AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet
|
|
- Anna Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet
2 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ - suunnitteluperusteet Teksti ja taitto: Kuvitus: Kansi: Copyright: Kustantaja: Mikko Viljakainen Annika Alppi Anna-Mari Valkama Mikko Viljakainen Mikko Viljakainen Wood Focus Oy, tekijät Wood Focus Oy
3 ALKUSANAT Puun käyttö rakentamisessa on lisääntynyt merkittävästi kuluneen vuosikymmenen aikana. Sen myötä puulle on tullut uusia käyttöalueita, mutta suurin käyttökohde puulle on edelleen asuntorakentaminen. Perinteisen pien- ja rivitalorakentamisen lisäksi puusta toteutetaan yhä enemmän kokonaisia asuinalueita, jotka sisältävät asuntoja pientaloista pienkerrostaloihin. Puurakentaminen ja asuntosuunnittelu ovat monille suunnittelijoille tuttuja. Kokonaisen pientaloalueen suunnittelu on silti useimmille suunnittelijoille uudenlainen tehtävä. Suuresta markkinaosuudesta johtuen puurakentamiseen on tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja paikalla rakentamisesta pitkälle esivalmistettuihin teollisiin järjestelmiin. Jotta suunnittelija ei kokisi tässä tilanteessa valintoja hankalaksi, tässä ohjekirjassa on kuvattu yleispäteviä puurakentamisen periaatteita, joita käyttäen rakennus voidaan suunnitella riippumattomasti eri valmistajista ja toteutustavoista. Tätä kokonaisuutta kutsutaan avoimeksi puurakennusjärjestelmäksi. Järjestelmään on koottu puurakentamisen kehityksen viimeisin tieto suunnittelijoiden, rakentajien, rakennuttajien ja viranomaisten vapaaseen käyttöön. Ohje on uudistettu versio aikaisemmasta ohjeesta Avoin puurakennejärjestelmä arkkitehtisuunnittelu. Uudistuksen yhteydessä ohjetta on paikoin täydennetty paikoin tiivistetty kentältä saatujen kokemusten ja aktiivisen kehitystyön kautta syntyneen uuden tiedon mukaan. Koska kirja on haluttu pitää suunnittelijan kannalta kompaktina, muista valmistuneista ohjeista on tiivistetty vain keskeinen tieto tähän ohjeeseen. Ohje on osa avoimeen puurakennusjärjestelmään liittyvää Wood Focus Oy:n julkaisusarjaa, jonka muita osia ovat - Avoin puurakennusjärjestelmä paikalla rakentaminen - Avoin puurakennusjärjestelmä elementtirakenteet - Asuinrakennuksen rakennesuunnitteluohje Ääneneristys puutalossa puurakenteisen asuinrakennuksen ääneneristävyyden suunnitteluohje - Paloturvallinen puutalo - Puurakentamisen kustannustieto. Alkuperäisen ohjeen toimittamisessa minua avustivat aikanaan arkkitehti Annika Alppi ja arkkitehtiylioppilas Anna-Mari Valkama. Työ tehtiin silloisen Puuinfo Oy:n toimitusjohtajan Pertti Hämäläisen johdolla. Taustaryhmänä olivat diplomi-insinöörit Jorma Eskola ja Mauri Konttila, professori Unto Siikanen, projektipäällikkö Pekka Nurro, kouluttaja Antero Wikman ja arkkitehti Jussi Vepsäläinen. Lisäksi ohjetta kommentoivat tekovaiheessa erikoistutkija Erkki Kokko, filosofian tohtori Juhani Parmanen, tekniikan tohtorit Jari Heikkilä, Mika Leivo ja Markku Karjalainen sekä arkkitehti Eija-Riitta Miettinen. Silloin tehdyt ratkaisut näyttävät osoittautuneen hyvin kestäviksi. Uudistustyössä minua puolestaan ovat auttaneet arkkitehti Riku Patokoski, rakennusinsinöörit Pekka Nurro ja Tero Lahtela sekä metsänhoitaja Petri Heino. Lämmin kiitos kaikesta avusta. Elokuussa 2005 Mikko Viljakainen, arkkitehti SAFA, TkL Johtaja, rakentamisen järjestelmät Wood Focus Oy
4 SISÄLLYS ALKUSANAT 3 LUKIJALLE 7 Ohjeen sisältö 7 1 JÄRJESTELMÄ 10 Yleispiirteet 10 Rakentamisperiaate 11 Rakenteellinen periaate 12 Ala- ja välipohjat 12 Seinät 12 Ulkoseinät 12 Väliseinät 12 Huoneistojen väliset seinät 13 Yläpohja 13 Vaikutus arkkitehtisuunnitteluun 14 Rakennuksen massoittelu 14 Rakennuksen leikkausmuoto 14 Arkkitehtisuunnittelun kulku 15 2 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU 18 Rungon materiaalit 19 Runkopuutavara 20 Runkotolpat ja sidepuut 20 Palkit 20 Rakennuslevyt 20 Aluslattialevy 20 Katteen aluslevy 20 Tuulensuojalevy 21 Sisäverhouslevyt 21 Kiinnikkeet 21 Runko rakennusosittain 22 Ala- ja välipohja 22 Palkiston lisäjäykistys 23 Matala palkisto 23 Välipohjien aukotus 24 Hormit 24 Palkiston ulokkeet 25 Seinät 26 Runkotyypit 27 Poikkeavan korkuiset seinät 27 Kaarevat seinät 27 Yläpohja 28 Ristikkokannattajat 28 Palkkikannattajat 29 Rungon perusliitokset 30 Puurungon vaikutus suunnitteluun 32 Vaakamitoitus 32 Perusteet 32 Kantavat linjat 32 Pientalot 32 Kerrostalot 34 Jännemitat 34 Pystymitoitus 36 Seinien aukotus 38 Painumien huomioon ottaminen 42 Rungon sovellukset 43 Porrashuone, portaat 43 Hissi 43 4 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet
5 SISÄLLYS Parvekkeet 44 Erkkeri 46 Kattolyhdyt 47 3 ERISTYS- JA LEVYTYSRATKAISUJEN VALINTA 50 Palotekninen suunnittelu 51 Määräykset 51 P3-paloluokan asuinrakennusta koskevat keskeiset palomääräykset 51 Runko 53 Lämmön- ja ääneneriste 53 Tuulensuoja 53 Ulkoverhous 53 Sisäverhous 53 P2-paloluokan 3- ja 4-kerroksista asuin- ja työpaikkarakennusta koskevat keskeiset palomääräykset 54 Runko 54 Lämmön- ja ääneneriste 54 Tuulensuoja 54 Ulkoverhous 55 Sisäverhous 55 Äänitekninen suunnittelu 59 Määräykset 59 Pientalot 59 Rivitalot 59 Huoneistojen väliset seinät 59 Rivitalon välipohja 59 Kerrostalot 59 Huoneistojen väliset seinät kerrostaloissa 62 Puukerrostalon välipohja 62 Lämpö- ja kosteustekninen suunnittelu 63 Lämmöneristys 63 Höyryn- ja ilmansulku 64 Ulkoseinän höyryn- ja ilmansulku ala-, väli- ja yläpohjan kohdalla 65 Märkätilojen katot, seinät ja lattiat 65 Ryömintätilaiset alapohjat 66 Matalaenergiarakenteet 67 4 TALOTEKNIIKKA (LVIS) 70 Lämmönjako 70 Vesijohdot 70 Ilmanvaihto 70 Sähkö 70 Automaattinen sammutuslaitteisto 71 5 SUUNNITELMIEN ESITYSTAPA 74 Yleistä 74 Puurakenteiden esittäminen 74 Runkomitoitus 74 6 RAKENNETYYPPEJÄ JA LIITOSDETALJEJA 82 P2 -PALOLUOKAN RAKENNETYYPPEJÄ 83 P2 -PALOLUOKAN LIITOSDETALJEJA 88 P2 -JA P3 -PALOLUOKAN LIITOSDETALJEJA 92 P3 -PALOLUOKAN RAKENNETYYPPEJÄ 95 P3 -PALOLUOKAN LIITOSDETALJEJA 102 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 5
