3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 211 Espoo 69/2014 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 3D-tiimin plsta toimittanut Eevaliisa Laine 3D-tiimin 3D-tiedonhallintatyöskentelyssä olivat mukana: Soile Aatos Niina Ahtonen Ossi Ikävalko Esa Kauniskangas Esko Koistinen Eevaliisa Laine Mirva Laine Katja Lalli Eero Lampio Anneli Lindh Jouni Luukas Mira Markovaara-Koivisto Tero Niiranen Markku Paananen Jukka-Pekka Palmu Antti Pasanen Ilkka Suppala Salla Valpola Jouni Vuollo Marit Wennerström

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Eevaliisa Laine (toim.), Soile Aatos, Niina Ahtonen, Ossi Ikävalko, Esa kauniskangas, Esko Koistinen, Mirva laine, Katja Lalli, Eero Lampio, Anneli Lindh, Jouni Luukas, Mira Markovaara-Koivisto, Tero Niiranen, Markku Paananen, Jukka-pekka Palmu, Antti Pasanen, Ilkka Suppala, Salla Valpola ja Marit Wennerström Raportin nimi 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa Raportin laji Toimeksiantaja Tiivistelmä Geologiset mallit tulisi voida tallentaa tietokantaan sekä geometrisina objekteina että blokkimalleina. Malleihin tiulisi liittää myös epävarmuuden arviointi ja visualisointi käyttäen esimerkiksi tilastollisia menetelmiä. Merkityksellistä on myös että eri alojen geoasiantuntijoita on ollut mukana 3D-mallinnuksessa. FME on tärkeä työkalu aineiston muuntamiseksi sellaisiksi, että niitä voidaan käyttää eri ohjelmistoissa. Erittäin tärkeää on myös 3-ulotteisten kappaleiden koordinaatistonmuunnosten hallinta ja oikeellisuus. Jotta 3Dmallinnustuotteita voisi käyttää fysikaalisessa laskennassa, erilaisten blokkimallien luonti että käsittely pitäisi olla hallinnassa.3dmallien visualisointi verkossa sekä talletettujen fysikaalisten prosessien 4D-animaatioiden esittäminen pitäisi myös olla mahdollista. Fysikaalisten ja geokemiallisten ominaisuuksien esittämiseksi on kehitetty nk. CEM-malli. CEM ( common earth model ) mallia perustellaann sillä, että 3D-mallin pitäisi olla yhteismitallinen olemassaolevan geologisen ja geofysikaalisen informaation kanssa. Geofysikaalista inversiota voidaan käyttää mallin tekemisessä. Tämä mallityyppi voi olla osana 3D-tiedonhallintaa. Joillakin alueilla kuten Outokummun alue, se saattaa olla järkevä työkalu kun tehdään pääasiassa geofysikaalista inversiota. Tällainen 3D-yhtenäismalli olisi mahdollista luoda 3D-tietokannasta esimerkiksi malminetsinnän ja taajamageologian tarpeisiin. Yhdyskuntarakentamisen tutkimusohjelmassa olevan maankamaramallin suhde 3D-tiedonhallintaan on myös selvitettävä. Maankamaramalli on tavallaan yhtenäismallin erikoistapaus. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) 3D-tiedonhallinta, Suomi, kallioperä, maaperä, CEM, yhtenäismalli Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Karttalehdet Muut tiedot Osa 2/3 koskien 3D-tiedonhallintaa GTK:ssa Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue ESY 211 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO Tiedonhallinta GTK:ssa 1.2 3D-mallinnus 1.3 Työn tavoitteet ja aikataulu 2 3D-MALLINNUKSEN PÄÄLINJAT 2.1 Alueelliset geologiset 3D-mallit 2.2 Mineralisaatioiden 3D-mallinnus 2.3 Rakennuskivet ja kiviainekset 2.4 Pohjavesi- ja ympäristögeologinen mallinnus 2.5 Taajamageologinen mallinnus 3 3D-OBJEKTIT 3.1 Geometriset objektit 3.2 3D-blokkimallit 3.3 Rakoillut väliaine 3.4 2½-D pinnat 4 TALLENNETTAVAT 3D-MALLIT JA OBJEKTIT 4.1 3D-mallit suoraan ohjelmistojen projekteina 4.2 Varsinainen 3D-tiedonhallinta 5 3D-TIEDONHALLINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KIRJALLISUUS

