3D-ohjelmistojen testaaminen maaperätutkimuksia varten Antti Pasanen

Transkriptio

1 Länsi-Suomen yksikkö 58/ Kokkola 3D-ohjelmistojen testaaminen Antti Pasanen

2

3 3D-ohjelmistojen testaaminen Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO JA SUOSITUKSET 1 2 GSI3D V (GEOLOGICAL SURVEYING AND INVESTIGATION IN 3 DIMENSIONS) OMINAISUUDET JA KEHITYSKOHTEET Tausta GSI3D:n edut ja mahdollisuudet Kehityskohteet ja heikkoudet Yhteenveto Kairausdatan tuonti maapelin/gty:n tietokannasta GSI3D-mallinnusohjelmaan 3 3 ARCHYDRO GROUNDWATER SUBSURFACE ANALYST (AHGW SSA V. 2.0) OMINAISUUDET JA KEHITYSKOHTEET ( ) Tausta SSA:n edut ja mahdollisuudet Kehityskohteet Yhteenveto Kairausdatan tuonti Maapelin/GTY:n tietokannasta AHGW-tietokantaan 6

4 3D-ohjelmistojen testaaminen 1 1 JOHDANTO JA SUOSITUKSET FT Antti Pasaselle annettiin tehtäväksi testata geologisia 3D-mallinnusohjelmistoja maaperän geologisten mallien tekemistä varten. Testauksen tavoitteena oli löytää kustannustehokas ohjelmisto maaperämallien laatimiseksi eri käyttötarkoituksia varten, kuten virtausmallinnuksen rakennemalleihin. Lisäksi ohjelmiston toivottiin olevan helppokäyttöinen ja sen tulisi pystyä käyttämään geotietoytimen aineistoja mahdollisimman helppokäyttöisesti. Testaus suoritettiin syksyn 2009 ja kevään 2010 välillä GSI3D-ohjelmistoilla sekä AHGWohjelmistoilla. Vuoden 2011 GSI3D ohjelmiston käyttökokemukset on huomioitu soveltuvin osin raportissa kesäkuun 2011 tilanteeseen saakka. Lisäksi Pasanen tutustui Surpac-ohjelmistoon ja GoCad-ohjelmistoon. Näitä ei kuitenkaan pystytty testaamaan todellisten tutkimusten yhteydessä. GMS - pohjaveden virtausmallinnusohjelmisto soveltuu myös maaperämallien tekemiseen. Ohjelmistoa ei kuitenkaan testattu mallintamisen kannalta. Sitä kuitenkin käytetään GTK:lla virtausmallinnuksessa ja siihen liittyvässä mallintamisessa. Testin perusteella suositeltiin GSI3D-ohjelmiston hankkimista. Testausvaiheessa AHGWohjelmisto oli vielä keskeneräinen. AHGW-ohjelmistoa kannattaa harkita uudestaan, jos siihen lisätään HGS-koodi virtausmallinnusta varten. Surpaciin ja GoCadiin tutustumisen perusteella pystyttiin toteamaan, että ohjelmistojen laajuuden ja korkean hinnan vuoksi, niitä tulisi käyttää ainoastaan erikoissovelluksissa, joissa GSI3D:n ominaisuudet eivät riitä. 2 GSI3D V (GEOLOGICAL SURVEYING AND INVESTIGATION IN 3 DIMENSIONS) OMINAISUUDET JA KEHITYSKOHTEET 2.1 Tausta GSI3D on Insight GmbH:n ja British Geological Surveyn (BGS) kehittämä geologisen ja geofysikaalisen datan visualisointi- ja mallinnusohjelmisto. Ohjelman lisäksi BGS on kehittänyt metodologian ohjelman käyttöä varten. Mallien katseluohjelmiston lisensiointia harkitaan parhaillaan BGS:ssä. Geologian tutkimuskeskuksella on käytössä rajoittamaton määrä lisenssejä ja kaikki halukkaat voivat asentaa täyden version ohjelmistosta osoitteessa Ohjelmisto toimii Windows-käyttöjärjestelmässä itsenäisenä ohjelmistona. Ohjelmistoa on testattu harjualueiden rakennemallinnuksen ja 3D-mallinnuksen tarpeita varten. Lisäksi käsitellään ohjelmiston soveltuvuutta ja mahdollisuuksia pohjaveden virtausmallinnuksen lähtömallien luomiseen. Ohjelmistoa on testattu Patamäen (Kokkola) kairausaineistolla käyttäen ohjelmiston versiota 2.6. Lisäksi versiota 2011 on testattu pienessä mittakaavassa sekä Patamäen aineistolla (Kuva 1), että Luikonlahden (Kaavi, kaivosympäristökohde) aineistolla. 2.2 GSI3D:n edut ja mahdollisuudet Ohjelmiston parhaat puolet ovat suhteellisen yksinkertainen datan tuonti muista ohjelmistoista, selkeä metodologia ja erinomainen käyttöohjekirja. Datan tuonti ArcGIS:stä ja Maapelin tietokannasta (GTY) on yksinkertaista. Kairausdata tuodaan ohjelmistoon kahtena tekstitiedostona (kairauspisteiden sijainti ja profiili). Molemmat tekstitiedostot on helppo muokata Maapelin tietokannoista. Lisäksi ohjelmistoon voidaan tuoda korkeusmalli/laserkeilausaineisto ascii-muodossa, maaperäkartta (shp-tiedosto) sekä geofysikaalista linja- ja syvyysleikkausdataa.

5 3D-ohjelmistojen testaaminen 2 Kuva 1. GSI3D v Karttaikkuna, poikkileikkausikkuna ja 3D-ikkuna. Aineistona Patamäen laserkeilausaineisto ja valmis malli. Ohjelmistolla mallintaminen tapahtuu määrittämällä kartalla poikkileikkauslinja, joka kulkee kairauspisteiden tai geofysiikan linjan tai mielivaltaisten pisteiden kautta. Aineiston voi visualisoida sekä 2D:ssä että 3D:ssä. Kuitenkin mallintaminen tapahtuu piirtämällä poikkileikkaus 2Dkairauspisteiden tai geofysiikan linjan perusteella. Tämä lähestymistapa on erinomainen, koska poikkileikkauksia piirtäessä mallintaja pystyy tekemään harkintaa tarvittavista yksiköistä sekä käyttämään sedimentologista osaamistaan. Lisäksi poikkileikkausten piirtämisen avuksi saa mm. maanpinnan korkokuvan, mallinnetun pohjavedenpinnan sekä mallinnetun kallionpinnan ja muita ascii-muotoisia pintoja. Maaperäkartan kuviot saa myös näkymään poikkileikkauksia piirrettäessä. Yksiköiden rajaaminen lateraalisuunnassa tapahtuu poikkileikkausten (ja tarvittaessa maaperäkartan) avulla. Ohjelmisto näyttää kartalla ne osat poikkileikkauksista, joissa kyseinen yksikkö esiintyy ja rajat pystyy hahmottelemaan ohjelmiston työkaluilla. Ohjelmiston käyttöohjekirja on selkeä ja pelkkä käyttöohjekirjan lukeminen antaa hyvän kuvan ohjelmiston ominaisuuksista. Lisäksi siinä on selitetty yksityiskohtaisesti mallinnuksen kulku alusta loppuun, joten erillistä käyttöohjekirjaa ei tarvitse kirjoittaa GTK:ssa. Ohjelmistosta saadut mallit pystytään tuomaan muihin ohjelmistoihin helposti esimerkiksi yksiköiden ylä- ja alapintoina ascii-muodossa. Tuomista kokeiltiin GMS-ohjelmistoon ja tuodun aineiston perusteella pystyttiin tekemään virtausmalli. 2.3 Kehityskohteet ja heikkoudet Ohjelmiston heikkoutena harjuympäristössä on sen riippuvuus stratigrafiasta. Ennen mallinnuksen alkua määritetään yleinen stratigrafia. Tätä yleistä stratigrafiaa pystyy muuttamaan mallin-

6 3D-ohjelmistojen testaaminen 3 nuksen edetessä, mutta siitä ei pysty poikkeamaan. Jos stratigrafiaan on määritetty, että hiekka on soran yläpuolella, niin ohjelma ei anna piirtää hiekkaa soran alapuolelle poikkileikkauksessa. Tämä ongelma pystytään kiertämään luomalla stratigrafiaan lisäyksiköitä ja antamalla niille samat parametrit kuin alkuperäiselle yksikölle. Toisessa linjassa sama yksikkö voidaan joutua piirtämään uutena yksikkönä kun taas toisessa se voidaan joutua piirtämään stratigrafian mukaisena alkuperäisenä yksikkönä, jolloin ohjelmisto ei pysty mallintamaan niitä samaksi yksiköksi. Ohjelmisto toimii hyvin alueilla, joissa stratigrafia on yksinkertainen tai mallintaminen tehdään esimerkiksi geneettisten yksiköiden perusteella. Stratigrafiariippuvuus ei kuitenkaan estä mallintamasta monimutkaisia kohteita. Tällaisessa tapauksessa mallintajalta vaaditaan kuitenkin kokemusta. Suurilla alueilla ja suuria aineistoja käytettäessä ohjelmistoa on hidas käyttää. Siinä ei ole ollenkaan mahdollisuutta muodostaa alustavaa mallia pelkkien kairausten perusteella vaan kaikki mallintaminen tapahtuu poikkileikkausten perusteella. Ohjelma saattaa jumittua projektin tallennuksen aikana (tapahtuu yleensä muistin loppumisen jälkeen mallinnettaessa). Tällöin kaikki mallinnetut yksiköt häviävät projektista ja niiden aluerajaukset joutuu tekemään uudestaan (testauksen aikana tämä tapahtui kaksi kertaa ja jälkimmäisellä kerralla menetin n. päivän työn). Tallennettaessa projektia tulisi jokainen tallennus tehdä uudeksi projektiksi. Kuitenkin yhden projektin koko saattaa olla 80 MB, joten projektit vievät helposti satoja megatavuja tai useita gigatavuja tilaa. Versiossa 2011 ohjelman vakautta on parannettu. 2.4 Yhteenveto GSI3D V vaikuttaa valmiilta tuotteelta lukuun ottamatta hienoista käyttöliittymän vaivalloisuutta. Se soveltuu erinomaisesti yksinkertaisen stratigrafian mallintamiseen sekä poikkileikkausten piirtämiseen. Ohjelmistolla mallinnettaessa käyttäjä pystyy vaikuttamaan malliin jo ensimmäisestä poikkileikkauksesta alkaen sekä käyttämään sedimentologista osaamistaan hyväksi. Ohjelmisto on erittäin suoraviivainen käyttää ja ohjekirjan lukemalla siihen pääsee helposti sisälle. Tämän johdosta se sopisi käytettäväksi GTK:ssa suuremmassakin mittakaavassa. Kuitenkin riippuvuus stratigrafiasta tekee siitä vaikean käyttää kohteissa, joissa maalajit ja niiden kerrosjärjestykset vaihtelevat suuresti. BGS on käyttänyt ohjelmistoa myös monimutkaisten glasiaaliympäristöjen mallintamiseen. Käyttöohjekirja löytyy osoitteesta ja ohjelmiston voi ladata osoitteesta www-gsi3d.org. 2.5 Kairausdatan tuonti maapelin/gty:n tietokannasta GSI3D-mallinnusohjelmaan Alla oleva ohje soveltuu kairausaineiston tuontiin myös muihin ohjelmistoihin. 1. Varmuuskopioi maapelin tietokanta (esim. ArcCatalogissa) ja tuo se ArcGIS:iin. 2. Valitse Table of contents:in (TOC) alareunasta source ja avaa attribuuttitaulut PRO- FIILIPISTEET ja SFDS_LAYER tasoille. PROFIILIPISTEET-tasossa on kairauksen paikkatiedot, ilman koordinaatteja ja SFDS_LAYER taulussa on kairauksen tiedot. Nämä tiedot täytyy yhdistää sekä lisätä niihin koordinaatit. 3. Lisää koordinaatit PROFIILIPISTEET-taulukkoon (Xtools pro -> Table Operations -> Add x, y, z Coordinates ja sieltä valitse PROFIILIPISTEET). Huomaa, että Z- arvot eivät ole oikein, joten hae ne laserkeilausaineistosta komennolla Extract Values to Points. Tä-

7 3D-ohjelmistojen testaaminen 4 mä ei ole kuitenkaan välttämätöntä, koska GSI3D osaa liittää kairausten yläpinnan maanpinnan tasoon. 4. Yhdistä taulukot samaan tasoon esim. SFDS_layer-tasossa Options-> Joins and Relates-> Joins a. choose the field in this layer that the join will be based on : PROFIILITUNNUS, b. choose the table to join to this layer, or load the table from disk : PROFIILIPIS- TEET c. choose the field in the table to base the join on: TIETOKANTATUNNUS Pidä Keep all records valittuna 5. Tuo SFDS_Layer -taulu Exceliin (Options -> Export, tuo esim dbf:nä ja avaa se Excelissä) 6. Poista ylimääräiset tiedot (jätä PP_GID, SEDIMENT_T, END_DEPTH, X, Y ja Z, jos se on tuotu esim. laserkeilausaineistosta tai muusta tarkasta korkeusaineistosta). 7. Hae käsin SEDIMENT_T sarakkeelle koodeja vastaavat maalajit ArcGIS:tä a. tuo alkuperäinen tietokanta projektiin ja avaa sen SFDS_LAYER attribuuttitaulu b. valitse options -> appearance ja ruksaa pois ja päälle display coded value domain and subtype descriptions. Näin saat maalajin ja sen koodin näkyviin. Vertaa näitä Excelissä oleviin koodeihin ja korvaa koodit mallinnuksessa käytettävillä yksikkötunnuksilla tai luokittele alkuperäiset maalajikoodit mallinnustehtävään soveltuvilla koodeilla (esim. Hk ja KaHk = Hk ja Ht ja HHk = HHk) 8. Rakenna legendatiedosto mallinnusohjelmiston ohjeiden mukaisesti. Jos et luokittele aineistoa rakenna legendatiedosto kaikista käytettävissä olevista koodeista. 9. Rakenna excel-tiedostosta GSI3D-ohjeen mukaiset Bid (sijainti) ja Blg (kairauksen tiedot) tiedostot. Ja tuo ne GSI3D-ohjelmistoon käyttöohjeen mukaisesti. 3 ARCHYDRO GROUNDWATER SUBSURFACE ANALYST (AHGW SSA V. 2.0) OMINAISUUDET JA KEHITYSKOHTEET ( ) 3.1 Tausta SSA on ArcMapin tietokantasovellus, joka helpottaa kairausdatan visualisointia ja mallintamista. SSA on otettu käyttöön GTK:ssa vuoden 2009 lopulla. GTK:lle on ostettu viisi single user lisenssiä, jotka on jaettu aluetoimistoihin. Jokaisessa toimistossa on yksi lisenssi. Yksi ylimääräinen lisenssi on ISY:ssä. SSA:ta ostettaessa oli tiedossa, että ohjelmisto on vielä kehitysvaiheessa. Tämän johdosta lisenssit saatiin ostettua listahintaa edullisemmin. Ohjelmisto toimii ArcMapin alla Arcview/Arceditor lisenssillä. SSA on hankittu kairausaineiston visualisointia ja 3D-mallien rakentamista varten maaperä- ja pohjavesitutkimuksiin. Tavoitteena on myös tehdä solid-malleja pohjaveden virtausmallinnuksen lähtöaineistoksi. 3.2 SSA:n edut ja mahdollisuudet Ohjelmisto toimii ArcMapin alla, johon saa myös muunkin tutkimuksessa tarvittavan aineiston, kuten maaperäkartat, ilmakuvat ja korkeusmallit/laserkeilausaineistot. Tämä helpottaa mm. ai-

8 3D-ohjelmistojen testaaminen 5 neiston yhteistulkintaa. GTK:n käytäntöjen mukaisesti tutkimusaineiston tulee olla kaikkien käytettävissä, helposti saatavassa muodossa. ArcMap on GTK:n perustyökalu aineiston hallinnassa ja esittämisessä joten 3D-mallinnusohjelmiston käyttö ArcMapin alla on perusteltua ja suotavaa ulkopuolisiin ohjelmistoihin verrattuna. SSA mahdollistaa kairaus- tai muun profiilidatan visualisoinnin eri muodoissa. Kairauksia voidaan visualisoida kairauspisteinä sekä kairausprofiileina niin 2D-muotoisena ArcMapissa kuin 3D-muotoisena ArcScenessä. 2D-kairausprofiilien perusteella voidaan luoda poikkileikkauksia. Poikkileikkauksen luominen ohjelmistolla tapahtuu käsin ja on jo käytännössä geologista tulkintaa. Ohjelmisto esittää kairauksen etäisyyden valitusta poikkileikkauslinjasta kairausprofiilin viivan paksuudella. Tämä helpottaa tulkinnan tekemistä ja kairausaineiston analysointia. Ohjelmistolla pystytään myös luomaan solid-malleja eri maalaji- tai muiden yksiköiden ylä- ja alapinnoista tehtyjen pintamallien tai gridien perusteella sekä esittämään ne ArcScenessä. Lisäksi solidmalleista voidaan tehdä mm. poikkileikkauksia. Ohjelmisto mahdollistaa pintojen välisten suhteiden käyttämisen (clip ja fill), joten sillä pystytään mallintamaan myös monimutkaisia kohteita, kuten harjuja. SSA on edelleen kehitysvaiheessa, joten kommenttien ja kehityskohteiden jättäminen Aquaveolle on suotavaa. Tätä kautta ohjelmiston ominaisuuksia pystytään mahdollisesti muokkaamaan GTK:n haluamaan suuntaan. 3.3 Kehityskohteet GTY:stä datan siirtäminen SSA:n tietokantaan on erittäin monimutkaista ja vaatii mm. Excel ja Access osaamista. säksi GTY.stä tuotua kairausdataa joudutaan yksinkertaistamaan mallintamista varten huomattavasti. Olen kysynyt Aquaveolta mahdollisuudesta tehdä yksinkertaistaminen esimerkiksi luotaessa poikkileikkauksia. Ehdotin myös mahdollisuutta luoda solid-mallien tekemisessä tarvittavat pinnat poikkileikkausten pintojen perusteella. En kuitenkaan saanut kyselyyni tyydyttävää vastausta. Tällä hetkellä yksinkertaistaminen täytyy tehdä Excelissä ennen datan tuontia SSA:n tietokantaan tai tuonnin jälkeen SSA:n Borehole/Well Editor työkalulla. Tuonnin jälkeinen editointi on huomattavasti vaivalloisempaa ja hitaampaa kuin sitä ennen tehty. Tällä hetkellä SSA:lle ei saa tyhjiä tietokantoja vaan kaikki aineisto täytyy tuoda tyhjennettyihin tutoriaalitietokantoihin. Ongelmana tuomisessa on mm. koordinaattijärjestelmät ja tietokantojen alueelliset asetukset, jotka ovat oletusarvoisesti USA:n kartastojärjestelmien mukaisia. Tämä asetusten muokkaaminen aiheuttaa turhaa työtä käyttäjälle ja muokkaamatta jättäminen aiheuttaa sen, että osa työkaluista ei toimi (esim. solid-mallien luonti). SSA:n tietokannasta ei pysty tällä hetkellä luomaan pintamalleja eri yksiköiden välisistä ylä- ja alapinnoista ja niiden kautta solid-malleja. ArcMapin omilla työkaluilla näiden pintojen luonti onnistuu XYZ-muotoisesta aineistosta mutta ei SSA:n tietokannasta. Datan muuttaminen SSA:n tietokannasta XYZ-muotoon aiheuttaa turhaa työtä. SSA:n valmistaja Aquaveo kehittää työkaluja pintojen luomiseksi SSA:n tietokannasta, mutta työkalujen valmistumisen aikataulusta ei ole tietoa. SSA tekee solid-mallit ArcScenessä. Arscenestä 3D dataa voidaan tuoda ainoastaan VRMLmuodossa. Solid-malleja tarvitaan mm. pohjaveden virtausmallinnuksen lähtöaineistona. Ainakin Kokkolan yksikössä virtausmallinnus tehdään saman valmistajan GMS-ohjelmistolla. GMS ei pysty ottamaan suoraan vastaan VRML-muotoista aineistoa. Erilaisten konvertterien käyttömahdollisuuksia selvitellään. Lisäksi kairausdatan visualisointi ja solid-mallien rakentaminen on monimutkaisempaa kuin esim. GMS-ohjelmistolla.

9 3D-ohjelmistojen testaaminen 6 Muun kuin profiilidatan, esim. geofysikaalisen datan visualisointi on ongelmallista. Geofysikaalisen linjamuotoisen datan (esim. maatutka ja heijastusseisminen luotaus) visualisointia ArcScenessä selvitetään. SSA ei tällä hetkellä toimi valmistajan toimittamilla USB-lukoilla. Ohjelmistoa käytetään kuukauden koekäyttölisensseillä, joiden ominaisuudet ovat samat kuin lisensoiduilla versioilla. Ohjelmiston valmistaja on luvannut tähän korjauksen seuraavassa versiossa. 3.4 Yhteenveto SSA on vielä kehitysvaiheessa oleva ohjelmisto. Tällä hetkellä sen käyttö on erittäin monimutkaista, mutta tulevien rajapintasovellusten sekä ohjelmiston kehittymisen myötä sen käyttö tulee muuttumaan suoraviivaisemmaksi. Tämä muistio on kirjoitettu ohjelmiston 2.0 versiolle. Ohjelmistosta on julkaistu versio 2.1 helmikuussa 2010, mutta sitä ei vielä ole ehditty testata kunnolla. Versioiden välisistä muutoksista ei ole tietoa. Nopean testaamisen perusteella näyttäisi siltä että ohjelma ei edelleenkään toimi USB-lukoilla, mutta Aquaveon jakamalla koodilla (ei kuukauden koekäyttökoodi) rekisteröinti onnistuu. Uuden version nopean testaamisen perusteella poikkileikkausten luonnissa on ongelmia. Perusteellisempaa testaamista kuitenkin tarvitaan. AHGW:n käyttäjäfoorumi sijaitsee osoitteessa Foorumille ei ole vielä postitettu kovin paljon kysymyksiä, mutta suosittelen, että SSA:n käyttäjät GTK:lla rekisteröityisi forumin jäseniksi. Mielestäni olisi parempi, että ohjelmiston ongelmista ja kehittämiskohteista keskusteltaisiin forumilla, jolloin ne olisivat kaikkien käyttäjien nähtävissä toisin kuin yksityisissä sähköpostikeskusteluissa. Näyttää siltä, että foorumille esitettyihin kysymyksiin vastaa aina joku ohjelmiston kehitystiimin jäsen. 3.5 Kairausdatan tuonti Maapelin/GTY:n tietokannasta AHGW-tietokantaan 1. Hae tyhjä Boreholes-tutoriaalin tietokanta osoitteesta ja pura se kansioon 2. Varmuuskopioi Maapelitietokanta ja avaa se Accessissa - Tee Accessissa relaatio/query, jolla muutat tietokantatunnuksen ja profiilitunnuksen (GDB_ID profile_point-layerissa ja PP_GID SFDS_layer-taulussa) numeeriseksi. AHGW ei pysty lukemaan muita kuin numeerisia kairaustunnuksia - Tallenna muutokset ja sulje Access 3. Avaa ArcCatalog - Kopioi Maapelin tietokannasta profile_point-layer (ArcMapissa profiilipisteet) ja SFDS_layer-taulu Boreholes.mdb tietokantaan (Boreholes.mdb tietokanta sisältää valmiiksi kaikki tarvittavat layerit ja taulut) - Sulje ArcCatalog 4. Avaa Boreholes.mdb Accessissa - Valitse profile_point ja klikkaa Design

10 3D-ohjelmistojen testaaminen 7 - Muuta ObjectID sarakkeen nimi HydroID:ksi (BoreholeLog-taulun, johon kairausdata tuodaan, WellID on linkitetty HydroID:n kanssa) - Tallenna muutokset ja sulje Access 5. Avaa boreholes.mxd - Poista ylimääräiset layerit (Well, Counties, Aquifer) - Valitse Table of contents (TOC) näkymäksi Source - Tuo profile_point ja SFDS_layer Boreholes.mdb tietokannasta - Muuta projektin koordinaattisysteemi sopivaksi 6. Tuo korkeustieto Profiilipiste-layeriin. (Seuraava tehdään sen vuoksi, että GTY:ssä kairausdata on muodossa syvyys maanpinnasta kun taas AHGW:ssä sen tulee olla muodossa rajapinnan absoluuttinen korkeus.) - Jos kairaustiedoissa on maanpinnan korkeus: - Aja Add XY Coordinates työkalu Profiilipisteet-layerille (Data Management Tools -> Features) - Jos maanpinnan korkeustietoa ei ole se voidaan tuoda esim. korkeusmallista seuraavalla tavalla: - Tuo korkeusmalli boreholes.mxd projektiin (voi myös kopioida Boreholes.mdb tietokantaan) - Jos korkeusmalli on float-muodossa (kuten ne yleensä ovat; siinä ei ole attribute tablea) se täytyy muuttaa kokonaislukumuotoon (integer). - Kerro rasteri esim. luvulla 1000 (3D Analyst Tools > Raster Math ->Times) (tämä tehdään sen vuoksi, että muutettaessa Float-rasteri Integer-rasteriksi desimaalipilkun oikealla puolella olevat numerot poistetaan, joten korkeusmallin tarkkuus kärsii) - Muuta uusi (kerrottu) korkeusmalli integer-muotoon (3D Analyst Tools -> Raster Math -> Int) - Kun korkeusmalli-rasteri on kokonaislukumuodossa (= siinä on attribute table) lisää profiilipisteet-layerin pisteille korkeustieto korkeusmallista (Spatial Analyst Tools -> Extraction -> Extract Values to Points.) (Huom! Luo uusi layer Extract Values to Points -työkalulla. Korkeustiedon tuominen alkuperäiseen layeriin poistaa sen tietokannasta.) - Liitä yhteen SFDS-layer ja Profilipisteet-layer tai uusi luotu layer esim. profile_point_z (riippuen siitä kumpaa yllä olevista tavoista käyttää). Tee Join SFDS_layer-taulussa (oikea klikkaus -> Joins and relates-> Join ) - Valitse seuraavat: - 1 = PP_OBJECT_ID tai Profiilitunnus, - 2 = Profiilipisteet tai profile_point-z (ruksi kohdassa Show the attribute tables of layers in this list) - 3 = HydroID tai Tietokantatunnus

11 3D-ohjelmistojen testaaminen 8 - Keep All Records valittuna ja klikkaa OK - Jos osassa kairauksia on kairaustieto, Excelissä voidaan yhdistää korkeusmallista saatu z ja mitattu z. 7. Tuo SFDS_layer-taulu tekstimuotoon (oikea klikkaus -> Data -> Export ) esim..dbf muodossa ja avaa se Excelillä. - Tässä vaiheessa voi taulusta poistaa ylimääräiset sarakkeet. Jäljelle pitää jäädä ainakin PP_OBJECT_ID (kohdassa 2 luotu numeerinen kairaustunnus), SEDI- MENT_TYPE, START_DEPTH, END_DEPTH, RASTERVALUE tai POINT_Z (edellinen sen mukaan onko kohdassa 6 käytetty kairausten korkeustietoa vai korkeusmallia). Lisäksi jätin sarakkeet THICKNESS, PP_ID, POINT_X ja POINT_Y tarkastamista varten. - Muuta rajapintojen syvyystieto (START_DEPTH ja END_DEPTH) absoluuttiseksi korkeustiedoksi vähentämällä ne maanpinnan korkeudesta. (Huom! Jos olet ottanut maanpinnan korkeuden korkeusmallista, jaa maanpinnan korkeustieto sopivalla luvulla esim. 1000, jotta saat korkeuden metreinä. Kts. Kohta 6.) - Lisää taulukkoon sarakkeet MAALAJI, HGUID ja HGUCODE. (Tuotaessa SFDS_layer taulu exceliin siitä häviää aliakset eli SEDIMENT_TYPE sarakkeessa näkyy vain numerosarjoja, jotka vastaavat eri maalajeja. Järjestämällä taulukko tämän sarakkeen mukaan ja katsomalla ArcMapin puolelta kullekin numerosarjalle vastaava maalaji, voidaan helposti tuoda maalajien nimet taulukon MAALAJIsarakkeeseen). - Määritä HGUID ja HGUCODE sarakkeisiin sopivat arvot. (tähän voi määritellä jokaiselle maalajille oma arvo sekä nimi tai yksinkertaistaa tyyliin 1 = Mr, 2 = Hk & Sr, 3 = Hienot, 4 = Kallio ym. Huom! Kairaustiedot näytetään AHGW:ssä HGUID:n mukaan. HGUCODE on muistutus itselle mitä HGUID:n numerot tarkoittavat.) - Tallenna excel-taulukko tekstimuodossa (.txt). 8. Avaa HydrogeologicUnit-taulukko ArcMapissa (oikea klikkaus -> Open) ja aloita editointi. - Poista HydrogeologicUnit-taulusta tiedot ja korvaa HGUID ja HGUCODE sarakkeet omilla tiedoilla. Muut sarakkeet voi jättää tyhjäksi. (Esim. HGUID = 1 ja HGUCODE = Mr, 2 = Hk & Sr, 3 = Hienot, 4 = Kallio ym). - Tallenna ja lopeta editointi 9. Huom! Tästä eteenpäin mennään Boreholes-tutoriaalin mukaan - Luo Groundwater Config tiedosto ohjeen mukaan - Tuo kairausdata Text Import työkalulla (Arc Hydro GW -> Text import) - Valitse Create features/rows in kohtaan BoreholeLog ja valitse Automatically assign HydroID - Tee valinnat seuraavasti - PP_OBJECT_ID = WellID

12 3D-ohjelmistojen testaaminen 9 - MAALAJI = Material - HGUID = HGUID - HGUCODE = HGUCode - START_DEPTH = TopElev - END_DEPTH = BotElev - Klikkaa Finish 10. Testaa data avaamalla Borehole/Well Editor (Subsurface -> Borehole/Well Editor) - Wells (point features) kohtaan Profiilipisteet - BoreholeLog (Table) kohtaan BoreholeLog - Valitse jokin kairausnumero Boreholes taulusta ja tarkista tuleeko HGU ja Contacts taulun tiedot näkyville.