7. Akselit. 7.1 Akseli koneenrakennuksessa KONEENSUUNNITTELU II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. Akselit. 7.1 Akseli koneenrakennuksessa KONEENSUUNNITTELU II"

Transkriptio

1 7. Akselit 7.1 Akseli koneenrakennuksessa Levyrakenteet, ruuvit ja rungot ovat yleensä staattisia konerakenteita. Ne välittävät kyllä monenlajisia ja -suuntaisia voimia, sijoittavat osia ja niiden eri kohtia tarkasti avaruuteen, liittävät itseensä muita osia, mutta ne eivät juuri koskaan liiku, eivät ainakaan tarkoituksellisesti. Jos ne tehdään liikkuviksi, tarvitaan aina jonkinlainen ohjausjärjestelmä sekä voima niiden liikuttamiseen. Ohjausjärjestelmä voi määrätä liikeradan, mutta myös aseman ja ajankohdan suhteessa muiden osien toimintaan ja kokonaistoimintoihin. Akselit muodostavat aivan oman muista poikkeavan ryhmänsä koneenrakennuksessa. Ne ovat jokseenkin aina pyöriviä ja koko niiden tarkoitus perustuu pyörimisliikkeeseen. Pyörimisliike on koneenrakennuksen yleisin liikemuoto ja sille on todella hyvät perusteet: - pyörimisliike voi olla jatkuvaa ja silti kappale säilyy paikoillaan - liikkeen ohjaus on mahdollisimman yksinkertainen, tarvitaan vain laakerointi - kiihtyvyys suuntautuu pyörimiskeskiötä kohti, joten keskittämällä materiaali symmetrisesti keskiakselin suhteen liike ei aiheuta massavoimia akselin ulkopuolelle - akselien valmistusmenetelmä, sorvaus, tuottaa automaattisesti massavoimien suhteen tasapainoisen tuloksen Hyvä tasapainoisuus ja helppo liikkeen ohjaus antaa mahdollisuuden käyttää suuriakin pyörimisnopeuksia. Tällöin kohtuullisellakin vääntömomentilla voidaan siirtää erittäin suuria tehoja. Lisäksi tehonsiirto on lähes häviötöntä, sillä akselin pintanopeuksien ollessa pieni myös ilmanvastus jää vähäiseksi. Vierintälaakerit eivät nekään vaadi suuria kitkatehoja. Akseleilla on myös negatiivisia ominaisuuksia. Monet seikat, kuten paino, laakereiden ominaisuudet, umpimateriaalin käyttö jne. pyrkivät minimoimaan akselin läpimittaa. Käytettäessä suurehkoja akselipituuksia ja tukivälejä akselista tulee sekä väännön että taivutuksen suhteen joustavia, mikä johtaa värähtelyherkkyyteen. Tämä joustavuus on aivan eri luokkaa kuin muilla kone-elimillä varsinaisia jousia lukuunottamatta. Akseli on todella koko koneenrakennuksen dynaaminen perusosa, lähes ainoa aktiivinen "työtätekevä". Lukuisat muutkin liiketarpeet kuin pyöriminen, johdetaan akselin pyörimisliikkeestä. Tällöin nämä osat kiinnitetään napaliitoksilla akseliin, joka tarjoaa niille sekä liikkeen, voiman että ohjauksen. Jos akselin vääntö- ja/tai taivutusmomentti vaihtelevat käynnin aikana, akselin joustavuus myös napaliitoksessa aiheuttaa ongelmia, jotka kuuluvat koneenrakennuksen vaikeimpiin. 177

2 Akselin ja siihen liittyvän pyörimisliikkeen merkitys on nähtävissä myös historiallisessa kehityksessä: a) Hydrostatiikkaa on osattu käyttää kauan ennen akselia veneissä, kalanpyydysten kohoissa, melan käytössä jne. Veden voima tunnettiin hyvin veneen joutuessa myrskyyn tai koskeen. Vasta vesipyörä ja siihen liittyvä pyörivä akseli mahdollistivat jatkuvatoimisen myllyn rakentamisen. Sitä seurasivat vesivasarat ja koskivoiman käyttö koko teollisuuden käyttövoimana. b) Tuultakin käytettiin sen liike-energian vuoksi purjelaivoissa. Tuulimyllyn edellytyksenä oli myös akselit ja pyörimisliike. c) Kotieläinten vetokykyä käytettiin maanviljelyksessä tuhansia vuosia. Vasta v amerikkalainen papin poika Cyrus Hall McCormick keksi 22-vuotiaana johtaa hevosen hinaaman laitteen pyöristä pyörimisliike itse laitteen toimintoihin. Tätä elonkorjuukonetta seurasivat lukuisat muut maatalouden koneet. Tyypillinen esimerkki hyvän idean iskostumisesta perusratkaisuksi on, että leikkuupuimuri keksittiin muuttaa hinattavasta laitteesta omamoottoriseksi vasta varsin myöhään 1930-luvulla. Traktorikin toimi edelleen vain hevosena, eli hinaustehtävissä. 7.2 Akseliin kohdistuvat voimat Peruskuormitus Jokseenkin kaikki akselit on laakeroitu kahdesta pisteestä, jolloin niiden asema on täydellisesti määritelty. Laakereista toisen tulee kyetä ohjaamaan akselia myös aksiaalisuunnassa, sillä vain poikkeustapauksissa aksiaalinen ohjaus voi tulla muualta, esim. akselille kiinnitetyn työkappaleen kautta. Kuva 7.1 Akselin peruskuormitus Kuvassa vasen laakeri on vapaa ja ohjaa ainoastaan radiaalisesti, ohjaava oikea laakeri myös aksiaalisesti. Aksiaaliohjauksesta suunnat voidaan jakaa molemmille laakereille, mutta silloin tarvitaan riittävää tarkkuutta. Jos kumpikin laakeri on tyypiltään ohjaava, tarvitaan ainakin toisen runkokiinnitykseltä joustavuutta. Laakerivoimat muodostuvat reaktiona akselia kuormittavista voimista. Akselin kuormitusvoimat tulevat yleensä siihen liitettyjen osien kautta sekä voimana että painona. Harvoin liitännäisosaa voidaan kuormittaa niin, että kuormituksen resultantti kulkisi suoraan akselin keskiön kautta. Niinpä liitännäisen kautta kohdistuukin akseliin 178

3 radiaalivoima Q, aksiaalivoima T, vääntömomentti M v ja kaatomomentti M k. Liitännäisosia voi olla useampiakin, jolloin kokonaiskuormitus voi olla melko monimutkainen. Kuvaan 7.1 on merkitty muista voimista vain laakerivälin ulkopuolelta tuleva aksiaalivoima T, joka voisi olla peräisin myös akselivälillä olevasta liitännäisestä. Koko ulkopuolinen kuormitussysteemi tasapainotetaan laakerivoimilla, jotka voidaan aina johtaa selkeästi radiaalisiin ja aksiaalisiin komponentteihin F 1, F 2, ja T 1 tai T 2. Asia monimutkaistuu, jos laakerit ovat kartiomaisia rullalaakereita tai viistokuulalaakereita. Niissä radiaalisen kuormituksen tuloksena on myös aksiaalinen voima, joka tavallisesti otetaan vastaan toisen laakerin avulla. Täysin symmetrisessä tapauksessa nämä laakereiden aksiaaliset reaktiovoimat kumoavat toisensa. Kuvassa 7.1 laakeroinnit on esitetty liukulaakereina. Mikäli ne on voideltu kunnollisesti, ne eivät yleensä aiheuta akseliin mitään ongelmia. Sen sijaan vierintälaakerit saattavat aiheuttaa vaikeitakin kitkakorroosio-ongelmia, joten niiden käytössä tulee olla huolellinen. Vieläkin helpommin ongelmia tulee napaliitoksien kautta, joista kuitenkin enemmän niiden yhteydessä. Kuvaan laakerivälille osoitettu vektoriryhmä vaikuttaa monimutkaiselta, mutta se muodostuu kokonaisuudessaan jo aivan tavallisen hammaspyöräkuormituksen kautta, kuva 7.2, oikea puoli. Kuva 7.2 Akseliliitännäisten aiheuttama kuormitus Hammaspyöriä käytetään siirtämään hammasvoimien avulla vääntömomentti pyörivälle akselille. Tällöin voidaan aina helposti määrätä jakoympyrällä vaikuttava kehävoima F u. Kosketuspinnat ovat kuitenkin ryntökulman α mukaisessa kaltevuudessa, joten F u :n lisäksi muodostuu radiaalivoima F u tan α. Näiden resultantti R = F u /cos α vastaa kuvan 7.1 laakerivälille kohdistettua voimaa Q. F u r tuottaa momentin M. Jos hampaat ovat vinot kulman β verran, saadaan kehävoimasta F u vielä aksiaalinenkin komponentti T = F u tan β. Kun tämäkin vaikuttaa hammaskehän säteellä r, tulee siitä kaatomomentti M k = T r. 179