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 1 1 JOHDANTO 1.1 Tiedonhallinta GTK:ssa (Niina Ahtonen) GTK:n tiedonhallinta lähtee siitä, että organisaation sisäisessä käytössä tieto on yhteiskäyttöistä pääomaa ja GTK:n tietovarannon pohjalta tuotetaan asiakkaille palveluita. GTK:n toimintaan kansallisena Geotietokeskuksena kuuluu se, että tietovarannon kartuttaminen tapahtuu hajautetusti. Tämä tarkoittaa sitä, että GTK:n oman tiedonkeruun lisäksi geologista tietoa kerätään myös muilta toimijoilta. Tietoarkkitehtuuria suunniteltaessa huomioidaan hajautetun tiedonkeruun tarpeiden lisäksi myös kansainväliset ja kansalliset tietoinfrastruktuurit, joissa pyritään paikkatiedon ja geologisen tiedon yhteiskäyttöön eri toimijoiden kesken. GTK:n oma tiedonkeruu tapahtuu ydintoiminnan prosesseissa, joita ovat kallioperätiedonkeruu ja tutkimus, maaperätiedonkeruu ja tutkimus, turvetiedonkeruu ja tutkimus sekä merigeologinen tiedonkeruu ja tutkimus. Tiedonkeruussa käytetään prosessien sisällä yhteisiä tietomalleja ja sanastoja, joista osa on globaalisti käytössä, esimerkiksi EarthResourceML mineraalivaratiedon hallinnassa. Inspire-direktiivin vaatimukset on huomioitu aineistojen metatiedon tallentamisessa. GTK:n ydintoiminnan käytössä oleva Geotietojärjestelmä perustuu pääosiltaan paikkatietojärjestelmän hyödyntämiseen. Geologisen tiedon hallintaa varten käytössä ovat mm. paikkatietokannat, hakemistopalvelut, paikkatieto-ohjelmisto, räätälöidyt tiedonkeruun työkalut maasto- ja toimistotyöskentelyä varten sekä karttapalvelut ja rajapintasovellukset aineiston käyttöönottoa varten. GTK:n asiakkaita varten toteutetaan mm. rajapintapalveluita ja teemakohtaisia karttasovelluksia, jotka sisältävät GTK:n tutkimusaineistoista valmistettuja tuotteita ja räätälöityä toiminnallisuutta. Muilta organisaatioilta tuleva data kartuttaa GTK:n tietovarantoa ja sähköisen tiedon osalta se liitetään osaksi Geotietojärjestelmää. Perinteisen geologisen tiedon lisäksi Geotietojärjestelmään kehitetään osia GTK:n tuotteiden mm. julkaisujen, valokuvien ja paikkatietotuotteiden hallintaan. Geotietojärjestelmään liitetään uusia siten, että arkkitehtuuri pidetään yhtenäisenä. Jatkokehityskohteina ovat mm. 3D-tiedonhallinta ja GTK:n työntekijöiden käytössä olevat räätälöidyt hakupalvelut, joiden avulla dataa saa monipuolisesti haettua jatkotyöskentelyä varten D-mallinnus (Eevaliisa Laine) Geologiseen ajatteluun kuuluu olennaisesti kolmiulotteinen ajattelu. Ennen tietokoneita kolmatta eli syvyysulottuvuutta havainnollistettiin blokkimallein ja leikkauspiirroksin. Jälkimmäiset ovat edelleen hyödyllisiä havainnollistamaan kolmiulotteista geologiaa. Malmiesiintymämallit ja pohjaveden virtausmallit ovat olleet ensimmäisiä sovellutuksia tietokoneella tehdyissä geologisessa 3D-mallinnuksessa. Näissäkin mallinnus usein perustuu leikkaustulkintojen yhdistämiseen 3D-malliksi. Nykyään tarjolla on hyvin monenlaisia geologisia 3D-mallinnusohjelmia. Myös geofysikaaliset ja tilastolliset 3D-ohjelmistot tuottavat 3D-malleja ja gridejä. 3D-tiedonhallinnan on tallentaa tärkeitä 3D-malleja ja erillisiä 3D-objekteja niin, että 3D-mallinnustietoa voi hakea erilaisilla kriteereillä kuten esimerkiksi alue, sovellus, tekijä ja vuosi.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 2 3D-mallien tekeminen ja tallentaminen ei ole erillinen osa tiedonhallintaa. Osa 3D-malleista tehdään suoraan käyttäen lähtötietona geologista karttaa ja GTK:n 2D-tietokantoja. Alueelliset 3D-mallit saattavat perustua myös laajoihin geofysikaalisiin luotauksiin sekä vaihtoehtoisiin geologisiin teorioihin alueen geologiasta. Kohteellisessa mallinnuksessa paikallisen 3D-tiedon kuten kairaustietojen osuus on merkittävä. 3D-mallinnuksessa saadaan uutta tietoa kivilajien välisistä suhteista mikä muuttaa edelleen geologista karttakuvaa. Etenkin suorien geologisten havaintojen puuttuessa tämä on hyvinkin mahdollista. Geologinen kartta Geologiset havainnot ja geofysikaaliset mittaukset Geologinen 3D-malli Kuva 1 Kaavio 3D- tiedon ja -mallinnuksen vuorovaikutuksesta 2D-tiedon ja -tiedonhallinnan välillä.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 3 Kuva 2 Digitaalisen kartan ja geofysikaalisen aineiston perusteella tehty 3D-malli (Jouni Luukas, Pro- Mine-projekti).

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 4 Uusi rakenne? Kuva 3 Seismisen luotausaineiston perusteella tulkittu mahdollinen uusi rakenne Vihannin alueella, jolla saattaa olla merkitystä karttakuvaan. (Eevaliisa Laine, ProMine-projekti) 3D-mallien tallennukseen liityy erityispiirteitä: 1. Koska 3D-mallit perustuvat usein hyvin harvaan aineistoon, niin ne eivät ole yksikäsitteisiä, joten saman aineiston perusteella voidaan luoda useita yhtä todennäköisiä malleja. Mallit perustuvat myös aikansa geologisiin käsityksiin ja teorioihin. Hyvin samanlaisetkin piirteet voidaan tulkita eri tavoin jopa paljastumamittakaavassa. Ei ole yhtä oikeaa mallia.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa D-mallinnusohjelmien versiot ovat hyvin erilaisia, joten erityisesti tallennettaessa 3D-malleja jonkun tietyn ohjelman projektina ohjelmiston versio sekä mahdollinen lisäsovellutusten käyttö on tärkeää raportoida. 3. 3D-mallien päivitys on usein työlästä. On olemassa ohjelmia, joissa mallit tehdään puoliautomaattisesti ja muuttuvat automaattisesti vastaamaan uutta dataa. Näissä malli luodaan kivilajien ikä- ja leikkaussuhteiden perusteella automaattisesti havainnoista ja leikkauksista. Tulokseen ei voi kuitenkaan vaikuttaa, joten 3D-malli ei tule välttämättä toiveiden mukaiseksi. Kaaviossa kuvassa 4 on vertailtu 3D-ohjelmia. 4. Tallennettaessa kivilajikontakteja pintoina ja muita rakenteita erillisinä objekteina eri geologisten ideoiden pohjalta tehtyjä objekteja ei voi suoraan yhdistää nimettöminä samaan tietokantaan. Osassa ohjelmistoista geologiset 3D-objektit mallinnetaan toisistaan riippumattomina kappaleina (esim. Gems ja Surpac). Geologiset ikä- ja leikkaussuhteetvoidaan ottaa huomioon mm. GOCADin, GSi3D:n ja Geomodellerin 3D-mallinnuksessa. 5. 3D-mallien luotettavuus voisi perustua yksinkertaisesti: o havaintojen lukumäärään suhteessa mallinnettavan kalliolohkon heterogeenisyyteen o riittävään asiantuntijuuden määrään riippuen käytettävistä menetelmistä ja aineistoista, tätä voidaan jollain tavoin kontrolloida 3D-mallien referee-käytännöllä etenkin, jos 3D-malleja ei ole julkaistu. Puoliautomaattiset 3D-ohjelmistot tässä käytetään usein implisiittimenetelmää, eli kivilajikontakteja käsitellään samaarvopintoina geologiset leikkaussuhteet ja kivien ikäjärjestys määritetään ensimmäiseksi kun uutta dataa lisätään tai kivien ikä- tai leikkaussuhteita muutetaan, niin 3D-malli muuttuu heti muutosten mukaiseksi hyvin helppo päivittää, mutta automaattinen interpolointi ei välttämättä anna oikeaa kuvaa 3D-geologiasta esim Geomodeller, Leapfrog, GOCADin Structural lisäosa ja Mira Geosciencen SPARSE 3D-ohjelmistot, jotka perustuvat 3Drakenteiden luomiseen yksi kerrallaan yhdistämällä digitoituja pisteitä eri tavoin monimutkaisten kolmiulotteisten geologisten mallien päivittäminen on vaikeaa toisaalta mallintaja päättää minkälainen malli muodostuu käyttämällä omaa geologista näkemystään esim GSi3D, Surpac, Gems ja suurin osa GOCADia Kuva 4. Ohjelmistotyypit.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa Tavoitteet ja aikataulu Tavoitteena oli GTK:n 3D-prosessien käsittelyä ja sen perusteella suunnitella 3D-mallinnuksen tiedonhallintaratkaisua. Käsittely toteutettiin pitämällä työpajoja, joissa keskusteltiin 3D-tiedonhallinnasta. Työpajoja pidettiin , 4.3., 15.5., ja D-tiedonhallintatyöhön osallistuivat tutkijat: Soile Aatos Niina Ahtonen Ossi Ikävalko Esa Kauniskangas Esko Koistinen Eevaliisa Laine Mirva Laine Katja Lalli Eero Lampio Anneli Lindh Jouni Luukas Mira Markovaara-Koivisto Tero Niiranen Markku Paananen Jukka-Pekka Palmu Ilkka Suppala Salla Valpola Jouni Vuollo Marit Wennerström 2 3D-MALLINNUKSEN PÄÄLINJAT Vuoden alussa tutkimusohjelmien vetäjiltä kysyttiin 3D-mallinnuksesta. Nämä vastaukset täydentävät hyvin 3D-tiedonhallintryhmän asiantuntemusta, koska kaikki tutkimusohjelmat eivät olleet edustettuina varsinaisessa suunnittelutyössä. Loppuraportti menee kaikille vastanneille kuitenkin kommentoitavaksi. Tiedonhallintatyössä jakauduttiin lisäksi työryhmiin, joissa käsiteltiin eri sovellutuksissa tehtävää 3Dmallinnusta. Seuraavassa on esitetty näiden ja työpajakeskustelujen yhteenvetoa. 2.1 Alueelliset geologiset 3D-mallit Tällä hetkellä ovat valmistuneet 1) Keski-Lapin 3D-malli GoCadilla (Niiranen et al. tekeillä tutkimusraportti)