6 LUKIJALLE 6 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet
7 LUKIJALLE Puurakentaminen ja asuntosuunnittelu ovat monelle suunnittelijalle arkipäivää. Sen sijaan kokonaisen pientaloalueen suunnittelu puusta voi olla suunnittelijalle aivan uudenlainen tehtävä. Puurakentamiseen on tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja paikalla rakentamisesta pitkälle esivalmistettuihin teollisiin järjestelmiin. Suunnittelijaa saattaakin hämmentää vaihtoehtojen runsaus, millä järjestelmällä kyseinen kohde kannattaisi suunnitella? Tässä ohjekirjassa on kuvattu yleispäteviä puurakentamisen periaatteita, joita käyttäen rakennus voidaan suunnitella riippumattomasti eri valmistajista ja toteutustavoista. Nämä valinnat voidaan tehdä myöhemmin projektin edetessä. Yleispäteviä suunnitteluperiaatteita kutsutaan avoimeksi puurakennusjärjestelmäksi. Lisäksi kerrotaan puurakennuksiin liittyvistä rakennusmääräyksistä ja näytetään kyseiset vaatimukset täyttäviä mallirakenteita. Ohje on suunnattu arkkitehdeille, rakennesuunnittelijoille ja alan opiskelijoille, mutta se myös sopii yleisohjeeksi kaikille puurakentamisen parissa työskenteleville. Ohjeessa käsitellään pääasiassa asuinrakennusten suunnittelua. Soveltuvin osin ohjetta voidaan käyttää apuna myös muissa rakennushankkeissa. Ohjeen sisältö Ohje on jaettu kuuteen lukuun. Ensimmäisessä luvussa kuvataan avoin puurakennusjärjestelmä ja sen keskeiset piirteet. Jaksossa käydään läpi järjestelmän rakentamis- ja rakenneperiaatteet ja vaikutus arkkitehtisuunnitteluun. Toisessa luvussa kuvataan runkojärjestelmä. Jaksossa esitellään runkorakenteissa käytettävät materiaalit ja niiden mitat, runkojärjestelmä rakennusosittain ja rungon perusliitokset sekä käydään läpi rakennuksen vaaka- ja pystymitoitukseen vaikuttavat tekijät. Lisäksi kerrotaan, miten puurungon painumat otetaan huomioon arkkitehtisuunnittelussa ja esitellään malliratkaisuja rungon toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Luvussa kolme käsitellään puurakennusten palo-, ääni- sekä lämpö- ja kosteusteknistä suunnittelua. Luvussa kerrotaan rakenteille asetetut vaatimukset ja suunnitteluperusteet niiden toteuttamiseksi. Neljännessä luvussa kerrotaan talotekniikkaan liittyvistä tekijöistä puutaloissa. Luvussa viisi puolestaan kuvataan miten puurakennusten suunnitelmat esitellään työmaata varten, jotta ne palvelisivat tuotantoa mahdollisimman hyvin. Kuudennessa luvussa on esitetty mallirakenteita ja liitosdetaljeja P2- ja P3-paloluokan rakennuksiin. Ohje on uudistettu versio aikaisemmasta ohjeesta Avoin puurakennejärjestelmä arkkitehtisuunnittelu. Keskeisiä uudistuksia ovat, että - paikalla rakentamiseen soveltuvaa vakiotuotteistoa on laajennuttu soveltumaan aikaisempaa paremmin pien- ja rivitalorakentamiseen - mitoituksessa on otettu huomioon uudet kiristyneet lämmöneristysvaatimukset - palomääräyksissä on siirrytty uusiin euroluokkiin - välipohjien mitoituksessa on otettu huomioon uusi tiukempi värähtelymitoitus. Muita avoimeen puurakennusjärjestelmään liittyviä julkaisuja ovat: - Avoin puurakennusjärjestelmä paikalla rakentaminen - Avoin puurakennusjärjestelmä elementtirakenteet - Asuinrakennuksen rakennesuunnitteluohje Ääneneristys puutalossa puurakenteisen asuinrakennuksen ääneneristävyyden suunnitteluohje - Paloturvallinen puutalo - Puurakentamisen kustannustieto Kuva 1 (viereisellä sivulla). Rakennuksen runko kootaan kerroksittain. Alapohjan päälle rakennetaan ensimmäisen kerroksen seinät, joiden päälle rakennetaan välipohja. Toisen kerroksen seinät puolestaan rakennetaan välipohjan päälle jne. AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 7
8 8 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet
9 1 JÄRJESTELMÄ AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 9
10 Kuva 2. Runkojärjestelmä perustuu vakioituihin rakenneratkaisuihin ja paikalla rakennettaessa myös määrämittaisiin valmisosiin. Puurakentamisella tarkoitetaan sellaista rakentamista, jossa rakennuksen kantavan rungon pääasiallinen materiaali on puu. Avoin puurakennusjärjestelmä on puurakennusten suunnittelua, tuotantoa ja tuotekehitystä palveleva teknisten järjestelmien kokonaisuus. Se koostuu rakennuksen tuote-, tietoja tuotantojärjestelmistä sekä säännöistä ja periaatteista näiden yhteensovittamiseksi. Yhteensopivuus varmistetaan antamalla eri rakentamisen osapuolille yhteinen - käsitteistö - rakennusosien liittymäsäännöt ja mitta- ja toleranssijärjestelmä - teknisten järjestelmien ratkaisuperiaatteet - komponenttien tyyppivalikoima - suunnitteluohjeet - tiedonsiirron kieli. Rakennusjärjestelmän tarkoituksena on monipuolisten asiakastarpeiden toteuttaminen tuotannollisesti mielekkäällä tavalla. Järjestelmän avoimuus tarkoittaa, että - Ratkaisut ovat yleispäteviä ja ne ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Järjestelmää ei voi patentoida tai tuotesuojata. - Järjestelmän osat ovat vaihtokelpoisia. Tarvittaessa jokin järjestelmän osa tai tuote voidaan korvata toisen valmistajan vastaavalla tuotteella. Tämä mahdollistaa eri osapuolien ja tuotteiden vapaan kilpailuttamisen. Muita avoimuuteen liittyviä piirteitä ovat, että - Vain tuoteosien rajapinnat on vakioitu. Tuoteosan sisältö voidaan ratkaista yrityskohtaisesti. - Järjestelmään voi tarjota sisällöltään eri laajuisia toimituskokonaisuuksia - Järjestelmä on jatkuva kehittämisympäristö ja siten avoin tulevaisuuden muutoksille. 1 JÄRJESTELMÄ Yleispiirteet Avoin puurakennusjärjestelmä on kantavaseinäinen puurankarakenne, jonka tunnuspiirteitä ovat - kerroksellinen rakentaminen - vakioitujen suunnitteluratkaisujen ja osien käyttäminen - soveltuvuus paikalla- ja elementtirakentamistamiseen. Järjestelmä on suomalainen sovellus muuallakin Euroopassa yleisestä kerrosrakentamisesta. Järjestelmän englanninkielinen nimi platform (taso, laituri) kuvaa kerroksellista rakentamisperiaatetta. Palomääräysten mukaan puuta voidaan käyttää runkomateriaalina kaikissa paloluokissa enintään 2-kerroksisissa rakennuksissa ja P2- paloluokassa myös 3- ja 4- kerroksisissa asuin- ja työpaikkarakennuksissa. Järjestelmä soveltuu hyvin asuntorakentamiseen ja soveltu- 10 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet
11 KÄYTETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ Kuvat 3 a ja b. Paikalla rakennettaessa seinät kootaan vaakatasossa työalustan päällä. Vaihtoehtoisesti seinärungot voidaan toimittaa työmaalle valmiiksi koottuina runko- tai täyselementteinä. Runkoelementit sisältävät runkojen kantavat ja jäykistävät rakenteet. Käytettävät rungon osat ja rakenneratkaisut ovat samoja kuin paikalla rakennettaessa. Täyselementit ovat eristetyjä ja molemmin puolin levytettyjä. vin osin sitä voidaan käyttää myös muussa rakentamisessa. Järjestelmä sopii sekä omatoimiseen että ammattimaiseen rakentamiseen. Tuotantotapa on valittavissa. Rakennukset voidaan koota työmaalla vakio-osista paikalla rakentaen tai elementeistä, joiden liittymäpinnat on tehty järjestelmän periaatteiden mukaan. Rakentamisperiaate Runko rakennetaan kerroksittain. Paikalla rakennettaessa ala- ja välipohjat toimivat työalustoina koottaessa kerroksen seiniä. Ensimmäisenä rakennetaan perustusten päälle alapohja. Sen päällä kootaan vaakatasossa ensimmäisen kerroksen seinät valmiiksi seinäelementeiksi, jotka nostetaan pystyyn, tuetaan ja kiinnitetään paikalleen. Pystytettyjen seinärunkojen päälle asennetaan välipohjapalkit, joiden päälle kiinnitetään aluslattialevy. Näin saadaan uusi työalusta, jonka päällä toisen kerroksen seinät kootaan. Toistamalla eri vaiheita voidaan rakentaa monikerroksisia puurunkoisia rakennuksia. Kattokannattajat kiinnitetään ylimmän kerroksen seinärunkojen päälle. Järjestelmä sopii myös yksikerroksisiin rakennuksiin, jolloin kattokannattajat asennetaan heti kerroksen seinien valmistuttua. Runkovaiheen jälkeen rakentaminen jatkuu vesikatteen ja ulkoverhousten asentamisella. Ikkunat ja ovet asennetaan runkoon. Talotekniikan putkien ja kanavien asennus aloitetaan sitä mukaa, kun runko on valmis. Niiden asennusten jälkeen runko eristetään ja levytetään, jonka jälkeen alkavat sisustus- ja viimeistelytyöt. Esivalmistettuja elementtejä käytettäessä rakentamistapa on vastaava. Seinäelementit kiinnitetään vaakarakenteiden päälle. Vastaavasti välipohjaelementit kiinnitetään seinärakenteiden päälle. Elementtirakenteiden vakioidut liitostavat ja -detaljit on kuvattu julkaisussa Avoin puurakennusjärjestelmä - elementtirakenteet. Lisätietoa rakentamistavoista on saatavissa oppaista - Avoin puurakennusjärjestelmä - paikallarakentaminen - Avoin puurakennusjärjestelmä - elementtirakenteet Kuva 4. Järjestelmä soveltuu sekä pien-, riviettä kerrostalorakentamiseen AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 11
12 KÄYTETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ katteenalusta ja vesikate palkisto ja eriste alakattoverhous 5 a lattian pintarakenteet palkisto ja eriste alakattoverhous 5 b lattian pintarakenteet palkisto ja eriste perustukset Rakenteellinen periaate Runko on kantavaseinäinen. Rakennuksen ulkoseinät ja tarvittaessa osa sisäseinistä ovat kantavia. Ala- ja välipohjat Alapohjana voidaan käyttää puurakenteista kantavaa alapohjaa tai maanvaraista betonilaattaa. Välipohjat ovat aina puurunkoisia. Puurakenteiset ala- ja välipohjien rungot ovat periaatteeltaan samanlaiset ja koostuvat palkistosta, sen päälle kiinnitetystä aluslattialevystä ja kehäpalkista, joka kiertää palkiston kauttaaltaan. Ala- ja välipohjapalkiston rakenteelliset erot johtuvat erilaisista lämmön-, äänen- ja paloneristysvaatimuksista, jotka vaikuttavat rakenteiden eristys- ja levytysratkaisuihin. Lattian pintarakenteet tehdään aluslattialevyn päälle. Ääneneristysvaatimuksista riippuen pintarakenteet voidaan asentaa suoraan levyn päälle tai ns. uivana rakenteena. Kattoverhous kiinnitetään välipohjapalkiston alle. Verhousmateriaalivaihtoehdot, kiinnitystapa ja ripustusratkaisut riippuvat vaadituista ääneneristys- ja palonkestovaatimuksista. Alapohjassa palkiston ontelo eristetään. Eriste tuetaan täytepohjan kannatuslevyillä. Välipohjan eristystarpeeseen vaikuttavat vaaditut ääneneristys- ja palonkestovaatimukset. Eristetyypin valintaan vaikuttaa myös rakennuksen paloluokka. Seinät Seinät koostuvat rungosta, tarvittavasta eristyksestä ja verhouksesta. Seinän runko koostuu tolpista ja ala- ja yläsidepuista. Seinät ovat vakiokorkuisia ja rajautuvat kantavien vaakarakenteiden väliin. Kantavat ja ei-kantavat seinät ovat periaatteeltaan samanlaisia. Erot johtuvat pääasiassa erilaisista palonkestovaatimuksista, jotka vaikuttavat eristys- ja levytysratkaisuihin. Ulkoseinät Ulkoseinissä käytetään tavallisesti yksirunkojärjestelmää. Rungon ulkopintaan kiinnitetään tuulensuojalevy ja sisäpintaan höyryn- ja ilmansulku sekä sisäverhous. Runko eristetään. Ulkoverhouksena voidaan käyttää kaikissa paloluokissa puuta. Puun käytölle on kuitenkin asetettu palomääräyksissä rakennustyyppikohtaisia ehtoja. Eristys- ja levymateriaalien valinnassa tulee ottaa huomioon palomääräykset. Väliseinät Kantavat ja ei-kantavat väliseinät ovat periaatteeltaan samanlaisia. Kantavien väliseinien runkorakenteissa, eristemateriaaleissa ja verhouksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon palomääräyksistä aiheutuvat vaatimukset. 5 c Kuvat 5 a, b ja c. Rakenteellinen periaate a. alapohja b. välipohja c. ristikkoyläpohja 12 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet
13 KÄYTETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ Huoneistojen väliset seinät Huoneistojen väliset seinät tehdään kaksirunkoisina. Rungot erotetaan toisistaan. Rungot eristetään ja seinä verhoillaan. Eristys- ja levymateriaalien valinnassa tulee ottaa huomioon palomääräykset, ääneneristysvaatimukset ja kantavuustekijät kuten levyjäykistyksen vaatimukset levyn lujuudelle. Yläpohja Yläpohja voidaan kannattaa ristikko- tai palkkikannattajilla. Katon muoto voidaan päättää vapaasti. Yläpohjarakenteiden mitoituksessa ja eristys- ja levytysratkaisuissa tulee ottaa huomioon yläpohjan kuormat ja palomääräykset. katteenalusta ja vesikate palkisto ja eriste alakattoverhous Kuva 6. Palkkiyläpohja runko + eriste ulkoverhous kaksoisrunko + eriste sisäverhous verhous 7 a 7 b runko + eriste runko verhous (alla jäykistävä rakennuslevy) verhous 7 c 7 d Kuvat 7 a - d. Seinätyypit a. ulkoseinä c kantava ja jäykistävä väliseinä b. huoneistojen välinen seinä d. väliseinä AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 13