4 Viistohampaisen hammaspyörän aksiaalireaktio on tärkein akselin aksiaalikuormittaja. Joskus se voi syntyä myös potkurivoimana, pystyakseleissa osien painona tai keskipakopumpuissa hydraulisesta epäbalanssista säädettäessä pumpun tuottoa venttiilin kuristuksella. Kuvan 7.2 vasemmalla puolella on esitetty hihnakäytön kuormitus. Hihnakäyttö ei aiheuta aksiaalista kuormaa. Käytön toiminta perustuu kitkaan, joten akseliin kohdistuu aina hihnapyörän kohdalla voimakas radiaalinen voima, joka on geometrinen summa hihnavoimista F u1 ja F u2. Vääntömomentti suurentaa toista hihnavoimaa ja pienentää vastaavasti toista. Näin hihnakäyttöjen akselivoima on aina vakio, myös tyhjäkäynnillä. Ketjukäytöissä ketjun oma paino on tyhjäkäynnillä ainoa akselivoiman aiheuttaja. Kuormituksessa ketjun rullat kiipeävät hammaskylkiä pitkin hampaiden päätä kohti ja kiristävät ketjun vetopuolella. Paluupuolen kireys säilyy suunnilleen entisellään. Hammashihnojen luulisi toimivan ketjun tavoin, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Paluupuolella hammashihnassa tarvitaan huippukuormituksellakin hiukan kireyttä, joten sen akselivoima on suunnilleen kiilahihnojen luokkaa ja myös kuormituksesta riippumatta vakio. Tavanomaisessa kuormituksessa akselin vääntömomentti on yleensä lähes vakio. Tämä on niin normaali tilanne, että useimmat napaliitokset eivät kykene tyydyttävästi siirtämäänkään suunnaltaa taajaan vaihtuvaa vääntömomenttia. Taivutusmomentti on puolestaan yleensä vakiosuuntainen, joten pyörivän akselin suhteen se merkitsee väsyttävää taivutusrasitusta. Akselin suhteen staattinen taivutusmomentti esiintyy ainoastaan epäbalanssin tuottamana. Pitkät akselit laakeroidaan joskus kolmella tai useammallakin laakerilla, Jos laakerit on kiinnitetty perustukseen tai muodonmuutoksen kohteeksi joutuvaan runkoon, saattaa seurauksena olla suuria akseliin kohdistuvia poikittaisvoimia. Muodonmuutokseksi riittää joskus pelkästään hitsaamalla suoritettu koneen korjaus. Hihnakäyttöjen ylläpitämä jatkuva akselivoima aiheuttaa tyhjäkäynnillä napaliitoksen kulumisen, mikäli liitos ei ole riittävän kireä. Tämä ongelma on muodostunut vaikeaksi käytettäessä sokeasti tavanomaista tasakiilaliitosta Kiihdytys Tavallisesti koneiden akselien kierrosnopeus on vakio, joten käyntiolosuhteissa vääntömomentti muodostuu, tai ainakin pitäisi muodostua yksinomaan kuormituksesta. Koneen käynnistyksen yhteydessä akseliston kaikki huimamassat on kiihdytettävä täyteen nopeuteen. Kun käyttömoottorina on tavallinen oikosulkumoottori, kiihdyttävä momentti on parhaimmillaan yli 2,5-kertainen nimellismomenttiin verrattuna. 180

5 Kuva 7.30 Akseliston kiihdytys Oikosulkumoottorin suurin kiihdytysmomentti olkoon = M. Se on kytketty akseliin, jolla on himamassa J 1 sekä hammaspyörävälitys huimamassoineen J 2 /J 3 toisioakselille, jolla puolestaan on huimamassa J 4. Kiihdytyksessä kaikkien näiden huimamassojen välille muodostuvat vääntömomentit kuvan merkintöjen mukaan. Vääntömomenttien laskentaa varten toisioakselin huimamassat on redusoitava ensiöakselin nopeudelle n 1 J 3r = n 2 2 n 1 2 J 3 J 4r = n 2 2 n 1 2 J 4 (7.1) Kuva 7.4 Akselisto, jossa huimamassat redusoitu samalle kierrosnopeudelle Σ J = J m + J 1 + J 2 + J 3r + J 4r M 1 = M 2 = J1 + J2 + J3r + J4r Σ J J2 + J3r + J4r Σ J M M 181

6 M 3r = J4r Σ J M M 3 = n 1 n 2 M3r Huimamomentti kasvaa kierrosnopeuden neliön suhteessa, samoin sen aiheuttama kuormitus kiihdytyksessä. Jos kysymyksessä ovat hyvin suuret hitaasti pyörivät koneet, kuten pyörivät uunit, pohjakaavarit jne, saattaa suuren välityssuhteen päässä nopeasti pyörivä sähkömoottori muodostaa todellisen massanyrkin laitteistolle sen äkkiä törmätessä esteeseen. Tällaisissa tapauksissa hitaasti pyörivät hydraulimoottorit ovat momentiltaan nopeasti rajoitettavina paljon turvallisempia. Vanhoissa käsikirjoissa ja piirustuksissa törmää joskus huimamomentin symboliin GD 2. Tämä merkintä on yksinkertaistus pyörän huimamomentin laskennasta, sillä se on pyörän painon ja ulkohalkaisijan neliön tulo. Sitä käytettiin etupäässä puolarakenteisten hihna- ja vauhtipyörien hitausmomentin ilmaisuun, joten GD2 = 4 J (7.2) 7.5 Akselin lujuus Jännitykset Akselin lujuuteen vaikuttava kuormitus on lähes kaikissa tapauksissa joko taivutusta tai vääntöä. Myös näiden yhdistelmät ovat tavallisia. Kuitenkin vääntö on yleensä luonteeltaan kokonaan tai melkein staattista, taivutus taas lähes aina dynaamista. Useimmissa tapauksissa akselin voi mitoittaa väsyttävän taivutusmomentin mukaan ja väännön osuuden voi kuitata yksinkertaisella suuruusluokkatarkastelulla. Kumpikin kuormitusmuoto aiheuttaa akseliin jännityksen, joka kasvaa lineaarisesti akselin keskiöstä mitaten etäisyyden suhteessa. τ +σ σ Kuva 7.33 Vääntöjännityksen τ ja taivutusjännityksen σ jakautuminen akselin poikkileikkauksessa Suurin jännitys muodostuu kummankin osalta akselin pintaan. Niinpä materiaalin laatu akselin pinnassa on ensiarvoisen tärkeä ja sitä korostaa vielä se, että murtumaan johtavat säröt alkavat yleisimmin juurin kappaleen vapaasta pinnasta. Seuraava kuva pyrkii esittämään tämän merkitystä ja antamaan siitä mielikuvan. Ohutseinäinen putki on painoonsa nähden luja, mutta vaatii hyvin ohuena jo huomattavan ulkoläpimitan lisäyksen. Kohtuullisella seinämänpaksuudella lujuus säilyy lähes entisellään, mutta hyötykerroin (materiaalin käyttö suhteessa lujuuteen) on vielä merkittävä. d 182

7 Akseli sietää keskelle huomattavan suuren läpimenevän reijän lujuuden muuttumatta lainkaan. Sisä φ Lujuus % Hyötykerr Kuva 7.34 Akselin sisäosan merkitys jäykkyydelle ja lujuudelle Jos halutaan akselin lujuus säilyttää muuttumattomana siirryttäessä putkiakseliin, sen ulkoläpimittaa pitää kasvattaa. Hyvin pieneen seinämänpaksuuteen mentäessä tarvittava läpimitan lisäys on merkittävä, kuva Putkiakselin heikkoutena on vaikeasti saavutettava tasapainoisuus sekä soveltumattomuus olakkeiden ja eri halkaisijoiden käyttöön. Seinämä Ulko φ Jäykkyyskerr. Hyötyk Kuva 7.35 Umpiakselin korvaaminen lujuudeltaan samanlaisella putkella Akseli on harvoin suora lieriö. Useimmiten se muodostuu peräkkäisistä lieriöistä, joiden halkaisijat vaihtelevat. Halkaisijoiden muutoskohtiin muodostuu olakkeita. Olakkeiden tarkoituksena on muodostaa akselille napaliitoksella sijoitettaville osille aksiaalinen tuki. Joskus niitä muodostuu yksinkertaisesti vain akselia ohennettaessa sorvaamalla ja varaamalla näin tilaa asennusta varten. Hyvän ja toimivan mielikuvan olakkeesta antaa suunnittelijalle kuvitelma, jonka mukaan akseli olisi valmistettu lasikuitukimpusta puristamalla se sideaineineen akselin muotoiseen muottiin. Tällöin olakkeen juuressa kuidut puristuvat tiheään 183

8 toisiaan vasten; sitä tiheämpään, mitä jyrkemmästä läpimittamuutoksesta on kysymys. Kuitutihentymä ilmaisee jännityskeskittymän. Kuva 7.36 "Kuiturakenteisen" akselin kuitutihentymä olakkeen juuressa Yhteenliittyvien lieriöiden halkaisijat ovat D ja d. Niiden liittymäkohta on pyöristetty säteellä r. Akselin suoralla osalla taivutusjännitys lasketaan σ = M W t = 32 M π d 3 (7.28) Tässä M = taivutusmomentti ja W t = taivutusvastus. Väännön osalta vastaavat kaavat ovat τ = M v W v = 16 M v π d 3 (7.29) Olakkeen kohdalla jännitys muodostuu aina sekä taivutuksessa että väännössä nimellisjännitystä suuremmaksi. Olakkeen pohjanurkkaan muodostuu jännityshuippu σ max = α σ τ max = α τ r D d β σ σ Kuva 7.37 Akseliolake ja sen jännityskeskittymä 184

