PITKÄAIKAISSÄÄSTÄMISSOPIMUSTEN JA VAKUUTUSTEN KULUJEN JA TUOTTOJEN ILMOITTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "25.11.2011 PITKÄAIKAISSÄÄSTÄMISSOPIMUSTEN JA VAKUUTUSTEN KULUJEN JA TUOTTOJEN ILMOITTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET"

Transkriptio

1 Lausunto 1 (19) Piritta Poikonen FINANSSIVALVONTA Viite: lausuntopyyntö 11/ PITKÄAIKAISSÄÄSTÄMISSOPIMUSTEN JA VAKUUTUSTEN KULUJEN JA TUOTTOJEN ILMOITTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt Finanssialan Keskusliiton (FK) lausuntoa luonnoksesta määräyksiksi ja ohjeiksi pitkäaikaissäästämissopimusten ja vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta. Tämän johdosta FK esittää lausuntonaan seuraavaa. 1 Tavoitteena on parantaa kuluttajan käsitystä kuluista ja tuotoista FK pitää tärkeänä säästämistä ja sijoittamista koskevan kuluttajainformaation kehittämistä sekä pyrkimystä helpottaa samankaltaisten säästämis- ja sijoittamistuotteiden vertailua. Kuluttajalle annettavan tiedon tulee olla kuluttajan päätöksenteon kannalta olennaista. Lisäksi tiedon tulee olla selkeää ja johdonmukaista eikä se saisi luoda kuluttajalle vääriä mielikuvia sen paremmin tuotteen halpuudesta kuin kalleudestakaan. Tuotoista ja kuluista kertovissa tunnusluvuissa ei tule yhdistellä eikä suhteuttaa kuluja ja tuottoja kovin monin eri tavoin ja epäjohdonmukaisesti. Tunnuslukujen tulee olla aidosti informatiivisia ja niiden muodostamisessa tulee suhteuttaa oikeita vastinpareja toisiinsa. Nyt ehdotettujen uusien tiedonantovelvoitteiden hyöty kuluttajalle jää kokonaisuutena epäselväksi. Kun huomioon otetaan vielä muutostöistä aiheutuvat lisäkustannukset, on kustannus/hyöty suhde erittäin huono. Teknisluonteinen tietotulva ei käytännössä ole asiakkaille hyödyksi eikä lisää asiakkaiden ymmärrystä näistä tuotteista. Esimerkiksi kaavaillut laskelmien tiivistelmät ovat niin laajoja, että ne vastaavat lähes täydellistä tiedoksiantoa. Määrän sijasta tulisi panostaa annettavan tiedon laadun kehittämiseen. Finanssialan Keskusliitto ry Finansbranschens Centralförbund rf Federation of Finnish Financial Services Bulevardi 28, Helsinki Bulevarden 28, FI Helsingfors Bulevardi 28, FI Helsinki Puh Tel Phone Faksi Fax Fax

2 Lausunto 2 (19) 2 Eurooppalainen malli lähtökohdaksi EU:ssa valmisteilla oleva Packaged Retail Investment Products (PRIPS) sääntely tulee koskemaan kuluttajille suunnattujen sijoitustuotteiden myynnissä noudatettavia tiedonanto- ja menettelytapoja. PRIPS-tuotteiden myyntitilanteessa asiakkaalle annettaisiin standardimuotoinen avaintietoesite (KIID) tiedonantovelvoitteen täyttämiseksi. Viimeisimmän tiedon mukaan PRIPS-tiedonantosääntelyä koskeva asetusehdotus tullaan antamaan vuoden 2012 alkupuolella. Voi olla, ettei PRIPS tule koskemaan PS-sopimuksia ja eläkevakuutuksia, mutta kansallisella lainsäädännöllä on mahdollista ulottaa samantyyppinen sääntely koskemaan eläkesäästämistä. Komissio tulee antamaan PRIPS-sääntelyä monilta osin samoista asioista, joihin nyt suunnitellaan FIVA:n määräyksiä ja ohjeita. FK:n näkemyksen mukaan kansallisen ohjauksen suhteen onkin nyt syytä odottaa PRIPS-ehdotuksen täsmentymistä ja ottaa PRIPS-sääntely kansallisen ohjeistuksen lähtökohdaksi sekä sisällön että aikataulun osalta. FK pitää myös erittäin tärkeänä PRIPS-sääntelyn päälle tulevan ylisääntelyn välttämistä. Kansallisten erityismääräysten antaminen ennen kuin tiedetään tarkemmin, mitä komissio tulee PRIPSien osalta ehdottamaan, saattaa johtaa siihen, että samaan asiaan liittyviä järjestelmätöitä jouduttaisiin tekemään kahteen kertaan lyhyen ajan sisällä. Tämä olisi toiminnanharjoittajien kannalta resurssien hukkaamista ja aiheuttaisi turhia lisäkustannuksia. Hyvä hallintotapa edellyttää EU-tasoisen normiston huomioon ottamista kansallista sääntelyä suunniteltaessa. Hyvä esimerkki tästä on finanssipalveluiden tarjoamisessa noudatettavia menettelytapoja koskevat FIVA:n määräykset ja ohjeet, joita suunniteltaessa FIVA on jäänyt odottamaan valmisteilla olevan EU-harmonisoinnin etenemistä strukturoituja talletuksia koskevilta osin. 3 Määräysten ja ohjeiden soveltamisesta 3.1 Määräysten ja ohjeiden ero Määräyksen ja ohjeen velvoittavuuden ero ei käy luonnoksesta selvästi ilmi. Päinvastoin monissa ohjeeksi otsikoiduissa kohdissa on määräyksen kaltainen sisältö ja sävy. Lisäksi ohjeillekin on annettu voimaantuloa koskeva siirtymäaika, mikä viittaa ohjeen tiukempaan velvoittavuuteen siirtymäajan päätyttyä. FIVA:n tulisi selkeästi määritellä ohjeen luonne ja kertoa, miten ohjeen sitovuus poikkeaa määräyksestä.

3 Lausunto 3 (19) 3.2 Ohjeena annettavasta normistosta Perustuslain 80 :n 2 momentin mukaan hallintoviranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan määräyksiä, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Viranomaiselle laissa annettavan valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu. Kyseessä on tällöin kuitenkin aina tekninen ja vähäisiä yksityiskohtia koskeva sääntely, johon ei liity harkintavallan käyttöä. Sitovien määräysten lisäksi hallintoviranomainen voi oman toimivaltansa rajoissa antaa myös ohjeita ja suosituksia, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia. Viranomainen voi ohjeessaan esittää esimerkiksi näkemyksensä siitä, miten se tulkitsee lainsäädäntöä, jonka noudattamista se valvoo. Ohjeilla ei kuitenkaan voida asettaa valvottaville lakiin perustumattomia lisävelvoitteita. Hyviä esimerkkejä ohjeista, jotka tarkentavat sitovaa normia kuitenkaan laajentamatta velvoitteita, ovat luonnoksen kohdat (12) ja 5.2 (10). Näissä kohdissa joko tarkennetaan asetuksen sanamuotoa sen soveltamista rajaavaan suuntaan tai annetaan valvottavalle vaihtoehtoinen tapa velvoitteensa täyttämiseen. 3.3 Ohjeen tosiasiallinen velvoittavuus FK kiinnittää huomiota siihen, että FIVA:lla näyttäisi olevan pyrkimys antaa ohjeeksi otsikoitua määräysten kaltaista sääntelyä koskien sellaisia tuotteita, joiden osalta FIVA:lle ei ole lainsäädännössä annettua valtuutusta määräyksenantoon. Vaikka kyseessä on muodollisesti suositusluontoinen ohje, FIVA:n ohjeet kuvastavat viranomaisen näkemystä jonkin lainkohdan tulkinnasta ja tästä syystä ohjeista helposti muodostuu lautakunta- ja oikeuskäytännössä sitovaa sääntelyä. Sääntelyn kohteena olevan valvottavan näkökulmasta ei näin ollen ole ratkaisevaa eroa siinä, onko käytännössä sitovaksi koettu normi muodollisesti velvoittava vai ei. Erityisen ongelmallista näissä tilanteissa on lisäksi se, että muodollisesti sitomattomista normeista puuttuu sitoviin normeihin liittyvä laajapohjainen valmistelu ja oikeussuojakoneisto. Yksinomaan se seikka, että kyseessä on ohje, joka voidaan jättää noudattamatta, ei poista sitomattomaan norminantoon liittyviä ongelmia. Vakuutussopimuslain (VSL) 9 :n ja sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetun lain (PS-laki) 9 :n ankaran tiedonantovelvoitteen johdosta palveluntarjoajalla on näyttötaakka tiedonantovelvoitteen toteutumisesta. Tämän johdosta ohjeista ja suosituksista tulee käytännössä pakottavia määräyksiä. Sellaisessa toiminnassa, jossa kuluttajansuojaa ei ole viety tiedonantovelvoitteen osalta yhtä pitkälle kuin VSL:ssa tai PS-laissa, valvojan ohjeisiin ja suosituksiin on mahdollista suhtautua soveltavammin. Voidaan myös kysyä, miksi ohjeidenkin voimaantulolle annetaan siirtymäaika, ellei ajatus ole, että niiden noudattamatta jättämiseen aiotaan puuttua siirtymäajan jälkeen.