14 KÄYTETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ 8 a 8 b Vaikutus arkkitehtisuunnitteluun Kantavaseinäinen runkojärjestelmä soveltuu eri tyylisiin ja kokoisiin rakennuksiin. Se mahdollistaa pienimittakaavaisen ja monimuotoisen arkkitehtuurin. Rakennuksen muoto voidaan valita vapaasti. Arkkitehtisuunnitteluun keskeisesti vaikuttavia piirteitä ovat - valittuihin vakio-osiin ja -rakenneratkaisuihin perustuva mitoitus pystysuunnassa - vaakarakenteissa saavutettavat jännemitat ja kantavien linjojen luonteva sijoittaminen - eristys- ja levytysratkaisuihin perustuvat rakenteiden paksuudet. Pystysuuntainen mitoitus perustuu valittuihin vakio-osiin. Ne valitaan siten, että haluttu huone- ja kerroskorkeus täyttyvät. Kerroskorkeus määräytyy seinärunkojen ja välipohjan mittojen mukaan. Vaakasuunnassa mitoitus on periaatteessa vapaata, kun otetaan huomioon saavutettavat jännemitat ja kantavien linjojen tarkoituksenmukainen sijoittelu. Runkorakenteiden tolppa- ja palkkijakoa ei yleensä tarvitse ottaa huomioon arkkitehtisuunnittelussa. Eristys- ja levytysratkaisujen osalta on tärkeää tuntea rakenteille asetetut vaatimukset ja rakennetyypit, joilla ne voidaan toteuttaa. Rakennetyypit määrittelevät rakenteiden paksuudet, jotka vaikuttavat pysty- ja vaakamitoitukseen. Seinien paksuudet vaikuttavat myös kohteen pinta-aloihin, mm. huoneistoalaan. Tekijöitä on kuvattu tarkemmin seuraavissa jaksoissa. Rakennuksen massoittelu 8 c 8 d Välipohjien jännemitoista johtuen rakennukset voidaan tarvittaessa massoitella pienimittakaavaisesti ja monimuotoisesti, jopa huoneen kokoisina massoina. Ulkoseinät ovat yksikkökustannuksiltaan verrattain edullisia, joten ulkoseinien määrän lisääntyminen ei nosta kustannuksia merkittävästi. Puurakenteet eivät muodosta varsinaisia kylmäsiltoja rakenteisiin. Pienet erkkerit ja parvekkeet voidaan tehdä ulokkeellisina, joten monimuotoisuuden vaikutus perustamiskustannuksiin on vähäinen. Rakennuksen leikkausmuoto Rakennuksen leikkausmuotoa voidaan varioida monin eri tavoin esim. seuraavasti: - tilojen korkeus voi vaihdella - kattomuoto voidaan valita vapaasti - rakennuksen massaan voidaan tehdä ulokkeita tai sisäänvetoja sekä terassointeja - rakennuksen eri osat voidaan suunnitella kerrosluvultaan erilaisiksi - vierekkäisten lamellien, asuntojen ja jopa asuinhuoneiden lattiapinnat voidaan sijoittaa eri tasoihin. 8 e Kuvat 8 a - e. Rakennuksen erilaisia poikkileikkausvaihtoehtoja 14 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet
15 KÄYTETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ Arkkitehtisuunnittelun kulku Asuntorakentamisessa suunnittelun kulku on hyvin vakiintunut. Puun käyttö rakenteissa ei juurikaan vaikuta suunnitteluprosessin kulkuun, kunhan valitun järjestelmän perustekijät otetaan huomioon suunnittelussa riittävän varhaisessa vaiheessa. Suunnittelijan tulee tuntea valitun järjestelmän perusteet ja hallita sen mukaisten ratkaisujen käyttäminen. Kaikkia kohtia rakennuksesta ei ehkä voida toteuttaa täysin valitun järjestelmän mukaisesti. Sitä varten on annettu ohjeita kappaleessa Rungon sovellukset. Luonnossuunnitteluvaiheessa on tärkeää selvittää eri rakenteelliset vaihtoehdot ja päättää yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa seuraavat asiat: - kantavien (ja jäykistävien) linjojen paikat ja tyypit - yläpohjan kannatus - päärakennetyypit (ulkovaippa ja kantavat linjat) - vakiopalkkityypistä poikettaessa välipohjakannattimien tyyppi ja koko (korkeuden määrittäminen on arkkitehdin kannalta tärkeintä) Lopullisia valintoja tehtäessä tulee ottaa huomioon myös - parvekkeiden sijainti ja kannatus - mahdollisten ulokkeiden paikat - pystyhormien paikat (palkkiväleihin) - kanavien sijoittelu. Päätösten perusteella määrittyvät - kantavien linjojen sijainnit ja enimmäisetäisyys toisistaan - palkistojen pääsuunnat - rakennepaksuudet, joiden perusteella lasketaan - kerros- ja huoneistoalalaskelmat - rakennuksen pystysuuntainen mittamaailma. Nämä yhdessä muodostavat keskeiset reunaehdot rakennuksen arkkitehtisuunnittelulle. Kun järjestelmän perustekijät otetaan huomioon jo varhaisessa luonnosvaiheessa, muu suunnittelu voidaan tehdä normaaliin tapaan vaiheittain tarkentuvasti. huoneistojen välinen seinä välipohja välipohja Kuva 9. Eri huoneistojen lattiat voidaan sijoittaa eri tasoihin. AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 15
16 16 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet
17 2 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 17
18 2 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU 10 b Kuvat 10 a ja b. Runkojärjestelmä. Runkoa voidaan muunnella eri tavoin. a. runko ristikkorakenteisella yläpohjalla b. palkkirakenteinen yläpohja ja matalat yläkerroksen seinät 10 a 18 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet
19 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU 3, 4 9 1, , 6 Kuva 11. Rungon vakio-osat ja niiden liittyminen toisiinsa. Taulukossa on esitetty vakiotuotteiden mitat (mm). Runkopuutavara Tuote paksuus leveys pituus 1. ulkoseinätolppa / väliseinätolppa ulkoseinäsidepuu vapaa 4. väliseinäsidepuu vapaa 5. ala- ja välipohjapalkki /määrämittainen 6. märkätilan palkki /määrämittainen Rakennuslevyt 7. aluslattialevy * katteen aluslevy * tuulensuojalevy /3000/ sisäverhousvaneri * 2600/ sisäverhouslevy /2750 * vanerissa pintaviilun suunta Rungon materiaalit Paikalla rakentamiseen on saatavissa vakioituja, määrämittaisia rungon osia, jotka ovat yleispäteviä. Se tarkoittaa, että samanlaisia osia voidaan käyttää erilaisissa kohteissa. Esitetyt ratkaisut sopivat myös ei esikatkotusta, pitkästä puutavarasta rakentamiseen. Määrämittaiset vakio-osat ovat mitoiltaan yhteensopivia. Perusosia ovat runkotolpat ja sidepuut, palkit ja rakennuslevyt. Lisäksi runkorakenteissa tarvitaan kattokannattajia, kiinnikkeitä, siderautoja ym. Määrämittaisia rungon vakio-osia suositellaan käytettäväksi aina, kun se on mahdollista. Niitä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista valmistaa kaikkiin tarkoituksiin, joten eräitä rungon osia kuten ikkunaja oviaukkojen kehäpuita työstetään myös työmaalla. Elementtirakenteita varten on olemassa yleispätevät suositukset elementtien liitosperiaatteista ja -mitoista sekä valmistus- ja asennustoleransseista. Näiden periaatteiden mukaan valmisetut elementit ovat keskenään yhteensopivia. Itse elementin rakenne voidaan tehdä yritys- tai kohdekohtaisesti valitulla tavalla. AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 19
20 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU Runkopuutavara 2480/ / a 48 97/ Runkotolpat ja sidepuut Määrämittaisia runkotolppia on vakiona saatavissa poikkileikkaukseltaan ja pituudeltaan kahden kokoisina. Ulkoseinässä käytettävän runkotolpan poikkileikkausmitat ovat 48 mm x 172 mm ja väliseinätolpan poikkileikkaus on 48 mm x 97 mm. Tolppien vakiopituudet ovat 2480 mm ja 2630 mm. Sidepuiden poikkileikkausmitat ovat samat kuin runkotolpilla. Pituus voidaan valita normaaleista sahapituuksista. Runkopuu on mitallistettu ja kulmapyöristetty. Runkotolppien ja sidepuiden puu on aina laadultaan vähintään B-luokkaista. Kerrostaloissa tolppien ja sidepuiden lujuusluokan tulee olla vähintään T 18. Näkyvät pilarit voidaan tehdä esimerkiksi liimapuusta tai yhteen liitetyistä runkotolpista, jotka verhotaan. Runkotolpat voidaan tehdä myös liima- tai viilupuusta. Liima- ja viilupuun hyviä ominaisuuksia ovat mm. hyvä rakenteellinen lujuus ja vähäiset muodonmuutokset b Palkit Massiivipuisten vakiopalkkien poikkileikkausmitat ovat 48 mm x 220 mm ja 48 mm x 172 mm. Näistä 220 mm korkea on normaalisti alaja välipohjassa käytettävä palkki ja 172 mm korkea palkki on tarkoitettu kosteiden tilojen lattioihin. Se mahdollistaa lattian kallistusten ja vesieristysten tekemisen aluslattialevyn päälle ilman tasoeroa kuivien ja kosteiden tilojen välillä. Massiivipuiset välipohjapalkit ovat sormijatkettua ja ne ovat mitallistettuja, kulmapyöristettyjä ja lujuuslajiteltuja. Lujuusluokka on T 24. Massiivipuisten palkkien lisäksi järjestelmässä voidaan käyttää myös muita palkkikokoja ja -tyyppejä kuten liima- ja viilupuupalkkeja sekä uumalevypalkkeja ja ristikkopalkkeja. Palkit toimitetaan työmaalle määrämittaan katkottuina. Vaihtoehtoisesti ne voidaan toimittaa työmaalle pitkinä tankoina, jolloin ne katkotaan oikeaan mittaan työmaalla. Tämä on käytännöllistä etenkin silloin, kun palkkien pituudet vaihtelevat paljon. Rakennuslevyt 2600/ 2750/ 3000/ 3100 Rakennuslevyjä käytetään rakennuksen jäykistämisen lisäksi tilojen verhoilemiseen ja rakenteiden palosuojaukseen. Rakennuslevyjen koot on sovitettu rakennuksen pystysuuntaiseen mittajärjestelmään ja tolppa- ja palkkijakoon. 9/13/ Aluslattialevy Aluslattialevynä käytetään kaikilta sivuiltaan reunapontattua, säänkestävää rakennuslevyä, yleensä 18 mm paksua havuvaneria, jonka koko on 2400 mm x 1200 mm. Levy kiinnitetään palkkien päälle siten, että pintaviilun suunta on poikittain suhteessa palkistoon. Levy toimii samalla rakennuksen vaakasuuntaisena jäykistävänä levynä ja työalustana seinien kokoamiselle. 12 c Kuvat 12 a, b ja c. Vakio-osien mittoja (mm) a. runkotolpat ja sidepuut b. palkit c. rakennuslevyt Katteen aluslevy Katteen aluslevynä käytetään säänkestävää, pitkiltä sivuiltaan pontattua rakennuslevyä, yleensä 15 mm paksua havuvaneria, joka on sovitettu kattokannattajien k 900 jakoon ja on kooltaan 2700 mm x 1200 mm. 20 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet
21 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU Tuulensuojalevy Pientaloissa (P3-paloluokka) tuulensuojalevynä voidaan käyttää esim. huokoista puukuitulevyä. Se asennetaan rungon ulkopintaan, jossa se toimii eristeenä ja myös jäykistää rakennuksen. Pientaloon on saatavissa vakiotuotteena kerroskorkeuteen mitoitettu 1200 mm x 2700/ 3000/3100 mm tuulensuojalevy, jonka paksuus on 25 mm. Kerrostaloissa (P2-luokka) palomääräykset edellyttävät, että tuulensuojalevy on B-luokan levy. Tällöin tuulensuojalevynä voidaan käyttää esim. kipsikartonkilevyä. Sen paksuus on 9 mm ja vakiopituudet 2700 ja 3000 mm. Painumien vuoksi koko kerroksen korkuisen tuulensuojalevyn käyttäminen ei yleensä ole mahdollista kerrostaloissa, vaan seinän ja välipohjan kohdalle sijoitetaan erilliset tuulensuojalevyt. Välipohjan kohdalla oleva kaistale tehdään vastaavasta levystä, jonka korkeus sovitetaan välipohjapalkkien mukaan. Rakennuksen painuminen otetaan huomioon painumavaroina tuulensuojalevykaistaleen saumoissa Sisäverhouslevyt Pientaloissa (paloluokka P3) sisäverhousmateriaalien tulee olla luokkaa D. Sisäverhouslevyksi käyvät siten lähes kaikki markkinoilla olevat sisäverhouslevyt, muun muassa lastulevy, vaneri ja kipsikartonkilevy sekä puupaneelit. P2-paloluokan rakennuksissa sisäverhouslevyjen on oltava luokkaa A2. Paksuudeltaan 9 mm:n havuvaneri on tarkoitettu kaksoislevytyksen aluslevyksi sisäpuoliseen verhoukseen. Levyn koko on 1200 mm x 2600/2750 mm. Sitä voidaan käyttää kaikissa seinissä tai valikoiden esim. - kalusteiden taustaseinissä, jolloin se toimii kalusteiden kiinnitystukena - laatoitettavissa seinissä kipsikartonkilevyn alla, jolloin levy vahvistaa laatoitusalustaa. Levy jäykistää rakenteita ja sitä voidaan käyttää myös kotelopalkkien osana esim. aukkojen päällä. Kaksoislevytyksen aluslevyksi soveltuu myös lastulevy. 13 mm paksu ja 1200 mm x 2600/2750 mm:n kokoinen kipsikartonkilevy on tarkoitettu seinien sisäpuoliseen verhoukseen. Levy täyttää luokan A2 vaatimukset. Kipsikartonkilevyä käytetään P2-paloluokan rakennuksissa myös kattojen sisäpuoliseen verhoukseen. Kiinnikkeet Kiinnikkeinä käytetään pääasiassa nauloja ja ruuveja. Tarvittaessa liitoksissa käytetään terässiteitä ja palkkikenkiä. Kiinnikkeet joudutaan paloturvallisuussyistä useimmiten suojaamaan Kuva 13. Yleisimmät palkkityypit 1. Massiivipuu 2. Naulalevypalkki 3. Liimapuu 4. Viilupuu 5. Naulalevyristikko 6. Uumalevypalkki Massiivipuisten vakiopalkkien lisäksi järjestelmässä voidaan käyttää tarvittaessa myös muita palkkityyppejä ja -kokoja kuten viilu- (kertopuu) ja liimapuupalkkeja sekä uumalevy- ja ristikkopalkkeja. Yhdessä kohteessa tulisi kuitenkin käyttää vain yhtä palkkityyppiä ja -kokoa. Palkkimateriaalin ja -tyypin valinta vaikuttaa saavutettaviin jännemittoihin ja palkistojen teknis-toiminnallisiin ominaisuuksiin. Välipohjarakenteen kokonaiskustannuksiin vaikuttavat myös myöhemmin palkistoon tehtävät asennukset. Niiden asennettavuuteen vaikuttaa palkkityypin lisäksi palkiston suunta. Massiivipuun etu on edullinen yksikköhinta. Toisaalta massiivipuuta käytettäessä painumat ovat välipohjan kohdalla suurimmillaan. Muita palkkimateriaaleja ja -tyyppejä käytettäessä saavutettavat jännemitat ovat pidempiä ja painumat vähäisempiä. Umpinaisten palkkityyppien käyttäminen edellyttää yleensä palkiston alapuolista lisäkoolausta, jos putkia halutaan kuljettaa palkkien poikittaissuunnassa. Tällöin palkkien suunta on hyvä valita niin, että putket voidaan kuljettaa pääasiassa palkkien suunnassa. Ristikoita käytettäessä sprinkleri- ja viemäriputket voidaan kuljettaa palkistossa moneen suuntaan. Massiivi-, liima- ja viilupuupalkkien kanssa kehäpalkkina käytetään yleensä vastaavaa palkkimateriaalia. Uumalevy- ja ristikkopalkkien kanssa kehäpalkkina voidaan käyttää esim. viilupuuta. AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 21
RT 82-10804 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ. Runkorakenteet SISÄLLYSLUETTELO
RT 82-10804 ohjetiedosto lokakuu 2003 korvaa RT 82-10678 1 (8) AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ Runkorakenteet puukerrostalo, pientalo, puurunko, avoin puurakennusjärjestelmä flervåningshus av trä, småhus,
LisätiedotRT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET
RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste
LisätiedotAVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ paikalla rakentaminen
AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ paikalla rakentaminen AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ - paikalla rakentaminen Teksti ja taitto: Kuvitus: Kansi: Copyright: Kustantaja: Mikko Viljakainen Annika Alppi Tero Lahtela
Lisätiedot62 P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s
62 P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s OHJEKORTTI TYÖOHJEKORTIT 1 PALKISTO 2 SEINÄT 3 YLÄPOHJA 4 ERISTYS 5 LEVYTYS 6 ERIKOISTYÖT P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s 63 1 ALA- JA VÄLIPOHJAPALKISTOT
Lisätiedot7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
LisätiedotSuomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen
J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen TEKIJÄT: Janne Tolppanen, arkkitehti Markku Karjalainen,
LisätiedotR a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O
S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO
LisätiedotSisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto
Sisältö Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen Yleistä, Kantavuus, jäykkyys, akustiikka, palonkestävyys, liitosdetaljit Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30
LisätiedotPUUINFO OY 1999. P L A T F O R M pientalo-opas suunnittelu ja rakentaminen
PUUINFO OY 1999 P L A T F O R M pientalo-opas suunnittelu ja rakentaminen Platform pientalo-opas - suunnittelu ja rakentaminen Teksti ja taitto: Kuvitus: Kansi: Mikko Viljakainen Annika Alppi Anna-Mari
LisätiedotRT 82-10820 PIENTALON PUURAKENTEET. Avoin puurakennusjärjestelmä SISÄLLYSLUETTELO
RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 1 (20) PIENTALON PUURAKENTEET Avoin puurakennusjärjestelmä puutalo, puurunko platform-frameträhus, träkonstruktion timber frame house,
LisätiedotUllakon eristäminen Rakennuseristeet
Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Huhtikuu 0 korvaa Joulukuu 00 Sisällys Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta... Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta Näin eristät ullakon seinät... Näin eristät
Lisätiedot2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2
Jämerä detaljit 2. Perustukset ja kellarit 1/3 Kuva 1: Maanvarainen perustus 1 Kuva 2: Maanvarainen perustus 2 2. Perustukset ja kellarit 2/3 Maanvaraisen/tuulettuvan alapohjan perustuksen anturat tarjotaan
Lisätiedot4 ERISTYS. Kortit. Kuvat 89 a, b ja c Eristäminen. P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s
4 ERISTYS Kortit 4.1 Levymäisten eristeiden asennus alapohjaan 4.2 Levymäisten eristeiden asennus seiniin 4.3 Levymäisten eristeiden asennus välipohjaan 4.4 Levymäisten eristeiden asennus yläpohjaan 4.5
LisätiedotLP 115x115 yp 2075 L=2075 EI KANTAVA PILARI. Rakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite. LP 115x115 yp 2300 L=2300
R3 R3 KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 LIIMAPUU GL32 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN
Lisätiedot11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET
11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,
LisätiedotMITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ
MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri
LisätiedotLIITTEET LIITTEET. Platform-talojen mallirakenteet. P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s
LIITTEET LIITTEET Platform-talojen mallirakenteet P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s 125 Alapohjan ja ulkoseinän liitos Tiivistenauha (esim. EPDM-kuminauha) US 1 Seinän höyryn- ja ilmansulku käännetään
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo
2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...
LisätiedotOntelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1
Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012
LisätiedotPaloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela
Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus
Lisätiedot2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)
2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet
LisätiedotASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL
ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)
4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan
LisätiedotCLT-Koetalon pystytyksen vaiheita
Elementtikuorman nosto autosta. Elementtien kokonaistilavuus n. 33 m 3. Kuorman päällä tuli myös kertopuupalkit. Elementtikuorma aukaistuna, jolloin kävi ilmi, että ensin tarvittava elementti oli alimmaisena.
LisätiedotAsennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja
Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotPUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN
PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto
LisätiedotTOIMITUSERITTELY SUUNNITELMAT ULKOSEINÄT TALOMALLI: Lapponia 88 MATERIAALIT JA PALVELUT X = KUULUU TOIMITUKSEEN
TOIMITUSERITTELY TALOMALLI: ULKOSEINÄT Lapponia 88 MATERIAALIT JA PALVELUT SUUNNITELMAT ARKKITEHTISUUNNITTELU Pre cut Runkoasennus Puuelementti ARKKITEHTISUUNNITTELU Pääpiirustukset ARKKITEHTISUUNNITTELU
Lisätiedot5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA
5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.
LisätiedotUudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa
Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa PUUPÄIVÄ 27.10.2011 Esityksen sisältö Palomääräysuudistuksen taustaa Puun käyttö sisä- ja ulkopinnoissa Suurimmat erot aikaisempiin
LisätiedotRAK. LP 90x225 ap 2075 L=6748
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotLATTIA- JA KATTOPALKIT
LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,
LisätiedotCLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA
CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT
1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään hallirakennusten kattoelementtityyppejä, joita käytetään tavallisesti massiivipuurunkoisissa halleissa. Kyseisiä kattoelementtejä voidaan käyttää myös teräs- ja betonirunkoisissa
LisätiedotMahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy
Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat ammattimaisessa rakennuttamisessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20
LisätiedotKingspan-ohjekortti nro 106
Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta
LisätiedotC A S E S A T A M A K A T U
C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24
LisätiedotHalliPES 1.0 Yleisesittely
HalliPES 1.0 Yleisesittely RoadShow 2015 Tero Lahtela HalliPES 1.0 RAKENNUSTYYPIT teollisuushalli varastohalli urheiluhalli kokoontumis ja liikerakennus pihattonavetta ratsastusmaneesi RUNKOTYYPIT massiivipuurunko
LisätiedotCLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta
CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta MHM = MassivHolzMauer josta käytännössä markkinoilla vain yksi tuotemerkki jota voi vapaasti soveltaa hyvinkin räätälöityihin rakenneratkaisuihin naulaamalla ristikkäin
LisätiedotTulevaisuuden puukerrostalo
Tulevaisuuden puukerrostalo Mika Airaksela 14.3.2013 www.rklreponen.com www.merainfo.fi Mera historia Rakennusliike Reponen Oy otti kokonaisvastuun kehittämisestä 2001 MeraReponen perustuu VTT:n tutkimuksiin
LisätiedotMR000. Tuoterakennekuvaus. rakenneselosteen mukaan
MR000 1123 Täytöt MR000 Tuoterakenne TÄYTTÖ - kanaalien täyttö - aluetäytöt ja pengerrykset - perustusten alustäytöt - rakenteiden vierustäytöt - rakenteiden sisäpuoliset täytöt TÄYTTÖÖN LIITTYVÄ ROUTAERISTYS
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus
Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)
.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-
LisätiedotLEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE
Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle 1 (10) SISÄLTÖ
LisätiedotBetonielementtidetaljit
Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)
4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.
Lisätiedot2 SEINÄRUNGOT. Kortit
2 SEINÄRUNGOT Kortit 2.1 Seinien mittaus paikoilleen 2.2 Seinien sidepuiden valmistelu 2.3 Aukkojen kehäpuiden valmistelu 2.4 Seinärungon kokoaminen 2.5 Seinärungon levytys (tuulensuoja- ja jäykistyslevyt)
LisätiedotYM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas
YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta Paloseminaari 2018 6.2.2018 Tuuli Kunnas Kaksi vaihtoehtoa paloturvallisuusvaatimusten täyttämiseen Asetuksessa esitettyjen luokkien ja
LisätiedotII Taloyhtiön vastuunjakotaulukko. Seinien sisäpinnat. Lattianpäällysteet. Sisäpinnat. Pilari. Alapohjarakenne Lämmöneriste
II Taloyhtiön vastuunjakotaulukko RAKENTEET Ulkoseinärakenne Sisäpinnat Seinien sisäpinnat Lattianpäällysteet Pilari Sisäpinnat Vesikate Aluskate, alusrakenne Kantava rakenne, kattotuolit Lämmöneriste
Lisätiedot4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi
4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,
LisätiedotKEVYT, VAHVA JA HELPPO ASENTAA
KEVYT, VAHVA JA HELPPO ASENTAA OTA VÄLIPOHJA HYÖTYKÄYTTÖÖN 1 LAAJA KOKEMUS KÄYTÖSTÄ Posi-palkki on ollut käytössä jo yli 40 vuotta Suomessa Posi-palkkia on käytetty sadoissa rakennuksissa vuodesta 2011
LisätiedotOvielementtejä on kaksi erilaista: 1. Perusovielementti 2. Pariovielementti, lisätilauksesta.
