Kirkollishallituksen istunto Pöytäkirja

Transkriptio

1 Kirkollishallituksen istunto Pöytäkirja Aika: klo Paikka: Kirkollishallituksen istuntosali, Karjalankatu 1, Kuopio. Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Ambrosius, metropoliitta Elia, piispa Arseni, kirkkoherra Timo Tynkkynen, nunna Elisabet, käräjätuomari Heikki Piiroinen ja johdon konsultti Tuovi Haikala. Esittelijät: Este: palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala ja palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala (sihteeri). kirkkoherra Markku Salminen ja kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov. Palvelukeskuksen johtajan esittely 1 Vuoden 2014 kirkolliskokouksen päätökset ja toimenpiteet Asiat on tässä listattu kirkolliskokouksen pöytäkirjan (liite 1 a) järjestyksen mukaisesti. Asia 4. Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2013 Kirkolliskokous vahvisti kirkon keskusrahaston vuoden 2013 tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen. Perusteluissaan kirkolliskokous toteaa tyydytyksellä, että kirkon talous on tasapainossa. Kate ennen sijoituseriä on euroa ja riittää kattamaan poistot sekä suurimman osan lainanlyhennyksestä. Budjetti on toteutunut hyvin. Sekä toimintatuotot että -kulut ovat hieman budjetoitua pienemmät. Tämä osoittaa, että kirkon taloutta on hoidettu huolellisesti ja budjettikuri on pitänyt. Selkeä parannus entiseen on se, että sijoitustoiminnan tuottoja ei ole käytetty toiminnan rahoittamiseen. Suurimmat ylitykset ovat keskustalon kuluissa ja julkaisutoiminnassa, mutta nämä olivat ennakoitavissa. Tulopuolella suurin ylitys on sijoitustoiminnan tuotoissa.

2 Perusteluissaan kirkolliskokous kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kirkkomuseon korjaushankkeessa kirkollishallitus ei kaikilta osin noudattanut kirkolliskokouksen päätöksiä. Kirkolliskokous yhtyy tilinpäätöksen esitykseen, että ylijäämä ,13 euroa kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Merkitään tiedoksi. Kirkollishallitus toteaa, että kirkkomuseon tilaremontin loppuselvitys on tarkastettu Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän tarkastajan toimesta. Tilaremonttia varten kirkollishallitus on kokouksessaan palkannut rakennuttajakonsultin, jonka tehtävät ovat pääpiirteissään olleet samat kuin vuoden 2012 kirkolliskokouksen edellyttämällä ylimääräisellä valvojalla. Päällekkäisen työn ja ely-keskuksen suorittaman tarkastuksen takia kirkollishallitus ei katsonut tarkoituksenmukaiseksi käyttää varoja ylimääräiseen valvontaan. Kirkollishallitus toteaa, että Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiöltä saadun esityksen mukaisesti kirkollishallitus päätti kokouksessaan , että säätiön vuokranmaksukyvyn heikkenemisen takia kirkko ei peri vuokraa käytössä olevista toimistotiloista ajalla Perusteluna päätökselle on ollut se, että kirkolliskokous ja kirkollishallitus ovat useaan otteeseen kiinnittäneet huomiota museon pitkää kiinnioloon. Museon toiminnan ja talouden elpymisen kannalta on erittäin tärkeää, että museo saadaan avatuksi mahdollisimman nopeasti ja toiminta sekä tilat kokonaisuudessaan tuottavaan käyttöön. Samaa tarkoitusta varten kirkollishallitus on antanut museosäätiölle mahdollisuuden avustusennakkoon yhteistoimintasopimukseen perustuen. Museo on käyttänyt ennakkoa vuoden 2014 loppuun mennessä noin euroa. Kyseessä ei ole ylimääräinen avustus vaan annettu avustusennakko, joka vähentää vastaavasti vuoden 2015 avustusmäärää. Esityksen mukaan. Kirkollishallitus kiinnittää tulevaisuudessa huomiota tehtyjen päätösten perusteluihin. Asia 5. Tietoja kirkon toiminnasta ja strategian toteutumisesta vuonna 2013 Kirkolliskokous esitti kehittämisehdotuksia kirkon toiminnasta ja strategian toteutumisesta kertovaan raporttiin. Kirkolliskokouksen mukaan numeerisen tiedon lisäksi tarvitaan sisällöllistä arviointia siitä, miten strategian tavoitteita on saavutettu. Kyselyssä mainitsemattomia strategian painopistealueita pitäisi pystyä kuvaamaan ja sekä kyselyä että raporttia voisi tiivistää koskemaan strategian näkökulmasta oleellisia asioita. Kirkolliskokouksen mukaan kirkollishallituksen pitää ohjeistaa seurakuntia keräämään vain oleelliset tiedot ja hyödyntämään jo olemassa olevia tilastoja. Tulosten luotettavuutta pitää parantaa. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että kahtena vuotena käytössä ollut malli on todettu puutteelliseksi eikä se tuo tarpeeksi selkeästi esiin oleellisia strategian toteutumista kuvaavia asioita. Lisäksi kirkolliskokous toteaa, että nykyisen kaltainen raportti ei palvele sille asetettuja tavoitteita sen paremmin seurakuntien kuin kirkon näkökulmasta. Tältä osin kyselyä tulisi uudistaa ja keventää.

3 Merkitään tiedoksi. Raportointia kehitetään kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti yhteistyössä strategin toteutumista seuraavan työryhmän kanssa. Esityksen mukaan. Asia 13. Esitys kirkolliskokoukselle kirkollishallitukselle myönnettävistä takaus- ja lainanantovaltuuksista Kirkolliskokous hylkäsi kirkollishallituksen esityksen kirkollishallituksen takauksien anto- ja luottojen myöntövaltuuksista. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous katsoo, että kirkon, seurakuntien, luostarien ja muiden yhteisöjen on noudatettava hyvän taloudenhoidon perusteita, joista yhtenä on ennakoitavuus. Seurakuntien ja muiden yhteisöjen tulee voida ennakoida normaalit rahantarpeensa siten, että takauskysymykset voidaan käsitellä vuosittaisessa kirkolliskokouksessa. Mikäli sattuisi äkillinen ja suurta rahantarvetta edellyttävä katastrofi, on mahdollisuus ylimääräisen kirkolliskokouksen koolle kutsumiseen. Voidakseen asiallisesti käsitellä seurakuntien, luostarien ja yhteisöjen perusparannustarpeita kirkolliskokous ja sen talousvaliokunta tarvitsevat perusteelliset tiedot tilanteesta hyvissä ajoin ennen kirkolliskokousta. Sikäli, kun kirkolliskokous päättää antaa lainatakauksia, edellytetään takausta pyytävältä taholta asialliset tulo- ja menoarviot ja lainanhoitosuunnitelmat. Kirkolliskokous katsoo erikseen, että kirkon ei ole syytä ryhtyä pankkitoimintaan, ts. lainanantoon. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous viittaa lisäksi lakivaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan ortodoksisella kirkolla ei ole muodollista vastuuta seurakuntien velvoitteista. Vastuu veloista kuuluu sille, jolla on verotusoikeus, ts. seurakunnille. Kirkolle vastuu voi tulla välillisesti, mikäli kirkollishallitus on hyväksynyt kyseisen investoinnin. Muiden yhteisöjen sitoumuksista kirkolla ei ole juridista vastuuta. Merkitään tiedoksi. Lainan takauksia tarvitsevien seurakuntien, luostarien ja yhteisöjen tulee toimittaa talousvaliokunnalle tiedot tilanteesta huhtikuun loppuun mennessä. Merkitään tiedoksi. Niissä poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa seurakunta, luostari tai yhteisö tarvitsee lainan takausta, tulee tiedot toimittaa kirkollishallitukselle huhtikuun loppuun mennessä. Asia 15. Keskusrahastotyöryhmän raportti Kirkolliskokous päätti, että keskusrahastotyöryhmän raportin suositukset hyväksytään mutta keskusrahastomaksun pohjana ovat jatkossakin sekä verotulokertymä että kiinteistö- ja pääomatulot. Kiinteistötulojen bruttosumman sijasta kuitenkin ryhdytään käyttämään nettotuloja täysimääräisenä.

4 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan keskitettyyn taloushallintoon pyritään pääsemään vapaaehtoisuuden pohjalta verkottumisen avulla ja seurakuntien tarpeiden pohjalta. Yhteiset taloushallinnon ohjelmat edellytetään kaikilta. Kirkolliskokous päätti, että erillistä talouden selvitysryhmää ei tässä vaiheessa perusteta. Heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville seurakunnille voidaan edelleen myöntää toiminta-avustuksia. Mikäli toiminta-avustusten tarve alkaa olla jatkuvaa, edellytetään auditointia ja selkeää toimintaohjelmaa tilanteen korjaamiseksi. Peruskorjausavustuksia voidaan edelleen myöntää. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous katsoo, että koska keskusrahastomaksu on veronluontoinen maksu, tasapuolisuuden vuoksi maksua on kannettava kaikista tuloista. Jotta seurakuntia kannustetaan pitämään huolta kiinteistömassastaan, maksu kohdistetaan jatkossa kiinteistöjen nettotuloihin. Tämä edellyttää kunnollisten tilahallintaohjelmien käyttöä. Kirkolliskokous toteaa, että lakivaliokunnan lausunnon mukaan lainmuutos siten, että keskitetty taloushallinto tulisi seurakunnille pakolliseksi, on säädösteknisesti varsin yksinkertainen, mutta muutoksen voimaan tulo kestäisi ainakin kolme vuotta. Sen takia pidetään parempana kehittää järjestelmää vapaaehtoisuuden ja seurakuntien omien resurssien pohjalta. Jotta konsernikirjanpitoon voidaan joustavasti siirtyä, edellytetään kaikilta yhteisten taloushallinto-ohjelmien käyttöä. Kirkolliskokouksen mielestä erillistä taloushallinnon selvitysryhmää ja puskurirahastoa ei tässä vaiheessa tarvita. Asiaa voidaan tarkastella uudelleen, kun hallintoa koskevat ratkaisut on tehty. Raportissa esitetyt pitkän aikavälin toimenpide-ehdotukset kustannustehokkaammat yksiköt, kehysbudjetointi konsernitasolla, kustannussäästötavoitteet keskushallinnolle, ajantasaiset säädökset ja varautuminen muutoksiin ovat kirkolliskokouksen mielestä hyväksyttävissä. Toimistopäällikkö yhdessä palvelukeskuksen johtoryhmän kanssa valmistelee vuoden 2015 kirkolliskokoukselle esityksen keskusrahastomaksun veroprosentin suuruudesta sekä esityksen kirkkojärjestykseen tarvittavien kohtien muutoksesta liittyen raportissa esitettyyn kiinteistötulojen pääomatulon nettotulomäärään. Luostarit vapautetaan keskusrahastomaksusta, koska keskusrahastomaksulla katettavia eläkkeitä ei luostareissa ole. Luostarit eivät myöskään voi saada keskusrahastosta myönnettäviä peruskorjausavustuksia. Muutos tarkoittaa lainsäädännön muuttamista näiltä osin. Taloustoimisto ohjeistaa seurakuntia kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti ja edellyttää seurakuntia siirtymään yhteisiin taloushallinnon ohjelmiin. Seurakuntien tarpeiden pohjalta rakentuvia yhteistyöneuvotteluja taloushallinnon yhtenäistämiseksi jatketaan niiden kolmen seurakunnan kanssa, jotka eivät kokonaisuudessaan vielä toimi kirkon taloustoimiston asiakkaina. Toiminta-avustukset ja peruskorjausavustukset säilytetään keskushallinnon taloussuunnitelmissa. Vuodesta 2017 alkaen toiminta-avustusten edellytyksenä on auditointi sekä toimintaohjelma niissä seurakunnissa, jotka ovat saaneet toiminta-avustusta kolmen tai useamman edeltävän vuoden aikana. Kirkollishallitus toteaa, että keskusrahastotyöryhmän raportissa esitetyistä pitkän aikavälin toimenpideehdotuksista kustannussäästötavoitteet sekä varautuminen taloudellisiin muutoksiin tuodaan vuoden 2015 kirkolliskokouksella. Periaatteet on käsitelty kirkollishallituksen istunnossa sekä tehty

5 esitys muutoksiin varautumisesta. Keskusrahastotyöryhmän raportin mukaan kustannussäästöjen linjaukset ja varautumissuunnitelma tulee valmistella kirkolliskokoukselle. Raportissa esillä olleet kustannustehokkaammat yksiköt ja ajantasaiset säädökset tulevat huomioon otettaviksi hallinnon kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden ja linjausten yhteydessä. Kehysbudjetointi konsernitasolla aloitetaan soveltuvin osin vuodesta 2016 alkaen ja kokonaisuudessaan kun yhtenäiset taloushallinnon ohjelmat ovat käytössä kaikissa seurakunnissa. Budjetointi tuodaan tiedoksi kirkolliskokoukselle. Perustelut: Kirkkolain 38 :n mukaan luostarit ja seurakunnat suorittavat kirkon keskusrahastoon vuosittain maksuja tuloverolain (1535/1992) mukaisesta pääomatulostaan kirkolliskokouksen vahvistaman osuuden; kirkkojärjestyksessä voidaan säätää, että tietyt pääomatulon lajit otetaan keskusrahastomaksua määrättäessä huomioon vain osittain. Vuoden 2014 kirkolliskokous päätti muuttaa keskusrahastomaksun perusteen keskusrahastotyöryhmän esityksen mukaan prosenttipohjaiseksi mutta sisällyttää maksupohjaan sekä verotulokertymän että kiinteistö- ja pääomatulot. Kiinteistötulojen bruttosumman sijasta kirkolliskokous päätti, että nettotuloja ryhdytään käyttämään täysimääräisenä. Kirkolliskokous päätti, että mikäli toiminta-avustusten tarve alkaa olla jatkuvaa, edellytetään auditointia ja selkeää toimintaohjelmaa tilanteen korjaamiseksi. Esityksen mukaan. Asia. 9. Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperintöstrategia Kirkolliskokous hyväksyi Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperintöstrategian seuraavassa muodossa: SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON KULTTUURIPERINTÖSTRATEGIA Mitä Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperintö on? Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperintö koostuu aineellisesta ja aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Aineellista kulttuuriperintöä ja osa kulttuuriympäristöä ovat kirkolliset rakennukset kuten kirkot, luostarit, pappilat, hautausmaat, monumentit ja laajemmat kirkolliseen kulttuuriin liittyvät alueet. Lisäksi aineellista kulttuuriperintöä ovat yhä kirkon, luostarien, seurakuntien ja hiippakuntien käytössä oleva irtain omaisuus, sekä museokokoelmissa oleva, kansalliseksi kulttuuriomaisuudeksi määritelty aineisto, joka on pääosin Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Kansallismuseon, Kansallisgallerian, Pohjois- Karjalan museon ja Joensuun taidemuseon kokoelmissa sekä yksityisomistuksessa. Kirkollisten esineiden ja taideteosten lisäksi Suomen ortodoksisen kirkon aineelliseen kulttuuriperintöön sisältyy arkistoja ja kirjastoja. Suomen ortodoksisen kirkon aineettomaan kulttuuriperintöön kuuluvat esimerkiksi jumalanpalveluselämä, kirkkomusiikki, kirkolliset juhlat niihin liittyvine perinteineen, ristisaatot ja ortodoksinen tapakulttuuri.

6 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatuksena on ortodoksisen kulttuuriperinnön suunnitelmallinen ja hallittu suojelu, säilyttäminen ja siirtäminen jälkipolville. Laissa ortodoksisesta kirkosta kirkon tehtäväksi määritellään, että se palvelee ihmisiä pyhien toimitusten, ortodoksisen kasvatuksen ja opetuksen, diakonia- ja hyväntekeväisyystyön sekä ortodoksisen kirkon perinteeseen perustuvan muun toiminnan kautta. Oman aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilyttäminen, vaaliminen ja siirtäminen tuleville sukupolville kuuluvat kirkon kasvatus- ja opetustyön sekä muun perinteeseen liittyvän toiminnan piiriin. Jo kirkon strategiassa on lueteltu monia kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyviä näkökohtia, vaikka kulttuuriperintöä ei siinä erillisenä käsitteenä mainita. Tavoitteena on kirkon kulttuuri-identiteetin ja perinnetietouden lisääminen, kulttuuriperintötyön ammatillisen osaamisen korkea taso sekä toimintaperiaatteiltaan selkeä ja eettinen yhteistoiminta kulttuuriperintötyön eri organisaatioiden kanssa. Kirkollishallitus tai sen valtuuttama taho hoitaa sille kuuluvat viranomaistehtävät asiantuntevasti ja tasapuolisesti ja toimii kulttuuriperintöalalla yhteiskunnallista kehitystä seuraten, ennakoiden ja muutostarpeisiin reagoiden sekä kirkon etua valvoen. Se välittää avoimesti tietoa kirkon kulttuuriperinnöstä ja on aktiivisesti läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kirkollishallitus tukee seurakuntia antamalla asiantuntevaa apua. Kirkon talousarviossa määritellyissä puitteissa seurakunnat voivat saada taloudellisia resursseja kulttuuriperintötyöhön liittyvien käytännön toimien toteuttamiseen. Myös kirkon kentällä kulttuuriomaisuuden arvostaminen ja hoitotoimenpiteet ovat itsestään selviä. Strategian arvot Kirkon aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä kunnioitetaan pyhyyden ja kirkon perustehtävän välittäjänä ja palvelijana. Kirkon kulttuuriperintö ymmärretään identiteettiä rakentavana voimavarana ja osana yhteistä kansallista kulttuuriperintöä, joka tulee siirtää vastuullisesti tuleville sukupolville. Arvostetaan kirkollisen kulttuurin eri muotoja, monikulttuurisuutta ja monikielisyyttä. Toimenpiteet Ennen vuotta 1917 rakennetut kirkkorakennukset on suojeltu, ja lain nojalla kirkollishallitus voi määrätä myös uudemmat rakennukset suojeltaviksi seurakunnan tai Museoviraston aloitteesta (Laki ortodoksisesta kirkosta 116 ). Kun lakia Suomen ortodoksisesta kirkosta seuraavan kerran muokataan, pykälässä 116 sana kirkko muutetaan muotoon kirkollinen rakennus. Kaikkien kirkollisten rakennusten remonttien ja muutostöiden yhteydessä seurakunnan on huomioitava rakennusten kulttuuriarvot. Tarvittaessa seurakunnan on oltava yhteydessä kirkollishallitukseen ja sen nimeämiin asiantuntijoihin mahdollisten kulttuuriarvojen suojelemiseksi. On suositeltavaa pyytää lausunto myös Museovirastolta.

7 Seurakunnat ja luostarit velvoitetaan laatimaan pelastussuunnitelman rinnalle kriisinhallintasuunnitelma aineellisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Suunnitelmien laadintaan antaa ohjeet kirkollishallitus. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on keskeinen toimija ortodoksisen kirkon aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön kerääjänä, säilyttäjänä ja suojelijana. Yksi keskeinen työmuoto tulee olemaan digitaalisen tietokannan luominen. Vaikka kulttuuriperintötyö on tärkeää, se ei kuitenkaan ole kirkon ydintoimintaa. Siksi kirkkomuseosäätiön tulee ponnistella aktiivisesti kirkon ulkopuolisen rahoituksen löytämiseksi tätä työtä varten. Seurakunnille tarjotaan ohjausta ja koulutusta arkistointiin liittyvissä asioissa. Kirkollishallitus on jo päättänyt arkistonmuodostussuunnitelmatyön käynnistämisestä. Seurakuntien käyttöön tarvitaan myös arkistointiopas. Kirkon työntekijöille ja vapaaehtoistyöntekijöille pyritään tarjoamaan täydennyskoulutusta etenkin arkistoalaan ja kulttuuriperinnön hoitoon liittyen. Kulttuuriperinnön suojelutyö voidaan aloittaa välittömästi nostamalla kirkon piirissä kulttuuriperintöön liittyviä kysymyksiä esiin viestinnällisin keinoin. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous kiittää työryhmää perusteellisesta ja hyvästä työstä. Kirkolliskokous kuitenkin toteaa, että strategia on työryhmän esittämässä muodossa liian laaja eikä se kaikin osin ole realistinen seurakuntien toiminnan ja kirkon talouden kannalta. Lainkehittämisprosessi etenee palvelukeskuksen lakimiehen johdolla ja siinä otetaan huomioon kirkolliskokouksen päätös, jonka mukaan pykälässä 116 sana kirkko muutetaan muotoon kirkollinen rakennus. Seurakuntien peruskorjausavustusten käsittelemisen yhteydessä seurakuntia ohjeistetaan pyytämään hankkeesta tarvittaessa lausunto asiantuntijoilta ja/tai museovirastolta Arkkipiispan toimeksiannolla kirkon keskeneräinen kriisiajan valmiussuunnitelman saatetaan päätökseen piispa Arsenin johdolla, minkä jälkeen seurakuntia ja luostareita ohjeistetaan asiassa. Kulttuuristrategiassa mainittu seurakuntien arkistointiin liittyvä opastus toteutuu arkistosihteerin toimesta. Arkistonmuodostussuunnitelmaprojektin kuluessa laaditaan arkistointiopas seurakunnille. Arkistoalaan ja kulttuuriperinnön hoitoon liittyvää täydennyskoulutusta on toteutettu Valamon opistossa, näiltä osin yhteistyö jatkuu kirkkopalvelujen ohjausryhmän koordinoimana. Kirkon ja seurakuntien viestinnässä tulee nostaa esille kulttuuriperintöön liittyviä kysymyksiä. Esityksen mukaan.

8 Asia 10. Kirkon strategia vuosille Kirkolliskokous päätti edellyttää kirkon strategian valmistelutyössä otettavaksi huomioon seuraavia asioita: 1. Kirkon strategian lähtökohtana tulee olla nykyinen strategia vuosille siten, että sitä yksinkertaistetaan, priorisoidaan, ajankohtaistetaan ja terävöitetään. Parhaillaan voimassa oleva ensimmäinen strategia sisältää monia kirkon elämään vaikuttavia keskeisiä tavoitteita, joita ei suinkaan ole vielä saavutettu. 2. Uuden strategian tulee olla mahdollisimman tiivis ja selkeä (esimerkiksi 3-5 sivua). Kirkon arvot ja toiminnan tavoitteet tulee tunnistaa ja erottaa selkeästi toisistaan. Tavoitteissa tulee toteutua kaikki halutut arvot. 3. Uuden strategian tulee entistä selkeämmin toimia seurakuntien ja kirkon muiden toimijoiden työnäkyä ja resurssien käyttöä ohjaavana. Strategiasta tulee selkeästi ilmetä, mitkä ovat ne valitut asiat, joihin voimavarat tulee kohdistaa, ja mikä on saavutettavissa oleva tavoite strategiakautena. Tällaisia asioita olisi suotavaa olla vain muutama. Strategiassa esitettyjen tavoitteiden tulee olla selkeästi toimintaa ohjaavia mutta samalla myös sovellettavissa paikallisesti seurakuntien ja muiden toimijoiden arjessa. 4. Uuden strategian tulee sisältää vahva näky kirkolliseen koulutukseen, ohjaukseen ja kasvatukseen, sillä ne ovat edellytyksiä monen muunkin kirkon elämän kannalta toivottavan päämäärän saavuttamiseen. 5. Uudesta strategiasta järjestettävä lausuntokierros on syytä pitää suppeana. Piispojen ohella seurakuntien kirkkoherroilla on käytännön tieto siitä, ovatko uudessa strategiassa esitetyt painopistealueet kirkon työn kannalta relevantteja ja kuinka ne vaikuttavat seurakuntien toimintoihin. 6. Työryhmä voi käyttää asiantuntijaohjausta työskentelynsä tukena strategian valmistelussa. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous kiittää strategian seurantatyöryhmää sen tekemästä työstä. Kirkolliskokous toteaa, että työryhmä on pyrkinyt analysoimaan voimassa olevan strategian toteutumista mm. kyselyjen, tilastotietojen ja erilaisten raporttien avulla. Kirkon ensimmäisen strategian alussa esitetyt analyysit ovat valtaosin päteviä edelleenkin. Työryhmän tekemät omat analyysit täydentävät niistä saatavaa kuvausta. Toteutetun strategian arviointi tai toimintaympäristön analyysi eivät kuitenkaan kuulu varsinaiseen uuteen strategiaan vaan ovat sille pohjatyötä. Kirkollisen koulutuksen ja kasvatuksen valikoituminen uuden strategian yhdeksi painopistealueeksi on kirkolliskokouksen mielestä perusteltua sen vuoksi, että kirkon kokonaisvaltainen menestyminen edellyttää eritasoista ohjausta, koulutusta ja kasvatusta. Tämä koskee yhtä hyvin kirkon työntekijöitä kuin kirkon jäseniäkin. Lisäksi teema on ajankohtainen sen vuoksi, että kirkon työntekijöiden ns. kirkon omien opintojen muotoutuminen ja aloittaminen on ajankohtaista. Myös kirkon tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisverkosto on muotoutumassa. Seurakuntalaisten koulutus, valistus ja kasvatus edesauttaa mm. yhteisöllisyyden toteutumista. Strategiatyöryhmä työstää esityksen kirkon strategiaksi vuoden 2015 kirkolliskokoukselle vuoden 2014 kirkolliskokouksen ohjeiden mukaisesti. Työryhmä käyttää työssään apuna asiantuntijoita.

9 Esityksen mukaan ja esitys tuodaan kirkolliskokousseminaarin käsiteltäväksi syksyllä Asia 11. Ortodoksisen seminaarin arviointia ja kirkon omia opintoja koskevan työryhmän raportti Kirkolliskokous päätti, että se hyväksyy kirkon koulutuksen asiantuntijaryhmän raportin ja ortodoksisen seminaarin toiminnan arvioinnin kirkollishallituksen esityksen mukaisesti, kuitenkin niin, että myös kanttorit kuuluvat kirkon omien opintojen piiriin. Kirkon omien opintojen opetussuunnitelma tulee tehdä valmiiksi mennessä, jotta koulutuskierto alkaa syksyllä Työnantajan tulee valvoa kirkon omien opintojen suorittamista. Lisäksi toimessa olevat työntekijät velvoitetaan osallistumaan lisä- ja jatkokoulutukseen. Harrastuksen nojalla papillisiin tehtäviin vihittävät ohjataan heille suunnattuun koulutukseen. Kirkon keskusrahaston budjettiin vuodelle 2016 tulee varata riittävä määräraha omien opintojen kustannusten kattamiseen. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että kirkon koulutuksen asiantuntijaryhmä on tehnyt ansiokasta ja asiantuntevaa työtä. Ortodoksista seminaaria sekä kirkon omien opintojen sisältöä ja järjestämistä koskevat raportit ovat hyvin laadittuja ja selkeitä. Asiain valmistelu on tässä suhteessa saatettu loppuun. Kirkolliskokous piti tärkeänä, että kirkon omien opintojen koulutuskierto voidaan aloittaa jo syksyllä Toisin kuin piispainkokous on linjannut, kirkolliskokous katsoi tarpeelliseksi, että myös kanttorit kuuluvat kirkon omien opintojen piiriin. Kirkon työyhteisölle ei ole hyväksi, että yksi keskeinen työntekijäryhmä jätettäisiin koulutuksen ulkopuolelle. Kirkon omien opintojen täytyy koskea kaikkia hengellisen työn tekijöitä eli pappeja ja kanttoreita Kirkolliskokous katsoo tärkeäksi, että esimiehet innostaisivat ja ohjaisivat sivutoimisia pappeja ja kanttoreita heille tarjottavaan koulutukseen. Kirkolliskokous toivoo, että koulutus olisi osa valmistautumista pappeuden eri asteisiin vihkimyksiin, ja että piispat kanonisen asemansa nojalla velvoittaisivat vihittäviä koulutukseen. Kirkollishallitus toteaa, että kirkon omat opinnot ovat työnantajan vastuulle kuuluvaa ammatillista lisätai jatkokoulutusta, joka tulee huomioida talousarviossa. Koulutuksen piiriin kuuluvat kaikki työntekijät ja myös harrastuksen pohjalta toimiville on annettava mahdollisuus kouluttautumiseen. Päätöksen toteutumisen seuranta kuuluu kirkkopalvelujen koordinaattorille ja ohjausryhmälle. Kirkollishallitus toivoo, että piispainkokous tekee linjauksen siitä, mitä opintojen suositteleminen niin sanotuille harrastuksen pohjalta toimiville papeille käytännössä tarkoittaa.

10 Opintojen käynnistymisen jälkeen hengellistä työtä tekevien osalta toimeen vakinaistaminen tapahtuu vasta sen jälkeen, kun toimen haltija on suorittanut säädetyt kirkon omat opinnot. Tarvittaviin lakimuutoksiin tähtäävä valmistelu on palvelukeskuksen lakimiehen vastuulla. Opetuksen koordinointi ja kirkon vastuulla oleva resurssointi ovat osa kirkkopalvelujen palvelualueen toimintaa, josta vastaa kirkkopalvelujen koordinaattori ja ohjausryhmä. Kirkkopalvelujen ohjausryhmä jatkaa opetussuunnitelman työstämistä ja käyttää tarvittaessa asiantuntijoita apuna työssään. Kirkon oman koulutuksen järjestämisessä toimijoita ovat Valamon opisto, Ortodoksinen seminaari, hiippakunnat ja kirkon keskushallinto, jotka muodostavat kirkon tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisverkoston. Verkoston toimintaa johtaa kirkkopalvelujen ohjausryhmä. Kirkon oma opetus tapahtuu kolmen viiden vuoden perioodissa ja se on kolmeosainen: A. Organisaatio ja johtaminen B. Ortodoksinen ajattelutapa ja pastoraalinen ajattelu C. Vuorovaikutustaidot Koulutusta tulee kehittää kirkon omasta pedagogisesta ajattelusta käsin. Opetussuunnitelmien sisällöt tulee olla valmiina mennessä ja koulutus aloitetaan syksyllä Opetukseen tulee olla mahdollisuus osallistua työuran alussa, sen keskivaiheilla ja lopussa. Opetukseen osallistumiset rekisteröidään todistuksilla, jotka toimitetaan kirkkopalvelujen koordinaattorille. Opintosuoritusten ja koulutusosioiden tiedot säilytetään kirkon päätearkistossa. Seminaarin johtoryhmä toteuttaa seminaarin laadun arvioinnin sekä tulosten analysoinnin vuosittain. Ulkoisesta arvioinnista päättää kirkkopalvelujen ohjausryhmä. Esityksen mukaan ja lisäksi todetaan, että opetussuunnitelmien sisällöt tulee olla pääosin valmiina Esimiestehtävissä toimiville ja niihin siirtyville edellytetään esimiesvalmennusta ja tarvittavat säädösmuutokset ovat palvelukeskuksen lakimiehen vastuulla. Asia 14. Esitys seminaarin johtokunnan lakkauttamisesta ja johtoryhmän perustamisesta Kirkolliskokous päätti lakkauttaa kirkkojärjestyksen 136 :ssä mainitun Ortodoksisen seminaarin johtokunnan ja perustaa tilalle johtoryhmän. Johtoryhmän kokoonpano tulee ratkaista jatkovalmistelussa, jossa tulee ottaa huomioon juridiset, teologiset ja pastoraaliset näkökohdat. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että ortodoksinen seminaari on kirkon keskushallinnon uudistuksen myötä siirtynyt osaksi kirkon palvelukeskusta, jossa sen toiminta kuuluu kirkkopalvelujen palvelualueeseen. Henkilöstön esimiehenä on palvelukeskuksen johtaja. Tämän vuoksi seminaari ei tarvitse omaa johtokuntaa vaan käytännön toiminnasta vastaavan johtoryhmän. Johtokunnan asema on määritelty kirkkojärjestyksen 136 :ssä ja tältä osin lakityöryhmä valmistelee tarvittavat säädösmuutokset kirkolliskokoukselle Perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että kirkon palvelukeskuksen aseman ja tehtävien määrittely laintasoisesti on kesken. Kirkolliskokous on osaltaan päättänyt säädösmuutoksista, mutta lainvalmistelu opetus- ja kulttuuriministeriössä on tältä osin vireillä. Ortodoksisen seminaarin johtoryhmän asema ja

11 tehtävät voidaan määritellä kirkkojärjestyksessä sen jälkeen kun palvelukeskusta koskevat säädökset on saatu voimaan laintasoisesti. Merkitään tiedoksi ja todetaan, että kirkkojärjestyksen muutokseen liittyvä valmistelu tapahtuu kirkon lakimiehen johdolla. Esityksen mukaan. Asia 6. Keskusrahaston vuoden 2015 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kirkollishallitus on kokouksessaan päättänyt hyväksyä talousarvion pääluokat esityksen (liitteen sarake ES ) mukaan ja lisäksi päättänyt, että tarvittavien yksityiskohtien osalta talousarviota käsitellään kirkollishallituksen lokakuun istunnossa, jolloin päätetään talousarvion lopullinen sisältö. Syyskuun istunnon päätöksen mukaisesti kustannuspaikalta 710, Muu kiinteistötoimi, on poistettu kiinteistöpäällikön kustannukset. Vastaavasti tilille 4400 Asiantuntijapalvelut, on varattu euron määräraha. Kustannuspaikan menot pienenivät euroa. Kustannuspaikan 811, Sijoitustoiminta, sijoitusarvopapereiden tuotto-odotuksia on korjattu edellisten 5 vuoden mukaisella keskiarvolla, jolloin tuloja odotetaan saatavaksi yhteensä euroa, lisäystä edelliseen esitykseen verrattuna on euroa. Näillä muutoksilla talousarvioesitys on alijäämäinen euroa. Syyskuun kokouksen jälkeen talousarvioesitykseen on tehty edellä esitetyt muutokset talousarviovuoteen sekä suunnitelmavuosille Syyskuun esitykseen tehdyt muutokset näkyvät talousarvion sarakkeessa muutos. Syyskuun talousarvioesityksen sarake on otsikoitu ES ja lokakuun esitys ES Budjetin loppusumma on 6,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 toteumaan verrattuna vuoden 2015 talousarvion toimintatuotot ovat kasvaneet 4,6 prosenttia ja henkilöstökulut laskeneet 4,6 prosenttia. Kirkon papiston ja kanttoreiden eläkekassamenojen arvioidaan nousevan 7,9 prosenttia vuoden 2013 toteutumasta. Kirkollishallitus lähetti Keskusrahaston vuoden 2015 talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille kirkolliskokoukselle. Kirkollishallitus esitti kirkolliskokoukselle, että talousarvion sitovuustaso on taloussäännön mukaisesti kustannuspaikka ja että kirkollishallituksella on kustannuspaikkakohtainen harkintavalta enintään 10 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin. Helsingin hiippakunnan alueella toimivan matkapapiston kulut kohdennetaan avustuksiin, kuten muidenkin hiippakuntien kohdalla.

12 Kirkolliskokous kiitti kirkollishallitusta huolellisesti valmistellusta talousarviosta. Kirkolliskokous totesi, että talousarvion valtionavustuksella korjattu toimintakate on tehty tietoisesti alijäämäiseksi, alijäämän suuruus on euroa. Kirkolliskokous hyväksyi talousarvion seuraavilla muutoksilla: kirkollishallitukseen palkataan projektipohjalta kiinteistöpäällikkö. Kiinteistöpäällikön palkkaus on kustannuspaikalla 710, kustannuspaikka yhteensä euroa (muutos euroa). Projektin kestoksi arvioidaan kolme vuotta. kirkkomuseolle annettu avustus (301/4831) hyväksytään esityksen mukaan. Lisäksi todetaan, että kirkkomuseolta peritään alennettua vuokraa museon avaamiseen asti. Sen jälkeen vuokrataso nostetaan sovituksi ja vuokra peritään päältä museolle annettavasta avustuksesta. Ortodoksisten pappien liitolle ja Ortodoksisten kanttorien liitolle säilytetään entisen tasoiset vuosiavustukset jäsenistönsä koulutukseen. Liitot hakevat kuitenkin määrärahaa toimintasuunnitelmallaan ja toimittavat jälkikäteen selvityksen varojen käytöstä. Helsingin hiippakunnan vuokria (115/4530) on alennettu euroa. tekstiosasta kohdasta sijoitustoiminta (811) jätetään pois kappaleet 2 ja 3. toiminta-avustuksia (301/4800) on pienennetty euroa. Tällä tavalla tilikauden yli/alijäämä on 0 euroa. Budjetin loppusumma on euroa. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että alijäämäisen toimintakatteen laadinnalle on hyvät perustelut. Lisäkustannuksia tuovat mm. kiinteistöpäällikkö, määräaikainen arkistosihteeri, kirkkopäivät, maahanmuuttaja- ja diakoniatyö sekä keskustalon sähkökustannusten nousu. Nämä selittävät euroa toiminnallisen vuosikatteen alijäämästä, loppu euroa selittyy yleisellä kustannusten nousulla. Kirkolliskokous pitää tehdyn kiinteistöselvityksen purkamista ja kiinteistöjen huolto- ja hoitosuunnitelmien keskitettyä laatimista ensisijaisen tärkeänä. Kolmen vuoden projektin jälkeen nähtäneen, mikä ovat jatkon tarpeet kiinteistöpuolella. Kirkolliskokous toteaa, että kirkon on jollakin tasolla pidettävä huolta kirkkomuseon käynnistämisestä. Kuitenkin kirkolliskokous huomauttaa, että kirkkomuseon vuokraan sisältyvät LVI-kustannukset ja peruskorjauksen aiheuttamat lisääntyneet sähkökulut merkitsevät lisätukea kirkkomuseolle. Kirkolliskokous katsoo, että Ortodoksisten pappien liitto ja Ortodoksisten kanttorien liitto tekevät merkittävää työtä jäsentensä jatkokulutuksen ja työhyvinvoinnin kannalta. Sen takia halutaan turvata työn pitkäjänteisyyttä. Kuitenkin kaikkien järjestöjen tulee avustuksia hakiessaan laatia suunnitelma varojen käytöstä sekä toimittaa jälkikäteen selvitys varojen käytöstä. Tämän laiminlyöminen vaikuttaa avustusten saantiin jatkossa. Kirkolliskokous toteaa, että kirjavarastoa on asianmukaisesti alaskirjattu kirjanpidossa. Sen lisäksi varastoa on käytännössä pystyttävä pienentämään, jotta varastokustannukset pienenevät.

13 Kirkolliskokousedustajille tiedoksi annetun materiaalin sekä talousvaliokunta takauskysymykseen antaman mietinnön perusteella kirkolliskokous muistuttaa, että talousvaikeuksia kohtaavien kirkon yhteisöjen on pyrittävä ennakoimaan tilanteensa ja laadittava talouden tervehdyttämissuunnitelma tarvittaessa yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Avustukset voidaan sitoa tällaisten ohjelmien laadintaan sekä yhteisöjen kykyyn ja haluun toimia yhteistyössä keskushallinnon, hiippakuntien ja seurakuntien kanssa. Merkitään tiedoksi. Kirkollishallitus toteaa, että kiinteistöpäällikön rekrytointi on aloitettu ja valinta tehdään kollegion helmikuun istunnossa. Esityksen mukaan. Asia 7. Kirkolliskokoukselle saapuneet aloitteet Asia 8. Hallinnon kehittämistyöryhmän raportti Kirkolliskokous päätti kehittää kirkon hallintoa seuraavan hallintomallin mukaisesti. Kirkon perusyksikkönä on hiippakunta (KL 6 ). Hiippakunta koostuu erikokoisista ja erilaisia erityispiirteitä omaavista seurakunnista. Seurakuntalaisia lähellä olevana palvelevana yksikkönä toimii seurakunta, jonka itsehallinto säilyy laajana. Jokaisella seurakunnalla on oma kirkkoherra. Vaaleilla valittu seurakunnanneuvosto toimii paikallisena luottamuselimenä. Seurakunta hallitsee ja hoitaa omaisuuttaan sekä veroina kerättyjä varojaan. Seurakuntien taloushallinto hoidetaan parhaiten keskitetysti ja verkostoituneesti. Hiippakunnan ylintä valtaa yhteisissä asioissa käyttää demokraattisesti vaaleilla valittu maallikkoenemmistöinen hiippakuntavaltuusto, jonka jäseninä ovat myös kirkkoherrat ja jota johtaa hiippakunnan piispa. Hiippakuntavaltuuston tehtäviä muodostettaessa on otettava huomioon KL 79, jonka mukaan seurakunnan tuloja saa käyttää ainoastaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen. Budjettivalta säilyy edelleen seurakunnissa ja hiippakuntavaltuusto vahvistaa seurakuntien budjetit ja tilinpäätökset. Suomen ortodoksinen kirkko on kaikkien työntekijöiden työnantaja, jonka toimet on sijoitettu seurakuntiin, hiippakuntiin ja keskushallintoon. Seurakunnanneuvostot valitsevat seurakunnan työntekijät ml. papit ja kanttorit. Kirkkoherra voidaan valita nykyisten säädösten mukaisesti. Nykyisten säädösten mukaiset seurakunnanvaltuustot ja hiippakuntaneuvostot lakkautetaan. Esitetyn mallin toteuttaminen ei vaadi hallintoon lisäresursseja. Hiippakuntahallinnon toteuttamiselle etsitään aktiivisesti yhteistyöllä ratkaisuja hallinnon keventämiseksi. Yhteistyötahoja voivat olla arkkipiispan kanslia, palvelukeskus ja seurakunnat. Tässä ehdotuksessa ei käsitellä kirkolliskokousta eikä kirkollishallitusta.

14 Kirkolle esitetty hallintomalli on havainnollistettu kuvassa 1, liite 1b. Kirkollishallituksen on valmisteltava kirkolliskokoukselle 2015 seuraavat asiakokonaisuudet ja kuultava valmistelussa seurakuntia, hiippakuntia ja keskushallintoa. 1. Hiippakuntavaltuuston ja seurakunnanneuvostojen kokoonpanoa ja työnjakoa on täsmennettävä. 2. Seurakunnista valittavien kirkolliskokousedustajien valintatavasta on valmisteltava ehdotus nykyisten periaatteiden pohjalta. 3. Seurakuntien ja hiippakuntatason taloushallintoon on laadittava ehdotus toimintatavoista: ohjeet budjettivalmisteluun, sisäiseen laskentaan ja sisäisen valvonnan järjestelmiksi. 4. On tehtävä ehdotus siitä, mitä palveluja hoidetaan keskitetysti ja mitä voidaan hoitaa hiippakuntatasolla (esim. taloushallinto, henkilöstöhallinto, jäsenrekisteri). Ehdotukseen on sisällytettävä arvio kustannussäästöistä. 5. Hiippakuntakanslioiden resurssitarpeet on arvioitava ja on tehtävä ehdotukset verkostoituneesti hoidettavista koko kirkon tasoisista tehtävistä ja niiden vaikutuksista kustannussäästöihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mahdollisten päällekkäisyyksien karsimiseen. Arkkipiispan kanslian mahdollisen Helsinkiin siirtämisen vaikutukset arkkipiispan kanslian resursseihin on arvioitava erikseen. 6. On selvitettävä työsuhteiden muutoksesta kirkon alaisuuteen syntyvät taloudelliset ja työoikeudelliset vaikutukset. 7. Hallinnonuudistuksen vaatimat lakimuutokset on selvitettävä ja niistä on valmisteltava ehdotus. Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että hallintovaliokunta on perehtynyt mietintöä valmistellessaan kirkollishallituksen esitykseen, hallinnonkehittämisryhmän loppuraporttiin 2014 sekä sitä edeltäviin raportteihin ja Sundkvist ym. aloitteeseen kirkolliskokoukselle (asialistan kohta 7). Lisäksi hallintovaliokunta on ottanut huomioon lähetekeskustelussa esitetyt puheenvuorot. Kirkolliskokous toteaa perusteluissaan, että hallintovaliokunta on päätynyt esitettyyn malliin perehdyttyään laajaan valmistelumateriaaliin ja käsiteltyään Sundkvist ym. aloitetta eikä katso tarkoituksenmukaiseksi valmistella muita malleja. Koko hallinnonuudistuksen tavoitteena on strategian päätavoitteiden toteutuksen turvaaminen. Kehittämistyö on saanut lisäpontta monien pienten seurakuntien taloudellisesta ahdingosta ja valtion talouden epävakaista näkymistä. Hallinnon selkiyttäminen ja tehostaminen turvaa kirkon voimavaroja pyhäkkökeskeisen aktiivisen jumalanpalveluselämän säilyttämiseen ja lähimmäisvastuun rakentamiseen lähellä ja kaukana. Strategian mukaan kokonaisuuteen kuuluvat myös kestävä ja tasapainoinen talous, hyvä johtajuus sekä toimiva organisaatio. Mallissa on otettu huomioon, että hiippakunta ei ole oikeushenkilö eikä sillä siten voi olla veronkantooikeutta. Seurakuntien omaisuutta ei voida lailla siirtää kirkolle, eikä myöskään oikeutta tällaisen omaisuuden tuottoon. Mietinnössä esitetyllä mallilla on mahdollisuus toteuttaa edellä esitettyjä tavoitteita ja vahvistaa seurakuntien välistä yhteistoimintaa.

15 Hyvä käytäntö olisi jatkaa keskustelua esitetyn hallintomallin jatkotyöstämisestä vuoden 2015 kirkolliskokousta valmistelevassa seminaarissa. Palvelukeskuksen johtoryhmä asiantuntijoiden avustuksella valmistelee hiippakuntavaltuuston ja seurakunnanneuvostojen kokoonpanoa ja työnjakoa täsmentävän esityksen vuoden 2015 kirkolliskokoukselle. Valmistelussa tulee arvioitavaksi seurakuntien määrä hiippakuntaa kohden. Esityksestä muotoutuu näin lain perustelut, jolle pyydetään seurakuntien ja laintarkastustoimikunnan lausunnot. Työnjaon täsmentämisen yhteydessä tehdään ehdotus keskitetysti hoidettavista palveluista sekä arvio niiden aiheuttamista kustannussäästöistä. Ehdotus sisältää hiippakuntien resurssitarpeiden kartoituksen. Seurakunnista valittavien kirkolliskokousedustajien valintatavasta valmistellaan ehdotus kun hallintomallin vastuut ja velvollisuudet on ensin päätetty. Tämä on tarkoituksenmukaista tehdä hallintomallin toteuttamisen seuraavassa vaiheessa. Toimistopäällikkö tekee esityksen budjettivalmistelun, sisäiseen laskennan ja sisäisen valvonnan ohjeista syyskuun istuntoon. Työsuhteiden muuttuessa kirkon alaisuuteen syntyy taloudellisia ja työoikeudellisia vaikutuksia, jotka selvitetään yhteistyössä Palta ry:n ja Kirkon alat ry:n kanssa. Esityksessä huomioidaan muutoksen vaikutukset eläke-etuihin. Asiasta raportoidaan sekä tehdään tarvittavat esitykset vuoden 2015 kirkolliskokoukselle. Vuoden 2015 kirkolliskokoukselle tehdään esitys, että se asettaa työryhmän valmistelemaan lainsäädännön muutoksia. Esityksen mukaan, mutta ensisijainen tavoite on valmistella kirkolliskokousta varten hiippakuntavaltuustojen ja seurakunnanneuvostojen hallintomalli ja esitys laaditaan palvelukeskuksen toimihenkilöiden toimesta ja valmistelussa konsultoidaan kirkollishallituksen jäsenistä erityisesti Tuovi Haikalaa ja Timo Tynkkystä. Asia 12. Oulun hiippakunnan metropoliitan toimen täyttäminen Kirkolliskokous päätti valita Oulun hiippakunnan piispan lain edellyttämässä järjestyksessä. Perusteluissaan kirkolliskokous toteaa, että kirkollishallitus on esittänyt vuoden 2014 kirkolliskokoukselle, että se valitsee vaalilla Oulun hiippakunnan piispan eläkkeelle siirtyneen metropoliitta Panteleimonin tilalle. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 6 johtuu, että jokaisella hiippakunnalla tulee olla piispa. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 42 :n mukaan kirkolliskokous päättää hiippakunnan piispan valinnasta vaalilla kirkollishallituksen esityksestä ja piispainkokouksen vahvistaman ehdokaslistan perusteella. Ehdokasasettelu Kirkolliskokouksen viidennessä täysistunnossa ehdokkaiksi vaaliin nimettiin piispa Arseni, arkkimandriitta Andreas Larikka ja kirkkoherra Matti Wallgrén, joista piispainkokous täysistunnon

16 päättymisen jälkeen pani ehdolle vaaliin piispa Arsenin ja kirkkoherra Matti Wallgrénin. (LIITE: Piispainkokouksen pöytäkirja ) Vaalin toimittaminen Arkkipiispa Leo avasi vaalitilaisuuden ja lakimies Jari Rantala totesi vaaliin ehdolle asetetut ehdokkaat, jonka jälkeen kukin kirkolliskokousedustaja sai nimenhuudon jälkeen vaalilipun ja merkitsi äänestyspaikalla lippuun jommankumman piispainkokouksessa ehdolle asetetun henkilön nimen. Tämän jälkeen lippu leimattiin vaalitoimitsija Leo Huurinaisen toimesta ja pudotettiin vaalitoimitsija Matti Tolvasen hallussa olleeseen vaaliuurnaan. Äänestyksen päätyttyä vaalitoimitsijat laskivat annetut äänet ja arkkipiispa Leo julisti vaalin tuloksen. Vaalissa annettiin 34 ääntä. Piispa Arseni 16 ääntä, pastori Matti Wallgrèn 17 ääntä, tyhjiä 1. Merkitään tiedoksi ja todetaan, että piispainkokous on vahvistanut vaalin ja metropoliitta Elia on asetettu tehtävään Oulussa. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen johtajan esittely 2 Määräaikaisen kiinteistöpäällikön valinta Kiinteistöpäällikön tehtävää edeltävä prosessi on kuvattu taustamuistiossa liitteessä 2 a. Tehtävä on ollut avoinna kirkon nettisivuilla sekä työ- ja elinkeinopalvelujen sivuilla Määräaikaan mennessä saapui 17 hakemusta, joiden perusteella haastatteluihin valittiin kolme hakijaa. Liite 2 b. Tehtävään valitaan rakennusinsinööri Matti Rouvinen Perustelut: Liitteen 2 c mukaisesti. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen johtajan esittely 3 Oulun metropoliitan työsopimus ja työsuhteen edut Metropoliitta Elia on aloittanut Oulun metropoliitan tehtävissä Piispat eivät kuulu kirkon työehtosopimukseen, vaan heille tehdään erillinen työsopimus. Arkkipiispa, Helsingin metropoliitta ja

17 apulaispiispa asuvat tällä hetkellä omissa asunnoissaan. Helsingin metropoliitalla on toimistotilojen lisäksi työnantajan vuokraama erillinen työtila. Arkkipiispalla on käytössään toimistotilojen lisäksi keskustalon edustus- ja kokoustilat. Apulaispiispalle järjestetään työhuone keskustalosta, tämän lisäksi hän työskentelee kotona. Metropoliitta Elian kanssa tehdään liitteen 3 mukainen työsopimus. Oulun metropoliitalla on käytössään toimisto- ja edustustilat Oulun Nummikadulla, asumiseen liittyvistä järjestelyistä metropoliitta huolehtii itse. Perustelut: Työsopimuslaki edellyttää, että työnantajan ja työntekijän välillä laaditaan kirjallinen työsopimus työsuhteen alkaessa. Vuoden 2007 alusta kirkon palveluksessa olevat kaikki työntekijät ovat siirtyneet virkasuhteesta työsuhteisiksi toimen haltijoiksi ja voimassa oleva työehtosopimus edellyttää, että työntekijöiden toimenkuvat määritellään työsopimuksessa. Piispat eivät kuulu työehtosopimuksen soveltamisen piiriin, mutta työsopimuslaki koskee kaikkia toimenhaltijoita. Piispa on kirkon palveluksessa oleva toimenhaltija ja tämän vuoksi työsopimukset laaditaan myös piispoille sitä mukaa kun tehtävät tulevat täytettäväksi. Piispojen työsuhteisiin liittyvät ehdot ja edut tulee olla yhdenvertaiset keskenään. Asia pannaan pöydälle. Kaikkien piispojen osalta valmistellaan sopimus työn tekemisen ehdoista ja siihen pyydetään piispainkokouksen lausunto. Palvelukeskuksen johtajan esittely 4 Seminaarin opettajien toimet Seminaarin toiminnasta vastaavan opettajan toimi on ollut väliaikaisesti täytettynä koska tehtäväkuvaa on haluttu tarkentaa. Toimenkuvan täsmentämiseen on vaikuttanut palvelukeskusmuutos kirkon keskushallinnossa, seminaarin toimintaa pohtivan työryhmän työ sekä seminaarin ja Valamon opiston yhteistyön selvittäminen. Seminaarin toisen opettajan tehtävässä on toiminut sijainen, varsinaisen toimenhaltijan toimivapaa päättyy Seminaarin toiminnasta vastaavan opettajan toimi julistetaan avoimeksi ja täytetään alkaen toistaiseksi. Tehtävään kuuluu seminaarin toiminnasta vastaamisen lisäksi kirkon kustannustoimintaan osallistuminen. Tehtävän hoitajasta käytetään nimitystä ortodoksisen seminaarin johtaja. Tehtävään valitulta edellytetään opettajan kelpoisuutta tai sitoutumista kelpoisuuden suorittamiseen. Toimi sijoittuu vaativuusryhmään V. Mikäli toisen opettajan toimenhaltija ei palaa tehtävään, toimi julistetaan avoimeksi ja se täytetään toistaiseksi alkaen. Tehtävään kuuluu opiskelijoiden ohjaamisen ja kanttorin tehtävien lisäksi kirkon kustannustoimintaan osallistuminen. Tehtävään valitulta edellytetään opettajan kelpoisuutta tai sitoutumista kelpoisuuden suorittamiseen. Nimikkeenä on ortodoksisen seminaarin kirkkomusiikin opettaja ja toimi sijoittuu vaativuusryhmään IV.

18 Perustelut: Ortodoksisen seminaarin tehtävänä on kirkon liturgisen perinteen sekä kirkollisen elämäntavan ja perinteen välittäminen opiskelijoille. Seminaari toimii opiskelijoiden asumis- ja oppimisympäristönä, jossa kirkollisen elämäntavan oppiminen on mahdollista. Seminaarilla on kasvatustehtävä, jonka toteuttaminen ja kehittäminen vaatii opettajilta pedagogista osaamista. Kustannustoimintaa johdetaan ja koordinoidaan osana kirkon viestintä- ja julkaisutoiminnan palvelualuetta. Kirkon julkaisutoiminnassa keskeisellä sijalla on liturginen kirjallisuus, jonka tuottaminen ja käytön testaaminen on luontevaa toteuttaa seminaarilla. Käytännön julkaisutyössä voidaan tarvittaessa käyttää apuna opiskelijoita, joille esimerkiksi nuotitustyön opetteleminen tuo lisäosaamista tulevaa työtä ajatellen. Esityksen mukaan ja korvataan esityksen ja perusteluiden osalta toisessa kappaleessa oleva kustannustoiminta termillä julkaisutoiminta. Palvelukeskuksen johtajan esittely 5 Kirkkomuseon säätiön erovuoroisten jäsenten valitseminen Säätiön hallituksen erovuoroisia jäseniä ovat Kari Kotkavaara ja Pentti Belinskij. Säätiön sääntöjen mukaan kirkollishallitus valitsee hallituksen jäsenet. Valitaan toiselle kaudelle FT, kirkkotaiteen historian dosentti, Åbo Akademin taidehistorian lehtori Kari Kotkavaara ja kirkolliskokouksen talousvaliokunnan jäsen, opetusneuvos Pentti Belinskij. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen johtajan esittely 6 Museon lisäselvitys (Liite6 a-b) Kirkollishallitus on kokouksessaan pyytänyt kirkkomuseon säätiöltä lisäselvityksiä museon talouteen liittyen vuoden loppuun mennessä. Säätiö on ilmoittanut kirjeessään , että se antaa selvityksen helmikuun istuntoon. Museon tilanteeseen liittyvä taustamuistio on liitteenä 6 c. Kirkkomuseon lisäselvitys talouden ja toiminnan suunnitelmista merkitään tiedoksi. Kirkollishallitus toteaa, että huhtikuussa avattava kirkkomuseo on suurten taloudellisten haasteiden edessä. Henkilöstön toimenkuvien tarkistukset, työaikojen ja aukiolojen muutokset, haetut avustukset sekä tehostetut markkinointitoimet voivat tasapainottaa taloutta. Kirkollishallitus toivoo, että museon talouden kehityksestä raportoidaan kirkollishallituksen syyskuun istunnossa.

19 Perustelut: Kirkolliskokous on talousarviossa vahvistanut kirkkomuseon säätiölle maksettavan avustuksen määrän vuodelle Säätiö hallinnoi kirkon omistamaa omaisuutta ja osapuolten kesken on voimassa oleva vuoteen 2017 jatkuva yhteistoimintasopimus sekä pitkäaikainen vuokrasopimus museon käytössä olevista tiloista. Vaikka säätiö on oma itsenäinen oikeushenkilö, niin kirkollishallitus edellä mainittuun pitkäaikaiseen yhteistyöhön liittyen ja perustuen edellyttää, että säätiö antaa kirkollishallitukselle tarvittavat selvitykset säätiön talouden kehityksestä. Esityksen mukaan ja kirkollishallitus pyytää, että museon talouden kehityksestä raportoidaan kirkollishallituksen syyskuun istunnossa. Palvelukeskuksen johtajan esittely 7 Kirkon sijoituspolitiikan toteuttaminen Kirkon sijoituksia hoitanut taloudenhoitaja jäi eläkkeelle Kirkollishallitus käsitteli kokouksessaan sijoituspolitiikan periaatteita ja päätti, että eri instrumentteja on oltava riittävästi ja että sijoittamisen rajat ja raportointi kuvataan seuraavaan istuntoon. Kirkollishallitus päätti, että kun isommista muutoksista on kyse, silloin konsultoidaan valittavaa sijoitusasiantuntija ryhmää. Sijoitusryhmään valitaan ekonomi Hannu Mikkola ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Viljakainen. Ryhmää konsultoidaan tarvittaessa, mikäli merkittäviä muutoksia sijoituksiin on tarpeen tehdä. Sijoittamisen tuloksista kirkollishallitus saa raportin kaksi kertaa vuodessa kesäkuun ja marraskuun istunnoissa. Muutoin sijoitusraportit tulevat palvelukeskuksen johtajalle kuukausittain. Tämän lisäksi yhteistyökumppanin edustaja raportoi tilanteesta palvelukeskuksen johtajalle vähintään kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. Sijoittamisen tavoite tuotolle on viisi prosenttia vuodessa, mikä määrittelee toimenpiteitä. Tulostavoitteeseen pyritään siten, että salkku hajautetaan tehokkaasti maantieteellisesti ja eri toimialoihin. Tällä tavoin riskiä voidaan vähentää ja hajauttaa. Sijoittamisessa huomioidaan eettisyys ja vastuullisuus. Perustelut: Sijoitusryhmään esitetyillä asiantuntijoilla on osaamista sijoittamiseen, liiketoimintaan sekä talouden seurantaan ja kehittämiseen liittyen. Mikkola on lisäksi toiminut kirkon tilintarkastajana. Sijoittamisen tuoton tarkasteltu kirkollishallituksen tasolla on tarkoituksenmukaista tehdä pitkällä aikavälillä kurssivaihteluiden takia. Sijoittamista hoitava yhteistyökumppani seuraa tilannetta asiantuntijana ja raportoi niistä lyhyellä aikavälillä palvelukeskuksen johtajalle sekä tekee esityksiä toimenpiteistä. Ratkaisuja on voitava toteuttaa tarvittaessa nopeastikin, toimenpiteitä ohjaa asetettu viiden prosentin tuottotavoite. Tällä hetkellä aktiivisen sijoitustoiminnan kohteena olevista sijoituksista koroissa on noin 42 prosenttia ja erilaisissa hyvin hajautetuissa yrityslainoissa vähän yli puolet varoista. Yrityslainat on hajautettu

20 suomalaisiin ja kansainvälisiin osakkeisiin. Salkkua on hoidettu niin, että sijoituksia on tehty tilanteesta riippuen koron ja osakemarkkinoiden välillä. Yrityslainoista on valikoitu sellaisia, joiden vuotuinen kuponkituotto on tiedossa. Tämä on pienentänyt riskiä mutta silti tuottanut vuosittain yli viisi prosenttia. Yhteistyökumppanin kautta sijoittamisessa huomioidaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Sijoitustoiminnassa huomioidaan ympäristö-, yhteiskunta- ja sijoituskohteena olevien yritysten hyvään hallintotapaan liittyvät seikat. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen lakimiehen esittely 8 Joensuun ortodoksisen seurakunnan leiman vahvistaminen Suomen ortodoksisessa kirkossa ja sen seurakunnissa käytettävien leimojen vahvistamista koskevat säännökset on kumottu. Kirkollisten leimojen käyttö ei ole enää pakollista kirkossa ja seurakunnissa. Kirkollishallitus valvoo, että käytössä olevat leimat ovat hyvän kirkollisen tavan ja perinteen mukaisia ja tämän vuoksi kirkollishallitus vahvistaa kirkossa ja sen seurakunnissa uudet leimat ennen niiden käyttöönottoa. Joensuun ortodoksinen seurakunta on pyytänyt uuden leiman vahvistamista. Liite 8. Joensuun ortodoksisen seurakunnan uutta leimaa voidaan pitää hyvän kirkollisen tavan ja perinteen mukaisena ja tämän vuoksi kirkollishallitus vahvistaa leiman käyttöön otettavaksi. Asia siirretään hiippakunnan päätettäväksi. Palvelukeskuksen lakimiehen esittely 9 Taipaleen ortodoksisen seurakunnan leiman vahvistaminen Suomen ortodoksisessa kirkossa ja sen seurakunnissa käytettävien leimojen vahvistamista koskevat säännökset on kumottu. Kirkollisten leimojen käyttö ei ole enää pakollista kirkossa ja seurakunnissa. Kirkollishallitus valvoo, että käytössä olevat leimat ovat hyvän kirkollisen tavan ja perinteen mukaisia ja tämän vuoksi kirkollishallitus vahvistaa kirkossa ja sen seurakunnissa uudet leimat ennen niiden käyttöönottoa. Taipaleen ortodoksinen seurakunta on pyytänyt uuden leiman vahvistamista. Liite 9.