Kirkollishallituksen istunto Pöytäkirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkollishallituksen istunto 12.2.2015 Pöytäkirja"

Transkriptio

1 Kirkollishallituksen istunto Pöytäkirja Aika: klo Paikka: Kirkollishallituksen istuntosali, Karjalankatu 1, Kuopio. Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Ambrosius, metropoliitta Elia, piispa Arseni, kirkkoherra Timo Tynkkynen, nunna Elisabet, käräjätuomari Heikki Piiroinen ja johdon konsultti Tuovi Haikala. Esittelijät: Este: palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala ja palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala (sihteeri). kirkkoherra Markku Salminen ja kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov. Palvelukeskuksen johtajan esittely 1 Vuoden 2014 kirkolliskokouksen päätökset ja toimenpiteet Asiat on tässä listattu kirkolliskokouksen pöytäkirjan (liite 1 a) järjestyksen mukaisesti. Asia 4. Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2013 Kirkolliskokous vahvisti kirkon keskusrahaston vuoden 2013 tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen. Perusteluissaan kirkolliskokous toteaa tyydytyksellä, että kirkon talous on tasapainossa. Kate ennen sijoituseriä on euroa ja riittää kattamaan poistot sekä suurimman osan lainanlyhennyksestä. Budjetti on toteutunut hyvin. Sekä toimintatuotot että -kulut ovat hieman budjetoitua pienemmät. Tämä osoittaa, että kirkon taloutta on hoidettu huolellisesti ja budjettikuri on pitänyt. Selkeä parannus entiseen on se, että sijoitustoiminnan tuottoja ei ole käytetty toiminnan rahoittamiseen. Suurimmat ylitykset ovat keskustalon kuluissa ja julkaisutoiminnassa, mutta nämä olivat ennakoitavissa. Tulopuolella suurin ylitys on sijoitustoiminnan tuotoissa.

2 Perusteluissaan kirkolliskokous kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kirkkomuseon korjaushankkeessa kirkollishallitus ei kaikilta osin noudattanut kirkolliskokouksen päätöksiä. Kirkolliskokous yhtyy tilinpäätöksen esitykseen, että ylijäämä ,13 euroa kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Merkitään tiedoksi. Kirkollishallitus toteaa, että kirkkomuseon tilaremontin loppuselvitys on tarkastettu Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän tarkastajan toimesta. Tilaremonttia varten kirkollishallitus on kokouksessaan palkannut rakennuttajakonsultin, jonka tehtävät ovat pääpiirteissään olleet samat kuin vuoden 2012 kirkolliskokouksen edellyttämällä ylimääräisellä valvojalla. Päällekkäisen työn ja ely-keskuksen suorittaman tarkastuksen takia kirkollishallitus ei katsonut tarkoituksenmukaiseksi käyttää varoja ylimääräiseen valvontaan. Kirkollishallitus toteaa, että Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiöltä saadun esityksen mukaisesti kirkollishallitus päätti kokouksessaan , että säätiön vuokranmaksukyvyn heikkenemisen takia kirkko ei peri vuokraa käytössä olevista toimistotiloista ajalla Perusteluna päätökselle on ollut se, että kirkolliskokous ja kirkollishallitus ovat useaan otteeseen kiinnittäneet huomiota museon pitkää kiinnioloon. Museon toiminnan ja talouden elpymisen kannalta on erittäin tärkeää, että museo saadaan avatuksi mahdollisimman nopeasti ja toiminta sekä tilat kokonaisuudessaan tuottavaan käyttöön. Samaa tarkoitusta varten kirkollishallitus on antanut museosäätiölle mahdollisuuden avustusennakkoon yhteistoimintasopimukseen perustuen. Museo on käyttänyt ennakkoa vuoden 2014 loppuun mennessä noin euroa. Kyseessä ei ole ylimääräinen avustus vaan annettu avustusennakko, joka vähentää vastaavasti vuoden 2015 avustusmäärää. Esityksen mukaan. Kirkollishallitus kiinnittää tulevaisuudessa huomiota tehtyjen päätösten perusteluihin. Asia 5. Tietoja kirkon toiminnasta ja strategian toteutumisesta vuonna 2013 Kirkolliskokous esitti kehittämisehdotuksia kirkon toiminnasta ja strategian toteutumisesta kertovaan raporttiin. Kirkolliskokouksen mukaan numeerisen tiedon lisäksi tarvitaan sisällöllistä arviointia siitä, miten strategian tavoitteita on saavutettu. Kyselyssä mainitsemattomia strategian painopistealueita pitäisi pystyä kuvaamaan ja sekä kyselyä että raporttia voisi tiivistää koskemaan strategian näkökulmasta oleellisia asioita. Kirkolliskokouksen mukaan kirkollishallituksen pitää ohjeistaa seurakuntia keräämään vain oleelliset tiedot ja hyödyntämään jo olemassa olevia tilastoja. Tulosten luotettavuutta pitää parantaa. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että kahtena vuotena käytössä ollut malli on todettu puutteelliseksi eikä se tuo tarpeeksi selkeästi esiin oleellisia strategian toteutumista kuvaavia asioita. Lisäksi kirkolliskokous toteaa, että nykyisen kaltainen raportti ei palvele sille asetettuja tavoitteita sen paremmin seurakuntien kuin kirkon näkökulmasta. Tältä osin kyselyä tulisi uudistaa ja keventää.

3 Merkitään tiedoksi. Raportointia kehitetään kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti yhteistyössä strategin toteutumista seuraavan työryhmän kanssa. Esityksen mukaan. Asia 13. Esitys kirkolliskokoukselle kirkollishallitukselle myönnettävistä takaus- ja lainanantovaltuuksista Kirkolliskokous hylkäsi kirkollishallituksen esityksen kirkollishallituksen takauksien anto- ja luottojen myöntövaltuuksista. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous katsoo, että kirkon, seurakuntien, luostarien ja muiden yhteisöjen on noudatettava hyvän taloudenhoidon perusteita, joista yhtenä on ennakoitavuus. Seurakuntien ja muiden yhteisöjen tulee voida ennakoida normaalit rahantarpeensa siten, että takauskysymykset voidaan käsitellä vuosittaisessa kirkolliskokouksessa. Mikäli sattuisi äkillinen ja suurta rahantarvetta edellyttävä katastrofi, on mahdollisuus ylimääräisen kirkolliskokouksen koolle kutsumiseen. Voidakseen asiallisesti käsitellä seurakuntien, luostarien ja yhteisöjen perusparannustarpeita kirkolliskokous ja sen talousvaliokunta tarvitsevat perusteelliset tiedot tilanteesta hyvissä ajoin ennen kirkolliskokousta. Sikäli, kun kirkolliskokous päättää antaa lainatakauksia, edellytetään takausta pyytävältä taholta asialliset tulo- ja menoarviot ja lainanhoitosuunnitelmat. Kirkolliskokous katsoo erikseen, että kirkon ei ole syytä ryhtyä pankkitoimintaan, ts. lainanantoon. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous viittaa lisäksi lakivaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan ortodoksisella kirkolla ei ole muodollista vastuuta seurakuntien velvoitteista. Vastuu veloista kuuluu sille, jolla on verotusoikeus, ts. seurakunnille. Kirkolle vastuu voi tulla välillisesti, mikäli kirkollishallitus on hyväksynyt kyseisen investoinnin. Muiden yhteisöjen sitoumuksista kirkolla ei ole juridista vastuuta. Merkitään tiedoksi. Lainan takauksia tarvitsevien seurakuntien, luostarien ja yhteisöjen tulee toimittaa talousvaliokunnalle tiedot tilanteesta huhtikuun loppuun mennessä. Merkitään tiedoksi. Niissä poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa seurakunta, luostari tai yhteisö tarvitsee lainan takausta, tulee tiedot toimittaa kirkollishallitukselle huhtikuun loppuun mennessä. Asia 15. Keskusrahastotyöryhmän raportti Kirkolliskokous päätti, että keskusrahastotyöryhmän raportin suositukset hyväksytään mutta keskusrahastomaksun pohjana ovat jatkossakin sekä verotulokertymä että kiinteistö- ja pääomatulot. Kiinteistötulojen bruttosumman sijasta kuitenkin ryhdytään käyttämään nettotuloja täysimääräisenä.

4 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan keskitettyyn taloushallintoon pyritään pääsemään vapaaehtoisuuden pohjalta verkottumisen avulla ja seurakuntien tarpeiden pohjalta. Yhteiset taloushallinnon ohjelmat edellytetään kaikilta. Kirkolliskokous päätti, että erillistä talouden selvitysryhmää ei tässä vaiheessa perusteta. Heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville seurakunnille voidaan edelleen myöntää toiminta-avustuksia. Mikäli toiminta-avustusten tarve alkaa olla jatkuvaa, edellytetään auditointia ja selkeää toimintaohjelmaa tilanteen korjaamiseksi. Peruskorjausavustuksia voidaan edelleen myöntää. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous katsoo, että koska keskusrahastomaksu on veronluontoinen maksu, tasapuolisuuden vuoksi maksua on kannettava kaikista tuloista. Jotta seurakuntia kannustetaan pitämään huolta kiinteistömassastaan, maksu kohdistetaan jatkossa kiinteistöjen nettotuloihin. Tämä edellyttää kunnollisten tilahallintaohjelmien käyttöä. Kirkolliskokous toteaa, että lakivaliokunnan lausunnon mukaan lainmuutos siten, että keskitetty taloushallinto tulisi seurakunnille pakolliseksi, on säädösteknisesti varsin yksinkertainen, mutta muutoksen voimaan tulo kestäisi ainakin kolme vuotta. Sen takia pidetään parempana kehittää järjestelmää vapaaehtoisuuden ja seurakuntien omien resurssien pohjalta. Jotta konsernikirjanpitoon voidaan joustavasti siirtyä, edellytetään kaikilta yhteisten taloushallinto-ohjelmien käyttöä. Kirkolliskokouksen mielestä erillistä taloushallinnon selvitysryhmää ja puskurirahastoa ei tässä vaiheessa tarvita. Asiaa voidaan tarkastella uudelleen, kun hallintoa koskevat ratkaisut on tehty. Raportissa esitetyt pitkän aikavälin toimenpide-ehdotukset kustannustehokkaammat yksiköt, kehysbudjetointi konsernitasolla, kustannussäästötavoitteet keskushallinnolle, ajantasaiset säädökset ja varautuminen muutoksiin ovat kirkolliskokouksen mielestä hyväksyttävissä. Toimistopäällikkö yhdessä palvelukeskuksen johtoryhmän kanssa valmistelee vuoden 2015 kirkolliskokoukselle esityksen keskusrahastomaksun veroprosentin suuruudesta sekä esityksen kirkkojärjestykseen tarvittavien kohtien muutoksesta liittyen raportissa esitettyyn kiinteistötulojen pääomatulon nettotulomäärään. Luostarit vapautetaan keskusrahastomaksusta, koska keskusrahastomaksulla katettavia eläkkeitä ei luostareissa ole. Luostarit eivät myöskään voi saada keskusrahastosta myönnettäviä peruskorjausavustuksia. Muutos tarkoittaa lainsäädännön muuttamista näiltä osin. Taloustoimisto ohjeistaa seurakuntia kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti ja edellyttää seurakuntia siirtymään yhteisiin taloushallinnon ohjelmiin. Seurakuntien tarpeiden pohjalta rakentuvia yhteistyöneuvotteluja taloushallinnon yhtenäistämiseksi jatketaan niiden kolmen seurakunnan kanssa, jotka eivät kokonaisuudessaan vielä toimi kirkon taloustoimiston asiakkaina. Toiminta-avustukset ja peruskorjausavustukset säilytetään keskushallinnon taloussuunnitelmissa. Vuodesta 2017 alkaen toiminta-avustusten edellytyksenä on auditointi sekä toimintaohjelma niissä seurakunnissa, jotka ovat saaneet toiminta-avustusta kolmen tai useamman edeltävän vuoden aikana. Kirkollishallitus toteaa, että keskusrahastotyöryhmän raportissa esitetyistä pitkän aikavälin toimenpideehdotuksista kustannussäästötavoitteet sekä varautuminen taloudellisiin muutoksiin tuodaan vuoden 2015 kirkolliskokouksella. Periaatteet on käsitelty kirkollishallituksen istunnossa sekä tehty

5 esitys muutoksiin varautumisesta. Keskusrahastotyöryhmän raportin mukaan kustannussäästöjen linjaukset ja varautumissuunnitelma tulee valmistella kirkolliskokoukselle. Raportissa esillä olleet kustannustehokkaammat yksiköt ja ajantasaiset säädökset tulevat huomioon otettaviksi hallinnon kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden ja linjausten yhteydessä. Kehysbudjetointi konsernitasolla aloitetaan soveltuvin osin vuodesta 2016 alkaen ja kokonaisuudessaan kun yhtenäiset taloushallinnon ohjelmat ovat käytössä kaikissa seurakunnissa. Budjetointi tuodaan tiedoksi kirkolliskokoukselle. Perustelut: Kirkkolain 38 :n mukaan luostarit ja seurakunnat suorittavat kirkon keskusrahastoon vuosittain maksuja tuloverolain (1535/1992) mukaisesta pääomatulostaan kirkolliskokouksen vahvistaman osuuden; kirkkojärjestyksessä voidaan säätää, että tietyt pääomatulon lajit otetaan keskusrahastomaksua määrättäessä huomioon vain osittain. Vuoden 2014 kirkolliskokous päätti muuttaa keskusrahastomaksun perusteen keskusrahastotyöryhmän esityksen mukaan prosenttipohjaiseksi mutta sisällyttää maksupohjaan sekä verotulokertymän että kiinteistö- ja pääomatulot. Kiinteistötulojen bruttosumman sijasta kirkolliskokous päätti, että nettotuloja ryhdytään käyttämään täysimääräisenä. Kirkolliskokous päätti, että mikäli toiminta-avustusten tarve alkaa olla jatkuvaa, edellytetään auditointia ja selkeää toimintaohjelmaa tilanteen korjaamiseksi. Esityksen mukaan. Asia. 9. Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperintöstrategia Kirkolliskokous hyväksyi Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperintöstrategian seuraavassa muodossa: SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON KULTTUURIPERINTÖSTRATEGIA Mitä Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperintö on? Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperintö koostuu aineellisesta ja aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Aineellista kulttuuriperintöä ja osa kulttuuriympäristöä ovat kirkolliset rakennukset kuten kirkot, luostarit, pappilat, hautausmaat, monumentit ja laajemmat kirkolliseen kulttuuriin liittyvät alueet. Lisäksi aineellista kulttuuriperintöä ovat yhä kirkon, luostarien, seurakuntien ja hiippakuntien käytössä oleva irtain omaisuus, sekä museokokoelmissa oleva, kansalliseksi kulttuuriomaisuudeksi määritelty aineisto, joka on pääosin Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Kansallismuseon, Kansallisgallerian, Pohjois- Karjalan museon ja Joensuun taidemuseon kokoelmissa sekä yksityisomistuksessa. Kirkollisten esineiden ja taideteosten lisäksi Suomen ortodoksisen kirkon aineelliseen kulttuuriperintöön sisältyy arkistoja ja kirjastoja. Suomen ortodoksisen kirkon aineettomaan kulttuuriperintöön kuuluvat esimerkiksi jumalanpalveluselämä, kirkkomusiikki, kirkolliset juhlat niihin liittyvine perinteineen, ristisaatot ja ortodoksinen tapakulttuuri.

6 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatuksena on ortodoksisen kulttuuriperinnön suunnitelmallinen ja hallittu suojelu, säilyttäminen ja siirtäminen jälkipolville. Laissa ortodoksisesta kirkosta kirkon tehtäväksi määritellään, että se palvelee ihmisiä pyhien toimitusten, ortodoksisen kasvatuksen ja opetuksen, diakonia- ja hyväntekeväisyystyön sekä ortodoksisen kirkon perinteeseen perustuvan muun toiminnan kautta. Oman aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilyttäminen, vaaliminen ja siirtäminen tuleville sukupolville kuuluvat kirkon kasvatus- ja opetustyön sekä muun perinteeseen liittyvän toiminnan piiriin. Jo kirkon strategiassa on lueteltu monia kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyviä näkökohtia, vaikka kulttuuriperintöä ei siinä erillisenä käsitteenä mainita. Tavoitteena on kirkon kulttuuri-identiteetin ja perinnetietouden lisääminen, kulttuuriperintötyön ammatillisen osaamisen korkea taso sekä toimintaperiaatteiltaan selkeä ja eettinen yhteistoiminta kulttuuriperintötyön eri organisaatioiden kanssa. Kirkollishallitus tai sen valtuuttama taho hoitaa sille kuuluvat viranomaistehtävät asiantuntevasti ja tasapuolisesti ja toimii kulttuuriperintöalalla yhteiskunnallista kehitystä seuraten, ennakoiden ja muutostarpeisiin reagoiden sekä kirkon etua valvoen. Se välittää avoimesti tietoa kirkon kulttuuriperinnöstä ja on aktiivisesti läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kirkollishallitus tukee seurakuntia antamalla asiantuntevaa apua. Kirkon talousarviossa määritellyissä puitteissa seurakunnat voivat saada taloudellisia resursseja kulttuuriperintötyöhön liittyvien käytännön toimien toteuttamiseen. Myös kirkon kentällä kulttuuriomaisuuden arvostaminen ja hoitotoimenpiteet ovat itsestään selviä. Strategian arvot Kirkon aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä kunnioitetaan pyhyyden ja kirkon perustehtävän välittäjänä ja palvelijana. Kirkon kulttuuriperintö ymmärretään identiteettiä rakentavana voimavarana ja osana yhteistä kansallista kulttuuriperintöä, joka tulee siirtää vastuullisesti tuleville sukupolville. Arvostetaan kirkollisen kulttuurin eri muotoja, monikulttuurisuutta ja monikielisyyttä. Toimenpiteet Ennen vuotta 1917 rakennetut kirkkorakennukset on suojeltu, ja lain nojalla kirkollishallitus voi määrätä myös uudemmat rakennukset suojeltaviksi seurakunnan tai Museoviraston aloitteesta (Laki ortodoksisesta kirkosta 116 ). Kun lakia Suomen ortodoksisesta kirkosta seuraavan kerran muokataan, pykälässä 116 sana kirkko muutetaan muotoon kirkollinen rakennus. Kaikkien kirkollisten rakennusten remonttien ja muutostöiden yhteydessä seurakunnan on huomioitava rakennusten kulttuuriarvot. Tarvittaessa seurakunnan on oltava yhteydessä kirkollishallitukseen ja sen nimeämiin asiantuntijoihin mahdollisten kulttuuriarvojen suojelemiseksi. On suositeltavaa pyytää lausunto myös Museovirastolta.

7 Seurakunnat ja luostarit velvoitetaan laatimaan pelastussuunnitelman rinnalle kriisinhallintasuunnitelma aineellisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Suunnitelmien laadintaan antaa ohjeet kirkollishallitus. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on keskeinen toimija ortodoksisen kirkon aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön kerääjänä, säilyttäjänä ja suojelijana. Yksi keskeinen työmuoto tulee olemaan digitaalisen tietokannan luominen. Vaikka kulttuuriperintötyö on tärkeää, se ei kuitenkaan ole kirkon ydintoimintaa. Siksi kirkkomuseosäätiön tulee ponnistella aktiivisesti kirkon ulkopuolisen rahoituksen löytämiseksi tätä työtä varten. Seurakunnille tarjotaan ohjausta ja koulutusta arkistointiin liittyvissä asioissa. Kirkollishallitus on jo päättänyt arkistonmuodostussuunnitelmatyön käynnistämisestä. Seurakuntien käyttöön tarvitaan myös arkistointiopas. Kirkon työntekijöille ja vapaaehtoistyöntekijöille pyritään tarjoamaan täydennyskoulutusta etenkin arkistoalaan ja kulttuuriperinnön hoitoon liittyen. Kulttuuriperinnön suojelutyö voidaan aloittaa välittömästi nostamalla kirkon piirissä kulttuuriperintöön liittyviä kysymyksiä esiin viestinnällisin keinoin. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous kiittää työryhmää perusteellisesta ja hyvästä työstä. Kirkolliskokous kuitenkin toteaa, että strategia on työryhmän esittämässä muodossa liian laaja eikä se kaikin osin ole realistinen seurakuntien toiminnan ja kirkon talouden kannalta. Lainkehittämisprosessi etenee palvelukeskuksen lakimiehen johdolla ja siinä otetaan huomioon kirkolliskokouksen päätös, jonka mukaan pykälässä 116 sana kirkko muutetaan muotoon kirkollinen rakennus. Seurakuntien peruskorjausavustusten käsittelemisen yhteydessä seurakuntia ohjeistetaan pyytämään hankkeesta tarvittaessa lausunto asiantuntijoilta ja/tai museovirastolta Arkkipiispan toimeksiannolla kirkon keskeneräinen kriisiajan valmiussuunnitelman saatetaan päätökseen piispa Arsenin johdolla, minkä jälkeen seurakuntia ja luostareita ohjeistetaan asiassa. Kulttuuristrategiassa mainittu seurakuntien arkistointiin liittyvä opastus toteutuu arkistosihteerin toimesta. Arkistonmuodostussuunnitelmaprojektin kuluessa laaditaan arkistointiopas seurakunnille. Arkistoalaan ja kulttuuriperinnön hoitoon liittyvää täydennyskoulutusta on toteutettu Valamon opistossa, näiltä osin yhteistyö jatkuu kirkkopalvelujen ohjausryhmän koordinoimana. Kirkon ja seurakuntien viestinnässä tulee nostaa esille kulttuuriperintöön liittyviä kysymyksiä. Esityksen mukaan.

8 Asia 10. Kirkon strategia vuosille Kirkolliskokous päätti edellyttää kirkon strategian valmistelutyössä otettavaksi huomioon seuraavia asioita: 1. Kirkon strategian lähtökohtana tulee olla nykyinen strategia vuosille siten, että sitä yksinkertaistetaan, priorisoidaan, ajankohtaistetaan ja terävöitetään. Parhaillaan voimassa oleva ensimmäinen strategia sisältää monia kirkon elämään vaikuttavia keskeisiä tavoitteita, joita ei suinkaan ole vielä saavutettu. 2. Uuden strategian tulee olla mahdollisimman tiivis ja selkeä (esimerkiksi 3-5 sivua). Kirkon arvot ja toiminnan tavoitteet tulee tunnistaa ja erottaa selkeästi toisistaan. Tavoitteissa tulee toteutua kaikki halutut arvot. 3. Uuden strategian tulee entistä selkeämmin toimia seurakuntien ja kirkon muiden toimijoiden työnäkyä ja resurssien käyttöä ohjaavana. Strategiasta tulee selkeästi ilmetä, mitkä ovat ne valitut asiat, joihin voimavarat tulee kohdistaa, ja mikä on saavutettavissa oleva tavoite strategiakautena. Tällaisia asioita olisi suotavaa olla vain muutama. Strategiassa esitettyjen tavoitteiden tulee olla selkeästi toimintaa ohjaavia mutta samalla myös sovellettavissa paikallisesti seurakuntien ja muiden toimijoiden arjessa. 4. Uuden strategian tulee sisältää vahva näky kirkolliseen koulutukseen, ohjaukseen ja kasvatukseen, sillä ne ovat edellytyksiä monen muunkin kirkon elämän kannalta toivottavan päämäärän saavuttamiseen. 5. Uudesta strategiasta järjestettävä lausuntokierros on syytä pitää suppeana. Piispojen ohella seurakuntien kirkkoherroilla on käytännön tieto siitä, ovatko uudessa strategiassa esitetyt painopistealueet kirkon työn kannalta relevantteja ja kuinka ne vaikuttavat seurakuntien toimintoihin. 6. Työryhmä voi käyttää asiantuntijaohjausta työskentelynsä tukena strategian valmistelussa. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous kiittää strategian seurantatyöryhmää sen tekemästä työstä. Kirkolliskokous toteaa, että työryhmä on pyrkinyt analysoimaan voimassa olevan strategian toteutumista mm. kyselyjen, tilastotietojen ja erilaisten raporttien avulla. Kirkon ensimmäisen strategian alussa esitetyt analyysit ovat valtaosin päteviä edelleenkin. Työryhmän tekemät omat analyysit täydentävät niistä saatavaa kuvausta. Toteutetun strategian arviointi tai toimintaympäristön analyysi eivät kuitenkaan kuulu varsinaiseen uuteen strategiaan vaan ovat sille pohjatyötä. Kirkollisen koulutuksen ja kasvatuksen valikoituminen uuden strategian yhdeksi painopistealueeksi on kirkolliskokouksen mielestä perusteltua sen vuoksi, että kirkon kokonaisvaltainen menestyminen edellyttää eritasoista ohjausta, koulutusta ja kasvatusta. Tämä koskee yhtä hyvin kirkon työntekijöitä kuin kirkon jäseniäkin. Lisäksi teema on ajankohtainen sen vuoksi, että kirkon työntekijöiden ns. kirkon omien opintojen muotoutuminen ja aloittaminen on ajankohtaista. Myös kirkon tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisverkosto on muotoutumassa. Seurakuntalaisten koulutus, valistus ja kasvatus edesauttaa mm. yhteisöllisyyden toteutumista. Strategiatyöryhmä työstää esityksen kirkon strategiaksi vuoden 2015 kirkolliskokoukselle vuoden 2014 kirkolliskokouksen ohjeiden mukaisesti. Työryhmä käyttää työssään apuna asiantuntijoita.

9 Esityksen mukaan ja esitys tuodaan kirkolliskokousseminaarin käsiteltäväksi syksyllä Asia 11. Ortodoksisen seminaarin arviointia ja kirkon omia opintoja koskevan työryhmän raportti Kirkolliskokous päätti, että se hyväksyy kirkon koulutuksen asiantuntijaryhmän raportin ja ortodoksisen seminaarin toiminnan arvioinnin kirkollishallituksen esityksen mukaisesti, kuitenkin niin, että myös kanttorit kuuluvat kirkon omien opintojen piiriin. Kirkon omien opintojen opetussuunnitelma tulee tehdä valmiiksi mennessä, jotta koulutuskierto alkaa syksyllä Työnantajan tulee valvoa kirkon omien opintojen suorittamista. Lisäksi toimessa olevat työntekijät velvoitetaan osallistumaan lisä- ja jatkokoulutukseen. Harrastuksen nojalla papillisiin tehtäviin vihittävät ohjataan heille suunnattuun koulutukseen. Kirkon keskusrahaston budjettiin vuodelle 2016 tulee varata riittävä määräraha omien opintojen kustannusten kattamiseen. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että kirkon koulutuksen asiantuntijaryhmä on tehnyt ansiokasta ja asiantuntevaa työtä. Ortodoksista seminaaria sekä kirkon omien opintojen sisältöä ja järjestämistä koskevat raportit ovat hyvin laadittuja ja selkeitä. Asiain valmistelu on tässä suhteessa saatettu loppuun. Kirkolliskokous piti tärkeänä, että kirkon omien opintojen koulutuskierto voidaan aloittaa jo syksyllä Toisin kuin piispainkokous on linjannut, kirkolliskokous katsoi tarpeelliseksi, että myös kanttorit kuuluvat kirkon omien opintojen piiriin. Kirkon työyhteisölle ei ole hyväksi, että yksi keskeinen työntekijäryhmä jätettäisiin koulutuksen ulkopuolelle. Kirkon omien opintojen täytyy koskea kaikkia hengellisen työn tekijöitä eli pappeja ja kanttoreita Kirkolliskokous katsoo tärkeäksi, että esimiehet innostaisivat ja ohjaisivat sivutoimisia pappeja ja kanttoreita heille tarjottavaan koulutukseen. Kirkolliskokous toivoo, että koulutus olisi osa valmistautumista pappeuden eri asteisiin vihkimyksiin, ja että piispat kanonisen asemansa nojalla velvoittaisivat vihittäviä koulutukseen. Kirkollishallitus toteaa, että kirkon omat opinnot ovat työnantajan vastuulle kuuluvaa ammatillista lisätai jatkokoulutusta, joka tulee huomioida talousarviossa. Koulutuksen piiriin kuuluvat kaikki työntekijät ja myös harrastuksen pohjalta toimiville on annettava mahdollisuus kouluttautumiseen. Päätöksen toteutumisen seuranta kuuluu kirkkopalvelujen koordinaattorille ja ohjausryhmälle. Kirkollishallitus toivoo, että piispainkokous tekee linjauksen siitä, mitä opintojen suositteleminen niin sanotuille harrastuksen pohjalta toimiville papeille käytännössä tarkoittaa.

10 Opintojen käynnistymisen jälkeen hengellistä työtä tekevien osalta toimeen vakinaistaminen tapahtuu vasta sen jälkeen, kun toimen haltija on suorittanut säädetyt kirkon omat opinnot. Tarvittaviin lakimuutoksiin tähtäävä valmistelu on palvelukeskuksen lakimiehen vastuulla. Opetuksen koordinointi ja kirkon vastuulla oleva resurssointi ovat osa kirkkopalvelujen palvelualueen toimintaa, josta vastaa kirkkopalvelujen koordinaattori ja ohjausryhmä. Kirkkopalvelujen ohjausryhmä jatkaa opetussuunnitelman työstämistä ja käyttää tarvittaessa asiantuntijoita apuna työssään. Kirkon oman koulutuksen järjestämisessä toimijoita ovat Valamon opisto, Ortodoksinen seminaari, hiippakunnat ja kirkon keskushallinto, jotka muodostavat kirkon tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisverkoston. Verkoston toimintaa johtaa kirkkopalvelujen ohjausryhmä. Kirkon oma opetus tapahtuu kolmen viiden vuoden perioodissa ja se on kolmeosainen: A. Organisaatio ja johtaminen B. Ortodoksinen ajattelutapa ja pastoraalinen ajattelu C. Vuorovaikutustaidot Koulutusta tulee kehittää kirkon omasta pedagogisesta ajattelusta käsin. Opetussuunnitelmien sisällöt tulee olla valmiina mennessä ja koulutus aloitetaan syksyllä Opetukseen tulee olla mahdollisuus osallistua työuran alussa, sen keskivaiheilla ja lopussa. Opetukseen osallistumiset rekisteröidään todistuksilla, jotka toimitetaan kirkkopalvelujen koordinaattorille. Opintosuoritusten ja koulutusosioiden tiedot säilytetään kirkon päätearkistossa. Seminaarin johtoryhmä toteuttaa seminaarin laadun arvioinnin sekä tulosten analysoinnin vuosittain. Ulkoisesta arvioinnista päättää kirkkopalvelujen ohjausryhmä. Esityksen mukaan ja lisäksi todetaan, että opetussuunnitelmien sisällöt tulee olla pääosin valmiina Esimiestehtävissä toimiville ja niihin siirtyville edellytetään esimiesvalmennusta ja tarvittavat säädösmuutokset ovat palvelukeskuksen lakimiehen vastuulla. Asia 14. Esitys seminaarin johtokunnan lakkauttamisesta ja johtoryhmän perustamisesta Kirkolliskokous päätti lakkauttaa kirkkojärjestyksen 136 :ssä mainitun Ortodoksisen seminaarin johtokunnan ja perustaa tilalle johtoryhmän. Johtoryhmän kokoonpano tulee ratkaista jatkovalmistelussa, jossa tulee ottaa huomioon juridiset, teologiset ja pastoraaliset näkökohdat. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että ortodoksinen seminaari on kirkon keskushallinnon uudistuksen myötä siirtynyt osaksi kirkon palvelukeskusta, jossa sen toiminta kuuluu kirkkopalvelujen palvelualueeseen. Henkilöstön esimiehenä on palvelukeskuksen johtaja. Tämän vuoksi seminaari ei tarvitse omaa johtokuntaa vaan käytännön toiminnasta vastaavan johtoryhmän. Johtokunnan asema on määritelty kirkkojärjestyksen 136 :ssä ja tältä osin lakityöryhmä valmistelee tarvittavat säädösmuutokset kirkolliskokoukselle Perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että kirkon palvelukeskuksen aseman ja tehtävien määrittely laintasoisesti on kesken. Kirkolliskokous on osaltaan päättänyt säädösmuutoksista, mutta lainvalmistelu opetus- ja kulttuuriministeriössä on tältä osin vireillä. Ortodoksisen seminaarin johtoryhmän asema ja

11 tehtävät voidaan määritellä kirkkojärjestyksessä sen jälkeen kun palvelukeskusta koskevat säädökset on saatu voimaan laintasoisesti. Merkitään tiedoksi ja todetaan, että kirkkojärjestyksen muutokseen liittyvä valmistelu tapahtuu kirkon lakimiehen johdolla. Esityksen mukaan. Asia 6. Keskusrahaston vuoden 2015 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kirkollishallitus on kokouksessaan päättänyt hyväksyä talousarvion pääluokat esityksen (liitteen sarake ES ) mukaan ja lisäksi päättänyt, että tarvittavien yksityiskohtien osalta talousarviota käsitellään kirkollishallituksen lokakuun istunnossa, jolloin päätetään talousarvion lopullinen sisältö. Syyskuun istunnon päätöksen mukaisesti kustannuspaikalta 710, Muu kiinteistötoimi, on poistettu kiinteistöpäällikön kustannukset. Vastaavasti tilille 4400 Asiantuntijapalvelut, on varattu euron määräraha. Kustannuspaikan menot pienenivät euroa. Kustannuspaikan 811, Sijoitustoiminta, sijoitusarvopapereiden tuotto-odotuksia on korjattu edellisten 5 vuoden mukaisella keskiarvolla, jolloin tuloja odotetaan saatavaksi yhteensä euroa, lisäystä edelliseen esitykseen verrattuna on euroa. Näillä muutoksilla talousarvioesitys on alijäämäinen euroa. Syyskuun kokouksen jälkeen talousarvioesitykseen on tehty edellä esitetyt muutokset talousarviovuoteen sekä suunnitelmavuosille Syyskuun esitykseen tehdyt muutokset näkyvät talousarvion sarakkeessa muutos. Syyskuun talousarvioesityksen sarake on otsikoitu ES ja lokakuun esitys ES Budjetin loppusumma on 6,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 toteumaan verrattuna vuoden 2015 talousarvion toimintatuotot ovat kasvaneet 4,6 prosenttia ja henkilöstökulut laskeneet 4,6 prosenttia. Kirkon papiston ja kanttoreiden eläkekassamenojen arvioidaan nousevan 7,9 prosenttia vuoden 2013 toteutumasta. Kirkollishallitus lähetti Keskusrahaston vuoden 2015 talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille kirkolliskokoukselle. Kirkollishallitus esitti kirkolliskokoukselle, että talousarvion sitovuustaso on taloussäännön mukaisesti kustannuspaikka ja että kirkollishallituksella on kustannuspaikkakohtainen harkintavalta enintään 10 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin. Helsingin hiippakunnan alueella toimivan matkapapiston kulut kohdennetaan avustuksiin, kuten muidenkin hiippakuntien kohdalla.

12 Kirkolliskokous kiitti kirkollishallitusta huolellisesti valmistellusta talousarviosta. Kirkolliskokous totesi, että talousarvion valtionavustuksella korjattu toimintakate on tehty tietoisesti alijäämäiseksi, alijäämän suuruus on euroa. Kirkolliskokous hyväksyi talousarvion seuraavilla muutoksilla: kirkollishallitukseen palkataan projektipohjalta kiinteistöpäällikkö. Kiinteistöpäällikön palkkaus on kustannuspaikalla 710, kustannuspaikka yhteensä euroa (muutos euroa). Projektin kestoksi arvioidaan kolme vuotta. kirkkomuseolle annettu avustus (301/4831) hyväksytään esityksen mukaan. Lisäksi todetaan, että kirkkomuseolta peritään alennettua vuokraa museon avaamiseen asti. Sen jälkeen vuokrataso nostetaan sovituksi ja vuokra peritään päältä museolle annettavasta avustuksesta. Ortodoksisten pappien liitolle ja Ortodoksisten kanttorien liitolle säilytetään entisen tasoiset vuosiavustukset jäsenistönsä koulutukseen. Liitot hakevat kuitenkin määrärahaa toimintasuunnitelmallaan ja toimittavat jälkikäteen selvityksen varojen käytöstä. Helsingin hiippakunnan vuokria (115/4530) on alennettu euroa. tekstiosasta kohdasta sijoitustoiminta (811) jätetään pois kappaleet 2 ja 3. toiminta-avustuksia (301/4800) on pienennetty euroa. Tällä tavalla tilikauden yli/alijäämä on 0 euroa. Budjetin loppusumma on euroa. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että alijäämäisen toimintakatteen laadinnalle on hyvät perustelut. Lisäkustannuksia tuovat mm. kiinteistöpäällikkö, määräaikainen arkistosihteeri, kirkkopäivät, maahanmuuttaja- ja diakoniatyö sekä keskustalon sähkökustannusten nousu. Nämä selittävät euroa toiminnallisen vuosikatteen alijäämästä, loppu euroa selittyy yleisellä kustannusten nousulla. Kirkolliskokous pitää tehdyn kiinteistöselvityksen purkamista ja kiinteistöjen huolto- ja hoitosuunnitelmien keskitettyä laatimista ensisijaisen tärkeänä. Kolmen vuoden projektin jälkeen nähtäneen, mikä ovat jatkon tarpeet kiinteistöpuolella. Kirkolliskokous toteaa, että kirkon on jollakin tasolla pidettävä huolta kirkkomuseon käynnistämisestä. Kuitenkin kirkolliskokous huomauttaa, että kirkkomuseon vuokraan sisältyvät LVI-kustannukset ja peruskorjauksen aiheuttamat lisääntyneet sähkökulut merkitsevät lisätukea kirkkomuseolle. Kirkolliskokous katsoo, että Ortodoksisten pappien liitto ja Ortodoksisten kanttorien liitto tekevät merkittävää työtä jäsentensä jatkokulutuksen ja työhyvinvoinnin kannalta. Sen takia halutaan turvata työn pitkäjänteisyyttä. Kuitenkin kaikkien järjestöjen tulee avustuksia hakiessaan laatia suunnitelma varojen käytöstä sekä toimittaa jälkikäteen selvitys varojen käytöstä. Tämän laiminlyöminen vaikuttaa avustusten saantiin jatkossa. Kirkolliskokous toteaa, että kirjavarastoa on asianmukaisesti alaskirjattu kirjanpidossa. Sen lisäksi varastoa on käytännössä pystyttävä pienentämään, jotta varastokustannukset pienenevät.

13 Kirkolliskokousedustajille tiedoksi annetun materiaalin sekä talousvaliokunta takauskysymykseen antaman mietinnön perusteella kirkolliskokous muistuttaa, että talousvaikeuksia kohtaavien kirkon yhteisöjen on pyrittävä ennakoimaan tilanteensa ja laadittava talouden tervehdyttämissuunnitelma tarvittaessa yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Avustukset voidaan sitoa tällaisten ohjelmien laadintaan sekä yhteisöjen kykyyn ja haluun toimia yhteistyössä keskushallinnon, hiippakuntien ja seurakuntien kanssa. Merkitään tiedoksi. Kirkollishallitus toteaa, että kiinteistöpäällikön rekrytointi on aloitettu ja valinta tehdään kollegion helmikuun istunnossa. Esityksen mukaan. Asia 7. Kirkolliskokoukselle saapuneet aloitteet Asia 8. Hallinnon kehittämistyöryhmän raportti Kirkolliskokous päätti kehittää kirkon hallintoa seuraavan hallintomallin mukaisesti. Kirkon perusyksikkönä on hiippakunta (KL 6 ). Hiippakunta koostuu erikokoisista ja erilaisia erityispiirteitä omaavista seurakunnista. Seurakuntalaisia lähellä olevana palvelevana yksikkönä toimii seurakunta, jonka itsehallinto säilyy laajana. Jokaisella seurakunnalla on oma kirkkoherra. Vaaleilla valittu seurakunnanneuvosto toimii paikallisena luottamuselimenä. Seurakunta hallitsee ja hoitaa omaisuuttaan sekä veroina kerättyjä varojaan. Seurakuntien taloushallinto hoidetaan parhaiten keskitetysti ja verkostoituneesti. Hiippakunnan ylintä valtaa yhteisissä asioissa käyttää demokraattisesti vaaleilla valittu maallikkoenemmistöinen hiippakuntavaltuusto, jonka jäseninä ovat myös kirkkoherrat ja jota johtaa hiippakunnan piispa. Hiippakuntavaltuuston tehtäviä muodostettaessa on otettava huomioon KL 79, jonka mukaan seurakunnan tuloja saa käyttää ainoastaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen. Budjettivalta säilyy edelleen seurakunnissa ja hiippakuntavaltuusto vahvistaa seurakuntien budjetit ja tilinpäätökset. Suomen ortodoksinen kirkko on kaikkien työntekijöiden työnantaja, jonka toimet on sijoitettu seurakuntiin, hiippakuntiin ja keskushallintoon. Seurakunnanneuvostot valitsevat seurakunnan työntekijät ml. papit ja kanttorit. Kirkkoherra voidaan valita nykyisten säädösten mukaisesti. Nykyisten säädösten mukaiset seurakunnanvaltuustot ja hiippakuntaneuvostot lakkautetaan. Esitetyn mallin toteuttaminen ei vaadi hallintoon lisäresursseja. Hiippakuntahallinnon toteuttamiselle etsitään aktiivisesti yhteistyöllä ratkaisuja hallinnon keventämiseksi. Yhteistyötahoja voivat olla arkkipiispan kanslia, palvelukeskus ja seurakunnat. Tässä ehdotuksessa ei käsitellä kirkolliskokousta eikä kirkollishallitusta.

14 Kirkolle esitetty hallintomalli on havainnollistettu kuvassa 1, liite 1b. Kirkollishallituksen on valmisteltava kirkolliskokoukselle 2015 seuraavat asiakokonaisuudet ja kuultava valmistelussa seurakuntia, hiippakuntia ja keskushallintoa. 1. Hiippakuntavaltuuston ja seurakunnanneuvostojen kokoonpanoa ja työnjakoa on täsmennettävä. 2. Seurakunnista valittavien kirkolliskokousedustajien valintatavasta on valmisteltava ehdotus nykyisten periaatteiden pohjalta. 3. Seurakuntien ja hiippakuntatason taloushallintoon on laadittava ehdotus toimintatavoista: ohjeet budjettivalmisteluun, sisäiseen laskentaan ja sisäisen valvonnan järjestelmiksi. 4. On tehtävä ehdotus siitä, mitä palveluja hoidetaan keskitetysti ja mitä voidaan hoitaa hiippakuntatasolla (esim. taloushallinto, henkilöstöhallinto, jäsenrekisteri). Ehdotukseen on sisällytettävä arvio kustannussäästöistä. 5. Hiippakuntakanslioiden resurssitarpeet on arvioitava ja on tehtävä ehdotukset verkostoituneesti hoidettavista koko kirkon tasoisista tehtävistä ja niiden vaikutuksista kustannussäästöihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mahdollisten päällekkäisyyksien karsimiseen. Arkkipiispan kanslian mahdollisen Helsinkiin siirtämisen vaikutukset arkkipiispan kanslian resursseihin on arvioitava erikseen. 6. On selvitettävä työsuhteiden muutoksesta kirkon alaisuuteen syntyvät taloudelliset ja työoikeudelliset vaikutukset. 7. Hallinnonuudistuksen vaatimat lakimuutokset on selvitettävä ja niistä on valmisteltava ehdotus. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että hallintovaliokunta on perehtynyt mietintöä valmistellessaan kirkollishallituksen esitykseen, hallinnonkehittämisryhmän loppuraporttiin 2014 sekä sitä edeltäviin raportteihin ja Sundkvist ym. aloitteeseen kirkolliskokoukselle (asialistan kohta 7). Lisäksi hallintovaliokunta on ottanut huomioon lähetekeskustelussa esitetyt puheenvuorot. Kirkolliskokous toteaa perusteluissaan, että hallintovaliokunta on päätynyt esitettyyn malliin perehdyttyään laajaan valmistelumateriaaliin ja käsiteltyään Sundkvist ym. aloitetta eikä katso tarkoituksenmukaiseksi valmistella muita malleja. Koko hallinnonuudistuksen tavoitteena on strategian päätavoitteiden toteutuksen turvaaminen. Kehittämistyö on saanut lisäpontta monien pienten seurakuntien taloudellisesta ahdingosta ja valtion talouden epävakaista näkymistä. Hallinnon selkiyttäminen ja tehostaminen turvaa kirkon voimavaroja pyhäkkökeskeisen aktiivisen jumalanpalveluselämän säilyttämiseen ja lähimmäisvastuun rakentamiseen lähellä ja kaukana. Strategian mukaan kokonaisuuteen kuuluvat myös kestävä ja tasapainoinen talous, hyvä johtajuus sekä toimiva organisaatio. Mallissa on otettu huomioon, että hiippakunta ei ole oikeushenkilö eikä sillä siten voi olla veronkantooikeutta. Seurakuntien omaisuutta ei voida lailla siirtää kirkolle, eikä myöskään oikeutta tällaisen omaisuuden tuottoon. Mietinnössä esitetyllä mallilla on mahdollisuus toteuttaa edellä esitettyjä tavoitteita ja vahvistaa seurakuntien välistä yhteistoimintaa.

15 Hyvä käytäntö olisi jatkaa keskustelua esitetyn hallintomallin jatkotyöstämisestä vuoden 2015 kirkolliskokousta valmistelevassa seminaarissa. Palvelukeskuksen johtoryhmä asiantuntijoiden avustuksella valmistelee hiippakuntavaltuuston ja seurakunnanneuvostojen kokoonpanoa ja työnjakoa täsmentävän esityksen vuoden 2015 kirkolliskokoukselle. Valmistelussa tulee arvioitavaksi seurakuntien määrä hiippakuntaa kohden. Esityksestä muotoutuu näin lain perustelut, jolle pyydetään seurakuntien ja laintarkastustoimikunnan lausunnot. Työnjaon täsmentämisen yhteydessä tehdään ehdotus keskitetysti hoidettavista palveluista sekä arvio niiden aiheuttamista kustannussäästöistä. Ehdotus sisältää hiippakuntien resurssitarpeiden kartoituksen. Seurakunnista valittavien kirkolliskokousedustajien valintatavasta valmistellaan ehdotus kun hallintomallin vastuut ja velvollisuudet on ensin päätetty. Tämä on tarkoituksenmukaista tehdä hallintomallin toteuttamisen seuraavassa vaiheessa. Toimistopäällikkö tekee esityksen budjettivalmistelun, sisäiseen laskennan ja sisäisen valvonnan ohjeista syyskuun istuntoon. Työsuhteiden muuttuessa kirkon alaisuuteen syntyy taloudellisia ja työoikeudellisia vaikutuksia, jotka selvitetään yhteistyössä Palta ry:n ja Kirkon alat ry:n kanssa. Esityksessä huomioidaan muutoksen vaikutukset eläke-etuihin. Asiasta raportoidaan sekä tehdään tarvittavat esitykset vuoden 2015 kirkolliskokoukselle. Vuoden 2015 kirkolliskokoukselle tehdään esitys, että se asettaa työryhmän valmistelemaan lainsäädännön muutoksia. Esityksen mukaan, mutta ensisijainen tavoite on valmistella kirkolliskokousta varten hiippakuntavaltuustojen ja seurakunnanneuvostojen hallintomalli ja esitys laaditaan palvelukeskuksen toimihenkilöiden toimesta ja valmistelussa konsultoidaan kirkollishallituksen jäsenistä erityisesti Tuovi Haikalaa ja Timo Tynkkystä. Asia 12. Oulun hiippakunnan metropoliitan toimen täyttäminen Kirkolliskokous päätti valita Oulun hiippakunnan piispan lain edellyttämässä järjestyksessä. Perusteluissaan kirkolliskokous toteaa, että kirkollishallitus on esittänyt vuoden 2014 kirkolliskokoukselle, että se valitsee vaalilla Oulun hiippakunnan piispan eläkkeelle siirtyneen metropoliitta Panteleimonin tilalle. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 6 johtuu, että jokaisella hiippakunnalla tulee olla piispa. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 42 :n mukaan kirkolliskokous päättää hiippakunnan piispan valinnasta vaalilla kirkollishallituksen esityksestä ja piispainkokouksen vahvistaman ehdokaslistan perusteella. Ehdokasasettelu Kirkolliskokouksen viidennessä täysistunnossa ehdokkaiksi vaaliin nimettiin piispa Arseni, arkkimandriitta Andreas Larikka ja kirkkoherra Matti Wallgrén, joista piispainkokous täysistunnon

16 päättymisen jälkeen pani ehdolle vaaliin piispa Arsenin ja kirkkoherra Matti Wallgrénin. (LIITE: Piispainkokouksen pöytäkirja ) Vaalin toimittaminen Arkkipiispa Leo avasi vaalitilaisuuden ja lakimies Jari Rantala totesi vaaliin ehdolle asetetut ehdokkaat, jonka jälkeen kukin kirkolliskokousedustaja sai nimenhuudon jälkeen vaalilipun ja merkitsi äänestyspaikalla lippuun jommankumman piispainkokouksessa ehdolle asetetun henkilön nimen. Tämän jälkeen lippu leimattiin vaalitoimitsija Leo Huurinaisen toimesta ja pudotettiin vaalitoimitsija Matti Tolvasen hallussa olleeseen vaaliuurnaan. Äänestyksen päätyttyä vaalitoimitsijat laskivat annetut äänet ja arkkipiispa Leo julisti vaalin tuloksen. Vaalissa annettiin 34 ääntä. Piispa Arseni 16 ääntä, pastori Matti Wallgrèn 17 ääntä, tyhjiä 1. Merkitään tiedoksi ja todetaan, että piispainkokous on vahvistanut vaalin ja metropoliitta Elia on asetettu tehtävään Oulussa. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen johtajan esittely 2 Määräaikaisen kiinteistöpäällikön valinta Kiinteistöpäällikön tehtävää edeltävä prosessi on kuvattu taustamuistiossa liitteessä 2 a. Tehtävä on ollut avoinna kirkon nettisivuilla sekä työ- ja elinkeinopalvelujen sivuilla Määräaikaan mennessä saapui 17 hakemusta, joiden perusteella haastatteluihin valittiin kolme hakijaa. Liite 2 b. Tehtävään valitaan rakennusinsinööri Matti Rouvinen Perustelut: Liitteen 2 c mukaisesti. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen johtajan esittely 3 Oulun metropoliitan työsopimus ja työsuhteen edut Metropoliitta Elia on aloittanut Oulun metropoliitan tehtävissä Piispat eivät kuulu kirkon työehtosopimukseen, vaan heille tehdään erillinen työsopimus. Arkkipiispa, Helsingin metropoliitta ja

17 apulaispiispa asuvat tällä hetkellä omissa asunnoissaan. Helsingin metropoliitalla on toimistotilojen lisäksi työnantajan vuokraama erillinen työtila. Arkkipiispalla on käytössään toimistotilojen lisäksi keskustalon edustus- ja kokoustilat. Apulaispiispalle järjestetään työhuone keskustalosta, tämän lisäksi hän työskentelee kotona. Metropoliitta Elian kanssa tehdään liitteen 3 mukainen työsopimus. Oulun metropoliitalla on käytössään toimisto- ja edustustilat Oulun Nummikadulla, asumiseen liittyvistä järjestelyistä metropoliitta huolehtii itse. Perustelut: Työsopimuslaki edellyttää, että työnantajan ja työntekijän välillä laaditaan kirjallinen työsopimus työsuhteen alkaessa. Vuoden 2007 alusta kirkon palveluksessa olevat kaikki työntekijät ovat siirtyneet virkasuhteesta työsuhteisiksi toimen haltijoiksi ja voimassa oleva työehtosopimus edellyttää, että työntekijöiden toimenkuvat määritellään työsopimuksessa. Piispat eivät kuulu työehtosopimuksen soveltamisen piiriin, mutta työsopimuslaki koskee kaikkia toimenhaltijoita. Piispa on kirkon palveluksessa oleva toimenhaltija ja tämän vuoksi työsopimukset laaditaan myös piispoille sitä mukaa kun tehtävät tulevat täytettäväksi. Piispojen työsuhteisiin liittyvät ehdot ja edut tulee olla yhdenvertaiset keskenään. Asia pannaan pöydälle. Kaikkien piispojen osalta valmistellaan sopimus työn tekemisen ehdoista ja siihen pyydetään piispainkokouksen lausunto. Palvelukeskuksen johtajan esittely 4 Seminaarin opettajien toimet Seminaarin toiminnasta vastaavan opettajan toimi on ollut väliaikaisesti täytettynä koska tehtäväkuvaa on haluttu tarkentaa. Toimenkuvan täsmentämiseen on vaikuttanut palvelukeskusmuutos kirkon keskushallinnossa, seminaarin toimintaa pohtivan työryhmän työ sekä seminaarin ja Valamon opiston yhteistyön selvittäminen. Seminaarin toisen opettajan tehtävässä on toiminut sijainen, varsinaisen toimenhaltijan toimivapaa päättyy Seminaarin toiminnasta vastaavan opettajan toimi julistetaan avoimeksi ja täytetään alkaen toistaiseksi. Tehtävään kuuluu seminaarin toiminnasta vastaamisen lisäksi kirkon kustannustoimintaan osallistuminen. Tehtävän hoitajasta käytetään nimitystä ortodoksisen seminaarin johtaja. Tehtävään valitulta edellytetään opettajan kelpoisuutta tai sitoutumista kelpoisuuden suorittamiseen. Toimi sijoittuu vaativuusryhmään V. Mikäli toisen opettajan toimenhaltija ei palaa tehtävään, toimi julistetaan avoimeksi ja se täytetään toistaiseksi alkaen. Tehtävään kuuluu opiskelijoiden ohjaamisen ja kanttorin tehtävien lisäksi kirkon kustannustoimintaan osallistuminen. Tehtävään valitulta edellytetään opettajan kelpoisuutta tai sitoutumista kelpoisuuden suorittamiseen. Nimikkeenä on ortodoksisen seminaarin kirkkomusiikin opettaja ja toimi sijoittuu vaativuusryhmään IV.

18 Perustelut: Ortodoksisen seminaarin tehtävänä on kirkon liturgisen perinteen sekä kirkollisen elämäntavan ja perinteen välittäminen opiskelijoille. Seminaari toimii opiskelijoiden asumis- ja oppimisympäristönä, jossa kirkollisen elämäntavan oppiminen on mahdollista. Seminaarilla on kasvatustehtävä, jonka toteuttaminen ja kehittäminen vaatii opettajilta pedagogista osaamista. Kustannustoimintaa johdetaan ja koordinoidaan osana kirkon viestintä- ja julkaisutoiminnan palvelualuetta. Kirkon julkaisutoiminnassa keskeisellä sijalla on liturginen kirjallisuus, jonka tuottaminen ja käytön testaaminen on luontevaa toteuttaa seminaarilla. Käytännön julkaisutyössä voidaan tarvittaessa käyttää apuna opiskelijoita, joille esimerkiksi nuotitustyön opetteleminen tuo lisäosaamista tulevaa työtä ajatellen. Esityksen mukaan ja korvataan esityksen ja perusteluiden osalta toisessa kappaleessa oleva kustannustoiminta termillä julkaisutoiminta. Palvelukeskuksen johtajan esittely 5 Kirkkomuseon säätiön erovuoroisten jäsenten valitseminen Säätiön hallituksen erovuoroisia jäseniä ovat Kari Kotkavaara ja Pentti Belinskij. Säätiön sääntöjen mukaan kirkollishallitus valitsee hallituksen jäsenet. Valitaan toiselle kaudelle FT, kirkkotaiteen historian dosentti, Åbo Akademin taidehistorian lehtori Kari Kotkavaara ja kirkolliskokouksen talousvaliokunnan jäsen, opetusneuvos Pentti Belinskij. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen johtajan esittely 6 Museon lisäselvitys (Liite6 a-b) Kirkollishallitus on kokouksessaan pyytänyt kirkkomuseon säätiöltä lisäselvityksiä museon talouteen liittyen vuoden loppuun mennessä. Säätiö on ilmoittanut kirjeessään , että se antaa selvityksen helmikuun istuntoon. Museon tilanteeseen liittyvä taustamuistio on liitteenä 6 c. Kirkkomuseon lisäselvitys talouden ja toiminnan suunnitelmista merkitään tiedoksi. Kirkollishallitus toteaa, että huhtikuussa avattava kirkkomuseo on suurten taloudellisten haasteiden edessä. Henkilöstön toimenkuvien tarkistukset, työaikojen ja aukiolojen muutokset, haetut avustukset sekä tehostetut markkinointitoimet voivat tasapainottaa taloutta. Kirkollishallitus toivoo, että museon talouden kehityksestä raportoidaan kirkollishallituksen syyskuun istunnossa.

19 Perustelut: Kirkolliskokous on talousarviossa vahvistanut kirkkomuseon säätiölle maksettavan avustuksen määrän vuodelle Säätiö hallinnoi kirkon omistamaa omaisuutta ja osapuolten kesken on voimassa oleva vuoteen 2017 jatkuva yhteistoimintasopimus sekä pitkäaikainen vuokrasopimus museon käytössä olevista tiloista. Vaikka säätiö on oma itsenäinen oikeushenkilö, niin kirkollishallitus edellä mainittuun pitkäaikaiseen yhteistyöhön liittyen ja perustuen edellyttää, että säätiö antaa kirkollishallitukselle tarvittavat selvitykset säätiön talouden kehityksestä. Esityksen mukaan ja kirkollishallitus pyytää, että museon talouden kehityksestä raportoidaan kirkollishallituksen syyskuun istunnossa. Palvelukeskuksen johtajan esittely 7 Kirkon sijoituspolitiikan toteuttaminen Kirkon sijoituksia hoitanut taloudenhoitaja jäi eläkkeelle Kirkollishallitus käsitteli kokouksessaan sijoituspolitiikan periaatteita ja päätti, että eri instrumentteja on oltava riittävästi ja että sijoittamisen rajat ja raportointi kuvataan seuraavaan istuntoon. Kirkollishallitus päätti, että kun isommista muutoksista on kyse, silloin konsultoidaan valittavaa sijoitusasiantuntija ryhmää. Sijoitusryhmään valitaan ekonomi Hannu Mikkola ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Viljakainen. Ryhmää konsultoidaan tarvittaessa, mikäli merkittäviä muutoksia sijoituksiin on tarpeen tehdä. Sijoittamisen tuloksista kirkollishallitus saa raportin kaksi kertaa vuodessa kesäkuun ja marraskuun istunnoissa. Muutoin sijoitusraportit tulevat palvelukeskuksen johtajalle kuukausittain. Tämän lisäksi yhteistyökumppanin edustaja raportoi tilanteesta palvelukeskuksen johtajalle vähintään kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. Sijoittamisen tavoite tuotolle on viisi prosenttia vuodessa, mikä määrittelee toimenpiteitä. Tulostavoitteeseen pyritään siten, että salkku hajautetaan tehokkaasti maantieteellisesti ja eri toimialoihin. Tällä tavoin riskiä voidaan vähentää ja hajauttaa. Sijoittamisessa huomioidaan eettisyys ja vastuullisuus. Perustelut: Sijoitusryhmään esitetyillä asiantuntijoilla on osaamista sijoittamiseen, liiketoimintaan sekä talouden seurantaan ja kehittämiseen liittyen. Mikkola on lisäksi toiminut kirkon tilintarkastajana. Sijoittamisen tuoton tarkasteltu kirkollishallituksen tasolla on tarkoituksenmukaista tehdä pitkällä aikavälillä kurssivaihteluiden takia. Sijoittamista hoitava yhteistyökumppani seuraa tilannetta asiantuntijana ja raportoi niistä lyhyellä aikavälillä palvelukeskuksen johtajalle sekä tekee esityksiä toimenpiteistä. Ratkaisuja on voitava toteuttaa tarvittaessa nopeastikin, toimenpiteitä ohjaa asetettu viiden prosentin tuottotavoite. Tällä hetkellä aktiivisen sijoitustoiminnan kohteena olevista sijoituksista koroissa on noin 42 prosenttia ja erilaisissa hyvin hajautetuissa yrityslainoissa vähän yli puolet varoista. Yrityslainat on hajautettu

20 suomalaisiin ja kansainvälisiin osakkeisiin. Salkkua on hoidettu niin, että sijoituksia on tehty tilanteesta riippuen koron ja osakemarkkinoiden välillä. Yrityslainoista on valikoitu sellaisia, joiden vuotuinen kuponkituotto on tiedossa. Tämä on pienentänyt riskiä mutta silti tuottanut vuosittain yli viisi prosenttia. Yhteistyökumppanin kautta sijoittamisessa huomioidaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Sijoitustoiminnassa huomioidaan ympäristö-, yhteiskunta- ja sijoituskohteena olevien yritysten hyvään hallintotapaan liittyvät seikat. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen lakimiehen esittely 8 Joensuun ortodoksisen seurakunnan leiman vahvistaminen Suomen ortodoksisessa kirkossa ja sen seurakunnissa käytettävien leimojen vahvistamista koskevat säännökset on kumottu. Kirkollisten leimojen käyttö ei ole enää pakollista kirkossa ja seurakunnissa. Kirkollishallitus valvoo, että käytössä olevat leimat ovat hyvän kirkollisen tavan ja perinteen mukaisia ja tämän vuoksi kirkollishallitus vahvistaa kirkossa ja sen seurakunnissa uudet leimat ennen niiden käyttöönottoa. Joensuun ortodoksinen seurakunta on pyytänyt uuden leiman vahvistamista. Liite 8. Joensuun ortodoksisen seurakunnan uutta leimaa voidaan pitää hyvän kirkollisen tavan ja perinteen mukaisena ja tämän vuoksi kirkollishallitus vahvistaa leiman käyttöön otettavaksi. Asia siirretään hiippakunnan päätettäväksi. Palvelukeskuksen lakimiehen esittely 9 Taipaleen ortodoksisen seurakunnan leiman vahvistaminen Suomen ortodoksisessa kirkossa ja sen seurakunnissa käytettävien leimojen vahvistamista koskevat säännökset on kumottu. Kirkollisten leimojen käyttö ei ole enää pakollista kirkossa ja seurakunnissa. Kirkollishallitus valvoo, että käytössä olevat leimat ovat hyvän kirkollisen tavan ja perinteen mukaisia ja tämän vuoksi kirkollishallitus vahvistaa kirkossa ja sen seurakunnissa uudet leimat ennen niiden käyttöönottoa. Taipaleen ortodoksinen seurakunta on pyytänyt uuden leiman vahvistamista. Liite 9.

SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON HIIPPAKUNTAKESKEINEN HALLINTOMALLI 15.4.2015

SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON HIIPPAKUNTAKESKEINEN HALLINTOMALLI 15.4.2015 SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON HIIPPAKUNTAKESKEINEN HALLINTOMALLI 15.4.2015 1. Taustaa Vuoden 2014 kirkolliskokous käsitteli kirkon hallinnon kehittämistä. Asian taustalla on viimeisin, vuonna 2009 alkanut

Lisätiedot

KOHTI SEURAKUNTIA YHDISTÄVÄÄ TOIMINTATAPAA HIIPPAKUNNAN OHJAUKSESSA

KOHTI SEURAKUNTIA YHDISTÄVÄÄ TOIMINTATAPAA HIIPPAKUNNAN OHJAUKSESSA 2.6.2015 KOHTI SEURAKUNTIA YHDISTÄVÄÄ TOIMINTATAPAA HIIPPAKUNNAN OHJAUKSESSA 1. Taustaa Vuoden 2014 kirkolliskokous käsitteli kirkon hallinnon kehittämistä. Asian taustalla on viimeisin, vuonna 2009 alkanut

Lisätiedot

Kirkollishallituksen istunto 22.11.2015 Pöytäkirja ***

Kirkollishallituksen istunto 22.11.2015 Pöytäkirja *** Kirkollishallituksen istunto 22.11.2015 Pöytäkirja Aika: 22.11.2015 klo 18.30 19.50 Paikka: Valamon luostari, Trapesa Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Ambrosius, metropoliitta Elia,

Lisätiedot

Kirkollishallituksen istunto 2.6.2015 Pöytäkirja

Kirkollishallituksen istunto 2.6.2015 Pöytäkirja Kirkollishallituksen istunto 2.6.2015 Pöytäkirja Aika: 2.6.2015 klo 13.00 15.45. Paikka: Kirkollishallituksen istuntosali, Karjalankatu 1, Kuopio Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Ambrosius,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Keskusrahastotyöryhmän raportti 13.5.2014 - täydennys raporttiin 23.9.2013

Keskusrahastotyöryhmän raportti 13.5.2014 - täydennys raporttiin 23.9.2013 Keskusrahastotyöryhmän raportti 13.5.2014 - täydennys raporttiin 23.9.2013 Timo Mäkirinta, puheenjohtaja Niilo Pellonmaa Hannu Mikkola Sirpa Koriala, sihteeri 1. Toimeksianto Vuoden 2012 kirkolliskokoukselle

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013 17 15 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 8.4.2013 15 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 10.5.2011 klo 17.00 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Haapala Heikki jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen työjärjestys

Ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen työjärjestys Ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen työjärjestys Kirkollishallitus on ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 165 :n (134/98) nojalla laatinut näin kuuluvan työjärjestyksen: 1 luku.

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

Ortodoksisen kirkon taloudesta

Ortodoksisen kirkon taloudesta Ortodoksisen kirkon taloudesta Mietintö Suomen ortodoksien kirkon hallinnon kehittämistyöryhmän raporttiin liittyen Työryhmä Anja Lindström ja Veikko Halonen Kirkollishallituksen kollegio on istunnossaan

Lisätiedot

*** Toimistopäällikön esittely 1 Keskusrahaston vuoden 2015 talousarvio ja vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman linjaukset

*** Toimistopäällikön esittely 1 Keskusrahaston vuoden 2015 talousarvio ja vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman linjaukset Kirkollishallituksen istunto 14.10.2014 Pöytäkirja Aika: 14.10.2014 klo 13.00-17.30 Paikka: Kirkollishallituksen kokoustilat, Karjalankatu 1, Kuopio Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 3/ 2013 13.3.2013. Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 3/ 2013 13.3.2013. Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 Aika Keskiviikko 13.3.2013 klo 18.30 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen Raimo Honkanen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

LOHTAJAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU/ASIALISTA 4/2015 Seurakuntaneuvosto 1 (4) AIKA Sähköpostikokous alkaa su 19.4. ja päättyy ti 21.4.2015 klo 16.

LOHTAJAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU/ASIALISTA 4/2015 Seurakuntaneuvosto 1 (4) AIKA Sähköpostikokous alkaa su 19.4. ja päättyy ti 21.4.2015 klo 16. LOHTAJAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU/ASIALISTA 4/ Seurakuntaneuvosto 1 (4) AIKA Sähköpostikokous alkaa su 19.4. ja päättyy ti 21.4. klo 16. PAIKKA Sähköposti KOKOUSASIAT 32 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 MEILAHDEN SEURAKUNTA ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 1. Johtamisjärjestelmän kuvaus ja seurakuntatyön perusrakenne 2. Organisaatiorakenne: tiimit, vastuuryhmät ja johtoryhmä 3. Tiimin, tiimivastaavan, vastuuryhmän

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

TÖÖLÖN SEURAKUNNAN VERKKOPÖYTÄKIRJA 5/2014 [1] SEURAKUNTANEUVOSTO

TÖÖLÖN SEURAKUNNAN VERKKOPÖYTÄKIRJA 5/2014 [1] SEURAKUNTANEUVOSTO TÖÖLÖN SEURAKUNNAN VERKKOPÖYTÄKIRJA 5/2014 [1] Aika 4.6.2014 Paikka Läsnä Seurakuntakoti, Runeberginkatu 39 A Naukkarinen Auvo, puheenjohtaja Akaan-Penttilä Aulikki Hirvonen-Nurmi Katri Kiviluoto Hilkka

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA

ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA SEURAKUNNAN VALTUUSTO / Valtuuston II varsinainen kokous 2007 PÖYÄKIRJA Aika: ke 14.11.2007 klo 16.30 18.55 Paikka: Seurakuntatalo, Ilomantsi Läsnä: Ioannis Lampropoulos,

Lisätiedot

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua.

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua. HÄMEENLINNAN ELÄKKEENSAAJAT RY Taloussääntö Yleisiä määräyksiä 1 Yhdistyksen hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöstä tehtäessä on noudatettava yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen

Lisätiedot

Kantelut Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan menettelystä

Kantelut Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan menettelystä ANONYMISOITU PÄÄTÖS 07.11.2012 Dnro OKV/1273/1/2011 OKV/1329/1/2011 OKV/111/1/2012 1/6 ASIA Kantelut Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan menettelystä KANTELUT Oikeuskanslerinvirastoon on saapunut kolme

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Johdon konsultti Tuovi Haikala on estynyt osallistumaan kokoukseen.

Johdon konsultti Tuovi Haikala on estynyt osallistumaan kokoukseen. Kirkollishallituksen istunto 13.5.2014 Pöytäkirja Aika: 13.5.2014 klo 13.00 Paikka: Kirkollishallituksen kokoustilat, Liisankatu 29, Helsinki Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Ambrosius,

Lisätiedot

Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain

Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain Kirkkovaltuuston 8.6.2010 päätöksiä 6 VUODEN 2009 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN YLITYSOIKEUS Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain Vuoden 2009 talousarvion käyttötalousosassa oli budjetoitu toimintatuloihin

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 11/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 23. päivänä marraskuuta 2011

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 11/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 23. päivänä marraskuuta 2011 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 11/2011 KOKOUSAIKA keskiviikkona 23. päivänä marraskuuta 2011 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA seurakuntatalo, takasali Markku Huttunen Erkki Huuskonen 146 153 Tuula Kaitila-Juntunen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2015 15

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2015 15 YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2015 15 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Tiistaina 19.5.2015 klo 18-19.20 Paikka Bäckman Läsnä Haaga Taru Haapakoski Paula, poissa Hannula Sirpa Hautala Jukka Herranen-Somero

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto 17.01.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 26.01.2011

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto 17.01.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 26.01.2011 MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikko klo 18.30 20.45 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen

Lisätiedot

Toimintar yhmän työjärjestys

Toimintar yhmän työjärjestys SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIAN TOIMINTARYHMÄ Toimintar yhmän työjärjestys 1. Yleistä Sopimuksessa Suomen luontokeskus Haltian toiminnan järjestämisestä ('Toimintasopimus ") sopijaosapuolet sopivat keskinäisestä.

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/2011 SEURAKUNNAN NEUVOSTO

ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/2011 SEURAKUNNAN NEUVOSTO 1 ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/2011 SEURAKUNNAN NEUVOSTO Seurakunnan neuvoston kokous Aika 13. syyskuuta 2011 klo 16.00-16.45 Paikka Läsnä Sonkaja tsasounassa isä Ioannis Lampropoulos,

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 VASTUUNJAKO TALOUSASIOISSA... 3 2.1 Seuran vuosikokoukset... 3 2.2 Seuran johtokunta... 3 2.3 Seuran joukkueet... 4 2.3.1 Joukkueen taloudenhoitajan

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SEURAKUNNAN NEUVOSTO. 70 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, työjärjestyksen hyväksyminen

ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SEURAKUNNAN NEUVOSTO. 70 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, työjärjestyksen hyväksyminen 1 ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SEURAKUNNAN NEUVOSTO Seurakunnan neuvoston kokous Aika 18. marraskuuta 2014 klo 16.00 Paikka Läsnä Seurakuntatalo, Mantsintie 7 Ilomantsi isä Ioannis

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 Kirkkoneuvosto 17.4.2012. Kiukkonen Sirpa jäsen Lintumäki Aki varajäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 Kirkkoneuvosto 17.4.2012. Kiukkonen Sirpa jäsen Lintumäki Aki varajäsen Aika 17.4.2012 klo 17.30 18.30 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Heikki Haapala jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Lintumäki Aki varajäsen Pihkala Isto jäsen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/2013 4.6.2013 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PÖYTÄKIRJA 4/2013 4.6.2013 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2013 4.6.2013 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- SIVU 30 ILMOITUSASIAT 2 31 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön 630/2015 163 Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille 2015-2018 Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle,

Lisätiedot

VAALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(6) Kirkkovaltuusto 1/16 Aika Tiistai 9.2.2016 kello 17.00 18.25

VAALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(6) Kirkkovaltuusto 1/16 Aika Tiistai 9.2.2016 kello 17.00 18.25 VAALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(6) Aika Tiistai 9.2.2016 kello 17.00 18.25 Paikka Pieni seurakuntasali, Järvikyläntie 3 Vaala Äänestänyt: Hpk KK Läsnä Bisi Eeva jäsen X X e Haapavirta Katri jäsen, poissa

Lisätiedot

Hallinnonkehittämisryhmän loppuraportti 2014 24.8.2014

Hallinnonkehittämisryhmän loppuraportti 2014 24.8.2014 1 Hallinnonkehittämisryhmän loppuraportti 2014 24.8.2014 Sisällys 1 Tiivistelmä ja toimenpide-ehdotukset 2 2 Kirkon hallinnonkehittämistyö 4 2.1 Työryhmät vuosina 1998 2011.. 4 2.2 Nykyinen hallinnonkehittämisryhmä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalon kerhohuone. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Tervetuloa!

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 1/2016 Seurakuntaneuvosto 14.1.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 14.1.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, srksali 2 Kustaantie 22,

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Kirkollishallituksen istunto 5.9.2014 Pöytäkirja. *** Palvelukeskuksen johtajan esittely 1 Kirkon kiinteistöpäällikön määräaikainen toimi

Kirkollishallituksen istunto 5.9.2014 Pöytäkirja. *** Palvelukeskuksen johtajan esittely 1 Kirkon kiinteistöpäällikön määräaikainen toimi Kirkollishallituksen istunto 5.9.2014 Pöytäkirja Aika: 5.9.2014 klo 13.00 Paikka: Kulttuurikeskus Sofian kokoustilat, Vuosaari, Helsinki Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Ambrosius,

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

kirkkoherra Markku Salminen, palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala

kirkkoherra Markku Salminen, palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala Kirkollishallituksen istunto 5.9.2014 Pöytäkirja Aika: 5.9.2014 klo 13.00 Paikka: Kulttuurikeskus Sofian kokoustilat, Vuosaari, Helsinki Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Ambrosius,

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

LAUSUNTO JA SELVITYS PERHETYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ ULKOISELLA HAULLA

LAUSUNTO JA SELVITYS PERHETYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ ULKOISELLA HAULLA Tarvasjoen kunnanhallitukselle 08.04.2014 LAUSUNTO JA SELVITYS PERHETYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ ULKOISELLA HAULLA Tarvasjoen kunnanhallitus on 31.3.2014 89 pyytänyt lausunnon ja selvityksen perhetyöntekijän

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

LAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto 23.04.2013

LAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto 23.04.2013 46 KOKOUSAIKA Tiistaina 23.4.2013 klo 19.00 20.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä jäsenet: Lemettinen Maiju Haukkala Pentti Hietala Heikki Kangasluoma Pentti Koskiahde Markku Kuntsi

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

1 SEURAN ORGANISAATIO JA PÄÄTÖKSENTEKO

1 SEURAN ORGANISAATIO JA PÄÄTÖKSENTEKO 1 SEURAN ORGANISAATIO JA PÄÄTÖKSENTEKO Seurassa päätösvaltaa käyttää seuran sääntömääräinen yleinen kokous. Noormarkun Koitossa yleinen kokous on syksyllä ja keväällä. Toimeenpanevana elimenä on johtokunta.

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot