AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet"

Transkriptio

1 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

2 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ - suunnitteluperusteet Teksti ja taitto: Kuvitus: Kansi: Copyright: Kustantaja: Mikko Viljakainen Annika Alppi Anna-Mari Valkama Mikko Viljakainen Mikko Viljakainen Wood Focus Oy, tekijät Wood Focus Oy

3 ALKUSANAT Puun käyttö rakentamisessa on lisääntynyt merkittävästi kuluneen vuosikymmenen aikana. Sen myötä puulle on tullut uusia käyttöalueita, mutta suurin käyttökohde puulle on edelleen asuntorakentaminen. Perinteisen pien- ja rivitalorakentamisen lisäksi puusta toteutetaan yhä enemmän kokonaisia asuinalueita, jotka sisältävät asuntoja pientaloista pienkerrostaloihin. Puurakentaminen ja asuntosuunnittelu ovat monille suunnittelijoille tuttuja. Kokonaisen pientaloalueen suunnittelu on silti useimmille suunnittelijoille uudenlainen tehtävä. Suuresta markkinaosuudesta johtuen puurakentamiseen on tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja paikalla rakentamisesta pitkälle esivalmistettuihin teollisiin järjestelmiin. Jotta suunnittelija ei kokisi tässä tilanteessa valintoja hankalaksi, tässä ohjekirjassa on kuvattu yleispäteviä puurakentamisen periaatteita, joita käyttäen rakennus voidaan suunnitella riippumattomasti eri valmistajista ja toteutustavoista. Tätä kokonaisuutta kutsutaan avoimeksi puurakennusjärjestelmäksi. Järjestelmään on koottu puurakentamisen kehityksen viimeisin tieto suunnittelijoiden, rakentajien, rakennuttajien ja viranomaisten vapaaseen käyttöön. Ohje on uudistettu versio aikaisemmasta ohjeesta Avoin puurakennejärjestelmä arkkitehtisuunnittelu. Uudistuksen yhteydessä ohjetta on paikoin täydennetty paikoin tiivistetty kentältä saatujen kokemusten ja aktiivisen kehitystyön kautta syntyneen uuden tiedon mukaan. Koska kirja on haluttu pitää suunnittelijan kannalta kompaktina, muista valmistuneista ohjeista on tiivistetty vain keskeinen tieto tähän ohjeeseen. Ohje on osa avoimeen puurakennusjärjestelmään liittyvää Wood Focus Oy:n julkaisusarjaa, jonka muita osia ovat - Avoin puurakennusjärjestelmä paikalla rakentaminen - Avoin puurakennusjärjestelmä elementtirakenteet - Asuinrakennuksen rakennesuunnitteluohje Ääneneristys puutalossa puurakenteisen asuinrakennuksen ääneneristävyyden suunnitteluohje - Paloturvallinen puutalo - Puurakentamisen kustannustieto. Alkuperäisen ohjeen toimittamisessa minua avustivat aikanaan arkkitehti Annika Alppi ja arkkitehtiylioppilas Anna-Mari Valkama. Työ tehtiin silloisen Puuinfo Oy:n toimitusjohtajan Pertti Hämäläisen johdolla. Taustaryhmänä olivat diplomi-insinöörit Jorma Eskola ja Mauri Konttila, professori Unto Siikanen, projektipäällikkö Pekka Nurro, kouluttaja Antero Wikman ja arkkitehti Jussi Vepsäläinen. Lisäksi ohjetta kommentoivat tekovaiheessa erikoistutkija Erkki Kokko, filosofian tohtori Juhani Parmanen, tekniikan tohtorit Jari Heikkilä, Mika Leivo ja Markku Karjalainen sekä arkkitehti Eija-Riitta Miettinen. Silloin tehdyt ratkaisut näyttävät osoittautuneen hyvin kestäviksi. Uudistustyössä minua puolestaan ovat auttaneet arkkitehti Riku Patokoski, rakennusinsinöörit Pekka Nurro ja Tero Lahtela sekä metsänhoitaja Petri Heino. Lämmin kiitos kaikesta avusta. Elokuussa 2005 Mikko Viljakainen, arkkitehti SAFA, TkL Johtaja, rakentamisen järjestelmät Wood Focus Oy

4 SISÄLLYS ALKUSANAT 3 LUKIJALLE 7 Ohjeen sisältö 7 1 JÄRJESTELMÄ 10 Yleispiirteet 10 Rakentamisperiaate 11 Rakenteellinen periaate 12 Ala- ja välipohjat 12 Seinät 12 Ulkoseinät 12 Väliseinät 12 Huoneistojen väliset seinät 13 Yläpohja 13 Vaikutus arkkitehtisuunnitteluun 14 Rakennuksen massoittelu 14 Rakennuksen leikkausmuoto 14 Arkkitehtisuunnittelun kulku 15 2 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU 18 Rungon materiaalit 19 Runkopuutavara 20 Runkotolpat ja sidepuut 20 Palkit 20 Rakennuslevyt 20 Aluslattialevy 20 Katteen aluslevy 20 Tuulensuojalevy 21 Sisäverhouslevyt 21 Kiinnikkeet 21 Runko rakennusosittain 22 Ala- ja välipohja 22 Palkiston lisäjäykistys 23 Matala palkisto 23 Välipohjien aukotus 24 Hormit 24 Palkiston ulokkeet 25 Seinät 26 Runkotyypit 27 Poikkeavan korkuiset seinät 27 Kaarevat seinät 27 Yläpohja 28 Ristikkokannattajat 28 Palkkikannattajat 29 Rungon perusliitokset 30 Puurungon vaikutus suunnitteluun 32 Vaakamitoitus 32 Perusteet 32 Kantavat linjat 32 Pientalot 32 Kerrostalot 34 Jännemitat 34 Pystymitoitus 36 Seinien aukotus 38 Painumien huomioon ottaminen 42 Rungon sovellukset 43 Porrashuone, portaat 43 Hissi 43 4 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

5 SISÄLLYS Parvekkeet 44 Erkkeri 46 Kattolyhdyt 47 3 ERISTYS- JA LEVYTYSRATKAISUJEN VALINTA 50 Palotekninen suunnittelu 51 Määräykset 51 P3-paloluokan asuinrakennusta koskevat keskeiset palomääräykset 51 Runko 53 Lämmön- ja ääneneriste 53 Tuulensuoja 53 Ulkoverhous 53 Sisäverhous 53 P2-paloluokan 3- ja 4-kerroksista asuin- ja työpaikkarakennusta koskevat keskeiset palomääräykset 54 Runko 54 Lämmön- ja ääneneriste 54 Tuulensuoja 54 Ulkoverhous 55 Sisäverhous 55 Äänitekninen suunnittelu 59 Määräykset 59 Pientalot 59 Rivitalot 59 Huoneistojen väliset seinät 59 Rivitalon välipohja 59 Kerrostalot 59 Huoneistojen väliset seinät kerrostaloissa 62 Puukerrostalon välipohja 62 Lämpö- ja kosteustekninen suunnittelu 63 Lämmöneristys 63 Höyryn- ja ilmansulku 64 Ulkoseinän höyryn- ja ilmansulku ala-, väli- ja yläpohjan kohdalla 65 Märkätilojen katot, seinät ja lattiat 65 Ryömintätilaiset alapohjat 66 Matalaenergiarakenteet 67 4 TALOTEKNIIKKA (LVIS) 70 Lämmönjako 70 Vesijohdot 70 Ilmanvaihto 70 Sähkö 70 Automaattinen sammutuslaitteisto 71 5 SUUNNITELMIEN ESITYSTAPA 74 Yleistä 74 Puurakenteiden esittäminen 74 Runkomitoitus 74 6 RAKENNETYYPPEJÄ JA LIITOSDETALJEJA 82 P2 -PALOLUOKAN RAKENNETYYPPEJÄ 83 P2 -PALOLUOKAN LIITOSDETALJEJA 88 P2 -JA P3 -PALOLUOKAN LIITOSDETALJEJA 92 P3 -PALOLUOKAN RAKENNETYYPPEJÄ 95 P3 -PALOLUOKAN LIITOSDETALJEJA 102 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 5