Asennusohjeet Asennustyön voi suorittaa yksi henkilö mutta työskentely pareittain on suositeltavaa. Elementit toimitetaan muovilla päällystetyllä paketilla, paketti on varastoitava ilmavasti maasta irti
LisätiedotSisällys. [9, Metsä Wood] [10, RunkoPES]
1 2 Sisällys Kerrostalon jäykistys yleensä Esimerkki kohteiden jäykistys Pilari-palkkirunko, mastopilarijäykistys Puuviikki, Helsinki Pystyrunko, levyjäykistys (mastoseinäjäykistys) Kivistö, Vantaa CLT-tilaelementti,
LisätiedotFestivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja
Asennusohjeet Huvimajoille Festivo 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä
LisätiedotASENNUSPIIRUSTUKSET. Selluvilla talojen lämmöneristykseen
ASENNUSPIIRUSTUKSET Werrowoolin selluvilla on Virossa valmistettu ympäristöystävällinen lämmöneristysmateriaali, jolla on erittäin hyvät lämmöneristysominaisuudet. Se sopii mainiosti sekä uusien että kunnostettavien
LisätiedotPUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela
PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN
LisätiedotRunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela
RunkoPES - Rungon puuelementtistandardi LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet RoadShow 2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E
LisätiedotPorrastietoa suunnittelijoille
Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus
LisätiedotESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki
ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi
LisätiedotPLATFORM-TYÖOHJEET. Työohjeen sisällöstä. Ohjekortit
PLATFORM-TYÖOHJEET Työohjeen sisällöstä Seuraavassa on esitetty työohjeet platform-rakentamiseen. Ohje sisältää puurungon kokoamisen perustuksista vesikattoon asti eristettynä ja levytettynä eli ne vaiheet
LisätiedotThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje
Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman
LisätiedotKerabit Dual - asennusohjeet
Kerabit Dual - asennusohjeet Lue ohjeet huolellisesti ennen asennusta. Yleistä Alustaksi sopii raakaponttilaudoitus tai tarkoitukseen soveltuva rakennuslevy, esim. Kerabit OSB-kattolevy. Katon kaltevuus
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja
LisätiedotSiporex-väliseinät. Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko
Siporex-väliseinät Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko Väliseinälaatta V475 70 / 90 /100 x 575 x 575 VAHVUUS JA KOKO PALOLUOKKA ÄÄNENERISTÄVYYS KPL/LAVA LAATAN PAINO KG 70 x 575 x 575 EI
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU
Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)
LisätiedotUudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä
Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten
LisätiedotASENNUSOHJEET TYCROC TWP LEIKKAAMINEN, SÄILYTYS JA ALUSTA
TYCROC TWP LEIKKAAMINEN, SÄILYTYS JA ALUSTA Tycroc TWP -rakennuslevyä on helppo leikata joko sirkkelillä, pistosahalla, käsisahalla tai mattoveitsellä. Aukkojen poraamiseen soveltuu sekä kivi-, metalli-
LisätiedotPalonkestävä NR yläpohja
1.0 YLEISTÄ NR-ristikko tulee suunnitella palotilanteessa kantavaksi rakenteeksi taulukon 1 mukaisissa tapauksissa. Tyypillisimmät paloluokat NR-ristikkoyläpohjalle ovat R30 ja R60. NR-ristikkoyläpohja
LisätiedotMittajärjestelmät ja mittasuositukset.
Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Hannu Hirsi Johdanto: Mittajärjestelmien tarkoitus: Helpottaa eri toimijoiden järjestelmien ja osien yhteensovittamista : suunnittelua, valmistusta, asentamista,
LisätiedotOlennainen rakenneosa palossa
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee
LisätiedotRT ohjetiedosto 2
RT 8-0605 ohjetiedosto YLEISIMMÄT IKKUNATYYPIT JA ULKO-OVET Asuinrakentamisessa käytetään nykyään yleisimmin sisäänaukeavaa ikkunatyyppiä. Puitteita on tavallisesti kaksi tai kolme. Useimmissa tämän RT-
LisätiedotWWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI
1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus
1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN
LisätiedotRUNGON RAKENNESUUNNITELMAT
RUNGON RAKENNESUUNNITELMAT PUURUNGON TASOPIIRUSTUS 1:50, arkkikoko: A3 RUNKOLEIKKAUKSET SEINIEN KIPSILEVYJEN KIINNITYKSET YLÄPOHJAN VINOLAUDOITUS / LEVYTYS 1:10, arkkikoko: A4 RÄYSTÄSLEIKKAUKSET 1:10,
LisätiedotKOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde
Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI ARK Aloituspvm Mallintaja Kohde Mallinnustarkoitus Käytettävät ohjelmistot, tiedonsiirto Lisätietoja, huomioita yms. 15.5.2009 Nimi Heidi Sumkin
LisätiedotSUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT
SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7
LisätiedotASENNUSOHJEET TYCROC TWP LEIKKAAMINEN, SÄILYTYS JA ALUSTA
TYCROC TWP LEIKKAAMINEN, SÄILYTYS JA ALUSTA Tycroc TWP -rakennuslevyä on helppo leikata joko sirkkelillä, pistosahalla, käsisahalla tai mattoveitsellä. Aukkojen poraamiseen soveltuu sekä kivi-, metalli-
LisätiedotTEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PUUJULKISIVUN PALOKATKO
TEKNINEN TIEDOTE PUUJULKISIVUN PALOKATKO 31.3.016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ....0 JULKISIVUPALO... 3.0 TUTKIMUKSET...3 4.0 REI ITETTY PALOKATKOPROFIILI...3 5.0 ONTELOVENTTIILIT...6 6.0 PALOKATKOJEN SIJOITTELU...7
LisätiedotKANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012
KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012
LisätiedotTutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe
Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotNAULAUSOPAS. [ Puu tekee kodin ]
NAULAUSOPAS [ Puu tekee kodin ] ENNEN KUIN ALAT NAULATA Joutuvatko naulat alttiiksi kosteudelle? Mitä materiaalia kiinnitän? Mikä on alustana? Viimeistelenkö työn tasoitteella ja maalilla? TAVALLISIMMAT
LisätiedotLausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä
LAUSUNTO VTT-S-4801-07 25.5.2007 Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä Tilaajat: Suomen Kuitulevy Oy Puhos Board Oy LAUSUNTO VTT-S- 4801-07 1 (2) Tilaaja Suomen Kuitulevy Oy sekä
LisätiedotSPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen
LisätiedotSantex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla
Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.
LisätiedotLujatalo Oy Puurakentaminen
Lujatalo Oy Puurakentaminen Tuija Schmidt 30.11.2017 Suomen suurimpia rakennusalan konserneja Emoyhtiö Liikevaihto 365 M - Uudis- ja korjausrakentaminen - Asunnot ja toimitilat - Hanke- ja kiinteistökehitys
Lisätiedot1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27
9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS
LisätiedotÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.
28.10.2004 HUONEISTOJEN VÄLISEN ACO-SEINÄN ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. YHTEISTYÖSSÄ: Rakennusbetoni- ja Elementti Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KATMI Consulting Oy 28.10.2004 ESIPUHE Huoneistojen
LisätiedotCLT-rakentamisen yleisperiaatteet
1.1 Seinän kiinnitys sokkeliin - Sokkelin liitosrakenteena laastipeti Kosteuseristys Pystytiiviste Seinän kiinnitys (lujuusvaatimusten Perustus Laastipeti CLT-levy voidaan asentaa sekä kuivalle että märälle
LisätiedotAVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ
AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ E l e m e n t t i r a k e n t e e t AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ 1 2 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ ELEMENTTIRAKENTEET 3 Avoin puurakennusjärjestelmä - elementtirakenteet 4 Teksti
LisätiedotMerkitsemien. Tiedoksi
ASENNUSOHJE -2- Unihak järjestelmäteline muodostuu pystysaloista mallia FSB ( bajonetskarv) ja LB ( längdbalk) juokusupalkeista joita yhdistävät tavallisesti ERB (enrörbalk) jokat. Telineen leveys voi
LisätiedotRunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013
RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013 1.0 JOHDANTO Tämän liittymädetaljikirjaston tarkoituksena on ohjeistaa rakennusliikkeitä ja rakennuttajia sekä päärakennesuunnittelijaa seuraavalla
LisätiedotKuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:
PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia
LisätiedotNIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX
NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE Kohde: XXX 2.11.2013 Alapohjan rakenne Nykyinen alapohjarakenne on maanvarainen laatta, jossa on ollut puinen koolausrakenne. Lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua.
LisätiedotPuu pintamateriaalina_halli
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää
LisätiedotHuom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta.
Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.
LisätiedotTutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista
Lisätiedot