Heinrich Riethmüller. Saksan kirjakauppiaiden pörssiyhdistyksen johtaja. Frankfurtin kirjamessujen 2014 avajaistilaisuus. 7.

Transkriptio

1 8-12 lokakuuta 2014 FRANKFURTIN KIRJAMESSUT Guest of Honour Suomi Heinrich Riethmüller Saksan kirjakauppiaiden pörssiyhdistyksen johtaja Frankfurtin kirjamessujen 2014 avajaistilaisuus 7. lokakuuta 2014 HUOM: FINNISCH Hyvät kaikkien maailman kielten kollegat,

2 hyvät naiset ja herrat, Saksan kirjakauppiaiden pörssiyhdistykseen kuuluvien kustantamojen ja kirjakauppiaiden nimissä toivotan teidät sydämellisesti tervetulleiksi 66. Frankfurtin kansainvälisten kirjamessujen avajaisiin. Kiitän teitä siitä, että olette tulleet Frankfurt am Mainiin avaamaan vuoden 2014 Frankfurtin kirjamessut kanssamme. Minulle on ilo saada avata kirjamessut pörssiyhdistyksen johtajana nyt ensimmäistä kertaa, ilo monestakin eri syystä. On ilo toivottaa tervetulleiksi kustantajia, kirjakauppiaita ja muita kirja-alan toimijoita koko maailmasta. Kerran vuodessa kansainvälinen kirja-ala kokoontuu tänne Frankfurt am Mainiin. Se on vaikuttavaa. Olen myös iloinen voidessani toivottaa tervetulleeksi kirjamessujen teemamaan Suomen. On hienoa, että me kirjakauppiaat, kustantajat ja lukijat saamme mahdollisuuden keskustella suomalaisten kollegojemme ja kirjailijoiden kanssa ja perehtyä suomalaiseen kirjallisuuteen entistä paremmin lukuisien eri tilaisuuksien ja esittelyjen kautta. Toivotan suomalaiset vieraamme sydämellisesti tervetulleiksi. Tämänvuotisten messujen avaaminen on minulle ilo eräästä muustakin syystä: voin nimittäin kertoa myönteisestä kehityksestä Saksan kirjamarkkinoilla. Koskaan aiemmin ei ole myyty niin paljon kirjoja kuin viime vuonna, digitaalisessa tai painetussa muodossa, ja ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen perinteisten kirjakauppojen myynti on hiukan kasvanut. Näitä maailman suurimpia, nyt jo 66. kertaa järjestettäviä kirjamessuja ei pidetä suotta juuri täällä Frankfurt am Mainissa. Saksan kirjamarkkinoita voidaan pitää maailmanlaajuisena esikuvana; ne ovat myös maailman toiseksi laajimmat. Saksankielisen kirjatuotannon laatu ja monipuolisuus ovat vailla vertaa. Ansio tästä kuuluu tietenkin monille loistaville kirjailijoillemma, mutta toisaalta laatu ja monipuolisuus selittyvät myös ainutlaatuisella infrastruktuurillamme: meillä on noin kustantamoa ja kirjakauppaa. Ne ovat kyenneet innovoimaan ja löytämään uutta sekä tukeneet kirjallisuutta ja kulttuuria innostuneesti ja ammattimaisesti. Saksan kirja-alan vahvuus ei rakennu pelkästään lujalle perustalle, jonka muodostavat kustantamot ja kirjakaupat. Saksan kirja-alalle on leimallista myös avoin suhtautuminen kaikkeen uuteen: Vaikka me kustantamot ja kirjakaupat emme ehkä viitisen vuotta sitten olleet vielä varmoja roolistamme yhä digitaalistuvammassa maaailmassa, voimme nyt ylpeinä todeta vastanneemme digitaalistumisen haasteisiin, niin että kustantamot ja kirjakaupat ovat edelleen ratkaisevasti vaikuttamassa markkinoilla. Saksan kirja-ala on mukana digitaalisessa muutoksessa, sen liikkeellepanevana voimana sillä me koemme sen mahdollisuudeksi. Me rakennamme hyväksi havaitun varaan ja ajattelemme uudella tavalla. Me panostamme online-offline -symbioosiin, yhdistämme digitaalisen ja analogisen, mobiilin ja perinteisen. Juuri tämä symbioosi vastaa sellaisiin kysymyksiin kuin Ostammeko vastaisuudessa vain näyttöpäätteeltä? Tai Millainen kirja-ala on 20 vuoden kuluttua? Meitä yhdistää usko siihen,

3 että moninaisuuteen kätkeytyy kulttuurista voimaa. Ja juuri siksi on paljon sellaista, mistä emme halua emmekä saakaan luopua. Tämän päivän asiakkaat ovat erilaisia, asiakaskunta on muuttunut viime vuosina. Asiakkaat ovat vaativampia ja erittäin hyvin perillä asioista. He haluavat ostaa online helppouden vuoksi ja käydä kirjakaupoissa silloin, kun he haluavat keskustella muiden kanssa, löytää uusia kirjoja ja tuntea ne käsissään. He haluavat lukea digitaalisessa muodossa, joko näyttöpäätteeltä, e-kirjojen lukulaitteelta tai älypuhelimesta - mutta eivät yleensä vain tässä muodossa. He haluavat löytää internetistä nopeasti tietoa uutuuksista tai saada selville, mitä jostakin tietystä aiheesta on julkaistu, mutta he arvostavat myös kirjakauppojen asiantuntemusta valikoiman suhteen. Aiemmin kirja-ala oli lähes yksin vastuussa tiedonvälityksestä. Nyt kirja-alalla on kilpailijoita, joilla ei ole perinteisiä sidoksia markkinoillemme. Ne hoitavat tekstiensä kirjoittamisen, kustantamisen ja markkinoinnin uusin ideoin ja uudella tekniikalla. Markkinat ovat monipuolistuneet, ja monien riskien ohella esiin nousee myös mahdollisuuksia. Modernien, nopealiikkeisten kirjamarkkinoiden on kehitettävä digitaalisia valmistus- ja jakelukanavia, jos ne haluavat pysyä ajan tasalla ja muuttua. Jos modernit, nopealiikkeiset kirjamarkkinat haluavat säilyttää merkityksensä, ne tarvitsevat myös perinteisiä kirjakauppoja kulttuurivälittäjinä. Kirja-alan on nähtävä itsensä palveluntarjoajana. Lukijoiden ja ostajien tarpeet ovat niin moninaiset, että myös palvelutarjonnan on oltava moninaista. Digitaalinen muutos on kirja-alalle suuri mahdollisuus. Mikään muu ei täytä uusia, moninaisia tarpeita niin hyvin kuin uudenlainen kirjakauppa, joka ei rakennu enää vain perinteisten myymälöiden varaan. Monikanavaisuus ei ole kirja-alalle vain muodikas ilmaus vaan vakavasti otettava asia. Onhan selvää, että asiakas pysyy asiakkaana ainoastaan, jos hän voi valita monista eri vaihtoehdoista. Ja juuri siksi kirja-ala investoi monikanavaisuuteen, yhdistää verkkomyynnin perinteiseen myyntiin, rakentaa niistä symbioosin. Perinteisen kirjamyynnin puolelta symbioosiin tulee pätevä neuvonta, ja ympärivuorokautinen saatavuus ja täsmällinen palvelu ovat vähittäiskaupan edelläkävijöitä. Tämä näkyy myös viime vuosien myyntikehityksestä: valikoimastaan huolehtineet ovat pärjänneet paremmin kuin pelkkää verkkokauppaa käyvät. Tämän on mahdollistanut juuri mainitsemani symbioosi. Moninaisuudesta kasvaa kulttuurinen voima. Sen ovat osoittaneet myös Saksan monet kustantamot, jotka julkaisevat vuosittain noin uutta nimikettä sisältöjä, jotka ovat sävyltään ja muodoltaan mitä erilaisimpia, luovasti työstettyjä, tieto- ja tiedekirjallisuuden huipputuotteita, lasten- ja nuortenkirjoja, ja niistä ollaan ulkomailla kovin kiinnostuneita. Tämä moninaisuus on meidän esimerkillisille markkinoillemme luonteenomaista, samoin kuin kattavana säilynyt kirjakauppaverkosto.

4 Globalisaatio on saavuttanut meidätkin jo aikaa sitten. Kun Jeff Bezos perusti Amazonin 20 vuotta sitten ajatuksenaan siirtää koko kirjamaailma nettiin, online-myyntiin, me vielä puistimme epäuskoisina päätämme. Mikään muu yritys ei ole muuttanut ja ravistellut alaamme niin voimakkaasti kuin Amazon, jo monopolimittoja lähentelevä maailmanlaajuinen konserni. Mutta myös perinteiset markkinatoimijat, kustantamot ja kirjakaupat, ovat muuttuneet. Epäuskoista uudelle kilpailijalle naureskelua seurasi aluksi pelkoi toimeentulosta, mutta tämän jälkeen alalla seurasi lähentyminen, päätös olla luovuttamatta markkinaosuuksia vastaan panematta. Nyt voimmekin jo hyvällä syyllä sanoa, että pelko on väistynyt ja tehnyt tilaa todellisuudentajulle ja omanarvontunnolle. Kulunutta vuotta ovat leimanneet Amazoniin liittyvät kiistat. Aluksi kyse oli ennen kaikkea ongelmallisista työehdoista. Tätä seurasi keskustelu vähäisistä veroista, joita yritys Saksaan maksaa, ja lopuksi esillä olivat yritykset kiristää suurempia alennuksia tavoiteltaessa sekä vielä uuden logistiikkakeskuksen rakentaminen Puolaan, mikä tarkoittaa paitsi työpaikkojen siirtymistä sinne myös ekologisesta epäilyttävää mallia. Täysin objektiivisesti tarkastellen on todettava, että Amazon on kehittänyt standardeja ja pakottanut kustantamot ja kirjakaupat pohtimaan ja laajentamaan omaa yritystoimintaansa. Me kaikki olemme ponnistelleet suunnattomasti, jotta pysyisimme uuden kilpailijamme vauhdissa, ja voimme ylpeinä todeta, että olemme siinä onnistuneet. Saksan kirja-ala kykeni hahmottamaan sisältöjen digitalisoinnin riskit ja mahdollisuudet nopeasti, ja loi libreka!:n, koko maailmassa ainutlaatuisen digitaalisen alustan; kustantamot ovat julkaisseet useimmat kirjat perinteisen ohessa myös digitaalisessa muodossa ja ovat menestyneet sähkökirjakaupassa. Kirjakaupat ovat investoineet uusiin online-myyntimuotoihin ja tarjoavat mahdollisuuden sähköiseen lukemiseen niin paikallisesti kuin verkossa. Näin saksan kirjamyynti on saatu menestyksen tielle. Saksan kirjamarkkinat ovat maailmanlaajuisesti esikuva, koska niillä kirja nähdään kulttuurisen ja taloudellisen hyödykkeen symbioosina. Juuri tähän perustuvat Saksan kirjamarkkinoiden lisäarvoa tuottavat rakenteet. Amazonin kaltaisten kansainvälisten online-yritysten pyrkimys keksiä kirjoilla käytävä kauppa uudelleen ei tule onnistumaan. Amazon yrittää uskotella meille, ettei kustantamoja ja kirjakauppoja oikeastaan enää tarvita, sillä konserni haluaa itse muodostaa monopolin koko arvonlisäketjun kaikissa vaiheissa, kirjailijasta lukijaan. Tämä uusi maailma on oikeastaan vanha maailma. Vanha maailma, jolle on leimallista väärinymmärretty pyrkimys toteuttaa menneiden vuosisatojen talousliberalismia. Digitaalinen aikakausi asettaa kuitenkin uusia, erilaisia vaatimuksia myös politiikalle, sillä internet pyrkii luomaan mitä suurimpia monopoleja, luo uudenlaista digitaalikapitalismia, joka välttelee valtiollista ja yhteiskunnallista valvontaa. Näin on kaikkien internetin hallitsijayrityksien kohdalla ei vain niiden, jotka käyvät kauppaa kirjoilla. Jaron Lanier, Saksan kirjakauppiaiden yhdistyksen rauhanpalkinnon tämänvuotinen saaja, on käyttänyt tätä käsitettä hallitsijayritykset. IT-alan uranuurtajana hän kritisoi vallan keskittymistä internetissä voimakkaasti. Hänelle internetin tietotalous on uudenlaista feodalismia.

5 Jos haluamme välttyä tilanteelta, jossa meitä pian hallitsevat vain harvat yritykset, meidän on tunnistettava nämä vaarat. Kustantamoina ja kirjakauppoina emme kuitenkaan saa vain valittaa, vaan meidän on jatkuvasti tarkistettava tarjontaamme ja sovitettava sitä asiakkaidemme tarpeiden mukaan, kuten olemme viime vuosina tehneetkin. Meidän on tuotava esiin vaihtoehtoja. Kuluttajina ja lukijoina taas on meistä kiinni, tuemmeko ostopäätöksillämme voimia, jotka edustavat kulttuuria, laatua, luovuutta, alueellisuutta ja reiluja työehtoja. Uusi keskustelu on oikeastaan vasta alkanut, ja se voi johtaa todelliseen arvomuutokseen. Olemme nimittäin jo kyenneet kiinnittämään suuren yleisön huomion siihen, ettei se, mikä on teknisesti toteutettavissa tai erityisen kätevää, ole välttämättä aina oikein. Uskon symbioosiin, jossa kohtaavat online ja offline, digitaalinen ja analoginen, mobiili ja perinteinen. Tekniikkaa voidaan suunnata yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Uudelleenajattelu on mahdollista.