7. Akselit. 7.1 Akseli koneenrakennuksessa KONEENSUUNNITTELU II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. Akselit. 7.1 Akseli koneenrakennuksessa KONEENSUUNNITTELU II"

Transkriptio

1 7. Akselit 7.1 Akseli koneenrakennuksessa Levyrakenteet, ruuvit ja rungot ovat yleensä staattisia konerakenteita. Ne välittävät kyllä monenlajisia ja -suuntaisia voimia, sijoittavat osia ja niiden eri kohtia tarkasti avaruuteen, liittävät itseensä muita osia, mutta ne eivät juuri koskaan liiku, eivät ainakaan tarkoituksellisesti. Jos ne tehdään liikkuviksi, tarvitaan aina jonkinlainen ohjausjärjestelmä sekä voima niiden liikuttamiseen. Ohjausjärjestelmä voi määrätä liikeradan, mutta myös aseman ja ajankohdan suhteessa muiden osien toimintaan ja kokonaistoimintoihin. Akselit muodostavat aivan oman muista poikkeavan ryhmänsä koneenrakennuksessa. Ne ovat jokseenkin aina pyöriviä ja koko niiden tarkoitus perustuu pyörimisliikkeeseen. Pyörimisliike on koneenrakennuksen yleisin liikemuoto ja sille on todella hyvät perusteet: - pyörimisliike voi olla jatkuvaa ja silti kappale säilyy paikoillaan - liikkeen ohjaus on mahdollisimman yksinkertainen, tarvitaan vain laakerointi - kiihtyvyys suuntautuu pyörimiskeskiötä kohti, joten keskittämällä materiaali symmetrisesti keskiakselin suhteen liike ei aiheuta massavoimia akselin ulkopuolelle - akselien valmistusmenetelmä, sorvaus, tuottaa automaattisesti massavoimien suhteen tasapainoisen tuloksen Hyvä tasapainoisuus ja helppo liikkeen ohjaus antaa mahdollisuuden käyttää suuriakin pyörimisnopeuksia. Tällöin kohtuullisellakin vääntömomentilla voidaan siirtää erittäin suuria tehoja. Lisäksi tehonsiirto on lähes häviötöntä, sillä akselin pintanopeuksien ollessa pieni myös ilmanvastus jää vähäiseksi. Vierintälaakerit eivät nekään vaadi suuria kitkatehoja. Akseleilla on myös negatiivisia ominaisuuksia. Monet seikat, kuten paino, laakereiden ominaisuudet, umpimateriaalin käyttö jne. pyrkivät minimoimaan akselin läpimittaa. Käytettäessä suurehkoja akselipituuksia ja tukivälejä akselista tulee sekä väännön että taivutuksen suhteen joustavia, mikä johtaa värähtelyherkkyyteen. Tämä joustavuus on aivan eri luokkaa kuin muilla kone-elimillä varsinaisia jousia lukuunottamatta. Akseli on todella koko koneenrakennuksen dynaaminen perusosa, lähes ainoa aktiivinen "työtätekevä". Lukuisat muutkin liiketarpeet kuin pyöriminen, johdetaan akselin pyörimisliikkeestä. Tällöin nämä osat kiinnitetään napaliitoksilla akseliin, joka tarjoaa niille sekä liikkeen, voiman että ohjauksen. Jos akselin vääntö- ja/tai taivutusmomentti vaihtelevat käynnin aikana, akselin joustavuus myös napaliitoksessa aiheuttaa ongelmia, jotka kuuluvat koneenrakennuksen vaikeimpiin. 177

2 Akselin ja siihen liittyvän pyörimisliikkeen merkitys on nähtävissä myös historiallisessa kehityksessä: a) Hydrostatiikkaa on osattu käyttää kauan ennen akselia veneissä, kalanpyydysten kohoissa, melan käytössä jne. Veden voima tunnettiin hyvin veneen joutuessa myrskyyn tai koskeen. Vasta vesipyörä ja siihen liittyvä pyörivä akseli mahdollistivat jatkuvatoimisen myllyn rakentamisen. Sitä seurasivat vesivasarat ja koskivoiman käyttö koko teollisuuden käyttövoimana. b) Tuultakin käytettiin sen liike-energian vuoksi purjelaivoissa. Tuulimyllyn edellytyksenä oli myös akselit ja pyörimisliike. c) Kotieläinten vetokykyä käytettiin maanviljelyksessä tuhansia vuosia. Vasta v amerikkalainen papin poika Cyrus Hall McCormick keksi 22-vuotiaana johtaa hevosen hinaaman laitteen pyöristä pyörimisliike itse laitteen toimintoihin. Tätä elonkorjuukonetta seurasivat lukuisat muut maatalouden koneet. Tyypillinen esimerkki hyvän idean iskostumisesta perusratkaisuksi on, että leikkuupuimuri keksittiin muuttaa hinattavasta laitteesta omamoottoriseksi vasta varsin myöhään 1930-luvulla. Traktorikin toimi edelleen vain hevosena, eli hinaustehtävissä. 7.2 Akseliin kohdistuvat voimat Peruskuormitus Jokseenkin kaikki akselit on laakeroitu kahdesta pisteestä, jolloin niiden asema on täydellisesti määritelty. Laakereista toisen tulee kyetä ohjaamaan akselia myös aksiaalisuunnassa, sillä vain poikkeustapauksissa aksiaalinen ohjaus voi tulla muualta, esim. akselille kiinnitetyn työkappaleen kautta. Kuva 7.1 Akselin peruskuormitus Kuvassa vasen laakeri on vapaa ja ohjaa ainoastaan radiaalisesti, ohjaava oikea laakeri myös aksiaalisesti. Aksiaaliohjauksesta suunnat voidaan jakaa molemmille laakereille, mutta silloin tarvitaan riittävää tarkkuutta. Jos kumpikin laakeri on tyypiltään ohjaava, tarvitaan ainakin toisen runkokiinnitykseltä joustavuutta. Laakerivoimat muodostuvat reaktiona akselia kuormittavista voimista. Akselin kuormitusvoimat tulevat yleensä siihen liitettyjen osien kautta sekä voimana että painona. Harvoin liitännäisosaa voidaan kuormittaa niin, että kuormituksen resultantti kulkisi suoraan akselin keskiön kautta. Niinpä liitännäisen kautta kohdistuukin akseliin 178

3 radiaalivoima Q, aksiaalivoima T, vääntömomentti M v ja kaatomomentti M k. Liitännäisosia voi olla useampiakin, jolloin kokonaiskuormitus voi olla melko monimutkainen. Kuvaan 7.1 on merkitty muista voimista vain laakerivälin ulkopuolelta tuleva aksiaalivoima T, joka voisi olla peräisin myös akselivälillä olevasta liitännäisestä. Koko ulkopuolinen kuormitussysteemi tasapainotetaan laakerivoimilla, jotka voidaan aina johtaa selkeästi radiaalisiin ja aksiaalisiin komponentteihin F 1, F 2, ja T 1 tai T 2. Asia monimutkaistuu, jos laakerit ovat kartiomaisia rullalaakereita tai viistokuulalaakereita. Niissä radiaalisen kuormituksen tuloksena on myös aksiaalinen voima, joka tavallisesti otetaan vastaan toisen laakerin avulla. Täysin symmetrisessä tapauksessa nämä laakereiden aksiaaliset reaktiovoimat kumoavat toisensa. Kuvassa 7.1 laakeroinnit on esitetty liukulaakereina. Mikäli ne on voideltu kunnollisesti, ne eivät yleensä aiheuta akseliin mitään ongelmia. Sen sijaan vierintälaakerit saattavat aiheuttaa vaikeitakin kitkakorroosio-ongelmia, joten niiden käytössä tulee olla huolellinen. Vieläkin helpommin ongelmia tulee napaliitoksien kautta, joista kuitenkin enemmän niiden yhteydessä. Kuvaan laakerivälille osoitettu vektoriryhmä vaikuttaa monimutkaiselta, mutta se muodostuu kokonaisuudessaan jo aivan tavallisen hammaspyöräkuormituksen kautta, kuva 7.2, oikea puoli. Kuva 7.2 Akseliliitännäisten aiheuttama kuormitus Hammaspyöriä käytetään siirtämään hammasvoimien avulla vääntömomentti pyörivälle akselille. Tällöin voidaan aina helposti määrätä jakoympyrällä vaikuttava kehävoima F u. Kosketuspinnat ovat kuitenkin ryntökulman α mukaisessa kaltevuudessa, joten F u :n lisäksi muodostuu radiaalivoima F u tan α. Näiden resultantti R = F u /cos α vastaa kuvan 7.1 laakerivälille kohdistettua voimaa Q. F u r tuottaa momentin M. Jos hampaat ovat vinot kulman β verran, saadaan kehävoimasta F u vielä aksiaalinenkin komponentti T = F u tan β. Kun tämäkin vaikuttaa hammaskehän säteellä r, tulee siitä kaatomomentti M k = T r. 179

4 Viistohampaisen hammaspyörän aksiaalireaktio on tärkein akselin aksiaalikuormittaja. Joskus se voi syntyä myös potkurivoimana, pystyakseleissa osien painona tai keskipakopumpuissa hydraulisesta epäbalanssista säädettäessä pumpun tuottoa venttiilin kuristuksella. Kuvan 7.2 vasemmalla puolella on esitetty hihnakäytön kuormitus. Hihnakäyttö ei aiheuta aksiaalista kuormaa. Käytön toiminta perustuu kitkaan, joten akseliin kohdistuu aina hihnapyörän kohdalla voimakas radiaalinen voima, joka on geometrinen summa hihnavoimista F u1 ja F u2. Vääntömomentti suurentaa toista hihnavoimaa ja pienentää vastaavasti toista. Näin hihnakäyttöjen akselivoima on aina vakio, myös tyhjäkäynnillä. Ketjukäytöissä ketjun oma paino on tyhjäkäynnillä ainoa akselivoiman aiheuttaja. Kuormituksessa ketjun rullat kiipeävät hammaskylkiä pitkin hampaiden päätä kohti ja kiristävät ketjun vetopuolella. Paluupuolen kireys säilyy suunnilleen entisellään. Hammashihnojen luulisi toimivan ketjun tavoin, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Paluupuolella hammashihnassa tarvitaan huippukuormituksellakin hiukan kireyttä, joten sen akselivoima on suunnilleen kiilahihnojen luokkaa ja myös kuormituksesta riippumatta vakio. Tavanomaisessa kuormituksessa akselin vääntömomentti on yleensä lähes vakio. Tämä on niin normaali tilanne, että useimmat napaliitokset eivät kykene tyydyttävästi siirtämäänkään suunnaltaa taajaan vaihtuvaa vääntömomenttia. Taivutusmomentti on puolestaan yleensä vakiosuuntainen, joten pyörivän akselin suhteen se merkitsee väsyttävää taivutusrasitusta. Akselin suhteen staattinen taivutusmomentti esiintyy ainoastaan epäbalanssin tuottamana. Pitkät akselit laakeroidaan joskus kolmella tai useammallakin laakerilla, Jos laakerit on kiinnitetty perustukseen tai muodonmuutoksen kohteeksi joutuvaan runkoon, saattaa seurauksena olla suuria akseliin kohdistuvia poikittaisvoimia. Muodonmuutokseksi riittää joskus pelkästään hitsaamalla suoritettu koneen korjaus. Hihnakäyttöjen ylläpitämä jatkuva akselivoima aiheuttaa tyhjäkäynnillä napaliitoksen kulumisen, mikäli liitos ei ole riittävän kireä. Tämä ongelma on muodostunut vaikeaksi käytettäessä sokeasti tavanomaista tasakiilaliitosta Kiihdytys Tavallisesti koneiden akselien kierrosnopeus on vakio, joten käyntiolosuhteissa vääntömomentti muodostuu, tai ainakin pitäisi muodostua yksinomaan kuormituksesta. Koneen käynnistyksen yhteydessä akseliston kaikki huimamassat on kiihdytettävä täyteen nopeuteen. Kun käyttömoottorina on tavallinen oikosulkumoottori, kiihdyttävä momentti on parhaimmillaan yli 2,5-kertainen nimellismomenttiin verrattuna. 180

5 Kuva 7.30 Akseliston kiihdytys Oikosulkumoottorin suurin kiihdytysmomentti olkoon = M. Se on kytketty akseliin, jolla on himamassa J 1 sekä hammaspyörävälitys huimamassoineen J 2 /J 3 toisioakselille, jolla puolestaan on huimamassa J 4. Kiihdytyksessä kaikkien näiden huimamassojen välille muodostuvat vääntömomentit kuvan merkintöjen mukaan. Vääntömomenttien laskentaa varten toisioakselin huimamassat on redusoitava ensiöakselin nopeudelle n 1 J 3r = n 2 2 n 1 2 J 3 J 4r = n 2 2 n 1 2 J 4 (7.1) Kuva 7.4 Akselisto, jossa huimamassat redusoitu samalle kierrosnopeudelle Σ J = J m + J 1 + J 2 + J 3r + J 4r M 1 = M 2 = J1 + J2 + J3r + J4r Σ J J2 + J3r + J4r Σ J M M 181

6 M 3r = J4r Σ J M M 3 = n 1 n 2 M3r Huimamomentti kasvaa kierrosnopeuden neliön suhteessa, samoin sen aiheuttama kuormitus kiihdytyksessä. Jos kysymyksessä ovat hyvin suuret hitaasti pyörivät koneet, kuten pyörivät uunit, pohjakaavarit jne, saattaa suuren välityssuhteen päässä nopeasti pyörivä sähkömoottori muodostaa todellisen massanyrkin laitteistolle sen äkkiä törmätessä esteeseen. Tällaisissa tapauksissa hitaasti pyörivät hydraulimoottorit ovat momentiltaan nopeasti rajoitettavina paljon turvallisempia. Vanhoissa käsikirjoissa ja piirustuksissa törmää joskus huimamomentin symboliin GD 2. Tämä merkintä on yksinkertaistus pyörän huimamomentin laskennasta, sillä se on pyörän painon ja ulkohalkaisijan neliön tulo. Sitä käytettiin etupäässä puolarakenteisten hihna- ja vauhtipyörien hitausmomentin ilmaisuun, joten GD2 = 4 J (7.2) 7.5 Akselin lujuus Jännitykset Akselin lujuuteen vaikuttava kuormitus on lähes kaikissa tapauksissa joko taivutusta tai vääntöä. Myös näiden yhdistelmät ovat tavallisia. Kuitenkin vääntö on yleensä luonteeltaan kokonaan tai melkein staattista, taivutus taas lähes aina dynaamista. Useimmissa tapauksissa akselin voi mitoittaa väsyttävän taivutusmomentin mukaan ja väännön osuuden voi kuitata yksinkertaisella suuruusluokkatarkastelulla. Kumpikin kuormitusmuoto aiheuttaa akseliin jännityksen, joka kasvaa lineaarisesti akselin keskiöstä mitaten etäisyyden suhteessa. τ +σ σ Kuva 7.33 Vääntöjännityksen τ ja taivutusjännityksen σ jakautuminen akselin poikkileikkauksessa Suurin jännitys muodostuu kummankin osalta akselin pintaan. Niinpä materiaalin laatu akselin pinnassa on ensiarvoisen tärkeä ja sitä korostaa vielä se, että murtumaan johtavat säröt alkavat yleisimmin juurin kappaleen vapaasta pinnasta. Seuraava kuva pyrkii esittämään tämän merkitystä ja antamaan siitä mielikuvan. Ohutseinäinen putki on painoonsa nähden luja, mutta vaatii hyvin ohuena jo huomattavan ulkoläpimitan lisäyksen. Kohtuullisella seinämänpaksuudella lujuus säilyy lähes entisellään, mutta hyötykerroin (materiaalin käyttö suhteessa lujuuteen) on vielä merkittävä. d 182

7 Akseli sietää keskelle huomattavan suuren läpimenevän reijän lujuuden muuttumatta lainkaan. Sisä φ Lujuus % Hyötykerr Kuva 7.34 Akselin sisäosan merkitys jäykkyydelle ja lujuudelle Jos halutaan akselin lujuus säilyttää muuttumattomana siirryttäessä putkiakseliin, sen ulkoläpimittaa pitää kasvattaa. Hyvin pieneen seinämänpaksuuteen mentäessä tarvittava läpimitan lisäys on merkittävä, kuva Putkiakselin heikkoutena on vaikeasti saavutettava tasapainoisuus sekä soveltumattomuus olakkeiden ja eri halkaisijoiden käyttöön. Seinämä Ulko φ Jäykkyyskerr. Hyötyk Kuva 7.35 Umpiakselin korvaaminen lujuudeltaan samanlaisella putkella Akseli on harvoin suora lieriö. Useimmiten se muodostuu peräkkäisistä lieriöistä, joiden halkaisijat vaihtelevat. Halkaisijoiden muutoskohtiin muodostuu olakkeita. Olakkeiden tarkoituksena on muodostaa akselille napaliitoksella sijoitettaville osille aksiaalinen tuki. Joskus niitä muodostuu yksinkertaisesti vain akselia ohennettaessa sorvaamalla ja varaamalla näin tilaa asennusta varten. Hyvän ja toimivan mielikuvan olakkeesta antaa suunnittelijalle kuvitelma, jonka mukaan akseli olisi valmistettu lasikuitukimpusta puristamalla se sideaineineen akselin muotoiseen muottiin. Tällöin olakkeen juuressa kuidut puristuvat tiheään 183

8 toisiaan vasten; sitä tiheämpään, mitä jyrkemmästä läpimittamuutoksesta on kysymys. Kuitutihentymä ilmaisee jännityskeskittymän. Kuva 7.36 "Kuiturakenteisen" akselin kuitutihentymä olakkeen juuressa Yhteenliittyvien lieriöiden halkaisijat ovat D ja d. Niiden liittymäkohta on pyöristetty säteellä r. Akselin suoralla osalla taivutusjännitys lasketaan σ = M W t = 32 M π d 3 (7.28) Tässä M = taivutusmomentti ja W t = taivutusvastus. Väännön osalta vastaavat kaavat ovat τ = M v W v = 16 M v π d 3 (7.29) Olakkeen kohdalla jännitys muodostuu aina sekä taivutuksessa että väännössä nimellisjännitystä suuremmaksi. Olakkeen pohjanurkkaan muodostuu jännityshuippu σ max = α σ τ max = α τ r D d β σ σ Kuva 7.37 Akseliolake ja sen jännityskeskittymä 184

9 α = olakkeen muotoluku. Se on riippuvainen halkaisijasuhteesta D/d ja säteen suhteesta pienempään halkaisijaan = r/d. Riippuvuus on erillainen taivutus- ja vääntökuormituksen suhteen. Riippuvuutta on tutkittu jännitysoptisin menetelmin ja sitä esittäviä käyrästöjä on julkaistu runsaasti lujuusopin kirjallisuudessa. Seuraavassa R. E. Petersonin julkaisema käyrästö muunnettuna laskentaan sopiviksi yhtälöiksi. Taulukko 7.2 Taivutuskuormitettujen akseliolakkeiden muotoluvut kuvan 7.30 merkinnöillä D/d = 6 α = 0,8574 (r/d) -0,3415 D/d = 3 α = 0,8549 (r/d) -0,3270 D/d = 2 α = 0,8736 (r/d) -0,3013 D/d = 1,5 α = 0,9052 (r/d) -0,2723 D/d = 1,2 α = 0,8991 (r/d) -0,2617 D/d = 1,1 α = 0,9210 (r/d) -0,2393 D/d = 1,07 α = 0,9477 (r/d) -0,2211 D/d = 1,05 α = 0,9263 (r/d) D/d = 1,03-0,2199 D/d = 1,02 α = 0,9183 (r/d) -0,2112 D/d = 1,01 α = 0,9005 (r/d) -0,2063 α = 0,8785 (r/d) -0,1892 Käyriksi piirrettynä taulukon 7.2 muotoluvut näyttävät seuraavilta. Pyöristyssäteen kasvaessa käyrät hiukan sekoilevat toisiinsa, mikä osoittaa käytettyjen regressiokaavojen epätarkkuutta. Muotolukujen arvot ovat kuitenkin siinä määrin summittaisia, ettei sekoilemisesta ole haittaa. Kuva 7.38 Akseliolakkeiden muotoluvut taivutuksessa 185

10 Vääntökuormituksella muotoluvut ovat jonkin verran pienempiä. Niiden käyttö tulee kysymykseen yleensä vain kampimekanismin ja vauhtipyörän välisissä akselinosissa. Poikkeuksen muodostavat vääntövärähtelyt akselisysteemin ominaistaajuudella, mikäli tähän on herätteitä riittävästi. Tavallisesti vääntömomentin vaihtelu on niin pieni, että se väsymislujuuden laskennassa voidaan taivutusmomentin rinnalla jättää huomiotta. Taulukko 7.3 Akseliolakkeiden muotoluvut vääntöjännityksen vaihtelulle kuvan 7.31 merkinnöillä D/d = 2 α = 0,8251 (r/d) -0,2516 D/d = 1,33 α = 0,8108 (r/d) -0,2449 D/d = 1,20 α = 0,7908 (r/d) -0,2316 D/d = 1,09 α = 0,8037 (r/d) -0,1593 Myös vääntövaihtokuormituksen muotoluvut ovat regressiokaavojen avulla ilmaistuna hiukan alkuperäisestä poikkeavia, kuten kuva 7.39 osoittaa Kuva 7.39 Akseliolakkeiden muotoluvut vääntökuormituksella Tavallisimpia vääntöjännityksen vaihtelulle arkoja akselinkohtia ovat kiilaurat. Merkitsemällä h = kiilauran sisäseinämän korkeus, d = akselin halkaisija ja r = kiilauran pohjanurkan pyöristyssäde saadaan kiilauran suoran osan kohdalle muotoluvuksi α = 1,4278 (r/h) -0,5437 (7.30) 186

11 Kuva 7.40 Kiilauran muotoluku vääntökuormituksella Kiilauran päätekohdalla ei ole merkitystä vääntökuormituksessa. Jos kuitenkin kiilaura ei ulotu akselin päähän saakka, vaan loppuu huomattavasti ennen sitä, kaavan (7.30) antamat muotoluvut ovat turhan suuria. Muotoluvuksi ilmoitetaan silloin väännössä jopa vain 1,6. Sen sijaan taivutuskuormituksessa päätekohta on tärkeä. Jos ura on tehty tappijyrsimellä, α = 2,1 ja lieriöjyrsimellä tehtynä α = 1,4. Kiilauran suoralla osalla ei ole merkitystä taivutusväsytyksessä. Varsin yleinen on myös akselin pintaan porattu reikä. Näitä esiintyy varsinkin voitelu- ja asennusöljyn porauksina. Reijän halkaisijan vaihdellessa välillä a = 0...0,1 d saadaan muotoluvuksi vääntövaihtelulla α = 1,9794 e -1,9068 a/d (7.31) ja taivutusvaihtelulla α = 2,8955 e -2,7687 a/d (7.32) 187

12 Kuva 7.41 Akseliin poratun reijän muotoluku Kaikkia näitä muotolukuja voidaan käyttää myös ontoille akseleille. Kiilaurien vääntökuormituksella muotoluku kasvaa kuitenkin merkittävästi, mikäli sisähalkaisija on yli 60 % ulkohalkaisijasta. Muotoluku on puhtaasti geometrinen kerroin. Kaikki teräkset eivät kuitenkaan ole yhtä arkoja sen aiheuttamille jännityshuipuille. Niinpä määritelläänkin ns. lovenvaikutusluku β, joka ottaa huomioon käytetyn teräksen tai muun raaka-aineen loviherkkyyden η. β = 1 + η (α - 1) (7.33) Taulukko 7.4 Loviherkkyysluvut η Fe 37 0,3...0,5 42 CrMo 4 0,9 Fe 50 0,35...0,6 34 CrNiMo 6 0,85 Fe 52 0,4...0,6 Jousiteräs 0,9...1,0 Fe 60 0,4...0,6 Valurauta 0,20 25 CrMo 4 0,85 Kevytmetallit 0,3...0,7 Väsymislujuutta alentaa lisäksi huono pinnan laatu. Kerroin hiotuille pinnoille on n. 1,1, silitetyille pinnoille 1,2 ja valssaus-, hehkutus- ym. pinnoille 1,3. Jos kysymyksessä on suuren muotoluvun omaava olakepyöristys, joka tietenkin silitetään, pinnanvaikutusta ei enää ole syytä laskea mukaan. Vielä yksi tekijä on otettava huomioon akselin väsymislujuutta määriteltäessä, nimittäin koon vaikutus mittakertoimella m. Taivutusväsymislujuus on yleensä määritelty koesauvalla, jonka halkaisija on n. φ10 mm. Tällöin poikkileikkauksen jännitysgradientti on hyvin suuri ja se lisää kappaleen väsymislujuutta. Akselin läpimitan kasvaessa jännitysgradientti pienenee ja samalla myös väsymislujuus. 188

13 Yleisimmin esitetyn mittakerroinkäyrän mukaan m = 1, kun d = 10 mm ja m = 0,6, kun d > 600 mm. Kaavaksi laskettuna saadaan m = 1,4922 d -0,1658 (7.34) Toisaalta verrattaessa akseliterästen veto-puristuslujuutta taivutusväsymislujuuteen havaitaan sen olevan kaikilla teräksillä n. 0,8-kertainen. Jännitysgradientin vaikutus ei siis ulotu tätä kerrointa alemmaksi. Niinpä kaava (7.34) sisältääkin jo suurempien pyörötankojen metallurgisesti huonomman rakenteen vaikutuksen. Nykyisillä akseliteräslaaduilla on tässä suhteessa edistytty ja monet lujuuslaskijat pitävätkin mittakertoimen minimiarvona m = 0,8. Tämä on mahdollista ainakin akseliteräksellä Fe 52 ja nuorrutusteräksillä silloin, kun lopulliset halkaisijat ovat lähellä nuorrutushalkaisijoita. Silloin kaavaa (7.34) sovelletaan välille φ10...φ45 mm ja siitä eteenpäin arvoa m = 0,8. Kuten kuva 7.36 ja varsinkin kuva 7.37 osoittavat, akselin pinnan lujuus ja virheettömyys ovat sen väsymislujuudelle ensiarvoisen tärkeät. On kuitenkin huomattava, että suurimmat jännitykset eivät esiinny koskaan akselin lieriömäisillä osilla, joten niiden sileyteen ei tarvitse kiinnittää huomiota. Sitä tärkeämpää on, että olakkeiden pyöristykset, kiilaurien reunat varsinkin päätekohdissa, reikien suut jne. tulevat huolellisesti silitetyiksi ja että niiden ruostuminen ja hankautuminen estetään Akseliteräkset Nykyisistä akseliteräksistä yleisin on Fe 52. Sen lujuus on melko hyvä, sitkeys erinomainen. Se on helposti koneistettavissa ja sorvauksen jälki on hyvä. Valmistusprosessista johtuen se on hyvin hienokiteinen ja tasalaatuinen pyörötangon pinnasta keskiöön saakka. Lisäksi sen hitsattavuus on hyvä. Akseleita valmistettaessa aihiona on yleisimmin valssattu pyörötanko. Akselille liitettävien komponenttien liitoshalkaisijoista, kiinnitys- ja ohjaustarpeista riippuen pyörötankoa joudutaan sorvaamaan eri kohdissa vaihteleviin halkaisijoihin. Tällöin ohennetutkin kohdat saattavat joutua suurten rasitusten kohteeksi ja aineelta vaaditaan hyviä lujuusominaisuuksia myös pinnasta etäällä olevissa kerroksissa. Valssauksen tuloksena pyörötankoon muodostuu kerrosominaisuuksia puun tapaan, eli aineen poikittaislujuus ja -sitkeys ovat pitkittäissuunnan arvoja paljon pienempiä. Taivutuskuormituksessa tästä ei ole haittaa, mutta esim kiilaliitosten yhteydessä murtuma saattaa lähteä kiilauran pohjasta kerrosten suuntaan ikäänkuin kuoriutumalla. Kerrosominaisuudesta on haittaa myös valmistettaessa pyörötangosta hammaspyöriä tai ura-akseleita. Fe 52 on normalisoitu, joten siinä ei ole kerroksellisuutta juuri havaittavissa. Sen tasalujuus kaikissa suunnissa tekee siitä erinomaisen lähtöaineen juuri silloin, kun akseli muotoillaan koneistamalla pyörötangosta, eikä lämpökäsittelyä koneistuksen jälkeen suoriteta. Täytyy olla todella hyvät perusteet jonkin muun yleensä kallimman teräksen valintaan. 189