4 Lausunto 4 (19) FK katsoo, että FIVA:n ohjeena annettava sääntely on syytä käydä vielä tarkasti läpi ja poistaa ohjeista kaikki lakiin perustumattomia velvoitteita asettavat kohdat. 3.4 Tuotekohtainen soveltamisala Vakuutussopimuslain 9a 2 momentin mukaan FIVA voi antaa määräyksiä säästöhenkivakuutuksen ja eläkevakuutuksen kulujen ja tuottojen laskemis- ja ilmoittamistavasta. PS-lain 7 3 momentin ja 8 2 momentin mukaan FIVA voi antaa tarkempia määräyksiä ennen PS-sopimuksen tekemistä ja PS-sopimussuhteen aikana annettavien tietojen ilmoittamistavasta. Kyseessä oleva määräyksenantovaltuus ei koske muita tuotteita kuin säästöhenki- ja eläkevakuutuksia sekä PS-sopimuksia. Vaikka määräyksenantovaltuus koskee vakuutuksista nimenomaisesti säästöhenkivakuutuksia ja eläkevakuutuksia, luonnoksen kohdassa 4.1 (5) on kuitenkin määräys, jonka mukaan määräyksiä sovelletaan muihinkin vakuutuksiin kuin säästöhenkivakuutuksiin, joita markkinoidaan säästö- tai sijoitustarkoituksiin siltä osin kuin niissä on kyse säästön kerryttämisestä. Samoin kohdassa annetaan määräyksiä koskien muita vakuutuksia kuin eläkevakuutuksia, vaikka kohdan tulisi koskea vain säästöhenkivakuutuksia. Määräyksenantovaltuus ei kuitenkaan ulotu muihin kuin säästöhenki- ja eläkevakuutuksiin. Epäselväksi jää, mitä nämä muut vakuutukset edes olisivat. Lisäksi kohtien 1.1. ja 4.1. (6) mukaan määräyksiä ja ohjeita sovelletaan myös kapitalisaatiosopimuksiin. Kapitalisaatiosopimus ei kuitenkaan ole säästöhenki- tai eläkevakuutus. FK:n näkemyksen mukaan määräykset eivät voi koskea sellaisia tuotteita, joihin määräyksenantovaltuus ei ulotu. Sama koskee määräysten kaltaisia ohjeita. 3.5 Soveltamisalan ajallinen ulottuvuus FIVA:n määräyksenantovaltuus ei koske ennen määräysten ja ohjeiden voimaantuloa tehtyjä säästöhenkivakuutuksia ja eläkevakuutuksia. Kohdan 5.1 (5) ohjeella kuitenkin laajennetaan sääntelyn ajallista ulottuvuutta myös ennen määräysten ja ohjeiden voimaantuloa solmittuihin sopimuksiin ja lisäksi laajennetaan ohjeistus koskemaan yleisemmin vakuutussopimuksia ja nimetään vielä erikseen kapitalisaatiosopimukset. Kohdan 5.4 ohjeistus koskee puolestaan ennen määräysten ja ohjeiden voimaantuloa solmittuja vakuutuksia. Kummankin ohjekohdan ongelmana on siis ajallisen ja tuotekohtaisen ulottuvuuden laajentaminen, vaikkakin se tehdään ohjeeksi otsikoidussa kohdassa. Etenkin em. kohdissa määräysten ja ohjeiden ero on hyvin epäselvä. Nämä ohjeet ovat ongelmallisia, koska ne luovat uusia velvoitteita valvottaville ja koska tosiasiassa ohjeet muodostuvat ajan mittaan määräysten lailla velvoittaviksi aiemmin kuvatulla tavalla. FK:n käsityksen mukaan nyt annettavan ohjeistuksen avulla pyritään ulottamaan tosiasiassa sitovaa sääntelyä sellaisiinkin sopimuksiin, jota määräyksenantovaltuus ei koske lainkaan. Uusia velvoitteita luovia ohjeita ei tule antaa sellaisille sopimuksille,

5 Lausunto 5 (19) joihin määräyksenantovaltuus ei ulotu. Jälkikäteen annettavat määräykset ja ohjeet ovat taannehtivaa sääntelyä, mikä ei ole hyväksyttävää. Taannehtiva sääntely loukkaa perustuslaissa säädettyä omaisuuden suojaa, eikä tällaisia määräyksiä tai ohjeita voida antaa ilman perustuslain säätämisjärjestyksessä annettua lakia. Uutta FIVAn sääntelyä ei tule ulottaa myöskään olemassa oleviin PS-sopimuksiin. Jälkikäteen annettavat määräykset ja ohjeet ovat taannehtivaa sääntelyä, mikä ei ole hyväksyttävää. Kuten edellä on todettu taannehtiva sääntely loukkaa perustuslaissa säädettyä omaisuuden suojaa, eikä tällaisia määräyksiä tai ohjeita voida antaa muutoin kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä annetun lain nojalla. 4 Ehdotetuista määräyksistä ja ohjeista aiheutuu kohtuuttomia vaatimuksia valvottaville 4.1 Määräysten ja ohjeiden edellyttämien teknisten muutostöiden ongelmat Resurssien rajallisuus Valvottavilla on parhaillaan meneillään lukuisia pakottavasta EU-sääntelystä johtuvia järjestelmien uudistamishankkeita. Yhtenä merkittävimmistä ovat Solvenssi II:n edellyttämät perusteelliset IT-järjestelmien muutostyöt. EU-tuomioistuimen ns. tasaarvotuomiosta johtuvat sukupuolineutraalin hinnoittelun aiheuttamat muutostyöt tulivat vakuutusyhtiöille ylimääräisinä ja yllättävinä IT-töinä tehtäväksi kiireellisellä aikataululla. Myös perusjärjestelmiä ollaan uudistamassa monessa yhtiössä mm. sidottuun eläkesäästämiseen vuonna 2005 ja 2010 tulleiden merkittävien lainsäädäntömuutosten johdosta. PS-palveluntarjoajat joutuivat tekemään järjestelmänsä pikaisessa aikataulussa. Hallituksen esitys annettiin ja laki tuli voimaan , joten valmistautumisaika oli erittäin lyhyt tarvittavien tuoteominaisuuksien ja järjestelmämuutosten tekemiseen. Lisäksi lakia täydentävä valtioneuvoston asetus annettiin kommenteille vasta marraskuun loppupuolella 2009 eli sen jälkeen, kun järjestelmäratkaisut oli jo tehty. Valtioneuvoston asetuksen perustelumuistio julkaistiin palveluntarjoajille vasta lain voimaantulon jälkeen maaliskuussa FIVA antoi tarkempia ohjeitaan julkaistussa valvottavatiedotteessa eli niin ikään vasta pari kuukautta lain voimaantulon jälkeen. Kaikki PS-palveluntarjoajat ovat joutuneet tekemään muutoksia omiin tuote- ja järjestelmäratkaisuihinsa myöhään annettujen tarkempien säännösten vuoksi. Näistä muutoksista on aiheutunut palveluntarjoajille merkittäviä lisäkustannuksia, kun sama asia on jouduttu suunnittelemaan ja rakentamaan kahteen tai useampaan kertaan. Nyt, vasta 1,5 vuotta PS-sopimusten myynnin aloittamisen jälkeen FIVA on jo antamassa kokonaan uusia PS-tuotetta koskevia määräyksiä. Kaikki tämä johtaa siihen, että järjestelmämuutosten tekemiseen ei ole tällä hetkellä saatavissa lisää osaavia henkilöresursseja. Tämän tyyppiset muutostyöt pitää lisäksi tilata jo vähintään vuotta ennen käyttöönottoa. Tilauksen määrittelykin vie oman aikansa

6 Lausunto 6 (19) ja vasta tilauksen jälkeen alkaa varsinainen ohjelmiston suunnittelu, koodaus ja testaus. Käyttöönotto edellyttää teknisten asennusten lisäksi myös henkilöstön kouluttamista Lisäkustannusten kattaminen IT-muutostöiden tekeminen on vaativaa resurssimielessä ja aiheuttaa siksi merkittäviä kustannuksia. Nämä kustannukset tulevat lopulta asiakkaiden kannettavaksi. FK:n jäseniltä saatujen alustavien arvioiden mukaan luonnoksen edellyttämät IT-työt tulisivat maksamaan euroa yhtiötä kohden. Ennen määräysten voimaantuloa solmittujen sopimusten tiedonantovelvollisuuden lisääntymisestä aiheutuvia kuluja ei ole voitu yhtiöissä ennakoida. Näiden kustannusten kattaminen on ongelmallista, koska FIVA on aikaisemmin edellyttänyt, ettei PSsopimusten sopimusehtoihin saa tehdä hinnankorotuksia. Samalla FIVA on estänyt sen, että uusilla määräyksillä aiheutetut kustannukset voitaisiin periä niiden PS-sopimusten kuluina, joista kustannukset aiheutuvat. Tämä johtaa siihen valitettavaan lopputulemaan, että muut asiakkaat maksavat näistä FIVA:n uusista määräyksistä aiheutuvat kustannukset. Vakuutussopimuslain mukaan vakuutusyhtiö ei voi muuttaa vakuutussopimusta ja sen hinnoittelua viranomaisen määräyksen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että olemassa olevaan kantaan tehtyjen muutostöiden kustannuksia ei voida veloittaa niistä sopimuksista, joihin kulut kohdistuvat. Uusien sopimusten hinnoittelussa joudutaan ottamaan jatkossa entistä enemmän huomioon se, että laki, määräykset ja ohjeet voivat muuttua ennalta arvaamattomallakin tavalla. Tästä syystä olisi vuosikymmeniä pitkien sopimusten hinnoittelussa lisättävä marginaalia vakuutusyhtiölain 1 luvun 16 :n turvaavuusperiaatteen mukaisesti. Suuret kustannukset rasittavat suhteessa enemmän pieniä yhtiöitä, jolloin suurempien yhtiöiden asema markkinoilla vahvistuu ja markkina yksipuolistuu pienten toimijoiden mahdollisesti jopa lopettaessa säästämistuotteiden tarjonnan. Yllättävät ja etenkin takautuvasti kuluja lisäävät muutokset vaikuttavat voimakkaasti myös isompien toimijoiden päätöksiin Osa vaadituista muutoksista on mahdotonta toteuttaa Määräysluonnoksessa on vaatimuksia, jotka ovat käytännössä hyvin vaikeita tai jopa mahdottomia toteuttaa. Sopimuksista pitäisi pystyä jälkikäteen erittelemään tietoja, jotka ovat pakattuina nyt vaadittua karkeammassa muodossa sopimuksen kulu- ja tuottohistoriassa. Tietojen erittelyyn olisi pitänyt varautua jo sopimuksen alusta asti, mikäli niitä haluttaisiin nyt eritellä. Esimerkiksi osa vanhoista vakuutuksista on sellaisia, jotka on konvertoitu yhden tai useamman kerran uuteen vakuutusjärjestelmään ja osa on sellaisia, joita hoidetaan edelleenkin vanhoissa järjestelmissä. Jälkikäteen näiden tietojen esiin kaivaminen on käytännössä mahdotonta eikä sitä pystytä tekemään koneellisesti. Siirrettyjen sopimuskantojen osalta vanhojen tietojen erittely on

7 Lausunto 7 (19) teoriassakin mahdotonta, koska siirroissa tietomassoja on ollut pakko pakata eikä siksi enää ole olemassa mitään alkuperäisiä lähteitä, joista tietoja voisi saada esiin edes käsityönä tapauskohtaisesti. Tällaisia vakuutuskantoja on useilla yhtiöillä. Tietojen pikkutarkka erittely ja tietojen kumuloituminen ei ole ongelmatonta myöskään tulevaisuuden osalta, koska ajan myötä kertyvät yksityiskohtaiset tietomassat saattavat osoittautua erittäin raskaiksi järjestelmien toimivuuden ja hallinnan kannalta. Esimerkki: Eläkevakuutuksen säästöaika on 30 vuotta. Asiakas maksaa vakuutusmaksuja kuukausittain, jolloin maksutapahtumia säästöaikana kertyy 360 kpl. Vakuutusmaksut ohjataan kolmeen eri sijoituskohteeseen, jolloin näitä merkintöjä kertyy (3*360 kpl) kpl. Maksuihin liittyvä maksupalkkio veloitetaan näin ollen rahastokohtaisesti katsottuna kertaa vakuutuksen elinkaaren aikana. Vakuutuksesta tehdään kuukausittain veloitukset ja hyvitykset (mm. hoitopalkkio, kuolevuushyvitys, kuolevuusveloitus, laskuperustekorko, mahdollisia euromääräisiä kuluja jne.) ja nämä kaikki tehdään rahastokohtaisesti. Rahastokohtaisesti katsottuna näitä tapahtumia tulee helposti (5*1.080 kpl) kpl. Tämän lisäksi esimerkiksi asiakkaan säästöjen siirroista tulee lisätapahtumia ja asiakkaan sijoitusaktiivisuudesta riippuen näitä voi olla merkittäväkin määrä. Jos vakuutuksia on yhteensä kappaletta, niin tilitapahtumia kertyy vakuutuskantaan vuosien saatossa helposti yli miljardi kappaletta. Tällaista tietomäärää on välttämätön pakata, jotta järjestelmät voisivat ylipäätänsä toimia ja hoitaa asiakkaiden päivittäisiä toimenpiteitä, jolloin kumulatiivisen summaustiedon esille saaminen ei ole helppoa eikä varsinkaan edullista. Ohjeluonnoksessa vaaditaan esittämään myös sellaisia tietoja, joiden esittäminen on mahdotonta muistakin kuin pelkästään teknisistä syistä. Esimerkkinä tästä on sijoitussidonnaisilta vakuutustuotteilta ja PS-tuotteilta edellytetty raportointi, joka vaatisi sellaisten tietojen antamista, jotka ovat edes teoriassa saatavissa vain esim. ko. sijoitusrahastoa hallinnoivalta rahastoyhtiöltä itseltään. Sijoitusrahastolain 26 :n mukaan rahastoyhtiön on kohdeltava mm. kaikkia rahastojen osuudenomistajia tasapuolisesti. Tästä seuraa, ettei henkivakuutusyhtiö tai PS-sopimusasiakas osuudenomistajana voi saada ko. rahastoyhtiöltä sellaisia tietoja, joita ei ole julkisesti kaikkien osuudenomistajien saatavilla. Näin ollen ohjeluonnoksessa olevaa sääntelyä ei voi noudattaa siltä osin kuin siinä edellytetään suoraa rahastosijoittamista pidemmälle menevien tietojen antamista sijoitussidonnaisen vakuutussäästämisen tai PSsopimusten osalta. 4.2 Toimintaympäristön muutosten hallinta Eläkevakuutuksia on pidetty kalliina vakuutuksina, mitä valtiovalta on edesauttanut muuttamalla eläkevakuutuksia koskevia verosäännöksiä toistuvasti. Nyt ehdotetut muutokset lisäävät näihin vakuutuksiin liittyviä kustannuksia entisestään. Taannehtiva sääntely on puolestaan jo lähtökohtaisesti kiellettyä ja taannehtivat muutokset olisivatkin kohtuuttomia asettaessaan yhtiöille sellaisia vaatimuksia, joihin ei ole voitu mitenkään varautua.

8 Lausunto 8 (19) PS-sopimuksia koskevan sääntelyn antamisaikataulu ja FIVA:n aikaisempien määräysten myöhäinen antamisajankohta huomioon ottaen olisi hyvän hallintotavan periaatteiden mukaista, että FIVA noudattaisi uudessa määräyksessään niitä linjauksia, joita PS-sopimusten sääntelyssä on aikaisemmin tehty. Uusia tietojen sisältöä tai laskentatapaa koskevia vaatimuksia ei tule esittää enää tässä vaiheessa. Muunlainen toimintatapa johtaa palvelua koskevien kustannusten tarpeettomaan kasvamiseen ilman, että asiakkaansuoja samalla vastaavasti parantuisi. 4.3 Palveluntarjoajalla on ankara vastuu annetuista tiedoista Siltä osin kuin nyt ehdotettujen määräysten ja ohjeiden mukaan esitetyt tiedot ovat omiaan luomaan asiakkaalle epätäsmällisiä tai harhaanjohtavia mielikuvia tuotteen kuluista ja tuotoista, tulee erityisesti muistaa toimijoiden VSL 9 :n ja PS-lain 9 :n mukainen ankara vastuu. Riski vastuun syntymisestä kasvaa, kun tarjouslaskelmissa edellytetään yksityiskohtaisten tietojen antamista erilaisista ulkopuolisten toimijoiden perimistä kulueristä, jotka voivat muuttua ilman vakuutusyhtiön tai PS-palveluntarjoajan lupaa/suostumusta. Perusteltu tuotto-oletus ja nollatuottokin voi osoittautua täysin virheelliseksi jo hyvin lyhyen ajan kuluessa. Riski siitä, että vakuutusyhtiölle tai PSpalveluntarjoajalle voisi aiheutua vastuu sen vuoksi että tiedot osoittautuvat myöhemmin harhaanjohtaviksi tai virheellisiksi on merkittävä. 5 Lausuntopyynnössä esitetyt kysymykset 5.1 Mikä on näkemyksenne luonnoksen ehdotuksesta, että eläkevakuutuksista annettaisiin lähtökohtaisesti samat tiedot kuin PS-sopimuksista? Kummallekin sidotun eläkesäästämisen tuotteelle samankaltainen sääntely PS-asetuksen mukainen kulujen ilmoittamislogiikka sopii lähtökohdaksi verotuettuun, sidottuun säästämiseen, jota edustavat eläkevakuutukset ja PS-sopimukset. Samaan käyttötarkoitukseen suunniteltuja tuotteita ei ole kilpailuneutraliteetin näkökulmasta hyväksyttävää saattaa keskenään eriarvoiseen asemaan. Siksi on kannatettavaa, että asiakas saa kummastakin sidottuun eläkesäästämiseen tarkoitetusta tuotteesta mahdollisimman saman tyyppiset tiedot vertailun helpottamiseksi. Eläkevakuutuksilla ja PS-sopimuksilla on kuitenkin omat erityispiirteensä, minkä vuoksi näistä tuotteista ei voida millään tiedonantovaatimuksilla saada keskenään täysin vertailukelpoisia. Esimerkiksi eläkevakuutuksen kuolevuushyvitystä ei tule sekoittaa sijoitusjakauman tuottoihin eikä kuolemanvaraturvan riskimaksua saa sekoittaa hallinnollisiin kuluihin.

9 Lausunto 9 (19) Säästöhenkivakuutuksen viiteryhmä on ei-sidottu säästäminen Määräysten ja ohjeiden on kaavailtu koskevan myös yhtä ei-sidotun säästämisen muotoa, säästöhenkivakuutusta, mutta ei sen kanssa samankaltaisia tuotteita. FK vastustaa tällaista kilpailuepäneutraalia sääntelyä. On hyvä havaita, että edes eläkevakuutuksissa käytetyt yksilölliset laskelmat eivät perustu vakuutussopimuslain vaatimuksiin, vaan 1990-luvun verovähennyssäännöksiin. Tuolloin verovähennysoikeus oli rajoitettu sekä vakuutusmaksun että eläketavoitteen perusteella. Vakuutusyhtiön velvollisuutena oli laskea vähennyskelpoiseen eläkkeeseen oikeuttavien vakuutusmaksujen määrä käyttäen tuotto-oletuksena laskuperustekorkoa. Ei-verotuetun säästämisen tuotteina säästöhenkivakuutuksilla ja kapitalisaatiosopimuksilla ei ole vastaavaa taustaa. Laskelmia näiden osalta käytetäänkin vaihtelevasti. Laskelman antamista koskevat vaatimukset eivät siten ole perusteltuja Tiedonantovelvollisuuden mitoittaminen Kokonaisuutena arvioiden ehdotettu eläkevakuutusten ja PS-sopimusten tiedonantovelvollisuus on jossain määrin ylimitoitettu verrattaessa sitä muihin säästämistuotteisiin tai tilanteeseen, jossa samoja sijoituskohteita tarjotaankin asiakkaalle suoraan eikä eläkesäästämistuotteen sijoituskohteina. Tietojen antamisen toteuttamistavan pitäisikin olla ehdotettua selkeämpi. Mallina voitaisiin käyttää PRIPSsääntelyn mukaista avaintietolomaketta (ns. KIID-lomake). 5.2 Onko mielestänne tarkoituksenmukaista, että säästöhenkivakuutuksia ja kapitalisaatiosopimuksia koskevat tiedonantovelvoitteet olisivat suppeammat kuin eläkevakuutuksilla? On. Eläkevakuutussopimus on sidottua säästämistä, joten sitä koskevan tiedonantovelvollisuuden on perusteltua olla laajempi kuin säästöhenkivakuutuksella ja kapitalisaatiosopimuksella, jotka ovat milloin tahansa asiakkaan irtisanottavissa.

10 Lausunto 10 (19) 5.3 Mikä on näkemyksenne nyt kyseessä olevien määräysten ja ohjeiden soveltamisesta ennen niiden voimaantuloa solmittuihin vakuutussopimuksiin? Määräyksiä ja ohjeita tulisi ehdottomasti soveltaa vasta niiden voimaantulon jälkeen tehtyihin vakuutussopimuksiin. Taannehtivat hallinnolliset päätökset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, joten uusia määräyksiä ja ohjeita ei tule soveltaa ennen niiden voimaantuloa solmittuihin sopimuksiin. Vakuutusyhtiön pitää voida luottaa siihen, ettei viranomainen jälkikäteisellä sääntelyllä puutu jo tehtyjen sopimusten sisältöön. Aikaisemmat sopimukset on myyty noudattaen myyntihetkellä olleita lakeja, määräyksiä ja ohjeita. Jälkikäteen annettavat määräykset ja ohjeet ovat taannehtivaa sääntelyä, mikä ei ole hyväksyttävää. Taannehtiva sääntely loukkaa perustuslaissa säädettyä omaisuuden suojaa, eikä tällaisia määräyksiä tai ohjeita voida antaa ilman perustuslain säätämisjärjestyksessä annettua lainsäädäntöä. Taannehtiva sääntely lisää merkittävästi sellaisia kustannuksia, joita ei ole voitu ottaa huomioon näitä tuotteita aikanaan suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vakuutussopimuslain mukaan vakuutusyhtiö ei voi muuttaa vakuutussopimusta ja sen hinnoittelua viranomaisen määräyksen perusteella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että olemassa olevaan kantaan tehtyjen muutostöiden kustannuksia ei voida veloittaa niistä sopimuksista, joihin kulut kohdistuvat. Osa vanhoista vakuutuksista on sellaisia, jotka on konvertoitu yhden tai useamman kerran uuteen vakuutusjärjestelmään tai jopa toiseen vakuutusyhtiöön ja osa on sellaisia, joita hoidetaan edelleenkin vanhoissa järjestelmissä. Tällaisten vakuutusten osalta on mahdotonta tuottaa kaikkea vaadittua informaatiota. Koska run off-yhtiöihin ei ehdotuksen mukaan sovellettaisi esitettyjä määräyksiä ja ohjeita, ei saman logiikan mukaan määräystä tulisi soveltaa ennen määräyksen ja ohjeen voimaantuloa solmittuihin vakuutussopimuksiin, koska kaikki nämä vakuutukset on myyty ennen määräyksen antamista. Tältä osin run off-yhtiön ja muun yhtiön välillä ei ole mitään eroa asiakkaan näkökulmasta. Voidaankin perustellusti kysyä, miksi samanlaiset vakuutuskannat asetetaan eri asemaan siitä riippuen, harjoittaako yhtiö uusmyyntiä vai ei tai onko vanha vakuutuskanta tai sen osa irrotettu hoidettavaksi erillisessä run off -yhtiössä.

11 Lausunto 11 (19) Määräyksenantovaltuus ei koske ns. vanhoja sopimuksia Vakuutussopimuslain 9a ei sisällä FIVA:n määräyksenantovaltuutta ennen lakimuutoksen voimaantuloa solmittuihin sopimuksiin. VSL:n voimaantulosäännöksissä ei mainita 9a :ää niiden säännösten joukossa, joita voidaan soveltaa jo ennen lain voimaantuloa solmittuihin sopimuksiin. Tällaisten säännösten sisältämien muutosten luonteesta on kerrottu HE:n 63/2009 sivulla 32: Eräitä uusia säännöksiä sovellettaisiin muuhunkin vakuutukseen, jota koskeva sopimus on tehty ennen lain voimaantuloa, joten ehdotusta on tältä osin arvioitava omaisuudensuojaa koskevan perustuslain 15 :n kannalta. Voimassa oleviin vakuutussuhteisiin sovellettaviksi tulevat säännökset sisältävät pääasiassa lain rakenteellisista muutoksista johtuvia teknisluontoisia tarkistuksia, tulkinnanvaraisten säännösten selvennyksiä sekä eräitä menettelytapoja vakuutussuhteen aikana. Taannehtivalla sääntelyllä ei sen sijaan puututtaisi vakuutussopimusten varsinaiseen sisältöön. Taannehtivuuskiellon osalta perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että lailla voidaan selventää ja täydentää oikeussuhteita, kunhan aineelliseen oikeuteen ei tuoda olennaisesti uutta sisältöä (PeVL 28/1994 vp) Ehdotetut säännökset vastaavat näitä vaatimuksia eikä sääntelyn osittaista taannehtivuutta voida pitää perustuslain kannalta ongelmallisena. FIVA:n kertoman mukaan alustavassa keskustelussa OM:n kanssa on viitattu VSL 7 :n sisältymisestä niihin säännöksiin, joita voidaan soveltaa jo ennen lain voimaantuloa solmittuihin sopimuksiin. Tähän lainkohtaan tehdyt muutokset ovatkin luonteeltaan edellä HE:n tekstissä määritellyn kaltaisia. FK:n näkemyksen mukaan asia ei ole näin VSL 9a :n osalta. Vakuutusyhtiöiden on voitava luottaa siihen, että riittää, että ne noudattavat vakuutussopimusta tehtäessä voimassa olleita säännöksiä. Vanhaan kantaan kohdistetut tiedonantovelvoitteet johtavat käytännössä siihen, että vakuutusyhtiön kustannukset sopimusten täyttämisestä nousevat olennaisesti siitä, mihin yhtiö on voinut tuotetta myydessään varautua. Koska vakuutusyhtiö ei voi muuttaa sopimuksesta perittäviä kuluja eikä irtisanoa sopimuksia, jäisivät vakuutusyhtiön kasvaneet velvoitteet ja kustannukset käytännössä yhtiön kannettaviksi. Kulujen vyöryttäminen uusien asiakkaiden kannettaviksi olisi puolestaan vakuutettujen etujen turvaamisen ja vakuutettujen yhdenvertaisen kohtelun vastaista. VSL 7 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksenottajalle vuosittain tiedot vakuutusmäärästä ja muista sellaisista seikoista, joilla on vakuutuksenottajalle ilmeistä merkitystä. HE 114/1993 määrittelee muiksi ilmeisen merkityksellisiksi seikoiksi esimerkiksi tiedot omavastuun määrästä, henkilövakuutuksen mahdollisesta säästöosuudesta eli takaisinostoarvosta ja edunsaajamääräyksestä. Yhdistelmävakuutuksissa voidaan ilmeisen merkityksellisenä pitää tietoa siitä, mitä vakuutusmuotoja yhdistelmään sisältyy. Näiden lisäksi vakuutusyhtiöt kertovat myös sopimusten kuluista vuositiedotteissaan. Myös

