,7 5,6 6,4 2,8 8,2 3,5 6,3-11 7,7 3,6 v. Vienti milj Koko maa (teoll.) ,6-1,4-3,1 7 4,4 17 7, ,4 6,6 Pohjois-Savo (teoll) ,6 2,2-3,3 7,6 15,7-4,1 9,3 13, ,2 18 Kuopion seutukunta (teoll.) , ,7 9 12,8 12,8 17, ,5 15,8 Varkauden seutukunta (teoll.) 774 1,5 9-7,5 6,2 23,2-20 1,2 21,8-22 6,3 19,9 Ylä-Savon seutukunta (teoll.) 427-5,6-4,6 15,4 12,5 10, , ,1 16,1 Koillis-Savo Sisä-Savon seutukunta (kaikki toimialat) 62 6,4 10,3 11,3 16,3-0,9 18,5-7,9-2, ,3 9 Palkkasumma v. milj Koko maa ,9 3,5 3,7 4,6 4,8 4,7 5,9 7-1,1 1,7 4,7 Pohjois-Savo ,9 3,9 4,5 4,6 4,2 4,4 5,8 6,6-1,1 1,3 5,4 Kuopion seutukunta ,2 4 5,6 4,9 4,9 4,6 7 7,7 2,2 1,7 6,2 Varkauden seutukunta 373 5,1 2,4 3,2 3,2 1,2 3,3 0,8 4,2-7,1-4,3 3,6 Ylä-Savon seutukunta 550 5,1 4,6 3,8 4,1 5,3 5,1 6,9 6,7-4,4 4,2 6 Koillis-Savon seutukunta 138 4,1 3,9 4,7 2,2 3,7 4,7 5,5 4,5-8,3 3,5 2,7 Sisä-Savon seutukunta 107 3,7 6,7 4,1 7,1 3,8 3,2 3,7 4,1 2,4 2,7 0,9 Koko maan BKT:n volyymin muutos % 1) Koko maan aluetilinpidon arvonlisäyksen muutos % 2) Pohjois-Savon aluetilinpidon muutos % 2) Lähde: Tilastokeskus/ asiakaskohtainen suhdanenpalvelu 1) Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 2) Tilastokeskus, aluetilinpito, BKT markkinahintaan 2,3 1,8 2 4,1 2,9 4,4 5,3 0,3-8,4 3,7 2,9 5,4 3,1 1,3 4,6 3,4 5,3 8,5 2,8-6,2 5,9 1,8 3,2 2,2 5,7 3,4 8,6 6,9-8,1 15

17 1.4 Työvoimavarat ja työllisyys Työttömyyden alenema jatkui kohtuullisen nopeana taantuman vaikutusten jäädessä alueella varsin pieniksi. Rakennetyöttömien määrä alentui noin kolmanneksen, mutta kääntyi taantuman seurauksena uudelleen selvään kasvuun. Lisäys oli voimakkainta vuosien välillä, jolloin kasvua oli lähes neljännes. Rakennetyöttömiä on tällä hetkellä yli puolet kokonaistyöttömyydestä (n. 7000). Työttömistä työnhakijoista iso osa edustaa edelleen ammatteja, joista on hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömyyden kehitys oli hyvin tasaista vuoden aikana. Työttömyys kasvoi ainoastaan yli 60-vuotiaiden osalta. Nuorten työttömyys aleni erittäin voimakkaasti. Merkittäviä yt-neuvotteluja henkilöstön vähennyksistä ei ole alueella tällä hetkellä käynnissä. Työllisyyden koheneminen alkamassa, jos suhdanteet odotusten mukaisia Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TEtoimistoissa vuonna keskimäärin eli 10,8 % työvoimasta. Työttömien määrä aleni edellisestä vuodesta - 7,2 %. Alenema palasi taantuman aiheuttaman jyrkän nousun jälkeen viimeisten vuosien keskimääräisen aleneman tasolle. Lomautettujen määrä laski aina loppuvuoteen saakka. Uudelleen heikentyneet näkymät käänsivät lomautukset hienoiseen nousuun. Lomautusten määrä on tasaantuut, mutta on vuoden 2012 alkupuolella edelleen normaalia korkeammalla tasolla. Pohjois-Savon myönteiseen työttömyyskehitykseen on vaikuttanut mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, alueelle kohdistuneet merkittävät rakennushankkeet sekä kaupan alan voimakas kasvu. Varkauden seudun työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu poikkeaa selvästi muun maakunnan kehityksestä. Työttömyyden alenema ei kuitenkaan näkynyt Pohjois-Savon työllisyysasteessa. Työllisyysaste pysyi suunnilleen ennallaan 63,6 %:ssa (- 0,1 %). Koko maan luku oli 68,6 % (+ 0,8 %). Toisaalta edellisvuonna työllisyysasteen nousu oli maakunnassa poikkeuksellisen voimakasta, myös valtakunnan keskitasoon nähden. ETLAn alueellisen ennusteen mukaan Pohjois-Savon työllisyysaste nousisi kuluvana vuonna 64,5 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyysaste jatkaisi nousua lähes yhden prosenttiyksikön verran. Syvän taantuman vuoksi työllisyyden koheneminen kääntyi hetkellisesti työttömyyden kasvuksi, mutta on kääntymässä uudelleen selvästi parantuvaksi työllisyydeksi. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen alentavat työttömyyttä hitaassakin talouskasvussa. Työvoiman kysyntä on parantunut tasaisesti myös suhdanteista pahimmin kärsineillä aloilla. Teollisuudessa, kuljetuksessa ja rakentamisessa avointen työpaikkojen määrä on edelleen selvästi huippuvuosien tasosta jäljessä. Suurinta kysyntää on ollut myyntineuvottelijoista ja puhelinmyyjistä. Avoimia työpaikkoja on ollut runsaasti edelleen myös hoitoalalla. Myös kaupan ala kasvun johdosta paikkoja on ollut runsaasti tarjolla erityisesti Kuopiossa ja Ylä- Savossa. 16

18 Työvoiman saatavuudessa lisääntyvät ongelmat ovat näköpiirissä Vuonna oli avoimia paikkoja TE-toimistoissa tarjolla vajaat 10 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Paikkojen määrä kasvoi suhdannevaikeuksista kärsineillä rakennus- ja teollisuustyössä. Reipasta nousua paikkojen määrissä oli niin ikään kaupallisessa työssä sekä sosiaali- ja terveysalalla. Työvoiman saatavuuteen liittyvät vaikeudet lisääntyivät vuoden aikana, painottuen loppuvuoteen. Rekrytointiongelmat koskevat toistaiseksi vain muutamia ammattiryhmiä. Pahimpia ongelmia työvoiman saatavuudessa on ollut lähinnä mm. hoitoalalla sairaanhoitajista ja lääkäreistä sekä kirjanpitäjistä ja puhelinmyyjistä. Työvoiman kysynnän pysyessä ennallaankin on oletettavaa, että rekrytointiongelmat alkavat kasvaa erityisesti alueilla, joissa koulutetun työvoimareservin määrä on vähäisempi. Alat, joissa työvoimaa olisi ollut eniten tarjolla, kärsivät entiseen tapaan kysynnän puutteesta. Poistuma työvoimasta pysyy runsaana lähivuodet, mikä osaltaan pitää yllä työpaikkojen tarjontaa. Talouskasvun ja eläkkeelle siirtymisen voimistuessa työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä Pohjois-Savon kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa. Seudullisesti työvoiman saatavuusongelmien ennakoidaan kohdistuvan ensimmäiseksi Ylä-Savon seutukunnalle. Työmarkkinoiden fragmentoituessa sekä alueellisen että ammatillisen liikkuvuuden tarpeet nousevat yhä tärkeämmäksi. Alueellisen liikkuvuuden tulisi edelleen lisääntyä, myös kaupungista maaseudulle päin. Kuntien vetovoiman ja suurimpien työpaikkakeskittymien kehityksen säilyttäminen riittävänä on ainoa mahdollisuus saada tulevaisuudessa myös syrjäisemmille alueilla korkeammin koulutettujen ammattien osaajia. 17

19 Väestö, työttömyys, työvoima ja muuttoliike kokonaisväkiluku Pohjois-Savossa 1) nettomuutto (sis.siirtolaisuuden) 1) syntyneiden enemmyys 1) työttömyysaste % (Työministeriö) 2) 5,8 10,0 15,3 20,8 21,3 21,5 20,8 19,4 18,0 17,1 16,0 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 70,1 66,9 61,8 55,9 55,3 56,3 56,4 55,5 56, ,3 työttömät (Työministeriö) muutos ed. vuosi muutos % / vuosi 75,8 58,1 29,9 1,8-2,3-3,5-7,6-6,9-5,2-5,3 työvoima (TK/työvoimatutkimus) työllinen työvoima (TK/työvoimatutkimus) Koko maan työttömyysaste % (Työministeriö) 4,1 8,3 14,3 19,3 19,9 18,8 17,9 16,4 14,7 13,9 12,6 työttömyysaste % (TK/työvoimatutkimus) 3,2 6,6 11,7 16,3 16,6 15,4 14,6 12,7 11,4 10,2 9,8 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 74, ,7 60,6 59,9 61,1 61,9 62,9 64, , kokonaisväkiluku Pohjois-Savossa 1) nettomuutto (sis.siirtolaisuuden) 1) syntyneiden enemmyys 1) työttömyysaste % (Työministeriö) 2) 15,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,3 10,1 9,7 12,4 11,8 10,4 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 59,8 60,4 61,6 62,1 63,3 63,8 62,5 64,7 62,2 63,7 63,6 työttömät (Työministeriö) muutos ed. vuosi muutos % / vuosi -4,3-8,9-4,9-1,9-4,4-8,8-10,9-5,2 28,0-4,5-10,1 työvoima (TK/työvoimatutkimus) työllinen työvoima (TK/työvoimatutkimus) Koko maan työttömyysaste % (Työministeriö) 11,7 11,3 11,1 11,1 10,6 9,5 8,2 7,6 9,8 10,0 9,1 työttömyysaste % (TK/työvoimatutkimus) 9,1 9,1 9 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 67,7 67,7 67,3 67, ,9 69,9 70,6 68,3 67,8 68,6 1) sisältää Pohjois-Savon maakuntaan siirtyneen Kangaslammin 2) Kangaslammin tiedot mukana vuodesta

20 2. Pohjois-Savon kehityskuva 2.1 Maakuntien vertailu 2009, 2010 ja 1-9/ Liikevaihto Vienti Liikevaihdon ja teollisuuden viennin kehityskuvioissa maakunnat on järjestetty vuoden tammisyyskuun muutosten mukaan (suurin muutos ylimpänä), sillä TEM:n valtakunnalliset vertailutiedot eivät vielä ulotu koko vuodelle. Vuoden tammi-syyskuussa yritysten liikevaihto kasvoi Pohjois-Savossa 6,9 % vauhtia. Kasvu oli ajanjaksolla maakunnista seitsemänneksi nopeinta. Pohjois-Savo on 2000-luvulla kyennyt parantamaan suhteellista asemaansa maakuntien joukossa kasvun huippuvuosien ansiosta ja vuosi vahvisti tätä asemaa. Maakunnassa yrityksillä on ollut kyvykkyyttä ja investointikykyä ennen taantumaa, mutta myös voimaa taantuman jälkeen kääntää kehitys takaisin kasvu-uralle. Teollisuuden vienti kasvoi tammi-syyskuussa Pohjois-Savon alueella 18 %, mikä on selvästi valtakunnan keskimääräistä tasoa parempaa. Kasvu oli toiseksi suurinta maakuntien välisessä vertailussa. Yllä olevan kuvaajan vertailutiedot koko maasta ovat tammi-syyskuun 2010 ajalta, joten lukemat eriävät hieman koko vuoden lukemista (vrt. edellisten lukujen tilastot/ taulukot). Taantuma oli erityisesti vientiteollisuuden ongelmana, mikä näkyi valtakunnallisesti lähes joka maakunnassa Pohjanmaata lukuun ottamatta. Vienti on lähtenyt taantuman jälkeen kasvuun lähes kaikissa maakunnissa Varsinais-Suomea sekä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta. 19