14 Akseliteräksiä tarjotaan myös kylmävedettynä, jolloin lujuus olisi jonkin verran suurempi. Näiden terästen mittatarkkuus ja suoruus on hyvä, joten ne kelpaavat sellaisenaan pitkiksi akseleiksi, kuten esim. sahateollisuudessa on usein tarpeen. Kiilauran jyrsintä niihin aiheuttaa ongelman, sillä akseli taipuu kiilauran kohdalta. Akselin sorvaus poistaa lujan pinnan ja näin hyöty on menetetty. Akselin päähän sijoitettu kiilaura kuorii kovassa rasituksessa pinnan pois uran pohjanurkasta alkaen. Ominaisuudet ovat niin huonot, että käyttö ei juuri kannata. Terästehtaat toimittavat pyörötankoja myös koneistettuna, jopa hiottuna. Nämä sopivat erinomaisesti pitkiin voimansiirtoakseleihin suurillakin nopeuksilla. Pitkän akselin koneistukseen ei monellakaan konepajalla ole sopivaa kalustoa. Joissakin tapauksissa lujuusvaatimukset ovat niin suuret, että nuorrutusterästen käyttö on tarpeellista. Tällöin on muistettava, että akselin hankauskuormitus tiukkasovitteisissa napaliitoksissa toimii samalla tavoin kuin reunasärö hitsatuissa rakenteissa ja väsymismurtuma alkaa jo varsin pienillä jännitysvaihtelun arvoilla. Lujempi teräs ei näitä arvoja juuri kohota. Suurin hyöty lujista teräksistä saadaan silloin, kun liitokset toteutetaan esim. uraliitoksina tai niitä ei ole lainkaan. Tyypillisiä esimerkkejä ovat vaihteiden ensiöakselit, joihin hammastus on jyrsitty suoraan, sekä ura-akselit ja kampiakselit. Varsinkin vaihteiden akseleissa hiilletys voidaan ulottaa myös akselin osuudelle. Tavallisimpia nuorrutusteräksiä pyöröaihioina ovat varsin syvään karkenevat kromimolybdeeniteräkset. Ne nuorrutetaan normin mukaan siten, että ne ovat vielä koneistettavissa. Laatusuosituksena voidaan pitää seuraavia laatuja pyöröaihion halkaisijan mukaan φ25...φ40 25 CrMo 4 φ45...φ CrMo 4 φ110...φ CrNiMo 6 Näitä teräksiä voi pitää suositeltavina myös suuria takeita hankittaessa, sillä ne eivät ole herkkiä pintahalkeamille. Akselin lujuudelle on tärkeää pinnan läheisyydessä olevan materiaalin lujuus. Jos akseli muotoillaan hiontaa vaille valmiiksi ja nuorrutetaan, edellä mainitut teräkset eivät suinkaan ole silloin parhaimmillaan. Parempi tulos varsinkin alle φ50 mm mitoilla saadaan käyttämällä matalaan karkenevia hiiliteräksiä Ck 45 tai Ck 60. Kun karkeneva kerros on suhteellisen matala, siihen muodostuu suurempi puristusjännitys ja väsymislujuus paranee. Tyypillinen esimerkki on moottorin kampiakseli, joka on jokseenkin aina laatua Ck

15 Taulukko 7.5 Yleisten akseliterästen väsymislujuudet [N/mm 2 ] Teräs Murtolujuus taivutus veto-puristus vääntö Fe 52 min Ck CrMo CrMo CrNiMo Hitsauksen vaikutus Akseli ja hitsaus eivät oikein luonnu yhteen. Akseli on aina väsytyskuormitettu, sen muodonmuutokset ovat suuret ja se valmistetaan usein tavanomaista lujemmasta teräksestä. Hitsaus aiheuttaa siihen samanlaiset väsymisongelmat kuin muissakin hitsatuissa rakenteissa. Silti osia liitetään akseleihin myös hitsaamalla. Jos hitsi sijoittuu pienen jännityksen alueelle, kuten akselin päähän, siitä ei ole ongelmia. Usein tehtävänä on kuitenkin saada hitsausrakenteinen levystä muotoiltu tela, rumpu tms. pyörimään. Vierintälaakeri tarvitsee sijoituskohdakseen kunnollisesti sorvatun umpiakselin, joten tarvittava pyörötangon pätkä on kiinnitettävä hitsausrakenteeseen. Kiinnitys voidaan toteuttaa kutistusliitoksella koneistettuun holkkiin, mutta yksinkertaisempaa on hitsata se suoraan kiinni. Kuva 7.42 Rummun päätylaipan hitsaus akseliin Kuvan akselitappia tukee sen päästä rummun päätylevyyn hitsatut säteettäiset rivat. Ripojen hitsaus akseliin ei joudu kovinkaan suuren kuormituksen kohteeksi, kunhan akselitapin pituus ripojen kohdalla on riittävä. Kriittinen kohta muodostuu akselitappiin rummun otsapinnan kohdalla, mistä lähtien tapin on kannettava kuorma yksinään. Jos hitsi on koneistamaton, voitiin reunasärön vuoksi katsoa väsymislujuudeksi ainoastaan n N/mm 2. Muotoluvuksi voidaan ottaa kuvan 7.38 mukaan α = 1,8 (D/d >6, r/d = 191

16 0,11). Vastaava β = 1 + 0,9 (α-1) = 1,72, joten nimellisen taivutusjännityksen tulisi olla 76/1,72 = + 44 N/mm 2 alapuolella. Suunnilleen kuvan 7.42 mukaisilla koekappaleilla suoritetut väsymiskokeet osoittivat väsymislujuuden olevan todella luokkaa N/mm 2. Akseliteräs oli Fe 52. Akselin esilämmitys hitsauksessa näytti hiukan parantavan tulosta, mutta jälkihehkutuksella ei ollut minkäänlaista merkitystä. Hitsin ja akselin liittymäkohdan koneistaminen lisäsi väsymislujuuden n. 2-kertaiseksi. Tämä on sopusoinnussa murtumamekaniikan kanssa, sillä koneistus poistaa vaarallisen reunahaavan. Koneistuksessa on tärkeää nimenomaan se, että ainetta poistetaan riittävästi, n. 1 mm. Pinnan on oltava sileä, eikä siihen saa jäädä minkäänlaisia merkkejä hitsauksesta, ei kuonasulkeumia eikä muita särön tapaisia vikoja. Koneistettava hitsi on syytä tehdä aina viimeiseksi. Silloin muut hitsit sen läheisyydessä saavat osakseen puristusjännityksen. Niinpä laipan takaa murtuma ei alkanut koskaan. Hitsien väliin jäävä juurivirhe ei myöskään ole vaarallinen Korroosion ja korroosiosuojan vaikutus akselien väsymislujuuteen Yleisen käsityksen mukaan tavallisilla seostamattomilla ja niukkaseosteisilla akseliteräksillä ei olisi minkäänlaista väsymislujuutta korroosion vaikutuksen alaisena. Tämän suuntaisiin tuloksiin on päädytty jo vuosikymmeniä sitten. Kuitenkin tämä johtopäätös on ekstrapolaation tulos ja sellaisena vähintään epätarkka. Oikean raja-arvon löytäminen on vain käytännössä vaikeaa, sillä se olisi löydettävä ehkä kuormanvaihtoluvulla N = 10 8 saavutettuna taajuudella 100 r/min, mikä vaatisi koeaikaa yhtä tapausta varten n. 2 vuotta. Suuremmilla taajuuksilla korroosion vaikutus jää vähäisemmäksi. Koska esim. laivojen potkuriakselit kestävät kymmeniä vuosia, niiden rasitus on varmasti väsymisrajan alapuolella. Joitakin yleisiä linjoja voidaan tähänastisen tietämyksen perusteella osoittaa. Jo tavallisen vesijohtoveden vaikutuksen alaisena seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen taivutusväsymislujuus on vetolujuudesta riippumatta suunnilleen sama, vain n N/mm 2. Lisättäessä veteen suoloja tai happoja väsymislujuus alenee edelleen tasolle + 70 N/mm 2. Kaikki menetelmät, jotka saavat aikaan puristusjännityksen akselin pintaan, kohottavat merkittävästi niiden väsymislujuutta korroosion vaikutuksen alaisena. Esim. pintakarkaistun C45-teräksen taivutusväsymislujuus on 23 %:ssa ruokasuolaliuoksessa erään kokeen mukaan N/mm 2 (N = 10 7 ). Kun liukoksessa oli 43 % ruokasuolaa ja lisäksi suolahappoa, väsymislujuus oli vielä N/mm 2. Aikaisemmin on jo todettu, että jo syntyneen väsymissärön eteneminen pysähtyy, kun jännitysintensiteettitekijä alittaa kynnysarvon 6,0 MN -3/2, mikä vastaa 0,4 mm syvällä pintasäröllä jännitystä + 76 N/mm 2. Jos koe tehdään 3 %:ssa ruokasuolaliuoksessa, kynnysarvo kohoaa 2-kertaiseksi, mikä samanlaisella säröllä vastaisi väsymislujuutta N/mm 2. Tämä moneen kertaan varmistettu koe osoittaa, että korroosioväsymisessä 192

17 on vielä paljon epäselvää, sillä näin korkeaa väsymislujuutta ei saavuteta 3 %:ssa ruokasuolaliuoksessa ilman pintakarkaisua millään niukkaseosteisella teräksellä. Ehkä kysymyksessä onkin korroosiokuoppien aiheuttama muotoluku, joka muodostamansa jännityshuipun kohdalla aiheuttaa särönkasvun kynnysarvon ylittymisen. Kehyssahan kiertokanki valmistetaan krominikkeliteräksestä, joka on nuorrutettu lujuuteen 900 N/mm 2. Se joutuu käytännössä varsin täsmällisesti tunnetun väsyttävän kuormituksen alaiseksi. Sitä ympäröi jatkuvasti märkä sahanpuru, jossa on mm. muurahaishappoa. Kun veto-puristuskuormitus (mukana myös taivutusta) saavutti arvon N/mm 2, kiertokanki kesti keskimäärin kuormanvaihtolukuun saakka. Kun vaihtojännitys laskettiin arvoon + 55 N/mm 2, kestoikä ylitettiin lähes aina. Kangen pintaan muodostuu kuoppakorroosiota, jossa reijät ulottuvat muutamassa vuodessa parin millimetrin syvyyteen. Ne aiheuttavat jo yli 2-kertaisen jännityshuipun, mistä korroosioväsyminen pääsee alkuun. On havaittu edulliseksi hioa syöpynyt pinta pois parin vuoden välein. Korroosion vaikutuksia pyritään estämään erillaisilla pinnotteilla. Sitkeän kalvon muodostavat korroosionestoöljyt ja erillaiset maalit ovat tehokkaita silloin, kun suojattava pinta ei joudu mekaanisen kulutuksen eikä iskujen kohteeksi. 2-komponenttimaaleilla saadaan jo näitäkin vastaan melko kestävä pinta, vielä parempi kumituksella. Mikään näistä aineista ei heikennä akselin väsymislujuutta. Pohjamaalauksessa käytetään usein runsaasti lyijy- tai sinkkipölyllä seostettuja laatuja. Tällöin suojaus on galvaaninen. Galvaaniset metalliset pinnoitteet ovat paljon ongelmallisempia. Galvanoinnin yhteydessä pintaan tunkeutuu atomaarista vetyä, joka aiheuttaa vetyhaurautta ja alentaa väsymislujuutta huomattavasti. Vedynpoistohehkutus o C 2...2,5 tunnin ajan poistaa vedyn vaikutuksen osittain tai jopa kokonaan. Tosin tämäkin saattaa aiheuttaa ainoastaan muutoksia vetydiffuusion jakautumisessa. Vedyn haitallisuus on riippuvainen myös teräksen kiderakenteesta. Vaikutus on suurempi martensiittisessa rakenteessa kuin nuorrutetussa tai perliittisessä rakenteessa. Teräksille, joiden vetolujuus vaihtelee N/mm 2 galvaaninen niklaus aiheuttaa sileille koesauvoille väsymislujuuden vähennyksen aina 34 % saakka ja kuparointi n. 13 %. Galvaanisen sinkityksen vaikutus vaihtelee n %, siis parantaen tai huonontaen väsymislujuutta. Suunnilleen samalla vaikutusalueella liikkuu myös galvaaninen kadmiointi. Molemmat pinnoitusmenetelmät ovat tärkeitä ruuvien valmistuksessa. Kiiltokromauksenkin lujuusvaikutus jää vähäiseksi. Sen sijaan kovakromaus (hydraulisten sylinterien varret!) vähentää aina väsymislujuutta. Vähennys vaihtelee välillä % ja on sitä voimakkaampi, mitä lujemmasta teräksestä on kysymys. Vaikutus kasvaa myös kromikerroksen paksuuden mukana. Vedynpoistohehkutus vain pahentaa tilannetta. Kovakromauksen väsymislujuutta pienentävä vaikutus ei perustukaan ensisijaisesti vedyn diffuusioon teräksen pintaan, vaan kromikerroksen rakenteeseen. Siinä vaikuttaa voimakkaita vetojännityksiä ja sen lävistävät lukuisat hiushalkeamat. Akseli voidaan päällystää suojakerroksella myös siten, että se kastetaan sulaan metalliin tavallisesti sinkkiin (kuumasinkitys). Tällöin sinkki diffusoituu teräspintaan ja siinä saattaa muodostua hauraita rajakerroksia. Joissakin kokeissa on todettu kuumasinkityksen alentavan väsymislujuutta 45 % saakka. 193

18 Metalliruiskutusta pidetään yleensä akselille täysin vaarattomana. Siinä kylmän akselin pintaan ruiskutetaan paineilman avulla suurella nopeudella langasta sulatettua metallia. Tämä tehdään tavallisesti kerroksittain siten, että pohjalle ruiskutetaan ohut kerros metalliseosta, jolla on hyvä tarttuvuus akselin karhennettuun pintaan. Tartunta on siten ainakin osittain mekaaninen. Tämän kerroksen päälle ruiskutetaan toinen metalliseos, joka tavallisesti muodostaa ruostumattoman hyvin kovan pinnan. Kerroksen paksuudella ei ole rajoja. Siten ruiskutusta käytetään myös esim. laakerivaurioiden jälkeen akselin laakerikohdan tai laakeripesän sisäpinnan korjaamiseen. Käytännössä ruiskutettujen akselien väsymislujuus osoittautui odotettua heikommaksi. Kokeissa φ 70 mm:n koesauvoilla todettiin ruiskutteen vähentävän taivutusväsymislujuutta nuorrutusteräksellä 42 CrMo 4 ja akseliteräksellä Fe 50 n. 40 %. Sen sijaan teräksellä Fe 52 ei havaittu mainittavaa väsymislujuuden vähenemistä. Nämä luvut perustuvat vain yksittäisiin kokeisiin. Joissakin tapauksissa korroosiolle alttiiksi jäävää akselinosaa on pyritty suojaamaan hitsaamalla pintaan kerros austenniittista ruostumatonta terästä. Tällöin akseliteräksen hiili ja ruostumattoman teräksen kromi muodostavat kiderajoille kovaa ja haurasta kromikarbidia ja akselin väsymislujuus laskee alle senkin, mitä se olisi suojaamattomana ollut. Usein voidaan välttää akselin paljastaminen järjestämällä tiivisteet sopivasti. Kuvassa 7.37 sellupesurin rummun akselin muodostaa teräsputki, joka on päällystetty ruostumattomalla teräslevyllä. Akselitappi liittyy putkeen kahden laipan varaan hitsattuna. Päätylaipan pintaan on sijoitettu myös ruostumaton suojalevy, joka on ulkoreunastaan hitsattu putken suojalevyyn. Akselin juuresta tämä suojalevy on puristettu päätylaippaan laakerin sokkelorenkaan avulla ruuviliitoksella. Sauma täytyy tiivistää pehmeällä tiivistetahnalla. Nyt kiinnitetty aina rasvatäytteinen sokkelorengas sulkee tien arkaan akselin pintaan. On erittäin tärkeää, että sokkelorenkaan sovite akselitapille on väljä. Muussa tapauksessa se joko osallistuu taivutusmomentin kantoon tai hiertää akselitapin pintaa. Kuva 7.43 Sellupesurin akseli- ja laakerointirakenne 194

19 Yhteenvetona voidaan todeta, että väsytyskuormitettujen akseleiden korroosiosuojaus metallisilla päällysteillä alentaa niiden väsymislujuutta. Alentuminen ei kuitenkaan ole niin voimakasta, kuin korroosion vaikutus suojaamattomiin akseleihin. Kovakromausta ei tule käyttää tässä tarkoituksessa, ei liioin päällehitsausta. Suojaamattomankaan akselin väsymislujuus ei mene sentään nollaan. Jos kysymyksessä on niin lievästi korrodoiva ympäristö, ettei kuoppa- tai kiderajakorroosiosta ole pelkoa, väsymislujuus pysyy sentään N/mm 2 yläpuolella. Se ei juuri koskaan laske alle + 70 N/mm 2, vaikka korroosio olisi erittäin voimakas. Näitä jännityksiä käytettäessä on otettava huomioon rakenteen muotolukujen vaikutus Akselin lujittamismahdollisuudet Paras keino lujan akselin aikaansaamiseksi on muotoilla se oikein. Pahoja jännityshuippuja on syytä välttää, eikä dimensioiden valinnassa ole syytä kitsastella. Kuitenkin akselin dimensiot rajautuvat useimmissa tapauksissa akseliin liittyvien osien mukaan, eikä kunnolliselle mitoitukselle tai muotoilulle jää enää riittävästi liikkumavaraa. Täysin tasaluja akseli olisi myös toivottoman kallis. Akselin lujuus määräytyy eniten rasitetun kohdan mukaan. Siksi juuri olakkeiden ja napaliitosten muotoiluun ja lujittamiseen tulee kiinnittää päähuomio. Pyöristyssäteen suurentaminen olakkeessa pienentää nopeasti jännityshuippua. Olakkeella on kuitenkin usein aksiaalinen ohjaustehtävä, jota varten tarvitaan riittävästi suoraa otsapintaa. Pyöristyssäteen huomattava suurentaminen vaatisi vastaavasti suurempiläpimittaisen lähtöaineen valinnan. Halpa ja hyvä keino on olakkeen pohjan muokkaus rullaamalla. Tämä lisää väsymislujuuttaa %. Rullauksen teho riippuu jännitysgradientista ja se on tehokkaimmillaan pienillä akseliläpimitoilla ja pienillä pyöristyssäteillä. Jostain syystä rullausta käytetään meillä varsin vähän. Hiilletyskarkaisu on tunnetusti hyvä menetelmä lujien akseleiden valmistukseen. Sitä käytetään varsinkin työstökoneiden akseleissa, joissa se antaa samalla kolhuja ja kulutusta kestävän pinnan. Hiilletyssyvyys on valittava jännitysgradientin mukaan. Akseleissa katsotaan lujuuden lisääntyvän kohtuullisesti hiilletyssyvyyteen 2 mm saakka, kun taas hammaspyörien hiilletyksessä optimi lienee n. 0,2 mm, riippuen tietenkin hampaan koosta. Hiilletyksessä akselia on vaikea saada pysymään suorana. Kun sitä ei käsittelyn jälkeen voida koneistaakaan, on tärkeimmät liittymäkohdat hiottava. Hiottavaksi tulevat napojen ja laakereiden sovituskohdat ja hammaspyörissä hampaiden pinnat. Nitraus on sikäli hyvä käsittely, että se ei aiheuta juuri mittamuutoksia. Nitrattu pinta on niin ohut, ettei siinä ole edes hiomisen varaa. Silti se tehoaa nimenomaan suurten jännityshuippujen kohdalla lisäten väsymislujuutta jopa kertaisesti Ruostumattomien terästen käyttö akseleina Paperi- ja selluloosateollisuudessa ja muussakin prosessiteollisuudessa kappaleiden ruostumisella on haitallisia vaikutuksia jo niistä irtoavan ruosteen vuoksi. Tällöin pyritään kaikki osat valmistamaan ruostumattomasta teräksestä, myös akselit. 195

20 Austenniittinen ruostumaton teräs omaa varsin hyvän väsymislujuuden koesauvatulosten mukaan. Se vastaa teräksen Fe 50 lujuutta veto-puristusväsymislujuuden ollessa N/mm 2. Kuitenkin käytännössä austenniittisissa rakenteissa esiintyy pienilläkin jännitystasoilla yllättäviä murtumia. Tavallisesti murtumaa on edeltänyt terävä iskumainen kuormitus esim. jonkin löystyneen ruuviliitoksen aiheuttamana. Jos rakenne on taipuvainen värähtelyyn, murtumien esiintymiskohdat saattavat olla aivan yllättäviä. Tavalliset ferriittiset teräkset käyttäytyvät eri tavoin riippuen kuormituksen muutosnopeudesta. Pehmeä hiiliteräs osoittaa staattisella kuormituksella melko alhaista myötölujuutta. Jos kuormituksen muutosnopeus on suuri, se on taipuvainen välittämään korkeita taajuuksia laajalle alueelle ilman plastista muodonmuutosta. Rakenne "soi". Näissä värähtelyissä hetkelliset jännitykset voivat kohota hyvinkin korkeiksi, mutta teräs kestää ne ikäänkuin se olisi lujaksi karkaistu. Austenniittinen teräs soi huonosti, se vaimentaa värähtelyt itseensä. Se käyttäytyy suurillakin kuorman muutosnopeuksilla samaa myötölujuutta osoittaen kuin staattisellakin kuormalla. Näin korkeilla taajuuksilla esiintyvät iskukuormia seuraavat värähtelyt saattavat johtaa nopeaan väsymismurtumaan. Austenniittisten terästen käyttö on siis epävarmaa. On syytä pysyä alhaisella jännitystasolla + 50 N/mm 2 ja ennen muuta, välttää iskumaisia kuormia. Parempia väsymislujuuden arvoja saavutetaan erkaumakarkaistavilla ruostumattomilla teräksillä. Akselitapit voidaan myös varustaa kuormittamattomilla suojaholkeilla kuvan 7.37 tapaan. Lujien epoksimaalien käytöllä on monessa tapauksessa kyetty korvaamaan tällaiset järjestelyt. 7.6 Akseleiden hankauskuormitus Hankauskuormitus on akselisuunnittelulle eräs ikävimmistä ilmiöistä. Siitä tosin mainitaan kirjallisuudessa ylimalkaisesti, mutta sen mitoituksesta ja hallinnasta on vain niukasti tietoja saatavissa. Lisäksi monet klassiset ohjeet esim. napaliitosten suunnittelusta ovat hankauksen vaikutuksen kannalta suorastaan vääriä. Hankauskuormitus kilpailee vauriotilastoissa hyvin väsymismurtumien kanssa. Vieläpä huomattava osa sellaisia murtumia, joiden alkusyy on hankaus, luetaan väsymismurtumiin. Hankauksen tuote, kaakaon näköinen jauhe sovitepintojen välissä ja pinnan syöpyminen epätasaiseksi ovat olleet tunnettuja jo kauan. Pinnan syöpymistä epätasaiseksi on pidetty väsymismurtuman alkusyynä juuri epätasaisuudesta johtuvana. Puhutaan korroosioväsymisestä, jonka alkuperä on kitkakorroosio. Väsymislujuuden heikkeneminen on kuitenkin niin suuri, ettei mikään pinnanlaadun muotoluku riitä selittämään sitä. Osuvampi nimitys olisikin tälle kitkaväsyminen. Pintojen välistä hankautumista ja kulumista on toki tutkittu paljonkin. Yksi kulumisen muoto on se, että pinnan hankaavat harjanteet hitsautuvat kiinni vastapintaan revetäkseen jälleen irti liikkeen jatkuessa. Repeäminen saattaa jatkua toisesta kohdasta kuin hitsautuminen ja näin ainetta siirtyy pysyvästi pinnasta toiseen. Hitsautumisen yhteydessä tapahtuu irtoavien partikkeleiden hapettumista. Hapettumisen tuote, oksidit, suorittavat poiskulkeutuessaan vielä abrasiivista kulutusta. Abrasiivinen kuluminen ei ole osien lujuudelle vaarallinen, mutta hitsautumat ovat. 196

Pienahitsien materiaalikerroin w

Pienahitsien materiaalikerroin w Pienahitsien materiaalikerroin w Pienahitsien komponenttimenettely (SFS EN 1993-1-8) Seuraavat ehdot pitää toteutua: 3( ) ll fu w M ja 0,9 f u M f u = heikomman liitettävän osan vetomurtolujuus Esimerkki

Lisätiedot

Ruuviliitokset. Yleistä tietoa ruuviliitoksista. Kitkaliitoksen ja muotoliitoksen yhdistelmä

Ruuviliitokset. Yleistä tietoa ruuviliitoksista. Kitkaliitoksen ja muotoliitoksen yhdistelmä Yleistä tietoa ruuviliitoksista Yleistä tietoa ruuviliitoksista Ruuviliitokset voidaan tehdä kitkaliitoksina, muotoliitoksina tai näiden kahden yhdistelmänä. Kitkaliitos vaatii noin 10 kertaa enemmän ruuveja

Lisätiedot

Akselin ja navan liitokset

Akselin ja navan liitokset Akselin ja navan liitokset Muotosulkeiset liitokset Kitkasulkeiset liitokset Tapit ja sokat Tasa-, kiekko-, tangenttikiilat Profiiliakselit Kiristysliitokset Kartioliitokset Puristus- ja kutistusliitokset

Lisätiedot

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)! LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 31.3.2016 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Lisätiedot

Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu

Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Kohtisuoraan tasoaan vasten levy ei kanna minkäänlaista kuormaa. Tässä suunnassa se on myös äärettömän joustava verrattuna jäykkyyteen tasonsa suunnassa. Levyn taivutus

Lisätiedot

KETJU- JA HIHNAKÄYTÖT 6. SKS-mekaniikka Oy. Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, http://www.sks.fi, faksi 852 6824, puh.

KETJU- JA HIHNAKÄYTÖT 6. SKS-mekaniikka Oy. Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, http://www.sks.fi, faksi 852 6824, puh. KIINNITYSHOKIT KORJATTU PAINOS maaliskuu 1998 KETJU- JA HIHNAKÄYTÖT 6 SKS-mekaniikka Oy artinkyläntie 50, P 122, 01721 Vantaa, http://www.sks.fi, faksi 852 6824, puh. *852 661 Etelä-Suomi artinkyläntie

Lisätiedot

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 OFIX Lukitusholkit Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177 e-mail: konaflex@konaflex.fi Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 Internet: www.konaflex.fi

Lisätiedot

Luentojen viikko-ohjelma

Luentojen viikko-ohjelma Luentojen viikko-ohjelma periodi viikko aihe opettaja 1 37 Johdanto, historiaa, suunnittelu, CE -merkki, kuormitus, kestävyys, materiaalit, valmistus Yrjö Louhisalmi 1 38,39 liitososat ja liitokset: ruuvit,

Lisätiedot

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)! LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 17.12.2015 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

7. Ruuviliitokset 14.7

7. Ruuviliitokset 14.7 7. Ruuviliitokset Koneenrakennuksessa ruuviliitos on yleisin irrotettavissa oleva liitos, koska se on helppo asentaa ja purkaa, se on oikein käytettynä luotettava ja sitä voidaan käyttää monissa olosuhteissa.

Lisätiedot

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla.

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. KALOCER KALOCER KALSICA ABRESIST KALSICA Piikarbidi Piikarbidi Kovasementti Valettu Kovasementti keraami Teollisuuden

Lisätiedot

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään.

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään. 1 1. Tuuletus- ja ripustusaukot Sinkittävät kappaleet tulee suunnitella siten, ettei niihin jää umpinaisia tiloja ja taskuja. Aukotuksen ansiosta sinkki pääsee virtaamaan rakenteiden sisään ja ulos, eikä

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS PUHDAS, SUORA TAIVUTUS Qx ( ) Nx ( ) 0 (puhdas taivutus) d t 0 eli taivutusmomentti on vakio dx dq eli palkilla oleva kuormitus on nolla 0 dx suora taivutus Taivutusta sanotaan suoraksi, jos kuormitustaso

Lisätiedot

ALIPAINEKULJETINHIHNAT

ALIPAINEKULJETINHIHNAT ALIPAINEKULJETINHIHNAT Jotkut kuljettimet vaativat hihnakäytöiltä enemmän kuin tavalliset. Suuret nopeudet, kiihtyvyydet ja hidastuvuudet, paikoitustarkkuus tai kappaleen keveys aiheuttavat sen että normaali

Lisätiedot

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 7.3. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 2 Ratkaisut 1.

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA Asennustapa A Asennustapa B Ø 12-100 Ø 125-300 2 Lasketaan kaavalla FS=2,3 r a=1,356 r Taivutussäde "r", kun asennus kuvan A mukaan Asennus

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

Ruuviliitoksen lujuus

Ruuviliitoksen lujuus Ruuviliitoksen lujuus Ruuviliitos mitoitetaan osien välisen kitkavoiman perusteella. (F v F a ) > F q = 0,15...0,6 liitettävien osien välinen kitkakerroin F v = esikiristysvoima F a = aksiaalinen vetokuorma

Lisätiedot

PIENOISLINEAARIJOHTEET

PIENOISLINEAARIJOHTEET RSR Z ja RSH Z PIENOISLINEAARIJOHTEET MEKAANISET RAKENNEOSAT 2 SKS Mekaniikka Oy Etelä-Suomi Länsi-Suomi Keski-Suomi Tavaraosoite Martinkyläntie 5 Mustionkatu 8 Hämeenkatu 6A Martinkyläntie 5 172 Vantaa

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

Tasakiilan mitoitus SFS 2636 mitottuksen mukaan. Peruspaineeksi saadaan Po navan paine onpa = 0,8 Po

Tasakiilan mitoitus SFS 2636 mitottuksen mukaan. Peruspaineeksi saadaan Po navan paine onpa = 0,8 Po Da Di - Tasakiilan mitoitus SFS 2636 mitottuksen mukaan U = 150 MPa, kuorrnitus on yksisuuntaista lepokuormitusta jolloini4 = 120 MPa. Valitaan pituudeksi 1 = d = 0,01 m, navan uran syvy Peruspaineeksi

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Ruuvien päiden muotoja. [Decker ja esimerkiksi: ]

Ruuvien päiden muotoja. [Decker ja esimerkiksi:  ] Ruuvien päiden muotoja [Decker ja esimerkiksi: http://www.schrauben-lexikon.de/norm/din_609.asp ] Erilaisia muttereita [Decker] Torx- ja kuusiokolokannat Vasemmassa kuvassa esitetty Torx kanta ei rikkoonu

Lisätiedot

RASVAT JA VOITELUAINEET

RASVAT JA VOITELUAINEET PRO Lithiumkomplex PRO Lithium PRO Lithium 180 Lithiumkomplex pohjainen ep lisäaineistettu, hyvin kiinnitarttuva ja pitkävaikutteinen punainen korkeapainerasva. Käyttökohteita: rasva soveltuu raskaasti

Lisätiedot

Akselikytkimet & Kiinnitysholkit

Akselikytkimet & Kiinnitysholkit Akselikytkimet & Kiinnitysholkit Akselikytkimen valinnassa on hyvä ottaa huomioon seuraavat asiat: Akselikytkimet Onko radiaalista virhettä? Kuinka suurta momenttia siirretään? Kuinka suurta kierrosnopeutta

Lisätiedot

Vauriomekanismi: Väsyminen

Vauriomekanismi: Väsyminen Vauriomekanismi: Väsyminen Väsyminen Väsyminen on vaihtelevan kuormituksen aiheuttamaa vähittäistä vaurioitumista. Erään arvion mukaan 90% vaurioista on väsymisen aiheuttamaa. Väsymisikää voidaan kuvata

Lisätiedot

Voimat ja liikkeet. Määritelmät. Vääntöherkät päällirakenteet

Voimat ja liikkeet. Määritelmät. Vääntöherkät päällirakenteet Yleisiä tietoja voimista ja liikkeistä Yleisiä tietoja voimista ja liikkeistä Alustarunko altistuu ajotavasta ja tienpinnan luonteesta riippuen eri suunnista tuleville voimille. On tärkeää, että alustarunko

Lisätiedot

Hammaspyörät ja -tangot Kartiohammaspyöräparit

Hammaspyörät ja -tangot Kartiohammaspyöräparit Hammaspyörät ja -tangot Kartiohammaspyöräparit KETJU- J HIHNKÄYTÖT 1 7 isältö Hammastangot...3 uorat lieriömäiset hammaspyörät... 4-6 Hammastangot vetty teräs CK 45...7 Hammastangot keinoaine...8 Hammastangot

Lisätiedot

Koneenosien lujuuslaskenta

Koneenosien lujuuslaskenta Koneenosien lujuuslaskenta Tavoitteet Koneiden luotettavuuden parantaminen Materiaalin säästö Rakenteiden keventäminen Ongelmat Todellisen kuormituksen selvittäminen Moniakselinen jännitys ja muodonmuutos

Lisätiedot

KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA

KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET 18.12.2008 ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA 1 Johdanto Muovauksen vaikutuksesta metallien lujuus usein kasvaa ja venymä pienenee.

Lisätiedot

LIERIÖHAMMASPYÖRÄT. Tekniset tiedot 1:2

LIERIÖHAMMASPYÖRÄT. Tekniset tiedot 1:2 LIERIÖAMMASPYÖRÄT Tekniset tieot Lieriöhammaspyörät Lieriöhammaspyörien avulla toteutetaan välitys ja siirretään momenttia. Mitä suurempi momentti on, sitä lujempia pyörän hampaat ovat. Liike välittyy

Lisätiedot

12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset

12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset 12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Liitoskohdat ja risteykset aiheuttavat valukappaleen rakenteelle monia vaatimuksia mm. tiiveyden ja jännitysten syntymisen estämisessä.

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

Vääntöjäykät Kytkimet. Neste- Kytkimet. Teollisuusreferenssit. Joustavat Kytkimet. Teollisuuskytkimet / JAJ

Vääntöjäykät Kytkimet. Neste- Kytkimet. Teollisuusreferenssit. Joustavat Kytkimet. Teollisuuskytkimet / JAJ Teollisuuskytkimet 11.9.2012 / JAJ Asiakkaat ja referenssit kytkimet DENFLEX DISCFLEX Klikkaa kytkimen kuvaa päästäksesi kyseisen kytkintyypin tietoihin! kytkimet Flexomax GBN VUL-MEX Megiflex Flexomax

Lisätiedot

Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm

Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä 27.9.2005 Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm HITSAUKSEN KÄYTTÖALOJA Kehärakenteet: Ristikot, Säiliöt, Paineastiat, Koneenrungot,

Lisätiedot

Nostureita on monenlaisia, akseleista puhumattakaan. Uddeholmin teräkset akseleihin

Nostureita on monenlaisia, akseleista puhumattakaan. Uddeholmin teräkset akseleihin Nostureita on monenlaisia, akseleista puhumattakaan. Uddeholmin teräkset akseleihin Uddeholmin teräkset kestävät kaikenlaista kuormaa Akselit ovat tärkeitä koneenosia varsinkin nostureissa. Akseleiden

Lisätiedot

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka

Lisätiedot

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

Hammashihnapyörät. Yleistä hammashihnapyöristä

Hammashihnapyörät. Yleistä hammashihnapyöristä Yleistä hammashihnapyöristä Standardihammashihnapyörät Seuraavilla sivuilla esitellään hammashihnapyöriä, jotka tulevat useilta eri valmistajilta. Hammashihnapyöriä valmistetaan joko valuraudasta, teräksestä,

Lisätiedot

Luentojen viikko-ohjelma

Luentojen viikko-ohjelma Luentojen viikko-ohjelma periodi viikko aihe opettaja 1 37 Johdanto, historiaa, suunnittelu, CE -merkki, kuormitus, kestävyys, materiaalit, valmistus Yrjö Louhisalmi 1 38,39 liitososat ja liitokset: ruuvit,

Lisätiedot

y 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.

y 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu. Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon

Lisätiedot

Luentojen viikko-ohjelma

Luentojen viikko-ohjelma Luentojen viikko-ohjelma periodi viikko aihe opettaja 1 35,36 Johdanto, historiaa, suunnittelu, CE -merkki, kuormitus, kestävyys, materiaalit, valmistus Yrjö Louhisalmi 1 37,38,39 liitososat ja liitokset:

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain

Lisätiedot

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen Yleisnimitys vaurioille, joissa ympäristö altistaa ennenaikaiselle vauriolle Lukuisia eri mekanismeja ja tyyppejä Tässä: Jännistyskorroosio

Lisätiedot

Polyuretaaniset hammashihnat

Polyuretaaniset hammashihnat Yleistä tietoa hihnojen kehitys on mennyt eteenpäin samaan suuntaan kuin kumihihnojenkin eli kohti suurempaa tehonsiirtokykyä ja parempaa asemointitarkkuutta. Ensimmäiset hihnat valmistettiin trapetsin

Lisätiedot

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.

Lisätiedot

a) ruiskuvalamalla kierre suoraan kappaleeseen kierremeistin avulla b) asettamalla kappaleeseen kierteistetty metalli insertti c) lastuamalla

a) ruiskuvalamalla kierre suoraan kappaleeseen kierremeistin avulla b) asettamalla kappaleeseen kierteistetty metalli insertti c) lastuamalla Kierteet Technical University of Gabrovo Yordanka Atanasova Käännös: Sanna Nykänen, Tampereen teknillinen yliopisto Muovituotteeseen voidaan valmistaa kierteitä kolmella tavalla: a) ruiskuvalamalla kierre

Lisätiedot

LINEAARIKÄYTÖT. AT ja ATL hammashihnojen valmistusohjelma: AT AT3 AT5 AT10 AT20 ATL ATL5 ATL10 ATL20. Lineaarikäytöt AT ja ATL hammashihnoilla:

LINEAARIKÄYTÖT. AT ja ATL hammashihnojen valmistusohjelma: AT AT3 AT5 AT10 AT20 ATL ATL5 ATL10 ATL20. Lineaarikäytöt AT ja ATL hammashihnoilla: LINEAARIKÄYTÖT Yleistä lineaarikäytöistä Pinoajat, lavaajat ja muut keräilyrobotit ovat tyypillisiä esimerkkejä lineaarikäytöistä. Perusajatuksena on käyttölaitteen pyörimisliikkeen muuttaminen pitkittäisliikkeeksi.

Lisätiedot

Apurunkorakenne. Lisätietoja alustarungoista on annettu asiakirjassa Alustarungot.

Apurunkorakenne. Lisätietoja alustarungoista on annettu asiakirjassa Alustarungot. Yleistä Yleistä Apurunkoa voidaan käyttää seuraaviin tehtäviin: Se antaa vapaan tilan pyörien ja muiden rungosta ulkonevien osien välille. Se tuo jäykkyyttä ja vähentää rasituksia takaylityksessä. Se suojaa

Lisätiedot

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat 10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden

Lisätiedot

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) Yleistä Uddeholm Unimax on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen muovimuottiteräs, jonka ominaisuuksia ovat: erinomainen sitkeys kaikissa suunnissa hyvä kulumiskestävyys hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä

Lisätiedot

Lattahihnakäytöt - toiminta

Lattahihnakäytöt - toiminta Lattahihnakäytöt - toiminta Lattahihnakäytöillä on ominaisuuksia, joita ei saavuteta millään muulla ratkaisulla. Esimerkiksi: - mielivaltainen akseliväli - akselien välillä voi olla kiertymää, eli akselien

Lisätiedot

Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

Laskuharjoitus 1 Ratkaisut Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 28.2. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1.

Lisätiedot

Tiedetään teho P, akseleiden pyörimisnopeudet n 1. , käyttömoottori ja sen akselin (laakereiden) suurin sallittu kuormitus F h

Tiedetään teho P, akseleiden pyörimisnopeudet n 1. , käyttömoottori ja sen akselin (laakereiden) suurin sallittu kuormitus F h Kiilahihnan mitoitus Tiedetään teho P, akseleiden pyörimisnopeudet n 1 ja n 2, käyttömoottori ja sen akselin (laakereiden) suurin sallittu kuormitus F h sekä käytettävän koneen tyyppi: Lasketaan pienen

Lisätiedot

Mekaaniset ominaisuudet

Mekaaniset ominaisuudet Mekaaniset ominaisuudet Kertaus Jäykkyys E Lujuus Myötö- Murto- Muokkauslujittuminen Sitkeys 2 2 Esimerkkejä Golf-maila Keinonivel Hammaspyörä 3 3 Esimerkki: Golf-maila Golf-mailalta vaadittavat ominaisuudet

Lisätiedot

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit KJR-C1001: Statiikka L2 Luento 21.2.2018: voiman momentti ja voimasysteemit Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon jälkeen opiskelija Pystyy muodostamaan,

Lisätiedot

Polarputki kumppanina takaa korkean laadun pyöröteräsvalinnoissa Polarputki on toimittanut pyöröteräksiä suomalaisille

Polarputki kumppanina takaa korkean laadun pyöröteräsvalinnoissa Polarputki on toimittanut pyöröteräksiä suomalaisille www.polarputki.fi 2 3 aksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta

Lisätiedot

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa.

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa. 1 (5) Yleistä Muovimuotteihin kohdistuu yhä suurempia vaati muksia. Niinpä muotteihin käytettyjen terästen on samanaikaisesti oltava sitkeitä, korroosionkestäviä ja suureltakin poikkileikkaukselta tasaisesti

Lisätiedot

PURISTIN www.vaahtogroup.fi

PURISTIN www.vaahtogroup.fi PURISTIN VRS-GUIDE 0 3 P&J 5-10 mm Tummanharmaa 85 Metalli- tai hiilipohjainen polymeerikaavin paperin- ja huovanjohtotelat VRS-GUIDE on erittäin hyvän kulutuksenkestävyyden ja kaavaroitavuuden ansiosta

Lisätiedot

Sisällysluettelo, komponentit. Komponentit. Komponentit. sivu Tilausohje... 2

Sisällysluettelo, komponentit. Komponentit. Komponentit. sivu Tilausohje... 2 Sisällysluettelo, komponentit sivu Tilausohje... 2 ATNsysteemin komponentit Hammashihnapyörät ATN 12,7... 6 AT... 18 AT... Ohjaavat hammashihnapyörät ATN K6... 8 ATN 12,7 K6... Liukukiskot... 12 Hammashihnapyörät,

Lisätiedot

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Sivu 1/6 Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Kirjoittaja Seppo Koivuniemi, Finnblast Oy Hyvän tuottavuuden yhtenä kulmakivenä on tehdä kerralla oikeaa laatua niin, että korjauksia ei tarvita.

Lisätiedot

Harjoitus 10. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Harjoitus 10. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

Kitkapalat, tiivistysrengas, välilevy, pyöreä jousi, rullalaakerit ja ruuvi

Kitkapalat, tiivistysrengas, välilevy, pyöreä jousi, rullalaakerit ja ruuvi RAKENNUSOHJE Kitkapalat, tiivistysrengas, välilevy, pyöreä jousi, rullalaakerit ja ruuvi 325 Lehden nro 77 mukana sait osat, joita tarvitset mittakaavan 1:7 F2007-autosi kytkimen rakentamiseen. Uudet osat

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

WSX445. Uuden sukupolven tasojyrsimellä kaksipuoleisilla kääntöterillä

WSX445. Uuden sukupolven tasojyrsimellä kaksipuoleisilla kääntöterillä WSX445 kevyttä koneistusta Uuden sukupolven tasojyrsimellä kaksipuoleisilla kääntöterillä DOUBLE-Z geometria 1. Matalat lastuamisvoimat 2. SOPII KAIKenlaisiin KONEISIIN 3. ERINOMAINEN lastunpoisto 4. Lastu

Lisätiedot

Essolube. Break-In Oil STANDARD NOBEL-STANDARD KUNTOONAJOÖLJY

Essolube. Break-In Oil STANDARD NOBEL-STANDARD KUNTOONAJOÖLJY Essolube Break-In Oil STANDARD KUNTOONAJOÖLJY NOBEL-STANDARD ESSOLUBE BREAK-IN OIL (KUNTOONAJOÖLJY) Uusien tai perinpohjaisesti korjattujen autojen tai autobussien kuntoonajo on aina ollut työläs tehtävä.

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen

Lisätiedot

Hammashihnojen mitoitus- ja laskentakaavat

Hammashihnojen mitoitus- ja laskentakaavat Voimansiirtohihnojen tekniset tiedot Tunnus ja yksikkö b = hihnan leveys (mm) T = jako C = akseliväli (mm) L R = hihnan pituus (mm) L Z = hihnan hammasluku Z 1 = hammasluku, pieni pyörä Z 2 = hammasluku,

Lisätiedot

WSX445 KEVYTTÄ KONEISTUSTA UUDEN SUKUPOLVEN TASOJYRSIMELLÄ KAKSIPUOLEISILLA KÄÄNTÖTERILLÄ

WSX445 KEVYTTÄ KONEISTUSTA UUDEN SUKUPOLVEN TASOJYRSIMELLÄ KAKSIPUOLEISILLA KÄÄNTÖTERILLÄ WSX445 KEVYTTÄ KONEISTUSTA UUDEN SUKUPOLVEN TASOJYRSIMELLÄ KAKSIPUOLEISILLA KÄÄNTÖTERILLÄ Uusi kaksipuolinen Z -geometria, jossa yhdistyvät positiivisen ja negatiivisen kääntoterän parhaat ominaisuudet.terävä

Lisätiedot

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 2-3 Vääntömomentti Oletus: Voimat tasossa, joka on kohtisuorassa pyörimisakselia vastaan. Oven kääntämiseen tarvitaan eri suuruinen voima

Lisätiedot

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus

Lisätiedot

Kiilahihnapyörä. Kiilahihnan mitoituksessa käytetään hihnapyörähalkaisijan mittaa D m. hihnaprofiili SPZ. [www.sks.fi]

Kiilahihnapyörä. Kiilahihnan mitoituksessa käytetään hihnapyörähalkaisijan mittaa D m. hihnaprofiili SPZ. [www.sks.fi] Kiilahihnapyörä Kiilahihnan mitoituksessa käytetään hihnapyörähalkaisijan mittaa D m hihnaprofiili SPZ [www.sks.fi] Hihnan pituuden L laskenta d 1 E d2 L = 2E cos + 0,5 (d 1 + d 2 )+ [rad] (d 2 d 1 ) kun

Lisätiedot

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:

Lisätiedot

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi.

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Teräsköyden rakenne LANKA Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Lanka (EN10264-2 vaatimukset). Köyden lujuusluokka Langan vetomurtolujuus

Lisätiedot

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI VA K OLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 1 2 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1960 Koetusselostus 344 WALTERSCHEID-NIVELAKSELI Koetuttaja: nuko Oy, Helsinki.

Lisätiedot

Nostin- ja kuljetinkettingit

Nostin- ja kuljetinkettingit Nostin- ja kuljetinkettingit 212 WWW.ERLATEK.FI RUD Nostinkettingit RUD on EN818-7 mukaisten nostinkettinkien suurin valmistaja maailmassa. Kettingit sopivat niin moottoroituihin nostimiin kuin käsitaljoihinkin.

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Rakenne Tee päällirakenteesta niin vahva ja jäykkä, että

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

23. Yleistä valumalleista

23. Yleistä valumalleista 23. Yleistä valumalleista Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valumallien yleisin rakenneaine on puu. Sen etuja muihin rakenneaineisiin verrattuna ovat halpuus, keveys ja helppo lastuttavuus.

Lisätiedot

Tuotanto. Lankojen valmistus tapahtuu kylmävetämällä, käyttäen raakaaineena

Tuotanto. Lankojen valmistus tapahtuu kylmävetämällä, käyttäen raakaaineena Jokioisten lankatehdas Oy:n juuret ulottuvat vuoteen 1804, jolloin Jokioisten kartanoiden silloinen omistaja Gustaf von Willebrand perusti Loimijoen varteen kankirautapajan. Jokioisten Lankatehdas Oy jatkaa

Lisätiedot

LIERIÖHAMMASPYÖRÄT JA HAMMASTANGOT

LIERIÖHAMMASPYÖRÄT JA HAMMASTANGOT IEIÖHAAPYÖÄT JA HAATAOT Teknisiä tietoja... Koneistetut lieriöhammaspyörät moduli 0,, vinohammastuksella... moduli 0,, vinohammastuksella... moduli 0,... moduli 0,... moduli 1,0... moduli 1,... moduli,0...

Lisätiedot

MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan -

MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan - MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan - kulutusteräkset Miilux kulutusterästen käyttökohteita ovat kaikki kohteet, joissa teräkseltä vaaditaan hyvää kulumiskestävyyttä

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa

Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa Raportti L21/1997 Suomen Kaukolämpö ry 1997 ISSN 1238-9315 Viite: Sky-kansio 2/6 Kaukolämpöjohtojen toteutettuja

Lisätiedot

Moottorin takakansi, tiiviste, ruuvi ja käynnistinakseli

Moottorin takakansi, tiiviste, ruuvi ja käynnistinakseli RAKENNUSOHJE Moottorin takakansi, tiiviste, ruuvi ja käynnistinakseli 295 Lehden nro 69 mukana sait seitsemän uutta osaa, jotka kuuluvat mittakaavan 1:7 F2007 autosi GX-21-moottorin mekaaniseen kokonaisuuteen.

Lisätiedot

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot

Rakenteiden muotoilu kuumasinkityksen kannalta

Rakenteiden muotoilu kuumasinkityksen kannalta 1 (9) 18.6.2013 Rakenteiden muotoilu kuumasinkityksen kannalta Rakenteiden muotoilussa kuumasinkitystä varten pätevät suurelta osin samat säännöt, jotka koskevat hyvää rakenne-, pintakäsittely- ja hitsauskäytäntöä

Lisätiedot

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

Kuva 2. Lankasahauksen periaate. Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,

Lisätiedot

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. 1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Kon Teräkset Harjoituskierros 6.

Kon Teräkset Harjoituskierros 6. Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 6. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Viikkoharjoitus #6 - kysymykset Mitä on karkaisu? Miten karkaisu suunnitellaan?

Lisätiedot