RT ohjetiedosto 2

Transkriptio

1 RT ohjetiedosto YLEISIMMÄT IKKUNATYYPIT JA ULKO-OVET Asuinrakentamisessa käytetään nykyään yleisimmin sisäänaukeavaa ikkunatyyppiä. Puitteita on tavallisesti kaksi tai kolme. Useimmissa tämän RT- ohjekortin kuvaesimerkeissä on käytetty sisäänaukeavaa ikkunaa, jonka sisäpuitteessa on kaksilasinen umpiolasi (MSE-ikkuna). Pientaloissa on perinteinen sisään- ulosaukeava ikkunatyyppi edelleen käyttökelpoinen. Sen sisäpuite voidaan tarvittaessa varustaa umpiolasilla. Tämän RT- ohjekortin ohjeita ja esimerkkiratkaisuja voidaan soveltaa myös sisään- ulos aukeavien ikkunoiden liittymiin. Kiinteä ikkuna on yleensä umpiolasielementti, joka on kiinnitetty joko omaan karmiin tai välittömästi rakennuksen runkoon (puurunkoinen lasiseinä). Runkoon tehtävissä lasituksissa tulee ottaa huomioon mahdolliset rakenteiden taipumat, etenkin monikerroksisissa rakennuksissa. Umpiolasin asennus ja tiivistys tehdään RT- ohjekortin RT 4-04 Puuikkunan lasitus umpiolasilla ohjeita soveltaen. Umpiolasi suositellaan sijoitettavaksi seinärakenteeseen siten, että se on mahdollisimman lähellä seinän sisäpinnan tasoa. Muussa tapauksessa saattaa esiintyä kosteuden tiivistymistä umpiolasin reuna- alueille etenkin kosteissa tiloissa. Umpiolasin asennusvara on mitoitettava niin väljäksi, että rakenteiden mahdolliset painumat eivät aiheuta lasielementin rikkoutumisvaaraa. Työmaalla tehtävän lasituksen asennusvaran on oltava vähintään 5 mm ympäriinsä (lasielementin yläpuoliseksi asennusvaraksi suositellaan mm). Umpiolasin alapuolinen asennusvara on tuuletettava. Kuvassa on esitetty yleisimpiä avattavan ja kiinteän ikkunan poikkileikkauksia. Kiinteän umpiolasiseinän ratkaisuperiaatteita on esitetty kuvissa ja 5. Kuva. (CAD) Yleisimpiä puuikkunoita, pystyleikkauksia. Vasemmalta sisäänaukeava (MSE) ikkuna, sisään-ulosaukeava ikkuna ja kiinteä umpiolasi-ikkuna. Sisäänulosaukeava ikkuna on mahdollista tehdä myös siten, että sisäpuitteessa on kaksinkertainen umpiolasi. Tilauksesta voidaan teettää myös näistä poikkeavia ikkunoita. Ulko-ovet ovat joko yksin- tai kaksinkertaisia. Yksinkertaista ulko- ovea suositellaan vain sisäänkäynneissä, joissa on tuulikaappi ja toisena ovena tuulikaapin sisäovi. Ulko- ovet on suositeltavaa tehdä ulospäin avautuvina. Jos ulko- ovi joudutaan tekemään sisäänpäin avautuvana, se tehdään tavallisesti yksinkertaisena, esimerkiksi ranskalaisen parvekkeen ovi. Kaksinkertaisena se voidaan toteuttaa, jos sisempi ovi tehdään hieman ulompaa ovea suurempana, sisäänaukeavien ikkunoiden tapaan, jotta molemmat ovilevyt avautuisivat vähintään noin 90 astetta. Ikkuna- ja ovivalmistajien karmi- ja puiteprofiilit ja niiden mitoitus poikkeavat jonkin verran toisistaan, mikä on syytä ottaa huomioon liittymien yksityiskohtien suunnittelussa. Kuva. Yleisimpiä puu-ulko-ovia, pystyleikkauksia. Vasemmalta oikealle lämpöeristetty umpiovi mahdollisella sisäovella, -kertainen lasiovi ja -kertainen lasiovi. Tilauksesta voidaan teettää myös näistä poikkeavia ovimalleja.

2 ohjetiedosto RT Pystyleikkaus :5 Vaakaleikkaus :5 Yläpuolinen asennusvara mm Lasituslista vähintään x 54 (ruuvikiinnitys runkotolppaan asti) Höylätty runkotolppa, tässä 54 x 0 (voidaan myös työstää esimerkiksi katkoviivoin esitettyyn muotoon) Välilista, paksuus vähintään 8 mm, syvyys määräytyy umpiolasielementin paksuuden mukaan Alavaakalistan yläpinta höylätään ulospäin kaltevaksi Tuuletusreiät Ø 8 mm (vähintään kpl / lasielementti tai k 400 mm) A Pystyleikkaus :5 Kuva 4. Kiinteä umpiolasiseinä. Rakenne vastaa kuvan A ratkaisua. Vaakaleikkaus :5 Höylätty runkotolppa Alavaakalistan alapinnassa tuuletusurat (vähintään kpl / lasielementti tai k 400 mm) Lasituslista paksuus vähintään 8 mm (ruuvikiinnitys) B Kuva. (CAD). Esimerkkejä kiinteästä lasiseinästä, jossa kolmilasinen umpiolasi on kiinnitetty puulistoilla välittömästi rakennuksen runkoon. Runkorakenteet suositellaan tehtäväksi liimatusta puutavarasta mahdollisen kieroontumisen estämiseksi etenkin suurehkojen yhtenäisten lasiseinien yhteydessä. Kuvan B ratkaisussa runkorakenteet ovat osittain säälle alttiina. Pysty- ja vaakaleikkaukset :5. RT 4-04 Puuikkunan lasitus umpiolasilla.

3 5 ohjetiedosto RT AUKKOJEN VAIKUTUS RAKENNUSRUNKOON. Ikkuna- ja oviaukot Ikkuna- tai oviaukko voidaan sijoittaa puurunkoiseen ulkoseinään lähes vapaasti. Seinärakenteen mitoituksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon mm. aukon yläpuoliset kuormat sekä aukon vaikutus seinän jäykistykseen ja kestävyyteen tuulikuormia vastaan. Aukon korkeuden merkitys on vähäinen, mutta aukon leveys vaikuttaa sekä viereisten pystyrakenteiden että yläpuolisten vaakarakenteiden mitoitukseen. Tavallisesti joudutaan ikkunan yläpuolista vaakarakennetta vahvistamaan aukon ylittävällä vaihtopalkilla, joka tarvittaessa tuetaan päistään ylimääräisillä pystytolpilla. Aukkojen yläpuoliset palkkirakenteet mitoitetaan tapauskohtaisesti. Kuvissa 9... on esimerkkejä eri kokoisten ikkuna-aukkojen vaikutuksesta ulkoseinän runkorakenteeseen. Kuva 9. Esimerkki ikkuna-aukon sovittamisesta ulkoseinän runkorakenteisiin. Leikkaus ja aksonometria :50. Kuva 8. Esimerkki ulkolistoituksesta. Kuva 0. Esimerkki ikkuna-aukon sovittamisesta ulkoseinän runkorakenteisiin. Leikkaus ja aksonometria :50.

4 RT ohjetiedosto 0 Kuva 0. Puurakenteinen lasikatto ja -seinä. Kuva. Esimerkki vesikaton lappeen suuntaisen ikkunan sovittamisesta kattorakenteisiin. Ikkuna-aukon koko ja sijainti suositellaan suunniteltavaksi siten, että kattopalkkien katkaisut minimoidaan. Rakenteet mitoitetaan aina tapauskohtaisesti. Poikittaiset tukirakenteet sijoitetaan siten, että ikkunaaukon sisäpuoliset pielirakenteet mahdollistavat tehokkaan ilman kierron ja optimaalisen valon saannin. Aksonometria ja leikkaus :50.

5 ohjetiedosto RT IKKUNAN JA OVEN LIITTYMI- NEN SEINÄRAKENTEESEEN. Ikkunan sijainti seinärakenteen syvyyssuunnassa Ikkunan sijoitukseen seinän syvyyssuunnassa vaikuttavat seinärakenteen paksuus ja karmin syvyysmitta. Useimmiten karmisyvyys on jonkin verran seinän paksuutta pienempi. Ikkunat voidaan teettää myös mittatilaustyönä siten, että karmisyvyys vastaa seinän paksuutta tai on muuten halutun suuruinen. Lämpöteknisesti on edullista sijoittaa ikkuna seinän lämmöneristeen kohdalle ja sisäpuite likimain sisäverhouksen tasoon. Tällöin ikkunan alapuolella mahdollisesti olevasta lämmittimestä kohoava ilmavirtaus nostaa sisälasin pintalämpötilaa ja ehkäisee ikkunavetoa sekä kosteuden tiivistymistä lasin sisäpintaan. Karmin ulkopinnan sijainti suhteessa seinän ulkopintaan vaikuttaa ulkopuolisiin listoituksiin ja pellityksiin. Lasipinnan ja julkisivupinnan välisellä suhteella sekä listoituksella on huomattava merkitys rakennuksen ulkonäölle. Perinteisesti on puutalojen ikkunat sijoitettu seinän ulkopinnan tasoon. Kuvissa... on vaihtoehtoisia esimerkkejä ikkunan sijoittamiselle ulkoseinään. Lauta x 70 Sisäpuolinen peitelista x 45 Ulkopuolinen peitelista x 45 Vesipellin alla sinkitystä laattateräksestä (esimerkiksi x 0) taivutetut kannakkeet k 00 mm, tai tukeva lauta. Vesipellin vähimmäiskaltevuudeksi suositellaan 0, ks. myös RT Kuva. (CAD) Esimerkki ikkunan liittämisestä ulkoseinään. Vaaka- ja pystyleikkaus :0. Ikkunakarmin sisäpinta on sisäverhouksen sisäpinnan tasossa. Kuvan seinärakenne on esitetty tarkemmin RT-ohjekortin RT kuvassa 0. Ikkunan yläkarmin liittyminen seinärakenteeseen voidaan tehdä myös kuten kuvassa Lauta x 95 Muotoon höylätty puu (50 x 75), pellitetty sekä peitelista x 45 Vesipellin alla sinkitystä laattateräksestä (esimerkiksi x 0) taivutetut kannakkeet k 00 mm, tai tukeva lauta RT Pientalon puurakenteet. RT 4-00 Ikkunan vesipellit. Kuva. (CAD) Esimerkki ikkunan liittämisestä ulkoseinään. Vaaka- ja pystyleikkaus :0. Ikkunakarmin sisäpinta on sisäverhouksen ulkopinnan tasossa. Ratkaisu soveltuu etenkin rakennuslevyjä sisäverhouksessa käytettäessä, ks. myös kuva 5. Vastaava julkisivukaavio on esitetty kuvassa 9.

6 RT ohjetiedosto Rima x Kuva 0. (CAD) Kiinteän umpiolasielementin liittyminen ulkoseinään.vaaka- ja pystyleikkaus :0. Ratkaisu vastaa kuvan A järjestelmää. Rakenteiden mahdollisen painuman vuoksi suositellaan umpiolasielementin yläpuoliseksi asennusvaraksi vähintään 0 mm. Ratkaisua ei suositella kosteisiin tiloihin umpiolasin reuna-alueiden mahdollisen kondenssiriskin vuoksi. Muotoon höylätty puu (45 x 70), pellitetty Kulmalista Alavaakapuu kiinnitetään tukevasti runkorakenteisiin, jotta se kantaa umpiolasielementin painon. Alavaakapuuhun porataan tuuletusreiät siten, että lasielementin alatila on yhteydessä ulkoilmaan. 4 Vesipellin alla sinkitystä laattateräksestä (esimerkiksi x 0) taivutetut kannakkeet k 00 mm tai tukeva lauta 4 Kuva. (CAD) Kiinteän umpiolasielementin liittyminen ulkoseinään. Vaaka- ja pystyleikkaus :0. Ratkaisu vastaa kuvan B järjestelmää. Lasituslistojen mitoitus riippuu umpiolasielementin paksuudesta ja seinän runkorakenteiden mitoituksesta. Rakenteiden mahdollisen painuman vuoksi suositellaan. umpiolasielementin yläpuoliseksi asennusvaraksi vähintään 0 mm. Ratkaisua ei suositella kosteisiin tiloihin umpiolasin reuna-alueiden mahdollisen Lauta x 58 Muotoon höylätty puu (45 x 70), pellitetty Höylätty lauta x 0 Höylätty lista x 8 4 Alalista x, alapinnassa tuuletusurat Vesipellin alla sinkitystä laattateräksestä (esimerkiksi x 0) taivutetut kannakkeet k 00 mm, tai tukeva lauta 4 5

7 7 ohjetiedosto RT /80.../00 Lauta x 58 Kulmalista (tai kaksi erillistä listaa) Muotoon höylätty puu (45 x 70), voidaan tarvittaessa pellittää. Asennus voidaan tehdä myös kuten kuvassa 5. Vesipellin alla muotoon höylätty puu, joka kiinnitetään tukevasti seinärakenteeseen Kuva 5. (CAD) Esimerkki ulko- oven sovittamisesta ulkoseinään ja alapohjaan. Vaaka- ja pystyleikkaus :0. Ovikarmin ulkopinta tuulensuojalevyn ulkopinnan tasossa (vastaa kuvan 6 ikkunasovitusta) /80.../ Rima x Peitelista x Muotoon höylätty puu (45 x 70), pellitetty Höylätty rima, tässä x 45 4 Vesipellin alla tarvittaessa muotoon höylätty rima 5 Puu, tässä 50 x 50 Kuva 6. (CAD) Esimerkki ulko- oven sovittamisesta ulkoseinään ja alapohjaan. Vaaka- ja pystyleikkaus :0. Ovikarmin ulkopinta ulkoverhouksen sisäpinnan tasossa.