9 α = olakkeen muotoluku. Se on riippuvainen halkaisijasuhteesta D/d ja säteen suhteesta pienempään halkaisijaan = r/d. Riippuvuus on erillainen taivutus- ja vääntökuormituksen suhteen. Riippuvuutta on tutkittu jännitysoptisin menetelmin ja sitä esittäviä käyrästöjä on julkaistu runsaasti lujuusopin kirjallisuudessa. Seuraavassa R. E. Petersonin julkaisema käyrästö muunnettuna laskentaan sopiviksi yhtälöiksi. Taulukko 7.2 Taivutuskuormitettujen akseliolakkeiden muotoluvut kuvan 7.30 merkinnöillä D/d = 6 α = 0,8574 (r/d) -0,3415 D/d = 3 α = 0,8549 (r/d) -0,3270 D/d = 2 α = 0,8736 (r/d) -0,3013 D/d = 1,5 α = 0,9052 (r/d) -0,2723 D/d = 1,2 α = 0,8991 (r/d) -0,2617 D/d = 1,1 α = 0,9210 (r/d) -0,2393 D/d = 1,07 α = 0,9477 (r/d) -0,2211 D/d = 1,05 α = 0,9263 (r/d) D/d = 1,03-0,2199 D/d = 1,02 α = 0,9183 (r/d) -0,2112 D/d = 1,01 α = 0,9005 (r/d) -0,2063 α = 0,8785 (r/d) -0,1892 Käyriksi piirrettynä taulukon 7.2 muotoluvut näyttävät seuraavilta. Pyöristyssäteen kasvaessa käyrät hiukan sekoilevat toisiinsa, mikä osoittaa käytettyjen regressiokaavojen epätarkkuutta. Muotolukujen arvot ovat kuitenkin siinä määrin summittaisia, ettei sekoilemisesta ole haittaa. Kuva 7.38 Akseliolakkeiden muotoluvut taivutuksessa 185

10 Vääntökuormituksella muotoluvut ovat jonkin verran pienempiä. Niiden käyttö tulee kysymykseen yleensä vain kampimekanismin ja vauhtipyörän välisissä akselinosissa. Poikkeuksen muodostavat vääntövärähtelyt akselisysteemin ominaistaajuudella, mikäli tähän on herätteitä riittävästi. Tavallisesti vääntömomentin vaihtelu on niin pieni, että se väsymislujuuden laskennassa voidaan taivutusmomentin rinnalla jättää huomiotta. Taulukko 7.3 Akseliolakkeiden muotoluvut vääntöjännityksen vaihtelulle kuvan 7.31 merkinnöillä D/d = 2 α = 0,8251 (r/d) -0,2516 D/d = 1,33 α = 0,8108 (r/d) -0,2449 D/d = 1,20 α = 0,7908 (r/d) -0,2316 D/d = 1,09 α = 0,8037 (r/d) -0,1593 Myös vääntövaihtokuormituksen muotoluvut ovat regressiokaavojen avulla ilmaistuna hiukan alkuperäisestä poikkeavia, kuten kuva 7.39 osoittaa Kuva 7.39 Akseliolakkeiden muotoluvut vääntökuormituksella Tavallisimpia vääntöjännityksen vaihtelulle arkoja akselinkohtia ovat kiilaurat. Merkitsemällä h = kiilauran sisäseinämän korkeus, d = akselin halkaisija ja r = kiilauran pohjanurkan pyöristyssäde saadaan kiilauran suoran osan kohdalle muotoluvuksi α = 1,4278 (r/h) -0,5437 (7.30) 186

11 Kuva 7.40 Kiilauran muotoluku vääntökuormituksella Kiilauran päätekohdalla ei ole merkitystä vääntökuormituksessa. Jos kuitenkin kiilaura ei ulotu akselin päähän saakka, vaan loppuu huomattavasti ennen sitä, kaavan (7.30) antamat muotoluvut ovat turhan suuria. Muotoluvuksi ilmoitetaan silloin väännössä jopa vain 1,6. Sen sijaan taivutuskuormituksessa päätekohta on tärkeä. Jos ura on tehty tappijyrsimellä, α = 2,1 ja lieriöjyrsimellä tehtynä α = 1,4. Kiilauran suoralla osalla ei ole merkitystä taivutusväsytyksessä. Varsin yleinen on myös akselin pintaan porattu reikä. Näitä esiintyy varsinkin voitelu- ja asennusöljyn porauksina. Reijän halkaisijan vaihdellessa välillä a = 0...0,1 d saadaan muotoluvuksi vääntövaihtelulla α = 1,9794 e -1,9068 a/d (7.31) ja taivutusvaihtelulla α = 2,8955 e -2,7687 a/d (7.32) 187

12 Kuva 7.41 Akseliin poratun reijän muotoluku Kaikkia näitä muotolukuja voidaan käyttää myös ontoille akseleille. Kiilaurien vääntökuormituksella muotoluku kasvaa kuitenkin merkittävästi, mikäli sisähalkaisija on yli 60 % ulkohalkaisijasta. Muotoluku on puhtaasti geometrinen kerroin. Kaikki teräkset eivät kuitenkaan ole yhtä arkoja sen aiheuttamille jännityshuipuille. Niinpä määritelläänkin ns. lovenvaikutusluku β, joka ottaa huomioon käytetyn teräksen tai muun raaka-aineen loviherkkyyden η. β = 1 + η (α - 1) (7.33) Taulukko 7.4 Loviherkkyysluvut η Fe 37 0,3...0,5 42 CrMo 4 0,9 Fe 50 0,35...0,6 34 CrNiMo 6 0,85 Fe 52 0,4...0,6 Jousiteräs 0,9...1,0 Fe 60 0,4...0,6 Valurauta 0,20 25 CrMo 4 0,85 Kevytmetallit 0,3...0,7 Väsymislujuutta alentaa lisäksi huono pinnan laatu. Kerroin hiotuille pinnoille on n. 1,1, silitetyille pinnoille 1,2 ja valssaus-, hehkutus- ym. pinnoille 1,3. Jos kysymyksessä on suuren muotoluvun omaava olakepyöristys, joka tietenkin silitetään, pinnanvaikutusta ei enää ole syytä laskea mukaan. Vielä yksi tekijä on otettava huomioon akselin väsymislujuutta määriteltäessä, nimittäin koon vaikutus mittakertoimella m. Taivutusväsymislujuus on yleensä määritelty koesauvalla, jonka halkaisija on n. φ10 mm. Tällöin poikkileikkauksen jännitysgradientti on hyvin suuri ja se lisää kappaleen väsymislujuutta. Akselin läpimitan kasvaessa jännitysgradientti pienenee ja samalla myös väsymislujuus. 188

13 Yleisimmin esitetyn mittakerroinkäyrän mukaan m = 1, kun d = 10 mm ja m = 0,6, kun d > 600 mm. Kaavaksi laskettuna saadaan m = 1,4922 d -0,1658 (7.34) Toisaalta verrattaessa akseliterästen veto-puristuslujuutta taivutusväsymislujuuteen havaitaan sen olevan kaikilla teräksillä n. 0,8-kertainen. Jännitysgradientin vaikutus ei siis ulotu tätä kerrointa alemmaksi. Niinpä kaava (7.34) sisältääkin jo suurempien pyörötankojen metallurgisesti huonomman rakenteen vaikutuksen. Nykyisillä akseliteräslaaduilla on tässä suhteessa edistytty ja monet lujuuslaskijat pitävätkin mittakertoimen minimiarvona m = 0,8. Tämä on mahdollista ainakin akseliteräksellä Fe 52 ja nuorrutusteräksillä silloin, kun lopulliset halkaisijat ovat lähellä nuorrutushalkaisijoita. Silloin kaavaa (7.34) sovelletaan välille φ10...φ45 mm ja siitä eteenpäin arvoa m = 0,8. Kuten kuva 7.36 ja varsinkin kuva 7.37 osoittavat, akselin pinnan lujuus ja virheettömyys ovat sen väsymislujuudelle ensiarvoisen tärkeät. On kuitenkin huomattava, että suurimmat jännitykset eivät esiinny koskaan akselin lieriömäisillä osilla, joten niiden sileyteen ei tarvitse kiinnittää huomiota. Sitä tärkeämpää on, että olakkeiden pyöristykset, kiilaurien reunat varsinkin päätekohdissa, reikien suut jne. tulevat huolellisesti silitetyiksi ja että niiden ruostuminen ja hankautuminen estetään Akseliteräkset Nykyisistä akseliteräksistä yleisin on Fe 52. Sen lujuus on melko hyvä, sitkeys erinomainen. Se on helposti koneistettavissa ja sorvauksen jälki on hyvä. Valmistusprosessista johtuen se on hyvin hienokiteinen ja tasalaatuinen pyörötangon pinnasta keskiöön saakka. Lisäksi sen hitsattavuus on hyvä. Akseleita valmistettaessa aihiona on yleisimmin valssattu pyörötanko. Akselille liitettävien komponenttien liitoshalkaisijoista, kiinnitys- ja ohjaustarpeista riippuen pyörötankoa joudutaan sorvaamaan eri kohdissa vaihteleviin halkaisijoihin. Tällöin ohennetutkin kohdat saattavat joutua suurten rasitusten kohteeksi ja aineelta vaaditaan hyviä lujuusominaisuuksia myös pinnasta etäällä olevissa kerroksissa. Valssauksen tuloksena pyörötankoon muodostuu kerrosominaisuuksia puun tapaan, eli aineen poikittaislujuus ja -sitkeys ovat pitkittäissuunnan arvoja paljon pienempiä. Taivutuskuormituksessa tästä ei ole haittaa, mutta esim kiilaliitosten yhteydessä murtuma saattaa lähteä kiilauran pohjasta kerrosten suuntaan ikäänkuin kuoriutumalla. Kerrosominaisuudesta on haittaa myös valmistettaessa pyörötangosta hammaspyöriä tai ura-akseleita. Fe 52 on normalisoitu, joten siinä ei ole kerroksellisuutta juuri havaittavissa. Sen tasalujuus kaikissa suunnissa tekee siitä erinomaisen lähtöaineen juuri silloin, kun akseli muotoillaan koneistamalla pyörötangosta, eikä lämpökäsittelyä koneistuksen jälkeen suoriteta. Täytyy olla todella hyvät perusteet jonkin muun yleensä kallimman teräksen valintaan. 189

