OMAISHOITAJALOMAN VAIKUTUS JAKSAMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMAISHOITAJALOMAN VAIKUTUS JAKSAMISEEN"

Transkriptio

1 OMAISHOITAJALOMAN VAIKUTUS JAKSAMISEEN Kaisu Ylikoski Opinnäytetyö syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Ylikoski, Kaisu. Omaishoitajaloman vaikutus jaksamiseen. Helsinki, syksy s, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yli 60-vuotiaitten omaishoitajien lomakokemuksien vaikutuksia jaksamiseen. Lomakokemuksista oli kyselyyn vastatessa ehtinyt kulua kolmesta kuukaudesta vuoteen. Tutkimuksessa selviteltiin myös omaishoitajuuden kuormittavuutta ja haettiin ideoita kehittää omaishoitajalomia vastaamaan entistä paremmin omaishoitajien omia tarpeita. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton kanssa. Omaishoitajille on järjestetty Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton, RAY:n sekä sosiaalisten lomajärjestöjen toimesta omaishoitajalomia jo vuodesta Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto kouluttaa lomille ohjaajia ja ideoi lomaohjelman omaishoitajien jaksamista tukevaksi. Tutkimus on kvantitatiivinen. Kysely tehtiin survey-tutkimuksena, jossa oli paljon suljettuja kysymyksiä, mutta myös muutama avoin kysymys. Vastaajien ikäryhmästä johtuen kysely tehtiin postikyselynä. Vastaukset käsiteltiin SPSS-tilastoohjelmalla sekä analysoitiin frekvensseinä ja ristiintaulukointeina Kyselyjä lähetettiin 126 kappaletta vuonna 2006 omaishoitajalomilla olleille. Vastauksia kyselyyn tuli 84. Heistä tutkimukseen iän perusteella valikoitui 62 ikäryhmää vastaavia henkilöitä. Tuloksissa korostui loman pitkäaikaisvaikuttavuus, sillä suurin osa vastaajista oli ollut lomalla yli puoli vuotta sitten. Tutkimuksesta selvisi omaishoitajaloman merkittävä ja monipuolinen vaikuttavuus omaishoitajan arjessa jaksamiseen. Omaishoitajat kokivat loman tuoneen lisää jaksamista arjessa ja he ymmärsivät paremmin olevansa omaishoitajia. Jaksamisen vaikutuksen kesto osoittautui lähes kaikilla yli viikkoja ja kuukausia kestäväksi. Vertaistuki vaikutti sekä lomalla ollessa että yhteydenpitoina vielä loman jälkeenkin. suurin osa omaishoitajista toivoi kestoltaan pidempiä lomia sekä pääsevänsä lomalle useammin. Omaishoitajista suurin osa oli puoliso-omaishoitajia. Joiden omaishoidettavilla on yleensä Alzheimerin tauti tai dementia. Tämä varmasti vaikutti tutkimuksen tulokseen, sillä omaishoidossa kuormittavimmiksi tekijöiksi nousivat vastuu ja sitovuus. Omaishoitajaloma toi omaishoitajalle voimaa arjessa jaksamiseen ja siten se on merkittävä tukimuoto. Avainsanat: omaishoitajat, jaksaminen, vertaistuki, kvantitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Ylikoski Kaisu The impact of Holidays on Caregivers Coping. 64p., 1 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2007 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree Bachelor of Social Services. The aim of this study was to explore the experiences of caregivers considering their holidays arranged by The Association of Care Giving Relatives and Friends. The objective was also to pin point the factors of the holidays influencing the caregivers burden of work. The study also explored the caregivers situation at home. This study was done in co-operation with The Association of Care Giving Relatives and Friends.The association educates holiday instructors on the holidays. It has planned the holiday programmes in relation to the caregivers needs. The method of the thesis was quantitative, a survey was used. The survey included many multiple choice questions as well as some open -ended questions. The responses were processed using the SPSS -method and were analysed using frequencies and cross tables. In total 126 questionnaires were delivered and 84 were returned. The association of care giving relatives and friends received all results. All of the participants in this research were over 60 years of age. Therefore, this research sample included 62 responses. The results of this study indicated that the holidays had a longterm impact on the caregivers lives. The majority of all caregivers felt that the holiday affected positively their everyday life. Most of the caregivers were hoping to participate in longer holidays and to have these kinds of holidays more often. The main conclusions were these: the caregivers felt that the holidays gave them strength to overcome stress and they also felt stronger about being caregivers. The majority of the participants in this research took care of their spouses. Most of the caregivers were taking care of people with dementia or Alzheimer s disease. The caregivers felt that the responsibility and commitment to the people they took care of were the most difficult factors in their everyday life. The support of the peer group on the holiday was also important and the connections often continued after the holidays. Consequently, the holiday seems to be a meaningful form of support. Keywords: Caregivers, coping, peer group, quantitative

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OMAISHOITO Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Virallista ja epävirallista tukea omaishoitajalle OMAISHOITAJAN JAKSAMINEN Omaishoitajana arjessa jaksaminen Hoitotyön sitovuus Omaishoitajan väsyminen Omaishoitajan jaksamisen keinoja Omaishoitajan toipumistavoitteet Omaishoidon jatkuminen OMAISHOITAJALOMAN VAIKUTUS JAKSAMISEEN Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Sosiaalinen lomatoiminta Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton lomatoiminta Omaishoitajaloma tutkimuksessani TUTKIMUSMENETELMÄ Kvantitatiivinen tutkimus Aineiston keruu ja analysointi Tutkimuskysymys TUTKIMUKSEN TULOKSET Arvioita lomakokemuksista Arvioita omaishoitajaloman vaikutuksista Arvioita omaishoitajaloman uusista ihmissuhteista Arvioita lomaohjelmasta Lomatyytyväisyys Omaishoitajaloman kehittämisideoita Omaishoitajaloman vaikutuksien vertailuja JOHTOPÄÄTÖKSET...58

5 9 POHDINTA Validiteetti ja reliabiliteetti Tutkimuksen merkitys Tutkimuksen eettisyys...67 LÄHTEET...69 Liite 1 Omaishoitajaloman vaikutus jaksamiseen -kysely

6 1 JOHDANTO Omaishoitajuus ja kotihoito ovat nousseet ikääntyneiden henkilöiden hoidossa merkittäviksi vaihtoehdoiksi pitkäaikaishoidon rinnalle, viime vuosina. Yhä useampi ihminen haluaa hoitaa ikääntyvän omaisensa tai läheisensä kotona ja yhä useampi ikääntynyt haluaa asua kotonaan niin pitkään kuin se on mahdollista. Kotihoito on yhteiskunnalle usein taloudellisesti edullisempi ratkaisu kuin pitkäaikaishoito kodin ulkopuolella. Omaishoitajan muotokuvaksi on noussut tavallisesti henkilö, joka on itse ikääntynyt ja hoitaa omaa puolisoaan kotona. Tämä kuva nousee hyvin todeksi tässä tutkimuksessani. Omaishoitaja voi olla myös ikääntyneen vanhempansa lapsi, vammautuneen lapsen vanhempi tai muu läheinen, joka haluaa huolehtia läheisestään. Omaishoitaja tekee sopimuksen kunnan kanssa omaishoidosta. Sopimuksessa sovitaan myös erilaisista tukipalveluista, jotka mahdollistavat omaishoidettavan kotona asumisen sekä omaishoitajan jaksamisen. Omaishoitajista kuitenkin vasta varsin pieni osa on solminut sopimuksen kunnan kanssa. Toisekseen tukitoimenpiteet omaishoitajan jaksamiseen ovat vielä varsin vaatimattomia. Seurakunnat ja järjestöt ovat järjestäneet omaishoitajille erilaisia teemapäiviä ja tapahtumia. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto on järjestänyt omaishoitajille lomia jo 15 vuoden ajan. Lomilla omaishoitajat ovat voineet kokea vertaistukea, saada tietoa ja tukea jaksamiseensa. Tämä tutkimus on tehty tiiviissä yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton kanssa. Suoritin vanhuus-jakson harjoitteluni Omaishoitajat ja Läheiset -Liitossa ja kiinnostuin omaishoitajalomatoiminnasta. Olen suorittanut myös mielenterveys ja päihteet -jakson, josta tulee kiinnostukseni ihmisten jaksamista kohtaan. Kiinnostukseni omaishoitajuuteen tulee omasta perheestäni, jossa äitini oli isäni omaishoitaja.

7 7 Sosionomin koulutuksen monipuolisuus ja laajakatseinen näkemyksellisyys antavat juuri sopivat lähtökohdat työskentelyyn omaishoitajien voimaantumisen ja arjessa jaksamisen tukemisessa. 2 OMAISHOITO Laissa omaishoidon tuesta määritellään omaishoito vammaisen, vanhuksen tai sairaan henkilön huolenpidon järjestämisenä kotioloissa, omaisen tai muun läheisen henkilön tuella. Omaishoitosopimus tarkoittaa hoitajan ja kunnan (hoidon järjestämisestä vastaava organisaatio) toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä. Omaishoitajalla tarkoitetaan omaishoitosopimuksen tehnyttä hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle tärkeää läheistä henkilöä. Omaishoidontuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu omaishoitajalle annettavasta palkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista ja omaishoidettavalle annettavista palveluista (Laki omaishoidon tuesta / 937, 2.) Omaishoidon verkosto ja Omaishoitajat ja Läheiset Liiton näkökulma omaishoitajan määrittelyyn on seuraavanlainen: omaishoitaja on henkilö, joka hoitaa omaistaan tai läheistään kotona, kun tämä ei kykene itse huolehtimaan arjen sujumisesta itsenäisesti. (Salanko-Vuorela ym.2006, 28.) Puhuttaessa omaishoitajista ajatellaan usein, että omaishoitaja on iäkäs henkilö, joka hoitaa puolisoaan, mutta se ei anna kokonaista kuvaa omaishoitajasta. Omaishoitajia ovat myös vammaisten lasten vanhemmat, Jotkut heistä eivät ajattele olevansa omaishoitajia, vaan vain lastensa vanhempia. Omaishoitaja voi olla myös henkilö, joka tapaa omaistaan vain silloin tällöin eikä ota päävastuuta hänen hoitamisestaan. (Malmi 2004,12.)

8 8 Merkittävän osan ikääntyvien saamasta avusta muodostaa perheessä annettava hoiva. Ensisijaisena ja luonnollisena hoivan ja avun antajana pidetään puolisoa, jos hän siihen kykenee tai suostuu. Puolisohoiva on puolisoiden välistä vuorovaikutusta, auttamista ja keskinäistä riippuvuutta. Puolisot neuvottelevat oikeanlaisesta hoivasta jatkuvasti. Puolisot haluavat ylläpitää ja vahvistaa keskinäistä kumppanuutta, vaikka hoiva lisää puolisoiden välistä epätasa-arvoa. He tahtovat jatkaa yhteistä elämää yhteisessä kodissaan. Omaishoitoa tukiessaan palvelujärjestelmän on otettava huomioon ikääntyvien puolisoiden yksilölliset tarpeet, heidän itsensä asettamat oman elämänsä tavoitteet ja heidän suhteelleen antamansa merkitykset. (Mikkonen 2005, 173.) Stakesin selvityksessä vuodelta omaishoidon tuesta ja sen vaihtelusta vuosilta selviää, että noin puolet omaishoitajista on puoliso-omaishoitajia ja joka viides hoidettava oli lapsi tai vanhempi, muita läheisiä oli noin kymmenen prosenttia. Vuonna 1994 puoliso-omaishoitajia oli omaishoitajien määrästä noin kolmasosa. Vuonna 2006 puoliso-omaishoitajien määrä oli noin puolet tutkittavista. (Voutilainen, Kattainen & Heinola 2007, 4) Puoliso-omaishoitajien määrä oli 74 % Sairaan hyvät -projektiin liittyneessä Johanna Aatolan tutkimuksessa, johon osallistui 217 omaishoitajaa. Heillä ei ollut omaishoitosopimusta kunnan kanssa. (Malmi 2004, 15.) 2.1 Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarvitsee kotioloissa huolenpitoa tai hoitoa. Omaishoidon tuen myöntämisen perusteina on myös se, että löytyy läheinen ihminen, joka vastaa hoidoista ja huolenpidoista tarpeellisten palveluiden tuella. Omaistaan hoitavan henkilön terveyden ja toimintakyvyn tulee vastata omaishoidon asettamia vaatimuksia. Omaishoidontukea myönnettäessä on arvioitava, onko omaishoito yhdessä muiden palveluiden kanssa riittävää hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden, turval-

9 9 lisuuden kannalta. Hoidettavan kodin on olosuhteiltaan oltava sopiva kodissa tapahtuvaan hoitoon. Tuen myöntämistä tulee arvioida, että se on hoidettavan edun mukaista. (Laki omaishoidon tuesta / ) Omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmen vuorokauden vapaaseen sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on keskeytyksettä tai vähäisin keskeytyksin hoitanut läheistään ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi, vaikka hoidettava viettäisi säännöllisesti aikaa kodin ulkopuolella (sosiaali- tai terveyspalvelut, kuntoutus tai opetus) vähäisen osan vuorokaudesta. (Laki omaishoidon tuesta / 950, 4.) Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmassa tulee olla tiedot lainmukaisista hoitajan ja hoidettavan oikeuksia koskevista säännöistä ja niiden soveltamisesta. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee lisäksi kirjata omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö ja muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö. Lisäksi suunnitelmassa tulee olla kirjattuna sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö sekä tieto siitä, miten hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana järjestetään hoidettavan hoito. (Laki omaishoidon tuesta / 937, 7.) Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon vaativuuden ja sitovuuden perusteella ja se on vähintään 300 kuukaudessa (vuonna 2006 alin oli 300, sitä korotetaan indeksillä vuosittain, v 2007 siis 310,40.) (Laki omaishoidon tuesta / ) 2.2 Virallista ja epävirallista tukea omaishoitajalle Vuonna 2005 arvioitiin Suomessa asuvan kotonaan sellaista henkilöä, jotka eivät päivittäin selviydy ilman toisen henkilön apua. Heistä arvioitiin noin henkilön olevan laitoshoitotasoisia henkilöitä. Omaishoidon tuen piirissä on tällä hetkellä vain noin 10 % omaishoitajista. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että omaishoidon tuen uudistuksen tavoitteena on nostaa vuoteen 2012 men-

10 10 nessä omaishoitajien määrää siten, että heistä olisi tuen piirissä henkilöä. Omaishoidon kustannukset kunnalle ovat alle puolet siitä, mitä ne olisivat muissa hoitomuodoissa. (Salanko-Vuorela, Purhonen, Järnstedt & Korhonen. 2006, 20.) Johanna Aatolan Tampereen yliopistossa tekemä pro gradututkimus todentaa, että kodeissa hoidetaan 70 % runsaasti ja ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti ja paljon apua tarvitsevista. Omaishoitajat kokevat henkisen rasituksen kuormittavimpana tekijänä, seuraavaksi lähes yhtä vahvana nousi oma ikääntyminen tai sairaus ja kolmantena sitovuus.(wacklin & Malmi 2004, 32.) Omaishoidontukea myöntäessä kuntien resurssit myöntää tukea omaishoidettavalle ovat usein rajalliset ja niinpä useat omaishoitoperheet jäävät tuen ulkopuolelle. Toisekseen jotkut omaishoitajat kokevat velvollisuudekseen hoitaa läheistään, eivätkä halua hakea siihen tukea kodin ulkopuolelta, ennen kuin omat voimavarat alkavat heiketä. Seurakunnat ja järjestöt järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja lomia omaishoitajille. Nämä epäviralliset toiminnat voivat olla alkusysäyksenä sille, että omaishoitajat hakevat virallisempaa tukea kunnalta. Valtaosa omaishoidosta tapahtuu virallisen tukijärjestelmän ulkopuolella. Valtaosa kaikesta avusta perheisiin saadaan sukulaisilta ja läheisiltä. (Salanko- Vuorela ym. 2006, 21.) 3 OMAISHOITAJAN JAKSAMINEN Omaishoitajista valtaosalla oma puoliso on omaishoidettavana. Suurella osalla omaisista ei ole omaishoitosopimusta kunnan kanssa, vaan heillä on usein vain keskinäinen sanaton sopimus hoitamisesta. Yhdessäolon alkumetreillä on tullut luvattua kestää myötä- ja vastoinkäymisissä. Hoitotyön muuttuessa vaativammaksi ja raskaammaksi avun hakemisen kynnys voi olla yhä korkea. Omaishoitajan omaa jaksamista on välillä vaikea arvioida, siihen voidaan tarvita joskus ulkopuolisen apua. Omaishoitajan työ on usein myös yksinäistä.

11 11 Puoliso-omaishoitajana miehen rooli voi muuttua hyvin paljon. Puolisoomaishoitajana mies joutuu ottamaan uuden roolin vastuunkantajana taloudenhoidosta ja henkilökohtaisista hoidosta ja se koetaan vaikeana ja haastavana. (Sandberg & Eriksson 2007, 8) Omaishoitajan työtä ja tavanomaista muuta palkkatyötä tekevien vertailuissa on nähtävissä samankaltaisuutta. Tavallisessa työssä työntekijällä on sopimus työstä työnantajan kanssa. Omaishoitajalla tämä sopimus voi tarkoittaa toimeksiantosopimusta eli omaishoitosopimusta, jonka hän on solminut kunnan kanssa. Omaishoitajalla sopimus voi olla myös vain omaisen kanssa keskenään sanallisena tai sanattomana tehty sopimus, auttamisesta arjen tilanteissa. Tavanomaisessa perhesuhteessa tai läheissuhteessa on nähtävissä yleensä molemminpuolisuus. Omaishoitajuudessa suhteessa näkyy toisen osapuolen panostus suurempana auttamisena. Joissakin suhteissa se voi tarkoittaa jatkuvaa tai ympärivuorokautista hoitotyötä, silloin kun omainen tarvitsee apua lähes kaikissa päivittäisissä toimissaan. Työntekijällä on rajalliset työajat ja lakisääteiset vapaa-ajat. Omaishoitajilla työajat vaihtelevat omaisen tarpeen mukaisesti. Lakisääteisiä vapaapäiviä on tarjolla vain omaishoidon sopimuksen tehneillä omaishoitajilla. Erilaisilla henkilökohtaisilla järjestelyillä läheisverkostoaan hyväksi käyttäen omaishoitajat järjestävät toisinaan itselleen muutamia vapaahetkiä. Työuupumus ja -stressi muodostuvat siten, että kaksi voimaa joutuu ristiriitaan keskenään, eikä työntekijä selviä tästä ristiriidasta. Toinen näistä voimista on työntekijälle työlleen asettamat vaatimukset ja tarjotut mahdollisuudet. Toinen voimista on työntekijän työlleen asettamat odotukset ja tavoitteet sekä edellytykset ja voimavarat. Stressitilanne syntyy, kun nämä voimat eivät ole tasapainossa keskenään, ja se voi edetä työuupumukseksi. (Sihvonen 1997,10.) Tarkastellessa eri-ikäisiä työntekijäryhmiä uupumisen kannalta, esiin nousee kaksi kriittistä ryhmää: nuoret uransa aloittaneet työntekijät sekä ikääntyneet työntekijät. Työn ohella työuupumisen ilmaantumiseen vaikuttavat myös yksilöl-

12 12 liset tekijät, kuten korostunut sitoutuminen tavoitteisiin tilanteessa, jossa mahdollisuudet ovat rajalliset. Toisekseen itseltään paljon vaativat, ahkerat ja tunnolliset henkilöt kuuluvat riskiryhmiin, kun puhutaan uupumisesta ja kolmanneksi empaattiset henkilöt, koska heillä on voimakas tarve auttaa ja ymmärtää muita ihmisiä. (Koivisto 2001, 168.) Omaishoitajista suuri osa on ikääntyneitä puoliso-omaishoitajia, jotka kokevat vahvaa velvollisuudentunnetta huolehtiessaan puolisostaan. Omaishoitajilla ei aina ole mahdollisuutta purkaa omia tuntemuksiaan kenellekään toiselle, eikä heillä ole aina mahdollisuuksia jättää työtään kesken ja lähteä lepäämään, kun alkaa ahdistaa. 3.1 Omaishoitajana arjessa jaksaminen Työuupumus ja -stressi voivat muodostua työntekijälle silloin, kun häneltä vaaditaan liian vähän tai liian paljon. Ylisuoriutumisessa työntekijältä odotetaan ja vaaditaan enemmän kuin mihin hän tuntee itse kykenevänsä tai jaksavansa. Työntekijän joutuessa työskentelemään pitkään suoriutumisensa ylärajoilla vaarana on uupuminen. Työntekijä tuntee ylisuoriutumisessa epäjärjestystä, epävarmuutta ja paniikkia. Hänellä on pelkoa siitä, ettei hän selviydy työtehtävistään, vaikka hänellä on olemassa kaikki tarvittavat taidot. Näihin tilanteisiin tarvitaan työkaveria tai esimiestä tueksi rohkaisemaan henkilön osaamista. Työntekijälle on annettava mahdollisuuksia työnohjaukseen ja koulutukseen tämän lisäksi. (Sihvonen 1997,11.) Omaishoitajat joutuvat usein tekemään asioita, jotka ovat heille täysin uusia ja joiden edessä he voivat tuntea epävarmuutta. Yhden ihmisen voimat hoitotyötä tehtäessä ovat rajalliset, jos hänellä ei ole olemassa mahdollisuutta purkaa välillä paineitaan jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa. Työntekijällä on yleensä mahdollisuus jakaa jaksamistaan yhdessä muiden työkavereittensa kanssa. Työntekijöillä on usein koulutus tehtäväänsä, vaikka hekin joutuvat nykypäivänä yhä enemmän kohtaamaan paljon uusia opittavia asioita työssään.

13 13 Työelämässä ihmiskäsitys näyttää unohtavan ihmisen muun elämän, ja siten työntekijältä itseltäänkin se saattaa unohtua. Suorite, työntulos, muuttuu samaksi kuin henkilön minuus. Minuus muodostuu kuitenkin mm. ihmissuhteista, suhteesta työhön ja suhteesta omaan itseen ainutkertaisena ihmisenä sekä omasta arvomaailmasta ja älykkyydestä (sosiaalisesta ja tunneälystä). Kun ihmistä verrataan taloon, työssään stressaantunut ylikuormittunut henkilö on kuin talo, jossa vain yksi huone on jatkuvassa käytössä. Ihmisen aikaa jakaa kolme osaa ja ne ovat työaika, lepoaika ja vapaa-aika. Jos työ vie kaiken ajan elämästä, on jostakin muusta silloin luovuttu. Luovuttaessa levosta ja omasta ajasta ihmiselle tärkeitä osa-alueita jää silloin toteutumatta. Mikäli ei tasapaino kolmen ihmiselle tärkeän osa-alueen välillä synny, ei myöskään elämä ole tasapainoista. (Merikallio ) Omaishoitajan saattaa olla vaikea tehdä rajausta omaishoitajuuden ja perhesuhteensa välillä. Hoidettavan jatkuvakestoinen hoitaminen voi hämärtää esimerkiksi puolisoiden välistä suhdetta ja puoliso voi tuntea toimivansa aina vain hoitajan roolista käsin. Jatkuva hoitajan rooli uuvuttaa, samoin kuin rajalliset ja ennalta suunnittelemattomat mahdolliset vapaahetket. Joissakin omaishoitotilanteissa omaishoitaja voi joutua heräilemään muutamia kertoja yössä hoidettavan tarpeiden mukaisesti. Niinpä työaika, lepoaika ja vapaa-aika eivät jakaannu vuorokauden aikana ja riski uupumisesta on varmaa. Voiko omaishoitajan työtä verrata ammattityöntekijän työhön? Katsoisin, että omaishoitajan työ asettautuu vapaaehtoisen työn ja ammattityön väliin. Vapaaehtoisessa työssä tekemistään voi vapaimmin rajata, eikä siitä tule palkkioita. Vapaaehtoistyö perustuu vapaaehtoisuuteen, kuten omaishoitajuuskin. Omaishoitaja ei voi rajata työtään useinkaan, samalla tavalla työntekijällä on oma tehtävänsä, joka on suoritettava työaikana. Omaishoitajalla taas työaika voi olla ympärivuorokautinen kun työntekijällä siitä on olemassa selkeät säännöt. Ammatillisella työntekijällä on ammatillinen katsomus työhön, hän voi pitää ammatillista etäisyyttä asiakkaaseensa ja siten suojata omaa jaksamistaan. Omaishoitaja on yleensä perheenjäsen, johon kohdistuu henkilökohtaisia tunteita ja läheistään hoitaessa etäisyyden pito häneen voi olla työlästä.

14 Hoitotyön sitovuus Avuttomuuden kokeminen ja toimintakyvyn heikkeneminen ovat tuskallisia kokemuksia hoidettavalle. Pyytäjän rooliin on hoidettavan vaikea sopeutua, ja oman riippuvuuden hyväksyminen on vaikeaa. Hoivan antaminen tarkoittaa hoivaa tarvitsevan ja oman yksityisyyden muuttumista ja rikkoutumista. Puolison avun tarve ja riippuvuus sitovat hoivan antajaa. Hän luopuu monista aikaisempaan elämään kuuluneista asioista. Hoivan antamiseen sitoutuessaan hän sitoutuu läsnäoloon ja sopeutumaan elämään hoivan saajan ehdoilla sekä oman vapauden, itsenäisyyden ja autonomian heikkenemiseen. (Mikkola 2005, ) Omaishoitajan ja omaishoidettavan keskinäisiä keskusteluja käydään siitä, millä ehdoilla ja mihin saakka hoivaa annetaan ja saadaan. Hoivan saajalla on omat oikeutensa, mutta hoivan antajan ei tarvitse suostua aivan kaikkeen, sillä myös hänellä on omat tarpeensa. Hoivan antaminen on vapaaehtoista, puolisoa ei ole pakko hoitaa, jos puolisolla ei ole siihen riittävästi voimavaroja. Tutkimuksessa molemmat puolisot korostivat hoivan antajan mahdollisuutta lomaan. Hoivaa antavat puolisot eivät halua kuitenkaan viedä pakolla puolisoaan laitoshoitoon, jos puoliso ei sitä halua. (Mikkola 2005, 178.) Omaishoitosuhde on usein melko henkilökohtainen suhde. Perheen sisäiset asiat ovat pyhiä, eikä niistä ulkopuolisille kerrota. Tutkimusta omaishoitosuhteiden ongelmista on vaikea tehdä tämän vuoksi. Eikä siis ole olemassa mitään tilastoja perheen sisäisistä ongelmista omaishoitoperheissä. Apua on perheenjäsenten vaikea hakea, kun perheasioista ei voi ulkopuolisille kertoa. Koti määräytyy puolisoiden puheessa itsemääräämisen ja oman vapauden tyyssijana. Elämän normaaliudeksi koettiin kotona annettava hoiva. Arjen ehtoja hoiva on muuttanut, mutta puolisot ovat muuttaneet omalla toiminnallaan uudet ehdot omaksi eletyksi elämäkseen. Oman elämäntilanteen hyväksyminen on yhteisen arjen voimavaroja ja yhteisen elämäntavan ylläpitämi-

15 15 nen, kotona asuminen sekä parisuhteen korostaminen. Ikääntyvien puolisoiden välisen hoivan edellytykset ja ehdot on kyettävä ottamaan huomioon palvelujärjestelmissä. Tukimuotojen on edistettävä puolisoiden yhteistä elämää, arjessa selviytymistä ja itsenäisyyttä. (Mikkola 2005, 180.) Viitakosken (2001) tutkimuksessa on todettu, että omaiset haluavat hoitaa läheistään kotona mahdollisimman pitkään rakkauden, vastavuoroisuuden ja velvollisuuden tai sen vuoksi, että vaihtoehdot puuttuvat. Omaiset kokevat työn rikastuttavana, mutta myös raskaana ja kaipaavat henkistä tukea ja käytännön apua. Omaiset pitävät työtään myös hyvin sitovana ja väsyttävänä. Vapaapäivän järjestäminen on hankalaa. Ryynänen (2000) toteaa, että omaiset kaipaavat eniten vapaa-aikaa sekä lepoa sekä henkistä tukea ja työnohjausta oman terveyden ja minuuden säilyttämiseksi. (Pietilä & Saarenheimo 2003, ) Puoliso-omaishoitajan ja omaishoidettavan välinen suhde voi olla hyvin toimiva ja he voivat kokea siitä tyytyväisyyttä. Omaishoitaja voi kuitenkin tuntea myös turhautuneisuutta siitä, ettei kolmas tai neljäs ikävaihe ole mitään helppoa elämää, sellaista elämää kuin mitä hän oli odottanut sen olevan yhdessä puolisonsa kanssa. Omaishoidossa ahdistavimpana koetaan yleensä hoitotyön riippuvuus ja se, jos hoitajan on ympärivuorokautisesti oltava valppaana. Toisaalta puoliso voi kokea vastahakoisuutta jättää puoliso vieraan hoitoon. (Saarenheimo & Pietilä, ) 3.3 Omaishoitajan väsyminen Koska omaishoitajan työ on sitovaa, toisinaan tapahtuu, että hoitotilanne nivoo pariskuntaa yhä tiiviimmin yhteen, eikä omaishoitajana toimiva puoliso osaa olla enää erossa puolisostaan eikä usko mielellään puolisonsa hoitoa vieraisiin käsiin. Hoidettava puoliso taas puolestaan kokee, ettei kukaan muu kuin omaishoitajapuoliso osaa hoitaa häntä samalla tavalla. Ensimmäisten lakisääteisten vapaapäivien pitäminenkin lienee usein ongelmal-

16 16 linen kummallekin puolisolle, sillä sijaishoitoon saattaa liittyä ennakko-oletuksia ja erilaisia mielikuvia, ilman todellisia kokemuksia. Omaishoitajan voimien heiketessä hänelle voi tulla tunne, ettei hoitotyö enää onnistu. Samaan vaiheeseen saattaa liittyä myös hoidettavan omaisen kunnon tai elämänhalun heikentyminen. Uupumus tulee vähitellen. Ensimmäisenä vaiheena koetaan väsymystä, joka kasaantuu. Yöunet saattavat olla jääneet rästiin tai omaishoitaja ei ole osannut rentoutua vähinä lepohetkinään. Liiallista väsymistä ei aina heti huomata tai sitä ei haluta myöntää. Uskotaan, että on velvollisuus jaksaa. Väsymyksen tunnetta voi olla vaikea tunnustaa itselleenkään. (Lappalainen & Turpeinen 1999, 17.) Suurin osa Johanna Aatolan Tampereen yliopistossa tekemässä pro gradututkimuksen omaishoitajista oli iäkkäitä puolisohoitajia, joiden oma kunto heikkenee koko ajan. Heidän fyysisestä ja psyykkisestä jaksamisestaan on pidettävä huolta. Tutkimuksesta saadut kokemukset ovat todistaneet, että vertaistuella on jaksamista lisäävä vaikutus. (Malmi 2004, 55.) 3.4 Omaishoitajan jaksamisen keinoja Johanna Aatolan Tampereen yliopistossa tekemässä pro gradu -tutkimuksesta selvisi muun muassa, että 80 % omaishoitajista koki henkisen rasituksen työssään kuormittavimmaksi seikaksi (Wacklin & Malmi, ). Itsestään on opeteltava pitämään huolta. Parasta lääkettä jaksamiseen ovat erilaiset tunnepitoiset elämykset. Jokaisella ihmisellä on omat lähteensä josta ammentaa elämyksiä. Mielihyvää voi saada esim. teatteriesityksistä, liikunnasta, lasten kanssa leikkimisestä, uusien asioiden oppimisista. ( Aro, 2001, 107.) Omaishoitajilla on mahdollisuus hakea joka toinen vuosi omaishoitajalomalle. Tämä on eräs keinoista jaksamiseen, mutta riittääkö se pelkästään antamaan omaishoitajalle voimia jaksaa arjen keskellä. Omaishoitajalomia on kuitenkin järjestettävissä vain rajallinen määrä. Uupuneille omaishoitajille omaishoitajaloma ei ole ehkä sopiva, sillä uupumisesta toipumiseen voidaan tarvita pidem-

17 17 pää lomaa. Kela järjestää uupuneille omaishoitajille suunnattuja kuntoutuskursseja, jotka ovat kestoltaan 14 vuorokautta. Vakavasta uupumisesta toipumiseen tarvitaan henkilökohtaisia kohtaamisia ja keskusteluja, joita omaishoitajaloma ei tarjoa. Vakavasti uupunut ihminen ei välttämättä halua olla jakamassa asioitaan useammalle ihmisen kesken, hän saattaa kaivata rauhaa ja omaa aikaa. Uupumisen ennaltaehkäisyyn tai lievemmin uupuneelle omaishoitajalle omaishoitajaloma on oivallinen väline, sillä sen avulla he voivat tarkastella omia tilanteitaan ja miettiä omaa jaksamistaan. Omaishoitajat saavat vertaistukea toisistaan ja yhteydet voivat kantaa omaishoitajaloman jälkeenkin tapahtuvina yhteydenpitoina. Vertaistukea voi antaa ja saada monessa muodossa ja usealla tavalla, se voi tapahtua kahden henkilön välillä, verkostoissa tai ryhmässä. Samanlaisessa tilanteessa olevien kahden henkilön välinen suhde voi syntyä spontaanisti, esimerkiksi naapurien, työkavereiden tai tuttavien kesken. Työpaikan menetys, leskeksi jääminen, eroaminen tai vanhemmaksi tulo voivat olla tällaisia tapahtumia. Ryhmätilanteessa on tarkoituksellista keskittyä jakamaan kokemuksia muiden kanssa eikä keskittyä vain omaan tilanteeseensa. (Nylund 2005, 203.) Vertaistuella tarkoitetaan kohdattujen vaikeuksien kuten vaativien elämäntilanteiden, sairastumisen ja menetysten jakamista saman kokeneiden kanssa. Vertaistoiminnassa keskeisintä ovat kokemukset ja niiden jakaminen. Yhteisöllisyys on merkittävässä asemassa puhuttaessa vertaistuesta. Vertaisryhmiä voi muodostua samoista ikäryhmistä, samaa työtä tekevistä tai samaa elämäntapaa harjoittavista ihmisryhmistä. Vertaistukiryhmällä tarkoitetaan toisten tukemiseen ja auttamiseen tähtääviä vastavuoroisia suhteita, joissa kriisiytyneitä ja kriittisiä elämäntilanteita yhdessä käsitellään. (Hyväri 2005, ) Vertaistuki tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat itsensä ja ongelmiensa asiantuntijoita. Samanlaisia asioita kokenut ihminen voi olla parempi tuki ja ymmärtäjä kuin alan ammattilainen. Vertaistuki on nopeasti kehittyvän sosiaalisen toiminnan muoto. Vertaistuki ei ole hoitoa, vaan ihminen voimaantuu siinä jaksaakseen ja selviytyäkseen arjestaan paremmin. Vertaistuessa ihminen kohtaa ihmisen sa-

18 18 malta tasolta, ei kuten asiakas kohtaa asiantuntijan. Vertaistuki täydentää ammattilaisen antamaa apua. Ryhmät kartuttavat jäsentensä sosiaalista pääomaa. (Rustanius 2005, 6 7.) Omaishoitajat ovat omaistaan hoitaessa usein hyvin yksin. Läheiset ihmiset, perheenjäsenet ja sukulaiset eivät välttämättä osaa ymmärtää tarpeeksi omaishoitajan tilannetta kotona omaishoidettavan kanssa. Omaishoitajalla on varmasti suuri tarve saada jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan toisten ihmisten kanssa. Ehkä parhaiten omaishoitajaa voi tilanteessaan tukea toinen omaishoitaja, joka elää samankaltaisessa tilanteessa. Joskus omaishoitajan omaa oloa voi helpottaa se, että toinen kertoo omasta tilanteestaan, joka voi olla jopa raskaampi kuin oma. Useamman omaishoitajan kokoontuessa yhteen, voidaan kokea yhteenkuuluvaisuutta ja ymmärtää, ettei ole ainoa ihminen tässä tilanteessa. Ryhmässä voidaan kertoa avoimesti omista kokemuksista ja oppia toinen toisiltaan, pienet epäonnistumisetkin saavat aikaan inhimillistä hyväksyntää. Vertaisryhmäläisillä on tarpeita kuulla asiantuntijaluentoja ja saada koulutusta. Suurta kiinnostusta tunnetaan yksilökohtaiseen kriisien läpikäymiseen. Asiantuntija-apua toivotaan palvelukäytänteisiin, neuvontaan etuisuuksista ja lainsäädännöstä. Myös edunvalvonnalliset asiat nousevat vertaisryhmässä esille. (Nylund 1996, ) Omaishoitajalomalla kokoonnutaan päivittäin ohjattuun toimintaan Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton kouluttaman ohjaajan toimesta. Ohjaajan tehtävänä on vetää teeman mukaista ohjelmaa, joka tukee omaishoitajan jaksamista ja arkista elämää. Lomaohjaajan tehtävä omaishoitajalomalla on monipuolinen, hän huolehtii ryhmän lomaohjelmasta, huolehtii kokoontumisista ja pystyy vastaamaan omaishoidon kysymyksiin sekä tukemaan ryhmäläisiä. Loman tavoite on myös tukea omaishoitajan voimavaroja ja elämänhallintaa. (Salanko-Vuorela ym. 2006, 34.) Omaishoitajaloman lomaohjaajan keskeinen teema on tutustuttaa omaishoitajat toisiinsa, keventää tunnelmaa ja saada aikaan keskustelua. Vertaistukea tapah-

19 19 tuu toki paljon järjestetyn toiminnan ulkopuolellakin. Erilaiset vapaat tilanteet, kuten saunominen, ulkoilu tai illat yhteisessä huoneessa toisen omaishoitajan kanssa voivat vapauttaa omaishoitajat syvällisiin ja henkilökohtaisiin keskusteluihin. Toisen samankaltaisessa tilanteessa elävän ihmisen tarina ja oivallukset, voivat helpottaa omaa oloa ja saada oma elämä näyttämään hieman erilaiselta. Samankaltaiset kokemukset toimivat kuten sotaveteraanien sotajutut, ne nostattavat tunteita ja muistoja ja auttavat läpikäymään kipeitä asioita. Vertaisryhmän toiminta on prosessi, sen tulokset eivät ole välittömästi heti nähtävissä. Vertaisryhmästä voi saada verkostoja, ystäviä, henkistä seuraa, tunnetta arvostuksesta ja hyväksynnästä, vertaisuutta sekä uusia näkökulmia. (Rustanius 2005,12.) Vertaistukisuhteiden luominen edellyttää vuorovaikutteista kohtaamista ja kokemusten jakamista. Pelkästään kokemusten ilmaiseminen, eikä yleisön läsnäolokaan riitä tekemään kohtaamisesta vertaistukisuhteen luomista. Vastaanottajien on oltava tilanteessa aktiivisesti mukana jaetussa sosiaalisessa tilanteessa. Kokemuksen vastaanottaja eläytyy vertaistuen läpikäymiin tapahtumiin ja tunteisiin niin kuin ne olisivat tapahtuneet hänelle itselleen. (Hyväri 2005, 225.) Omaishoitajan toipumistavoitteet Omaishoitajan voi olla vaikea nähdä uupumustaan. On tärkeää, että hänen kanssaan tekemisissä olevan henkilöt tekisivät huomioita omaishoitajasta. Näitä henkilöitä voivat olla naapurit, kotihoidon työntekijät, omaiset, sukulaiset tai kuka tahansa. Yhdessä voidaan keskustella ja miettiä, miten omaishoitaja voisi saada itselleen helpotusta ja kohtuullistaa hänen omiaan tai hoidettavansa vaatimuksia.

20 20 Kukaan ei toivu uupumuksesta ottamatta vastuuta omasta kuntoutumisestaan. Se vaatii sitoutumista toipumistavoitteeseen. Kenenkään ei tarvitse kuitenkaan selvitä yksin, vaan apua voi saada. Ihmisen on tärkeä ymmärtää, että hän itse vastaa omista rajoistaan. On otettava huomioon, missä määrin toiset ihmiset käyttävät hyväkseen. Selvitäkseen uupumatta täytyy usein luopua tai kohtuullistaa itselle tärkeitä tavoitteita. Työ voi vietellä työskentelemään yli omien voimavarojen, mutta on opeteltava kieltäytymään ja rajaamaan omia tehtäviään. (Aro 2001, ) Akuutissa uupumuksessa ihminen on lähes työkyvytön. Uupuneen ihmisen aivot ovat sulkutilassa eivätkä suostu käsittelemään tietoa tai ottamaan vastaan ärsykkeitä. Tähän tilaan liittyy yleensä myös rankka fyysinen väsymystila. Uupuneelle ihmiselle ei yleensä hienotunteisuuttaan huomauteta väsymyksestä. Uupunut ihminen saattaa ensin ärtyä huomautuksesta, mutta ymmärtää kyllä toisten halun auttaa. Ihmisen ei tarvitse selvitä tilanteesta yksin, vaan hänen on hyvä hakea apua esim. terveyskeskuksesta. (Aro 2001, 97.) Erityisesti ympärivuorokautisesti hoitotyöhön sidotut omaishoitajat ovat vaarassa uupua. Uupuneitten omaishoitajien määrää on vaikea arvioida, sillä suuri osa omaishoitajista ei kuulu omaishoidon tuen piiriin ja moni omaishoitaja hoitaa omaistaan ympäristön siihen välttämättä suuremmin reagoimatta. Tuen piiriinkin kuuluessaan omaishoitajat tekevät työtään yksin ja voi olla, että uupuminen pääsee etenemään pitkälle, eikä sitä huomata ajoissa. Omaishoitajalle on varmasti kunnia-asia tehdä työnsä hyvin ja omat tarpeet saattavat jäädä huomiotta. Aivan aluksi uupuneen henkilön on hyvä levätä viikosta kahteen viikkoon, psykofyysisen ylirasitustilan laukaisemiseksi. Uupumukseen liittyy usein paljon erilaisia ahdistavia ja masentavia tunteita, kuten epäonnistumisen tunnetta ja toivottomuutta. On tärkeää, ettei ihminen jää yksin, vaan että hän pääsee keskustelemaan ja jälkipuimaan uupumuskriisiään. (Aro 2001, 97.)

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

OMAISHOITAJALOMALLA 2012 OLLEET seurantakysely 03-2013

OMAISHOITAJALOMALLA 2012 OLLEET seurantakysely 03-2013 OMAISHOITAJALOMALLA 2012 OLLEET seurantakysely 03-2013 Seurantakysely lähetettiin maaliskuussa 2013 satunnaisotoksena sadalle omaishoitajalomalle vuoden 2012 aikana osallistuneelle omaishoitajalle. Vastausprosentti

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen

LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Perusturvalautakunta 17.12.2014 98 LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Yleistä Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat 15.10.2014 Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidon tuen palveluohjaus ja päätöksenteko Espoossa Perhe- ja sosiaalipalveluiden tulosyksikön vammaisten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Tulevan kuntaliitoksen johdosta omaishoidon

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito P PERUSTURVALAUTAKUNTA 21.10.2014 Perusturvalautakunta 24.2.2015 11 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet Perusturvaltk 42 / 08.02.2006 Vuoden 2006 alusta tuli voimaan laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on osa sosiaalipalveluja, jonka

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE

Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE Omaishoidontuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (2005/937). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella Akaan kaupunki Perusturvatoimi Vanhus- ja vammaistyön tehtäväalue Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella 1. Tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuki perustuu lakiin

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Sosiaalityö- ja perhepalvelut/vammaispalvelut OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret alle 18 vuotta, sekä yli 18-vuotiaat kehitysvammaiset

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje

Omaishoidontuen toimintaohje Omaishoidontuen toimintaohje 1/2015 Sisällysluettelo 1. Omaishoidon tuen hakeminen... 2 2. Omaishoidontuen myöntämisedellytykset... 2 3. Hoito- ja palvelusuunnitelma... 2 4. Päätös omaishoidontuesta sekä

Lisätiedot

Omaishoito Suomessa Omastehooldus Soomes 13.10.2011 Omastehoolduse foorum, Paide

Omaishoito Suomessa Omastehooldus Soomes 13.10.2011 Omastehoolduse foorum, Paide Omaishoito Suomessa Omastehooldus Soomes 13.10.2011 Omastehoolduse foorum, Paide Merja Kaivolainen koulutus ja kehittämispäällikkö Omaishoito Suomessa Omaishoitajien tukeminen Virallinen palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot 1.1.2015 alkaen 1. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Omaishoitajille

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ 2013 SISÄLLYSLUETTELO OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 Omaishoidon

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat:

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat: LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet yli 18-vuotiaiden osalta 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 1. SISÄLLYS 1 OMAISHOIDON TUESTA YLEISESTI... 1 2 OMAISHOIDONTUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISKRITEERIT... 2 2.1 Omaishoidontuen hakeminen... 2

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KEMPELEEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KEMPELEEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KEMPELEEN KUNNASSA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä omaishoidon tuki on?... 3 2. Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset... 3 3. Omaishoidon tuen hakeminen... 4 3.1 Palvelutarpeen

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen toimintaohje Saarikassa 2015

Omaishoidon tuen toimintaohje Saarikassa 2015 Omaishoidon tuen toimintaohje Saarikassa 2015 2 Omaishoidon tuen tarkoitus ja tuen sisältö ( Laki omaishoidon tuesta 937/2005 1, 2 ) Omaishoidon tuen tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 15.12.2015 150, liite 6 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016

Perusturvalautakunta 15.12.2015 150, liite 6 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 Perusturvalautakunta 15.12.2015 150, liite 6 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 2 Säädösperusta (1, 2 ) Laki omaishoidon tuesta (937/2005) astui voimaan 1.1.2006. Lain tarkoitus on edistää hoidettavan

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Hyvä omaishoitosopimus - hoidettavan, hoitajan ja kunnan hyvä

Hyvä omaishoitosopimus - hoidettavan, hoitajan ja kunnan hyvä Hyvä omaishoitosopimus - hoidettavan, hoitajan ja kunnan hyvä 14.4.2011 OTT Laura Kalliomaa-Puha Pieniä hyviä kertomuksia, kun sitä suurta kertomusta ei enää ole 2000 Thomas Wilhelmsson Oikeus apuun? Perustuslaki

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Aikuisten hoito 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2016

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2016 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2016 Perusturvalautakunta 27.1.2016 7 Sisällysluettelo OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JOUTSASSA 1.1.2016... 3 Omaishoidon tuen määritelmä... 3 Omaishoidon

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Miten Suomi hoitaa? Hoito keskittyy koteihin Laitoshoidon purkaminen edellyttää kaiken kotona annettavan

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuonna 2015

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuonna 2015 Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuonna 2015 Yleistä omaishoidontuesta Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja soveltamisohjeet 1.1.2016 alkaen (Perusturvalautakunta 27.10.2015, 100 ja 15.12.2015, 4)

Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja soveltamisohjeet 1.1.2016 alkaen (Perusturvalautakunta 27.10.2015, 100 ja 15.12.2015, 4) 1 Perusturva/Erityispalvelut ja Ikääntyneiden palvelut 22.12.2015 Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja soveltamisohjeet 1.1.2016 alkaen (Perusturvalautakunta 27.10.2015, 100 ja 15.12.2015, 4) Omaishoidon

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhustyö, Vammaispalvelut OMAISHOIDONTUKI VUONNA 2014

TYRNÄVÄN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhustyö, Vammaispalvelut OMAISHOIDONTUKI VUONNA 2014 TYRNÄVÄN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhustyö, Vammaispalvelut OMAISHOIDONTUKI VUONNA 2014 Omaishoidontuki mahdollistaa henkilön kotihoidon alentuneesta toimintakyvystä, sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. 1.8.2015 alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut. 1.8.

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. 1.8.2015 alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut. 1.8. Omaishoidon tuen Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.6.2015 1 1 Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tukea koskevan lain (937/2005) tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRVI- POHJANMAALLA 1.6.2009

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRVI- POHJANMAALLA 1.6.2009 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRVI- POHJANMAALLA 1.6.2009 19.5.2009 Päivi Joensuu Terttu Lakaniemi Merja Mäkitalo SISÄLLYS 1. Omaishoidontuki 2. Omaishoidontuen hakeminen 3. Tuen myöntämiskriteerit

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Ohjeet omaishoidon tuen myöntämiseksi 1.2.2011 lukien

KIIKOISTEN KUNTA Ohjeet omaishoidon tuen myöntämiseksi 1.2.2011 lukien KIIKOISTEN KUNTA Ohjeet omaishoidon tuen myöntämiseksi 1.2.2011 lukien Perusturvalautakunta 24.01.2011 8 1 Sisällys: 1. Omaishoidontuen määritelmä ja perusteet...2 2. Omaishoidontuen kriteerit ja tuen

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA SOVELTAMISOHJEET KEMIÖNSAAREN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA SOVELTAMISOHJEET KEMIÖNSAAREN KUNNASSA OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA SOVELTAMISOHJEET KEMIÖNSAAREN KUNNASSA Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja soveltamisohjeet vanhustenhuollossa. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus Kuopion kaupunki TIEDOTE 1(5) OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2011 Perusteet Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2. Kuopion kaupunki Omaishoidon tuki 2012 1 (5) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012 (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.2012) LIITE 4 Perusteet Omaishoidon tuki on lain

Lisätiedot