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 7 2) Surpacilla tehty Vihanti-Pyhäsalmi-alueen 3D-malli, jonka on tehnyt Jouni Luukas Promineprojektissa. Tekeillä tai suunnitteilla ovat ainakin 1) Outokummun alueen 3D-malli, tässä on käytetty ja käytetään hyvin useata eri ohjelmistoa kuten GEMS, Surpac, ParaviewGeo, Geosoft, Gocad ja Geomodeller. 2) Koko Suomen 3D-malli mm. 3D-mallinnusten visualisointiin käyttäen GeoVisionaryä ja laajentamalla ArcGIS-pohjaista DigiKP:tä 3D:ksi. 3) Alueelliset 3D-maaperämallit. Laajat alueelliset geologiset mallit perustuvat hyvin pitkälti kartta-aineistoihin ja edustavat mallintajan käsitystä alueen geologiasta. Tässä tapauksessa ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia ja eri lähtökohdista tehtyjen mallien objekteja ei voi yhdistää selvittämättä käytettyjä aineistoja ja tekijöitä. Yhden virallisen mallin valinta saattaa rajoittaa malminetsintää ja tuottaa ongelmia kallioperän muiden käyttösovellutusten suunnittelussa, koska se ei välttämättä ole oikea. Tallennuksessa on tärkeää: 1) pitkällä tähtäimellä yhtenäisistä merkintätavoista sopiminen ja 2) mallinnusprosessia kuvaavan metatiedon liittäminen (mahdollisesti raportti tai julkaisu) sekä 3) se että tallennuksen jälkeen voisi olla mahdollista rakenteiden ja mallinnusten hakeminen mm. alueen, ominaisuuksien, geologisen rakenteen, tekijöiden tai projektin nimellä. Alueellisessa 3D-mallinnukseen parhaiten soveltuvat ohjelmistot Surpac, Geomodeller, GSi3D ja GO- CAD. Esimerkkinä GOCADin 3D-objekteja on esitetty allaolevassa taulukossa: Seuraa alueen poimu tusta, ominaisuustieto Tallennusmuodot Esityspalikka VRML 3dpdf Eri mittakaavaiset geologiset mallit, 3d-blokkimallit, joihin interpoloitu ominaisuustietoa Julkisia Pisteet Solidit Ominaisuustiedot skalaarimuuttuja suuntatieto intervallitieto jatkuva mittaustieto Tallennettavat mallit Mallien käyttöoikeu det Geometriset objektit Viivat/kairasydämet Pinnat/geologise t määritykset ominaisuus tieto Voxet Suorakulmainen, ominaisuustiedon esitys Sgrid Excel Ascii Lukuisia vaihtoehtoja. Erityisen hyvin yhteensopiva GSi3D- ja Geomodellerohjelmistojen kanssa Geocando ok ok (värit satunnaisia)

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa Mineralisaatioiden 3D-mallinnus Malmiesiintymät ja geologiset mallit ryhmä, Surpac ja GEMS (Esko Koistinen (vetäjä), Mira markovaara-koivisto, Soile Aatos): Aiheen hahmottelua - muistio /EK 1. Malmiesiintymien 3D-mallit ovat käytännössä pääasiassa - Solidimalleja - Blokkimalleja 2. Solidimalli Solidimallit (kolmioinnit) muodostetaan yleensä kairareikätiedoista, joita ovat etenkin - Analyysitiedot - Kivilajit - Petrofysiikka - Muuttumistiedot jne Kairareikätietojen perusteella digitoidaan kairausprofiileille 3D-polygoneja, jotka yhdistetään toisiinsa solidien muodostamiseksi. Mallinnusohjelmat laskevat solidin tilavuuden ja sen sisältä analysoitujen pitoisuuksien ja ominaispainomittausten perusteella keskipitoisuudet. Solidien arkistointiin sopisi useimpien ohjelmistojen ymmärtämä DXF-formaatti. Kolmioinnin voisi arkistoida myös solmupisteiden koordinaatteina pistepilvenä. Metatiedoissa on ilmoitettava ainakin - Tekijä, organisaatio, hanke/projekti, raportti, julkaisu, paikka - Paikka ja aluerajaus - Mallinnuksen kriteereistä ainakin mallin rajaamisen logiikka, kuten raja-arvo (cut off) ja laajentamisehdot kairausprofiilin tasossa ja profiileilta toiselle sekä laitimmaisten profiilien yli

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 9 Kuva 5. Kairausnäytteiden geokemiallisten pitoisuuksien komposiiteista muodostettu malmiesiintymän solidimalli. Kuvassa myös maanpinnan korkeusmalli ja kallionpinnan malli, jolla malmiesiintymämallin yläpinta on muotoiltu. Kaikki kolmiointipinnat voisi arkistoida DXFformaatissa tai solmupisteiden koordinaatteina. 3. Blokkimalli Blokkimallinnuksessa kohde jaetaan pieniin samankokoisiin ja säännöllisesti järjestettyihin kuutioihin, blokkeihin. Blokkikoko valitaan esiintymätyypin ja koon mukaan. Tyypillinen blokkikoko on 2x2x2 m, 5x5x5 m, 10x10x10 m, tai blokin särmät voivat olla keskenään erimittaiset. Jokaiselle blokille annetaan sitä vastaavan avaruuden kohdan ominaisuudet, esim. kivilaji, fysikaalinen ominaisuus tai alkuainepitoisuus. Viimemainittu toteutetaan tavallisesti jollain interpolointimenetelmällä. Blokkimalli voidaan arkistoida periaatteessa helposti ASCII-tiedostona. Blokkimalli tulostetaan tiedostoon siten, että kukin rivi muodostaa yhden blokin tiedot. Kun tietoihin sisältyy blokin keskipisteen (tai tietyn blokin kulman) koordinaatit, voidaan ko. blokin tiedot palauttaa monien ohjelmien käyttöön ikään kuin pistepilvenä (taulukko 1, kuva 2). Arkistoidusta blokkimallista voidaan poimia tietoja myös valikoiden raja-arvoja käyttäen ja laskea mm. ns. malmiarviokäyriä. Metatiedoissa ilmoitettava ainakin - Tekijä, organisaatio, hanke/projekti, raportti, julkaisu, aika - Paikka ja aluerajaus - Mallinnuksen kriteereistä ainakin interpolointimenetelmä, hakusäteiden pituudet ja suunnat - Tiedot, joita malliin on sisällytetty (analyysit, kivilajit, petrofysiikka jne)

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 10 Level Row Col X Y Z Rock Type PT PD NI CU Taulukko 1. Malmiesiintymän blokkimallin 8 blokin sisältöä taulukkoon tulostettuna. Kuva 6. Solidimallin sisällä olevia blokkeja Pt-arvojen mukaisin värein. Eri lähteistä peräisin olevia aineistoja ja malleja voi visualisoida Surpacilla ja GEMSillä jossain määrin, mutta visualisointien kuvaustietojen hallinta ei ole yhtä joustavaa ja monipuolista kuin paikkatietoohjelmistoissa. Mm. malmistesintätarkoituksiin voi olla tarkoituksenmukaista käyttää 2D- ja 3Dpaikkatietoovelluksia varsinaisten 3D-malmimallinnusohjelmistojen ohella (3D-GIS) sekä geostatisia ohjelmistoja kuten ISATIS. 2.3 Merigeologia ja globaali muutos (tutkimusohjelman vetäjä: Aarno Kotilainen) Merigeologia ja globaalimuutos ohjelman tutkijoilta tulleita vastauksia (Aarno Kotilaisen kokoamana): 1) Nykyinen 3D-mallinnustilanne? Merenpohjan tutkimus Anu Kaskela: 3D visualisointia tehty ArcGIS ympäristössä (ArcScene). Kimmo Alvi: 3D visualisointi on tehty kaikista tutkimusalus Geomarin monikeilalaitteistolla luodatuista alueista. Yleensä ei täyden peiton alueita.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 11 Joonas Virtasalo: Varsinaista 3D-mallinnusta ei tehty, koska tarkoitukseen sopivaa ohjelmistoa ei ole löytynyt. Järvisedimentit ja pääkaupunkiseudun savikkojen tarkastelut Antti Ojala: Varsinaista mallinnusta ei ole tehty kummassakaan, mikä johtuu osaamisen puutteesta 2) Valmistuneet 3D-hankkeet? Merenpohjan tutkimus Anu Kaskela: Ei varsinaisia 3D hankkeita. Visualisointia on kuitenkin tehty eri hankkeiden yhteydessä esim. kallionpinnan syvyyden tai maalajipeitteen paksuuden kuvaamiseen. Kimmo Alvi: Ei erillisiä 3-D hankkeita. GTK:n Topcons ja Rausku projekteissa näytepaikat on luodattu täydellä peitolla ja 3-D visualisointi tehty. Joonas Virtasalo: Tammisaaren aineistosta on tehty 3D-visualisointi Surfer-ohjelmistolla. Järvisedimentit ja pääkaupunkiseudun savikkojen tarkastelut Antti Ojala: Pehmeikköpuolella stratigrafia-pisteiden perusteella on Surferilla käsitelty aineistoa ja siten yritetty visualisoida stratigrafisia jatkuvuuksia eri pehmeikköaltaiden osalta. Useita eri kohteita, mm. Espoon Suurpelto ja Äijänpelto. Samoin järvisedimenttipuolella; pistemäisten kairaustulosten (mm liejun paksuus) perusteella on Surferin avulla laskettu pitkän ajanjakson kertymiä yksittäisten järvien sisällä. Ja siitä edelleen tunnetuin parametrin, esimerkiksi keskimääräinen liejun hiilipitoisuus, on laskettu varastoitumiseen liittyviä massoja ja kertymänopeuksia. 3) Tulevat 3D-hankkeet? Merenpohjan tutkimus Anu Kaskela: Ei suunnitteilla varsinaisia 3D hankkeita. Visualisointia tehdään tarpeen mukaan. Joonas Virtasalo: 3D-hankkeita ei aktiivisesti suunnitteilla. Potentiaalisten 3Dmallinnusohjelmistojen kehitystä seurataan Järvisedimentit ja pääkaupunkiseudun savikkojen tarkastelut Antti Ojala:

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 12 Käynnistymässä yhteistyö Espoon kaupungin kanssa jossa pehmeikköjä yritetään luokitella mm. (i) savikkojen paksuuden, (ii) rinnekaltevuuden, (iii) morfologisten ominaispiirteiden (esim vuonotyyppinen, avoin, kraattereimainen syvänne, harjanne, jne) avulla. Aineistoina käytetään Espoon kaupungin tulkitsemaa savikkojen syvyystietoa (noin kairauspistettä) sekä LiDAR DEM mallia. Savikkoaltaiden luokittelun jälkeen on tarkoitus edetä siten, että mukaan otetaan sedimentologinen komponentti (stratigrafia) sekä geotekninen komponentti (geotekniset parametrit kuten panuma-arvot, häiriintymisherkkyys, stabiloituvuus jne.) ja lopputuloksena pitäisi pystyä mallintamaan savikoita mm. rakennettavuuden kantavuuden jne suhteen. 4) Mitä toivoisitte tulevalta 3D-tiedonhallinnalta? Merenpohjan tutkimus Joonas Virtasalo: Riittävästi tallennustilaa Järvisedimentit ja pääkaupunkiseudun savikkojen tarkastelut Antti Ojala: Kohdassa 3 esitettyyn tarpeeseen pitäisi saada ohjelmisto-osaamista ja tallennustilaa aineistolle. Pintamorfologiaa ajateltu laskettavan mm. ArcGis Terrain modeller:in sekä Grass Gis liittyvillä palikoilla. Savikoiden paksuuksien 3D mallintaminen on keskeinen osa tätä työtä ja miten se kannattaisi tehdä on yksi iso kysymys. Miten tästä olisi sitten järkevintä edetä mallintamisen suuntaan, on vielä hieman epäselvää. Siksi kaikki ideat ja työkalut ovat oikein tervetulleita 5) Minkälainen tarve on nykyisten 3D-mallinnusten tallettamiselle? Merenpohjan tutkimus Kimmo Alvi: 3-D aineiston tallennus PC:lle ja ulkoisille kovalevyille. Raakadata verkkopalvelimella. Ei tarvetta muuhun toistaiseksi. Joonas Virtasalo: Tällä hetkellä ei tarvetta Järvisedimentit ja pääkaupunkiseudun savikkojen tarkastelut Antti Ojala: Juuri nyt ei tarvetta, mutta katso kohdat Pohjavesi ja kiviainekset ( tutkimusohjelman vetäjä: Antti Pasanen) 1) Nykyinen 3D-mallinnustilanne?

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 13 Maaperäpuolen mallit tehdään pääsääntöisesti GSI3D:llä sekä hyvin usein vielä pintoina Arc- GIS:llä. Lisäksi ainakin Hyvösen Arto käyttää GMS-ohjelmaa ja vähän AHGW-ohjelmaa. Oikeita 3D-malleja tehtiin viime vuonna valmiiksi asti ainakin 4 kpl (3 GSI3D ja 1 GMS) ja ArcGIS:llä tehtiin myös useita HaRA-kohteista. Kalliopohjavesi (POSIVA) mallinnuksista minulla ei ole tietoa. Kiviainespuolen mallinnukset tehdään pääsääntöisesti 3D-Win-ohjelmalla, mutta kohteista minulla ei ole tarkempaa tietoa 2) Valmistuneet 3D-hankkeet Valmistuneita hankkeita pohjavesipuolella viime vuodelta on Luikonlahden mallinnus (Pasanen, kaivosvedet), Kurikka (Putkinen), Monni (Friman) ja Mikkeli (Hyvönen). Aikaisemmilta vuosilta tiedän Patamäen mallinnuksen, muista ei ole tietoa. Kiviainespuolen ja kalliopohjavesipuolen mallinnuksista en tiedä tarkemmin, mutta ainakin kiviainespuolella niitä tehdään pääsääntöisesti avustajavoimin tilavuuksien laskentaa varten. Kurikkaa ainakin jatketaan. Kaivosvesipuolella mahdollisesti Talvivaaran mallintaminen, mutta se ei ole tämän vuoden asia. Muista mallinnuksista minulla ei ole tietoa. 3) Mitä toivoisitte tulevalta 3D-tiedonhallinnalta? Ei pelkästään aineiston sisäistä jakelua, mutta myös mahdollisuus jakaa malleja GTK:n ulkopuolelle 4) Minkälainen tarve on nykyisten 3D-mallinnusten tallettamiselle? Tällä hetkellä kaikki mallit ovat tutkijoiden koneilla ja tämä on GTK:n aineistopolitiikan vastaista. Minulle on annettu tehtäväksi suunnitella (väliaikainen) säilytystapa HaRa-kohteista syntyville malleille. Tätä asiaa kannattaisi miettiä laajempana kokonaisuutena useiden ohjelmistojen kannalta. Mielestäni ei kannata luoda yhteen tarkoitukseen yhdelle ohjelmistolle soveltuvaa säilytystapaa, jos pystytään samanaikaisesti luomaan käyttökelpoinen säilytystapa useiden ohjelmistojen käyttöön. 2.5 Yhdyskuntarakentaminen (Tutkimusohjelman vetäjä: Ossi Ikävalko) 1) Nykyinen 3D-mallinnustilanne? Yhdyskuntarakentamisen maa-ja kallioperämallin tietosisältöä käsitetasolla on hahmoteltu 1.0 versiossa (kohdemalli), jonka laitan tähän liitteeksi. Varsinaista mallintamista on 2d/3d tehty Östersundomin pilotissa maaperän osalta (pehmeikön syvyys) sekä Länsimetron yhteydessä (Wennerström., Laine). Pohjatutkimustiedon käytössä on työkaluina käyttökelpoinen Viannovan tulkintaohjelma, josta tieto on siirretty muihin järjestelmiin edelleen jalostettavaksi.

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 14 2) Valmistuneet 3D-hankkeet? Pehmeikköpaksuusmalli Östersundomista, (Maarit Saresma) 3) Tulevat 3D-hankkeet? Tulevaa on pehmeikköjen mallintaminen (paksuus, koostumus, fys. ominaisuudet) pääkaupunkiseudulla, vireillä on hanke Espoon kanssa pehmeikköallasluokittelusta (Ojala A.) sekä joitain mahdollisia saven paksuusmalleja Vantaan alueelta. Lisäksi tarkoitus on saada päätökseen pilottin Östersundomin kallioperämalli + L-metron testejä. 4) Mitä toivoisitte tulevalta 3D-tiedonhallinnalta? Yhdyskuntarakentamisen sektorilla on selvästi meneillä rakentamisen mallipohjaisuuden käyttöönotto ja alalla on ollut selvää liikehdintää myös maaperämallin jatkokehittämiseksi. InfraModel2 määrittelee maaperämallin tasot mutta ei sitten paljon enempää. Liikennevirastolla (Tiina Perttula, tietomallinnuspäällikkö) on mielenkiintoa asiaan ja hänen kanssaan asiaa käydään lävitse lähitulevaisuudessa. 5) Minkälainen tarve on nykyisten 3D-mallinnusten tallettamiselle? Yhdyskuntarakentamisen alalla on selväsi tarvetta kehittää yhteiseen määrittelyyn perustuvia 3D tietokantoja, joista tulkintoja ja malleja voi varastoida ja siirtää yleiseen käyttöön. Mallien (tulkintojen) tallentamiselle ja sen kehittämiselle on osoitettu tarvetta myös ulkopuoliselta taholta (Liikennevirasto). Tärkeää on metatietoasteella mm. määritellä mallin kohteiden tulkinnan osuus jne Jatkossa voisi kuvitella syntyvän tietokantoja tms. josta mallin kohteet siirtyvät sovittujen rajapintojen kautta käyttöön. 6) Muuta? Seuraan kehitystä infra-alalla ja käymme keskustelua mallin sisällöstä. Lisäksi on tehty luonnos: Maankamaramalli yhdyskuntarakentamisessa, käsitetason määrittely v1.0 (Ossi Ikävalko) Taajamageologiaryhmä ja Surpac, CAD, GSi3D (Mirva Laine (vetäjä), Marit Wennerström, Anneli Lindh, Markku Paananen ja Ossi Ikävalko): Kokooontuminen 8.5. Paikalla Marit Wennerström, Anneli Lindh, Ossi Ikävalko, Markku Paananen ja Mirva Laine 1. Mitkä mallit tallennetaan? kaikkiko? kuka päättää?

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa 15 GTK:n toiminta hankkeistettu. Mallit syntyvät hankkeiden tuloksina. Hankkeissa on hankepäällikkö ja hänellä myös esimies. Eiköhän tästä synny päätösketju. Julkaistut mallit voitaneen tallentaa. 2. Mallien käyttöoikeudet (tilaustyöt, muut syyt?) Käyttöoikeudet ovat yleensä sopimuksissa selvästi mainittuina. Maksullisissa töissä voidaan kysyä tilaajilta lupa sisällyttää tiedot GTK:n tietokantaan. Pyrkimys on, että tieto olisi vapaasti käytössä. 3. Syntyvät geometriset objektit ja ominaisuustieto Surpacista tallennetaan.str ja.dtm formaatteja. Str sisältää ominaisuustiedon ja dtm kuvaa kolmioinnin. Dtm nojaa str tiedostoon. Surpacissa voidaan tallentaa mm. pintoja ja solideja. Blokkimalli yksi tallennusvaihtoehto. AutoCadista tallennetaan yleensä dwg kuvaformaattia, mm. pintoja. Voidaan tallentaa ascii muotoinen dxf myös, tin, las. Geometria siirtyy, ominaisuustieto ei siirry. Ominaisuustieto joudutaan kuvaamaan uudelleen. On myös paljon muita eri tallennusformaattivaihtoehtoja. Mietittiin eri leikkauskuvien tallennusta, sekä plottaamista. Esim. maininta metadataan leikkausten olemassaolosta tai malliin linkitettynä leikkauksia. Todennäköisyyden/ epävarmuuden esittämistä painotettiin malleissa. 4. Nimeämiskäytännöt Nimi tulisi olla informatiivinen ja systemaattinen. Markku Paanasella oli hyviä esimerkkejä Posiva töiden nimeämiskäytännöistä. Nimi kuvaa mallin sisältöä ja sisältää päivitysvuoden. Samantyyppisiä asioita kuvaavat mallit nimettäisiin samalla tavoin. 5. Liuskeisuuksien ja muiden rakenteiden merkintätavoista 3D:ssä Liuskeisuus esitetään kaateen suuntana ja kaadekulmana, tasoina tai viivasymbolein mm. kairareikäkuvauksessa. 6. Väritysmahdollisuudet digi-kp:n mukaan, muita väritysperiaatteita Värit joudutaan määrittämään uudelleen mm. Autocadissa. FME:sta tulostettu 3d-pdf:ksi; DTM muutetaan DWG:ksi, josta 3d-pdf; värit määritettiin muunnoksessa. 7. Sovellusalueen erityispiirteet Asiakkailla on omat käyttöjärjestelmät: Autocad, Intergraph, Tekla. Tarjotun aineiston tulisi olla vähintään konvertoitavissa näihin. AutoCadin käyttäjäkunta on pääasiassa insinöörejä. Konsulttiyrityksillä myös käytössä mm. surpac, erityisesti yritysten geologit käyttävät. 8. Onko käytettävällä 3D-ohjelmistolla omaa esityspalikkaa ( vieweria )?, VRML? 3Dpdf? Surpacista ja AutoCadista saadaan helposti tuotettua 3Dpdf. Dtm muutetaan dwg:ksi ja FME ohjelmalla tehdään 3D pdf. 9. Mitä lisäkuvauksia tarvitaan metatietoon 3D:n kannalta Versionhallinta on tärkeää (mallit(t)). Metatiedosta käytävä ilmi helposti kuka on tehnyt ja mitä.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa D-OBJEKTIT 3.1 Geometriset objektit Geometristen objektien avulla luodaan geologinen 3D-malli, jossa pisteet edustavat esimerkiksi näytteenottopisteitä ja niihin liittyvää ominaisuustietoa viivoilla kuvataan kairasydämiä, poimun harjaa ja muita yksiulotteisia piirteitä kuten rakenteen muotoviivaa pinnat vastaavat kivilajikontakteja, liuskeisuustasoja, siirroksia, rakoja ja hiertovyöhykkeitä kappaleet tai solidit rajaavat esimerkiksi malmia Geologisessa 3D-mallissa on yhdistelmää 3D-aineistoa ja niistä johdettuja rakenteita, joihin pitäisi liittää: 2D- ja 3D-data, jonka perusteella ne on tehty linkki raporttiin tai julkaisuun, jossa selitetään objektin tekemisen taustalla olevat geologiset aineistot ja ajatukset mallintajien nimet ja projektin nimi ihannetapauksessa epävarmuuden määritys (mikä sekin pitäisi selittää) 3.2 3D-blokkimallit Geometrinen 3D-malli voidaan muuntaa 3D-blokkimuotoon tai vokseliesitykseksi, jotta voitasiin esittää ominaisuuksien jakautumaa 3D:ssä, laskea mallinnetun geologian aiheuttama geofysikaalinen kenttä ja verrata mitattuun parantaa mallia geofysikaalisen inversion avulla laskea vedenvirtausta, jännitystilaa,.. Toisaalta geofysikaalinen inversio tuottaa mahdollisen petrofysikaalisten ominaisuuksien kolmiulotteisen jakauman. Blokkimalleja on hyvin erilaisia. Yleisin koostuu kuutioista. Dimensiot saattavat kuitenkin vaihdella eri suunnissa tai esimerkiksi syvyyden funktiona. Tietyissä fysikaalisissa ongelmissa heksagoninen blokkimalli on hyödyllisempi ja usein on tarpeellista muuttaa blokkien kokoa laskentaa varten. Tulevassa 3D-tietokannassa pitäisi olla mahdollista muuntaa geometriset 3D-mallit blokkimalliksi ja muuntaa käyttöön sopivaksi. Tallennettaessa blokkimalleja tietokantaan niiden muodostamisprosessi pitäisi kuvata.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa Rakoillut väliaine Rakoillutta väliainetta mallinnetaan useimmiten tilastollisten menetelmien avulla. Geologisten reunaehtojen määrä riippuu mallintajan geologisesta asiantuntemuksesta ja aineiston kattavuudesta. Näiden 3Dmallien kohdalla on tärkeämpää tallentaa mallin tuottamiseen käytetty tilastollinen prosessi ja tietysti mallin lähtöaineistot ja oletukset. Yleensä tuloksena on ääretön määrä yhtä mahdollisia realisaatioita, joiden perusteella voidaan laskea todennäköisyyksiä väliaineen fysikaalisille ominaisuuksille ½D-pinnat 2½D-pinnoilla tarkoitetaan esimerkikisi maanpinnan ja kalliopinnan topografiaa. Ne muodostavat geologisen 3D-mallin yläpinnan. 4 TALLENNETTAVAT 3D MALLIT JA -OBJEKTIT 4.1 3D-mallit suoraan ohjelmistojen projekteina 3D-tiedonhallinta alkaa valmistuneiden geologisten 3D-mallien tallentamisella omalle levylleen. \\gtk.fi\gtkdfs\geodata -levylle hakemisto nimeltään 3D-mallinnus, josta löytyisi ArcMap-kartta, johon päivitetään mallit ja sijainnit (kohteen nimi, vuosiluku, tekijät) sekä 3D_mallinnus-hakemiston käyttöohjeet. Päähakemistot voisivat olla esimerkiksi Alueelliset 3D-mallit, Mineralisaatiot, Merigeologia, Yhdyskuntarakentaminen,.., ja näiden alihakemistoina olisivat kohteennimi_vuosiluku_tekijat ja edelleen eri_softille_omat_alihakemistot, joihin 3Dmallit ja mallinnusprojektin tietokannat (omassa alihakemistossaan) olisivat tallennettuina (kuva 6). Mallit talletetaan siis kohteittain omiin kansioihin kunkin teeman alle. Tarvittaessa noita teemoja voidaan lisätä, kuten geofysiikka, pohjavesi, kaivosympäristö jne. Kansioiden nimet mieluiten pienillä kirjaimilla ilman välejä ja ääkkösiä. Lisäksi jokaisesta mallista lyhyt kuvaus tekstitiedostona: tekijät, projekti, tavoite, käyttöoikeuden rajoitukset ohjelmisto, sen versio, sekä mahdollisesti käytetyt lisäosat pääsääntöisesti olisi suositeltavaa käytettävän DigiKP:n kivilajinimityksiä ja yleisesti käytössä olevia maaperämuodostumien nimiä, mutta jos tämä ei ole mahdollista niin käytetyt kivilaji- ja maalajinimitykset olisi selitettävä linkki mahdolliseen julkaisuun tai raporttiin mallien lähtöaineistot ovat myös jostakin peräisin ja jonkun tekemiä, joten niistä tulisi olla myös tietoa, esim. viittaus alkuperäisen aineiston julkaisemistietoon tai metatietoon, aluerajaus ja käyttötarkoitus

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Kehto foorumi 10.11.2016 10.11.2016 Heikki Myllymäki / Tiina Perttula 10.11.2016 Heikki Myllymäki 2 Heikki Myllymäki 3 10.11.2016 Heikki Myllymäki

Lisätiedot

GECCO Highperformance. geoscientific computing in multiscale. potential studies. Heinonen Korhonen Markovaara-Koivisto Suppala + GTK geologists!

GECCO Highperformance. geoscientific computing in multiscale. potential studies. Heinonen Korhonen Markovaara-Koivisto Suppala + GTK geologists! GECCO Highperformance geoscientific computing in multiscale mineral potential studies GTK Laine Aatos Heinonen Korhonen Markovaara-Koivisto Suppala + GTK geologists! ÅA Westerholm Aspnäs Finnish Academy

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Navistools Standard. Navistools

Navistools Standard. Navistools Navistools Standard Navistools on Naviswork pohjainen Asset management sovellus, jota käytetään laitoksen, infrakohteen tai rakennuksen elinkaarenaikasen tiedonhallintaan, suunnittelusta työmaavaiheen

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut Vaatimusluettelo Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi 1 Karttasovelluksessa tulee olla yleisesti vastaavissa sovelluksissa käytetyt navigointitoiminnot 4.2. 1 Kartta pitää voida kohdistaa

Lisätiedot

Goalkeeper Game Statistics (v12) käyttöohjeet

Goalkeeper Game Statistics (v12) käyttöohjeet 1 Goalkeeper Game Statistics (v12) käyttöohjeet Oikeudet Goalkeeper game statistics v12 ohjelman tekijänoikeudet ovat pysyvästi tekijällä (Markku Aalto, Vantaa, markku.aalto@finhockey.fi), ellei niitä

Lisätiedot

Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa

Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa CityGeoModel seminaari 1.4.2016 klo 11:00-11:15 Matti Kalliomäki ja Kalle Hollmén / Saanio & Riekkola Oy 1.4.2016 Saanio & Riekkola

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005 Geologi palvelu K. Uusikartano geologi Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? *maaperäkartoitus

Lisätiedot

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Miten sovellan paikkatietoa kouluopetuksessa? Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto "Kartta on maantieteen tärkein aineisto ja metodi. Ellei ole karttaa, ei ole maantiedettäkään.

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016

SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016 SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016 Sisällys Julkaisujen tallentaminen... 3 Asiantuntijatehtävien tallentaminen... 6 VIERAILU ULKOMAILLE... 7 VIERAILU ULKOMAILTA

Lisätiedot

Avoin data liiketoiminnassa. EnviroCase Oy

Avoin data liiketoiminnassa. EnviroCase Oy Avoin data liiketoiminnassa Taustaa Perustettu lokakuussa 2013 Toimipaikka Porissa (Hallituskatu 1 D4) Tällä hetkellä kahden henkilön yritys tarkoitus pysyä pienenä Tausta ydinjätteen loppusijoituksen

Lisätiedot

Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala

Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 170/2013 Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Jouni Tervonen, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti 14.3.2016 Johdanto Tavoite yhdessä määritellä miten data-analytiikkaa voi auttaa

Lisätiedot

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Site Data Manager Käyttöohje

Site Data Manager Käyttöohje Site Data Manager Käyttöohje Sisällysluettelo Sivu Mikä on SDM 2 SDM asennus 2 Ohjelman käyttö 3 Päävalikko 4 Varmuuskopion tekeminen 5 Täydellisen palautuksen tekeminen 6 Osittaisen palautuksen tekeminen

Lisätiedot

Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely

Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely Inspire-koulutuspäivä 30.3.2011 Panu Muhli Maanmittauslaitos Inspire-sihteeristö etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Sisällys Mikä on paikkatietotuote? Mitä paikkatietotuotteen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy IDA-tallennuspalvelun esittely CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke Hankkeessa rakennetaan Tutkimuksen tietoaineistojen tallennusratkaisu IDA Yhteinen

Lisätiedot

GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet

GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet Tutkimuksen tietoaineistot (TTA)-työpaja, Turku 20.5.2013

Lisätiedot

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT Harri Antikainen Oulun yliopisto Maantieteen laitos GEOINFORMATIIKAN

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,

Lisätiedot

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous Sote-palveluhakemisto-projekti Projektiryhmän kokous 11.1.2017 Asialista 1.10.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ajankohtaiskatsaus projektin etenemiseen Osaprojekti 1 Osaprojekti 2 3. Road map Mitä on tehty Missä

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Datan hallinnan nykytila journalismin ja viestinnän tutkimuksessa

Datan hallinnan nykytila journalismin ja viestinnän tutkimuksessa TTA-seminaari Datan hallinnan nykytila journalismin ja viestinnän tutkimuksessa Pentti Raittila Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET Tampereen yliopisto, Viestinnän median ja teatterin

Lisätiedot

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA Hannu Poutiainen, FT PUHDAS VESI JA YMPÄRISTÖ TUTKIMUSAVAUKSIA MAMKISSA Mikpoli 8.12.2016 Mitä mallit ovat? Malli on arvioitu kuvaus todellisuudesta joka on rakennettu

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

LifeData Anu Kantola, Metla

LifeData Anu Kantola, Metla LifeData 2011 2015 Anu Kantola, Metla LifeData-palvelut 8.3.2012 Anu Kantola/ Metla http://www.metla.fi/life/lifedata/ 2 Tavoite Tutkimusaineistojen ja havaintojen tuottaminen tutkijoiden ja asiakkaiden

Lisätiedot

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti 2004-2009 Anna-Leena Downie Merikeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) anna-leena.downie@ymparisto.fi Photos: Metsähallitus Karttatuotanto VELMUssa 2004 asetetut

Lisätiedot

Johdatus paikkatietoon

Johdatus paikkatietoon Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus

Lisätiedot

Talkootyö mahdollisuutena julkisen tiedon rikastamiseen. Pekka Sarkola Gispo Oy

Talkootyö mahdollisuutena julkisen tiedon rikastamiseen. Pekka Sarkola Gispo Oy Talkootyö mahdollisuutena julkisen tiedon rikastamiseen Pekka Sarkola Gispo Oy Gispo Oy Autamme asiakkaita hyödyntämään paikkatietoihin liittyviä avoimen lähdekoodin ja avoimen datan ratkaisuja. Edistämme

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Metatiedot ESRI-käyttäjillä Case: ympäristöhallinto

Metatiedot ESRI-käyttäjillä Case: ympäristöhallinto Metatiedot ESRI-käyttäjillä Case: ympäristöhallinto Paikkatietotuotteet ja harmonisointi-työryhmän työpaja Yki Laine SYKE/GEO 27.5.2010 Sisältö Nykytila ArcGIS ja metatiedot Metatietoeditori Jatkokehitys

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3 SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE TEKNINEN OHJE OSAAJAPLUS- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖN OsaajaPlus -järjestelmä on luotu siten, että sen käyttöön tarvittavat ohjelmat ovat maksutta ladattavissa internetistä.

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

Miten raportoin laadun? Kai Koistinen , Ota laatu haltuun paikkatiedot paremmaksi -työpaja

Miten raportoin laadun? Kai Koistinen , Ota laatu haltuun paikkatiedot paremmaksi -työpaja Miten raportoin laadun? Kai Koistinen 22.10.2015, Ota laatu haltuun paikkatiedot paremmaksi -työpaja 2 Esityksen sisältö Miksi raportoida? Laadun raportointi: standardit ja suositukset Laadun raportointi

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

alv 0 % yhteensä alv 0 % 24 % 24 %

alv 0 % yhteensä alv 0 % 24 % 24 % 1 Voimaan 1.1.2016 alkaen A GRAAFISET TULOSTEET, JÄLJENNÖKSET JA PDF-TIEDOSTOT 1. KARTTATULOSTEET MATERIAALI JA KOKO TODISTAMATON OIKEAKSI TODISTETTU PAPERI JA PDF- TIEDOSTOT 0 % 0 % 24 % 24 % A4 6,66

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös

Lisätiedot

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE HERVANNAN KIRJASTON TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33720 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi TALLENNETAAN MUISTIKULLE JA MUISTIKORTILLE 1 Muistitikun

Lisätiedot

Sisällys Word Wep App... 3 Excel Web App... 7 Powerpoint Web App OneNote Web App Excel Kysely Valmiin tiedoston tuonti Skydrive Pro

Sisällys Word Wep App... 3 Excel Web App... 7 Powerpoint Web App OneNote Web App Excel Kysely Valmiin tiedoston tuonti Skydrive Pro 1 Sisällys Word Wep App... 3 Excel Web App... 7 Powerpoint Web App... 11 OneNote Web App... 17 Excel Kysely... 20 Valmiin tiedoston tuonti Skydrive Pro ohjelmaan... 25 Blogi... 27 Kansiot... 28 Skydrive

Lisätiedot

Selaimen kautta käytettävällä PaikkaOpin kartta-alustalla PaikkaOppi Mobiililla

Selaimen kautta käytettävällä PaikkaOpin kartta-alustalla PaikkaOppi Mobiililla 19.1.2017 Sisällys Slide 3. Mikä on PaikkaOppi Mobiili? Slide 4. Kaavio PaikkaOppi Mobiilin käytön aloituksesta. Slidet 5-7. Tunnusten ja kurssin luominen ennen sovelluksen käyttöä. Slide 8. Hae sovellus

Lisätiedot

Pienimittakaavaisten karttatietokantojen laadunhallinta

Pienimittakaavaisten karttatietokantojen laadunhallinta Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 31.8.2010 1 (5) Pienimittakaavaisten karttatietokantojen laadunhallinta Tässä Maanmittauslaitoksen pienimittakaavaisten karttatietokantojen laadunhallinnan kuvauksessa

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

A. Peruskäyttöohje Digilehtiö

A. Peruskäyttöohje Digilehtiö A. Peruskäyttöohje Digilehtiö 1 1. Aseta haluamasi paperi tai lehtiö alustan päälle. Kirjoita ja piirrä muistiinpanot digilehtiön kynällä, kun kirjoitat uudelle sivulle, käännä lehti syrjään, ja paina

Lisätiedot

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa

Lisätiedot

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Mikko Viitala Sisältö WMS rajapintapalvelun toteuttaminen Teklan sovelluksilla Katselupalvelujen hyödyntäminen Teklan sovelluksissa WFS suorasaantipalvelun toteuttaminen

Lisätiedot

Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä. Elo Seppo

Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä. Elo Seppo Geologian tutkimuskeskus Raporttitunnus 6/2011 Etelä-Suomen yksikkö 02.02.2011 Espoo Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä Elo Seppo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Kuvien käyttö opetuksessa

Kuvien käyttö opetuksessa Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,

Lisätiedot

Anu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) Luonnonvarakeskus.

Anu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) Luonnonvarakeskus. LifeData 2011-2015 Anu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) 3.11.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvarakeskus Lähtökohdat Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET 28.11.2013

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET PERUSTEET SANASTOA KIRJAUTUMINEN OPETUKSEN TYÖTILAT. Kopan osoite koppa.tampere.fi

KÄYTTÖOHJEET PERUSTEET SANASTOA KIRJAUTUMINEN OPETUKSEN TYÖTILAT. Kopan osoite koppa.tampere.fi KÄYTTÖOHJEET Kopan osoite koppa.tampere.fi PERUSTEET Käytä mieluiten Firefox-, Opera-, Chrome- tai Internet Explorer 8 selainta. SANASTOA Dashlet: Työpöydälle tai työtilaan sijoitettava ikkuna tai pienohjelma.

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Arkistoraportti 12/2012. Pohjatutkimusrekisterin sidosryhmäkyselyn tulokset

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Arkistoraportti 12/2012. Pohjatutkimusrekisterin sidosryhmäkyselyn tulokset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Arkistoraportti 12/2012 Pohjatutkimusrekisterin sidosryhmäkyselyn tulokset Kati Laakso 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje InnoGIS- hankkeen aikana kehitetylle pilottiversiolle Dokumentti sisältää pilottiversiona toimivan kyselyn laatimiseen ja vastaamiseen liittyvän ohjeistuksen.

Lisätiedot

T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011

T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011 T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011 Vastaa kolmeen tehtävistä 1-4 ja tehtävään 5. 1. Selitä lyhyesti mitä seuraavat termit tarkoittavat tai minkä ongelman algoritmi ratkaisee

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi -hankkeen väliraportti ja jatkotutkimustarpeet

Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi -hankkeen väliraportti ja jatkotutkimustarpeet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 89/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi -hankkeen väliraportti ja jatkotutkimustarpeet Perttu Mikkola, Soile Aatos, Marjaana Ahven, Aimo

Lisätiedot

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineistossa on esitetty uomat, joissa veden laskennallinen virtausnopeus ylittää maalajin rajanopeuden. Maalajin rajanopeudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat

2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat 2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat Laskentatavat Yleistä - vaakageometrian suunnittelusta Paalu Ensimmäinen paalu Ensimmäisen paalun tartuntapiste asetetaan automaattisesti 0.0:aan. Tämä voidaan muuttaa

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje ARFM- hankkeessa jatkokehitetylle SoftGIS-työkalulle Dokumentti sisältää ohjeistuksen osallistavan suunnittelun työkalun käyttöön. Työkalu on käytettävissä

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot