KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TILANNEKATSAUS. Marja Heikkilä Tuotantorakenneryhmä

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TILANNEKATSAUS Marja Heikkilä Tuotantorakenneryhmä

2 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/ /19 Päätös alueiden määrästä ja rahoitukse n perusratkaisusta PÄÄTOIMENPITEET: Linjaukset ICT:n ohjauksest a, rakennusinvestointie n koordinaatiosta ja vaalien periaatteist a Järjestämi s-laki lausuntokierroksell e 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen HE eduskuntaa n 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja Sotejärjestämis -laki Vaalit ja muutoshallinto 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä. Järjestämis -vastuu itsehallinto -alueille

3 Hallintorakenne ennen ja nyt Yhteinen ICT Nykytila Uusi rakenne Ely-keskukset 15 kpl VALTIONEUVOSTO: Järjestämispäätös Erityishuoltopiirit 15 kpl Sairaanhoitotopiirit 20 kpl Muut sotekuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Kunnat 301 kpl Erikoissairaanhoidon erityisvastuualueet 5 kpl 18 itsehallintoaluetta, sote-palveluiden järjestäminen 15 alueen puitteissa Muut yhteiset palvelut Maakuntien liitot 18 kpl Pelastuslaitokset 22 kpl Mahdollisesti ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet 62 kpl KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

4 VOIDAANKO MALLI KÄÄNTÄÄ KORJAAVASTA ENNALTAEHKÄISEVÄKSI? Tästä on puhuttu niin kauan eikä kovin paljon ole kuitenkaan tehty Omassa maakunnassamme erikoissairaanhoidon, vanhusten tehostetun palveluasumisen, lastensuojelun sijaishuollon, vammaisten laitoshoidon jne. kustannukset ovat olleet jatkuvassa kasvussa Kuka päättää resurssien siirrosta, uusista painopisteistä, menetelmistä, toimintamalleista, yhteistyökäytännöistä ja palveluiden laadun ja vaikuttavuuden seurannasta? Yksittäiset toimenpiteet eivät enää riitä TARVITAAN JÄRJESTELMÄTASON MUUTOS, TOIMINTAKULTTUURIN MUTOS JA AJATTELUN MUUTOS

5 YHTEENVETO RATKAISUISTA Yhteinen, yhteisesti kehitetty sote-konsepti alueelle Alueellinen asiakastietojärjestelmä ja toiminnanohjaus Alueellisesti suunniteltu palveluohjausmalli Palveluintegraation merkitys erityisesti ennaltaehkäisyssä ja monimutkaisissa palvelutarpeissa Palveluprosessien sujuvoittaminen Asiakassegmentointi käyttöön Asiakkaat ja henkilöstö mukana palveluiden kehittämisessä Kuntoutuksen roolin nostaminen Kuntoutuksen A- ja Y linjaukset* alueelle Johtamisen kulttuurinmuutos * Aila Pikkarainen (2015) :A-suunnitelma = alueellinen kokonaissuunnitelma, monitahoisuus ja tasoisuus, Y-suunnitelma = yksilöllinen, kuntoutujakohtainen suunnitelma, person-centred, family-centred

6 YHTEISIKSI KOETUT TAVOITTEET Tavoitteeksi arjessa selviäminen, tukitoimet kotiin, lähiyhteisöihin, myös läheisille pystyvät kansalaiset! Vuorovaikutuksen lisääminen kaikilla tasoilla tiedon avoimuus ja hyödynnettävyys Oikean asiakastiedon kerääminen ja hyödyntäminen vaikuttavuus! Palveluvalikoiman laajentaminen yhdessä asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa asiakkaiden tarpeiden mukaan Monimuotoisuuden ja monimutkaisuuden (kompleksisuus) hyväksyminen Systemaattisen tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen liittäminen uuteen palvelumalliin, jotta vaikuttavuus ja laatu pystytään turvaamaan ja todentamaan

7 EMME SELVIÄ ILMAN PYSÄHDYSTÄ, JOS TODELLA AIOMME TOEUTTAA TOIMINTAMALLIN MUUTOKSEN!

8 RATKAISUJA

9 HYVINVOINTIVASTUU JA ENNALTAEHKÄISY ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut SOTE Lähipalvelut Sähköiset palvelut ja asiointi, itsehoito Seudulliset SOTE palvelut Palveluohjaus SOTE erityispalvelut

10 Erikoissairaanhoito Akuutti sairaalahoito Suun terveyden -huollon palvelut Kuvantaminen Päivätoiminta Sähköiset palvelut ja asiointi, itsehoito Ensiapu, ensihoito Palveluohjaus Liikkuvat palvelut kotiin Kotihoito (kotisaira ala, 24/7) Omaishoidontuki Kotikuntoutus Kuntoutus- ja terapiapalvelut Laajakaista, tietoliikenne, ICT-tuki Kirjastot Ensivaste Liikuntapalvelut Liikenneyhteydet, kuljetuspalvelut Yhteisöllisyys, harrastusmah dollisuudet Poliisi Puistot Tukihenkilötoiminta SOTE erityispalvelut Seudulliset SOTE palvelut SOTE Lähipalvelut Lähipalvelut Kaavoitus, tonttipolitiikka, esteettömyyden edistäminen Hyvinvointitupa Hyvinvointiasema Kauppa, Apteekki, Pankki, optikko Vapaaaikapalvelut Maahanmuuttaja -palvelut Yhteispalvelupisteet Tilojen käytön mahdollistaminen kuntalaisille ja järjestöille Kulttuuripalvelut Sosiaali- ja potilasasiamies Katkaisuhoito Sijaishuoltoyksikkö Tulkkipalvelut Perhehoito Tukiasunnot Erityisryhmien asumispalvelut Vieroitus-, korvaushoito Turvakoti Kuntoutusyksiköt Erityisosaamista vaativa sosiaalityö, lastensuojelu, vammaiset, päihde- ja MT, gerontologia Pitkäaikaishoito Sosiaalipäivystys, virka-ajan ulkopuolinen Hyvinvointikeskus Terveydenhuollon päivystys (virka-ajan ulkopuolinen) Tulkkivälitys Kriisipalvelut Yksilölliset asumisratkaisut Perhehoidon koordinointi

11 PALVELUOHJAUS 80-90% 10%-20% Palveluneuvonta/ Palveluihin ohjaus Palveluissa ohjautuminen palveluohjaus Palvelutarve Tiedon hankinta itsepalveluna Anu Pihl

12 INTEGROIDUT PERUSPALVELUT - HYVINVOINTIASEMA Proaktiivinen tiimi - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - palveluohjaus ja palvelun/ hoidontarpeen arviointi - rakenteellinen sosiaalityö - sosiaaliohjaus - sosiaalityö - lääkärin ja hoitajanvastaanotto (päivystys) - matalan kynnyksen mielenterveysja päihdepalvelut - vammaispalvelut - näytteenotto - suun terveydenhoito - rokotukset - kuntoutus- ja terapiapalvelut - apuvälinepalvelut - psykologipalvelut - järjestöyhteistyö Osallistuva ja voimaantuva asiakas, läheiset ja lähiyhteisö Hyvinvointitupakonsepti: - Kunnan, järjestöjen, valtion, soten, yritysten, kansalaisten omat palvelut saman katon tai verkoston alla - Joka paikkakunnalla oman näköinen mutta paikallisesti koordinoitu Erikoissairaanhoidon ja erityisosaajien tuki ja palvelut

13 Ennalta ehkäisy, hv:n ja terveyden edistäminen PALVELUJEN KOHDENTAMINEN JA KOORDINOINTI ASIAKASRYHMITTELYN AVULLA Ongelma, oire Äkillinen, kiireellistä apua vaativa tilanne Tilapäinen ongelma/terveysongelma Yhteydenotto, ajanvaraus Tuen- /hoidon-/ palvelutarpeen arviointi Ongelman määrittely /diagnoosi Uuden, pitkäaikaisen ongelman/oireen/sairauden selvittely Äkillisesti alkava/kiireetön Tuen/palvel un/ hoidon toteutus, seuranta ja arviointi Eläminen ongelman/sairauden kanssa: Omatoimi-/Pärjääjäasiakkuus Tukiasiakkuus Yhteistyöasiakkuus Verkostoasiakkuus Mukaillen Koivuniemi & Simonen 2011: Kohti asiakkuutta: ihmistä arvostava terveydenhuolto: Kurkiaurahanke; Pirkanmaan shp/doris Holmberg-Marttila

14 KESKI-SUOMEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUMALLIN KEHITTÄMISTYÖN ETENEMINEN Vaihe 1 12/2014-4/2015 Vaihe 2 6/ /2016 Vaihe 3 11/2016 ->? ISO KUNTAKIERROS (21 kuntaa) Kuntalaisten kuuleminen palvelumallin määrittelytyössä Henkilöstötilaisuudet (valmentaminen ja hyvien käytäntöjen kerääminen) KYSELYT järjestöille ja heidän asiakkailleen sekä ammattilaisille KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKKEEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN TYÖRYHMÄ SEKÄ SEMINAARIEN TYÖPAJAT Missio-visio-strategia, yhteinen näkemys tavoitteista ja etenemistavasta VISIO: Korjaavasta tukevaan yksilöstä verkostoon Pilotti 1: Perhekeskusmallin kehittäminen ja juurruttaminen Keski-Suomessa Keski-Suomen Sote palvelumalli Pilotti 2: Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli. Perhekeskusmallin käyttöönottaminen Keski-Suomessa. Verkostotyön yhteensovittaminen - Lähiverkostot (perheiden arki) - Viralliset verkostot (perhekeskusverkosto) - Alueelliset erityispalvelut Alueellisen osaamisja tukikeskustoiminnan käynnistäminen

15

16

17 Keski-Suomen vahvuudet ja mahdollisuudet ikäihmisten palvelutarpeeseen vastaamisessa Keski-Suomessa on kattava sote-ammattien koulutustarjonta niin tutkintokoulutuksen kuin ammatillisen täydennyskoulutuksen osalta Keski-Suomessa toteutuu paljon oppilaitosten, järjestöjen, GeroCenterin, yrityselämän ja kuntien omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa; erityisesti liikuntatieteellisen tiedekunnan vaikutus Vanhuspalvelut hyvin resurssoitu ja rakenteet pääasiallisesti kunnossa Paljon hyviä käytäntöjä (hankkeessa kuvattavana noin 40) Palveluseteli useissa kunnissa käytössä Perhehoidossa yhteinen pilotti meneillään Jaso - Varttuneiden asumisoikeusyhdistys => yhteisöasumisen malli Vakiintuneet käytännöt asukkaiden osallisuuteen kuten asiakasraadit ja vanhusneuvostot Vapaaehtoistoiminnan monet muodot Tuija Koivisto

18 Keski-Suomen haasteet ja uhat ikäihmisten palvelutarpeeseen vastaamisessa Vanhuspalveluita linjaavia organisaatioita tällä hetkellä lähes 30 Palvelurakenne painottunut ympärivuorokautiseen hoitoon, mikä sitoo voimavaroja ja on toteutunut ennaltaehkäisevän työn, kotikuntoutuksen, kotihoidon tehostamisen ja omaishoidon määrän kustannuksella Nopeasti kasvava ikäihmisten määrä Keskimäärin puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin Olemassa olevan ikääntyneen rakennuskannan (esim hissittömät kerrostalot) tuomat haasteet kotona asumisen tukemiseen ja osassa aluetta uudisrakentamisen tarvittavan tonttimaan rajallisuus Muistisairauksien hoitoketjun sattumanvarainen toteutuminen ja kattavan muistikoordinaattori toiminnan puuttuminen Kotihoidossa varatun resurssin ja toteuman välillä yli 20%:n hukka (vanhuspalvelulain seuranta-aineisto 2014) Tuija Koivisto

19 Vastuun kolmijako hyvä ikääntyminen Kansalaisen vastuu Kunnan hyvinvointivastuu Soten julkinen palvelulupaus T.Koivisto

20 Vain osa ikäihmisistä tarvitsee säännöllisten palveluita Säännöllinen koho 7 % 5 % Ympärivuorokautinen hoito 88 % 65 vuotta täyttäneet, ei säännöllisiä palveluita

21 Jotta paremmin pärjäisimme! Poissulkevista palvelukriteereistä pärjäämisen tukemiseen Tarmo hyvinvointia edistäviin ja kuntouttaviin palveluihin Mh+wc huoneistopolitiikan sijasta asumiseen houkuttelevia vaihtoehtoja Ryhmäkotirakentaminen jäihin; palvelukortteleita ja - kampuksia sekä yhteisöasumista tilalle

22 Hyvinvointia edistävään ja kuntouttavaan työhön on varaa Mikäli strateginen linjaus palvelurakenteen suhteen pitää TPA / LH Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu laskennallisesti kahteen asiakkaaseen HV edistäminen Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu lähes 300 asiakkaaseen Kotikuntoutus Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu asiakkaaseen

23 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa? Asukkaiden arki ja lähipalvelut: Yhteisöllisyys, vertais- ja harrastustoiminta, kaupat, pankit ym. peruspalvelut, varhaiskasvatus, opetus ym. kuntien tuottamat lähipalvelut, kolmannen sektorin palvelut. SoTe lähipalvelut: Lastensuojelu, perhetyö, Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkärityö sekä kuraattoritoiminta. Perhekeskusmallin mukainen työskentely: Arjen verkostojen ja virallisten verkostojen yhdistäminen. Alueellinen vastuu ja koordinaatio. Jämsä ja Kuhmoinen eivät ole mukana Keski- Suomen SoTe tuotantaalueessa tässä vaiheessa Osaamis- ja tukikeskus vaikeasti oireileville, paljon tukea tarvitseville SOTE erityispalvelut: Lasten ja nuorten talo Säännölliset, liikkuvat erityispalvelut, työparitoiminta

24 EHDOTUS KESKI-SUOMEN SOTE KEHITTÄMISTOIMINNAN UUDESTA RAKENTEESTA Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

25 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista integroida, jotta reformin tavoitteet saavutetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisellä erilaiset lähtökohdat lakisääteiset lähtökohdat (terveydenhuoltolaissa kehittämisen pykälät, uudessa sosiaalihuoltolaissa ei) toiminnalliset, taloudelliset ja hallinnolliset lähtökohdat: erikois sh tutkimusja koulutusresurssit, PTH:t Shp:ien alaisuudessa, Osaamiskeskusten (11 kpl) hallinto kirjavaa, pieni valtionavustus Pöystin raportissa: Vaativimmat kehittämisen sekä tutkimukseen perustuvan opetuksen tehtävät keskitettäisiin viidelle itsehallintoalueelle sosiaalihuollon osalta määrittelemättä > Tavoitteena tasapuoliset ja tasapainoiset resurssit ja organisointi

26

27 Uudelleenorganisointia JA uuden luomista Nykyiset kehittämisen voimavarat: Kuntien koul-, tutk- ja kehittämistoiminta (EU,Ray ym. projektikehittäminen) SHP:N PTH (Keski-Suomessa 6 hlö) KOSKE (7 hlö) SHP:N KTVA (tutkimuksen, koulutuksen vastuualue 18 hlö) Keski-Suomen Uusi sairaala hanke Mitä toimintoja siirretään sellaisinaan? Mitä tehdään enemmän yhdessä? Mitä jätetään tekemättä, jotta saadaan tilaa uudelle?

28 Kehittämisellä oltava tiivis yhteys johtamiseen ja HR-toimintoihin STRATEGINEN JOHTAMINEN KEHITTÄMINEN ASIAKASLÄHTÖISYYS INTEGRAATIO TYÖKYKY LÄHIJOHTAMINEN

29 Ydintoimijoiden muodostama yksikkö Ydintoimijat ja verkosto PTH:n yksikkö, KOSKE, SHP:n KTVA Kuntien ja tulevan itsehallintoalueen sote-kehittämistyössä toimivat ammattilaiset ja kehittäjäasiakkaat Yhteistyökumppanit Korkeakoulut, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, järjestöt, maakuntaliitto, ym. vaihtuvat kumppanit verkosto kootaan kulloisenkin tarpeen mukaan

30 Kehittämisrakenne: kehittämisyksikkö ja verkosto KV JA KANSALLISET KUMPPANIT, VALTAKUNNALLINEN OHJAUS IHA-ALUEIDEN VERKOSTOT, VAATIVIMMAT TIEDONTUOTANNON JA KEHITTÄMISEN TEHTÄVÄT KUNTIEN HYVINVOINTI- TYÖ VERKOSTO:MAAKUNNAN YHTEISTYÖKUMPPANIT KEHITTÄMIS- YKSIKKÖ: YDINTOIMIJAT

31 Ehdotus hallintomalliksi K-S sote itsehallintoalueen strategisen johdon yhteyteen muodostetaan ydintoimijoista sote-kehittämisyksikkö, jonka toimintaa ohjaa ja seuraa neuvottelukunta Kehittämisverkostojen johtaminen on kehittämisyksikön tärkeä tehtävä Luottamus, kaikki hyötyvät, kaikki antavat, avoin viestintä, dialogisuus Innovatiivisuus ja fasilitointi

32 Mitä kehittämisyksikkö tekee? Alustavat toimintakokonaisuudet: Sote perustoiminnan kehittäminen Hyvinvoinnin edistämisen koordinointi, asiantuntijatuki kunnille Opetusklinikkatoiminta, sosiaali- ja terveysasemapalvelut Konsultaatiotoiminta Hanketoiminta Koulutustoiminta Sosiaaliasiamiestoiminta (& potilasasiamies) Tutkimustoiminta, tiedontuotanto Hyvien käytäntöjen ja tutkittuun tietoon perustuvan tiedon levittäminen Hyvinvointipoliittinen vaikuttaminen >Tekeekö kehittämisyksikkö/itsehallintoalue kaiken tämän? hyödynnetäänkö monituottajamallia? >Maakunnan ammattilaisten kiinnittyminen rakenteeseen mahdollistettava monin eri tavoin!

33 Asiakaskokemusten hyödyntäminen monin tavoin Kehittämisrakenteen tärkeimpien tehtävien joukkoon kuuluu asiakasosallisuuden, kumppanuuskehittämisen ja kokemusasiantuntijuuden edistäminen. Asiakastilanteessa kertyvän kokemustiedon hyödyntäminen systemaattiseksi ja helpoksi Asiakkaan kokemus kuulluksi ilman aktivistiksi ryhtymistäkin Palvelutilanne voisi olla oppitunti molemmille

34 Suunnitelmasta konkretiaan K-S SOTE 2020 hankkeen kehitystyössä ja pilottikokeiluissa (hanke päättyy 10/2016) Yhteistyössä valtakunnallisten kärkihankkeiden kanssa Kehittäjäorganisaatioiden yhteistyönä Campus FI hankkeen toiminnassa (monitieteinen yhteistyöhanke, maakuntaliiton rahoitus) Minikampus - moniammatillinen klinikkaopetus keskussairaalan tiloissa aloittanut toimintansa Kuntien päätöksenteossa ja itsehallintoalueen rakentamisessa

35 Kehittämisrakenne tarjoaa pysyvän, mutta uudistuvan alustan innovaatioille ja tuleville hankkeille KV JA KANSALLISET KUMPPANIT, VALTAKUNNALLINEN OHJAUS IVA-ALUEIDEN VERKOSTOT, VAATIVIMMAT TIEDONTUOTANNON JA KEHITTÄMISEN TEHTÄVÄT KUNTIEN HYVINVOINTI- TYÖ VERKOSTO:MAAKUNNAN YHTEISTYÖKUMPPANIT KEHITTÄMIS- YKSIKKÖ: YDINTOIMIJAT Campus FI hanke

36 JOHTAMISEN OSIO

37 MUUTOSJOHTAMINEN MUUTOS SOTE-PALVELUISSA Mitä se on -> Muutosjohtamisella pitäisi tukea mm. seuraavien asioiden toteutusta: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Sote-integraatio Prosessiajattelu Palveluohjaus Yksi suunnitelma Hierarkiasta verkostoihin Tulevaisuudesta käsin johtaminen Sähköiset palvelut/digitalisaatio Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Muita muutoksia

38 JOHTAMISOSIO Oppisopimuskoulutukset SOTE-JET Lähiesimieskoulutus Infot ja keskustelutilaisuudet joulukuun alussa Toteutus keväällä ja syksyllä 2016 Johtamisvalmennus keväällä 2016 Toteuttaja hankinnassa Selviää tammikuussa Alkaa helmikuussa

39 Tervetuloa infoon ja keskustelemaan SOTE-johtamisen kehittämistarpeista: Mitä mahdollisuuksia Keski-Suomen SOTE2020 meille tuo? Miten esimiehiä tulisi siihen valmentaa? Samansisältöiset tilaisuudet: Perjantaina klo , Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, auditorio Maanantaina klo , Jyväskylän kaupunki, kaupungintalo Torstaina klo , Äänekosken kaupungintalo Tilaisuuden avaus: Ajankohtaista Sote2020 hankkeesta hankepäällikkö Marja Heikkilä, hankesuunnittelija Riitta Pylvänen, Keski-Suomen Sote hanke SOTE - esimiesvalmennukset starttaavat oppisopimuskoulutuksilla SOTE-painotteinen Johtamisen erikoisammattitutkinto, JET Uusi Lähiesimiestyön ammattitutkinto Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja mentorit tukena oppisopimuskoulutuksessa Yhteinen vaikuttamiskeskustelu tule keskustelemaan ja kertomaan meille: Miten johdon ja esimiesten valmennukset tulisi suunnitella SOTE 2020 muutosta tukevaksi? Millaisia toiveita ja ideoita sinulla on menetelmistä, toteutuksesta ja sisällöistä? Muut alustajat: koulutustarkastaja Johanna Pitkänen, Jyväskylän oppisopimuskeskus koulutuspäällikkö Riitta Saarinen, Jyväskylän aikuisopisto koulutusalajohtaja Marja Vartiainen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (10.12.) koulutusalavastaava Mervi Tall, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (10.12) koulutustarkastaja Heli Skantz, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, oppisopimustoimisto (10.12.) palveluesimies Anne-Mari Hakala, Jyväskylän kaupunki (7.12.) osastonhoitaja Marja Arkela, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (4.12.)

40 KIITOS!