RT PIENTALON PUURAKENTEET. Avoin puurakennusjärjestelmä SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT (20) PIENTALON PUURAKENTEET Avoin puurakennusjärjestelmä puutalo, puurunko platform-frameträhus, träkonstruktion timber frame house, platform frame Tässä RT-ohjekortissa käsitellään puurakenteisen kerroksisen yhden tai useamman huoneiston puurakenteisen omakoti- pari- tai rivitalon ala-, väli- ja yläpohjarakenteita, ulko- ja väliseinärakenteita sekä rakenteiden liitoksia. Ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti määrämittaisia valmisosia hyödyntävään paikallarakentamiseen, mutta niitä voidaan soveltaa myös elementtirakentamiseen. Runkojärjestelmän yleispiirteet on esitetty RT-ohjekortissa RT Märkätiloja on käsitelty tarkemmin RT-ohjekortissa RT SISÄLLYSLUETTELO JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 1 YLEISTÄ 2 PUUTALOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3 RAKENNUSTARVIKKEET 4 PERUSTUSRATKAISUT JA KELLARI 5 ALAPOHJA 6 VÄLIPOHJA 7 YLÄPOHJA 8 ULKOSEINÄ 9 VÄLISEINÄ KIRJALLISUUTTA 1 RT Avoin puurakennusjärjestelmä, runkorakenteet 2 RT Puutalon märkätilat

2 RT ohjetiedosto 2 1 YLEISTÄ Ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti määrämittaisia valmisosia hyödyntävään paikallarakentamiseen, mutta niitä voidaan soveltaa myös elementtirakentamiseen. Ratkaisuesimerkkien mitoitus perustuu saatavilla olevien valmisosien (puutavara, rakennuslevyt, ym.) vakiokokoihin, jolla voidaan vähentää sekä työmaalla tapahtuvaa rakennusmateriaalien työstämistä että materiaalihukkaa. Lisäksi järjestelmän perustana ovat runkorakenteiden vakioidut liitosdetaljit. Esiteltävässä järjestelmässä kantavat seinärakenteet rakennetaan kerroksittain vaakarakenteiden päälle. Perusmuurin tai kellarin kantavien seinärakenteiden päälle asennetaan ensimmäisen kerroksen ala- tai välipohjapalkisto ja sen päälle välittömästi aluslattialevyt. Näin muodostunut taso toimii työalustana ensimmäisen kerroksen seinien rakentamiselle. Ensimmäisen kerroksen kantavien seinärakenteiden päälle asennetaan vastaavasti yläkerran välipohjapalkisto ja sen päälle aluslattialevyt. Välipohja toimii edelleen työalustana yläkerran rakentamiselle. Tässä RT-ohjekortissa ei käsitellä rakenteiden eikä kiinnitysten yksityiskohtaista mitoitusta. Kiinnitykset ja rakenteet tulee mitoittaa aina tapauskohtaisesti. Kuvaesimerkit on laadittu ohjeeksi P3-luokan kaksikerroksisen omakoti- tai rivitalon suunnittelua varten. Niitä voidaan kuitenkin soveltaa myös yksikerroksisen (tai ns. puolitoistakerroksisen) pientalon suunnittelussa. 2 PUUTALOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Kantavien puurakenteiden rakenteellista suunnittelua koskevat ohjeet on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa B10 1. Ääneneristystä koskevat määräykset ja ohjeet on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 2. Jäljempänä esiteltävien rakennusosien (huoneistojen välinen seinä) yhteydessä tarkastellaan myös niiden ääneneristysominaisuuksia. Kosteustekniset määräykset ja ohjeet on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C2 3. Lämmöneristystä koskevat määräykset on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C3 4 ja ohjeet osassa C4 5. Jäljempänä esiteltävien rakennusosien yhteydessä tarkastellaan myös niiden lämmöneristysominaisuuksia. Paloturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E1 6. Jäljempänä esiteltävien rakennusosien yhteydessä tarkastellaan myös niiden paloluokkavaatimuksia. 2.1 Puurakenteisen pientalon koko ja paloluokka Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E1 määrittää puurakenteisen pientalon suurimman sallitun kerrosalan, kerrosluvun ja palo-osastoinnin, ks. taulukko 1. Rakennuksen paloluokka asettaa vaatimuksia kantaville ja osastoiville rakennusosille, kellarin ja ullakon osastoinnille sekä rakennusosien pintamateriaaleille. Jäljempänä näitä vaatimuksia on tarkasteltu kunkin rakennusosan ja käytettävien materiaalien yhteydessä paloluokkaan P3 kuuluvan 1- tai 2-kerroksisen asuintalon näkökulmasta. Taulukko 1. P3 paloluokan asuinrakennusta koskevat keskeiset palomääräykset. Kaksikerroksinen puutalo voidaan tehdä myös paloluokan P2 vaatimusten mukaisesti. Tavallisesti on kuitenkin edullista mitoittaa kaksikerroksinen puutalo siten, että se voidaan tehdä paloluokkaan P3 kuuluvana. rakennuksen korkeus rakennuksen kerrosala osastointi kerroksissa osastointi kellarissa ullakon tai yläpohjan ontelon osastointi huoneiston koko 1 RakMK B10 Puurakenteet. Ohjeet RakMK C1 Äänieristys ja meluntorjunta rakennuksessa. Määräykset ja ohjeet RakMk C2 Kosteus. Määräykset ja ohjeet RakMK C3 Rakennuksen lämmöneristys. Määräykset enintään 9 m (enintään 2 kerrosta) 1-kerroksinen: enintään 2400 k-m² 2-kerroksinen: enintään 1600 k-m² huoneistoittain EI 30-luokan rakennusosin enintään 400 m²:n osiin EI 30-luokan rakennusosin alapuolisen huoneistojaon mukaan EI 30-luokan rakennusosin ei enimmäiskokoa 5 RakMK C4 Lämmöneristys. Ohjeet E1 Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2002.

3 3 ohjetiedosto RT RAKENNUSTARVIKKEET 3.1 Runko Ulko- ja väliseinien runko tehdään määrämittaan katkaistusta, mitallistetusta ja kulmapyöristetystä puutavarasta. Runkotolpissa käytetään vähintään lujuusluokan T18 puutavaraa. Vaakarakenteissa kannattajina käytetään yleensä mitallistettua vähintään T24 lujuuslajiteltua puutavaraa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää: liimapuupalkkeja viilupuupalkkeja NR-vaarnapalkkeja levyuumaisia palkkeja NR-ristikoita. Runko jäykistetään tarkoitukseen soveltuvilla rakennuslevyillä. 3.2 Lämmöneriste, ääneneriste P3-luokan rakennuksen eristeinä voidaan käyttää sekä puukuituvilla- että mineraalivillatuotteita. 3.3 Tuulensuoja P3-luokan rakennuksen ulkoseinässä tuuletusilmarakoon rajoittuvalla pinnalla ei ole luokkavaatimusta. Tuulensuojana voidaan siten käyttää kaikkia yleisimpiä puurakennukseen soveltuvia ja tuulensuojakäyttöön tarkoitettuja rakennuslevyjä ja tuotteita. Tuulensuojalevy toimii tavallisesti myös rakennuksen runkoa jäykistävänä levynä (yleensä jo työmaavaiheessa), jolloin on otettava huomioon, että eri tuulensuojamateriaalien käytössä jäykistävänä levynä saattaa olla tuote- ja valmistajakohtaisia eroja. 3.5 Ulkoverhous P3-luokan rakennuksen ulkoseinän ulkopinnan luokkavaatimus on D-s2, d2 (2/-) 1. Ulkoverhous voidaan siten tehdä esimerkiksi sahatusta tai höylätystä laudasta tai muotoon höylätyistä ulkoverhouslaudoista. Näiden lisäksi voidaan käyttää myös ulkokäyttöön tarkoitettuja puupohjaisia rakennuslevyjä. 3.6 Sisäverhous P3 luokan asuinrakennuksen sisäpuolisten seinä ja kattopintojen luokkavaatimus asuintiloissa on D-s2, d2 (2/ ), lisäksi vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota luokkiin kuulumattomilla tarvikkeilla. Sisäverhouksissa voidaan siten käyttää sekä puuta että yleisimpiä tarkoitukseen soveltuvia rakennuslevyjä. Teknisen huollon tilojen sekä uloskäytävien sisäpuolisten pintakerrosten luokkavaatimus seinissä ja katoissa on aina B-s1, d0 (1/I) ja lattioissa D FL -s1 (L). Kattilahuoneen lattiamateriaalin luokkavaatimus on A2 FL -s1 (palamaton). Käyttöullakolla ja kellarissa lattian luokkavaatimus on D FL -s1 (L). Yläsidepuut Levyjäykiste Runkotolpat Alasidepuu 3.4 Ilmansulku, höyrynsulku Lämmöneristeen sisäpuolelle asennetaan ilman- ja höyrynsulku, jonka tehtävänä on ehkäistä sekä ilmavuodot että estää vesihöyryä tunkeutumasta haitallisessa määrin rakenteen sisään. Lämmöneristeen lämpimällä puolella olevien kerrosten höyrynvastuksen tulee olla vähintään viisinkertainen lämmöneristeen kylmällä puolella olevaan rakenteeseen (tuulensuojaan) verrattuna. Ilman- ja höyrynsulkumateriaalin valinta arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon sisäverhousmateriaali pintakäsittelyineen, lämmöneristemateriaali ja sen paksuus sekä käytettävä tuulensuojamateriaali. Jos rakenne varustetaan kosteuden- tai vedeneristeellä, ei höyrynsulkua tule käyttää. 1 suluissa vanhan E1:n mukainen luokkavaatimus, jota voidaan soveltaa vuoden 2006 loppuun saakka Kuva 1. Rakennusjärjestelmän perusosat. Aluslattialevy Ala- tai välipohjapalkit Kehäpalkki

4 RT ohjetiedosto 4 4 PERUSTUSRATKAISUT JA KELLARI 4.1 Perustusratkaisut Perustustapa valitaan tapauskohtaisesti maaperän kantavuuden mukaan. Samalla ratkaistaan mahdollinen paalutustarve. Puutalon perustusratkaisuksi soveltuu esimerkiksi betoniantura ja betoni- tai harkkoperusmuuri tai pilariperustus. 4.2 Kellari Mikäli rakennukseen tehdään kellari, on sen alapohja ja ulkoseinät tarkoituksenmukaista toteuttaa kiviaineisia materiaaleja käyttäen. Asuinhuoneistoon kuuluvan kellarin ja asuinkerroksen välipohjarakenne tehdään P3-luokan rakennuksessa kuten välipohja yleensä (ks. kohta 6). Osastoivien rakennusosien luokkavaatimus kellarissa on EI ALAPOHJA Alapohja suositellaan tehtäväksi puurakenteisena ja kantavana. Maanvarainen alapohja tehdään betonista ja se soveltuu etenkin kellaritilojen lattiaksi. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C3 mukaan alapohjat voidaan erotella ryömintätilaisiin, ulkoilmaan rajoittuviin ja maanvastaisiin alapohjiin. 5.1 Ryömintätilainen alapohja Kantava puurakenteinen alapohja (ns. rossipohja) edellyttää alapuolista tuuletettua ryömintätilaa. Sen suunnittelussa tulee ottaa huomioon mm. maaperän kosteusolosuhteet, maaston muoto, rakennuksen muoto sekä ryömintätilan tuuletusratkaisu. Ryömintätilan vähimmäiskorkeudeksi suositellaan 800 mm. Ryömintätilan riittävään tuuletukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ryömintätilan tuuletus saadaan aikaan perusmuuriin tehdyillä tuuletusaukoilla, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 4 mutta enintään 8 alapohjan pinta-alasta. Ryömintätilaisen alapohjan U-arvovaatimus on enintään 0,20 W/m²K. Tuuletusaukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm² (säleikön tai ritilän vapaa pinta-ala) sekä enimmäisvälin 6 m. Ryömintätilassa oleviin väliseiniin tehdään vastaavat, mutta vähintään kaksi kertaa niin suuret aukot kuin perusmuurissa. Tuuletusta voidaan tarvittaessa tehostaa rakennuksen keskiosaan sijoitetulla lämmöneristetyllä pystyhormilla. Tuuletuksen lisäksi voidaan maaperästä haihtuvan kosteuden määrää vähentää esimerkiksi salaojituksella tai rakennuspohjan maan tai pintamaan vaihdolla. Keinojen käyttö harkitaan tapauskohtaisesti. Alapohjan kantava palkisto ja palkkien jakoväli mitoitetaan aina tapauskohtaisesti. Palkkien jakoväli on tavallisesti k 600 mm. Käytettäessä jakoväliä k 400 parannetaan rakenteen, tuulensuojalevyn ja pintalevyn jäykkyyttä. Taulukossa 2 on suuntaa-antavia palkkien poikkileikkausmittoja eri jänneväleille. Alapohjapalkiston päälle asennettavat aluslattialevyt suositellaan kiinnitettäväksi ruuvein palkistoon narinan välttämiseksi. Aluslattialevynä käytetään esimerkiksi pontattua havuvaneria. Rakenteen jäykkyyttä on tarkoituksenmukaista lisätä palkiston poikittaistuilla, ks. kohta 6. Pari- tai rivitaloissa aluslattialevy katkaistaan huoneistojen välisen seinän kohdalla äänen sivutiesiirtymän ehkäisemiseksi. Vaihtoehtoisesti levytys voidaan katkaista vain osittain rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan. 5.2 Ulkoilmaan rajoittuva alapohja Ulkoilmaan rajoittuvan kantavan puurakenteisen alapohjan rakenneperiaate on vastaava kuin edellä kuvatussa ryömintätilaisessa alapohjassa. Tyypillisimmillään alapohja rajoittuu ulkoilmaan pilariperustuksen yhteydessä. Myös ryömintätilainen alapohja tulkitaan ulkoilmaan rajoittuvaksi silloin, kun ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteenlaskettu pinta-ala ylittää 8 alapohjan pinta-alasta. Ulkoilmaan rajoittuvan alapohjan U-arvovaatimus on enintään 0,16 W/m²K. Käytännössä useimmat kantavat puurakenteiset alapohjat täyttävät em. U-arvovaatimuksen. Tällöin perusmuuriin tulevien tuuletusaukkojen yhteenlasketun pinta-alan enimmäismäärää ei ole rajoitettu. 5.3 Maanvarainen alapohja Maanvarainen alapohja tehdään betonista ja se soveltuu etenkin kellaritilojen lattiaksi. Liitosdetaljissa 15 on esimerkki maanvaraisen alapohjan, puurakenteisen ulkoseinän ja harkkoperusmuurin liittymästä. Kyseisessä liitoskohdassa puurakenteet eivät saa jäädä kahden tiiviin materiaalin väliin. Maanvaraisen alapohjan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 0,25 W/m²K.

5 5 ohjetiedosto RT Lattian pintamateriaali Pontattu rakennuslevy* (havuvaneri 18 mm) Alapohjapalkisto, mitat ja jakoväli tarkistettava tapauskohtaisesti Lämmöneriste (tässä yht. 270 mm) Keraaminen laatta + kiinnityslaasti Teräsbetoni n mm*, kallistettu lattiakaivoon Vedeneristys Pontattu rakennuslevy** (havuvaneri 18 mm) Alapohjapalkisto***, mitat ja jakoväli tarkistettava tapauskohtaisesti Lämmöneriste (tässä yht. 270 mm) Tuulensuojalevy** 25 mm Tuulensuojalevyn kannatuslauta (22x100) * Rakennuslevy toimii alapohjaa jäykistävänä levynä, ilman- ja höyrynsulkuna sekä runkovaiheen työskentelytasona. ** Tuulensuoja tehdään ilmatiiviiksi ja riittävän jäykkänä. Kuvan rakenteella saavutetaan lämmönläpäisykerroin U = 0,16 W/m²K. Alapohjan käyttökelpoisuus tulee tarkistaa tapauskohtaisesti ottaen huomioon mm. maaperä, rakennuksen muoto, ryömintätilan tuuletusratkaisu, yms. Ryömintätilan suositeltava vähimmäiskorkeus 800 mm. Tuulensuojalevy**** 25 mm Tuulensuojalevyn kannatuslauta (22x100) * Teräsbetonilaatan paksuus riippuu mm.: - lattiakaivon tyypistä - märkätilan koosta - lattialämmityksestä - kynnysdetaljista ** Rakennuslevy toimii alapohjaa jäykistävänä levynä sekä runkovaiheen työskentelytasona. ***Märkätilan palkisto asennetan tarvittaessa muuta palkistoa alemmas, jotta kuivan ja märkätilan lattiapinnat saadaan likimain samaan tasoon. ****Tuulensuoja tehdään ilmatiiviiksi ja riittävän jäykkänä. Kuvan rakenteella saavutetaan lämmönläpäisykerroin U = 0,16 W/m²K. Alapohjan käyttökelpoisuus tulee tarkistaa tapauskohtaisesti ottaen huomioon mm. maaperä, rakennuksen muoto, ryömintätilan tuuletusratkaisu, yms. Ryömintätilan suositeltava vähimmäiskorkeus 800 mm. Kuva 2. Kantava puurakenteinen alapohja AP 1, leikkaus 1:10. Soveltuu ulkoilmaan rajoittuvaan alapohjaan. Kuva 3. Kantava puurakenteinen märkätilan alapohja AP 2, leikkaus 1:10. Soveltuu ulkoilmaan rajoittuvaan alapohjaan. Vedeneriste voidaan asentaa myös teräsbetonilaatan päälle, ks. RT-ohjekortti RT RT Puutalon märkätilat

6 RT ohjetiedosto 6 Pontattu lattialauta Pontattu rakennuslevy* (havuvaneri 18 mm) Alapohjapalkisto (tässä 48x172), mitat ja jakoväli tarkistettava tapauskohtaisesti Lämmöneriste / poikittaiskoolaus (48x97) Lattian pintamateriaali Pontattu rakennuslevy* (havuvaneri 18 mm) Alapohjapalkisto (tässä 48x220), mitat ja jakoväli tarkistettava tapauskohtaisesti Lämmöneriste (tässä 220 mm) Tuulensuojalevy** 25 mm Tuulensuojalevyn kannatuslauta (22x100) Tuulensuojalevy** 25 mm Tuulensuojalevyn kannatuslauta (22x100) * Rakennuslevy toimii alapohjaa jäykistävänä levynä, ilman- ja höyrynsulkuna sekä runkovaiheen työskentelytasona. ** Tuulensuoja tehdään ilmatiiviiksi ja riittävän jäykkänä. Kuvan rakenteella saavutetaan lämmönläpäisykerroin U = 0,16 W/m²K. Alapohjan käyttökelpoisuus tulee tarkistaa tapauskohtaisesti ottaen huomioon mm. maaperä, rakennuksen muoto, ryömintätilan tuuletusratkaisu, yms. Ryömintätilan suositeltava vähimmäiskorkeus 800 mm. * Rakennuslevy toimii alapohjaa jäykistävänä levynä, ilman- ja höyrynsulkuna sekä runkovaiheen työskentelytasona. ** Tuulensuoja tehdään ilmatiiviiksi ja riittävän jäykkänä. Kuvan rakenteella saavutetaan lämmönläpäisykerroin U = 0,20 W/m²K. Alapohjan käyttökelpoisuus tulee tarkistaa tapauskohtaisesti ottaen huomioon mm. maaperä, rakennuksen muoto, ryömintätilan tuuletusratkaisu, yms. Ryömintätilan suositeltava vähimmäiskorkeus 800 mm. Kuva 4. Kantava ristiinkoolattu puurakenteinen alapohja AP 3, leikkaus 1:10. Soveltuu ulkoilmaan rajoittuvaan alapohjaan. Kuva 5. Kantava puurakenteinen alapohja AP 4, leikkaus 1:10. Soveltuu ryömintätilaan rajoittuvaan alapohjaan (tuuletusaukkojen määrä enintään 8 ryömintätilan pinta-alasta).

7 7 ohjetiedosto RT VÄLIPOHJA Välipohjan kantava palkisto ja palkkien jakoväli mitoitetaan aina tapauskohtaisesti (palkkien jakoväli tavallisesti enintään k 600 mm). Taulukossa 2 on suuntaa-antavia palkkien poikkileikkausmittoja eri jänneväleille. Välipohjapalkisto ja sen päälle kiinnitettävä aluslattialevy ulotetaan kantavien ulkoseinien päälle. Välipohjan vaakasuuntainen jäykistys tehdään aluslattialevyillä. Levyt suositellaan kiinnitettäväksi ruuvein palkistoon narinan välttämiseksi. Pari- tai rivitaloissa aluslattialevy katkaistaan huoneistojen välisen seinän kohdalla äänen sivutiesiirtymän ehkäisemiseksi. Välipohjan alapinnan (sisäkaton) pintakerroksen luokkavaatimus on D-s2, d2 (2/-). Kattoverhoukseen voidaan siten käyttää sekä puuta että yleisimpiä sisäkäyttöön tarkoitettuja rakennuslevyjä. Taulukko 2. Ala- ja välipohjien ohjeelliset enimmäisjännevälit eri palkkityypeille. Oikean puoleisen sarakkeen vaativamman jäykkyyden mitoituskriteerinä on 1,5 mm taipumaraja, ja sitä suositellaan sovellettavaksi asuntojen pääkannattimien jänneväliä arvioitaessa. Vasemman puoleisen sarakkeen arvoja voidaan soveltaa vapaa-ajan rakennuksissa. Jännevälejä voidaan kasvattaa, mikäli kannattajat ovat useampiaukkoisia. Ilmoitetut jännevälit ja palkkien poikkileikkausmitat ovat ohjaavia, ja ne on tarkistettava tapauskohtaisesti. Tuote k 600 mm taipumaraja 12 mm hyötykuormalle Sahatavarapalkki 48 x 172 T24 3,0 m 2,3 m 48 x 220 T24 3,9 m 3,0 m Liimapuupalkki 42 x 225 L40 4,1 m 3,0 m 56 x 315 L40 5,7 m 4,6 m 90 x 405 L40 8,1 m 7,3 m Viilupuupalkki 45 x 260 5,1 m 4,0 m 51 x 300 5,9 m 4,8 m 45 x 360 6,6 m 5,5 m 51 x 400 7,3 m 6,4 m NR-vaarnapalkki 42 x 294 MT40 4,9 m 3,7 m 42 x 346 MT40 5,5 m 4,4 m 42 x 394 MT40 6,1 m 5,0 m taipumaraja 1,5 mm pistekuormalle 1) Lähtökohta: 1-aukkoinen palkki, hyötykuorma 1,5 kn/m 2 (150 kg/m 2 ) tai pistekuorma 1 kn (10) kg. Rakennuslevy tai sisäverhouspaneeli Mahdollinen kattolista Rakennuslevy tai sisäverhouspaneeli Kuva 6. Katto- ja seinäverhouksen liitosdetalji 1:5. Katto- ja seinälevyjen välinen sauma täytetään tarvittaessa elastisella massalla.

8 RT ohjetiedosto 8 Lattian pintamateriaali Pontattu rakennuslevy* (havuvaneri 18 mm) Välipohjapalkisto, mitat ja jakoväli tarkistettava tapauskohtaisesti Eriste ja rakennuspaperi tarvittaessa Keraaminen laatta + kiinnityslaasti Teräsbetoni n mm*, kallistettu lattiakaivoon Vedeneristys Pontattu rakennuslevy** (havuvaneri 18 mm) Välipohjapalkisto***, mitat ja jakoväli tarkistettava tapauskohtaisesti Eriste tarvittaessa Harva rimoitus 45 x 45, k 300 (muodostaa samalla tilan sähköputkituksille) Sisäverhouslauta (tai rakennuslevy) * Rakennuslevy toimii välipohjaa jäykistävänä levynä sekä runkovaiheen työskentelytasona. Ilman- tai höyrynsulku tarvittaessa Tila LVIS-asennuksille Sisäverhouslauta * Teräsbetonilaatan paksuus riippuu mm.: - lattiakaivon tyypistä - märkätilan koosta - lattialämmityksestä - kynnysdetaljista ** Rakennuslevy toimii välipohjaa jäykistävänä levynä sekä runkovaiheen työskentelytasona. ***Käyttämällä märkätilassa muuta palkistoa matalampia palkkeja saadaan kuivan ja märkätilan lattiapinnat likimain samaan tasoon, ks. liitosdetalji 8. Kuva 7. Puurakenteinen kuivan tilan välipohja VP 1, leikkaus 1:10. Kuva 8. Puurakenteinen märkätilan välipohja VP 2, leikkaus 1:10. LVI-teknisten asennusten vuoksi saattaa olla tarpeen asentaa alapuolinen kattoverhous erillisen koolauksen avulla selvästi kantavan palkiston alapuolelle. Ilma- tai höyrynsulku voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa välittömästi alakattoverhouksen kiinnitysrimojen yläpuolelle,jolloin yläpuolisen välitilan tulee voida tuulettua viereiseen kuivaan tilaan.

9 9 ohjetiedosto RT YLÄPOHJA Yläpohjarakenne mitoitetaan aina tapauskohtaisesti. Kantavana rakenteena käytetään tavallisesti puuristikoita tai puupalkkeja. Yläpohja lämmöneristekerroksineen voidaan tehdä joko vaakasuoraan, jolloin vesikatto on selvästi erillään sen yläpuolella tai yläpohja tehdään vesikaton suuntaisena tai muuten kaltevaksi. Ratkaisutavasta riippumatta on tärkeätä huolehtia yläpohjarakenteen riittävästä tuuletuksesta. Yläpohjan tuuletusta varten jätetään räystäiden alle ulkoverhouksen ja vesikaton liitoskohtaan tuuletusrako (korkeus tavallisesti n. 25 mm). Kaltevissa yläpohjissa tulee lämmöneristekerroksen ja vesikaton aluskatteen väliin jättää tuuletusväli, jonka korkeus on vähintään 100 mm. Harjakaton yhteydessä jätetään lisäksi harjan kohdalle vähintään 300 mm korkuinen vapaa tila, joka on tuuletettu päädyistä. Yli 10 m pituisissa harjoissa tuuletettavuutta parannetaan asentamalla harjalle tuuletusputket. Tuuletusputket on asennettava myös huoneistoittain osastoituihin ullakkotiloihin. Vesikatteita on tarkemmin käsitelty RT-ohjekortiston ryhmässä 85. Lämmöneristeenä voidaan käyttää yleisimpiä eristemateriaaleja sekä puhallettavina että rulla- tai levytavarana. Puhallettavia lämmöneristeitä käytettäessä otetaan huomioon eristeen painuminen, joka on noin % puukuituvillalle ja 5 % mineraalivillalle. Rakenteen tulee täyttää lämmöneristysvaatimus myös eristeen painumisen jälkeen. Yläpohjan lämmönläpäisykerroin (U-arvo) saa olla enintään 0,16 W/m²K. Kattoristikoiden tai kattopalkkien päälle suositellaan asennettavaksi pontattu havuvanerilevytys, jonka paksuus on vähintään 15 mm, kun kattokannattajien jakoväli on k 900. Se jäykistää yläpohjarakennetta, toimii aluskatteena, eikä se edellytä räystään alapuolista verhousta. Yläpohjan alapinnan (sisäkaton) pintakerrosta koskevat samat vaatimukset ja ohjeet kuin edellä välipohjan osalta on mainittu. Vesikate* alusrakenteineen Pontattu havuvaneri Kattoristikon yläpaarre Lämmöneriste (tässä 300 mm) Kattoristikon alapaarre Ilman- ja höyrynsulku Poikittaiskoolaus (48x48, k 300, tila sähköasennuksille) Sisäverhouslauta tai rakennuslevy * Vesikate alusrakenteineen suunnitellaan tapauskohtaisesti käytettävän katemateriaalin mukaan, ks. RT-ohjekortisto, kohta 85. Kuvan rakenteella saavutetaan lämmönläpäisykerroin U = 0,15 W/m²K (vaatimus max 0,16). Kuva 9. Puurakenteinen yläpohja YP 1. Leikkaus 1:10.

10 RT ohjetiedosto 10 8 ULKOSEINÄ 8.1 Ulkoseinän runko Ulkoseinien runko tehdään kerroskorkeuden mukaan määrämittaan 2480 mm katkaistusta mitallistetusta puutavarasta. Kuvassa 10 on esimerkki tyypillisestä ulkoseinärakenteesta. Seinärakenne mitoitetaan aina tapauskohtaisesti kantavuus- ja jäykkyysvaatimusten mukaisesti. Runkotolppajako on tavallisesti k 600. Seinän kantavuutta vahvistetaan tarvittaessa tolppajakoa tihentämällä (esimerkiksi k 300 tai k 400) ja/tai käyttämällä useampaa rinnakkain sijoitettua runkotolppaa. Seinärakenne jäykistetään yleensä tarkoitukseen sopivilla tuulensuojalevyilllä, jotka jäykistävät rakennetta jo työmaavaiheessa. Jäykistämiseen voidaan käyttää myös sisäpuolisia rakennuslevyjä. Levyt ovat suositeltavia myös kalusteiden ja varusteiden kiinnittämiseksi. Vesikate* alusrakenteineen Pontattu havuvaneri Tuuletusväli (min 100 mm) Tuulensuojalevy** 25 mm Lämmöneriste (tässä 300 mm) / yläpohjan kantava palkisto, mitoitus tapauskohtaisesti Ilman- ja höyrynsulku Poikittaiskoolaus (48x48, k 300, tila sähköasennuksille) Sisäverhouslauta tai rakennuslevy * Vesikate alusrakenteineen suunnitellaan tapauskohtaisesti käytettävän katemateriaalin mukaan, ks. RT-ohjekortisto, kohta 85. ** Tuulensuojalevynä voidaan käyttää esimerkiksi säänkestävää puukuitulevyä, joka toimii myös osana lämmöneristystä. Kuvan rakenteella saavutetaan lämmönläpäisykerroin U = 0,14 W/m²K (vaatimus max 0,16). Kuva 10. Puurakenteinen yläpohja YP 2 (kalteva vesikaton suuntainen yläpohja). Leikkaus 1: Lämmöneristys Ulkoseinän lämmönläpäisykerroin (U-arvo) saa olla enintään 0,25 W/m²K. Tämä saavutetaan tavallisesti noin 170 mm:n (tolppakoko 48x172) eristepaksuudella käytettäessä lämpöä eristävää tuulensuojalevyä (esimerkiksi säänkestävää puukuitulevyä), joka osaltaan parantaa seinän lämmöneristyskykyä. Ulkoseinän lämmöneristävyyttä voidaan lisäksi parantaa asentamalla noin 48x48 lisäkoolaus joko kantavan rungon ulkotai sisäpuolelle. Tällöin kantavien runkotolppien koko voi olla myös 48x Ulkoverhous P3-luokan asuinrakennuksen ulkoseinän ulkopinnan luokkavaatimus on D-s2, d2 (2/-), joten ulkoverhoukseen voidaan käyttää puuta tai ulkokäyttöön tarkoitettuja puupohjaisia rakennuslevyjä. 8.4 Sisäverhous Seinän sisäpuolisten pintakerrosten luokkavaatimus on D-s2, d2 (2/-), jonka lisäksi vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota luokkiin kuulumattomilla tarvikkeilla. Sisäverhoukseen voidaan siten käyttää sekä puuta että yleisimpiä sisäkäyttöön tarkoitettuja rakennuslevyjä.

11 11 ohjetiedosto RT Ulkoverhous (paksuus min 21 mm, suositus 23 tai 28 mm laudan leveydestä riippuen) Tuuletusrako / kiinnityslaudat Tuulensuojalevy* 25 mm Lämmöneriste ja ulkoseinän kantava runko (48x172, k 600), mitat ja jakoväli tarkistettava tapauskohtaisesti Ilman- ja höyrynsulku Sisäverhouslauta tai rakennuslevy * Tuulensuojalevynä voidaan käyttää esimerkiksi säänkestävää puukuitulevyä, joka toimii myös osana lämmöneristystä. Kuvan rakenteella saavutetaan lämmönläpäisykerroin U = 0,24 W/m²K (vaatimus max 0,25). Kuva 11. Kantava ulkoseinä US 1. Leikkaus 1:10. Seinärungon sisäpuolelle voidaan tarvittaessa asentaa esimerkiksi 9 mm havuvanerilevy lisäjäykisteeksi, kalusteiden ja varusteiden kiinnittämiseksi, yms. Ulkoverhous (paksuus min 21 mm, suositus 23 tai 28 mm laudan leveydestä riippuen) Tuuletusrako / kiinnityslaudat Tuulensuojalevy* 25 mm Lämmöneriste ja ulkoseinän kantava runko** (48x172), mitat ja jakoväli tarkistettava tapauskohtaisesti Rakennuslevy*** Vedeneriste**** Keraaminen laatoitus kiinnityslaasteineen***** * Tuulensuojalevynä voidaan käyttää esimerkiksi säänkestävää puukuitulevyä, joka toimii myös osana lämmöneristystä. ** Kantavan rungon lisäksi asennetaan tarvittaessa lisäkoolaus laatoituksen alustana toimivaa rakennuslevyä varten. *** Laatoituksen alustaksi soveltuva rakennuslevy. **** Vedeneriste liitetään tiiviisti viereisten rakenteiden vedeneristeeseen tai höyrynsulkuun. ***** Keraaminen laatoitus ja vedeneriste voidaan korvata märkätilaan tarkoitetulla vedeneristeeksi luokitellulla muovipäällysteellä. Kuvan rakenteella saavutetaan lämmöneristysvaatimus U = 0,25 W/m²K. Kuva 12. Kantava märkätilan ulkoseinä US 2. Leikkaus 1:10. Ulkoverhous (paksuus min 21 mm, suositus 23 tai 28 mm laudan leveydestä riippuen) Tuuletusrako / kiinnityslaudat Tuulensuojalevy* 25 mm Lämmöneriste sekä ulkoseinän kantava runko (48x147, k 600), mitat ja jakoväli tarkistettava tapauskohtaisesti Lämmöneriste sekä vaakakoolaus (48x48, k 600) Ilman- ja höyrynsulku** Sisäverhouslauta tai rakennuslevy * Tuulensuojalevynä voidaan käyttää esimerkiksi säänkestävää puukuitulevyä, joka toimii myös osana lämmöneristystä. ** Ilman- ja höyrynsulku voidaan vaihtoehtoisesti asentaa vaakakoolauksen ulkopuolelle. Kuvan rakenteella saavutetaan lämmönläpäisykerroin U = 0,22 W/m²K (vaatimus max 0,25). Mikäli runkotolpan koko on 48 x 172, niin lämmönläpäisykerroin U = 0,19 W/m²K. Kuva 13. Kantava ulkoseinä US 3. Leikkaus 1:10. Seinärungon sisäpuolelle voidaan tarvittaessa asentaa esimerkiksi 9 mm havuvanerilevy lisäjäykisteeksi, kalusteiden ja varusteiden kiinnittämiseksi, yms.

12 RT ohjetiedosto 12 9 VÄLISEINÄ Väliseinän runko tehdään ulkoseinärungon tapaan kerroskorkeuden mukaan valmiiksi määrämittaan katkaistusta mitallistetusta puutavarasta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös viilupuusta tai liimapuusta valmistettuja väliseinärankoja. Seinärakenne mitoitetaan aina tapauskohtaisesti sen mukaan onko kyseessä kantava vai ei-kantava (kevyt) väliseinä. Runkotolppajako on tavallisesti k 600. Seinän kantavuutta voidaan tarvittaessa vahvistaa tolppajakoa tihentämällä (esimerkiksi k 300 tai k 400) ja/tai käyttämällä useampaa rinnakkain sijoitettua runkotolppaa. Väliseinä jäykistetään tarvittaessa tarkoitukseen soveltuvin rakennuslevyin. 9.1 Huoneistojen välinen seinä Huoneistojen välisen seinärakenteen tulee täyttää ilmaääneneristysvaatimus R'w 55 db. Osastoivana rakenteena sen tulee täyttää myös palonkestävyysvaatimus, joka P3-luokan rakennuksessa on EI 30. Huoneistojen välinen seinä ja sen liittymät osastoiviin rakenteisiin tehdään tiiviinä. Sähköasennuksien sijoittamista huoneistojen väliseen seinään tulee välttää. Mahdolliset sähkörasiat asennetaan eri kohdille seinän vastakkaisilla puolilla. Kuvassa 12 on esimerkki huoneistojen välisestä seinärakenteesta. 9.2 Asunnon sisäinen väliseinä Asunnon sisäinen väliseinä voi olla joko ei-kantava (kevyt) tai kantava. Ei-kantavat ja kantavat väliseinät tehdään samanaikaisesti ja runko kootaan samalla tavalla kuin ulkoseinät. Runkotolppien pituus ja yleensä myös poikkileikkausmitat ovat samat sekä ei-kantavissa että kantavissa väliseinissä. 2-kertainen rakennuslevy, yhteenlaskettu paino kg/m², esim. kartonkipintainen kipsilevy 2 x 13 mm(tai 9 mm havuvaneri + 13 mm kartonkipintainen kipsilevy) Eriste ja väliseinän kantava runko (48x97, k 600), mitat ja jakoväli tarkistettava tapauskohtaisesti Ilmaväli Kuvan rakenne täyttää sekä ilmaääneneristysvaatimuksen (min 55 db) että paloluokkavaatimuksen EI 30. Kuva 14. Huoneistojen välinen seinä VS 1. Leikkaus 1:10. Rakennuslevy tai sisäverhouslauta Eriste ja ilmansulku tarvittaessa ja väliseinän runko (66 tai 97 mm, k 600), mitat ja jakoväli tarkistettava tapauskohtaisesti Kuva 15. Ei-kantava asunnon sisäinen väliseinä VS 2. Leikkaus 1:10.

13 13 ohjetiedosto RT Rakennuslevy tai sisäverhouslauta Rakennuslevy * Vedeneriste** Keraaminen laatoitus kiinnityslaasteineen*** Eriste tarvittaessa ja väliseinän runko (66 tai 97 mm, k 300), mitat ja jakoväli tarkistettava tapauskohtaisesti * Laatoituksen alustaksi soveltuva rakennuslevy. ** Vedeneriste liitetään viereisten rakenteiden vedeneristeeseen tai höyrynsulkuun. *** Keraaminen laatoitus voidaan korvata märkätilaan tarkoitetulla muovipäällysteellä Kuva 16. Asunnon sisäinen kuivan tilan ja märkätilan välinen ei-kantava seinä VS 3. Leikkaus 1: Kuva 17. Kantavan ulkoseinän rakenneperiaate ikkuna-aukon kohdalla. Aukkojen pielissä käytetään tarvittaessa kahta tai useampaa runkotolppaa. Ikkuna-aukkojen yläpuolinen vahvistus tehdään tarvittaessa lisäpalkein.

14 RT ohjetiedosto 14 Liitosdetalji 1. Esimerkki ulkoseinän (US 1) ja yläpohjan (YP 1) liitoksesta. Pystyleikkaus 1:20. YP 1 Yläpohjan ontelo (ullakko) on jaettava osastoihin alapuolisten osastojen mukaan EI 30-luokan rakennusosin. Yläpohjan ontelon katkaiseva rakennusosa ulotetaan vesikaterakenteeseen (vesikatteen alapintaan). Myös mahdollinen räystään ontelo katkaistaan. US 1 Tuulenohjain tarvittessa Tiivistenauha Palkki, esim. 75 x 200 Tiivistenauha (esim. EPDM-kumi) Seinän höyryn- ja ilmansulku käännetään n. 150 mm aluslattialevyn päälle VP 1 Liitosdetalji 2. Esimerkki ulkoseinän (US 1) ja asunnon sisäisen kuivan tilan välipohjan (VP 1) liitoksesta. Pystyleikkaus 1:20. Ks. myös liitosdetalji 10. Seinän höyryn- ja ilmansulku ulotetaan kehäpalkin päälle Tiivistenauha Kehäpalkki; kiinnitetään kantavien palkkien päihin Lämmöneriste 50 mm Vasemmalla vaihtoehtoinen ratkaisu, jossa kehäpalkki on sijoitettu seinärungon ulkopintaan ja seinän höyryn- ja ilmansulku käännetään n. 500 mm palkiston alapintaan. Tiivistenauha (esim. EPDM-kumi) Seinän höyryn- tai ilmansulku käännetään n. 150 mm aluslattialevyn päälle Liitosdetalji 3. Esimerkki ulkoseinän (US 1) ja kuivan tilan alapohjan (AP 1) liitoksesta. Pystyleikkaus 1:20. Alapohjan kantava palkisto on kohtisuorassa ulkoseinää vasten. Kosteuden eristävä tiivistysnauha alajuoksun ja perusmuurin väliin Kehäpalkki; kiinnitetään kantavien palkkien päihin Tuuletettu ryömintätila (suositeltava korkeus 800 mm) AP 1 Alajuoksu ankkuroidaan perustuksiin Perustusratkaisut suunnitellaan tapauskohtaisesti Ryömintätila on suunniteltava ja rakennettava siten, että se tuulettuu tehokkaasti, ja ettei tilaan keräänny vettä, eikä ilmatilaan haihtuvasta kosteudesta ole haittaa rakenteiden toiminnalle ja kestävyydelle.

15 15 ohjetiedosto RT Liitosdetalji 4. Esimerkki huoneistojen välisen seinän (VS 1) ja yläpohjan (YP 1) liitoksesta. Pystyleikkaus 1:20. Yläpohjan ontelo (ullakko) on jaettava osastoihin alapuolisten osastojen mukaan EI 30-luokan rakennusosin. Yläpohjan ontelon katkaiseva rakennusosa ulotetaan vesikaterakenteeseen (vesikatteen alapintaan). EI 30-luokan osastoiva rakennusosa YP 1 VS 1 Yläpohjan höyryn- ja ilmansulku limitetään väliseinän ilmansulkuun Elastinen saumaus Tiivistenauha (esim. EPDM-kumi) Aluslattialevy katkaistaan väliseinän kohdalla Liitosdetalji 5. Esimerkki huoneistojen välisen kantavan seinän (VS 1) ja asunnon sisäisen välipohjan (VP 1) liitoksesta. Pystyleikkaus 1:20. VP 1 Välipohjan kantava palkisto kohtisuorassa väliseinää vasten. Palkisto ja aluslattialevy katkaistaan väliseinän kohdalla äänen sivutiesiirtymän ehkäisemiseksi. Välipohjan ilmansulku limitetään väliseinän ilmansulkuun Elastinen saumaus Kehäpalkki Liitosdetalji 6. Esimerkki huoneistojen välisen kantavan seinän (VS 1) ja alapohjan (AP 1) liitoksesta. Pystyleikkaus 1:20. Alapohjan kantava palkisto on kohtisuorassa väliseinää vasten. Palkisto ja aluslattialevy katkaistaan väliseinän kohdalla äänen sivutiesiirtymän ehkäisemiseksi. Tiivistenauha (esim. EPDM-kumi) AP 1 Ryömintätila on suunniteltava ja rakennettava siten, että se tuulettuu tehokkaasti, ja ettei tilaan keräänny vettä, eikä ilmatilaan haihtuvasta kosteudesta ole haittaa rakenteiden toiminnalle ja kestävyydelle. Kehäpalkki; kiinnitetään kantavien palkkien päihin Alajuoksu ankkuroidaan perustuksiin Kosteuden eristävä tiivistysnauha alajuoksun ja perusmuurin väliin Tuuletettu ryömintätila (suositeltava korkeus 800 mm) Perustusratkaisut suunnitellaan tapauskohtaisesti

16 RT ohjetiedosto 16 Poikittaistuet väliseinän kohdalla (k 600) Liitosdetalji 7. Esimerkki märkätilan väliseinän (VS 3) ja yläpohjan (YP 1) liitoksesta. Pystyleikkaus1:20. Kuvan esimerkissä kattoristikot ovat väliseinän suuntaisia. YP 1 VS 3 Höyryn- ja ilmansulkukaista, joka asennetaan runkotöiden yhteydessä ja limitetään myöhemmin tiiviisti yläpohjan höyryn- ja ilmansulkuun VP 1 AP 1 Lattian vedeneriste nostetaan seinälle vähintään 150 mm valmiin lattian tasosta Elastinen saumaus Lattian vedeneriste nostetaan seinälle vähintään 150 mm valmiin lattian tasosta Elastinen saumaus VP 2 Katon höyryn- ja ilmansulku käännetään seinälle n. 200 mm limittäinseinän vedeneristeen kanssa. AP 2 Liitosdetalji 8. Esimerkki märkätilan väliseinän (VS 3) ja asunnon sisäisen kuivan tilan välipohjan (VP 1) ja märkätilan välipohjan (VP 2) liitoksesta. Pystyleikkaus 1:20. Kuvan ratkaisussa on märkätilan puolella matalampi palkkikorkeus kuin kuivan tilan puolella. Näin lattiapinnat voidaan sovittaa likimain samaan tasoon. Märkätilan seinän vedeneriste limitetään vedenpitävästi lattian seinälle nostetun vedeneristeen päälle tai vedeneristyksen tulee muodostaa jatkuva saumaton rakenne niin, ettei seinää pitkin valuva vesi pääse lattian vedeneristeen taakse. Liitosdetalji 9. Esimerkki märkätilan väliseinän (VS 3) ja kuivan tilan alapohjan (AP 1) ja märkätilan alapohjan (AP 2) liitoksesta. Pystyleikkaus 1:20. Tuuletettu ryömintätila (suositeltava korkeus 800 mm) Ryömintätila on suunniteltava ja rakennettava siten, että se tuulettuu tehokkaasti, ja ettei tilaan keräänny vettä, eikä ilmatilaan haihtuvasta kosteudesta ole haittaa rakenteiden toiminnalle ja kestävyydelle.

17 17 ohjetiedosto RT US 2 Tiivistenauha (esim. EPDM-kumi) Lattian vedeneriste nostetaan seinälle vähintään 150 mm valmiin lattian tasosta Elastinen saumaus kallistus VP 2 Liitosdetalji 10. Esimerkki märkätilan ulkoseinän (US 2) ja asunnon sisäisen märkätilan välipohjan (VP 2) liitoksesta. Pystyleikkaus 1:20. Vrt. liitosdetalji 2. Märkätilan seinän vedeneriste limitetään vedenpitävästi lattian seinälle nostetun vedeneristeen päälle tai vedeneristyksen tulee muodostaa jatkuva saumaton rakenne niin, ettei seinää pitkin valuva vesi pääse lattian vedeneristeen taakse. Katon höyrynsulku käännetään seinälle n. 200 mm limittäin seinän vedeneristeen kanssa. Tiivistenauha (esim. EPDM-kumi) Kehäpalkki; kiinnitetään kantavien palkkien päihin (korkeus kuten märkätilan lattiapalkisto) VS 2 Väliseinän kohdalle asennetaan lisäpalkki VP 1 Liitosdetalji 11. Esimerkki asunnon sisäisen ei-kantavan väliseinän (VS 2) ja välipohjan (VP 1) liitoksesta. Pystyleikkaus 1:20. Kuvan esimerkissä välipohjapalkisto on väliseinän suuntainen.

18 RT ohjetiedosto 18 US 1 US 1 US 2 Ulkoseinän höyryn- ja ilmansulku lopetetaan märkätilan väliseinän kohdalla Vedeneriste (tai kosteudeneristys) VS 3 Liitosdetalji 12. Esimerkki ulkoseinän (US 1) kulmaratkaisusta. Vaakaleikkaus 1:20. Liitosdetalji 14. Esimerkki märkätilan väliseinän (VS 3) ja ulkoseinän (US 1 ja US 2) liitoksesta. Vaakaleikkaus 1:20. Ks. myös märkätilan välipohjan ja ulkoseinän liitos, liitosdetalji 10. US 1 Ulkoseinän höyryn- ja ilmansulku limitetään tiiviisti väliseinän ilmansulkuun VS 1 Liitosdetalji 13. Esimerkki huoneistojen välisen seinän (VS 1) ja ulkoseinän (US 1) liitoksesta. Vaakaleikkaus 1:20.

19 19 ohjetiedosto RT KIRJALLISUUTTA US 1 Polyeteenikaista Bitumihuopa Lautaparketti Parketin alushuopa Teräsbetonilaatta min 80 mm Suodatinkangas Polystyreeni 70 mm, 1 m:n reuna-alueella 140 mm Tasaushiekka 20 mm Salaojituskerros min 200 mm Perusmaa, kallistus salaojiin min 1:50 RT RakMK B10 Puurakenteet. Ohjeet Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2001) 24 s. RT RakMK C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (1998) 8 s. RT RakMK C2 Kosteus. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (1999) 11 s. RT RakMK C3 Rakennuksen lämmöneristys. Määräykset Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (lokakuu 2003, 2. korjattu painos) 5 s. Liitosdetalji 15. Esimerkki ulkoseinän (US 1), kuivan tilan maanvaraisen alapohjan ja harkkosokkelin liitoksesta. Pystyleikkaus 1:20. RT RakMK C4 Lämmöneristys. Ohjeet Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2003) 19 s. RT RakMK E1 Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2002) 26 s. Takasivu: Rakennejärjestelmän mitoitusperiaate.

20 RT ohjetiedosto 20 2 kpl yläsidepuita (paksuus á 48 mm) Runkotolpat, korkeus 2480 mm Väliseinän runkotolpat, korkeus 2480 mm Alasidepuu (paksuus 48 mm) 2480 mm Aluslattialevy (esim. vaneri), paksuus 18 mm n. 2,85 m Lattiapalkisto, korkeus min 220 mm Kuva 18. Rakennejärjestelmän mitoitusperiaate. Mitoituksen lähtökohtana on määrämittaan katkaistu 2480 mm korkea seinän runkotolppa (sekä väliseinissä että ulkoseinissä), ja rakennuslevyjen 2600 mm pituusmitta, jolloin saavutetaan noin 2,5 m huonekorkeus lattia- ja kattoverhousten paksuudesta riippuen (asuinhuoneen vähimmäiskorkeus pientalossa on 2,4 m). Tämän RT-ohjekortin laadintaan on osallistunut Rakennustietosäätiön toimikunta TK 170 Puurakenteet: arkkitehti Jussi Vepsäläinen, pj. johtaja Pertti Hämäläinen tekn. toht. Mika Leivo arkkitehti Jarmo Saari arkkitehti Jukka Jaatinen, siht. Esityön tähän RT-ohjekorttiin on tehnyt Jarmo Saari.