3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 211 Espoo 69/2014 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 3D-tiimin plsta toimittanut Eevaliisa Laine 3D-tiimin 3D-tiedonhallintatyöskentelyssä olivat mukana: Soile Aatos Niina Ahtonen Ossi Ikävalko Esa Kauniskangas Esko Koistinen Eevaliisa Laine Mirva Laine Katja Lalli Eero Lampio Anneli Lindh Jouni Luukas Mira Markovaara-Koivisto Tero Niiranen Markku Paananen Jukka-Pekka Palmu Antti Pasanen Ilkka Suppala Salla Valpola Jouni Vuollo Marit Wennerström

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Eevaliisa Laine (toim.), Soile Aatos, Niina Ahtonen, Ossi Ikävalko, Esa kauniskangas, Esko Koistinen, Mirva laine, Katja Lalli, Eero Lampio, Anneli Lindh, Jouni Luukas, Mira Markovaara-Koivisto, Tero Niiranen, Markku Paananen, Jukka-pekka Palmu, Antti Pasanen, Ilkka Suppala, Salla Valpola ja Marit Wennerström Raportin nimi 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa Raportin laji Toimeksiantaja Tiivistelmä Geologiset mallit tulisi voida tallentaa tietokantaan sekä geometrisina objekteina että blokkimalleina. Malleihin tiulisi liittää myös epävarmuuden arviointi ja visualisointi käyttäen esimerkiksi tilastollisia menetelmiä. Merkityksellistä on myös että eri alojen geoasiantuntijoita on ollut mukana 3D-mallinnuksessa. FME on tärkeä työkalu aineiston muuntamiseksi sellaisiksi, että niitä voidaan käyttää eri ohjelmistoissa. Erittäin tärkeää on myös 3-ulotteisten kappaleiden koordinaatistonmuunnosten hallinta ja oikeellisuus. Jotta 3Dmallinnustuotteita voisi käyttää fysikaalisessa laskennassa, erilaisten blokkimallien luonti että käsittely pitäisi olla hallinnassa.3dmallien visualisointi verkossa sekä talletettujen fysikaalisten prosessien 4D-animaatioiden esittäminen pitäisi myös olla mahdollista. Fysikaalisten ja geokemiallisten ominaisuuksien esittämiseksi on kehitetty nk. CEM-malli. CEM ( common earth model ) mallia perustellaann sillä, että 3D-mallin pitäisi olla yhteismitallinen olemassaolevan geologisen ja geofysikaalisen informaation kanssa. Geofysikaalista inversiota voidaan käyttää mallin tekemisessä. Tämä mallityyppi voi olla osana 3D-tiedonhallintaa. Joillakin alueilla kuten Outokummun alue, se saattaa olla järkevä työkalu kun tehdään pääasiassa geofysikaalista inversiota. Tällainen 3D-yhtenäismalli olisi mahdollista luoda 3D-tietokannasta esimerkiksi malminetsinnän ja taajamageologian tarpeisiin. Yhdyskuntarakentamisen tutkimusohjelmassa olevan maankamaramallin suhde 3D-tiedonhallintaan on myös selvitettävä. Maankamaramalli on tavallaan yhtenäismallin erikoistapaus. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) 3D-tiedonhallinta, Suomi, kallioperä, maaperä, CEM, yhtenäismalli Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Karttalehdet Muut tiedot Osa 2/3 koskien 3D-tiedonhallintaa GTK:ssa Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue ESY 211 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO Tiedonhallinta GTK:ssa 1.2 3D-mallinnus 1.3 Työn tavoitteet ja aikataulu 2 3D-MALLINNUKSEN PÄÄLINJAT 2.1 Alueelliset geologiset 3D-mallit 2.2 Mineralisaatioiden 3D-mallinnus 2.3 Rakennuskivet ja kiviainekset 2.4 Pohjavesi- ja ympäristögeologinen mallinnus 2.5 Taajamageologinen mallinnus 3 3D-OBJEKTIT 3.1 Geometriset objektit 3.2 3D-blokkimallit 3.3 Rakoillut väliaine 3.4 2½-D pinnat 4 TALLENNETTAVAT 3D-MALLIT JA OBJEKTIT 4.1 3D-mallit suoraan ohjelmistojen projekteina 4.2 Varsinainen 3D-tiedonhallinta 5 3D-TIEDONHALLINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KIRJALLISUUS

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 1 1 JOHDANTO 1.1 Tiedonhallinta GTK:ssa (Niina Ahtonen) GTK:n tiedonhallinta lähtee siitä, että organisaation sisäisessä käytössä tieto on yhteiskäyttöistä pääomaa ja GTK:n tietovarannon pohjalta tuotetaan asiakkaille palveluita. GTK:n toimintaan kansallisena Geotietokeskuksena kuuluu se, että tietovarannon kartuttaminen tapahtuu hajautetusti. Tämä tarkoittaa sitä, että GTK:n oman tiedonkeruun lisäksi geologista tietoa kerätään myös muilta toimijoilta. Tietoarkkitehtuuria suunniteltaessa huomioidaan hajautetun tiedonkeruun tarpeiden lisäksi myös kansainväliset ja kansalliset tietoinfrastruktuurit, joissa pyritään paikkatiedon ja geologisen tiedon yhteiskäyttöön eri toimijoiden kesken. GTK:n oma tiedonkeruu tapahtuu ydintoiminnan prosesseissa, joita ovat kallioperätiedonkeruu ja tutkimus, maaperätiedonkeruu ja tutkimus, turvetiedonkeruu ja tutkimus sekä merigeologinen tiedonkeruu ja tutkimus. Tiedonkeruussa käytetään prosessien sisällä yhteisiä tietomalleja ja sanastoja, joista osa on globaalisti käytössä, esimerkiksi EarthResourceML mineraalivaratiedon hallinnassa. Inspire-direktiivin vaatimukset on huomioitu aineistojen metatiedon tallentamisessa. GTK:n ydintoiminnan käytössä oleva Geotietojärjestelmä perustuu pääosiltaan paikkatietojärjestelmän hyödyntämiseen. Geologisen tiedon hallintaa varten käytössä ovat mm. paikkatietokannat, hakemistopalvelut, paikkatieto-ohjelmisto, räätälöidyt tiedonkeruun työkalut maasto- ja toimistotyöskentelyä varten sekä karttapalvelut ja rajapintasovellukset aineiston käyttöönottoa varten. GTK:n asiakkaita varten toteutetaan mm. rajapintapalveluita ja teemakohtaisia karttasovelluksia, jotka sisältävät GTK:n tutkimusaineistoista valmistettuja tuotteita ja räätälöityä toiminnallisuutta. Muilta organisaatioilta tuleva data kartuttaa GTK:n tietovarantoa ja sähköisen tiedon osalta se liitetään osaksi Geotietojärjestelmää. Perinteisen geologisen tiedon lisäksi Geotietojärjestelmään kehitetään osia GTK:n tuotteiden mm. julkaisujen, valokuvien ja paikkatietotuotteiden hallintaan. Geotietojärjestelmään liitetään uusia siten, että arkkitehtuuri pidetään yhtenäisenä. Jatkokehityskohteina ovat mm. 3D-tiedonhallinta ja GTK:n työntekijöiden käytössä olevat räätälöidyt hakupalvelut, joiden avulla dataa saa monipuolisesti haettua jatkotyöskentelyä varten D-mallinnus (Eevaliisa Laine) Geologiseen ajatteluun kuuluu olennaisesti kolmiulotteinen ajattelu. Ennen tietokoneita kolmatta eli syvyysulottuvuutta havainnollistettiin blokkimallein ja leikkauspiirroksin. Jälkimmäiset ovat edelleen hyödyllisiä havainnollistamaan kolmiulotteista geologiaa. Malmiesiintymämallit ja pohjaveden virtausmallit ovat olleet ensimmäisiä sovellutuksia tietokoneella tehdyissä geologisessa 3D-mallinnuksessa. Näissäkin mallinnus usein perustuu leikkaustulkintojen yhdistämiseen 3D-malliksi. Nykyään tarjolla on hyvin monenlaisia geologisia 3D-mallinnusohjelmia. Myös geofysikaaliset ja tilastolliset 3D-ohjelmistot tuottavat 3D-malleja ja gridejä. 3D-tiedonhallinnan on tallentaa tärkeitä 3D-malleja ja erillisiä 3D-objekteja niin, että 3D-mallinnustietoa voi hakea erilaisilla kriteereillä kuten esimerkiksi alue, sovellus, tekijä ja vuosi.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 2 3D-mallien tekeminen ja tallentaminen ei ole erillinen osa tiedonhallintaa. Osa 3D-malleista tehdään suoraan käyttäen lähtötietona geologista karttaa ja GTK:n 2D-tietokantoja. Alueelliset 3D-mallit saattavat perustua myös laajoihin geofysikaalisiin luotauksiin sekä vaihtoehtoisiin geologisiin teorioihin alueen geologiasta. Kohteellisessa mallinnuksessa paikallisen 3D-tiedon kuten kairaustietojen osuus on merkittävä. 3D-mallinnuksessa saadaan uutta tietoa kivilajien välisistä suhteista mikä muuttaa edelleen geologista karttakuvaa. Etenkin suorien geologisten havaintojen puuttuessa tämä on hyvinkin mahdollista. Geologinen kartta Geologiset havainnot ja geofysikaaliset mittaukset Geologinen 3D-malli Kuva 1 Kaavio 3D- tiedon ja -mallinnuksen vuorovaikutuksesta 2D-tiedon ja -tiedonhallinnan välillä.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 3 Kuva 2 Digitaalisen kartan ja geofysikaalisen aineiston perusteella tehty 3D-malli (Jouni Luukas, Pro- Mine-projekti).

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 4 Uusi rakenne? Kuva 3 Seismisen luotausaineiston perusteella tulkittu mahdollinen uusi rakenne Vihannin alueella, jolla saattaa olla merkitystä karttakuvaan. (Eevaliisa Laine, ProMine-projekti) 3D-mallien tallennukseen liityy erityispiirteitä: 1. Koska 3D-mallit perustuvat usein hyvin harvaan aineistoon, niin ne eivät ole yksikäsitteisiä, joten saman aineiston perusteella voidaan luoda useita yhtä todennäköisiä malleja. Mallit perustuvat myös aikansa geologisiin käsityksiin ja teorioihin. Hyvin samanlaisetkin piirteet voidaan tulkita eri tavoin jopa paljastumamittakaavassa. Ei ole yhtä oikeaa mallia.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa D-mallinnusohjelmien versiot ovat hyvin erilaisia, joten erityisesti tallennettaessa 3D-malleja jonkun tietyn ohjelman projektina ohjelmiston versio sekä mahdollinen lisäsovellutusten käyttö on tärkeää raportoida. 3. 3D-mallien päivitys on usein työlästä. On olemassa ohjelmia, joissa mallit tehdään puoliautomaattisesti ja muuttuvat automaattisesti vastaamaan uutta dataa. Näissä malli luodaan kivilajien ikä- ja leikkaussuhteiden perusteella automaattisesti havainnoista ja leikkauksista. Tulokseen ei voi kuitenkaan vaikuttaa, joten 3D-malli ei tule välttämättä toiveiden mukaiseksi. Kaaviossa kuvassa 4 on vertailtu 3D-ohjelmia. 4. Tallennettaessa kivilajikontakteja pintoina ja muita rakenteita erillisinä objekteina eri geologisten ideoiden pohjalta tehtyjä objekteja ei voi suoraan yhdistää nimettöminä samaan tietokantaan. Osassa ohjelmistoista geologiset 3D-objektit mallinnetaan toisistaan riippumattomina kappaleina (esim. Gems ja Surpac). Geologiset ikä- ja leikkaussuhteetvoidaan ottaa huomioon mm. GOCADin, GSi3D:n ja Geomodellerin 3D-mallinnuksessa. 5. 3D-mallien luotettavuus voisi perustua yksinkertaisesti: o havaintojen lukumäärään suhteessa mallinnettavan kalliolohkon heterogeenisyyteen o riittävään asiantuntijuuden määrään riippuen käytettävistä menetelmistä ja aineistoista, tätä voidaan jollain tavoin kontrolloida 3D-mallien referee-käytännöllä etenkin, jos 3D-malleja ei ole julkaistu. Puoliautomaattiset 3D-ohjelmistot tässä käytetään usein implisiittimenetelmää, eli kivilajikontakteja käsitellään samaarvopintoina geologiset leikkaussuhteet ja kivien ikäjärjestys määritetään ensimmäiseksi kun uutta dataa lisätään tai kivien ikä- tai leikkaussuhteita muutetaan, niin 3D-malli muuttuu heti muutosten mukaiseksi hyvin helppo päivittää, mutta automaattinen interpolointi ei välttämättä anna oikeaa kuvaa 3D-geologiasta esim Geomodeller, Leapfrog, GOCADin Structural lisäosa ja Mira Geosciencen SPARSE 3D-ohjelmistot, jotka perustuvat 3Drakenteiden luomiseen yksi kerrallaan yhdistämällä digitoituja pisteitä eri tavoin monimutkaisten kolmiulotteisten geologisten mallien päivittäminen on vaikeaa toisaalta mallintaja päättää minkälainen malli muodostuu käyttämällä omaa geologista näkemystään esim GSi3D, Surpac, Gems ja suurin osa GOCADia Kuva 4. Ohjelmistotyypit.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa Tavoitteet ja aikataulu Tavoitteena oli GTK:n 3D-prosessien käsittelyä ja sen perusteella suunnitella 3D-mallinnuksen tiedonhallintaratkaisua. Käsittely toteutettiin pitämällä työpajoja, joissa keskusteltiin 3D-tiedonhallinnasta. Työpajoja pidettiin , 4.3., 15.5., ja D-tiedonhallintatyöhön osallistuivat tutkijat: Soile Aatos Niina Ahtonen Ossi Ikävalko Esa Kauniskangas Esko Koistinen Eevaliisa Laine Mirva Laine Katja Lalli Eero Lampio Anneli Lindh Jouni Luukas Mira Markovaara-Koivisto Tero Niiranen Markku Paananen Jukka-Pekka Palmu Ilkka Suppala Salla Valpola Jouni Vuollo Marit Wennerström 2 3D-MALLINNUKSEN PÄÄLINJAT Vuoden alussa tutkimusohjelmien vetäjiltä kysyttiin 3D-mallinnuksesta. Nämä vastaukset täydentävät hyvin 3D-tiedonhallintryhmän asiantuntemusta, koska kaikki tutkimusohjelmat eivät olleet edustettuina varsinaisessa suunnittelutyössä. Loppuraportti menee kaikille vastanneille kuitenkin kommentoitavaksi. Tiedonhallintatyössä jakauduttiin lisäksi työryhmiin, joissa käsiteltiin eri sovellutuksissa tehtävää 3Dmallinnusta. Seuraavassa on esitetty näiden ja työpajakeskustelujen yhteenvetoa. 2.1 Alueelliset geologiset 3D-mallit Tällä hetkellä ovat valmistuneet 1) Keski-Lapin 3D-malli GoCadilla (Niiranen et al. tekeillä tutkimusraportti)

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 7 2) Surpacilla tehty Vihanti-Pyhäsalmi-alueen 3D-malli, jonka on tehnyt Jouni Luukas Promineprojektissa. Tekeillä tai suunnitteilla ovat ainakin 1) Outokummun alueen 3D-malli, tässä on käytetty ja käytetään hyvin useata eri ohjelmistoa kuten GEMS, Surpac, ParaviewGeo, Geosoft, Gocad ja Geomodeller. 2) Koko Suomen 3D-malli mm. 3D-mallinnusten visualisointiin käyttäen GeoVisionaryä ja laajentamalla ArcGIS-pohjaista DigiKP:tä 3D:ksi. 3) Alueelliset 3D-maaperämallit. Laajat alueelliset geologiset mallit perustuvat hyvin pitkälti kartta-aineistoihin ja edustavat mallintajan käsitystä alueen geologiasta. Tässä tapauksessa ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia ja eri lähtökohdista tehtyjen mallien objekteja ei voi yhdistää selvittämättä käytettyjä aineistoja ja tekijöitä. Yhden virallisen mallin valinta saattaa rajoittaa malminetsintää ja tuottaa ongelmia kallioperän muiden käyttösovellutusten suunnittelussa, koska se ei välttämättä ole oikea. Tallennuksessa on tärkeää: 1) pitkällä tähtäimellä yhtenäisistä merkintätavoista sopiminen ja 2) mallinnusprosessia kuvaavan metatiedon liittäminen (mahdollisesti raportti tai julkaisu) sekä 3) se että tallennuksen jälkeen voisi olla mahdollista rakenteiden ja mallinnusten hakeminen mm. alueen, ominaisuuksien, geologisen rakenteen, tekijöiden tai projektin nimellä. Alueellisessa 3D-mallinnukseen parhaiten soveltuvat ohjelmistot Surpac, Geomodeller, GSi3D ja GO- CAD. Esimerkkinä GOCADin 3D-objekteja on esitetty allaolevassa taulukossa: Seuraa alueen poimu tusta, ominaisuustieto Tallennusmuodot Esityspalikka VRML 3dpdf Eri mittakaavaiset geologiset mallit, 3d-blokkimallit, joihin interpoloitu ominaisuustietoa Julkisia Pisteet Solidit Ominaisuustiedot skalaarimuuttuja suuntatieto intervallitieto jatkuva mittaustieto Tallennettavat mallit Mallien käyttöoikeu det Geometriset objektit Viivat/kairasydämet Pinnat/geologise t määritykset ominaisuus tieto Voxet Suorakulmainen, ominaisuustiedon esitys Sgrid Excel Ascii Lukuisia vaihtoehtoja. Erityisen hyvin yhteensopiva GSi3D- ja Geomodellerohjelmistojen kanssa Geocando ok ok (värit satunnaisia)

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa Mineralisaatioiden 3D-mallinnus Malmiesiintymät ja geologiset mallit ryhmä, Surpac ja GEMS (Esko Koistinen (vetäjä), Mira markovaara-koivisto, Soile Aatos): Aiheen hahmottelua - muistio /EK 1. Malmiesiintymien 3D-mallit ovat käytännössä pääasiassa - Solidimalleja - Blokkimalleja 2. Solidimalli Solidimallit (kolmioinnit) muodostetaan yleensä kairareikätiedoista, joita ovat etenkin - Analyysitiedot - Kivilajit - Petrofysiikka - Muuttumistiedot jne Kairareikätietojen perusteella digitoidaan kairausprofiileille 3D-polygoneja, jotka yhdistetään toisiinsa solidien muodostamiseksi. Mallinnusohjelmat laskevat solidin tilavuuden ja sen sisältä analysoitujen pitoisuuksien ja ominaispainomittausten perusteella keskipitoisuudet. Solidien arkistointiin sopisi useimpien ohjelmistojen ymmärtämä DXF-formaatti. Kolmioinnin voisi arkistoida myös solmupisteiden koordinaatteina pistepilvenä. Metatiedoissa on ilmoitettava ainakin - Tekijä, organisaatio, hanke/projekti, raportti, julkaisu, paikka - Paikka ja aluerajaus - Mallinnuksen kriteereistä ainakin mallin rajaamisen logiikka, kuten raja-arvo (cut off) ja laajentamisehdot kairausprofiilin tasossa ja profiileilta toiselle sekä laitimmaisten profiilien yli

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 9 Kuva 5. Kairausnäytteiden geokemiallisten pitoisuuksien komposiiteista muodostettu malmiesiintymän solidimalli. Kuvassa myös maanpinnan korkeusmalli ja kallionpinnan malli, jolla malmiesiintymämallin yläpinta on muotoiltu. Kaikki kolmiointipinnat voisi arkistoida DXFformaatissa tai solmupisteiden koordinaatteina. 3. Blokkimalli Blokkimallinnuksessa kohde jaetaan pieniin samankokoisiin ja säännöllisesti järjestettyihin kuutioihin, blokkeihin. Blokkikoko valitaan esiintymätyypin ja koon mukaan. Tyypillinen blokkikoko on 2x2x2 m, 5x5x5 m, 10x10x10 m, tai blokin särmät voivat olla keskenään erimittaiset. Jokaiselle blokille annetaan sitä vastaavan avaruuden kohdan ominaisuudet, esim. kivilaji, fysikaalinen ominaisuus tai alkuainepitoisuus. Viimemainittu toteutetaan tavallisesti jollain interpolointimenetelmällä. Blokkimalli voidaan arkistoida periaatteessa helposti ASCII-tiedostona. Blokkimalli tulostetaan tiedostoon siten, että kukin rivi muodostaa yhden blokin tiedot. Kun tietoihin sisältyy blokin keskipisteen (tai tietyn blokin kulman) koordinaatit, voidaan ko. blokin tiedot palauttaa monien ohjelmien käyttöön ikään kuin pistepilvenä (taulukko 1, kuva 2). Arkistoidusta blokkimallista voidaan poimia tietoja myös valikoiden raja-arvoja käyttäen ja laskea mm. ns. malmiarviokäyriä. Metatiedoissa ilmoitettava ainakin - Tekijä, organisaatio, hanke/projekti, raportti, julkaisu, aika - Paikka ja aluerajaus - Mallinnuksen kriteereistä ainakin interpolointimenetelmä, hakusäteiden pituudet ja suunnat - Tiedot, joita malliin on sisällytetty (analyysit, kivilajit, petrofysiikka jne)

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 10 Level Row Col X Y Z Rock Type PT PD NI CU Taulukko 1. Malmiesiintymän blokkimallin 8 blokin sisältöä taulukkoon tulostettuna. Kuva 6. Solidimallin sisällä olevia blokkeja Pt-arvojen mukaisin värein. Eri lähteistä peräisin olevia aineistoja ja malleja voi visualisoida Surpacilla ja GEMSillä jossain määrin, mutta visualisointien kuvaustietojen hallinta ei ole yhtä joustavaa ja monipuolista kuin paikkatietoohjelmistoissa. Mm. malmistesintätarkoituksiin voi olla tarkoituksenmukaista käyttää 2D- ja 3Dpaikkatietoovelluksia varsinaisten 3D-malmimallinnusohjelmistojen ohella (3D-GIS) sekä geostatisia ohjelmistoja kuten ISATIS. 2.3 Merigeologia ja globaali muutos (tutkimusohjelman vetäjä: Aarno Kotilainen) Merigeologia ja globaalimuutos ohjelman tutkijoilta tulleita vastauksia (Aarno Kotilaisen kokoamana): 1) Nykyinen 3D-mallinnustilanne? Merenpohjan tutkimus Anu Kaskela: 3D visualisointia tehty ArcGIS ympäristössä (ArcScene). Kimmo Alvi: 3D visualisointi on tehty kaikista tutkimusalus Geomarin monikeilalaitteistolla luodatuista alueista. Yleensä ei täyden peiton alueita.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 11 Joonas Virtasalo: Varsinaista 3D-mallinnusta ei tehty, koska tarkoitukseen sopivaa ohjelmistoa ei ole löytynyt. Järvisedimentit ja pääkaupunkiseudun savikkojen tarkastelut Antti Ojala: Varsinaista mallinnusta ei ole tehty kummassakaan, mikä johtuu osaamisen puutteesta 2) Valmistuneet 3D-hankkeet? Merenpohjan tutkimus Anu Kaskela: Ei varsinaisia 3D hankkeita. Visualisointia on kuitenkin tehty eri hankkeiden yhteydessä esim. kallionpinnan syvyyden tai maalajipeitteen paksuuden kuvaamiseen. Kimmo Alvi: Ei erillisiä 3-D hankkeita. GTK:n Topcons ja Rausku projekteissa näytepaikat on luodattu täydellä peitolla ja 3-D visualisointi tehty. Joonas Virtasalo: Tammisaaren aineistosta on tehty 3D-visualisointi Surfer-ohjelmistolla. Järvisedimentit ja pääkaupunkiseudun savikkojen tarkastelut Antti Ojala: Pehmeikköpuolella stratigrafia-pisteiden perusteella on Surferilla käsitelty aineistoa ja siten yritetty visualisoida stratigrafisia jatkuvuuksia eri pehmeikköaltaiden osalta. Useita eri kohteita, mm. Espoon Suurpelto ja Äijänpelto. Samoin järvisedimenttipuolella; pistemäisten kairaustulosten (mm liejun paksuus) perusteella on Surferin avulla laskettu pitkän ajanjakson kertymiä yksittäisten järvien sisällä. Ja siitä edelleen tunnetuin parametrin, esimerkiksi keskimääräinen liejun hiilipitoisuus, on laskettu varastoitumiseen liittyviä massoja ja kertymänopeuksia. 3) Tulevat 3D-hankkeet? Merenpohjan tutkimus Anu Kaskela: Ei suunnitteilla varsinaisia 3D hankkeita. Visualisointia tehdään tarpeen mukaan. Joonas Virtasalo: 3D-hankkeita ei aktiivisesti suunnitteilla. Potentiaalisten 3Dmallinnusohjelmistojen kehitystä seurataan Järvisedimentit ja pääkaupunkiseudun savikkojen tarkastelut Antti Ojala:

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 12 Käynnistymässä yhteistyö Espoon kaupungin kanssa jossa pehmeikköjä yritetään luokitella mm. (i) savikkojen paksuuden, (ii) rinnekaltevuuden, (iii) morfologisten ominaispiirteiden (esim vuonotyyppinen, avoin, kraattereimainen syvänne, harjanne, jne) avulla. Aineistoina käytetään Espoon kaupungin tulkitsemaa savikkojen syvyystietoa (noin kairauspistettä) sekä LiDAR DEM mallia. Savikkoaltaiden luokittelun jälkeen on tarkoitus edetä siten, että mukaan otetaan sedimentologinen komponentti (stratigrafia) sekä geotekninen komponentti (geotekniset parametrit kuten panuma-arvot, häiriintymisherkkyys, stabiloituvuus jne.) ja lopputuloksena pitäisi pystyä mallintamaan savikoita mm. rakennettavuuden kantavuuden jne suhteen. 4) Mitä toivoisitte tulevalta 3D-tiedonhallinnalta? Merenpohjan tutkimus Joonas Virtasalo: Riittävästi tallennustilaa Järvisedimentit ja pääkaupunkiseudun savikkojen tarkastelut Antti Ojala: Kohdassa 3 esitettyyn tarpeeseen pitäisi saada ohjelmisto-osaamista ja tallennustilaa aineistolle. Pintamorfologiaa ajateltu laskettavan mm. ArcGis Terrain modeller:in sekä Grass Gis liittyvillä palikoilla. Savikoiden paksuuksien 3D mallintaminen on keskeinen osa tätä työtä ja miten se kannattaisi tehdä on yksi iso kysymys. Miten tästä olisi sitten järkevintä edetä mallintamisen suuntaan, on vielä hieman epäselvää. Siksi kaikki ideat ja työkalut ovat oikein tervetulleita 5) Minkälainen tarve on nykyisten 3D-mallinnusten tallettamiselle? Merenpohjan tutkimus Kimmo Alvi: 3-D aineiston tallennus PC:lle ja ulkoisille kovalevyille. Raakadata verkkopalvelimella. Ei tarvetta muuhun toistaiseksi. Joonas Virtasalo: Tällä hetkellä ei tarvetta Järvisedimentit ja pääkaupunkiseudun savikkojen tarkastelut Antti Ojala: Juuri nyt ei tarvetta, mutta katso kohdat Pohjavesi ja kiviainekset ( tutkimusohjelman vetäjä: Antti Pasanen) 1) Nykyinen 3D-mallinnustilanne?

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 13 Maaperäpuolen mallit tehdään pääsääntöisesti GSI3D:llä sekä hyvin usein vielä pintoina Arc- GIS:llä. Lisäksi ainakin Hyvösen Arto käyttää GMS-ohjelmaa ja vähän AHGW-ohjelmaa. Oikeita 3D-malleja tehtiin viime vuonna valmiiksi asti ainakin 4 kpl (3 GSI3D ja 1 GMS) ja ArcGIS:llä tehtiin myös useita HaRA-kohteista. Kalliopohjavesi (POSIVA) mallinnuksista minulla ei ole tietoa. Kiviainespuolen mallinnukset tehdään pääsääntöisesti 3D-Win-ohjelmalla, mutta kohteista minulla ei ole tarkempaa tietoa 2) Valmistuneet 3D-hankkeet Valmistuneita hankkeita pohjavesipuolella viime vuodelta on Luikonlahden mallinnus (Pasanen, kaivosvedet), Kurikka (Putkinen), Monni (Friman) ja Mikkeli (Hyvönen). Aikaisemmilta vuosilta tiedän Patamäen mallinnuksen, muista ei ole tietoa. Kiviainespuolen ja kalliopohjavesipuolen mallinnuksista en tiedä tarkemmin, mutta ainakin kiviainespuolella niitä tehdään pääsääntöisesti avustajavoimin tilavuuksien laskentaa varten. Kurikkaa ainakin jatketaan. Kaivosvesipuolella mahdollisesti Talvivaaran mallintaminen, mutta se ei ole tämän vuoden asia. Muista mallinnuksista minulla ei ole tietoa. 3) Mitä toivoisitte tulevalta 3D-tiedonhallinnalta? Ei pelkästään aineiston sisäistä jakelua, mutta myös mahdollisuus jakaa malleja GTK:n ulkopuolelle 4) Minkälainen tarve on nykyisten 3D-mallinnusten tallettamiselle? Tällä hetkellä kaikki mallit ovat tutkijoiden koneilla ja tämä on GTK:n aineistopolitiikan vastaista. Minulle on annettu tehtäväksi suunnitella (väliaikainen) säilytystapa HaRa-kohteista syntyville malleille. Tätä asiaa kannattaisi miettiä laajempana kokonaisuutena useiden ohjelmistojen kannalta. Mielestäni ei kannata luoda yhteen tarkoitukseen yhdelle ohjelmistolle soveltuvaa säilytystapaa, jos pystytään samanaikaisesti luomaan käyttökelpoinen säilytystapa useiden ohjelmistojen käyttöön. 2.5 Yhdyskuntarakentaminen (Tutkimusohjelman vetäjä: Ossi Ikävalko) 1) Nykyinen 3D-mallinnustilanne? Yhdyskuntarakentamisen maa-ja kallioperämallin tietosisältöä käsitetasolla on hahmoteltu 1.0 versiossa (kohdemalli), jonka laitan tähän liitteeksi. Varsinaista mallintamista on 2d/3d tehty Östersundomin pilotissa maaperän osalta (pehmeikön syvyys) sekä Länsimetron yhteydessä (Wennerström., Laine). Pohjatutkimustiedon käytössä on työkaluina käyttökelpoinen Viannovan tulkintaohjelma, josta tieto on siirretty muihin järjestelmiin edelleen jalostettavaksi.

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 14 2) Valmistuneet 3D-hankkeet? Pehmeikköpaksuusmalli Östersundomista, (Maarit Saresma) 3) Tulevat 3D-hankkeet? Tulevaa on pehmeikköjen mallintaminen (paksuus, koostumus, fys. ominaisuudet) pääkaupunkiseudulla, vireillä on hanke Espoon kanssa pehmeikköallasluokittelusta (Ojala A.) sekä joitain mahdollisia saven paksuusmalleja Vantaan alueelta. Lisäksi tarkoitus on saada päätökseen pilottin Östersundomin kallioperämalli + L-metron testejä. 4) Mitä toivoisitte tulevalta 3D-tiedonhallinnalta? Yhdyskuntarakentamisen sektorilla on selvästi meneillä rakentamisen mallipohjaisuuden käyttöönotto ja alalla on ollut selvää liikehdintää myös maaperämallin jatkokehittämiseksi. InfraModel2 määrittelee maaperämallin tasot mutta ei sitten paljon enempää. Liikennevirastolla (Tiina Perttula, tietomallinnuspäällikkö) on mielenkiintoa asiaan ja hänen kanssaan asiaa käydään lävitse lähitulevaisuudessa. 5) Minkälainen tarve on nykyisten 3D-mallinnusten tallettamiselle? Yhdyskuntarakentamisen alalla on selväsi tarvetta kehittää yhteiseen määrittelyyn perustuvia 3D tietokantoja, joista tulkintoja ja malleja voi varastoida ja siirtää yleiseen käyttöön. Mallien (tulkintojen) tallentamiselle ja sen kehittämiselle on osoitettu tarvetta myös ulkopuoliselta taholta (Liikennevirasto). Tärkeää on metatietoasteella mm. määritellä mallin kohteiden tulkinnan osuus jne Jatkossa voisi kuvitella syntyvän tietokantoja tms. josta mallin kohteet siirtyvät sovittujen rajapintojen kautta käyttöön. 6) Muuta? Seuraan kehitystä infra-alalla ja käymme keskustelua mallin sisällöstä. Lisäksi on tehty luonnos: Maankamaramalli yhdyskuntarakentamisessa, käsitetason määrittely v1.0 (Ossi Ikävalko) Taajamageologiaryhmä ja Surpac, CAD, GSi3D (Mirva Laine (vetäjä), Marit Wennerström, Anneli Lindh, Markku Paananen ja Ossi Ikävalko): Kokooontuminen 8.5. Paikalla Marit Wennerström, Anneli Lindh, Ossi Ikävalko, Markku Paananen ja Mirva Laine 1. Mitkä mallit tallennetaan? kaikkiko? kuka päättää?

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 15 GTK:n toiminta hankkeistettu. Mallit syntyvät hankkeiden tuloksina. Hankkeissa on hankepäällikkö ja hänellä myös esimies. Eiköhän tästä synny päätösketju. Julkaistut mallit voitaneen tallentaa. 2. Mallien käyttöoikeudet (tilaustyöt, muut syyt?) Käyttöoikeudet ovat yleensä sopimuksissa selvästi mainittuina. Maksullisissa töissä voidaan kysyä tilaajilta lupa sisällyttää tiedot GTK:n tietokantaan. Pyrkimys on, että tieto olisi vapaasti käytössä. 3. Syntyvät geometriset objektit ja ominaisuustieto Surpacista tallennetaan.str ja.dtm formaatteja. Str sisältää ominaisuustiedon ja dtm kuvaa kolmioinnin. Dtm nojaa str tiedostoon. Surpacissa voidaan tallentaa mm. pintoja ja solideja. Blokkimalli yksi tallennusvaihtoehto. AutoCadista tallennetaan yleensä dwg kuvaformaattia, mm. pintoja. Voidaan tallentaa ascii muotoinen dxf myös, tin, las. Geometria siirtyy, ominaisuustieto ei siirry. Ominaisuustieto joudutaan kuvaamaan uudelleen. On myös paljon muita eri tallennusformaattivaihtoehtoja. Mietittiin eri leikkauskuvien tallennusta, sekä plottaamista. Esim. maininta metadataan leikkausten olemassaolosta tai malliin linkitettynä leikkauksia. Todennäköisyyden/ epävarmuuden esittämistä painotettiin malleissa. 4. Nimeämiskäytännöt Nimi tulisi olla informatiivinen ja systemaattinen. Markku Paanasella oli hyviä esimerkkejä Posiva töiden nimeämiskäytännöistä. Nimi kuvaa mallin sisältöä ja sisältää päivitysvuoden. Samantyyppisiä asioita kuvaavat mallit nimettäisiin samalla tavoin. 5. Liuskeisuuksien ja muiden rakenteiden merkintätavoista 3D:ssä Liuskeisuus esitetään kaateen suuntana ja kaadekulmana, tasoina tai viivasymbolein mm. kairareikäkuvauksessa. 6. Väritysmahdollisuudet digi-kp:n mukaan, muita väritysperiaatteita Värit joudutaan määrittämään uudelleen mm. Autocadissa. FME:sta tulostettu 3d-pdf:ksi; DTM muutetaan DWG:ksi, josta 3d-pdf; värit määritettiin muunnoksessa. 7. Sovellusalueen erityispiirteet Asiakkailla on omat käyttöjärjestelmät: Autocad, Intergraph, Tekla. Tarjotun aineiston tulisi olla vähintään konvertoitavissa näihin. AutoCadin käyttäjäkunta on pääasiassa insinöörejä. Konsulttiyrityksillä myös käytössä mm. surpac, erityisesti yritysten geologit käyttävät. 8. Onko käytettävällä 3D-ohjelmistolla omaa esityspalikkaa ( vieweria )?, VRML? 3Dpdf? Surpacista ja AutoCadista saadaan helposti tuotettua 3Dpdf. Dtm muutetaan dwg:ksi ja FME ohjelmalla tehdään 3D pdf. 9. Mitä lisäkuvauksia tarvitaan metatietoon 3D:n kannalta Versionhallinta on tärkeää (mallit(t)). Metatiedosta käytävä ilmi helposti kuka on tehnyt ja mitä.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa D-OBJEKTIT 3.1 Geometriset objektit Geometristen objektien avulla luodaan geologinen 3D-malli, jossa pisteet edustavat esimerkiksi näytteenottopisteitä ja niihin liittyvää ominaisuustietoa viivoilla kuvataan kairasydämiä, poimun harjaa ja muita yksiulotteisia piirteitä kuten rakenteen muotoviivaa pinnat vastaavat kivilajikontakteja, liuskeisuustasoja, siirroksia, rakoja ja hiertovyöhykkeitä kappaleet tai solidit rajaavat esimerkiksi malmia Geologisessa 3D-mallissa on yhdistelmää 3D-aineistoa ja niistä johdettuja rakenteita, joihin pitäisi liittää: 2D- ja 3D-data, jonka perusteella ne on tehty linkki raporttiin tai julkaisuun, jossa selitetään objektin tekemisen taustalla olevat geologiset aineistot ja ajatukset mallintajien nimet ja projektin nimi ihannetapauksessa epävarmuuden määritys (mikä sekin pitäisi selittää) 3.2 3D-blokkimallit Geometrinen 3D-malli voidaan muuntaa 3D-blokkimuotoon tai vokseliesitykseksi, jotta voitasiin esittää ominaisuuksien jakautumaa 3D:ssä, laskea mallinnetun geologian aiheuttama geofysikaalinen kenttä ja verrata mitattuun parantaa mallia geofysikaalisen inversion avulla laskea vedenvirtausta, jännitystilaa,.. Toisaalta geofysikaalinen inversio tuottaa mahdollisen petrofysikaalisten ominaisuuksien kolmiulotteisen jakauman. Blokkimalleja on hyvin erilaisia. Yleisin koostuu kuutioista. Dimensiot saattavat kuitenkin vaihdella eri suunnissa tai esimerkiksi syvyyden funktiona. Tietyissä fysikaalisissa ongelmissa heksagoninen blokkimalli on hyödyllisempi ja usein on tarpeellista muuttaa blokkien kokoa laskentaa varten. Tulevassa 3D-tietokannassa pitäisi olla mahdollista muuntaa geometriset 3D-mallit blokkimalliksi ja muuntaa käyttöön sopivaksi. Tallennettaessa blokkimalleja tietokantaan niiden muodostamisprosessi pitäisi kuvata.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa Rakoillut väliaine Rakoillutta väliainetta mallinnetaan useimmiten tilastollisten menetelmien avulla. Geologisten reunaehtojen määrä riippuu mallintajan geologisesta asiantuntemuksesta ja aineiston kattavuudesta. Näiden 3Dmallien kohdalla on tärkeämpää tallentaa mallin tuottamiseen käytetty tilastollinen prosessi ja tietysti mallin lähtöaineistot ja oletukset. Yleensä tuloksena on ääretön määrä yhtä mahdollisia realisaatioita, joiden perusteella voidaan laskea todennäköisyyksiä väliaineen fysikaalisille ominaisuuksille ½D-pinnat 2½D-pinnoilla tarkoitetaan esimerkikisi maanpinnan ja kalliopinnan topografiaa. Ne muodostavat geologisen 3D-mallin yläpinnan. 4 TALLENNETTAVAT 3D MALLIT JA -OBJEKTIT 4.1 3D-mallit suoraan ohjelmistojen projekteina 3D-tiedonhallinta alkaa valmistuneiden geologisten 3D-mallien tallentamisella omalle levylleen. \\gtk.fi\gtkdfs\geodata -levylle hakemisto nimeltään 3D-mallinnus, josta löytyisi ArcMap-kartta, johon päivitetään mallit ja sijainnit (kohteen nimi, vuosiluku, tekijät) sekä 3D_mallinnus-hakemiston käyttöohjeet. Päähakemistot voisivat olla esimerkiksi Alueelliset 3D-mallit, Mineralisaatiot, Merigeologia, Yhdyskuntarakentaminen,.., ja näiden alihakemistoina olisivat kohteennimi_vuosiluku_tekijat ja edelleen eri_softille_omat_alihakemistot, joihin 3Dmallit ja mallinnusprojektin tietokannat (omassa alihakemistossaan) olisivat tallennettuina (kuva 6). Mallit talletetaan siis kohteittain omiin kansioihin kunkin teeman alle. Tarvittaessa noita teemoja voidaan lisätä, kuten geofysiikka, pohjavesi, kaivosympäristö jne. Kansioiden nimet mieluiten pienillä kirjaimilla ilman välejä ja ääkkösiä. Lisäksi jokaisesta mallista lyhyt kuvaus tekstitiedostona: tekijät, projekti, tavoite, käyttöoikeuden rajoitukset ohjelmisto, sen versio, sekä mahdollisesti käytetyt lisäosat pääsääntöisesti olisi suositeltavaa käytettävän DigiKP:n kivilajinimityksiä ja yleisesti käytössä olevia maaperämuodostumien nimiä, mutta jos tämä ei ole mahdollista niin käytetyt kivilaji- ja maalajinimitykset olisi selitettävä linkki mahdolliseen julkaisuun tai raporttiin mallien lähtöaineistot ovat myös jostakin peräisin ja jonkun tekemiä, joten niistä tulisi olla myös tietoa, esim. viittaus alkuperäisen aineiston julkaisemistietoon tai metatietoon, aluerajaus ja käyttötarkoitus

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Malmiesiintymän 3D-mallinnus Gemcom GEMS-ohjelmistolla - Blokkimallinnus Esko Koistinen

Malmiesiintymän 3D-mallinnus Gemcom GEMS-ohjelmistolla - Blokkimallinnus Esko Koistinen GTK/ESY 30.12.2011 Malmiesiintymän 3Dmallinnus Gemcom GEMSohjelmistolla Blokkimallinnus Esko Koistinen Gemcom GEMS Blokkimallinnus. EK/GTK. Raportti 51/2011 1 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 YLEISTÄ 2

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja yhteistyön paranemista

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Malmiesiintymän 3D-mallinnus Gemcom GEMS-ohjelmistolla - Pinnat ja solidit Esko Koistinen

Malmiesiintymän 3D-mallinnus Gemcom GEMS-ohjelmistolla - Pinnat ja solidit Esko Koistinen GTK/ESY 01.09.2011 Malmiesiintymän 3Dmallinnus Gemcom GEMSohjelmistolla Pinnat ja solidit Esko Koistinen Gemcom GEMS Pinnat ja solidit. EK/GTK. Raportti 20/2011 1 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 MAAN

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

3D-ohjelmistojen testaaminen maaperätutkimuksia varten Antti Pasanen

3D-ohjelmistojen testaaminen maaperätutkimuksia varten Antti Pasanen Länsi-Suomen yksikkö 58/2011 20.6.2011 Kokkola 3D-ohjelmistojen testaaminen Antti Pasanen 3D-ohjelmistojen testaaminen Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO JA SUOSITUKSET 1 2 GSI3D V. 2011 (GEOLOGICAL

Lisätiedot

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta M-Files OCR M-Files OCR:n avulla voidaan skannattavalle paperidokumentille tehdä tekstintunnistus skannerista riippumatta. Tällöin tekstiä sisältävät kuvat tunnistetaan varsinaisiksi tekstimerkeiksi, jonka

Lisätiedot

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje Turveauman mittaus 3D-system Oy 3D-Win ohjelman lisätoiminto, jolla lasketaan turveaumasta tilaajan haluamat arvot ja piirretään aumasta kuva. Laskentatoiminto löytyy kohdasta Työkalut/Lisätoiminnot. Valitse

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Navistools Standard. Navistools

Navistools Standard. Navistools Navistools Standard Navistools on Naviswork pohjainen Asset management sovellus, jota käytetään laitoksen, infrakohteen tai rakennuksen elinkaarenaikasen tiedonhallintaan, suunnittelusta työmaavaiheen

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Excel-taulukkoon X- ja Y-sarakkeisiin tallennettujen koordinaattien muuntaminen paikkatietokohteiksi

Excel-taulukkoon X- ja Y-sarakkeisiin tallennettujen koordinaattien muuntaminen paikkatietokohteiksi Excel-taulukkoon X- ja Y-sarakkeisiin tallennettujen koordinaattien muuntaminen paikkatietokohteiksi Esimerkkinä Excel-taulukkona ladattavat Helsingin pysäköintilippuautomaatit Viimeksi muokattu 27. huhtikuuta

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010, Aalto-yliopisto Johdanto Aalto-yliopiston maanmittausosastolla tehdyn kesätyön tuloksia Tehtävä oli

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala

Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 170/2013 Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005 Geologi palvelu K. Uusikartano geologi Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? *maaperäkartoitus

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut Vaatimusluettelo Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi 1 Karttasovelluksessa tulee olla yleisesti vastaavissa sovelluksissa käytetyt navigointitoiminnot 4.2. 1 Kartta pitää voida kohdistaa

Lisätiedot

Goalkeeper Game Statistics (v12) käyttöohjeet

Goalkeeper Game Statistics (v12) käyttöohjeet 1 Goalkeeper Game Statistics (v12) käyttöohjeet Oikeudet Goalkeeper game statistics v12 ohjelman tekijänoikeudet ovat pysyvästi tekijällä (Markku Aalto, Vantaa, markku.aalto@finhockey.fi), ellei niitä