14 Akseliteräksiä tarjotaan myös kylmävedettynä, jolloin lujuus olisi jonkin verran suurempi. Näiden terästen mittatarkkuus ja suoruus on hyvä, joten ne kelpaavat sellaisenaan pitkiksi akseleiksi, kuten esim. sahateollisuudessa on usein tarpeen. Kiilauran jyrsintä niihin aiheuttaa ongelman, sillä akseli taipuu kiilauran kohdalta. Akselin sorvaus poistaa lujan pinnan ja näin hyöty on menetetty. Akselin päähän sijoitettu kiilaura kuorii kovassa rasituksessa pinnan pois uran pohjanurkasta alkaen. Ominaisuudet ovat niin huonot, että käyttö ei juuri kannata. Terästehtaat toimittavat pyörötankoja myös koneistettuna, jopa hiottuna. Nämä sopivat erinomaisesti pitkiin voimansiirtoakseleihin suurillakin nopeuksilla. Pitkän akselin koneistukseen ei monellakaan konepajalla ole sopivaa kalustoa. Joissakin tapauksissa lujuusvaatimukset ovat niin suuret, että nuorrutusterästen käyttö on tarpeellista. Tällöin on muistettava, että akselin hankauskuormitus tiukkasovitteisissa napaliitoksissa toimii samalla tavoin kuin reunasärö hitsatuissa rakenteissa ja väsymismurtuma alkaa jo varsin pienillä jännitysvaihtelun arvoilla. Lujempi teräs ei näitä arvoja juuri kohota. Suurin hyöty lujista teräksistä saadaan silloin, kun liitokset toteutetaan esim. uraliitoksina tai niitä ei ole lainkaan. Tyypillisiä esimerkkejä ovat vaihteiden ensiöakselit, joihin hammastus on jyrsitty suoraan, sekä ura-akselit ja kampiakselit. Varsinkin vaihteiden akseleissa hiilletys voidaan ulottaa myös akselin osuudelle. Tavallisimpia nuorrutusteräksiä pyöröaihioina ovat varsin syvään karkenevat kromimolybdeeniteräkset. Ne nuorrutetaan normin mukaan siten, että ne ovat vielä koneistettavissa. Laatusuosituksena voidaan pitää seuraavia laatuja pyöröaihion halkaisijan mukaan φ25...φ40 25 CrMo 4 φ45...φ CrMo 4 φ110...φ CrNiMo 6 Näitä teräksiä voi pitää suositeltavina myös suuria takeita hankittaessa, sillä ne eivät ole herkkiä pintahalkeamille. Akselin lujuudelle on tärkeää pinnan läheisyydessä olevan materiaalin lujuus. Jos akseli muotoillaan hiontaa vaille valmiiksi ja nuorrutetaan, edellä mainitut teräkset eivät suinkaan ole silloin parhaimmillaan. Parempi tulos varsinkin alle φ50 mm mitoilla saadaan käyttämällä matalaan karkenevia hiiliteräksiä Ck 45 tai Ck 60. Kun karkeneva kerros on suhteellisen matala, siihen muodostuu suurempi puristusjännitys ja väsymislujuus paranee. Tyypillinen esimerkki on moottorin kampiakseli, joka on jokseenkin aina laatua Ck

15 Taulukko 7.5 Yleisten akseliterästen väsymislujuudet [N/mm 2 ] Teräs Murtolujuus taivutus veto-puristus vääntö Fe 52 min Ck CrMo CrMo CrNiMo Hitsauksen vaikutus Akseli ja hitsaus eivät oikein luonnu yhteen. Akseli on aina väsytyskuormitettu, sen muodonmuutokset ovat suuret ja se valmistetaan usein tavanomaista lujemmasta teräksestä. Hitsaus aiheuttaa siihen samanlaiset väsymisongelmat kuin muissakin hitsatuissa rakenteissa. Silti osia liitetään akseleihin myös hitsaamalla. Jos hitsi sijoittuu pienen jännityksen alueelle, kuten akselin päähän, siitä ei ole ongelmia. Usein tehtävänä on kuitenkin saada hitsausrakenteinen levystä muotoiltu tela, rumpu tms. pyörimään. Vierintälaakeri tarvitsee sijoituskohdakseen kunnollisesti sorvatun umpiakselin, joten tarvittava pyörötangon pätkä on kiinnitettävä hitsausrakenteeseen. Kiinnitys voidaan toteuttaa kutistusliitoksella koneistettuun holkkiin, mutta yksinkertaisempaa on hitsata se suoraan kiinni. Kuva 7.42 Rummun päätylaipan hitsaus akseliin Kuvan akselitappia tukee sen päästä rummun päätylevyyn hitsatut säteettäiset rivat. Ripojen hitsaus akseliin ei joudu kovinkaan suuren kuormituksen kohteeksi, kunhan akselitapin pituus ripojen kohdalla on riittävä. Kriittinen kohta muodostuu akselitappiin rummun otsapinnan kohdalla, mistä lähtien tapin on kannettava kuorma yksinään. Jos hitsi on koneistamaton, voitiin reunasärön vuoksi katsoa väsymislujuudeksi ainoastaan n N/mm 2. Muotoluvuksi voidaan ottaa kuvan 7.38 mukaan α = 1,8 (D/d >6, r/d = 191

16 0,11). Vastaava β = 1 + 0,9 (α-1) = 1,72, joten nimellisen taivutusjännityksen tulisi olla 76/1,72 = + 44 N/mm 2 alapuolella. Suunnilleen kuvan 7.42 mukaisilla koekappaleilla suoritetut väsymiskokeet osoittivat väsymislujuuden olevan todella luokkaa N/mm 2. Akseliteräs oli Fe 52. Akselin esilämmitys hitsauksessa näytti hiukan parantavan tulosta, mutta jälkihehkutuksella ei ollut minkäänlaista merkitystä. Hitsin ja akselin liittymäkohdan koneistaminen lisäsi väsymislujuuden n. 2-kertaiseksi. Tämä on sopusoinnussa murtumamekaniikan kanssa, sillä koneistus poistaa vaarallisen reunahaavan. Koneistuksessa on tärkeää nimenomaan se, että ainetta poistetaan riittävästi, n. 1 mm. Pinnan on oltava sileä, eikä siihen saa jäädä minkäänlaisia merkkejä hitsauksesta, ei kuonasulkeumia eikä muita särön tapaisia vikoja. Koneistettava hitsi on syytä tehdä aina viimeiseksi. Silloin muut hitsit sen läheisyydessä saavat osakseen puristusjännityksen. Niinpä laipan takaa murtuma ei alkanut koskaan. Hitsien väliin jäävä juurivirhe ei myöskään ole vaarallinen Korroosion ja korroosiosuojan vaikutus akselien väsymislujuuteen Yleisen käsityksen mukaan tavallisilla seostamattomilla ja niukkaseosteisilla akseliteräksillä ei olisi minkäänlaista väsymislujuutta korroosion vaikutuksen alaisena. Tämän suuntaisiin tuloksiin on päädytty jo vuosikymmeniä sitten. Kuitenkin tämä johtopäätös on ekstrapolaation tulos ja sellaisena vähintään epätarkka. Oikean raja-arvon löytäminen on vain käytännössä vaikeaa, sillä se olisi löydettävä ehkä kuormanvaihtoluvulla N = 10 8 saavutettuna taajuudella 100 r/min, mikä vaatisi koeaikaa yhtä tapausta varten n. 2 vuotta. Suuremmilla taajuuksilla korroosion vaikutus jää vähäisemmäksi. Koska esim. laivojen potkuriakselit kestävät kymmeniä vuosia, niiden rasitus on varmasti väsymisrajan alapuolella. Joitakin yleisiä linjoja voidaan tähänastisen tietämyksen perusteella osoittaa. Jo tavallisen vesijohtoveden vaikutuksen alaisena seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen taivutusväsymislujuus on vetolujuudesta riippumatta suunnilleen sama, vain n N/mm 2. Lisättäessä veteen suoloja tai happoja väsymislujuus alenee edelleen tasolle + 70 N/mm 2. Kaikki menetelmät, jotka saavat aikaan puristusjännityksen akselin pintaan, kohottavat merkittävästi niiden väsymislujuutta korroosion vaikutuksen alaisena. Esim. pintakarkaistun C45-teräksen taivutusväsymislujuus on 23 %:ssa ruokasuolaliuoksessa erään kokeen mukaan N/mm 2 (N = 10 7 ). Kun liukoksessa oli 43 % ruokasuolaa ja lisäksi suolahappoa, väsymislujuus oli vielä N/mm 2. Aikaisemmin on jo todettu, että jo syntyneen väsymissärön eteneminen pysähtyy, kun jännitysintensiteettitekijä alittaa kynnysarvon 6,0 MN -3/2, mikä vastaa 0,4 mm syvällä pintasäröllä jännitystä + 76 N/mm 2. Jos koe tehdään 3 %:ssa ruokasuolaliuoksessa, kynnysarvo kohoaa 2-kertaiseksi, mikä samanlaisella säröllä vastaisi väsymislujuutta N/mm 2. Tämä moneen kertaan varmistettu koe osoittaa, että korroosioväsymisessä 192

17 on vielä paljon epäselvää, sillä näin korkeaa väsymislujuutta ei saavuteta 3 %:ssa ruokasuolaliuoksessa ilman pintakarkaisua millään niukkaseosteisella teräksellä. Ehkä kysymyksessä onkin korroosiokuoppien aiheuttama muotoluku, joka muodostamansa jännityshuipun kohdalla aiheuttaa särönkasvun kynnysarvon ylittymisen. Kehyssahan kiertokanki valmistetaan krominikkeliteräksestä, joka on nuorrutettu lujuuteen 900 N/mm 2. Se joutuu käytännössä varsin täsmällisesti tunnetun väsyttävän kuormituksen alaiseksi. Sitä ympäröi jatkuvasti märkä sahanpuru, jossa on mm. muurahaishappoa. Kun veto-puristuskuormitus (mukana myös taivutusta) saavutti arvon N/mm 2, kiertokanki kesti keskimäärin kuormanvaihtolukuun saakka. Kun vaihtojännitys laskettiin arvoon + 55 N/mm 2, kestoikä ylitettiin lähes aina. Kangen pintaan muodostuu kuoppakorroosiota, jossa reijät ulottuvat muutamassa vuodessa parin millimetrin syvyyteen. Ne aiheuttavat jo yli 2-kertaisen jännityshuipun, mistä korroosioväsyminen pääsee alkuun. On havaittu edulliseksi hioa syöpynyt pinta pois parin vuoden välein. Korroosion vaikutuksia pyritään estämään erillaisilla pinnotteilla. Sitkeän kalvon muodostavat korroosionestoöljyt ja erillaiset maalit ovat tehokkaita silloin, kun suojattava pinta ei joudu mekaanisen kulutuksen eikä iskujen kohteeksi. 2-komponenttimaaleilla saadaan jo näitäkin vastaan melko kestävä pinta, vielä parempi kumituksella. Mikään näistä aineista ei heikennä akselin väsymislujuutta. Pohjamaalauksessa käytetään usein runsaasti lyijy- tai sinkkipölyllä seostettuja laatuja. Tällöin suojaus on galvaaninen. Galvaaniset metalliset pinnoitteet ovat paljon ongelmallisempia. Galvanoinnin yhteydessä pintaan tunkeutuu atomaarista vetyä, joka aiheuttaa vetyhaurautta ja alentaa väsymislujuutta huomattavasti. Vedynpoistohehkutus o C 2...2,5 tunnin ajan poistaa vedyn vaikutuksen osittain tai jopa kokonaan. Tosin tämäkin saattaa aiheuttaa ainoastaan muutoksia vetydiffuusion jakautumisessa. Vedyn haitallisuus on riippuvainen myös teräksen kiderakenteesta. Vaikutus on suurempi martensiittisessa rakenteessa kuin nuorrutetussa tai perliittisessä rakenteessa. Teräksille, joiden vetolujuus vaihtelee N/mm 2 galvaaninen niklaus aiheuttaa sileille koesauvoille väsymislujuuden vähennyksen aina 34 % saakka ja kuparointi n. 13 %. Galvaanisen sinkityksen vaikutus vaihtelee n %, siis parantaen tai huonontaen väsymislujuutta. Suunnilleen samalla vaikutusalueella liikkuu myös galvaaninen kadmiointi. Molemmat pinnoitusmenetelmät ovat tärkeitä ruuvien valmistuksessa. Kiiltokromauksenkin lujuusvaikutus jää vähäiseksi. Sen sijaan kovakromaus (hydraulisten sylinterien varret!) vähentää aina väsymislujuutta. Vähennys vaihtelee välillä % ja on sitä voimakkaampi, mitä lujemmasta teräksestä on kysymys. Vaikutus kasvaa myös kromikerroksen paksuuden mukana. Vedynpoistohehkutus vain pahentaa tilannetta. Kovakromauksen väsymislujuutta pienentävä vaikutus ei perustukaan ensisijaisesti vedyn diffuusioon teräksen pintaan, vaan kromikerroksen rakenteeseen. Siinä vaikuttaa voimakkaita vetojännityksiä ja sen lävistävät lukuisat hiushalkeamat. Akseli voidaan päällystää suojakerroksella myös siten, että se kastetaan sulaan metalliin tavallisesti sinkkiin (kuumasinkitys). Tällöin sinkki diffusoituu teräspintaan ja siinä saattaa muodostua hauraita rajakerroksia. Joissakin kokeissa on todettu kuumasinkityksen alentavan väsymislujuutta 45 % saakka. 193

18 Metalliruiskutusta pidetään yleensä akselille täysin vaarattomana. Siinä kylmän akselin pintaan ruiskutetaan paineilman avulla suurella nopeudella langasta sulatettua metallia. Tämä tehdään tavallisesti kerroksittain siten, että pohjalle ruiskutetaan ohut kerros metalliseosta, jolla on hyvä tarttuvuus akselin karhennettuun pintaan. Tartunta on siten ainakin osittain mekaaninen. Tämän kerroksen päälle ruiskutetaan toinen metalliseos, joka tavallisesti muodostaa ruostumattoman hyvin kovan pinnan. Kerroksen paksuudella ei ole rajoja. Siten ruiskutusta käytetään myös esim. laakerivaurioiden jälkeen akselin laakerikohdan tai laakeripesän sisäpinnan korjaamiseen. Käytännössä ruiskutettujen akselien väsymislujuus osoittautui odotettua heikommaksi. Kokeissa φ 70 mm:n koesauvoilla todettiin ruiskutteen vähentävän taivutusväsymislujuutta nuorrutusteräksellä 42 CrMo 4 ja akseliteräksellä Fe 50 n. 40 %. Sen sijaan teräksellä Fe 52 ei havaittu mainittavaa väsymislujuuden vähenemistä. Nämä luvut perustuvat vain yksittäisiin kokeisiin. Joissakin tapauksissa korroosiolle alttiiksi jäävää akselinosaa on pyritty suojaamaan hitsaamalla pintaan kerros austenniittista ruostumatonta terästä. Tällöin akseliteräksen hiili ja ruostumattoman teräksen kromi muodostavat kiderajoille kovaa ja haurasta kromikarbidia ja akselin väsymislujuus laskee alle senkin, mitä se olisi suojaamattomana ollut. Usein voidaan välttää akselin paljastaminen järjestämällä tiivisteet sopivasti. Kuvassa 7.37 sellupesurin rummun akselin muodostaa teräsputki, joka on päällystetty ruostumattomalla teräslevyllä. Akselitappi liittyy putkeen kahden laipan varaan hitsattuna. Päätylaipan pintaan on sijoitettu myös ruostumaton suojalevy, joka on ulkoreunastaan hitsattu putken suojalevyyn. Akselin juuresta tämä suojalevy on puristettu päätylaippaan laakerin sokkelorenkaan avulla ruuviliitoksella. Sauma täytyy tiivistää pehmeällä tiivistetahnalla. Nyt kiinnitetty aina rasvatäytteinen sokkelorengas sulkee tien arkaan akselin pintaan. On erittäin tärkeää, että sokkelorenkaan sovite akselitapille on väljä. Muussa tapauksessa se joko osallistuu taivutusmomentin kantoon tai hiertää akselitapin pintaa. Kuva 7.43 Sellupesurin akseli- ja laakerointirakenne 194

19 Yhteenvetona voidaan todeta, että väsytyskuormitettujen akseleiden korroosiosuojaus metallisilla päällysteillä alentaa niiden väsymislujuutta. Alentuminen ei kuitenkaan ole niin voimakasta, kuin korroosion vaikutus suojaamattomiin akseleihin. Kovakromausta ei tule käyttää tässä tarkoituksessa, ei liioin päällehitsausta. Suojaamattomankaan akselin väsymislujuus ei mene sentään nollaan. Jos kysymyksessä on niin lievästi korrodoiva ympäristö, ettei kuoppa- tai kiderajakorroosiosta ole pelkoa, väsymislujuus pysyy sentään N/mm 2 yläpuolella. Se ei juuri koskaan laske alle + 70 N/mm 2, vaikka korroosio olisi erittäin voimakas. Näitä jännityksiä käytettäessä on otettava huomioon rakenteen muotolukujen vaikutus Akselin lujittamismahdollisuudet Paras keino lujan akselin aikaansaamiseksi on muotoilla se oikein. Pahoja jännityshuippuja on syytä välttää, eikä dimensioiden valinnassa ole syytä kitsastella. Kuitenkin akselin dimensiot rajautuvat useimmissa tapauksissa akseliin liittyvien osien mukaan, eikä kunnolliselle mitoitukselle tai muotoilulle jää enää riittävästi liikkumavaraa. Täysin tasaluja akseli olisi myös toivottoman kallis. Akselin lujuus määräytyy eniten rasitetun kohdan mukaan. Siksi juuri olakkeiden ja napaliitosten muotoiluun ja lujittamiseen tulee kiinnittää päähuomio. Pyöristyssäteen suurentaminen olakkeessa pienentää nopeasti jännityshuippua. Olakkeella on kuitenkin usein aksiaalinen ohjaustehtävä, jota varten tarvitaan riittävästi suoraa otsapintaa. Pyöristyssäteen huomattava suurentaminen vaatisi vastaavasti suurempiläpimittaisen lähtöaineen valinnan. Halpa ja hyvä keino on olakkeen pohjan muokkaus rullaamalla. Tämä lisää väsymislujuuttaa %. Rullauksen teho riippuu jännitysgradientista ja se on tehokkaimmillaan pienillä akseliläpimitoilla ja pienillä pyöristyssäteillä. Jostain syystä rullausta käytetään meillä varsin vähän. Hiilletyskarkaisu on tunnetusti hyvä menetelmä lujien akseleiden valmistukseen. Sitä käytetään varsinkin työstökoneiden akseleissa, joissa se antaa samalla kolhuja ja kulutusta kestävän pinnan. Hiilletyssyvyys on valittava jännitysgradientin mukaan. Akseleissa katsotaan lujuuden lisääntyvän kohtuullisesti hiilletyssyvyyteen 2 mm saakka, kun taas hammaspyörien hiilletyksessä optimi lienee n. 0,2 mm, riippuen tietenkin hampaan koosta. Hiilletyksessä akselia on vaikea saada pysymään suorana. Kun sitä ei käsittelyn jälkeen voida koneistaakaan, on tärkeimmät liittymäkohdat hiottava. Hiottavaksi tulevat napojen ja laakereiden sovituskohdat ja hammaspyörissä hampaiden pinnat. Nitraus on sikäli hyvä käsittely, että se ei aiheuta juuri mittamuutoksia. Nitrattu pinta on niin ohut, ettei siinä ole edes hiomisen varaa. Silti se tehoaa nimenomaan suurten jännityshuippujen kohdalla lisäten väsymislujuutta jopa kertaisesti Ruostumattomien terästen käyttö akseleina Paperi- ja selluloosateollisuudessa ja muussakin prosessiteollisuudessa kappaleiden ruostumisella on haitallisia vaikutuksia jo niistä irtoavan ruosteen vuoksi. Tällöin pyritään kaikki osat valmistamaan ruostumattomasta teräksestä, myös akselit. 195

20 Austenniittinen ruostumaton teräs omaa varsin hyvän väsymislujuuden koesauvatulosten mukaan. Se vastaa teräksen Fe 50 lujuutta veto-puristusväsymislujuuden ollessa N/mm 2. Kuitenkin käytännössä austenniittisissa rakenteissa esiintyy pienilläkin jännitystasoilla yllättäviä murtumia. Tavallisesti murtumaa on edeltänyt terävä iskumainen kuormitus esim. jonkin löystyneen ruuviliitoksen aiheuttamana. Jos rakenne on taipuvainen värähtelyyn, murtumien esiintymiskohdat saattavat olla aivan yllättäviä. Tavalliset ferriittiset teräkset käyttäytyvät eri tavoin riippuen kuormituksen muutosnopeudesta. Pehmeä hiiliteräs osoittaa staattisella kuormituksella melko alhaista myötölujuutta. Jos kuormituksen muutosnopeus on suuri, se on taipuvainen välittämään korkeita taajuuksia laajalle alueelle ilman plastista muodonmuutosta. Rakenne "soi". Näissä värähtelyissä hetkelliset jännitykset voivat kohota hyvinkin korkeiksi, mutta teräs kestää ne ikäänkuin se olisi lujaksi karkaistu. Austenniittinen teräs soi huonosti, se vaimentaa värähtelyt itseensä. Se käyttäytyy suurillakin kuorman muutosnopeuksilla samaa myötölujuutta osoittaen kuin staattisellakin kuormalla. Näin korkeilla taajuuksilla esiintyvät iskukuormia seuraavat värähtelyt saattavat johtaa nopeaan väsymismurtumaan. Austenniittisten terästen käyttö on siis epävarmaa. On syytä pysyä alhaisella jännitystasolla + 50 N/mm 2 ja ennen muuta, välttää iskumaisia kuormia. Parempia väsymislujuuden arvoja saavutetaan erkaumakarkaistavilla ruostumattomilla teräksillä. Akselitapit voidaan myös varustaa kuormittamattomilla suojaholkeilla kuvan 7.37 tapaan. Lujien epoksimaalien käytöllä on monessa tapauksessa kyetty korvaamaan tällaiset järjestelyt. 7.6 Akseleiden hankauskuormitus Hankauskuormitus on akselisuunnittelulle eräs ikävimmistä ilmiöistä. Siitä tosin mainitaan kirjallisuudessa ylimalkaisesti, mutta sen mitoituksesta ja hallinnasta on vain niukasti tietoja saatavissa. Lisäksi monet klassiset ohjeet esim. napaliitosten suunnittelusta ovat hankauksen vaikutuksen kannalta suorastaan vääriä. Hankauskuormitus kilpailee vauriotilastoissa hyvin väsymismurtumien kanssa. Vieläpä huomattava osa sellaisia murtumia, joiden alkusyy on hankaus, luetaan väsymismurtumiin. Hankauksen tuote, kaakaon näköinen jauhe sovitepintojen välissä ja pinnan syöpyminen epätasaiseksi ovat olleet tunnettuja jo kauan. Pinnan syöpymistä epätasaiseksi on pidetty väsymismurtuman alkusyynä juuri epätasaisuudesta johtuvana. Puhutaan korroosioväsymisestä, jonka alkuperä on kitkakorroosio. Väsymislujuuden heikkeneminen on kuitenkin niin suuri, ettei mikään pinnanlaadun muotoluku riitä selittämään sitä. Osuvampi nimitys olisikin tälle kitkaväsyminen. Pintojen välistä hankautumista ja kulumista on toki tutkittu paljonkin. Yksi kulumisen muoto on se, että pinnan hankaavat harjanteet hitsautuvat kiinni vastapintaan revetäkseen jälleen irti liikkeen jatkuessa. Repeäminen saattaa jatkua toisesta kohdasta kuin hitsautuminen ja näin ainetta siirtyy pysyvästi pinnasta toiseen. Hitsautumisen yhteydessä tapahtuu irtoavien partikkeleiden hapettumista. Hapettumisen tuote, oksidit, suorittavat poiskulkeutuessaan vielä abrasiivista kulutusta. Abrasiivinen kuluminen ei ole osien lujuudelle vaarallinen, mutta hitsautumat ovat. 196

Ruuviliitokset. Yleistä tietoa ruuviliitoksista. Kitkaliitoksen ja muotoliitoksen yhdistelmä

Ruuviliitokset. Yleistä tietoa ruuviliitoksista. Kitkaliitoksen ja muotoliitoksen yhdistelmä Yleistä tietoa ruuviliitoksista Yleistä tietoa ruuviliitoksista Ruuviliitokset voidaan tehdä kitkaliitoksina, muotoliitoksina tai näiden kahden yhdistelmänä. Kitkaliitos vaatii noin 10 kertaa enemmän ruuveja

Lisätiedot

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 OFIX Lukitusholkit Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177 e-mail: konaflex@konaflex.fi Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 Internet: www.konaflex.fi

Lisätiedot

KETJU- JA HIHNAKÄYTÖT 6. SKS-mekaniikka Oy. Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, http://www.sks.fi, faksi 852 6824, puh.

KETJU- JA HIHNAKÄYTÖT 6. SKS-mekaniikka Oy. Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, http://www.sks.fi, faksi 852 6824, puh. KIINNITYSHOKIT KORJATTU PAINOS maaliskuu 1998 KETJU- JA HIHNAKÄYTÖT 6 SKS-mekaniikka Oy artinkyläntie 50, P 122, 01721 Vantaa, http://www.sks.fi, faksi 852 6824, puh. *852 661 Etelä-Suomi artinkyläntie

Lisätiedot

7. Ruuviliitokset 14.7

7. Ruuviliitokset 14.7 7. Ruuviliitokset Koneenrakennuksessa ruuviliitos on yleisin irrotettavissa oleva liitos, koska se on helppo asentaa ja purkaa, se on oikein käytettynä luotettava ja sitä voidaan käyttää monissa olosuhteissa.

Lisätiedot

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA Asennustapa A Asennustapa B Ø 12-100 Ø 125-300 2 Lasketaan kaavalla FS=2,3 r a=1,356 r Taivutussäde "r", kun asennus kuvan A mukaan Asennus

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla.

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. KALOCER KALOCER KALSICA ABRESIST KALSICA Piikarbidi Piikarbidi Kovasementti Valettu Kovasementti keraami Teollisuuden

Lisätiedot

ALIPAINEKULJETINHIHNAT

ALIPAINEKULJETINHIHNAT ALIPAINEKULJETINHIHNAT Jotkut kuljettimet vaativat hihnakäytöiltä enemmän kuin tavalliset. Suuret nopeudet, kiihtyvyydet ja hidastuvuudet, paikoitustarkkuus tai kappaleen keveys aiheuttavat sen että normaali

Lisätiedot

12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset

12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset 12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Liitoskohdat ja risteykset aiheuttavat valukappaleen rakenteelle monia vaatimuksia mm. tiiveyden ja jännitysten syntymisen estämisessä.

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

LIERIÖHAMMASPYÖRÄT. Tekniset tiedot 1:2

LIERIÖHAMMASPYÖRÄT. Tekniset tiedot 1:2 LIERIÖAMMASPYÖRÄT Tekniset tieot Lieriöhammaspyörät Lieriöhammaspyörien avulla toteutetaan välitys ja siirretään momenttia. Mitä suurempi momentti on, sitä lujempia pyörän hampaat ovat. Liike välittyy

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Akselikytkimet & Kiinnitysholkit

Akselikytkimet & Kiinnitysholkit Akselikytkimet & Kiinnitysholkit Akselikytkimen valinnassa on hyvä ottaa huomioon seuraavat asiat: Akselikytkimet Onko radiaalista virhettä? Kuinka suurta momenttia siirretään? Kuinka suurta kierrosnopeutta

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

RASVAT JA VOITELUAINEET

RASVAT JA VOITELUAINEET PRO Lithiumkomplex PRO Lithium PRO Lithium 180 Lithiumkomplex pohjainen ep lisäaineistettu, hyvin kiinnitarttuva ja pitkävaikutteinen punainen korkeapainerasva. Käyttökohteita: rasva soveltuu raskaasti

Lisätiedot

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka

Lisätiedot

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Sivu 1/6 Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Kirjoittaja Seppo Koivuniemi, Finnblast Oy Hyvän tuottavuuden yhtenä kulmakivenä on tehdä kerralla oikeaa laatua niin, että korjauksia ei tarvita.

Lisätiedot

Sisällysluettelo, komponentit. Komponentit. Komponentit. sivu Tilausohje... 2

Sisällysluettelo, komponentit. Komponentit. Komponentit. sivu Tilausohje... 2 Sisällysluettelo, komponentit sivu Tilausohje... 2 ATNsysteemin komponentit Hammashihnapyörät ATN 12,7... 6 AT... 18 AT... Ohjaavat hammashihnapyörät ATN K6... 8 ATN 12,7 K6... Liukukiskot... 12 Hammashihnapyörät,

Lisätiedot

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa.

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa. 1 (5) Yleistä Muovimuotteihin kohdistuu yhä suurempia vaati muksia. Niinpä muotteihin käytettyjen terästen on samanaikaisesti oltava sitkeitä, korroosionkestäviä ja suureltakin poikkileikkaukselta tasaisesti

Lisätiedot

Nostureita on monenlaisia, akseleista puhumattakaan. Uddeholmin teräkset akseleihin

Nostureita on monenlaisia, akseleista puhumattakaan. Uddeholmin teräkset akseleihin Nostureita on monenlaisia, akseleista puhumattakaan. Uddeholmin teräkset akseleihin Uddeholmin teräkset kestävät kaikenlaista kuormaa Akselit ovat tärkeitä koneenosia varsinkin nostureissa. Akseleiden

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) Yleistä Uddeholm Unimax on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen muovimuottiteräs, jonka ominaisuuksia ovat: erinomainen sitkeys kaikissa suunnissa hyvä kulumiskestävyys hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä

Lisätiedot

Kiilahihnapyörä. Kiilahihnan mitoituksessa käytetään hihnapyörähalkaisijan mittaa D m. hihnaprofiili SPZ. [www.sks.fi]

Kiilahihnapyörä. Kiilahihnan mitoituksessa käytetään hihnapyörähalkaisijan mittaa D m. hihnaprofiili SPZ. [www.sks.fi] Kiilahihnapyörä Kiilahihnan mitoituksessa käytetään hihnapyörähalkaisijan mittaa D m hihnaprofiili SPZ [www.sks.fi] Hihnan pituuden L laskenta d 1 E d2 L = 2E cos + 0,5 (d 1 + d 2 )+ [rad] (d 2 d 1 ) kun

Lisätiedot

WSX445. Uuden sukupolven tasojyrsimellä kaksipuoleisilla kääntöterillä

WSX445. Uuden sukupolven tasojyrsimellä kaksipuoleisilla kääntöterillä WSX445 kevyttä koneistusta Uuden sukupolven tasojyrsimellä kaksipuoleisilla kääntöterillä DOUBLE-Z geometria 1. Matalat lastuamisvoimat 2. SOPII KAIKenlaisiin KONEISIIN 3. ERINOMAINEN lastunpoisto 4. Lastu

Lisätiedot

LINEAARIKÄYTÖT. AT ja ATL hammashihnojen valmistusohjelma: AT AT3 AT5 AT10 AT20 ATL ATL5 ATL10 ATL20. Lineaarikäytöt AT ja ATL hammashihnoilla:

LINEAARIKÄYTÖT. AT ja ATL hammashihnojen valmistusohjelma: AT AT3 AT5 AT10 AT20 ATL ATL5 ATL10 ATL20. Lineaarikäytöt AT ja ATL hammashihnoilla: LINEAARIKÄYTÖT Yleistä lineaarikäytöistä Pinoajat, lavaajat ja muut keräilyrobotit ovat tyypillisiä esimerkkejä lineaarikäytöistä. Perusajatuksena on käyttölaitteen pyörimisliikkeen muuttaminen pitkittäisliikkeeksi.

Lisätiedot

WSX445 KEVYTTÄ KONEISTUSTA UUDEN SUKUPOLVEN TASOJYRSIMELLÄ KAKSIPUOLEISILLA KÄÄNTÖTERILLÄ

WSX445 KEVYTTÄ KONEISTUSTA UUDEN SUKUPOLVEN TASOJYRSIMELLÄ KAKSIPUOLEISILLA KÄÄNTÖTERILLÄ WSX445 KEVYTTÄ KONEISTUSTA UUDEN SUKUPOLVEN TASOJYRSIMELLÄ KAKSIPUOLEISILLA KÄÄNTÖTERILLÄ Uusi kaksipuolinen Z -geometria, jossa yhdistyvät positiivisen ja negatiivisen kääntoterän parhaat ominaisuudet.terävä

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa

Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa Raportti L21/1997 Suomen Kaukolämpö ry 1997 ISSN 1238-9315 Viite: Sky-kansio 2/6 Kaukolämpöjohtojen toteutettuja

Lisätiedot

Hammashihnojen mitoitus- ja laskentakaavat

Hammashihnojen mitoitus- ja laskentakaavat Voimansiirtohihnojen tekniset tiedot Tunnus ja yksikkö b = hihnan leveys (mm) T = jako C = akseliväli (mm) L R = hihnan pituus (mm) L Z = hihnan hammasluku Z 1 = hammasluku, pieni pyörä Z 2 = hammasluku,

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Rakenteiden muotoilu kuumasinkityksen kannalta

Rakenteiden muotoilu kuumasinkityksen kannalta 1 (9) 18.6.2013 Rakenteiden muotoilu kuumasinkityksen kannalta Rakenteiden muotoilussa kuumasinkitystä varten pätevät suurelta osin samat säännöt, jotka koskevat hyvää rakenne-, pintakäsittely- ja hitsauskäytäntöä

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Moottorisahan ketjun kytkentä

Moottorisahan ketjun kytkentä Moottorisahan ketjun kytkentä Moottorisaha kiihdytetään tyhjäkäynniltä kierrosnopeuteen 9600 r/min n. 120 krt/h. Mikä on teräketjun keskipakoiskytkimen kytkentäaika ja kuinka paljon kytkin lämpenee, kun

Lisätiedot

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi.

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Teräsköyden rakenne LANKA Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Lanka (EN10264-2 vaatimukset). Köyden lujuusluokka Langan vetomurtolujuus

Lisätiedot

Sylinterit. (Visidon arkisto 1986) No 3

Sylinterit. (Visidon arkisto 1986) No 3 Sylinterit (Visidon arkisto 1986) No 3 FLUID Finland 1-2003 Sylinterit Pääsääntöisesti sylintereitä on kahta perustyyppiä: yksitoimisia ja kaksitoimisia sylintereitä. Tavalliselle mattimeikäläiselle sylinteri

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

Hammashihnapyörät. Yleistä hammashihnapyöristä

Hammashihnapyörät. Yleistä hammashihnapyöristä Yleistä hammashihnapyöristä Standardihammashihnapyörät Seuraavilla sivuilla esitellään hammashihnapyöriä, jotka tulevat useilta eri valmistajilta. Hammashihnapyöriä valmistetaan joko valuraudasta, teräksestä,

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

LIERIÖHAMMASPYÖRÄT JA HAMMASTANGOT

LIERIÖHAMMASPYÖRÄT JA HAMMASTANGOT IEIÖHAAPYÖÄT JA HAATAOT Teknisiä tietoja... Koneistetut lieriöhammaspyörät moduli 0,, vinohammastuksella... moduli 0,, vinohammastuksella... moduli 0,... moduli 0,... moduli 1,0... moduli 1,... moduli,0...

Lisätiedot

MODIX Raudoitusjatkokset

MODIX Raudoitusjatkokset MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa

Lisätiedot

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat TAVOITTEET Esitetään vastaavalla tavalla kuin jännitystilan yhteydessä venymätilan muunnosyhtälöt Kehitetään materiaaliparametrien yhteyksiä; yleistetty Hooken laki Esitetään vaurioteoriat, joilla normaali-

Lisätiedot

Tuotanto. Lankojen valmistus tapahtuu kylmävetämällä, käyttäen raakaaineena

Tuotanto. Lankojen valmistus tapahtuu kylmävetämällä, käyttäen raakaaineena Jokioisten lankatehdas Oy:n juuret ulottuvat vuoteen 1804, jolloin Jokioisten kartanoiden silloinen omistaja Gustaf von Willebrand perusti Loimijoen varteen kankirautapajan. Jokioisten Lankatehdas Oy jatkaa

Lisätiedot

Polyuretaaniset hammashihnat

Polyuretaaniset hammashihnat Yleistä tietoa hihnojen kehitys on mennyt eteenpäin samaan suuntaan kuin kumihihnojenkin eli kohti suurempaa tehonsiirtokykyä ja parempaa asemointitarkkuutta. Ensimmäiset hihnat valmistettiin trapetsin

Lisätiedot

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. 1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.

Lisätiedot

TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat

TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat Lasketaan suurimmat leikkaus- ja taivutusrasitukset Analysoidaan sauvoja, jotka ovat suoria,

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ. Suunnittelun merkitys tuotantokustannuksiin hitsauksessa

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ. Suunnittelun merkitys tuotantokustannuksiin hitsauksessa Engineering and Technical Services since 1973 LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ Suunnittelun merkitys tuotantokustannuksiin hitsauksessa Dipl. Ins. Juha Kemppi CTS Engtec Oy 9.4.2008 CTS Engtec Oy Kaikukatu

Lisätiedot

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat 10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden

Lisätiedot

Kuumana kovettuvat hiekkaseokset

Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Kuumana kovettuvia hiekkaseoksia käytetään sekä muottien että keernojen valmistukseen. Muotteja valmistetaan kuorimuottimenetelmällä.

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta 2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen

Lisätiedot

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI VA K OLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 1 2 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1960 Koetusselostus 344 WALTERSCHEID-NIVELAKSELI Koetuttaja: nuko Oy, Helsinki.

Lisätiedot

Polarputki kumppanina takaa korkean laadun pyöröteräsvalinnoissa Polarputki on toimittanut pyöröteräksiä suomalaisille

Polarputki kumppanina takaa korkean laadun pyöröteräsvalinnoissa Polarputki on toimittanut pyöröteräksiä suomalaisille www.polarputki.fi 2 3 aksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta

Lisätiedot

G. Teräsvalukappaleen korjaus

G. Teräsvalukappaleen korjaus G. Teräsvalukappaleen korjaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 247. Teräsvalukappaletta korjaushitsataan Tig-menetelmällä Hitsaamiseen teräsvalimossa liittyy monenlaisia hitsausmetallurgisia kysymyksiä,

Lisätiedot

23. Yleistä valumalleista

23. Yleistä valumalleista 23. Yleistä valumalleista Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valumallien yleisin rakenneaine on puu. Sen etuja muihin rakenneaineisiin verrattuna ovat halpuus, keveys ja helppo lastuttavuus.

Lisätiedot

normaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät

normaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät TAVOITTEET Johdetaan htälöt, joilla muutetaan jännitskomponentit koordinaatistosta toiseen Kätetään muunnoshtälöitä suurimpien normaali- ja leikkaus jännitsten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot,

Lisätiedot

MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan -

MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan - MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan - kulutusteräkset Miilux kulutusterästen käyttökohteita ovat kaikki kohteet, joissa teräkseltä vaaditaan hyvää kulumiskestävyyttä

Lisätiedot

MG Midget I (1962) project Laturin kunnostus ilman kummempaa ennakkoosaamista.

MG Midget I (1962) project Laturin kunnostus ilman kummempaa ennakkoosaamista. MG Midget I (1962) project Laturin kunnostus ilman kummempaa ennakkoosaamista. 1. Ennen Laturi oli päällisin puoline ihan ehjän näköinen ja spraymaalattu mustaksi. Kovin siistiltä se ei näyttänyt eikä

Lisätiedot

Muodonmuutostila hum 30.8.13

Muodonmuutostila hum 30.8.13 Muodonmuutostila Tarkastellaan kuvan 1 kappaletta Ω, jonka pisteet siirtvät ulkoisen kuormituksen johdosta siten, että siirtmien tapahduttua ne muodostavat kappaleen Ω'. Esimerkiksi piste A siirt asemaan

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari VÄÄNTÖRASITETUN RAKENNEOSAN EURONORMIIN PERUSTUVA KESTÄVYYSLASKENTAYHTÄLÖIDEN

Lisätiedot

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Nostin- ja kuljetinkettingit

Nostin- ja kuljetinkettingit Nostin- ja kuljetinkettingit 212 WWW.ERLATEK.FI RUD Nostinkettingit RUD on EN818-7 mukaisten nostinkettinkien suurin valmistaja maailmassa. Kettingit sopivat niin moottoroituihin nostimiin kuin käsitaljoihinkin.

Lisätiedot

KUULANIVELET. Tekniset tiedot. 2:2 Ruotsi: Puh. +46 (0)8 705 96 60 Faksi +46 (0)8 27 06 87 www.mekanex.se

KUULANIVELET. Tekniset tiedot. 2:2 Ruotsi: Puh. +46 (0)8 705 96 60 Faksi +46 (0)8 27 06 87 www.mekanex.se Tekniset tiedot Kuulanivelen valinta Kaaviot perustuvat 10 asteen jakokulmaan (α). Muiden jakokulmien yhteydessä teho P (kw) jaetaan vastaavalla korjauskertoimella G. Katso vastaavaan kaavioon liittyvät

Lisätiedot

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita.

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita. www.polarputki.fi 2 aksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta tekee

Lisätiedot

Moottorin takakansi, tiiviste, ruuvi ja käynnistinakseli

Moottorin takakansi, tiiviste, ruuvi ja käynnistinakseli RAKENNUSOHJE Moottorin takakansi, tiiviste, ruuvi ja käynnistinakseli 295 Lehden nro 69 mukana sait seitsemän uutta osaa, jotka kuuluvat mittakaavan 1:7 F2007 autosi GX-21-moottorin mekaaniseen kokonaisuuteen.

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita.

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita. www.polarputki.fi 2 Saksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta tekee

Lisätiedot

AINESPUTKET JA SAUMATTOMAT TERÄSPUTKET

AINESPUTKET JA SAUMATTOMAT TERÄSPUTKET AINESPUTKET JA SAUMATTOMAT TERÄSPUTKET V & M TUBES - kumppanisi onnistumiseen Laaja asiantuntemus Erikoisosaaminen saumattomasta, kuumavalssatusta teräsputkesta. Kattava mittavalikoima Halkaisijat 17,3

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT 1 YLEISIMMÄT MAALATTAVAT METALLIT 1. Kylmävalssattu teräs 2. Kuumavalssattu teräs 3. Sinkitty teräs 4. Valurauta 5. Alumiini Myös ruostumatonta terästä, anodisoitua

Lisätiedot

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1. Työn tavoitteet Tämän työn ensimmäisessä osassa tutkit kuulan, sylinterin ja sylinterirenkaan vierimistä pitkin kaltevaa tasoa.

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure

Lisätiedot

Taivutus ja muotoilu

Taivutus ja muotoilu Taivutus ja muotoilu Laaja valikoima erilaisiin taivutus- ja muotoilutarpeisiin. Luotettavaa laatua. Mallien Putkikoot määrä mm Sivu Putkentaivutuspihdit Putkityöt 7 5 8-4 10-18 8.2 Taivutuspihti 8 16-1

Lisätiedot

BUDERUS EDELSTAHL. Buderus Edelstahl GmbH l P.O. 1449 l D- 35576 Wetzlar

BUDERUS EDELSTAHL. Buderus Edelstahl GmbH l P.O. 1449 l D- 35576 Wetzlar PYÖRÖTERÄKSET BUDERUS EDELSTAHL Saksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit Sisällysluettelo sivu Käyttökerroin... 2 Kierukkavaihteen valinnassa ja asennuksessa huomioitava... 2 Kierukkavaihdemoottorit ja Kierukkavaihteet... 3 Vaihtoehtoiset rakenteet... 4 Välityssuhde- ja moottorisovitevaihtoehdot...

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

Avoimet hammashihnat

Avoimet hammashihnat Yleistä avoimista haashihnoista Avoimia haashihnoja (metritavarana) löytyy laaja valikoima eri haasjaoilla ja eri materiaaleista valmistettuina. Jokaiseen eri käyttökohteeseen ja olosuhteeseen löytyy sopiva

Lisätiedot

PURISTIN www.vaahtogroup.fi

PURISTIN www.vaahtogroup.fi PURISTIN VRS-GUIDE 0 3 P&J 5-10 mm Tummanharmaa 85 Metalli- tai hiilipohjainen polymeerikaavin paperin- ja huovanjohtotelat VRS-GUIDE on erittäin hyvän kulutuksenkestävyyden ja kaavaroitavuuden ansiosta

Lisätiedot

Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella.

Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. Aineen koestus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. 1 Väsyminen Väsytyskokeella on

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

Stabiliteetti ja jäykistäminen

Stabiliteetti ja jäykistäminen Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34 SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillisen suunnitteluprosessin kulku

Lisätiedot

Corthal, Thaloy ja Stellite

Corthal, Thaloy ja Stellite Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi

Lisätiedot

8. Yhdistetyt rasitukset

8. Yhdistetyt rasitukset TAVOITTEET Analysoidaan ohutseinäisten painesäiliöiden jännitystilaa Tehdään yhteenveto edellisissä luennoissa olleille rasitustyypeille eli aksiaalikuormalle, väännölle, taivutukselle ja leikkausvoimalle.

Lisätiedot

UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6

UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 Sisältö VÄÄNTÖJÄYKKÄ PÄÄLLIRAKENNE 3 UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 SÄILIÖ JA BULKKI 6 Kiinnitys - säiliö 9 Kiinnitys - punnituslaitteet 11 Kiinnitys

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

Kuva 2. Lankasahauksen periaate. Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,

Lisätiedot

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto AvantGuard aivan uudenlainen korroosionesto Suojaa kolmella tavalla Estää korroosiota Rauta on maailman yleisin rakennusmateriaali. Valitettavasti rauta reagoi ilmankehän sisältämään veteen, happeen ja

Lisätiedot

Teflonletkut. Poimutettu teflonletku Sileä teflonletku

Teflonletkut. Poimutettu teflonletku Sileä teflonletku Teflonletkut Poimutettu teflonletku Sileä teflonletku Teflonletkut Poimutettu 300-sarja 300-sarjan PTFE-letku on sopii erityisesti elintarvike-, lääke- ja kemianteollisuuden käyttöön. Se kestää erittäin

Lisätiedot

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA LUENTO 10 TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA KYTKENTÄKAAVIO OSASIJOITTELU OSA- LUETTELO JOHDOTUSKAAVIO TIETOISKU PIIRILEVYN SUUNNITTELUSTA OSASIJOTTELUSTA MIKÄ ON TAVOITE : PIENI KOKO VAI

Lisätiedot