Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Transkriptio

1 1 (20) Hankesuunnitelma Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Antti Hänninen Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Puhelinnumero Hankekoodi S20022 Tila Käynnissä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Organisaatiotyyppi Muu järjestö tai yhdistys Jakeluosoite Matarankatu 4, 3.krs Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Eija Lappi Yhteyshenkilön sähköpostiosoite eija.lappi@kyt.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Jyväskylä BIC DABAFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Projektisuunnittelija Yhteyshenkilön puhelinnumero ý Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Tuen siirron saajat Tuen siirronsaajan nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Hankasalmen 4H yhdistys r.y Muu järjestö tai yhdistys Jyvälän Setlementti ry Muu järjestö tai yhdistys Jyvässeudun 4H-yhdistys ry Muu järjestö tai yhdistys Keski-Suomen MS-yhdistys ry Kansalaisjärjestö Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry/ Suvimäen Klubitalo Muu järjestö tai yhdistys Varstaajat ry Muu järjestö tai yhdistys Viitaseudun Kumppanuus ry Muu järjestö tai yhdistys Tulostettu :23:44

2 Perustele, miksi hanke toteutetaan tuen siirto -menettelyä käyttäen. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoima ja toteuttama välittäjäorganisaatiohanke (Välikäsi) mahdollistaa ESR-rahoitteisen hanketoiminnan pienille ja sellaisille järjestö- ja yhdistystoimijoille, joilla ei muutoin ole mahdollisuutta, riittävää osaamista tai kokemusta itsenäisesti hakea rahoitusta ja kehittää omaa työllistämistoimintaansa. Välikäsi-hanke hallinnoi osahankkeita, tarjoamalla kehittämistyöhön valmiita ja jo hyväksi koettuja toimintamalleja, kokemusta ja resursseja. Näin osahankkeet voivat keskittyä oman toimintansa kehittämistyöhön. Lisäksi hanketoimijoita ja henkilöstöä neuvotaan, ohjataan ja tuetaan hankesuunnitelman ja rahoitusehtojen mukaisessa toiminnassa. Toimintatapa mahdollistaa laaja-alaisen yhteistyön ja sen kautta kehittämistyön hyödyntämisen koko maakunnan kattavassa verkostossa. Pienet hankkeet kokoava ja hallinnoiva hanke on rahoittajienkin suuntaan selkeämpi toimintatapa. 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi Välikäsi-hanke - välittäjäorganisaatiohanke Alkamispäivämäärä Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Välikäsi-välittäjäorganisaatiohankkeen tavoitteena on käynnistää 7 osahanketta ja toimia niiden hallinnoijana ja tukena koko hanketoteutuksen ajan. Kehittämistyöllä haetaan ratkaisua heikossa työmarkkina-asemassa olevien (pitkään työttömänä olleet) ja nuorten (pudokkaat ja koulutetut) työnhakijoiden työllistymisen haasteisiin. Hankekokonaisuuden (Välikäsi + osahankkeet) tavoitteena on, että kehittämistyön myötä työnhakijat saavat oikea-aikaista ohjausta, tukea ja valmennusta yksilöllisesti rakennettua polkuja pitkin kohti työelämää. Yksilöllisillä ohjaus- ja valmennusratkaisuilla huomioidaan työllistymiseen vaikuttavat esteet ja pyritään poistamaan niitä sekä löytämään uusia työllistymismahdollisuuksia, työllistymisaloja ja koulutusuria työnantajien tarpeet huomioiden. Tämä vaatii myös tiivistä yhteistyötä yritysten/työnantajien kanssa, joille tarjotaan valmennettua, motivoitunutta ja täsmäkoulutettua työvoimaa sekä riittävästi tietoa työttömien työllistämiseen saatavilla olevista tukimuodoista. Päättymispäivämäärä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä 2 (20) Kehittämistyössä tavoitteena on löytää osahankkeiden toiminta-alueilta uusia työllistäviä aloja ja työnantajayrityksiä, huomioimalla niiden tarpeet. Varsinaiseen asiakastyöhön kuuluu tunnistaa työnhakijoiden vahvuudet, koulutustarve sekä motivaatio ja saada ne kohtaamaan työnantajien tarpeet. Koulutettujen työnhakijoiden kanssa tutkitaan yritystoimintamahdollisuuksia palveluiden tuottamiseksi. Näitä toimintoja yhdistämällä rakennetaan kaikkia osapuolia palveleva, ohjattu ja tuettu työllistymispolku hyödyntäen oppisopimuskoulutusta tai mahdollistamalla matalan kynnyksen yritysmäinen toiminta (työosuuskunta). Välikäsi-hankkeen aikana parannetaan ja kehitetään työllistävien 3. sektorin toimijoiden menetelmiä, jotka edistävät työntekijöiden työssä selviytymistä. Osahankkeet kehittävät työllistämistoimintaansa siten, että heillä on valmiudet tunnistaa työnhakijan työllistymistä/kouluttautumista haittaavat tekijät. Lisäksi heillä on valmiudet sitouttaa työnhakija työ-/opiskeluryhmään, ennaltaehkäistä syrjäytymistä, työstä poisjääntiä ja opintojen keskeytymistä. Toimijoilla on taito tukea, ohjata ja neuvoa työnhakijaa tämän elämänhallintaan ja työhön liittyvissä kysymyksissä ja haasteissa. Työ- ja toimintakykyä parannetaan erilaisilla toiminnallisilla harjoitteilla ja aktiivisuutta lisäävillä toimintapäivillä. Tärkeää on löytää työnhakijalle sopiva ja mielekäs toiminta tukemaan jaksamista ja lisäämään sosiaalisissa tilanteissa selviytymistä. Hankkeiden päätyttyä on luotu joustavin ratkaisuin rakennettu, tuettu oppisopimuskoulutus, joka käsittää tuen sekä oppisopimuskoulutuksessa olevalle että yritykselle, jossa oppisopimusopiskelija työskentelee. Toimijoiden työtehtäviä Tulostettu :23:44

3 3 (20) on opinnollistettu siten, että mm. osatutkintojen suorittaminen on mahdollista ja työnhakijoiden työllistymismahdollisuudet ovat parantuneet. Kaikkien toimijoiden yhteisenä tuloksena on uusien työpaikkojen syntyminen paikkakunnille, yhä useamman työnhakijan työllistyminen, nuorten koulutustason nosto ja yhteistyön vahvistaminen tärkeimpien verkostokumppaneiden kanssa. Lisäksi on olemassa ohjausta ja neuvontaa niille työnhakijoille, jotka haluavat kokeilla matalan kynnyksen yrittäjyyttä työskentelemällä työosuuskunnassa. Kehittämistyössä otetaan huomioon yksilön, kohderyhmän ja toimintaympäristön tarpeet. Toiminnan lähtökohtana on toimijan omia arvoja noudattava yksilöön kohdistuva tasa-arvoinen kohtelu ja toiminta. Kehittämistyön tarkoituksena on tukea sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ohjauksella ja koulutuksella. Hankkeiden toteutuksessa huomioidaan eri toimenpiteiden vaikutukset kohderyhmään, ympäristöön ja alueen elinkeinorakenteeseen. Toiminnassa pyritään välttämään ympäristöä kuormittavia toimintatapoja. Kehittämistyössä tuetaan työpaikkojen syntymistä, itsensä työllistämistä ja yrittäjämäistä toimintaa palveluiden tuottamisessa sekä omaehtoista opiskelua. Työnhakijoita rohkaistaan osallisuuteen ja tekemään oikeita valintoja sekä edistämään omaa hyvinvointiaan monipuolisesti. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Välikäsi Intermediary Organisation Project 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä The aim of Välikäsi project is to launch 7 subprojects and manage and support them during the whole operation. Välikäsi tries by developing to find solutions for people in a weak labor market position (unemployed for a long term) and for unemployed young people (educated but still unemployed), who face big challenges to find jobs. The target of the whole project (Välikäsi and the subprojects) is to offer applicants individual timely guidance, support and coaching. An individual path will be planned for each applicant and the aim is to find a job for everyone. With this individual work we try to find the problems which block up applicants opportunities to be employed. Moreover individual work aims to remove the blocks, to discover the new opportunities to find jobs or to start studying or training and all this is done by taking account of employers' needs. This also requires a close co-operation with companies and employers to which will be offered trained, motivated and well-educated labor. It is also important to inform employers, which employment support methods are available. The target of the developing work in sub-projects areas, is to find new businesses and employers which can offer jobs, not forgetting employers needs. In addition, it will be looked for entrepreneurship opportunities together with job applicants to create services. By combining all these functions it is possible to build guided and supported employment path, which will serve all parties. In employment path it will be exploited apprenticeship contract education or make it possible to operate on the low threshold entrepreneurship (workers cooperative). During Välikäsi project it will be improved and developed the methods of the 3rd sector s actors, who employ applicants and support them to manage at work. Sub-projects develop their employing activity so that they will have readiness to undertake job applicant into job groups and students groups. They identify the factors which hamper the applicant s employment/studying. Furthermore, they are equipped to make the applicant commit to a team/to the studying group, to prevent displacing, work the absence and the interruption of studies. The actors are skillful to support, to direct and to advise the applicant in the questions and challenges which are related to its life management and work. The ability to work and ability to function is improved with different functional exercises and operation days which increase activity. It is important to find sensible operation suitable for supporting the managing and increasing managing in social situations to the applicant. The outcome of the projects is supported apprenticeship training with flexible solutions, which includes the support to the one both in the apprenticeship training and to the company in which the apprenticeship student works. The actors' assignments are executed so that it will be possible among others to take part degrees and the applicants' Tulostettu :23:44

4 4 (20) employment opportunities are improved. The common result of all the actors is the materializing of new jobs, the employment of more and more applicants, the raising of the education level of the adolescents and the strengthening of the cooperation to the localities with the most important network partners. Besides there exist guidance and counselling for those applicants who want to try the low threshold entrepreneurship by working in workers cooperative. The needs of the individual, target group and the operating environment will be taken into account in the development work. The starting point of the operation is the individual s equal treatment and activity which operator executes by following operator s own values. Development work is designed to support gender equality in society and gender mainstreaming guidance and education. Implementation of the projects is taken into account different actions on the target group, the environment and the region's economic structure. The operation aims to avoid environmentally overloading practices. The development work supports job creation, self-employment and entrepreneurial activity in the production of services, as well as independent study. Job seekers are encouraged to inclusion and make the right choices, and to promote their well-being in many ways. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Pitkään jatkunut, yhä paheneva työttömyys ja työpaikkojen vähäisyys Keski-Suomessa. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien osuus 2013 alkaneesta nuorisotakuusta huolimatta on lisääntynyt. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on korkea. Osatyökykyisten on entistä vaikeampi työllistyä tämän hetken työmarkkinoille. Alueelliset erot, tehdaspaikkakuntien laajat irtisanomiset, harvaan asutus, pitkät välimatkat, julkisen liikenteen väheneminen tai kokonaan puuttuminen ja tukiverkoston puute aiheuttavat monelle työttömälle työelämästä syrjäytymistä ja sosiaalisten suhteiden kaventumista. *Työttömät työnhakijat tarvitsevat oikea-aikaista tukea ja ohjausta työllistyäkseen. *Työn tai opiskelun ohella tulee tarjolla olla tukea, ettei jo alkumetreillä kaiken uuden oppiminen aiheuta työstä poisjääntiä tai opintojen keskeytymistä. *Kaikilla työnhakijoilla ei ole välttämättä tietoa siitä, mihin hänellä olisi oikeus, esim. oikeus palkkatukeen työn saamista helpottamaan tai että voi ansaita muutaman satasen ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen tai että voi hakeutua opiskelemaan työttömyysetuudella. *Työkokeilumahdollisuudet saattavat olla suppeat, kun ei ole tarjolla sopivaa yritystä tai ei pystytä kulkemaan pitkien välimatkojen takia tai ei vain uskalleta lähteä kokeilemaan uutta alaa. *Opiskelu saattaa monesta pitkään työttömänä olleesta tuntua mahdottomalta, ei välttämättä tiedetä esim. osatutkintojen/näyttöjen suoritusmahdollisuuksista. *Myös työttömien ennakkoluulot ja asenteet työllistämistoimintaa ja toimijoita kohtaan saattavat olla negatiivisia. *Monilla yrityksillä olisi tarvetta osaavalle työvoimalle, mutta ei aikaa rekrytointiin ja kokemukset aiemmista työllistämisyrityksistä saattavat olla huonoja. *Työnantajat/yritykset tarvitsevat tietoa pitkään työttöminä olleiden ja nuorten työllistämismahdollisuuksista ja tukimuodoista sekä tukea rekrytointiin. *Yrittäjillä/työnantajilla voi olla huonoja kokemuksia TE-toimiston palveluista, jolloin kynnys yhteydenottoihin työllistämisasioissa on korkea. *Työnantajat kaipaavat yksinkertaisia ja nopeasti saatavilla olevia toimintatapoja rekrytointiin. *Työssä käyvissä lapsiperheissä ja muissa kotitalouksissa esim. maatiloilla tarvittaisiin auttavia käsiä, kotihengettäriä, kun tarjolla olisi helppoja työllistämisratkaisuja. *Useilla 3. sektorin toimijoilla on pitkä kokemus työllistämistoiminnasta, mutta sen kehittämiseen edelleen tarvitaan laajempia yhteistyöverkostoja, uusia näkemyksiä ja rahoitusta. *Toimijoiden toiminnassa on myös alueellisia eroja, joillakin paikkakunnilla saattaa olla vain yksi toimija, jonka pitää hallita kaikki vuotiaiden työttömien ohjaustarpeet, kun taas jonkun paikkakunnan toimija on keskittynyt esim. vain nuoriin työttömiin. Tulostettu :23:44

5 5 (20) *3. sektorin työllistämistoiminta kaipaa uusia työllistäviä työllistämis- ja toimintaympäristöjä (yhteistyökumppaneita, toimijoita, ideoita), työllistämis- ja työnantajaverkostoon yhteistyökumppaneiksi. *Työnhakijoiden passiivisuus ja syrjäytyminen työmarkkinoilta. Pitkään työttöminä olleilla työnhakijoilla on usein vahva syrjäytymisen riski. Heillä on moninaisia työllistymisen esteitä (sairaudet, vanhentunut tai puuttuva koulutus, asuinpaikka/kulkuyhteydet), jotka vaikeuttavat työelämään pääsyä. Toisena ryhmänä ovat ns. korkeasti koulutetut, joilta taas puuttuu työkokemus. Molemmat työnhakijaryhmät tarvitsevat kokenutta ja asiantuntevaa valmennusta, tukea ja ohjausta, löytämään omat vahvuudet ja motivaation työelämään siirtymiselle. Esimerkiksi luovilla aloilla avoimille markkinoille työllistyminen on usein haasteellisempaa kuin muilla aloilla, johtuen luovien alojen erityisluonteesta. Etenkin alkuvaiheessa luovuutta on vaikea asettaa kaupalliseen kehykseen. Tästä johtuen luovien alojen työsuhteet ovat monesti tilapäisiä, epävarmoja ja epätyypillisiä, ja ne rakentuvat sosiaalisten verkostojen solmukohtiin, kaupallisten markkinoiden kylkeen tai kokonaan niiden ulkopuolelle esimerkiksi välityömarkkinoille. Luovien alojen osaajille työosuuskunta voisi avata mahdollisuuksia työllistää itsensä. Koko maan työllisyystilanne on heikentynyt, mikä näkyy myös kasvavana nuorisotyöttömyytenä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vuoden 2013 alusta voimaan tulleen nuorisotakuun toteuttaminen nykyisessä työllisyystilanteessa on äärimmäisen haasteellista. Lisäksi vuonna 2011 Suomessa oli lähes työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. Heistä osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli noin 10 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi noin henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan esimerkiksi yhden 30-vuotiaan työkyvyttömyyseläkkeelle jäännin aiheuttama työpanoksen menetys maksaisi yhteiskunnalle noin puolitoista miljoonaa euroa, jonka lisäksi kustannuksia nostaisi vielä hoito- ja eläkekustannukset. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012, 19.) Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 2012 toimintaohjelman osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen edistämiseksi. Toimintaohjelmassa oli mukana kaksi työryhmää: sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon vetämä toimintakonseptia valmisteleva työryhmä sekä ylijohtaja Outi Antilan vetämä työryhmä, joka on selvittänyt osatyökykyisten työllistymisen esteitä ja etsinyt ratkaisuja näiden esteiden poistamiseen. Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 (2012) raportissa todetaan, että Suomessa on tällä hetkellä n vuotiasta nuorta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Vuosittain jokaisesta ikäluokasta jää noin nuorta ilman koulutuspaikkaa, n. 25 % opiskelut aloittaneista nuorista keskeyttää ammatillisen koulutuksen, mielenterveydenongelmat ovat opiskelijoiden keskuudessa yleisimpiä terveysongelmia masennus ja monet muut mielenterveyden häiriöt alkavat usein nuoruusiässä. Kouluterveyskyselyn ammattiin opiskelevista nuorista 20 % vastasi saaneensa apua harvoin tai ei ollenkaan koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissaan, joka päivä viisi alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Nuorten yhteiskuntatakuuta laatineen työryhmän yhtenä ehdotuksena onkin, että myös vammaisilla nuorilla, myös eläkkeeseen oikeutetuilla, tulee olla oikeus päästä nuorten yhteiskuntatakuuseen kuuluviin palveluihin. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012, 13, 64). Oppimisvaikeudet ja siitä johtuvat opiskelun ongelmat saattavat aiheuttaa noidankehän, jossa kielteinen asenne ja aiemmat negatiiviset oppimiskokemukset vähentävät motivaatiota opiskelua kohtaan (Nurmi 2011; Sepponen & Wilen & Kiviniemi 2011, 18). Nuorilla, joilla syrjäytymisen uhka on suurinta, on myös vähäiset työnhaku- ja työelämätaidot, heikot sosiaaliset tukiverkostot, sosiaaliset taidot ja alhainen itsetunto (Kieselbach). Heinäkuun lopussa Keski-Suomessa työttömiä oli yhteensä , eli enemmän kuin vuosi aiemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta eli työnvälitystilaston mukainen työttömyysaste on myös kasvanut, se oli heinäkuun lopussa Keski-Suomessa jo 17,1 %. Keski-Suomea korkeampi työttömyysaste oli Lapissa (17,5 %) ja Kainuussa (17,4 %). Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli heinäkuun lopussa 13,4 %. Keski- Suomen työttömistä työnhakijoista oli heinäkuun lopussa alle 25-vuotiaita nuoria 3 685, (ja lisäksi vuotiaita oli työttömänä 2 522), lisäystä kesäkuusta 17 ja viime vuoden heinäkuusta 323. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 7 905, kesäkuuhun verrattuna 195 ja viime vuoden heinäkuuhun verrattuna 925 enemmän. Tulostettu :23:44

6 6 (20) Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli Keski-Suomessa heinäkuun lopussa Pitkäaikaistyöttömiä oli 127 enemmän kuin kesäkuun lopussa ja enemmän kuin vuosi sitten heinäkuun lopussa. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli Keski-Suomessa 30,2 %. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli 26,4 %. Suhteellisesti eniten on Keski-Suomessa lisääntynyt kouluttamattomien ja korkeasti koulutettujen työttömyys. Akateemisten työttömyys on kaksinkertaistunut lähes kymmenessä vuodessa. Työtä hakevia akateemisia oli heinäkuun lopussa Kasvu on ollut viime vuosina jatkuvaa. Työministeriön mukaan nuorisotakuu ei ole laskenut odotetulla tavalla nuorisotyöttömyyttä. Lisäksi työllistämistoimista puuttuvat Akavan mukaan korkeasti koulutetuille suunnatut palvelut, vaikka nuorisotakuun piiriin kuuluvista alle 29 - vuotiaista noin 60 prosentilla on korkeakoulututkinto. Jyväskylän seudun yksi ominaispiirre on muita kasvukeskuksia suurempi korkeasti koulutettujen työttömyys johtuen alueella sijaitsevasta koulutuskeskittymästä ja yleisesti heikosta työllisyystilanteesta. Keski-Suomen maakuntastrategiassa painotetaan, että kansalaisten osallistumista ja omaehtoista tekemistä on tuettava. Alan palvelut tuotetaan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintana. Väestön ikääntyminen sekä maahanmuuton lisääntyminen vaativat lisää palveluita mutta tuovat samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uudet teknologiat ja palvelujärjestelmät terveydenhuollossa, hoivassa ja kotiin tuotavissa palveluissa monipuolistavat palvelurakennetta kustannustehokkaasti. Väestörakenne muuttuu monikulttuurisemmaksi. Nuoret on pidettävä mukana työelämän uudistuksessa ja syrjäytymistä tulee ehkäistä voimatoimin. Nuorten arvostusten ja käyttäytymismallien on ohjattava muutosta. Kehittämistoimia suunnataan elämänlaadun kehittämiseen. Strategian yhden painopisteen, osaamistalouden tavoitetilan 2040 mukaan aidosti toteutuva elinikäinen oppiminen vastaa kiihtyvään työvoimatarpeiden muuttumiseen, varmistaa osaavan työvoiman saantia ja tukee paikallisten osaajien työllistymistä. Oppiminen tapahtuu entistä enemmän työpaikoilla ja verkossa. Maakunta tarjoaa edellytykset uuden tiedon synnylle ja osaamisen vahvistumiselle sekä osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kasvulle. Yrittäjyysopinnot ja yrittäjänä toimimisen kokeilut ovat oleellinen osa oppimista kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta lähtien (Keski-Suomen strategia 2040). Maakuntaohjelman kehittämiskohteen, hyvinvointipalveluiden tavoitetila 2017 on, että voimavaroja kohdennetaan ennaltaehkäiseviin toimiin. Riittämätön liikunta, huonot ruokailutottumukset ja päihteet ovat suuria terveydellisiä haasteita. Julkisten toimijoiden yhteistyö alan yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa nousee tärkeäksi. Terveystiedon jakelukanavia uudistetaan ja toimet kohdennetaan palvelumuotoilun keinoin koko maakunnan alueelle. Kunnissa tullaan laatimaan sähköiset hyvinvointikertomukset. Nuorten syrjäytymiseen puututaan. Kaikki nuorten kanssa toimivat kutsutaan maakunnanlaajuisesti tavoitteelliseen yhteistyöhön, jossa yhteiset voimavarat kootaan ennaltaehkäiseviin toimiin (Keski-Suomen strategia 2040). Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT) kutsui kesän 2014 alussa koolle Keski-Suomen alueen toimijoita, jotka haluavat kehittää työllistämistoimintansa ja ovat kiinnostuneita/valmiita lähtemään mukaan ESR-rahoitteiseen, verkostomaiseen hanketoimintaan. Tilaisuuteen saapui kattava joukko (8) toimijoita ja kolme oli yhteydessä vielä sähköpostitse, joista kaksi ilmaisi halunsa olla mukana hankesuunnittelussa/-kokonaisuudessa. Jo aiemmin useat 3. sektorin toimijat olivat tehneet KYT:lle esityksiä välittäjäorganisaatiotoiminnan käynnistämisestä uudella ohjelmakaudella. Pienten toimijoiden on vaikea toteuttaa ESR-rahoitteisia hankkeita itsenäisesti. Välittäjäorganisaatio mahdollistaa osahankkeiden keskittymisen kehittämistyöhön sekä laajan verkostomaisen vertais- ja oppimisympäristön hanketoimijoille, hankehenkilöstölle ja hankkeissa mukana oleville työnhakijoille järjestämällä erilaisia oppimis-, kehittämis- ja asiantuntijapäiviä sekä tarvittavaa koulutusta. Tulostettu :23:44

7 7 (20) Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:llä on vahva kokemus ESR-hankkeiden toteutuksesta, välittäjäorganisaationa ja hankekokonaisuuden hallinnoijana toimimisesta. Välittäjäorganisaatio pystyy ohjaamaan hanketoteuttajien kehittämistyötä ESR-rahoituksen vaatimaan suuntaan ja valvomaan hankkeiden toteutumista sekä laatimaan tarvittavat raportit. Osalla toimijoista on kokemusta kohderyhmän tarpeista, kehittämistyöstä ja -tarpeista aiemmin toteutettujen hankkeiden kautta. Suurimmlla osalla toimijoita on kuitenkin kokemusta pitkään työttöminä olleiden työllistymisen ja toimintaympäristön asettamista haasteista, jotka tulee ottaa huomioon hanketoteutuksessa. Tämä kokonaisuus luo parhaan mahdollisen kehittämis- ja oppimisalustan kaikille hankekokonaisuudessa mukana oleville toimijoille. Verkostomainen toimintatapa, vertaistuki ja muiden toimijoiden toimintatapoihin tutustuminen sekä niiden hyödyntäminen luovat hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle. Mielekkäiden ja motivaatiota kasvattavien, nykyteknologiaa hyödyntävien toimintojen paremmin tekemisellä, edelleen kehittämisellä, luodaan mielekkäämpiä työtehtäviä. Uusia työllistäviä toimialoja rohkeasti yhdistelemällä olemassa oleviin menetelmiin ja niitä kokeilemalla etsitään kohderyhmälle, työttömille työnhakijoille uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia. Hankkeiden valmistelussa on tutustuttu aiemmin samansuuntaisella toiminta-ajatuksella toteutettuihin ESR hankkeisiin (mm. Välittäjä-/VälittäjäPlus-hankekokonaisuus ( ), Paikko-hanke ( ), OSKO ( ), Toimi-välittäjäorganisaatiohanke ( ), Kestävän kehityksen keskus ( ), VÄYLÄ työpajakoulu , OTE ammattiin KIINNI elämään hanke , KoutsiHäme , Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti , Mood for Work Työmieli sekä Nuorten tuettu oppisopimusmalli Vantaalla, TUOPPIS projekti Ammattiopisto Luovi ja Tuettu oppisopimus Bovallius ammattiopisto). Hankkeiden kehittämistyössä hyödynnetään jo hyväksi huomioituja käytäntöjä, toimintamalleja ja - menetelmiä. Yhteistyötä tehdään toisten hankkeiden kanssa maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Välikäsi-hankkeen tavoitteena on kehittää mukana olevien 3. sektorin toimijoiden työllistämisosaamista ja luoda uudenlaisia toimintamenetelmiä ja -tapoja työllistämistoimintaan olemassa olevien (TEpalvelut/TYP/KELA/sos.toimi/oppisopimuskoulutus) tueksi. Välikäsi-hankkeen tuella etsitään Keski-Suomen ja osahankkeiden toiminta-alueilta työpaikkoja, uusia työllistäviä aloja ja työnantajayrityksiä. Koulutettujen työnhakijoiden kohdalla tuetaan ensisijaisesti suoraan työllistymistä pienin ohjauksellisin tukitoimin. Koulutettujen ja työkokemusta omaavien työnhakijoiden kohdalla tutkitaan yritystoiminnan mahdollisuuksia/edellytyksiä palveluiden tuottamiseksi, tutustumalla mm. Jyväskylän Yritystehtaaseen. Näitä toimintoja yhdistämällä rakennetaan kaikkia osapuolia palveleva, ohjattu ja tuettu työllistymispolku hyödyntäen osatutkintojen suorittamismahdollisuuksia, oppisopimuskoulutusta tai mahdollistamalla matalan kynnyksen yritysmäinen toiminta (työosuuskunta). Hankekokonaisuuden (Välikäsi + osahankkeet) tavoitteena on, että kehittämistyön myötä heikossa työmarkkinaasemassa olevat työnhakijat (pitkään työttömänä olleet) ja nuoret (pudokkaat ja koulutetut) saavat oikea-aikaista ohjausta, tukea, valmennusta ja alakohtaista koulutusta yksilöllisin ratkaisuin rakennetulla polulla kohti työelämää. Kehittämistyössä paneudutaan kohderyhmänä olevien työnantajien (yritykset, yhdistykset, kotitaloudet) tarpeisiin, yhteensovittamalla niihin työnhakijoiden vahvuudet ja tarvitsema ohjaus, valmennus (elämänhallinta/työelämävalmiudet) ja alakohtainen koulutus. Osahankkeiden tavoitteena ja tärkeänä tehtävänä on kehittää työllistämistoimintaansa siten, että heillä on valmiudet tunnistaa työnhakijan työllistymistä/kouluttautumista haittaavat tekijät. Lisäksi heillä on valmiudet sitouttaa työnhakija työ-/opiskeluryhmään, ennaltaehkäistä syrjäytymistä, työstä poisjääntiä ja opintojen keskeytymistä. Toimijoilla on taito tukea, ohjata ja neuvoa työnhakijaa tämän elämänhallintaan ja työhön liittyvissä kysymyksissä ja Tulostettu :23:44

8 8 (20) haasteissa. Elämänhallintaa, työ- ja toimintakykyä parannetaan erilaisilla toiminnallisilla harjoitteilla ja aktiivisuutta lisäävillä toimintapäivillä, esim. pienryhmissä alan asiantuntijoiden avustuksella tutustumalla esim. erilaisiin harrastus-, liikunta- ja virkistäytymismahdollisuuksiin. Tärkeää on löytää työnhakijalle itselle sopiva ja mielekäs toiminta tukemaan työssä/opinnoissa jaksamista ja lisäämään sosiaalisissa tilanteissa selviytymistä. Hankkeiden tarkoituksena on tarjota erilaisia osallistumis-, työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia työnhakijoille. Hanketoimijat toimivat matalan kynnyksen työllistäjinä, jonka puitteissa on mahdollisuus kehittää itseä ja työelämävalmiuksia sekä samalla kehittyä ammatillisesti. Toiminta suunnitellaan toimija- ja asiakaslähtöisesti. Tärkeänä tavoitteena on joustavin ratkaisuin rakennettu/tuettu oppisopimuskoulutus, joka käsittää tuen sekä oppisopimuskoulutuksessa olevalle että yritykselle, jossa oppisopimusopiskelija työskentelee. Kaikille toimijoille yhteisenä suurena tavoitteena on laajentuneen työnantajaverkoston myötä (uusien) työpaikkojen syntyminen paikkakunnille, yhä useamman työnhakijan työllistyminen, nuorten koulutustason nosto ja yhteistyön vahvistaminen tärkeimpien verkostokumppaneiden kanssa. Lisäksi tuetaan työnhakijoita, jotka haluavat kokeilla matalan kynnyksen yrittäjyyttä työskentelemällä työosuuskunnassa. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankekokonaisuuden tavoitteina ovat yritysyhteistyön rakentaminen ja laajentaminen, yhteistyömahdollisuuksien etsiminen ja löytäminen mm. työkokeilujen, oppisopimuskoulutuksen tms. kautta sekä matalan kynnyksen yrittäjyyden (työosuuskunta) tukeminen. Tavoitteet konkretisoituvat eri osahankkeissa erilaisin painotuksin. Hankekokonaisuudessa pilotoidaan oppisopimuskoulutus, jota suoritetaan useamman työnantajan luona. Näin mahdollistetaan osaavaa työvoimaa (työntekijä) pienille yrityksille edes osa-aikaisesti ja luodaan työ- ja opiskelupaikkoja pienille paikkakunnille, joissa ei ole toisen asteen oppilaitoksia. Yhteistyössä oppisopimuskoulutuksen kanssa kehitetään koulutukseen ohjautumista. Osatyökykyisille mahdollistetaan joustava, tuettu kouluttautumismalli, jossa oppisopimusta jaksotetaan opiskelijan jaksamisen mukaan osakoulutusten sekä opiskeluvalmiutta ja arjen hallintaa ylläpitävän ryhmätoiminnan kesken. Kotitalouksien on mahdollista hyödyntää hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja valmennettua työvoimaa (siivous-, kotitalous-, maatalous- ym. työtehtävät). Vahvempi yrittäjyyden edistäminen ja mahdollisesti osa-aika yrittäjyys tuovat myös uutta osaamista paikkakunnille. Välikäsi-verkoston sisällä tapahtuva vertaistuki, oppiminen ja ohjaus/koulutus. Osahanketoimijoiden ja hankehenkilöstön hankeosaamista kehitetään ja tehostetaan entisestään. Välikäsi kehittää ja tehostaa myös omaa ohjaus- ja hallinnointiosaamistaan, esim. yhdistämällä Jkl:n hankkeiden ohjausryhmien kokouksia, etäyhteyksien hyödyntäminen yhteydenpidossa, sähköisten lomakkeiden hyödyntäminen ym. Osahankeverkostossa työnhakijoiden työllistymis- ja työelämävalmiuksia edistetään (valmennus/koulutus) pienryhmissä (8-10 osallistujaa) työtehtäväkohtaisesti. Työnhakijoilla saattaa olla laajaakin osaamista, mutta sitä ei osata riittävästi tuoda esille/näyttää työhaastatteluissa. Uutena työnantajan tarpeista koostuva ja tarvittava toimiala-/tehtäväkohtainen valmennus pienryhmissä, esim. toimijoiden tarjoamissa työtehtävissä (mm. keittiö-, toimisto-, ohjaus-, asiakaspalvelu-, tekstiilien lajittelu- ja käsittely-, myyntitehtävät, ym, ym ). Lisäksi hyödynnetään toimijoiden osaamista työnhakijoiden (esim. 4H:n Ajokortti työelämään kaikille) ja hankehenkilöstön osaamisen kehittämisessä (työnohjaus, hyvät käytännöt, työhyvinvointi, tasaarvon valtavirtaistaminen jne.). Työllistetyille tarjotaan tarpeiden mukaista tukea työssä oppimiseen, ohjausta työhön ja omien suunnitelmien tekemiseen, ryhmätoimintaa sekä muita räätälöityjä psykososiaalisia palveluja. Ohjauksessa huomioidaan erityisesti työllistymisen esteet ja haasteet. Nuorilla ohjauksen tarve korostuu muihin ikäryhmiin verrattuna sekä työhön ja koulutukseen liittyvien suunnitelmien tekemisessä että työelämässä toimimisessa. Hankkeissa toteutetaan myös vertaisryhmätoimintaa, jossa työllistetyt pääsevät peilaamaan työhön ja omaan ammatilliseen suuntautumiseen liittyviä Tulostettu :23:44

9 9 (20) ajatuksiaan ja jakamaan kokemuksiaan muiden hankekokonaisuuden kautta työllistettyjen kanssa. Toimijoiden työympäristöjen tutkinnollistaminen, aidoissa työympäristöissä työ- ja oppimiskyvyn arviointi, pystyvyyden tunteen vahvistaminen, oppimisen tukemiseen liittyvän toimintamallin rakentaminen välityömarkkinoilla ja yrityksissä, vertaistuen rakentaminen (ammatillisen kasvun ryhmät) Yhteistyötä tehdään oppilaitosten ja Paikko-hankkeen kanssa. Hankkeissa kiinnitetään huomiota työllistymistä estäviin seikkoihin, mm. eri sairauksien vaikutuksiin. Hankkeissa kiinnitetään huomiota sairastavien syrjäytymisen ehkäisyyn sekä sairastavien tukemiseen mm. vaikean diagnoosin mukanaan tuoman epävarmuuden kanssa. Sairastavia aktivoidaan, heitä saadaan mukaan osallistavaan vertaistoimintaan, opiskelemaan ja/tai mukaan työelämään. Hankkeet pyrkivät edistämään osatyökykyisten työllistymistä eri tavoin, esim. luomalla osa-aikatyötä tarvitsevien/tarjoajien tietokanta (linkitys palkkatuki.fi-sivustoon). Hankkeissa kehitetään työnhakijoiden yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat huomioiva ohjausmalli. Ratkaisukeskeinen ja toimijan arvojen mukainen ohjaus suuntaa työnhakijaa ottamaan aktiivisena toimijana vastuun työskentelystään ja oman elämänsä suunnasta. Työnhakijalla voi olla aiempia kokemuksia passiivisesta roolista eri palveluissa ja holhoavasta suhtautumisesta viranomaisten taholta. Toimijat kannustavat työnhakijoita aktiivisessa ja omannäköisessä roolissa toimimiseen, erilaisuutta arvostaen ja henkilökohtaiseen kasvuun uskoen. Ohjauksen tavoitteena on voimaantuminen ja työllistymisen edellytysten paraneminen. Keskeistä toiminnassa on sopivan palvelupaletin räätälöinti työn oheen, jotta työllistetyt saavat tarvitsemansa tuen työsuhteen aikana ja heidän edellytyksensä jatkotyöllistymiseen paranevat. Hanketoteutuksessa huomioidaan riittävä ohjaus ja neuvonta uudelle toimijalle (Varstaajat ry), joka vasta tämän hankkeen myötä aloittaa kehittämistoimintansa. Toiminta-alueella (Karstula/Kivijärvi/Kyyjärvi) tehtävät kehittämistoimenpiteet ovat uusia. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Välikäsi-hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat 3. sektorin toimijat hankehenkilöstöineen, joiden työllistämisosaamista kehitetään (ovat kohderyhmää) ja jotka ovat sitoutuneet lähtemään mukaan hankekokonaisuuteen, kun kunta- ja ESR-rahoitus toteutuu. Toimijat ja toiminta-alueet ovat Hankasalmen 4H r.y. (Hankasalmi), Jyvässeudun 4H ry (Jyväskylä), Jyvälän Setlementti ry (Jyväskylä), Keski-Suomen MS-yhdistys ry (Jyväskylä/Keski-Suomi), Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry/ Suvimäen Klubitalo (Jyväskylä/Keski-Suomi), Varstaajat ry (Karstula sekä mahd. Kivijärvi ja Kyyjärvi) ja Viitaseudun Kumppanuus ry (Pihtipudas ja Kinnula). Välikäsi-hankkeen rahoituksesta ja toimenpiteistä kohdistuu S-V alueelle 15-20%. Toisena kohderyhmänä niin osahankkeilla kuin Välikäsi-hankkeella ovat työnantajat (mm. yritykset ja kotitaloudet sekä myös kunnat), jotka mahdollistavat osahankkeissa mukana olevien työnhakijoiden työllistymisen (+ työkokeilut, koulutuksiin liittyvät harjoittelut/työssäoppimispaikat). Lisäksi koko Välikäsi-kokonaisuuden kohderyhmää ovat oppisopimuskeskus/-koulutus (Jkl/POKE) ja oppisopimuskoulutukseen liittyvät oppilaitokset sekä työosuuskuntatoimintaan liittyvät toimijat/asiantuntijat. Osahankkeiden varsinaista kohderyhmää ovat työttömät/pitkäaikaistyöttömät/työttömyysuhan alaiset; - kaiken ikäiset, maahanmuuttajat, romaanit, osatyökykyiset (työhaluiset henkilöt) - alle 29-vuotiaat vaikeasti työllistyvät tai työkokemusta vailla olevat nuoret, jotka kuuluvat nuorisotakuun piiriin - korkeasti koulutetut, mm. luovilta aloilta valmistuneet tai sinne suuntaavat työttömät. Luovat alat määritellään väljästi, koska luovien alojen määritelmää on muuttunut ja muuttumassa. Työllistettäviksi haetaan eri ammattialojen osaajia, jotka työllistyvät toimijoiden eri toimialoille. - Jyväskylän ja Keski-Suomen alueella asuvat MS-tautia ja muita harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavat. - mielenterveyskuntoutujat (18 29 v.), jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle puuttuvan ammatillisen tutkinnon vuoksi. Tulostettu :23:44

10 10 (20) - kohderyhmää ovat myös kehittämistyöhön osallistuvat yhteistyökumppanit, kuntien nuorisotyö, etsivät, sosiaalitoimi, terveydenhuollon palvelut, ympäristöhuolto, vapaa-aikatoimi - oppisopimuskoulutukseen/hankkeiden kehittämistyöhön liittyvää ohjaustyötä tekevät TYP, TE-toimisto, KELA, kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset - työllistävät (esim. ympäristönhoidon) toimijat, vapaa-ajan ja virkistystoiminnan toimijat/yrittäjät, 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Välillisenä kohderyhmänä muut toimijat/hankkeet, ym. jotka muodostavat organisoituneen monialaisen, keskitetysti koordinoidun toimijaverkoston edistämään pitkään työttöminä olleiden, nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymistä. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Välikäsi-välittäjäorganisaatio rakentuu (henkilöstö ja toimitilat, laitteet ym) ja aloittaa hanketoteutuksen suunnitelmien ja saadun rahoituksen mukaisesti. Samaan aikaan osahanketoimijat (7 toimijaa) käynnistävät rekrytoinnin, järjestävät hankkeille toimitilat ja aloittavat hanketoteutuksen. Välikäsi-hankkeen toteutusaika 1/15-3/17 (27 kk) ja osahankkeiden toiminta-aika rajoittuu 24 kuukauteen (tarkat ajat toimijakohtaisissa suunnitelmissa, jotka liitteenä). KYT on tehnyt sopimukset osahanketoteuttajien/tuen siirronsaajien kanssa, jotka ovat myös liitteenä. Välikäsi hallinnoi, seuraa, tukee ja ohjaa toimijoita ja hankehenkilöstöä kehittämistyössä. Välikäsi kehittää ja tehostaa omaa toimintaansa mm. eri tilaisuuksien keskittämistä. Oppisopimuskoulutuksen (JAO/POKE) kanssa tehdään kehittämissunnitelma (alue-/toimijakohtaisesti) ja sovitaan vastuista, Välikäden koordinoimista yhteisistä ohjaus- /koulutuspäivistä sekä muusta tarvittavasta yhteistyöstä. Hanketoimijoille ja hankehenkilöstölle järjestetään yhteinen verkostoitumis-/aloitus-/suunnittelutilaisuus, jossa esitellään lyhyesti kaikkien hankesuunnitelmat. Tilaisuudessa käydään läpi (lisäksi annetaan kirjallisena) projektipäällikön toimesta laaditut hanketoteutuksen vaiheet (vuosikello tms.), suunnitellaan tarvittavia ohjaus-, kehittämis- ja asiantuntijapäiviä sekä sovitaan yhteisistä toimintatavoista (ohry-toiminta/toteutus, raportoinnit, seurannat, maksatukset, tiedotus, viestintä, arviointi). Hankkeiden edetessä kehittämis-/suunnittelu- /arviointitilaisuuksia pidetään säännöllisesti hankehenkilöstön kesken, jolloin em. lisäksi voidaan vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Osahankkeiden tiedotus ja viestintä (käyntikortit, esitteet, julkaisut, oppaat ym. materiaali) keskitetään Välikäsihankkeen tiedotussihteerille. Osahankkeet laativat yhdessä tiedotussihteerin kanssa omat tiedotus- ja viestintämateriaalinsa. Jokaiselle hankkeelle laaditaan aluksi käyntikortit ja esitteet, hankkeiden edetessä esite-, julkaisu-, opas ym. materiaalia tehdään tarpeiden mukaan. Opas- ja julkaisumateriaalien valmistus kehittämistyön tuloksista painottuu hankkeiden loppupuolelle. Välikäsi-osahankkeissa edistetään pitkäaikaistyöttömien työllistymistä, oppisopimuskoulutuksen tai työosuuskuntien kautta. Toimijat ovat valinneet itse kehittävätkö toimintatapoja molempiin tai vain toiseen. Osahankkeiden tavoitteina on kehittää alueilleen yhteistyössä Oppisopimuskeskuksen kanssa selkeät mallit ohjautumisesta oppisopimuskoulutukseen, toisena kehittämiskohteena on työosuuskuntatoiminta, siihen haluaville työnhakijoille. Jyväskylän oppisopimuskeskus ja POKEn Oppisopimuskoulutus ovat sitoutuneet hankkeen kehittämistyöhön (kts. muistioon tallennetut sähköp.viestit). Ohjauksessa hyödynnetään mm. tutustumista eri työnantajiin, työpaikkoihin/-tehtäviin, alakohtaista pienryhmätoimintaa ja työkokeiluja, josta siirtyminen oppisopimuskoulutukseen sitten tapahtuisi. Hankkeiden toimesta selvitetään työnantajien tarpeet, työntekijöistä ja tarvittavasta osaamisesta, johon vastattaisiin noilla pienryhmätoiminnoilla parantamalla työnhakijoiden valmiuksia/motivaatiota selviytyä ko. tehtävistä. Työkokeilun avulla Tulostettu :23:44

11 11 (20) varmennettaisiin sitoutumista tehtäviin, työnantajaan ja oppisop.koulutukseen. Hankkeissa tuetaan myös työnantajia työsuhteiden synnyttämisessä ja alkutoimissa. Yhteistyöverkostolle (toimijakohtaisesti) järjestetään aloitusinfot ja tiedotusta jatketaan säännöllisesti eri muodoissa koko hanketoteutuksen ajan. Tiedotussihteeri rakentaa Välikäsi-kokonaisuudelle sivuston KYT:n sivuille ja facebook-sivustolle sekä mahdollisesti muualle sosiaaliseen mediaan. Hankkeiden välisessä viestinnässä hyödynnetään ainakin Skypeä sekä Googlen tarjoamia viestintätyökaluja ja lomakkeistoja, mm. raportointia ja seurantaa varten laaditaan hankesihteerin toimesta tarvittavat yhteiset sähköiset lomakkeet, joita hyödynnetään tietojen yhdistämisessä. Välikäsi-hanke myös koordinoi ja tukee osahankehenkilöstön tarvitsemaa kehittämisosaamista, mm. hyvien käytäntöjen tunnistaminen, koulutukset, asiantuntijoiden luennot/esitelmät/seminaarit ja kehittämispäivät sekä tutustumiskohteet, arviointi-, toiminta- ja suunnittelupäivät. Välikäden toimesta osahankkeille järjestetään säännöllisesti kehittämistyön etenemisen esittely-, neuvonta- ja ohjauspäiviä sekä ohjausryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Näin taataan, että kehittämistyö etenee suunnitelmien mukaisesti. Välikäsi tukee ja rohkaisee osahankkeita luomaan ja rakentamaan yhteistyötä työnantajien/yritysten kanssa järjestämällä infoja, tutustumiskäyntejä sekä mahdollisuuksia osallistua erilaisiin tilaisuuksiin yrittäjäverkostoissa. Hankkeen tuella tunnistetaan osahankkeiden toiminta-alueen työpaikat, joihin osahankkeissa mukana olevat työnhakijat voivat työllistyä tai sijoittua työkokeiluun. Toimijat kehittävät omaa toimintaansa siten; - että työnhakijoiden mahdollisuudet tutustua ja kokeilla eri aloja ja työtehtäviä laajenevat. - työnhakijoiden osallisuus (oma suunnitelma) ja työllistymisvalmiudet paranevat sekä liikkuvuus työnhakualueella laajenee. - rakentavat ja kehittävät työnhakijoiden sekä työnantajien tarpeista ja toiveista lähtevää pienryhmätoimintaa. - pienryhmiin haetaan kaikenlaisia työnhakijoita, niitä jotka tarvitsevat yhteiskunnalta hyvin monenlaisia ja erilaisia tukitoimenpiteitä sekä niitä, jotka pienellä ammatillisella ohjauksella pääsevät omassa elämässä eteenpäin. Pienryhmissä on elämänhallinnallisia elementtejä sekä opiskeluun, harrastuksiin, työhön ja yrittäjyyteen liittyvää toimintaa. Ryhmät voivat olla puhtaasti työelämään liittyviä (oppisopimusryhmät) tai yrittäjyyteen liittyviä tai näiden sekoituksia. Työnhakijoita tuetaan yksilö- tai pienryhmissä siten, että: heidän erityislaatu ja tarpeet tunnistetaan, heidän kokonaisvaltaista kasvuaan tuetaan sekä mahdollisia ongelmia ennaltaehkäistään kehitetään heille sopivia työmenetelmiä työvalmiuksien, osaamisen ja ammatillisen osaamisen vahvistamisen myötä esim. vertaistuen keinoin heitä ohjataan eteenpäin yksi ihminen kerrallaan ammatillista asiantuntemusta kehitetään yhdessä esim. koulutuksen ja pienryhmätoiminnan keinoin kohderyhmän hyväksi tehtävää monipuolista verkostoyhteistyötä kehitetään Osahankkeissa (hakemukset liitteenä, niissä tarkemmin) mm; - pureudutaan työnhakijoiden työllistymisen esteisiin ja oman paikan löytäminen työelämässä. - huomioidaan mahdolliset oppimisvaikeudet, muut elämän alueen ongelmat ja niiden vaikutus työhön. - noudatetaan varhaisen tuen mallia työssä jaksamiseen ja työkykyyn liittyvissä asioissa. - vaikutetaan työllistettävien mahdollisuuksiin saada opintojen työkokeilu-/työssäoppimispaikka yritys- ja yhteistyöverkoston avulla. Kehittämistyön aikana luodaan oppisopimuskoulutusmalliin joustoja, jotka mahdollistavat tämän opiskelu- ja Tulostettu :23:44

12 12 (20) työllistymisväylän myös osatyökykyisille. Hankkeissa käytetään/sovellettu tuetun opiskelun ja tuetun työllistymisen toimintatapoja. Yhteistyötä tehdään tutkintoja vastaanottavien tahojen ja oppisopimuskeskuksen/-koulutuksen, työvoimahallinnon sekä työnantajan/työnantajien kanssa. Osakoulutusten lomassa työnhakija osallistuu mm. opiskeluvalmiutta, osaamista ja arkielämän taitoja ylläpitävään ja tukevaan toimintaan. Tukea opiskelutehtävien suorittamiseen tarjotaan tarvittaessa. Opiskelun edistymistä seurataan säännöllisesti ja yhteydenpidon tehtävänä on tukea työnhakijan jaksamista ohjaamalla myös arkirytmin, opiskelun ja vapaa-ajan oikeaan rytmittämiseen. Hankekokonaisuuden toteutuksessa hyödynnetään Välittäjä/VälittäjäPlussan jo opittuja ja kehitettyjä menetelmiä, esim. Open Ways hankkeen asiakkaiden ohjaus, Hankasalmen 4H:n Välitän 2:n toiminnan juurruttaminen toimijoiden toimintaan, Jyvässeudun 4H:n TUT-hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajanuorten työllistymispolkuja 4H-koulutuksia kehittämällä (räätälöidyt koulutukset maahanmuuttajille ja Ajokortti työelämään). Asiakastyössä käytetään Mitä väliä- /Me välitämme työkirjoja, Etumatka-kortteja ja hankehenkilöstön työnohjauksessa Mitä väliä/me välitämme-kortteja. Hankekokonaisuuden (Välikäsi + osahankkeet) toimintaa/kehittämistyötä arvioidaan säännöllisesti mm. teema- ja ohjausryhmien kokouksissa. Osahankkeiden kehittämistyötä arvioidaan Välikäsi-hankkeen ohjauksella esim. itsearviointina 2-3 kertaa hanketoteutuksen aikana, jotta nähdään, että kehittämistyö etenee suunnitelmien mukaisesti. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Vaikutus toimintaympäristöön (vaikutuksia mitataan toimintaan sopivilla ja yhteisesti sovittavilla mittareilla, joita osahanketoteuttajat/yhteistyökumppanit ovat aiemmin käyttäneet): - On luotu uudenlainen yhteistyömalli työllistäjien, oppisopimuskoulutuksen, oppilaitosten ja sidosryhmäverkoston tiiviin yhteistyön rakentamana. - Oppilaitosyhteistyö on rakentunut osaksi toimijoiden työllistämistoimintaa. - Työllistämisen kentälle on luotu toimintamalli, joka mahdollistaa ammatillisen tutkinnon hankkimisen joustavan ja tuetun oppisopimuksen avulla. - Uusia työllistäviä toimialoja on tunnistettu ja työpaikkoja (uusia) on syntynyt. - Yrittäjyyden/yritysten (työosuuskunta) määrä on lisääntynyt eri paikkakunnalla. - Yritysten/työnantajien tietoisuus oppisopimuskoulutuksesta on lisääntynyt. - Yritysten/työnantajien työllistämishalukkuus lisääntyy oppisopimuskoulutukseen liittyvän tiedon myötä (mm. kyselyt/arvionnit/lisääntyneet opso-työpaikat). - Yhdistysten toiminta asiantuntijoina, vertais- ja ryhmätoimintojen toteuttajina on laajentunut uuden osaamisen myötä (opso-koulutuksen esitteet/ohjaustapa, työ-osk-toimintaan ohjausosaaminen/esitemateriaalit). - Hankkeet vakiinnuttavat työllistämistoiminnnan ja nuorisotakuun toteuttamisen osaksi järjestötyötä ja vahvistavat järjestöjen roolia ko. toimintojen toteuttajina. - Hankkeissa saatuja kokemuksia voidaan käyttää hyväksi muiden työllistämistoiminnan ja nuorisotakuun toteuttajien keskuudessa. -Työllistäminen vahvistuu osaksi kansalaistoimintaa. Vaikutus työnhakijaan/työllistettävään (vaikutuksia mitataan toimintaan sopivilla ja yhteisesti sovittavilla mittareilla, joita osahanketoteuttajat/yhteistyökumppanit ovat aiemmin käyttäneet): - Tieto eri työllistymisen vaihtoehdoista on lisääntynyt. - Yksilöllinen/pienryhmissä tehty ohjaus ja opastus motivoi tekemään pitkäjänteisempiä suunnitelmia. - Tiedostettu tuen tarve ja sen saatavuus työllistymisen alkuvaiheessa. - Syrjäytymisvaaraa on ehkäisty ja lisätty työmarkkinavalmiuksia. - Koulutustasoa on nostettu riittävällä ohjauksella ja tuella. - Hankkeiden aikaiset vertais- ja ryhmätoiminnat ovat lisänneet työnhakijoiden osaamista. - Ensimmäisen ammatillista osaamista vastaavan työpaikan saaminen vaikuttaa positiivisesti koko työuraan. - On kehitetty suunnitelmallinen työelämään suuntautuva ohjausmalli, jossa työnhakijoiden yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat on huomioitu (vahvuudet ja tuen tarve tunnistettu ja niitä tukemalla jatkopolut selkiytyneet). Tulostettu :23:44

13 13 (20) - Ymmärrys työnantajastaan/työllistäjästään kolmannen sektorin toimijana tai yrittäjänä, työnantajan vaatimuksista ja työntekijän velvoitteista on selkiytynyt (= valmiudet/velvollisuudet työntekijänä). - Valmiudet työllistyä sekä kolmannelle sektorille että avoimille työmarkkinoille ovat kasvaneet. - Käsitys omasta työkyvystä, osaamisestaan, tiedoistaan ja intresseistään on fokusoitunut, mikä lisää itsevarmuutta, itsenäisyyttä ja aktiivisempaa toimijuutta sekä hänen omassa elämässään että yhteiskunnassa laajemmin. - Työkokemus eri toimijoilla kasvattaa ja laajentaa osaamista sekä yrittäjävalmiuksia. Vaikutukset yhteistyöverkostolle/-toimijoille (vaikutuksia mitataan toimintaan sopivilla ja yhteisesti sovittavilla mittareilla, joita osahanketoteuttajat/yhteistyökumppanit ovat aiemmin käyttäneet): - Hankkeiden tuloksellisuus näkyy siinä, että yhdessä toimien syntyy uutta yhteen puhaltamisen henkeä työllistämiseen. - Hankkeiden kehittämistyö vahvistaa entisestään toimijoiden roolia työllistäjinä. - Hankkeet levittävät kehittämistyön tuloksia ja tuotoksia eri tilaisuuksissa ja hankkeiden päätyttyä tuloksista ja tuotoksista saa tietoa toimijoiden www-sivuilta. - Toimijat mahdollistavat opiskelijoille paikan tehdä harjoitteluja, tutkimusta tai lopputöitä työllistämistoiminnan kentällä, näiden myötä saadaan uutta tietoa työllistämistoiminnan ja kehittämistyön vaikutuksista. - Oppilaitos-/opiskelijayhteistyön myötä toimijat saavat viimeisintä/uusinta tietoa toimintaansa. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen aikana toimijoiden osaaminen työllistämisen saralla laajenee ja syvenee. Kehitetyt toimintatavat sulautuvat toimijoiden toimintaan. Toimijat pystyvät jatkamaan työllistämistä entistä laajemmalle kohderyhmälle ja entistä osaavammin ohjaus- ja tukitoimin. Osatutkintojen suorittaminen entistä useammilla toimialoilla mahdollistuu ja laajenee. Oppisopimuskoulutusta pystytään toteuttamaan joustavammin huomioiden opiskelijan opiskeluvalmiudet ja työnantajien tarpeet. Yritysmäinen toiminta/työosuuskunnat jatkavat toimintaa, työllistävät ja tuottavat tarvittavia palveluja. Hankkeiden tuloksia voivat hyödyntää myös muut työllistäjät, järjestöt ja kansalaistoimijat hankkeen avoimen viestinnän ja tiedottamisen sekä verkostoyhteistyön myötä. Kehitetyt toimintatavat jäävät toimijoiden toimintaan ja/tai ne juurtuvat yhteistyökumppanin, esim. kunnan toimintaan. Kehitetyt toimintatavat ovat ns.työllistämistoimintaa, jota tullaan toteuttamaan siihen osoitetuilla resursseilla hankkeiden päätyttyä. Kehittämistyön aikana syntyneitä toimintamalleja ja rakennettuja yhteistyösuhteita hyödynnetään yhteistyöverkostossa eri puolilla Suomea. Kokemukset ja hyvät käytännöt ovat myös kaikkien asiasta kiinnostuneiden käytettävissä. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Tulostettu :23:44

14 14 (20) Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat Muu julkinen 0 Yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Hankasalmen kunnanjohtajan Matti Mäkisen lausunto: Hankasalmen kunta suhtautuu myönteisesti Hankasalmen 4H:n hankkeen anomukseen ja tarvittavaan kuntarahoitusosuuteen. Kunnanhallitus *** Hankasalmen kunnan päätöksestä pöytäkirjanotekopio liitteenä. Karstulan kunnanjohtajan Eino Nissisen lausunto: Kunnanjohtaja suhtautuu myönteisesti Varstaajat ry:n hankehakemukseen ja esittää kunnanhallitukselle, että kunta sitoutuu maksamaan hankkeen kuntaosuutena maksimissaan yht Mikäli osahankkeen piiriin tulee myös joko Kyyjärvi tai Kivijärvi tai molemmat, niin hän varaa mahdollisuuden sopia em. kuntaosuuden jyvittämisestä mukana olevien kuntien kesken. *** Kunnanjohtajan ilmoitus Pihtiputaan kunnanjohtajan Ari Kinnusen lausunto (syksy 2014): Olen pyytänyt Viitasaudun kumppanuus ry:ltä arviota heidän työllisyystoimintansa kokonaislaskutusta kunnan suuntaan ja arviota ensi vuoden hanketoiminnasta. Teemme lopullisen linjauksen ensi vuonna työllisyyden hoitoon käytettävistä resursseista syksyn talousarvioprosessin aikana. ** Pihtiputaan kunta on myöntänyt Viitaseudun Kumppanuus ry:lle työllistämismäärärahan, josta osan voi kunnan myöhemmällä päätöksellä (01/2017) käyttää yhdistyksen hakeman hankkeen kuntarahoituksena. Jyväskylän kaupungin perusturvan vastuualuejohtaja Anssi Niemelän ilmoitus kaupungin mukanaolosta (sähköposti). 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei ole haettu rahoitusta muilta rahoittajilta. Tulostettu :23:44

15 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 15 (20) 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Pienten toimijoiden on vaikea toteuttaa ESR-rahoitteisia hankkeita itsenäisesti. Välittäjäorganisaatio tarjoaa laajan verkostomaisen vertais- ja oppimisympäristön hanketoimijoille, hankehenkilöstölle ja hankkeissa mukana oleville työnhakijoille järjestämällä erilaisia oppimis-, kehittämis- ja asiantuntijapäiviä sekä tarvittavaa koulutusta. Keski- Suomen Yhteisöjen Tuki ry:llä on vahva kokemus ESR-hankkeiden toteutuksesta, välittäjäorganisaationa ja hankekokonaisuuden hallinnoijana toimimisesta. Välittäjäorganisaatio pystyy ohjaamaan hanketoteuttajien kehittämistyötä ESR-rahoituksen vaatimaan suuntaan ja valvomaan hankkeiden toteutumista sekä laatimaan tarvittavat raportit. Välikäsi-hanke liittyy kiinteästi käynnissä oleviin ja käynnistyviin Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishankkeisiin. Kokemusta kehittämistyöstä on mm. S10421 Välittäjä- ja S11699 VälittäjäPlushankekokonaisuuksien ( ) toteuttamisesta, niissä kehitetyt toimintatavat ja -menetelmät, joita voidaan nyt osahankkeissa ottaa käyttöön/hyödyntää (ohjausmenetelmät, materiaalit ym.). Yhteistyötä tullaan tekemään KYT:n muiden hankkeiden, esim. S11893 Paikko-hankkeen( )kanssa mm. työympäristöjen tutkinnollistamisessa sekä Kanto-hankkeen (ELY) kanssa työtehtävien/-paikkojen tunnistamisessa. Osahankkeiden valmistelussa on myös tutustuttu aiemmin samansuuntaisella (tuettu oppisopimuskoulutus, mielenterveyskuntoutujien työllistäminen, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistäminen, työosuuskuntatoiminta/yrittäjyys) toiminta-ajatuksella toteutettuihin ESR hankkeisiin mm. (S11331) OTE ammattiin KIINNI elämään hanke (nuorten tuettu oppisopimuskoulutus), (S10918) KoutsiHäme , (S11507) Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti (verkostomainen ohjaus/tuki), (S12037) Mood for Work Työmieli (mielenterveyskuntoutujien työllistäminen), sekä Nuorten tuettu oppisopimusmalli Vantaalla, TUOPPIS projekti Ammattiopisto Luovi ja Tuettu oppisopimus (Bovallius ammattiopisto). Tutustumisen arvoinen paikka on Kestävän Kehityksen Keskus (Yritetään Yhdessä ry) Oulussa. Kehittämis- ja yhteistyötä tullaan tekemään käynnissä olevien hankkeiden (osahanketoimijoiden ja Matarassa toimivien toimijoiden/hankkeiden) kanssa (esim. SÄPÄKKÄ (ELY, Jyvässeudun työttömät ry), nuorisotakuuta toteuttavien toimijoiden kanssa sekä uusien käynnistyvien hankkeiden kanssa maakunnallisesti ja valtakunnallisesti (esim. Kestävän Kehityksen Keskus, Oulu, Silta-valmennus, Tampere). Hankkeiden kehittämistyön edetessä yhteistyötä tehdään tarvittavien toimijoiden kanssa. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Yhteistyötä tullaan tekemään myös muiden käynnissä olevien hankkeiden kanssa, kuten NuoVo (Nuorta voimaa järjestöihin -hanke, RAY, KYT), KANTO-hanke, Työllisyyden kuntakokeilu (Jyväskylä, Muurame, Jämsä) ja Töihin!- palvelun kanssa. Lisäksi muualla käynnistyvät/käynnissä olevat hankkeet, mm. Oiva ja Ilona-hanke (RAY, Jyvälä), 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Maakunnat Keski-Suomi Seutukunnat Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren Kunnat Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Kinnula, Pihtipudas, Kivijärvi, Kyyjärvi Hankkeen toiminta on valtakunnallista Tulostettu :23:44

16 16 (20) Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:llä on vahva kokemus ESR-hankkeiden toteutuksesta, välittäjäorganisaationa ja hankekokonaisuuden hallinnoijana sekä 3. sektorin työllistämistoiminnan kehittäjänä toimimisesta. Välittäjäorganisaatio pystyy ohjaamaan hanketoteuttajien kehittämistyötä ESR-rahoituksen vaatimaan suuntaan ja valvomaan hankkeiden toteutumista sekä laatimaan tarvittavat raportit. Osalla toimijoista on kokemusta kehittämistyöstä ja -tarpeista aiemmin toteutettujen hankkeiden kautta. Kaikilla toimijoilla on kokemusta pitkään työttöminä olleiden työllistymisen ja toimintaympäristön asettamista haasteista, jotka tulee ottaa huomioon hanketoteutuksessa. Tämä kokonaisuus luo parhaan mahdollisen kehittämis- ja oppimisalustan kaikille hankekokonaisuudessa mukana oleville toimijoille. Verkostomainen toimintatapa, vertaistuki ja muiden toimijoiden toimintatapoihin tutustuminen sekä niiden hyödyntäminen luovat hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Hanketoimijan ja -henkilöstön sitoutuminen, projekti ja projektityöntekijä jäävät muusta toiminnasta irralliseksi. ESR-rahoituksen mukainen kehittämistoiminta Monipuolisesti eri työtehtäviin soveltuvien työttömien tavoittaminen. Työnhakijan/työllistetyn työmotivaatio heikkenee. Työnhakijan (työllistetyn) työsuhteen ennenaikainen keskeyttäminen. Työnhakijan/työllistetyn työssä jaksaminen. Oppisopimusten edellyttämien työsuhteiden solmiminen Palkkatukea ei ole mahdollista saada joustaviin opintoihin/usean työnantajan tarjoamiin tehtäviin. Työllistetyn elämänhallintaan liittyvät ongelmat. Kuntien työllistämisrahat/kuntarahat eivät riitä hanketoteutukseen. Yritykset eivät lähde mukaan yhteistyöhön Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Riittävä tuki ja ohjaus Välikäsi-hankkeelta, toimijoiden itsensä ja hallituksen sitouttaminen hankkeisiin, hanketyöntekijöiden työsuhteet tehdään hankkeiden kestojen ajaksi, toimintamallin kehittäminen palvelee toimijaa laajemminkin hankkeen jälkeen. Riittävä tieto/yhteistyö heti hankehausta alkaen, jotta toimijat tietävät mihin sitoutuvat Työtehtävät muokataan realistisiksi, toteutetaan perusteellinen rekrytointiprosessi. Annetaan työnhakijalle/työllistetylle mahdollisuus käyttää uusia ja luovia työelämämalleja vakiintuneiden sijaan Varmistetaan työtehtävien mielekkyys sekä tuki/ohjaus että jatkopolun realistisuus. Varmistetaan hankehenkilöstön/mentorin/työtiimin tuki. Panostetaan työhyvinvointiin ja varhaiseen puuttumiseen. Käytetään hyväksi olemassa olevia työnantajasuhteita, korostetaan työllistämisen hyötyjä ja yritetään yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa saada aikaan malli, jossa oppisopimuspaikka voidaan jakaa useamman työnantajan kesken. Yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa yritetään saada palkkatuki koskemaan myös joustavaan oppisopimukseen lähteviä, vielä osatyökykyisiä nuoria. Huolehditaan hankkeen kautta tarjottavan tuen saanti ja motivointi sekä ohjataan tarkoituksenmukaisen muun tuen piiriin Mietitään rahoitusratkaisuja yhdessä, muokataan toteutusaikaa/osallistujien määrää. Tuodaan esille hyödyt yrityksille, työkokeilu- /työssäoppimisjaksot, tutustuminen työntekijään, riittävä tuki rekrytointiin ja työsuhteen alkuvaiheessa. Välikäsi-hankkeen oma ohjausryhmä koostuu osahanketoimijoista, rahoittajista (ELY, Jkl kaupunki, muu kuntaedustus), työllistämisen vastuuhenkilöistä (TE-toimisto/TYP), koulutusorganisaatioiden (Jkl Tulostettu :23:44

17 17 (20) oppisopimuskeskus/poke, JAMK, JAO) edustus, hanke-edustus (Paikko/Ohjaamo/Työllisyyden kuntakokeilu tms.) sekä KYT:n edustus varsinaisen hankehenkilöstön lisäksi. Välikäsi-hanke ohjaa ohjaus-/teemaryhmien kokoonpanossa: Ohjaus-/teemaryhmät kootaan henkilöistä, jotka ovat keskeisiä asiantuntijoita hankkeiden eri näkökulmien kannalta (esim. TE-toimisto/TYP, kunnan yksiköt (työllitäminen/sosiaali/sivistys/ympäristö ym.yksiköt), srk, yht.työverkosto). Ne kootaan mm. rekrytoinnin, työllistämisen, jatkopolkupalvelujen, oppilaitosten, elinkeinoelämän ja yhteistyöverkoston edustajista. Ohjaus-/teemaryhmä kokoontuu tarvittaessa 3-4 kertaa vuodessa. Välikäsi-hankkeen henkilöstö on ohjaus-/teemaryhmien vakiojäseniä, toimien kokousten sihteerinä ja tiedotuskanavana muiden hankkeiden kehittämistoiminnasta. Tarvittaessa ohjausryhmiin kutsutaan tarvittavia asiantuntijoita. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä??? YRITYSTEN_LUKUMÄ ÄRÄ_MIKRO 48??? YRITYSTEN_LUKUMÄ ÄRÄ_PIENI 9??? YRITYSTEN_LUKUMÄ ÄRÄ_KESKI_SUURI 6??? YRITYSTEN_LUKUMÄ ÄRÄ_SUUR 7 Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita vuotiaita vuotiaita Yli 54-vuotiaita Yhteensä Joista naisia Yhteensä Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä 100 Tukityöllistämispäiviä 0 Ohjaus- tai konsultointipäiviä Muita henkilötyöpäiviä Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Tulostettu :23:44

18 Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 18 (20) Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Yhteensä Alle 30-vuotiaita vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä joista naisia 0 Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta ei ole toteutettu hankekokonaisuuden hakuvaiheessa. Toimijat ovat kuvanneet toimintaympäristöä työllisyyden näkökulmasta ja mm. työllisyyskatsauksesta saatavien tietojen mukaan. Hakija (KYT) on kuvannut koko Keski-Suomen tilannetta työllisyystilanteen mukaisesti. Hankekokonaisuus edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti (Suvausarviointi/Suvauskone/Lapinletka.fi). Heinäkuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömien naisten ja miesten määrässä ei ollut huomattavaa eroa. Toimintatapojen ja menetelmien kehittämistyössä otetaan huomioon eri toimijoiden ja ihmisryhmien (kohderyhmän) sekä työnantajien erilaiset tarpeet. Osahankkeiden kehittämistyössä ja toiminnassa tullaan tukemaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ohjauksella ja koulutuksella. Hankekokonaisuuden päätavoite on työllisyyden edistäminen (nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen), joskin kehittämistyössä otetaan huomioon kohderyhmän erilaiset tarpeet räätälöidysti. Tulostettu :23:44

19 19 (20) Vaikutuksen kohde Ekologinen kestävyys Välitön vaikutus Vaikutusaste Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen Välillinen vaikutus Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0 Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Perustelu Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuudelle. Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ko. kohteeseen. Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ko. kohteeseen. Natura ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys Toimijoiden toiminnassa ja kehittämistyössä tuetaan ja edistetään materiaalien uudelleen käyttöä/kierrätystä ja ehkäistään jätteiden syntymistä (esim. oikeilla ostovalinnoilla) ja neuvotaan syntyvien jätteiden oikeassa Materiaalit ja jätteet 8 8 käsittelyssä. Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai Uusiutuvien energialähteiden käyttö välillisiä vaikutuksia ko. kohteeseen. Toimijat vaikuttavat oman alueensa elinkeinorakenteeseen kehittämällä toimintaansa siten, että työllisyys ja erilaiset työmahdollisuudet paranevat, työttömien määrä vähenee ja nuorten koulutustaso nousee sekä palveluiden tarjonta laajenee yritysmäisen/osuuskuntatoiminnan myötä. Lisäksi osatyökykyisten työllistymisedellytykset Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 paranevat, osallisuus ja yhteisöllisyys lisääntyvät 6 ja syrjäytyminen vähenee. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 Hanketoimijat kehittävät toimintatapojaan ja tuotettavia palveluita, joilla pystyvät turvaamaan työllistämistoimintansa. Osuuskuntatoiminnan 6 kautta palveluiden tarjonta laajenee. Liikkuminen ja logistiikka 4 Toimijat kehittävät toimintatapoja, joilla pystyttäisiin lisäämään työvoiman liikkuvuutta, mutta julkisen liikenteen väheneminen/puuttuminen vaikeuttaa liikkumista. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 8 Työllisyyden edistäminen ja työpaikkojen syntyminen sekä osallisuuden lisääntyminen parantavat työttömien hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia, joilla myös vaikutusta työttömän koko perheelle ja 9 lähipiirille. Tasa-arvon edistäminen 8 Useimpien toimijoiden perustoiminnassa huomioidaan jo tasa-arvo, yksilöiden tasapuoliset osallistumismahdollisuudet eri toimintoihin. Myös kehittämistyössä tullaan edistämään tasa-arvoa ja kiinnittämään huomioita työnhakijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. Työnantajia/yrityksiä rohkaistaan tasaarvoiseen rekrytointiin kiinteän yhteistyön, tuen 7 ja riittävän tiedottamisen avulla. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 Yhdenvertaisuutta edistetään toimijoiden toiminnassa ja kehittämistyössä. Työllistymis- ja osallisuusmahdollisuuksia luodaan tasapuolisesti kaikille, yksilölliset tarpeet huomioimalla. Työnantajia/yrityksiä rohkaistaan yhdenvertaiseen rekrytointiin yhteistyön, tuen ja 8 riittävän tiedottamisen avulla. Tulostettu :23:44

20 20 (20) Kulttuuriympäristö 5 Kehittämistyössä otetaan huomioon kulttuuriympäristön (alueen historia, perinteet, rakennukset ym.)tarjoamat työllistymis- ja 5 osallistumismahdollisuudet. Ympäristöosaaminen 7 Kehittämistyössä huomioidaan ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja edistetään ympäristön tarjoaminen mahdollisuuksien (toimintatapana esim. hyvinvointiin liittyvien) 7 tunnistamista. 14 Liitteet Välikäsi - Hankasalmen 4H Välikäsi - Jyvälän Setlementti Välikäsi - Jyvässeudun 4H Välikäsi - MS-yhdistys Välikäsi - Suvimäki Välikäsi - Varstaajat Välikäsi - Viitaseudun Kumppanuus Osahankesopimukset Jyväskylä kuntaraha Karstula kuntaraha Kuntaraha Hankasalmi Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Antero Mikonranta Toiminnanjohtaja (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella) Tulostettu :23:44