6 LUKIJALLE 6 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

7 LUKIJALLE Puurakentaminen ja asuntosuunnittelu ovat monelle suunnittelijalle arkipäivää. Sen sijaan kokonaisen pientaloalueen suunnittelu puusta voi olla suunnittelijalle aivan uudenlainen tehtävä. Puurakentamiseen on tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja paikalla rakentamisesta pitkälle esivalmistettuihin teollisiin järjestelmiin. Suunnittelijaa saattaakin hämmentää vaihtoehtojen runsaus, millä järjestelmällä kyseinen kohde kannattaisi suunnitella? Tässä ohjekirjassa on kuvattu yleispäteviä puurakentamisen periaatteita, joita käyttäen rakennus voidaan suunnitella riippumattomasti eri valmistajista ja toteutustavoista. Nämä valinnat voidaan tehdä myöhemmin projektin edetessä. Yleispäteviä suunnitteluperiaatteita kutsutaan avoimeksi puurakennusjärjestelmäksi. Lisäksi kerrotaan puurakennuksiin liittyvistä rakennusmääräyksistä ja näytetään kyseiset vaatimukset täyttäviä mallirakenteita. Ohje on suunnattu arkkitehdeille, rakennesuunnittelijoille ja alan opiskelijoille, mutta se myös sopii yleisohjeeksi kaikille puurakentamisen parissa työskenteleville. Ohjeessa käsitellään pääasiassa asuinrakennusten suunnittelua. Soveltuvin osin ohjetta voidaan käyttää apuna myös muissa rakennushankkeissa. Ohjeen sisältö Ohje on jaettu kuuteen lukuun. Ensimmäisessä luvussa kuvataan avoin puurakennusjärjestelmä ja sen keskeiset piirteet. Jaksossa käydään läpi järjestelmän rakentamis- ja rakenneperiaatteet ja vaikutus arkkitehtisuunnitteluun. Toisessa luvussa kuvataan runkojärjestelmä. Jaksossa esitellään runkorakenteissa käytettävät materiaalit ja niiden mitat, runkojärjestelmä rakennusosittain ja rungon perusliitokset sekä käydään läpi rakennuksen vaaka- ja pystymitoitukseen vaikuttavat tekijät. Lisäksi kerrotaan, miten puurungon painumat otetaan huomioon arkkitehtisuunnittelussa ja esitellään malliratkaisuja rungon toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Luvussa kolme käsitellään puurakennusten palo-, ääni- sekä lämpö- ja kosteusteknistä suunnittelua. Luvussa kerrotaan rakenteille asetetut vaatimukset ja suunnitteluperusteet niiden toteuttamiseksi. Neljännessä luvussa kerrotaan talotekniikkaan liittyvistä tekijöistä puutaloissa. Luvussa viisi puolestaan kuvataan miten puurakennusten suunnitelmat esitellään työmaata varten, jotta ne palvelisivat tuotantoa mahdollisimman hyvin. Kuudennessa luvussa on esitetty mallirakenteita ja liitosdetaljeja P2- ja P3-paloluokan rakennuksiin. Ohje on uudistettu versio aikaisemmasta ohjeesta Avoin puurakennejärjestelmä arkkitehtisuunnittelu. Keskeisiä uudistuksia ovat, että - paikalla rakentamiseen soveltuvaa vakiotuotteistoa on laajennuttu soveltumaan aikaisempaa paremmin pien- ja rivitalorakentamiseen - mitoituksessa on otettu huomioon uudet kiristyneet lämmöneristysvaatimukset - palomääräyksissä on siirrytty uusiin euroluokkiin - välipohjien mitoituksessa on otettu huomioon uusi tiukempi värähtelymitoitus. Muita avoimeen puurakennusjärjestelmään liittyviä julkaisuja ovat: - Avoin puurakennusjärjestelmä paikalla rakentaminen - Avoin puurakennusjärjestelmä elementtirakenteet - Asuinrakennuksen rakennesuunnitteluohje Ääneneristys puutalossa puurakenteisen asuinrakennuksen ääneneristävyyden suunnitteluohje - Paloturvallinen puutalo - Puurakentamisen kustannustieto Kuva 1 (viereisellä sivulla). Rakennuksen runko kootaan kerroksittain. Alapohjan päälle rakennetaan ensimmäisen kerroksen seinät, joiden päälle rakennetaan välipohja. Toisen kerroksen seinät puolestaan rakennetaan välipohjan päälle jne. AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 7

8 8 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

9 1 JÄRJESTELMÄ AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 9

10 Kuva 2. Runkojärjestelmä perustuu vakioituihin rakenneratkaisuihin ja paikalla rakennettaessa myös määrämittaisiin valmisosiin. Puurakentamisella tarkoitetaan sellaista rakentamista, jossa rakennuksen kantavan rungon pääasiallinen materiaali on puu. Avoin puurakennusjärjestelmä on puurakennusten suunnittelua, tuotantoa ja tuotekehitystä palveleva teknisten järjestelmien kokonaisuus. Se koostuu rakennuksen tuote-, tietoja tuotantojärjestelmistä sekä säännöistä ja periaatteista näiden yhteensovittamiseksi. Yhteensopivuus varmistetaan antamalla eri rakentamisen osapuolille yhteinen - käsitteistö - rakennusosien liittymäsäännöt ja mitta- ja toleranssijärjestelmä - teknisten järjestelmien ratkaisuperiaatteet - komponenttien tyyppivalikoima - suunnitteluohjeet - tiedonsiirron kieli. Rakennusjärjestelmän tarkoituksena on monipuolisten asiakastarpeiden toteuttaminen tuotannollisesti mielekkäällä tavalla. Järjestelmän avoimuus tarkoittaa, että - Ratkaisut ovat yleispäteviä ja ne ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Järjestelmää ei voi patentoida tai tuotesuojata. - Järjestelmän osat ovat vaihtokelpoisia. Tarvittaessa jokin järjestelmän osa tai tuote voidaan korvata toisen valmistajan vastaavalla tuotteella. Tämä mahdollistaa eri osapuolien ja tuotteiden vapaan kilpailuttamisen. Muita avoimuuteen liittyviä piirteitä ovat, että - Vain tuoteosien rajapinnat on vakioitu. Tuoteosan sisältö voidaan ratkaista yrityskohtaisesti. - Järjestelmään voi tarjota sisällöltään eri laajuisia toimituskokonaisuuksia - Järjestelmä on jatkuva kehittämisympäristö ja siten avoin tulevaisuuden muutoksille. 1 JÄRJESTELMÄ Yleispiirteet Avoin puurakennusjärjestelmä on kantavaseinäinen puurankarakenne, jonka tunnuspiirteitä ovat - kerroksellinen rakentaminen - vakioitujen suunnitteluratkaisujen ja osien käyttäminen - soveltuvuus paikalla- ja elementtirakentamistamiseen. Järjestelmä on suomalainen sovellus muuallakin Euroopassa yleisestä kerrosrakentamisesta. Järjestelmän englanninkielinen nimi platform (taso, laituri) kuvaa kerroksellista rakentamisperiaatetta. Palomääräysten mukaan puuta voidaan käyttää runkomateriaalina kaikissa paloluokissa enintään 2-kerroksisissa rakennuksissa ja P2- paloluokassa myös 3- ja 4- kerroksisissa asuin- ja työpaikkarakennuksissa. Järjestelmä soveltuu hyvin asuntorakentamiseen ja soveltu- 10 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

11 KÄYTETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ Kuvat 3 a ja b. Paikalla rakennettaessa seinät kootaan vaakatasossa työalustan päällä. Vaihtoehtoisesti seinärungot voidaan toimittaa työmaalle valmiiksi koottuina runko- tai täyselementteinä. Runkoelementit sisältävät runkojen kantavat ja jäykistävät rakenteet. Käytettävät rungon osat ja rakenneratkaisut ovat samoja kuin paikalla rakennettaessa. Täyselementit ovat eristetyjä ja molemmin puolin levytettyjä. vin osin sitä voidaan käyttää myös muussa rakentamisessa. Järjestelmä sopii sekä omatoimiseen että ammattimaiseen rakentamiseen. Tuotantotapa on valittavissa. Rakennukset voidaan koota työmaalla vakio-osista paikalla rakentaen tai elementeistä, joiden liittymäpinnat on tehty järjestelmän periaatteiden mukaan. Rakentamisperiaate Runko rakennetaan kerroksittain. Paikalla rakennettaessa ala- ja välipohjat toimivat työalustoina koottaessa kerroksen seiniä. Ensimmäisenä rakennetaan perustusten päälle alapohja. Sen päällä kootaan vaakatasossa ensimmäisen kerroksen seinät valmiiksi seinäelementeiksi, jotka nostetaan pystyyn, tuetaan ja kiinnitetään paikalleen. Pystytettyjen seinärunkojen päälle asennetaan välipohjapalkit, joiden päälle kiinnitetään aluslattialevy. Näin saadaan uusi työalusta, jonka päällä toisen kerroksen seinät kootaan. Toistamalla eri vaiheita voidaan rakentaa monikerroksisia puurunkoisia rakennuksia. Kattokannattajat kiinnitetään ylimmän kerroksen seinärunkojen päälle. Järjestelmä sopii myös yksikerroksisiin rakennuksiin, jolloin kattokannattajat asennetaan heti kerroksen seinien valmistuttua. Runkovaiheen jälkeen rakentaminen jatkuu vesikatteen ja ulkoverhousten asentamisella. Ikkunat ja ovet asennetaan runkoon. Talotekniikan putkien ja kanavien asennus aloitetaan sitä mukaa, kun runko on valmis. Niiden asennusten jälkeen runko eristetään ja levytetään, jonka jälkeen alkavat sisustus- ja viimeistelytyöt. Esivalmistettuja elementtejä käytettäessä rakentamistapa on vastaava. Seinäelementit kiinnitetään vaakarakenteiden päälle. Vastaavasti välipohjaelementit kiinnitetään seinärakenteiden päälle. Elementtirakenteiden vakioidut liitostavat ja -detaljit on kuvattu julkaisussa Avoin puurakennusjärjestelmä - elementtirakenteet. Lisätietoa rakentamistavoista on saatavissa oppaista - Avoin puurakennusjärjestelmä - paikallarakentaminen - Avoin puurakennusjärjestelmä - elementtirakenteet Kuva 4. Järjestelmä soveltuu sekä pien-, riviettä kerrostalorakentamiseen AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 11

12 KÄYTETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ katteenalusta ja vesikate palkisto ja eriste alakattoverhous 5 a lattian pintarakenteet palkisto ja eriste alakattoverhous 5 b lattian pintarakenteet palkisto ja eriste perustukset Rakenteellinen periaate Runko on kantavaseinäinen. Rakennuksen ulkoseinät ja tarvittaessa osa sisäseinistä ovat kantavia. Ala- ja välipohjat Alapohjana voidaan käyttää puurakenteista kantavaa alapohjaa tai maanvaraista betonilaattaa. Välipohjat ovat aina puurunkoisia. Puurakenteiset ala- ja välipohjien rungot ovat periaatteeltaan samanlaiset ja koostuvat palkistosta, sen päälle kiinnitetystä aluslattialevystä ja kehäpalkista, joka kiertää palkiston kauttaaltaan. Ala- ja välipohjapalkiston rakenteelliset erot johtuvat erilaisista lämmön-, äänen- ja paloneristysvaatimuksista, jotka vaikuttavat rakenteiden eristys- ja levytysratkaisuihin. Lattian pintarakenteet tehdään aluslattialevyn päälle. Ääneneristysvaatimuksista riippuen pintarakenteet voidaan asentaa suoraan levyn päälle tai ns. uivana rakenteena. Kattoverhous kiinnitetään välipohjapalkiston alle. Verhousmateriaalivaihtoehdot, kiinnitystapa ja ripustusratkaisut riippuvat vaadituista ääneneristys- ja palonkestovaatimuksista. Alapohjassa palkiston ontelo eristetään. Eriste tuetaan täytepohjan kannatuslevyillä. Välipohjan eristystarpeeseen vaikuttavat vaaditut ääneneristys- ja palonkestovaatimukset. Eristetyypin valintaan vaikuttaa myös rakennuksen paloluokka. Seinät Seinät koostuvat rungosta, tarvittavasta eristyksestä ja verhouksesta. Seinän runko koostuu tolpista ja ala- ja yläsidepuista. Seinät ovat vakiokorkuisia ja rajautuvat kantavien vaakarakenteiden väliin. Kantavat ja ei-kantavat seinät ovat periaatteeltaan samanlaisia. Erot johtuvat pääasiassa erilaisista palonkestovaatimuksista, jotka vaikuttavat eristys- ja levytysratkaisuihin. Ulkoseinät Ulkoseinissä käytetään tavallisesti yksirunkojärjestelmää. Rungon ulkopintaan kiinnitetään tuulensuojalevy ja sisäpintaan höyryn- ja ilmansulku sekä sisäverhous. Runko eristetään. Ulkoverhouksena voidaan käyttää kaikissa paloluokissa puuta. Puun käytölle on kuitenkin asetettu palomääräyksissä rakennustyyppikohtaisia ehtoja. Eristys- ja levymateriaalien valinnassa tulee ottaa huomioon palomääräykset. Väliseinät Kantavat ja ei-kantavat väliseinät ovat periaatteeltaan samanlaisia. Kantavien väliseinien runkorakenteissa, eristemateriaaleissa ja verhouksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon palomääräyksistä aiheutuvat vaatimukset. 5 c Kuvat 5 a, b ja c. Rakenteellinen periaate a. alapohja b. välipohja c. ristikkoyläpohja 12 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

13 KÄYTETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ Huoneistojen väliset seinät Huoneistojen väliset seinät tehdään kaksirunkoisina. Rungot erotetaan toisistaan. Rungot eristetään ja seinä verhoillaan. Eristys- ja levymateriaalien valinnassa tulee ottaa huomioon palomääräykset, ääneneristysvaatimukset ja kantavuustekijät kuten levyjäykistyksen vaatimukset levyn lujuudelle. Yläpohja Yläpohja voidaan kannattaa ristikko- tai palkkikannattajilla. Katon muoto voidaan päättää vapaasti. Yläpohjarakenteiden mitoituksessa ja eristys- ja levytysratkaisuissa tulee ottaa huomioon yläpohjan kuormat ja palomääräykset. katteenalusta ja vesikate palkisto ja eriste alakattoverhous Kuva 6. Palkkiyläpohja runko + eriste ulkoverhous kaksoisrunko + eriste sisäverhous verhous 7 a 7 b runko + eriste runko verhous (alla jäykistävä rakennuslevy) verhous 7 c 7 d Kuvat 7 a - d. Seinätyypit a. ulkoseinä c kantava ja jäykistävä väliseinä b. huoneistojen välinen seinä d. väliseinä AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 13

14 KÄYTETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ 8 a 8 b Vaikutus arkkitehtisuunnitteluun Kantavaseinäinen runkojärjestelmä soveltuu eri tyylisiin ja kokoisiin rakennuksiin. Se mahdollistaa pienimittakaavaisen ja monimuotoisen arkkitehtuurin. Rakennuksen muoto voidaan valita vapaasti. Arkkitehtisuunnitteluun keskeisesti vaikuttavia piirteitä ovat - valittuihin vakio-osiin ja -rakenneratkaisuihin perustuva mitoitus pystysuunnassa - vaakarakenteissa saavutettavat jännemitat ja kantavien linjojen luonteva sijoittaminen - eristys- ja levytysratkaisuihin perustuvat rakenteiden paksuudet. Pystysuuntainen mitoitus perustuu valittuihin vakio-osiin. Ne valitaan siten, että haluttu huone- ja kerroskorkeus täyttyvät. Kerroskorkeus määräytyy seinärunkojen ja välipohjan mittojen mukaan. Vaakasuunnassa mitoitus on periaatteessa vapaata, kun otetaan huomioon saavutettavat jännemitat ja kantavien linjojen tarkoituksenmukainen sijoittelu. Runkorakenteiden tolppa- ja palkkijakoa ei yleensä tarvitse ottaa huomioon arkkitehtisuunnittelussa. Eristys- ja levytysratkaisujen osalta on tärkeää tuntea rakenteille asetetut vaatimukset ja rakennetyypit, joilla ne voidaan toteuttaa. Rakennetyypit määrittelevät rakenteiden paksuudet, jotka vaikuttavat pysty- ja vaakamitoitukseen. Seinien paksuudet vaikuttavat myös kohteen pinta-aloihin, mm. huoneistoalaan. Tekijöitä on kuvattu tarkemmin seuraavissa jaksoissa. Rakennuksen massoittelu 8 c 8 d Välipohjien jännemitoista johtuen rakennukset voidaan tarvittaessa massoitella pienimittakaavaisesti ja monimuotoisesti, jopa huoneen kokoisina massoina. Ulkoseinät ovat yksikkökustannuksiltaan verrattain edullisia, joten ulkoseinien määrän lisääntyminen ei nosta kustannuksia merkittävästi. Puurakenteet eivät muodosta varsinaisia kylmäsiltoja rakenteisiin. Pienet erkkerit ja parvekkeet voidaan tehdä ulokkeellisina, joten monimuotoisuuden vaikutus perustamiskustannuksiin on vähäinen. Rakennuksen leikkausmuoto Rakennuksen leikkausmuotoa voidaan varioida monin eri tavoin esim. seuraavasti: - tilojen korkeus voi vaihdella - kattomuoto voidaan valita vapaasti - rakennuksen massaan voidaan tehdä ulokkeita tai sisäänvetoja sekä terassointeja - rakennuksen eri osat voidaan suunnitella kerrosluvultaan erilaisiksi - vierekkäisten lamellien, asuntojen ja jopa asuinhuoneiden lattiapinnat voidaan sijoittaa eri tasoihin. 8 e Kuvat 8 a - e. Rakennuksen erilaisia poikkileikkausvaihtoehtoja 14 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

15 KÄYTETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ Arkkitehtisuunnittelun kulku Asuntorakentamisessa suunnittelun kulku on hyvin vakiintunut. Puun käyttö rakenteissa ei juurikaan vaikuta suunnitteluprosessin kulkuun, kunhan valitun järjestelmän perustekijät otetaan huomioon suunnittelussa riittävän varhaisessa vaiheessa. Suunnittelijan tulee tuntea valitun järjestelmän perusteet ja hallita sen mukaisten ratkaisujen käyttäminen. Kaikkia kohtia rakennuksesta ei ehkä voida toteuttaa täysin valitun järjestelmän mukaisesti. Sitä varten on annettu ohjeita kappaleessa Rungon sovellukset. Luonnossuunnitteluvaiheessa on tärkeää selvittää eri rakenteelliset vaihtoehdot ja päättää yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa seuraavat asiat: - kantavien (ja jäykistävien) linjojen paikat ja tyypit - yläpohjan kannatus - päärakennetyypit (ulkovaippa ja kantavat linjat) - vakiopalkkityypistä poikettaessa välipohjakannattimien tyyppi ja koko (korkeuden määrittäminen on arkkitehdin kannalta tärkeintä) Lopullisia valintoja tehtäessä tulee ottaa huomioon myös - parvekkeiden sijainti ja kannatus - mahdollisten ulokkeiden paikat - pystyhormien paikat (palkkiväleihin) - kanavien sijoittelu. Päätösten perusteella määrittyvät - kantavien linjojen sijainnit ja enimmäisetäisyys toisistaan - palkistojen pääsuunnat - rakennepaksuudet, joiden perusteella lasketaan - kerros- ja huoneistoalalaskelmat - rakennuksen pystysuuntainen mittamaailma. Nämä yhdessä muodostavat keskeiset reunaehdot rakennuksen arkkitehtisuunnittelulle. Kun järjestelmän perustekijät otetaan huomioon jo varhaisessa luonnosvaiheessa, muu suunnittelu voidaan tehdä normaaliin tapaan vaiheittain tarkentuvasti. huoneistojen välinen seinä välipohja välipohja Kuva 9. Eri huoneistojen lattiat voidaan sijoittaa eri tasoihin. AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 15

16 16 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

17 2 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 17

18 2 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU 10 b Kuvat 10 a ja b. Runkojärjestelmä. Runkoa voidaan muunnella eri tavoin. a. runko ristikkorakenteisella yläpohjalla b. palkkirakenteinen yläpohja ja matalat yläkerroksen seinät 10 a 18 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

19 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU 3, 4 9 1, , 6 Kuva 11. Rungon vakio-osat ja niiden liittyminen toisiinsa. Taulukossa on esitetty vakiotuotteiden mitat (mm). Runkopuutavara Tuote paksuus leveys pituus 1. ulkoseinätolppa / väliseinätolppa ulkoseinäsidepuu vapaa 4. väliseinäsidepuu vapaa 5. ala- ja välipohjapalkki /määrämittainen 6. märkätilan palkki /määrämittainen Rakennuslevyt 7. aluslattialevy * katteen aluslevy * tuulensuojalevy /3000/ sisäverhousvaneri * 2600/ sisäverhouslevy /2750 * vanerissa pintaviilun suunta Rungon materiaalit Paikalla rakentamiseen on saatavissa vakioituja, määrämittaisia rungon osia, jotka ovat yleispäteviä. Se tarkoittaa, että samanlaisia osia voidaan käyttää erilaisissa kohteissa. Esitetyt ratkaisut sopivat myös ei esikatkotusta, pitkästä puutavarasta rakentamiseen. Määrämittaiset vakio-osat ovat mitoiltaan yhteensopivia. Perusosia ovat runkotolpat ja sidepuut, palkit ja rakennuslevyt. Lisäksi runkorakenteissa tarvitaan kattokannattajia, kiinnikkeitä, siderautoja ym. Määrämittaisia rungon vakio-osia suositellaan käytettäväksi aina, kun se on mahdollista. Niitä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista valmistaa kaikkiin tarkoituksiin, joten eräitä rungon osia kuten ikkunaja oviaukkojen kehäpuita työstetään myös työmaalla. Elementtirakenteita varten on olemassa yleispätevät suositukset elementtien liitosperiaatteista ja -mitoista sekä valmistus- ja asennustoleransseista. Näiden periaatteiden mukaan valmisetut elementit ovat keskenään yhteensopivia. Itse elementin rakenne voidaan tehdä yritys- tai kohdekohtaisesti valitulla tavalla. AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 19

20 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU Runkopuutavara 2480/ / a 48 97/ Runkotolpat ja sidepuut Määrämittaisia runkotolppia on vakiona saatavissa poikkileikkaukseltaan ja pituudeltaan kahden kokoisina. Ulkoseinässä käytettävän runkotolpan poikkileikkausmitat ovat 48 mm x 172 mm ja väliseinätolpan poikkileikkaus on 48 mm x 97 mm. Tolppien vakiopituudet ovat 2480 mm ja 2630 mm. Sidepuiden poikkileikkausmitat ovat samat kuin runkotolpilla. Pituus voidaan valita normaaleista sahapituuksista. Runkopuu on mitallistettu ja kulmapyöristetty. Runkotolppien ja sidepuiden puu on aina laadultaan vähintään B-luokkaista. Kerrostaloissa tolppien ja sidepuiden lujuusluokan tulee olla vähintään T 18. Näkyvät pilarit voidaan tehdä esimerkiksi liimapuusta tai yhteen liitetyistä runkotolpista, jotka verhotaan. Runkotolpat voidaan tehdä myös liima- tai viilupuusta. Liima- ja viilupuun hyviä ominaisuuksia ovat mm. hyvä rakenteellinen lujuus ja vähäiset muodonmuutokset b Palkit Massiivipuisten vakiopalkkien poikkileikkausmitat ovat 48 mm x 220 mm ja 48 mm x 172 mm. Näistä 220 mm korkea on normaalisti alaja välipohjassa käytettävä palkki ja 172 mm korkea palkki on tarkoitettu kosteiden tilojen lattioihin. Se mahdollistaa lattian kallistusten ja vesieristysten tekemisen aluslattialevyn päälle ilman tasoeroa kuivien ja kosteiden tilojen välillä. Massiivipuiset välipohjapalkit ovat sormijatkettua ja ne ovat mitallistettuja, kulmapyöristettyjä ja lujuuslajiteltuja. Lujuusluokka on T 24. Massiivipuisten palkkien lisäksi järjestelmässä voidaan käyttää myös muita palkkikokoja ja -tyyppejä kuten liima- ja viilupuupalkkeja sekä uumalevypalkkeja ja ristikkopalkkeja. Palkit toimitetaan työmaalle määrämittaan katkottuina. Vaihtoehtoisesti ne voidaan toimittaa työmaalle pitkinä tankoina, jolloin ne katkotaan oikeaan mittaan työmaalla. Tämä on käytännöllistä etenkin silloin, kun palkkien pituudet vaihtelevat paljon. Rakennuslevyt 2600/ 2750/ 3000/ 3100 Rakennuslevyjä käytetään rakennuksen jäykistämisen lisäksi tilojen verhoilemiseen ja rakenteiden palosuojaukseen. Rakennuslevyjen koot on sovitettu rakennuksen pystysuuntaiseen mittajärjestelmään ja tolppa- ja palkkijakoon. 9/13/ Aluslattialevy Aluslattialevynä käytetään kaikilta sivuiltaan reunapontattua, säänkestävää rakennuslevyä, yleensä 18 mm paksua havuvaneria, jonka koko on 2400 mm x 1200 mm. Levy kiinnitetään palkkien päälle siten, että pintaviilun suunta on poikittain suhteessa palkistoon. Levy toimii samalla rakennuksen vaakasuuntaisena jäykistävänä levynä ja työalustana seinien kokoamiselle. 12 c Kuvat 12 a, b ja c. Vakio-osien mittoja (mm) a. runkotolpat ja sidepuut b. palkit c. rakennuslevyt Katteen aluslevy Katteen aluslevynä käytetään säänkestävää, pitkiltä sivuiltaan pontattua rakennuslevyä, yleensä 15 mm paksua havuvaneria, joka on sovitettu kattokannattajien k 900 jakoon ja on kooltaan 2700 mm x 1200 mm. 20 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

21 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU Tuulensuojalevy Pientaloissa (P3-paloluokka) tuulensuojalevynä voidaan käyttää esim. huokoista puukuitulevyä. Se asennetaan rungon ulkopintaan, jossa se toimii eristeenä ja myös jäykistää rakennuksen. Pientaloon on saatavissa vakiotuotteena kerroskorkeuteen mitoitettu 1200 mm x 2700/ 3000/3100 mm tuulensuojalevy, jonka paksuus on 25 mm. Kerrostaloissa (P2-luokka) palomääräykset edellyttävät, että tuulensuojalevy on B-luokan levy. Tällöin tuulensuojalevynä voidaan käyttää esim. kipsikartonkilevyä. Sen paksuus on 9 mm ja vakiopituudet 2700 ja 3000 mm. Painumien vuoksi koko kerroksen korkuisen tuulensuojalevyn käyttäminen ei yleensä ole mahdollista kerrostaloissa, vaan seinän ja välipohjan kohdalle sijoitetaan erilliset tuulensuojalevyt. Välipohjan kohdalla oleva kaistale tehdään vastaavasta levystä, jonka korkeus sovitetaan välipohjapalkkien mukaan. Rakennuksen painuminen otetaan huomioon painumavaroina tuulensuojalevykaistaleen saumoissa Sisäverhouslevyt Pientaloissa (paloluokka P3) sisäverhousmateriaalien tulee olla luokkaa D. Sisäverhouslevyksi käyvät siten lähes kaikki markkinoilla olevat sisäverhouslevyt, muun muassa lastulevy, vaneri ja kipsikartonkilevy sekä puupaneelit. P2-paloluokan rakennuksissa sisäverhouslevyjen on oltava luokkaa A2. Paksuudeltaan 9 mm:n havuvaneri on tarkoitettu kaksoislevytyksen aluslevyksi sisäpuoliseen verhoukseen. Levyn koko on 1200 mm x 2600/2750 mm. Sitä voidaan käyttää kaikissa seinissä tai valikoiden esim. - kalusteiden taustaseinissä, jolloin se toimii kalusteiden kiinnitystukena - laatoitettavissa seinissä kipsikartonkilevyn alla, jolloin levy vahvistaa laatoitusalustaa. Levy jäykistää rakenteita ja sitä voidaan käyttää myös kotelopalkkien osana esim. aukkojen päällä. Kaksoislevytyksen aluslevyksi soveltuu myös lastulevy. 13 mm paksu ja 1200 mm x 2600/2750 mm:n kokoinen kipsikartonkilevy on tarkoitettu seinien sisäpuoliseen verhoukseen. Levy täyttää luokan A2 vaatimukset. Kipsikartonkilevyä käytetään P2-paloluokan rakennuksissa myös kattojen sisäpuoliseen verhoukseen. Kiinnikkeet Kiinnikkeinä käytetään pääasiassa nauloja ja ruuveja. Tarvittaessa liitoksissa käytetään terässiteitä ja palkkikenkiä. Kiinnikkeet joudutaan paloturvallisuussyistä useimmiten suojaamaan Kuva 13. Yleisimmät palkkityypit 1. Massiivipuu 2. Naulalevypalkki 3. Liimapuu 4. Viilupuu 5. Naulalevyristikko 6. Uumalevypalkki Massiivipuisten vakiopalkkien lisäksi järjestelmässä voidaan käyttää tarvittaessa myös muita palkkityyppejä ja -kokoja kuten viilu- (kertopuu) ja liimapuupalkkeja sekä uumalevy- ja ristikkopalkkeja. Yhdessä kohteessa tulisi kuitenkin käyttää vain yhtä palkkityyppiä ja -kokoa. Palkkimateriaalin ja -tyypin valinta vaikuttaa saavutettaviin jännemittoihin ja palkistojen teknis-toiminnallisiin ominaisuuksiin. Välipohjarakenteen kokonaiskustannuksiin vaikuttavat myös myöhemmin palkistoon tehtävät asennukset. Niiden asennettavuuteen vaikuttaa palkkityypin lisäksi palkiston suunta. Massiivipuun etu on edullinen yksikköhinta. Toisaalta massiivipuuta käytettäessä painumat ovat välipohjan kohdalla suurimmillaan. Muita palkkimateriaaleja ja -tyyppejä käytettäessä saavutettavat jännemitat ovat pidempiä ja painumat vähäisempiä. Umpinaisten palkkityyppien käyttäminen edellyttää yleensä palkiston alapuolista lisäkoolausta, jos putkia halutaan kuljettaa palkkien poikittaissuunnassa. Tällöin palkkien suunta on hyvä valita niin, että putket voidaan kuljettaa pääasiassa palkkien suunnassa. Ristikoita käytettäessä sprinkleri- ja viemäriputket voidaan kuljettaa palkistossa moneen suuntaan. Massiivi-, liima- ja viilupuupalkkien kanssa kehäpalkkina käytetään yleensä vastaavaa palkkimateriaalia. Uumalevy- ja ristikkopalkkien kanssa kehäpalkkina voidaan käyttää esim. viilupuuta. AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet 21

RT 82-10804 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ. Runkorakenteet SISÄLLYSLUETTELO

RT 82-10804 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ. Runkorakenteet SISÄLLYSLUETTELO RT 82-10804 ohjetiedosto lokakuu 2003 korvaa RT 82-10678 1 (8) AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ Runkorakenteet puukerrostalo, pientalo, puurunko, avoin puurakennusjärjestelmä flervåningshus av trä, småhus,

Lisätiedot

AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ paikalla rakentaminen

AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ paikalla rakentaminen AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ paikalla rakentaminen AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ - paikalla rakentaminen Teksti ja taitto: Kuvitus: Kansi: Copyright: Kustantaja: Mikko Viljakainen Annika Alppi Tero Lahtela

Lisätiedot

62 P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s

62 P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s 62 P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s OHJEKORTTI TYÖOHJEKORTIT 1 PALKISTO 2 SEINÄT 3 YLÄPOHJA 4 ERISTYS 5 LEVYTYS 6 ERIKOISTYÖT P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s 63 1 ALA- JA VÄLIPOHJAPALKISTOT

Lisätiedot

Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen

Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen TEKIJÄT: Janne Tolppanen, arkkitehti Markku Karjalainen,

Lisätiedot

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO

Lisätiedot

PUUINFO OY 1999. P L A T F O R M pientalo-opas suunnittelu ja rakentaminen

PUUINFO OY 1999. P L A T F O R M pientalo-opas suunnittelu ja rakentaminen PUUINFO OY 1999 P L A T F O R M pientalo-opas suunnittelu ja rakentaminen Platform pientalo-opas - suunnittelu ja rakentaminen Teksti ja taitto: Kuvitus: Kansi: Mikko Viljakainen Annika Alppi Anna-Mari

Lisätiedot

Sisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto

Sisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto Sisältö Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen Yleistä, Kantavuus, jäykkyys, akustiikka, palonkestävyys, liitosdetaljit Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30

Lisätiedot

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Huhtikuu 0 korvaa Joulukuu 00 Sisällys Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta... Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta Näin eristät ullakon seinät... Näin eristät

Lisätiedot

4 ERISTYS. Kortit. Kuvat 89 a, b ja c Eristäminen. P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s

4 ERISTYS. Kortit. Kuvat 89 a, b ja c Eristäminen. P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s 4 ERISTYS Kortit 4.1 Levymäisten eristeiden asennus alapohjaan 4.2 Levymäisten eristeiden asennus seiniin 4.3 Levymäisten eristeiden asennus välipohjaan 4.4 Levymäisten eristeiden asennus yläpohjaan 4.5

Lisätiedot

RT 82-10820 PIENTALON PUURAKENTEET. Avoin puurakennusjärjestelmä SISÄLLYSLUETTELO

RT 82-10820 PIENTALON PUURAKENTEET. Avoin puurakennusjärjestelmä SISÄLLYSLUETTELO RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 1 (20) PIENTALON PUURAKENTEET Avoin puurakennusjärjestelmä puutalo, puurunko platform-frameträhus, träkonstruktion timber frame house,

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

LIITTEET LIITTEET. Platform-talojen mallirakenteet. P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s

LIITTEET LIITTEET. Platform-talojen mallirakenteet. P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s LIITTEET LIITTEET Platform-talojen mallirakenteet P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s 125 Alapohjan ja ulkoseinän liitos Tiivistenauha (esim. EPDM-kuminauha) US 1 Seinän höyryn- ja ilmansulku käännetään

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa PUUPÄIVÄ 27.10.2011 Esityksen sisältö Palomääräysuudistuksen taustaa Puun käyttö sisä- ja ulkopinnoissa Suurimmat erot aikaisempiin

Lisätiedot

CLT-Koetalon pystytyksen vaiheita

CLT-Koetalon pystytyksen vaiheita Elementtikuorman nosto autosta. Elementtien kokonaistilavuus n. 33 m 3. Kuorman päällä tuli myös kertopuupalkit. Elementtikuorma aukaistuna, jolloin kävi ilmi, että ensin tarvittava elementti oli alimmaisena.

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT

HalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään hallirakennusten kattoelementtityyppejä, joita käytetään tavallisesti massiivipuurunkoisissa halleissa. Kyseisiä kattoelementtejä voidaan käyttää myös teräs- ja betonirunkoisissa

Lisätiedot

TOIMITUSERITTELY SUUNNITELMAT ULKOSEINÄT TALOMALLI: Lapponia 88 MATERIAALIT JA PALVELUT X = KUULUU TOIMITUKSEEN

TOIMITUSERITTELY SUUNNITELMAT ULKOSEINÄT TALOMALLI: Lapponia 88 MATERIAALIT JA PALVELUT X = KUULUU TOIMITUKSEEN TOIMITUSERITTELY TALOMALLI: ULKOSEINÄT Lapponia 88 MATERIAALIT JA PALVELUT SUUNNITELMAT ARKKITEHTISUUNNITTELU Pre cut Runkoasennus Puuelementti ARKKITEHTISUUNNITTELU Pääpiirustukset ARKKITEHTISUUNNITTELU

Lisätiedot

C A S E S A T A M A K A T U

C A S E S A T A M A K A T U C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24

Lisätiedot

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa

Lisätiedot

2 SEINÄRUNGOT. Kortit

2 SEINÄRUNGOT. Kortit 2 SEINÄRUNGOT Kortit 2.1 Seinien mittaus paikoilleen 2.2 Seinien sidepuiden valmistelu 2.3 Aukkojen kehäpuiden valmistelu 2.4 Seinärungon kokoaminen 2.5 Seinärungon levytys (tuulensuoja- ja jäykistyslevyt)

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Tulevaisuuden puukerrostalo

Tulevaisuuden puukerrostalo Tulevaisuuden puukerrostalo Mika Airaksela 14.3.2013 www.rklreponen.com www.merainfo.fi Mera historia Rakennusliike Reponen Oy otti kokonaisvastuun kehittämisestä 2001 MeraReponen perustuu VTT:n tutkimuksiin

Lisätiedot

LATTIA- JA KATTOPALKIT

LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,

Lisätiedot

MR000. Tuoterakennekuvaus. rakenneselosteen mukaan

MR000. Tuoterakennekuvaus. rakenneselosteen mukaan MR000 1123 Täytöt MR000 Tuoterakenne TÄYTTÖ - kanaalien täyttö - aluetäytöt ja pengerrykset - perustusten alustäytöt - rakenteiden vierustäytöt - rakenteiden sisäpuoliset täytöt TÄYTTÖÖN LIITTYVÄ ROUTAERISTYS

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

PLATFORM-TYÖOHJEET. Työohjeen sisällöstä. Ohjekortit

PLATFORM-TYÖOHJEET. Työohjeen sisällöstä. Ohjekortit PLATFORM-TYÖOHJEET Työohjeen sisällöstä Seuraavassa on esitetty työohjeet platform-rakentamiseen. Ohje sisältää puurungon kokoamisen perustuksista vesikattoon asti eristettynä ja levytettynä eli ne vaiheet

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja

Lisätiedot

CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta

CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta MHM = MassivHolzMauer josta käytännössä markkinoilla vain yksi tuotemerkki jota voi vapaasti soveltaa hyvinkin räätälöityihin rakenneratkaisuihin naulaamalla ristikkäin

Lisätiedot

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja Asennusohjeet Huvimajoille Festivo 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten

Lisätiedot

Sisällys. [9, Metsä Wood] [10, RunkoPES]

Sisällys. [9, Metsä Wood] [10, RunkoPES] 1 2 Sisällys Kerrostalon jäykistys yleensä Esimerkki kohteiden jäykistys Pilari-palkkirunko, mastopilarijäykistys Puuviikki, Helsinki Pystyrunko, levyjäykistys (mastoseinäjäykistys) Kivistö, Vantaa CLT-tilaelementti,

Lisätiedot

Kerabit Dual - asennusohjeet

Kerabit Dual - asennusohjeet Kerabit Dual - asennusohjeet Lue ohjeet huolellisesti ennen asennusta. Yleistä Alustaksi sopii raakaponttilaudoitus tai tarkoitukseen soveltuva rakennuslevy, esim. Kerabit OSB-kattolevy. Katon kaltevuus

Lisätiedot

Porrastietoa suunnittelijoille

Porrastietoa suunnittelijoille Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus

Lisätiedot

Merkitsemien. Tiedoksi

Merkitsemien. Tiedoksi ASENNUSOHJE -2- Unihak järjestelmäteline muodostuu pystysaloista mallia FSB ( bajonetskarv) ja LB ( längdbalk) juokusupalkeista joita yhdistävät tavallisesti ERB (enrörbalk) jokat. Telineen leveys voi

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä

Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä LAUSUNTO VTT-S-4801-07 25.5.2007 Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä Tilaajat: Suomen Kuitulevy Oy Puhos Board Oy LAUSUNTO VTT-S- 4801-07 1 (2) Tilaaja Suomen Kuitulevy Oy sekä

Lisätiedot

KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde

KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI ARK Aloituspvm Mallintaja Kohde Mallinnustarkoitus Käytettävät ohjelmistot, tiedonsiirto Lisätietoja, huomioita yms. 15.5.2009 Nimi Heidi Sumkin

Lisätiedot

AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ

AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ E l e m e n t t i r a k e n t e e t AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ 1 2 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ ELEMENTTIRAKENTEET 3 Avoin puurakennusjärjestelmä - elementtirakenteet 4 Teksti

Lisätiedot

Ovielementtejä on kaksi erilaista: 1. Perusovielementti 2. Pariovielementti, lisätilauksesta.

Ovielementtejä on kaksi erilaista: 1. Perusovielementti 2. Pariovielementti, lisätilauksesta. Asennusohjeet Asennustyön voi suorittaa yksi henkilö mutta työskentely pareittain on suositeltavaa. Elementit toimitetaan muovilla päällystetyllä paketilla, paketti on varastoitava ilmavasti maasta irti

Lisätiedot

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle Asennusohjeet Huvimajalle Kota 8-k / 6-k Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), TORXruuvipääsarja, poranterä 4 mm ja 3 kpl

Lisätiedot

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset.

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Hannu Hirsi Johdanto: Mittajärjestelmien tarkoitus: Helpottaa eri toimijoiden järjestelmien ja osien yhteensovittamista : suunnittelua, valmistusta, asentamista,

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. 28.10.2004 HUONEISTOJEN VÄLISEN ACO-SEINÄN ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. YHTEISTYÖSSÄ: Rakennusbetoni- ja Elementti Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KATMI Consulting Oy 28.10.2004 ESIPUHE Huoneistojen

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012 KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012

Lisätiedot

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE Kohde: XXX 2.11.2013 Alapohjan rakenne Nykyinen alapohjarakenne on maanvarainen laatta, jossa on ollut puinen koolausrakenne. Lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua.

Lisätiedot

Siporex-väliseinät. Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko

Siporex-väliseinät. Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko Siporex-väliseinät Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko Väliseinälaatta V475 70 / 90 /100 x 575 x 575 VAHVUUS JA KOKO PALOLUOKKA ÄÄNENERISTÄVYYS KPL/LAVA LAATAN PAINO KG 70 x 575 x 575 EI

Lisätiedot

CLT-rakentamisen yleisperiaatteet

CLT-rakentamisen yleisperiaatteet 1.1 Seinän kiinnitys sokkeliin - Sokkelin liitosrakenteena laastipeti Kosteuseristys Pystytiiviste Seinän kiinnitys (lujuusvaatimusten Perustus Laastipeti CLT-levy voidaan asentaa sekä kuivalle että märälle

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta.

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta. Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

Palonkestävä NR yläpohja

Palonkestävä NR yläpohja 1.0 YLEISTÄ NR-ristikko tulee suunnitella palotilanteessa kantavaksi rakenteeksi taulukon 1 mukaisissa tapauksissa. Tyypillisimmät paloluokat NR-ristikkoyläpohjalle ovat R30 ja R60. NR-ristikkoyläpohja

Lisätiedot

Toimitussisältö kylmät autotallit ja katokset

Toimitussisältö kylmät autotallit ja katokset Toimitussisältö kylmät autotallit ja katokset Lupakuvat Lupakuvat vakiomalleihin on ladattavissa veloituksetta pdf ja dwg muodossa tuotesivun alalaidasta. Mikäli malli ei vastaa toiveita niin lupakuvat

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA OULU

RAKENNUSVALVONTA OULU Pientalon laatu: PALOKORTTI, versio 12.02.2008 1 (8) Kortissa on Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden (Kastelli, Jukka-talo, Finndomo ja Designtalo) sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen

Lisätiedot

SBA INTERIOR OY TUOTEKORTTI EI 30 JA REI 30 RAKENTEET TUOTTEEN NIMI SBA PALOLEVY EI30. VALMISTAJA SBA Interior Oy Hållsnäsintie 99 10360 MUSTIO

SBA INTERIOR OY TUOTEKORTTI EI 30 JA REI 30 RAKENTEET TUOTTEEN NIMI SBA PALOLEVY EI30. VALMISTAJA SBA Interior Oy Hållsnäsintie 99 10360 MUSTIO SBA INTERIOR OY TUOTEKORTTI EI 30 JA REI 30 RAKENTEET TUOTTEEN NIMI SBA PALOLEVY EI30 VALMISTAJA SBA Interior Oy Hållsnäsintie 99 10360 MUSTIO TUOTEKUVAUS SBA Interior Oy valmistaa mineraalivillapohjaisia

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

BENDERS seinäelementit. Seinäelementit ja perustukset. Lisää Bendersistä: www.benders.fi

BENDERS seinäelementit. Seinäelementit ja perustukset. Lisää Bendersistä: www.benders.fi BENDERS seinäelementit Seinäelementit ja perustukset Lisää Bendersistä: www.benders.fi 2 Sisältö Seinäelementit 4-10 Seinäelementtien tarvikkeet 11 Perustukset 12-15 Perustustarvikkeet 15 3 Seinäelementti

Lisätiedot

Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu

Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu Opinnäytetyö: Betonikerrostalon julkisivun uusiminen ja lisäkerroksien rakentaminen puuelementeistä Juuso Suhonen, Syyskuu 2015, Ohjaajat: Timo Pakarinen

Lisätiedot

Takuu Myönnämme tekemällemme työlle sekä toimittamillemme materiaaleille kahden (2) vuoden takuun.

Takuu Myönnämme tekemällemme työlle sekä toimittamillemme materiaaleille kahden (2) vuoden takuun. TOIMITUSSISÄLTÖ GreenBuild Mallitalo 1 Rakennuspaikkakunta: Jyväskylä Yleiset sopimusehdot GREENBUILD-toimitukseen sovelletaan RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN TALOPAKETTIEN JA ELEMENTTIEN KULUTTAJAKAUPPAA SEKÄ

Lisätiedot

METSÄ WOOD KERROSTALO- JÄRJESTELMÄ

METSÄ WOOD KERROSTALO- JÄRJESTELMÄ METSÄ WOOD KERROSTALO- JÄRJESTELMÄ Tehokkaaseen kerrostalotuotantoon ja viihtyisään asumiseen Kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten ja ilmastonmuutoksen aikana on tärkeää kiinnittää huomiota oikean rakennusmateriaalin

Lisätiedot

Takuu Myönnämme tekemällemme työlle sekä toimittamillemme materiaaleille kahden (2) vuoden takuun.

Takuu Myönnämme tekemällemme työlle sekä toimittamillemme materiaaleille kahden (2) vuoden takuun. Sivu 1/6 Asiakkaan nimi Katuosoite Paikkakunta CityGreen122 - Maakotka Rakennuspaikkakunta: Saarijärvi Yleiset sopimusehdot GREENBUILD-toimitukseen sovelletaan RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN TALOPAKETTIEN JA

Lisätiedot

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus.

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus. Nykyiset palomääräykset ja kehittyneet puurakenteet mahdollistavat puun käytön julkisessa rakentamisessa rakennuksen koosta riippumatta. Puu myös valitaan aikaisempaa useammin luomaan puitteet tasokkaille

Lisätiedot

RunkoPES 2.0 KANTAVA TAI EI-KANTAVA ULKOSEINÄ

RunkoPES 2.0 KANTAVA TAI EI-KANTAVA ULKOSEINÄ 1.0 JOHDANTO Tämä on P2-paloluokan puurakenteisen asuinkerrostalon rakenneobjektikirjasto. Objektien avulla muodostetaan tilavaraus pysty- ja vaakarakenteille arkkitehtisuunnitelmassa. Päärakennesuunnittelija

Lisätiedot

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät: PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus 1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Eläinrakennuksen palo-osastointi 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman

Lisätiedot

RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013

RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013 RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013 1.0 JOHDANTO Tämän liittymädetaljikirjaston tarkoituksena on ohjeistaa rakennusliikkeitä ja rakennuttajia sekä päärakennesuunnittelijaa seuraavalla

Lisätiedot

Asennusohjeet. Ylä- ja alakiskojen (myös puurankaisten) tiivistys alustaansa tehdään mineraalivillakaistan avulla, silloin kun alusta on epätasainen.

Asennusohjeet. Ylä- ja alakiskojen (myös puurankaisten) tiivistys alustaansa tehdään mineraalivillakaistan avulla, silloin kun alusta on epätasainen. Asennusohjeet Tässä esitetyt ratkaisut koskevat seinien sekä väli- ja yläpohjien paloteknistä tyyppihyväksyntää. Ääniteknisessä suunnittelussa noudatetaan viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Seuraavilla sivuilla

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Hinnasto ja toimitussisällöt 2012

Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Sisältöluettelo s. 1 Hinnasto s. 2 Trond s. 3 H-cabin s. 8 Sahib s. 13 Stole s. 19 Villa Tyyne s. 25 Ole s. 31 Ole-2 s. 36 Stabbur s. 42 Taru-sauna s. 49 Asennus s. 53

Lisätiedot

Villa Inox, Tuusula, Suomi

Villa Inox, Tuusula, Suomi Villa Inox, Tuusula, Suomi Moderni, selkeälinjainen talo sijaitsee Tuusulan asuntomessualueella. Se on suunniteltu yhdelle perheelle, suhteellisen pienelle kaupunkiomakotitalotontille. Ulkoapäin lautaverhottu,

Lisätiedot

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus.

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus. Liikunnan harrastaminen ansaitsee arvoisensa puitteet. Esitteeseen koottujen puurakenteisten esimerkkikohteiden kautta voit kokea puurakentamiseen liittyviä mahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan (VTT Rakennustekniikka

Lisätiedot

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja EURAJOEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUSVALVONTA RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Yksityiskohtainen tarkistuslista RAKENNUSKOHDE Rakennuslupanumero Rakennuspaikka Kylä/kunnanosa Osoite Tilan nimi/korttelin

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS - Määräykset ja ohjeet - Paint from Finland -tapahtuma Teknos 9.9.2014 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta

Lisätiedot

Takuu Myönnämme tekemällemme työlle sekä toimittamillemme materiaaleille kahden (2) vuoden takuun.

Takuu Myönnämme tekemällemme työlle sekä toimittamillemme materiaaleille kahden (2) vuoden takuun. Sivu 1/6 Asiakkaan nimi Postiosoite Paikkakunta GreenBuild89 - Muuttohaukka Rakennuspaikkakunta: Saarijärvi Yleiset sopimusehdot GREENBUILD-toimitukseen sovelletaan RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN TALOPAKETTIEN

Lisätiedot

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen kokemus. 1 RATKAISU Ulkoseinät eps-eristeisiä, ohutrapattuja betonielementtejä

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

3 Seinärakenteiden liitokset

3 Seinärakenteiden liitokset 3 Seinärakenteiden liitokset 3.1 Seinäelementit yleistä XDE031: Kattoikkuna, liitos kevytsoraeristettyyn yläpohjaan, puurakenteinen kehys XDE033: Kattoikkuna, liitos kevytsoraeristettyyn yläpohjaan, betonirakenteinen

Lisätiedot

PROMATECT -200 Asennusohje

PROMATECT -200 Asennusohje 1.1. Teräspilari 1. Teräspilari. 2. PROMATECT -200 levy. 3. PROMATECT -200 levy. 4. Kiinnitys hakain-nauloilla. 1.2. Levyjen asennusvaihtoehdot PROMATECT -200 levypaksuudet eri teräsprofiileille mitoitetaan

Lisätiedot

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas 1.1. Yleistä Kaikkien Hirsikoto asiakkaiden käytettävissä on asiantunteva puhelinneuvonta koko rakennusvaiheen ajan Hirsikoto toimituksissa noudatetaan hirsitalojen RT 16-10589 hirsitalojen toimitusehtoja

Lisätiedot

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO THERMO 24 / 36

ASENNUSOHJEET SILENCIO THERMO 24 / 36 ASENNUSOHJEET SILENCIO THERMO 24 / 36 SILENCIO THERMO Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia

Lisätiedot