12 Lausunto 12 (19) oikeusministeriön asetus henkivakuutuksesta annettavista tiedoista ( /177) täsmensi vakuutusyhtiöiden tiedonantovelvoitteita. Kulujen ilmoittamiskäytäntö on muovautunut vuosien saatossa. Määräysluonnos edellyttää kulujen ilmoittamista tästä käytännöstä poikkeavalla, hyvin yksityiskohtaisella ja kattavalla tavalla, jota vanhat, eri aikakausilta olevat tietojärjestelmät eivät pysty toteuttamaan. Tietojen tuottaminen ei välttämättä onnistuisi edes tietojärjestelmiin tehtävillä muutoksilla, vaan siihen vaadittaisiin kokonaan uudet, korvaavat järjestelmät. Vanhojen vakuutussopimusten osalta uudetkaan järjestelmät eivät auttaisi tuottamaan määräyksissä ja ohjeissa vaadittuja tietoja. Hyvä lainsäädäntötekniikka edellyttää säännösten yksiselitteisyyttä ja tarkkuutta. Olisi vastoin tätä periaatetta sekä lain sanamuotoa (contra legem) tulkita FIVA:n määräyksenantovaltuuden ulottuvan ennen lain voimaantuloa solmittuihin sopimuksiin. Lisäksi valtuutussäännösten tarkkarajaisuus on ennakoitavan viranomaistoiminnan kulmakivi. Pitkälle viedyt valtuutussäännösten tulkinnat murentaisivat viranomaistoiminnan ennakoitavuutta. On myös muistettava, että määräyksiä annetaan niitä koskevan nimenomaisen valtuutuksen nojalla ja niillä voidaan sisällöllisesti muuttaa oikeustilaa. Ohjeet sen sijaan kuvastavat viranomaisen näkemystä jonkin lainkohdan tulkinnasta ja niitä voidaan antaa laajemmaltikin. Tulkinnalla ei kuitenkaan voida muuttaa aineellisen oikeuden sisältöä. 5.4 Missä laajuudessa olisi mielestänne tarkoituksenmukaista soveltaa näitä määräyksiä ja ohjeita laskuperustekorkoisiin vakuutuksiin ottaen huomioon luonnoksessa ehdotetut soveltamisalaa koskevat rajoitukset? Koska laskuperustekorkoisessa vakuutuksessa ei ole sellaisia sijoituskohteista laskettavia kustannuselementtejä, joita edes voisi sisällyttää määräysluonnoksen edellyttämiin laskelmiin, näiden määräysten ja ohjeiden soveltaminen niihin ei ole tarpeellista. Määräysten ja ohjeiden soveltaminen aiheuttaa hankaluuksia myös niiden sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta, joissa on sijoituskohteena käytössä sekä laskuperusteinen että sijoitussidonnainen osa. Määräyksiä ja ohjeita tulisi soveltaa vain puhtaasti sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin. 5.5 Missä laajuudessa olisi mielestänne tarkoituksenmukaista soveltaa näitä määräyksiä ja ohjeita run-off kantoihin ottaen huomioon luonnoksessa ehdotetut soveltamisalaa koskevat rajoitukset? Määräys- ja ohjeluonnoksissa on nyt ajateltu sulkea run off-vakuutusyhtiöt määräysten ja ohjeiden soveltamisalan ulkopuolelle. Monella vakuutusyhtiöllä on kuitenkin sellaisia vakuutuskantoja/kannanosia, jotka ovat käytännössä run off-tilassa eli niihin ei kohdisteta minkäänlaista uusmyyntiä. Myös tällaiset vakuutuskannat, joiden osalta

13 Lausunto 13 (19) myyntiä ei tapahdu, tulisi sulkea run off-vakuutusyhtiöitä vastaavasti määräysten ja ohjeiden soveltamisalan ulkopuolelle. Huomattava on, ettei asiakkaan näkökulmasta ole eroa siinä, onko pelkkä hänen vakuutuksensa (muiden samantyyppisten vakuutusten kanssa) run off- tilassa vaiko koko vakuutusyhtiö. Näin ollen ei ole perusteltua tehdä soveltamisalaa koskevaa jakoa nimenomaan run off-vakuutusyhtiön ja edelleen uusia vakuutuksia myöntävien yhtiöiden kesken. 5.6 Mitkä ovat näkemyksenne 5.6 a) tarjouslaskelmista Eläkevakuutukset ja PS-sopimukset ovat voimassa hyvin pitkiä aikoja, jolloin tarjouslaskelmasta muodostuu vain viitteellinen arvio tulevasta kehityksestä. Tämä koskee myös eläkeajalta laadittavaa tarjouslaskelmaa. Koska pitkäaikaissäästämisen verosäännöksiä ja vähimmäiseläkeikää on muutettu ja oletettavasti muutetaan jatkuvasti, muodostuu tarjouslaskelma tämänkin vuoksi lähinnä viitteelliseksi. Tarjouslaskelman toteuttaminen edellyttää oletuksien käyttöä, joiden pohjalta laskelma laaditaan. Mitä yksityiskohtaisempia tietoja vaaditaan, sitä enemmän erilaisia oletuksia palveluntarjoajat joutuvat asettamaan laskelman laatimisen pohjaksi, jolloin vertailukelpoisuus ja asiakkaan mahdollisuus luottaa laskelmassa olevien tietojen paikkansapitävyyteen olennaisesti heikkenee. Jotta laskelma olisi toteutettavissa vertailukelpoisena eri palveluntarjoajien välillä, tulisi laskelman pohjaoletusten määräytyä mahdollisimman samanlaisilla perusteilla. Mikäli laskelma sidotaan asiakkaan yksilölliseen sijoitussuunnitelmaan, tulee pohjaoletuksia ja muuttujia olemaan niin paljon, että eri palveluntarjoajien laskelmien vertailtavuus pakostakin heikkenee erittäin paljon. Lisäksi laskelman toteutus aiheuttaa palveluntarjoajille erittäin merkittäviä ja asiakkaan saamaan lisäarvoon nähden suhteettomia kustannuksia. Tarjouslaskelmassa on esitettävä monenlaisia eri tunnuslukuja koskien koko säästämisja takaisinmaksuaikaa. FK:n näkemyksen mukaan osa kuluista on harhaanjohtavia. Erityisen harhaanjohtavana pidetään sellaisia tunnuslukuja, joissa lasketaan yhteen euromääräisiä kuluja pitkältä sopimusajalta ja verrataan niitä jonakin tiettynä hetkenä kertyneisiin säästöihin. Euromääräinen yhteenlasku ei huomioi tunnusluvussa sitä kuinka pitkältä ajalta lukuja on laskettu yhteen (lähtökohtaisesti lyhyt sopimus näyttäisi aina edullisemmalta kuin pitkä), eikä myöskään sitä, että eri aikaan sopimuksesta veloitettujen eurojen nykyarvot ovat erilaiset (etupainotteiset kulut näyttäisivät edullisemmilta kuin loppupään kulut).

14 Lausunto 14 (19) Esimerkki: Tarkastellaan kahta sopimusta, joissa toisessa ainoana kuluna on 5 % maksusta ja toisessa 5 %:a loppusäästöistä. Nämä ovat asiakkaan kannalta vaikutuksiltaan identtisiä, mutta euromääräisistä tiedoista laskettujen tunnuslukujen kautta ne näyttäytyvät keskenään aivan erihintaisilta. Esimerkiksi, jos kertamaksun suuruus olisi 1.000, sopimusaika 20 vuotta ja tuotto-oletus 4 prosenttia. Molemmissa tapauksissa kulujen jälkeiset loppusäästöt olisivat 1.000*95%*(1+4%)^20=2.081,57 euroa. Maksusta veloitettavassa kuormitusmallissa euromääräiset kulut olisivat 5%*1.000=50, eli 2,4 prosenttia kulujen jälkeisistä loppusäästöistä. Vastaavasti loppusäästöistä veloitettaessa euromääräinen kulu olisi 1.000*(1,04)^20*5%=109,56, eli 5,3 prosenttia kulujen jälkeisistä loppusäästöistä. Lausunnon mukana olevassa liitteessä on useita muita esimerkkejä ehdotettujen tunnuslukujen harhaanjohtavuudesta. Jotta harhaanjohtavuudesta päästäisiin eroon, kulujen vaikutus tulisi ilmoittaa vuotuisena kuluprosenttina. Tällainen malli on esimerkiksi jo vuosia käytössä ollut FK:n suositus eläkevakuutukseen liittyvien kulujen ilmoittamisesta. Tarjouslaskelmalta ei myöskään voida vaatia, että kaikki tuotteen alla oleviin yksittäisiin sijoituskohteisiin liittyvät seikat tulevat huomioiduksi. Oleellista on, että tarjouslaskelman tiedot ovat eri yhtiöissä vertailukelpoiset. Esimerkiksi FIVA:n ohjeistamiin vertailukelpoisiin mallikoreihin perustuva tarjouslaskelmamalli toimisi ehdotettua mallia paremmin. Varsinaisen tuotteen, eli vakuutuksen tai PS-sopimuksen ja sen alla olevien sijoituskohteiden kulujen laskeminen yhteen hämärtää asiakkaan käsityksen siitä, mikä osa kuluista johtuu itse vakuutuksesta tai PS-sopimuksesta ja mitkä alla olevista sijoituskohteista. Sijoituskohteiden kulut peritään niitä koskevan kulloinkin voimassa olevan hinnaston (esimerkiksi rahastoyhtiön soveltamat kustannusperusteet) mukaan. Lausuntopyyntöön on liitetty esimerkkilaskelmia, joissa on seuraava numerotietoa sisältävä rivi, jolla oletettavasti lienee yhteyttä em. kohdan täyttämiseen. "Vuotuiset kulut säästöaikana keskimäärin 2,5 % pääomasta". Miten tämä numerotieto on tarkoitettu laskettavaksi? Tarjouslaskelmien esimerkkejä on myös yhdenmukaisuuden tavoitteen vuoksi syytä tarkentaa. Nyt laskelmien esimerkeissä viitataan siihen, etteivät ne sisällä kaikkia tietoja, jotka asiakkaalle pitää antaa. Esimerkkien tulisi sisältää vähintään kaikki pakolliset tiedot, joiden lisäksi vakuutusyhtiö tai muu palveluntarjoaja voisi halutessaan tarjota myös muuta tietoa. Esimerkkien tarkoitus lienee se, että varmistetaan laskelmien yhdenmukaisuus ja vertailukelpoisuus palveluntarjoajien välillä. Laskelmien vertailukelpoisuutta ei voida varmistaa, mikäli esimerkkilaskelmat eivät sisällä kaikkia vaadittavia tietoja. Kulujen esittämisen osalta suuri haaste on rahastojen hallinnointipalkkioiden esittäminen. Palveluntarjoajalla ei ole käytössään keinoja saada tietoja eri sijoituskohteiden kulurakenteesta, koska niitä ei vaadita eri tuoteyhtiöiltä (esim. sijoitusrahastot). Palveluntarjoajan pitää pystyä antamaan tiedot asiakkaalle tuoteyhtiön itsensä laatimilla tiedoilla. Lisää haastetta tulee, kun sijoituskohteiden tarjoajina käytetään kansainvälisiä yhteistyötahoja.