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

Yli 25 vuotta energiatekniikan suunnittelua ja tiedonhallintaa

Yli 25 vuotta energiatekniikan suunnittelua ja tiedonhallintaa PLANORA OY Yhteyshenkilöt Yli 25 vuotta energiatekniikan suunnittelua ja tiedonhallintaa Toimitusjohtaja Esa Teppo esa.teppo@planora.fi Puh.: +358 40 900 6900 Projektipäällikkö Matti Harjapää matti.harjapaa@planora.fi

Lisätiedot

Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta

Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta 1 Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta Multimakerohjelmalla tuotettuja ohjelmia voidaan julkaista joko CD-tuotantona tai webbisovelluksena. CD-tuotantoon käännettyjen ohjelmien katselu

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi Etelä-Suomen yksikkö 12/2011 30.3.2011 Espoo Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.3.2011 Tekijät

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Avoin data liiketoiminnassa. EnviroCase Oy

Avoin data liiketoiminnassa. EnviroCase Oy Avoin data liiketoiminnassa Taustaa Perustettu lokakuussa 2013 Toimipaikka Porissa (Hallituskatu 1 D4) Tällä hetkellä kahden henkilön yritys tarkoitus pysyä pienenä Tausta ydinjätteen loppusijoituksen

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon

Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon PAIKKATIETOPAJA hanke Esityksen pohjalla Raili Hokajärven tekemä esitys ArcGIS ESRI:n (Environmental Systems Research Institute) kehittämä ja myymä paikkatietoohjelmistojen

Lisätiedot

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

Kerro tarinasi kartalla Story Maps. Sanna Paavilainen sanna.paavilainen@esri.fi

Kerro tarinasi kartalla Story Maps. Sanna Paavilainen sanna.paavilainen@esri.fi Kerro tarinasi kartalla Story Maps Sanna Paavilainen sanna.paavilainen@esri.fi Sisältö Tarinakarttakilpailu Mitä tarinakartat ovat Tarinakarttaesimerkkejä Suomesta ja maailmalta Parhaat käytännöt tarinakartan

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu toimijana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkeli on historiallisen tiedonhallinnan

Lisätiedot

MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere

MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2009 lähes 1200 työntekijää 23 paikkakunnalla Liikevaihto 89,9 M (2009)

Lisätiedot

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012 1 (6) Prosessikuvaus Jussi Lehtinen Reijo Pitkäranta 1.1 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan ulkoasusta ja luokittelusta

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

Pikaopas. Valintanauhan näyttäminen tai piilottaminen Avaa valintanauha napsauttamalla välilehteä, tai kiinnitä se pysyvästi näkyviin.

Pikaopas. Valintanauhan näyttäminen tai piilottaminen Avaa valintanauha napsauttamalla välilehteä, tai kiinnitä se pysyvästi näkyviin. Pikaopas Microsoft Visio 2013 näyttää erilaiselta kuin aiemmat versiot. Tämän oppaan avulla pääset alkuun nopeasti ja saat yleiskuvan uusista ominaisuuksista. Päivitetyt mallit Mallien avulla voit nopeasti

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen

Lisätiedot

Visual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008

Visual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Visual Case 2 Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Työn tarkasti: Jouni Huotari 24.4.2008 1 SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PERUSTIEDOT... 2 3. ASENTAMINEN... 2 4. OMINAISUUDET... 3 4.1. UML-kaaviot... 4

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

Ryhmäkirjeen hyödyntäminen

Ryhmäkirjeen hyödyntäminen Ryhmäkirjeen hyödyntäminen hannele.rajaniemi@jyu.fi konkkola@cc.jyu.fi Sisältö Joukkokirje-toiminnon (Wordin ja Excelin yhteiskäytön) periaatteet Excel tietolähteenä tutuksi (valmis harjoitustiedosto)

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO RY

SUOMEN KUNTALIITTO RY Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...

Lisätiedot

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy IDA-tallennuspalvelun esittely CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke Hankkeessa rakennetaan Tutkimuksen tietoaineistojen tallennusratkaisu IDA Yhteinen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Juuli - julkaisutietoportaali Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalista Juuliksi Kansallisen julkaisuportaalin kehitystyö alkoi syksyllä 2012 Rahoitus

Lisätiedot

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys 10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi Säteenjäljitys Säteenjäljityksessä (T. Whitted 1980) valonsäteiden kulkema reitti etsitään käänteisessä järjestyksessä katsojan silmästä takaisin kuvaan valolähteeseen

Lisätiedot

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora Taso 1/5 Sisältö Taso geometrisena peruskäsitteenä Kolmiulotteisen alkeisgeometrian peruskäsitteisiin kuuluu taso pisteen ja suoran lisäksi. Intuitiivisesti sitä voidaan ajatella joka suunnassa äärettömyyteen

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon

Lisätiedot

Johdatus paikkatietoon

Johdatus paikkatietoon Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus

Lisätiedot

SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016

SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016 SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016 Sisällys Julkaisujen tallentaminen... 3 Asiantuntijatehtävien tallentaminen... 6 VIERAILU ULKOMAILLE... 7 VIERAILU ULKOMAILTA

Lisätiedot

Ambientia Content Manager TM

Ambientia Content Manager TM Ambientia Content Manager TM Bulletin Manager 2.0 KÄYTTÖOHJE Ambientia Oy asiakaspalvelu@ambientia.fi www.ambientia.net TM Ambientia Content Manager 2 (17) KÄYTTÖOHJE, SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta PaikkaOppi -hanke 2008-2012 Lounaispaikan Paikkatietopäivä 20.9.2012 Juha Riihelä Turun yliopisto PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihanke, jossa kehitettiin

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015

Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015 Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015 Taulukon valinta Valitse vasemmalta kansioita, kunnes saat taulukkoluettelon näkyviin. Jos etsit tietoa jostain tietystä aiheesta, voit

Lisätiedot

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT Harri Antikainen Oulun yliopisto Maantieteen laitos GEOINFORMATIIKAN

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

Datan hallinnan nykytila journalismin ja viestinnän tutkimuksessa

Datan hallinnan nykytila journalismin ja viestinnän tutkimuksessa TTA-seminaari Datan hallinnan nykytila journalismin ja viestinnän tutkimuksessa Pentti Raittila Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET Tampereen yliopisto, Viestinnän median ja teatterin

Lisätiedot

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTTEEN PALAUTUSPROSESSI Ohjaaja toimittaa opintosihteerille tutkielman pohjatiedot. Ohjaaja lataa tutkielman Laturista

Lisätiedot

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen

Lisätiedot