15 Lausunto 15 (19) Yleisesti keskimääräisten tuotto- ja kululukujen käyttö on perusteltua, koska kyse on arviosta ja tulevan ennustaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Keskimääräisten tuottoja kululukujen käyttöä tulisikin tältä osin pitää riittävänä. Vaatimus laskelmassa olevien säästösuoritusten ja vakuutusmaksujen vakioisuudesta voivat lisätä vertailukelpoisuutta teoriassa, mutta jatkuvamaksuisissa sopimuksissa on tyypillistä määrittää automaattinen maksunkorotus indeksiin perustuen. Näin ollen vakiosummainen maksusuunnitelma ei välttämättä kuvaa todellisuutta. Tarjouslaskelma edellytetään laadittavaksi säästöajalle. Säästövarat ovat kuitenkin nostettavissa aikaisintaan säästövaroihin oikeutetun saavutettua työntekijän eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän. Tulevat muutokset lakisääteisessä eläkeiässä eivät ole tiedossa tarjouslaskelman laatimishetkellä. Tästä syystä myös laskelmassa käytettävä säästöaika voi olla vain arvio. 5.6 b) tarjouslaskelmissa käytettävistä tuotto-oletuksista Perusteltu realistinen tuotto-odotus Perustellun realistisen tuotto-odotuksen käyttäminen muissa kuin laskuperustekorollisissa tuotteissa on erittäin haastavaa. On esimerkiksi erittäin vaikea arvioida markkinakehitystä useiden vuosien päähän tai sitä, millä tavoin asiakas vaihtaa sijoituskohteita säästöaikana. Laskuperustekorkoistenkin sopimusten osalta vuosikymmeniksi annettava arvio asiakashyvitystasosta on VSL:n vaatimukset huomioiden haastava ja erityisesti näin lasketusta kokonaistuotosta käytetty nimike perusteltu realistinen tuotto-odotus voi johtaa yhtiöiden kannalta ongelmallisiin tilanteisiin jopa vuosikymmenien kuluttua. Määritelminä perusteltu realistinen tuotto-odotus, -oletus tai arvio ovat omiaan johtamaan asiakasta harhaan. Esimerkiksi perusteltu realistinen tuotto-odotus antaa kuvan, että sellaisena ilmoitettua tuottoa on syytä odottaa myös saatavan, vaikka kyseessä on kuitenkin aidon markkinariskin sisältävä toiminta. Ohjeeksi realistisen tuotto-odotuksen muodostamiselle ei riitä neuvo siitä, että tuotto on arvioitava realistisesti. Palveluntarjoajan pakollisena antamien realististen tuottoodotusten käyttäminen lisää vakuutusyhtiön ja PS-palveluntarjoajan riskiä merkittävästi ottaen huomioon VSL 9 :n ja PS-lain 9 :n vastuusäännökset. Siltä osin kun edellytetään perustellun realistisen tuotto-oletuksen ilmaisemista, valvojan tulisikin ilmoittaa eri sijoitusmuodoille realistiset tuottoarviot vuosittain, jolloin valvottava voisi ilmoittaa sopimuksen tuottojen lasketun valvojan vahvistamalla tuotto-oletuksella. Yhtiökohtaiset tuotto-odotukset eivät ole vertailukelpoisia Yhtiökohtaisten tuotto-odotuksien käyttäminen johtaa siihen, että tarjouslaskelmat eivät ole eri palveluntarjoajien välillä vertailukelpoisia. Koska luonnoksen tavoitteena on turvata eri tuotteiden vertailtavuus sekä se, että asiakas saa käyttöönsä riittävät ja

16 Lausunto 16 (19) olennaiset tiedot päätöksensä tueksi, olisi selkeintä käyttää tuotto-odotuksen laskennassa alalla yhteneviä keskimääräisiä perusteltuja tuotto-odotuksia eri omaisuuslajeille. Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi realistisen tuotto-odotuksen tulisi olla FIVA:n määrittelemä. Nollatuottolaskelma Ehdotettu nollatuottolaskelma on etenkin laskuperustekorkoisen vakuutuksen osalta harhaanjohtava. Vaarana on asiakasinformaation hämärtyminen, koska asiakkaan vakuutussäästöä hyvitetään vähintään sovellettavalla laskuperustekorolla. Lisäksi tällaisen tuottolaskelman esittäminen edellyttäisi uuden laskentatekniikan laatimista ja käyttöönottoa. Velvoitteen asettaminen tuotteille, joilla laskuperustekorko on nollaa suurempi, ei ole perusteltua. Sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa ja PS-sopimuksissa nollatuottolaskelma voi myös johtaa asiakasta harhaan. Se antaa helposti vaikutelman siitä, että tuotto ei voisi olla negatiivinen, vaikka sijoitussidonnaisissa vaihtoehdoissa se on kuitenkin yleensä mahdollista. Nollatuottolaskelman sijaan kulujen tuottoja vähentävä vaikutus voitaisiin laskea esimerkiksi valvojan määräämällä yhteisellä vertailutuotto-oletuksella. Asiakkaan antama tuotto-odotus Nykyisin laskelmissa käytetään usein asiakkaan antamaa tuotto-odotusta. Jos säästöhenkivakuutuksissa ei edellytetä muun kuin nollatuoton antamista, pitäisi sen lisäksi voida käyttää myös asiakkaan antamaa tuotto-oletusta. Vakuutuksen kuolevuushyvitystä ei pidä sekoittaa tuottoihin Eläkevakuutuksen kuolevuushyvitystä ei ole perusteltua sekoittaa sijoitusjakauman tuottoihin eikä kuolemanvaraturvan riskimaksua saa sekoittaa hallinnollisiin kuluihin. 5.6 c) tarjouslaskelman tiivistelmästä ja luvun 4 kohdassa 34 tarkoitetusta vastuunrajoituksesta Tarjouslaskelman tiivistelmä Tarjouslaskelman tiivistelmän lisääminen ei perustu lakiin tai asetukseen. Tiivistelmä on laaja ja vastaa lähes täyttä tiedoksiantoa, eikä erillisestä tiivistelmästä tule välttämättä lisäarvoa asiakkaalle. Tarjouslaskelman tiivistelmän tavoite ja tarkoitus jää epäselväksi. Tarjouslaskelman tiivistelmää koskeva luku 4.3 tulisi poistaa.

17 Lausunto 17 (19) Vastuunrajoituksista Laskelmissa tulee olla vastuunrajoitus. Ehdotetun tekstin lisäksi voisi olla maininta siitä, että asiakkaan tulee ottaa huomioon se, että muutokset sijoitusallokaatiossa, uusien tuotteiden mukaan ottaminen ja muut sopimusaikaiset muutokset vaikuttaisivat arvion toteutumiseen, mukaan lukien verotus ja takaisinmaksuajan alkaminen. Vastuunrajoituslausekkeiden tarve laskelmissa kuitenkin osoittaa, että laskelmat eivät ole omiaan lisäämään oleellista ja riittävää tietoa, vaan pikemminkin kyseessä on jo lähtökohtaisesti heikkolaatuinen asiakasinformaatio. 5.7 Mikä on näkemyksenne kulujen ilmoittamisesta euroina ottaen huomioon luonnoksen luvun 5 kohta 19? Luvun 5 kohta 19 on osoittautunut vaikeaselkoiseksi ja siksi tähän kysymykseen vastaaminen on haastavaa. Ne kulut, joista palveluntarjoajalla on tarkat tiedot, voitaisiin sinänsä ilmoittaa euroina. Kaikista kuluista ei kuitenkaan välttämättä saada kaikkia tarvittavia tietoja. Euromääräisten kulujen ilmoittaminen niistä kuluista, jotka on sisälletty arvopaperin arvoon tai hintaan, on ongelmallista. On myös huomioitava, että esimerkiksi joukkovelkakirjakaupoissa merkintäpalkkio voi olla mukana kurssissa. Sijoitusrahastojen kulujen ilmoittaminen voi olla mahdotontakin, koska esimerkiksi ulkomaisista rahastoista ei välttämättä saada kaikkia tarvittavia tietoja (esim. tuottosidonnainen palkkio). Mikäli tarkoitus on, että kuluna ilmoitettaisiin myös rahastojen hallinnointipalkkion euromäärä, on syytä huomata, että palveluntarjoajalla ei itselläänkään ole tietoa tästä euromäärästä. Sijoitusrahastoissa hallinnointipalkkio lasketaan ja veloitetaan prosentuaalisena koko rahaston koko pääomasta. Laskenta ja veloitus tapahtuvat päivittäin ja euromäärä vaihtelee muun muassa kyseisen rahaston kulloinkin noteeratun arvon ja rahastossa sijoitettuna olevan pääoman vaihtelujen mukaan. Palveluntarjoaja ei tiedä yksittäisen rahasto-osuudenomistajan hallinnointipalkkion euromäärää eikä siksi voi sitä raportoidakaan. Kuluista pitäisikin ilmoittaa ainoastaan ne eksaktit (prosentuaaliset) tiedot, jotka ovat saatavissa kyseisen sijoitusinstrumentin hinnastosta. Kulujen laskeminen luonnoksessa esitetyllä tavalla ei ole selkeä vaihtoehto, koska tällöin yhdistetään toteutuneet kulut ja kuluarvio. Toteutuneet kulut ovat muilta osin faktaa, mutta mikäli rahastojen hallinnointipalkkioita arvioitaisiin mainitulla tavalla, on lopputulos erityisesti suurempien säästösummien kerryttyä aktiivisemmalle säästäjälle vain hieman tarkempi vaihtoehto kuin arvaus. Erityisesti useammasta rahastosta kootun sijoituskohteen kulujen laskeminen on ongelmallista, koska sen komponenteilla voi olla hyvinkin erilaiset kulut. Tällöin ohjeen mukainen arvio, joka perustuu raportointikauden lopun allokaatioon, voi johtaa tulokseen, joka sisältää enemmän arviointivirhettä kuin oikeita kuluja.

18 Lausunto 18 (19) 5.8 Mikä on näkemyksenne määräys- ja ohjeluonnoksessa ehdotetuista siirtymäajoista? Siirtymäajat eivät ole riittäviä. Luonnoksen edellyttämät IT-muutostyöt tulee tilata ohjelmistotoimittajilta jo vähintään vuotta ennen niiden käyttöönottoa. Yleensä vähimmäisaika IT-projektille on 18 kuukautta. Muut viranomaislähtöiset aikataulusidonnaiset IT-projektit sitovat resursseja sekä yhtiöissä että ulkopuolisilla toimittajilla tällä hetkellä siten, että voimaantuloa tulisi lykätä ainakin saakka. Osaavia tekijöitä ei ole tällä hetkellä saatavilla enempää. Voimaantulo saattaa osua hyvin lähelle PRIPS-sääntelyn voimaantuloa ja olisi parempi odottaa PRIPS:n sisällön täsmentymistä ja saattaa asiakokonaisuus kerralla voimaan. Muutoin on riski, että nyt tehtävät IT-muutokset osoittautuisivat hyödyttömiksi. Ohjeille annetut siirtymäajat herättävät kysymyksen siitä, muuttuuko ohjeistuksen luonne sitovammaksi siirtymäajan päätyttyä. 5.9 Mitä muita näkökohtia haluatte tuoda esiin? FIVA:n esimerkkilaskelmista FIVA:n laatimat esimerkit eivät sisällä kaikkia niitä tietoja, jotka määräys- ja ohjeluonnoksen pohjalta pitäisi tai saisi antaa. Koska FIVA on laatimassa tuottojen ja kulujen ilmoittamisesta tarkkaa ohjeistusta, se tukisi parhaalla mahdollisella tavalla tiedonantovelvollisuuden selventämistä esittämällä mallin kaikkien pakollisten tietojen antamisesta. Laadittavan esimerkkilaskelman tulisi ehdottomasti sisältää vähintään ne tiedot, jotka määräys- ja ohjeluonnoksen pohjalta pitää antaa. Huomioiden tavoite asiakkaan päätöksenteon tukemisesta, laskelmien tulisi olla mahdollisimman selkeitä ja ymmärrettäviä. Esimerkkilaskelman alareunassa olevien prosenttien tarkoitusta tulisi selventää, koska muuten on riskinä, ettei asiakas tiedä mitä ne tarkoittavat ja miten ne on laskettu Terminologisia epäselvyyksiä Luonnoksen terminologiassa esiintyy epätarkkuuksia kautta linjan. Mitä esimerkiksi tarkoitetaan säästöajalla? Onko vapaakirjalle siirretty vakuutus vielä säästöajalla? Myös esimerkiksi termi sopimuksen aikana perityt kulut kohdassa 5.3 (13) käytettynä saattaa tarkoittaa säästämisajan lisäksi eläkeaikaa, vaikka muutoin kulujen ilmoittamista ei vaadita automaattisesti myös eläkeajalta. Samoin epäselvää on, mitä tarkoittaa vakuutussäästön markkina-arvo ja mitkä ovat sen määräytymisperusteet. "Säästövarat" ja "vakuutussäästö" -termejä käytetään ristiin ja sekaisin. Myös säästövarat -termi olisi määriteltävä. Esim. kappaleessa kohta 18 "säästövarat" on käytetty yhteydessä, jossa puhutaan vain vakuutuksista, eikä tällaista termiä käytetä vakuuttamisessa todellisuudessa lainkaan.

19 Lausunto 19 (19) Soveltaminen vain kuluttajiin Määräykset ja ohjeet koskevat FK:n käsityksen mukaan vain kuluttajia ja kuluttajiin rinnastettavia (kohta 1.2 "säästäjä"), vaikkei tätä todetakaan nimenomaisesti missään. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Timo Silvola LIITTEET Yksityiskohtaiset kommentit Esimerkkilaskelmat

20 Liite 1 1 Yksityiskohtaiset kommentit Kohta 1.1 s. 5, 3. rivi. Viitattu kohta 4 kohtaa 8 tarkoittanee kohtaa 4.1 (8). Kohta 1.1, viimeinen alakohta. Ohjetta ei pidä soveltaa laskuperustekorkoisiin eläkevakuutuksiin, joissa ei ole siirto-oikeutta sijoitussidonnaiseen sijoituskohteeseen. Rajaaminen vain ennen vuotta 1995 myönnettyihin vakuutuksiin on perusteetonta. Kohta (12) Sanalliseksi kuvaukseksi kulujen vaikutuksesta säästövarojen karttumiseen riittänee maininta siitä, että kuluilla on siihen negatiivinen vaikutus. Kohta (13) PS-sopimuksen ja sen alla olevien sijoituskohteiden kulujen laskeminen yhteen hämärtää asiakkaan käsityksen siitä, mikä osa kuluista johtuu varsinaisesta tuotteesta ja mikä alla olevista sijoituskohteista. Laskelmassa on tarkoituksenmukaista erotella varsinaisesta tuotteesta aiheutuvat kulut sekä sijoituskohteen kulut. Sijoituskohteiden kulut peritään niitä koskevan kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaan. Kohta (14) PS-sopimuksesta maksettava suoritus ei ole eläke. PS-laissa puhutaan säästövarojen nostamisesta ja tuloverolaissa käytetään termiä pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus. Kohdat (16) ja (17) ovat epäselviä. Koskeeko esim. kohdan 16 lause "Henkivakuutuksen kuolevuushyvitys on otettava tuottona huomioon." vain laskuperustekorkoista vai myös sijoitussidonnaista vakuutusta? Kuolevuushyvitystä ei voi rinnastaa tuottoon vaan se on olennainen osa vakuutustuotetta. Tältä osin vakuutustuotteesta ei voi mitenkään saada vertailukelpoista PS-sopimuksen kanssa, josta tämä elementti puuttuu. Koskeeko kappaleen kohta (17) sekä laskuperustekorkoista että sijoitussidonnaista eläkevakuutusta? Tähän liittyvästä problematiikasta on lisäksi lausunnon kappaleessa 5.6 b). Mitä tarkoitetaan kohdassa (18) sijoitussuunnitelmalla? Tarkoitetaanko vakuutuksen maksusuunnitelmaa vai sitä, mihin sijoituskohteisiin vakuutussäästö suunnitellaan liitettävän? Jos tarkoitetaan jälkimmäistä, jää epäselväksi, mitä kuluja käytännössä tarkoitetaan. Kohdan (18) f mukaisen luvun halutaan tarjouslaskelmassa kertovan säästäjälle kuinka suuri osuus hänen vuoden aikana maksamistaan säästösuorituksista menee sopimuksen kuluihin. Tällainen luku antaa asiakkaalle sopimuksen tilanteesta harhaanjohtavan kuvan. Luvussa verrataan pitkän ajan kuluessa kertyneistä säästöistä perittävien kulujen suhdetta yhden vuoden maksuihin eli verrattavat määrät eivät ole yhteismitallisia. Asiakas ei säästä sopimuksesta perittävän kulun määrää, vaikka hän jättäisikin uuden säästösuorituksen tekemättä. Esimerkki: Sopimukseen maksetaan vuosittain 10 euroa. Sopimuksen kulut ovat 1 %:a säästöistä. Oletetaan, että kymmenen vuoden kuluttua säästöjä on 100 euroa, jolloin säästöistä veloitettavat kulut ovat 1 euroa. Tämä 1 euro on 10 %:a vuotuisesta säästösuorituksesta. Kuvaako ko. 10 prosenttia sitä kuinka paljon säästösuorituksista menee kuluihin? Säästäisikö asiakas tuon kulun, jos jättäisi 11 vuoden maksun maksamatta? Ei, mistä syystä on vaarana, että ko. tunnusluvulla johdettaisiin asiakasta harhaan ja mahdollisesti tekemään päätös maksamisesta tai maksamatta jättämisestä väärin perustein.

PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta

PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta Vero2013, Helsinki 13.3.2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.3.2013 Antti Lampinen 0 Tausta Vakuutusvalvontaviraston

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Esimerkit laskelmista

Esimerkit laskelmista Esimerkit laskelmista Määräys ja ohjekokoelma PS-sopimusten ja vakuutuksien kulujen ilmoittamisesta 11.10.2011 Esimerkit kuluista ja tuotoista kertovista tunnusluvuista Seuraavilla esimerkeillä pyritään

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota?

Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota? Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 12.11.2014

Lisätiedot

Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta

Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta 1 (5) Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta 1 Sijoituskorien asiakasmateriaalin laadussa kehitettävää Finanssivalvonta selvitti sijoitussidonnaisiin säästöhenkivakuutuksiin, eläkevakuutuksiin

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 10/2012

Määräykset ja ohjeet 10/2012 Määräykset ja ohjeet 10/2012 Pitkäaikaissäästämissopimusten ja vakuutusten kulujen ja Dnro 4/101/2011 Antopäivä 19.9.2012 Voimaantulopäivä 1.4.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Säästösopimus. Tuoteseloste. Voimassa 1.1.2014 alkaen

Säästösopimus. Tuoteseloste. Voimassa 1.1.2014 alkaen Säästösopimus Tuoteseloste Voimassa 1.1.2014 alkaen Mandatum Lifen Säästösopimus on yksityishenkilöille tarkoitettu vakuutusluokituksen mukainen sijoitussidonnainen ja/tai perustekorollinen kapitalisaatiosopimus.

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta Vakuutusoikeus Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat Käsittää sekä yksityisoikeuteen, että julkisoikeuteen kuuluvia säännöksiä. Vakuutussopimuslaki (543/1994) ja erityislait esim. laki oikeusturvavakuutusten

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet. Pitkäaikaissäästämissopimusten ja vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittaminen. Dnro 4/101/2011. Antopäivä

Määräykset ja ohjeet. Pitkäaikaissäästämissopimusten ja vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittaminen. Dnro 4/101/2011. Antopäivä Määräykset ja ohjeet Pitkäaikaissäästämissopimusten ja vakuutusten kulujen ja tuottojen Dnro 4/101/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 1.1.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Määräykset 4/2012. Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet. Dnro FIVA 2/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.2012

Määräykset 4/2012. Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet. Dnro FIVA 2/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.2012 Määräykset 4/2012 Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet Dnro FIVA 2/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet.

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet. 1 FINANSSIVALVONNALLE (Dnro 11/01.00/2012) Finanssivalvonnan pyydettyä yhdistyksemme lausuntoa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)...

YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)... Sisällysluettelo YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)... 2 1 Asiamiesten rekisteröinti (kumottu)... 2 2 Sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttämisestä ilmoittaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista sijoittajansuojasta

Ajankohtaista sijoittajansuojasta Ajankohtaista sijoittajansuojasta Toimittajatapaaminen 25.10.2012 25.10.2012 Finanssivalvonta Tehtävänä korkealuokkainen sijoittajansuoja Finanssialan toimijoiden sisäisissä prosesseissa otetaan huomioon

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3 SOPIMUS VIIMEISEN LAITOKSEN PERIAATTEESTA JOHTUVAN ELÄKESELVITTELYN TE- KEMISESTÄ VALTIOKONTTORIN, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN, KANSANELÄKELAI- TOKSEN, KIRKON KESKUSRAHASTON JA ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKEN

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT HE 53/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lasten kotihoidon ja

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

SOSIAALI-JA LAUSUNTO 1(6) TERVEYSMINISTERIÖ 22.11.2011 Dnro STM/3612/2011 STM/3679/2011 Vakuutusosasto

SOSIAALI-JA LAUSUNTO 1(6) TERVEYSMINISTERIÖ 22.11.2011 Dnro STM/3612/2011 STM/3679/2011 Vakuutusosasto SOSIAALI-JA LAUSUNTO 1(6) TERVEYSMINISTERIÖ 22.11.2011 Dnro STM/3612/2011 STM/3679/2011 Vakuutusosasto Finanssivalvonta PL 103 00101 HELSINKI Viite: Lausuntopyyntönne 11/2011, Dnro 4/101/2011 ja 12/2011

Lisätiedot

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia T-35/01 Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Polkumyynti Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottaminen Kiinasta peräisin olevat elektroniset vaa'at Markkinatalouden

Lisätiedot

Fennia-Eläke. Tuote-esite voimassa 1.1.2013 alkaen

Fennia-Eläke. Tuote-esite voimassa 1.1.2013 alkaen Fennia-Eläke Tuote-esite voimassa 1.1.2013 alkaen Fennia-Eläke yrityksille ja yrittäjille Fennia-Eläke on vapaaehtoinen yksilöllinen eläkevakuutus, jonka avulla voidaan täydentää lakisääteisestä eläkkeestä

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Rahamuseon Studia monetaria Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Osa EU:n finanssivalvontajärjestelmää

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Tietoa sijoittajalle Kulujen vaikutus sijoituksen tuottoon

Tietoa sijoittajalle Kulujen vaikutus sijoituksen tuottoon Tässä tiedotteessa kerrotaan esimerkein JAM Advisors Oy:n (jäljempänä Yhtiö ) ja sen Asiakkaan (jäljempänä Asiakas ) välillä kulloinkin voimassa oleviin sijoituspalvelusopimuksiin ( jäljempänä Sopimus

Lisätiedot

Etuja OP-eläkevakuutuksessa SISÄLLYS. Lisäeläkkeen säästäminen kannattaa 3. Lakisääteinen työeläke 3

Etuja OP-eläkevakuutuksessa SISÄLLYS. Lisäeläkkeen säästäminen kannattaa 3. Lakisääteinen työeläke 3 OP-eläkevakuutus OP-ELÄKEVAKUUTUKSEN TUOTESELOSTE SISÄLLYS Lisäeläkkeen säästäminen kannattaa 3 Lakisääteinen työeläke 3 Sinulle suunniteltu OP-eläkevakuutus 4 Pistä rahat tuottamaan 6 OP-eläkevakuutuksen

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 8/2015

Määräykset ja ohjeet 8/2015 Määräykset ja ohjeet 8/2015 Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt, Solvenssi IIohjeet II osa, Dnro FIVA 17/01.00/2015 Antopäivä 30.11.2015 Voimaantulopäivä 1.1.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 15/2013 Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointi: Yhteenveto ja palaute lausunnoista

Määräykset ja ohjeet 15/2013 Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointi: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Muistio 1 (5) Määräykset ja ohjeet 15/2013 Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointi: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Viittaus Kommentit perusteluineen Finanssivalvonnan vastaus Yleiset kommentit

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

EU-tuomioistuimen tasa-arvotuomio - Vakuutusedustusdirektiivin (IMD) uudistuminen

EU-tuomioistuimen tasa-arvotuomio - Vakuutusedustusdirektiivin (IMD) uudistuminen EU-tuomioistuimen tasa-arvotuomio - Vakuutusedustusdirektiivin (IMD) uudistuminen Vakuutuslakimiesten Eurooppapäivä 8.5.2012 Johtava asiantuntija Mari Pekonen-Ranta 1. EU-tuomioistuimen tasa-arvotuomio

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/ LUONNOS

Määräykset ja ohjeet X/ LUONNOS Määräykset ja ohjeet X/2011 - LUONNOS 5.2 Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro x/xxx/xxxx Antopäivä x.x.2011 Voimaantulopäivä x.x.2011 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi

Lisätiedot

10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen

10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen 10 Urakoitsijan ja urakkamuodon VAlinta 10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen Urakkatarjouspyynnön valmistelee projektinjohtaja suunnittelijoiden teknisten asiakirjojen pohjalta. Tarjouspyyntö määrittelee muun

Lisätiedot

HE 98/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 98/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (8) 12.11.2015 Talousvaliokunta HE 98/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 23.2.2009 KOM(2009)81 lopullinen 2009/0023 (CNS) C6-0101/09 Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijat, ryhmäkeskustelujen kooste 18.11.2015

Energiatodistusten laatijat, ryhmäkeskustelujen kooste 18.11.2015 Energiatodistusten laatijat, ryhmäkeskustelujen kooste 18.11.2015 (Suluissa olevat tekstit ovat joko alkuperäisessä kommentissa olleet epäselvää tekstiä tai kommentin ymmärtämiseksi asiayhteyden mukaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

Ohjeet MiFID II-direktiivin liitteen I kohtien C6 ja C7 soveltamisesta

Ohjeet MiFID II-direktiivin liitteen I kohtien C6 ja C7 soveltamisesta Ohjeet MiFID II-direktiivin liitteen I kohtien C6 ja C7 soveltamisesta 05/06/2019 ESMA-70-156-869 FI Sisällysluettelo I. Soveltamisala... 3 II. Lainsäädäntöviittaukset ja lyhenteet... 3 III. Tarkoitus...

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI KAPITALISAATIOSOPIMUKSEN VEROTUKSESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI KAPITALISAATIOSOPIMUKSEN VEROTUKSESTA Lausunto 1 (5) 14.8.2015 Verohallinto Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI KAPITALISAATIOSOPIMUKSEN VEROTUKSESTA Finanssialan keskusliitto (FK) pitää

Lisätiedot

Ei lausuttavaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Ei lausuttavaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto 1 1 (7) I. Yleistä palautetta Lausunnon antaja Lausunto Finanssivalvonnan kommentti 1. Ei ole Valtiovarainministeriö Ei lausuttavaa Ei lausuttavaa 2. Määräyksiä ja ohjeita pidetään perusteltuina ja kannatettavina

Lisätiedot

Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde

Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde 1. JOHDANTO Tämän asiakirjan

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 10.5.2011 Esityksen sisältö Yleiskatsaus sijoituskohteiden valikoimaan Sijoitustuotteiden keskeisiä ominaisuuksia

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2013

Määräykset ja ohjeet 3/2013 Määräykset ja ohjeet 3/2013 Valitusten käsittely vakuutusyhtiöissä, - yhdistyksissä ja - Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2013 Voimaantulopäivä 18.3.2013 Muutospäivä: 16.7.2014 FINANSSIVALVONTA puh.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Lisätiedot

Arvopaperimarkkinayhdistys ry info@cgfinland.fi

Arvopaperimarkkinayhdistys ry info@cgfinland.fi Lausunto 1 (8) Arvopaperimarkkinayhdistys ry info@cgfinland.fi Yleistä suosituksesta ja sen valmistelusta Arvopaperimarkkinayhdistys ry (AMY) on pyytänyt Finanssivalvonnan lausuntoa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot