*** Voimakas lyhytkestoinen sähköisku on siis aina hengenvaarallinen. Lyhytkestoisen iskun osumistodennäköisyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "*** Voimakas lyhytkestoinen sähköisku on siis aina hengenvaarallinen. Lyhytkestoisen iskun osumistodennäköisyys"

Transkriptio

1 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 1/1 SÄHKÖTURVALLISUUS 0. JOHDANTO Tässä tekstissä pyritään antamaan perustiedot sähkökäyttöisten lääkintälaitteiden turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Aluksi käsitellään sähkövirran vaikutusmekanismeja elimistöön. Seuraavana on pyritty luokittelemaan erilaiset sähköiskutyypit. Lopuksi selvitellään erilaisia suojautumistapoja sähköasennusten kannalta ja lääkintälaitteiden rakenteen keinoin. Sähkötekniikan perusteita, sähkön vaikutuksen fysiologisia perusteita, standardointiorganisaatioita ja laitteiden vastaanottotarkastusmenettelyitä selvitellään erillisissä kirjoituksissa. Teksti on tarkoitettu sekä hoitohenkilökunnalle, että tekniselle henkilöstölle. 1. SÄHKÖVIRRAN VAIKUTUS Sähkövirran vaikutus ihmisruumiiseen voidaan havaita kahdella tavalla. Suurilla virta-arvoilla ilmenee sähkötehon lämmöksi muuntumisen aiheuttamia palovammoja. Tärkeämpi vaikutusmekanismi pohjautuu kuitenkin yksittäisten solujen stimuloitumiseen. Jokaisen solun solukalvo kuljettaa aktiivisesti ioneja siten, että lepotilanteessa solukalvon sisä- ja ulkopuolen välillä vallitsee jännite-ero. Mikäli kuljetusmekanismia häiritään, solu stimuloituu ja muodostuu aktiopotentiaali. Stimuloituminen saadaan aikaan esim. pakottamalla sähkövirralla ioneja kulkemaan solukalvon läpi. Yksittäisen solun stimuloitumiseen riittää jo suuruusluokkaa 10 na oleva virta (1 na = A). Tarkasteltaessa sähkövirran vaikutusta ihmiseen, on kiinnitettävä huomio minne ja kuinka suurelle alalle virta jakautuu, ts. on tarkasteltava kuinka monet ja mitkä solut stimuloituvat. Edellisen perusteella pitäisi puhua virran tiheydestä. Seuraavassa tarkastelussa kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi käytetään virranvoimakkuuden arvoja. Oletuksena on ko. tapauksissa esiintyvät tyypilliset virran altistuskohtien pinta-alat ja virran jakaantuminen elimistössä. Tarkastelussa oletetaan virran kulkevan uhrin kädestä käteen tai kädestä jalkoihin. 1 ma Tuntokynnys Virran kosketuskohdissa (pinta ala neliösenttimetrin luokkaa) virran tiheys on riittävä stimuloimaan herkimmät solut, ts. tuntohermoston päätteet stimuloituvat ja virta tuntuu nipistelynä. Virran voimakkuuden kasvaessa uhri tuntee voimistuvaa kipua. 10 ma Irrottautumiskynnys Käsivarren motoriset hermot stimuloituvat, jolloin seurauksena on virran altistusajan kestävä lihaskouristus. Seurauksena yleensä on puristusote virtaa syöttävästä esineestä ja uhri ei pysty omatahtoisesti avaamaan puristusotettaan. 100 ma Kammiovärinäkynnys Virran tiheys on riittävä aiheuttamaan rintakehän alueella yksittäisten solujen (erityisesti sydänlihaksen solujen) stimuloitumisen, jolloin sydän joutuu kammiovärinään. Mikäli uhria ei riittävän nopeasti defibrilloida, on seurauksena kuolema. Muutaman sadan milliampeerin virta aiheuttaa myös hengityslihasten jatkuvan kouristustilan, jolloin hengitysliike estyy. 1 A Palovammat Lyhytaikaisessa altistuksessa vasta ampeerien luokkaa olevilla virroilla sähkövirran energiaominaisuudet ilmenevät palovammoina. Pitkillä altistusajoilla palovammatyyppiset vammat voivat ilmetä huomattavasti pienemmilläkin virroilla. Mainitut virta-arvot ovat hyvin summittaisia; eri henkilöiden virransietokyky vaihtelee suuresti. Naisilla kyseiset virta-arvot ovat keskimäärin 70 % miesten arvoista ja lapsilla noin 50 %. Aivan pienillä lapsilla (esim. keskosilla) tarvittava virta voi olla jopa kymmenesosa siitä, mitä se on aikuisilla. Virran taajuus vaikuttaa myös oleellisesti. Edellä olevat arvot pätevät pientaajuiselle virralle (taajuus alle 1 khz). Tietyn fysiologisen stimulaatiovaikutuksen aikaansaamiseksi, taajuuden noustessa, virran voimakkuuden on oltava yhtä paljon esitettyä suurempi, kuin taajuus on suurempi kuin 1 khz. ESIMERKKI: Kirurgisen diatermialaitteen taajuudella (500 khz) pientaajuista tuntokynnystä (1 ma) vastaava virranvoimakkuus on: (500 khz/1 khz)*1 ma = 500 ma. Virran suuri taajuus ei nosta palovammakynnyksen arvoa. Hyvin pienetkin tasavirrat ovat pitkäaikaisesti (pienelle alueelle) kudoksiin kohdistuessa vaarallisia. Tasavirralla ionit kulkevat samaan suuntaan, jolloin tasavirran kytkeytymiskohtiin kudoksissa muodostuu ko. ionien liian suuria pitoisuuksia - seurauksena voi olla ns. kemiallinen palovamma. Tällainen vamma paranee hyvin huonosti. Turvallisuusstandardeissa potilaaseen pitkäaikaisesti kytkeytymään pääsevien tasavirtojen arvot onkin rajoitettu hyvin alhaisiksi - sallittu raja on vain 10 µa (1 µa = A). Kuva 1. EKG:n jaksot. Kammiovärinän kannalta vaarallinen vaihe on T-aallon aika. Kammiovärinän muodostumiseen vaikuttaa myös virran altistushetki. Jos virtaa kulkee kammioitten palautumisvaiheessa (T-aallon aikana), on kammiovärinävaara olemassa. Jos altistusaika on hyvin lyhyt, eikä se osu T- aallon ajalle, niin kammiovärinää ei todennäköisesti muodostu. *** Voimakas lyhytkestoinen sähköisku on siis aina hengenvaarallinen. Lyhytkestoisen iskun osumistodennäköisyys T-aallon kohdalle on luokkaa 1:5. Kammiovärinän muodostuminen johtaa uhrin menehtymiseen ellei asianmukaista elvytystä aloiteta heti. Kuva 2. Rintakehän alueelle tulevan virran keskittyminen. Virran tiheys on suurin katetrin kärjen kohdalla.

2 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 2/2 Potilas on erityisen altis saamaan kammiovärinän, jos hänellä on sähköisesti johtava liityntä sydämeen tai lähelle sydäntä, sillä tämä liityntä voi keskittää sähkövirran kulkemaan sydämen alueelle. Tässä tapauksessa turvallisena virtarajana pidetään normaalisti arvoa 10 µa, mutta lyhytaikaisesti (vikatilanteessa) sallitaan 50 µa (tyypin CF potilasliityntä). Tällainen liityntä voi olla esim. kammiopainemittauskatetri, tahdistinelektrodi, varjoainekatetri jne. c) Palovammasähköisku Sähköisku, joka aiheuttaa uhrille vakavia palovammoja. Sähköiskutyypit a) ja b) ovat tyypillisiä ns. pienjännitteestä (alle 1000 V) saaduissa iskuissa. Palovammatyyppinen sähköisku - kohta c) - saadaan tavallisimmin suurjännitteestä (esim. sähkönsiirtoverkon muuntamot, sähköveturien ajojohtimet jne.). että uhri ei tunne mitään; todennäköisesti kuitenkin uhri tuntee selvää nipistelyä, etenkin jos kosketuskohta on pieni. suuremman jännitteen takia tilanne on vikatapauksessa aina hengenvaarallinen. Tämänkaltainen tilanne voi esiintyä lähinnä jos jatkojohdolla viedään sähköä huonetilasta toiseen. 2. SÄHKÖISKUT Sähköiskut voidaan edellisen perusteella jakaa kahteen ryhmään: 1. Tavallinen sähköisku - sähköisku, joka voi kohdistua sekä hoitohenkilökuntaan, että potilaaseen, ja 2. Mikroshokki - kammiovärinävaara niillä potilailla, joilla on sähköisesti johtava liityntä sydämeen tai lähelle sydäntä. Tavalliset sähköiskut puolestaan voidaan ryhmitellä kolmeen tyyppiin: a) Lyhytvaikutteinen sähköisku Sähköisku, jossa uhri ei saa kammiovärinää. Virrankulun loputtua uhrilla ei yleensä ole hengenvaaraa. Uhrin tulisi kuitenkin hakeutua tarkastukseen jos isku on ollut voimakas tai kestänyt muutamaa sekuntia kauemmin. b) Pitkävaikutteinen sähköisku Sähköisku, jossa uhri saa kammiovärinän. Virrankulun loputtuakin uhri on hengenvaarassa ja tarvitsee kiireellistä elvytystä. Tyypillisesti paikalla ei ole elvytystaitoista henkilöä, jolloin uhri kuolee. Sähköiskuissa aina uhri muodostaa osan virtapiiriä; seurausten vakavuus riippuu, kuinka suureksi virta tässä piirissä kasvaa. Virran suuruus on laskettavissa, jos tiedetään jännitteen suuruus ja liityntöjen vastukset. Käytännössä useimmiten virtapiirissä jännitteenä on verkkojännite 230 V. Muodostuvan virtapiirin vastus voi kuitenkin vaihdella hyvin suurissa rajoissa, joten virran voimakkuutta ei pystytä tarkasti etukäteen laskemaan. Karkeasti voidaan antaa seuraavat suuruusluokkaesimerkit: Kuva 3. Sähköisku viallisesta laitteesta hajaimpedanssien kautta maahan. Uhri koskee paljasta verkkojännitteistä osaa ja maadoittuminen tapahtuu hajaimpedanssien välityksellä esim. lattiarakenteiden johtavien osien välityksellä maaperään: Virran voimakkuus on tuntokynnyksen tienoilla, saattaa jopa olla, Kuva 4. Sähköisku viallisesta laitteesta hyvin sähköä johtavan tien kautta maahan. Uhri koskee kädellä verkkojännitteistä osaa ja samanaikaisesti koskee toisella kädellä jotain maadoitettua esinettä, esim. kunnossa olevaa maadoitettua laitetta tai vesijohtoa, niin seuraukset riippuvat käsien puhtaudesta ja kosteudesta. Jos kädet ovat kuivat, on aiheutuva virta tuntokynnyksen ja irrottautumiskynnyksen tienoilla. Hiukankin kosteilla käsillä irrottautumiskynnys todennäköisesti ylittyy. Jos käsissä on hikeä tai muita elektrolyyttiliuoksia, on vaarana myös kammiovärinäkynnyksen ylittyminen. On huomattava, että vaaratilanteen muodostuminen edellyttää kahden vian olemassaoloa: 1. laitteen suojausmenetelmä (suojamaadoitus tai suojaeristys) on pettänyt ja 2. laitteen peruseristys on pettänyt. Erityisen vaarallinen tilanne voi muodostua jos huonetilassa on kaksi laitetta, joiden sähkönsyöttö tapahtuu sähköverkon eri vaiheista. Tällöin laitteiden vikatapauksessa eristeitä rasittaa tavallista verkkojännitettä suurempi jännite (400 V), jolloin eristysten vikaantumismahdollisuus kasvaa. Tässä tapauksessa Kuva 5. Sähköiskutilanne jos laitteiden sähkönsyöttö on sähköverkon eri vaiheista. Luonnollisesti yllämainitun tilanteen esiintymistodennäköisyys on pieni. Mahdollisuus on kuitenkin huomattava, koska ison jännitteen takia tapaus on aina hengenvaarallinen. *** Perussääntönä on, että verkkojohto on liitettävä saman huonetilan pistorasiaan missä huonetilassa itse laite on. 3. SUOJAUTUMISTAVAT Suojautuminen sähköiskulta tapahtuu kolmella yleisperiaatteella: 1. Käytetään turvallisia sähköasennuksia, ts. käytetään asennustapaa, joka mahdollistaa laitteiden turvallisen käytön. Näitä on esitetty kohdassa 3.1 Sähköasennukset. 2. Käytetään turvallisia laitteita, ts. laitteita, joissa on asianmukaiset turvallisuusnäkö-

3 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 3/3 kohdat huomioitu. Käytännössä tämä merkitsee, että laitteilla on vaadittavat tyyppihyväksynnät ja laitteille on tehty asianmukainen vastaanottotarkastus. 3. Käyttäjät on asianmukaisesti koulutettu käyttämään laitteita. Kuva 6. Lääkintälaitteen liityntäympäristö laiteturvallisuusmielessä. Suojautuminen voi perustua myös laitteiden käyttöön "turvallisissa käyttöolosuhteissa" (kuivat tilat, joissa ei ole hyvin maahan kytkeytyviä johtavia pintoja). Lääkintätiloissa kuitenkin aina on maadoittuvia pintoja (esim. suojamaadoitettuja laitteita), joten lääkintätilat eivät voi olla sähköturvallisuusmääräysten tarkoittamia edellämainittuja "turvallisia käyttöolosuhteita". Itse laitteen turvallisuusominaisuuksia tarkasteltaessa on huomattava laitteen liittyminen sähköverkkoon, potilaaseen ja mahdollisiin oheislaitteisiin. Verkkoliitynnän ominaisuuksien perusteella laitteet jaetaan suojausluokkiin (kohta 3.2 Laitteiden suojausluokitukset) ja potilasliityntäosassa mahdollisesti kulkevien vuotovirtojen perusteella puhutaan liityntäosien tyypeistä (kohta 3.3 Liityntäosien tyypitykset). 3.1 Sähköasennukset Sairaaloiden sähköasennuksille on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset tavallisten tilojen sähköasennuksiin verrattuna, jotta: - asennus ei aiheuta häiriöitä herkkiin mittauksiin, - asennus takaa riittävän turvallisuuden ja - sähkönsaannin keskeytymättömyys on taattu. Seuraavassa on lyhyt selostus perusasennustavoista. Viisijohdinjärjestelmä (TN-S-järjestelmä): Pistorasiaan tulee kolme johdinta: vaihejohdin T, nollajohdin N ja näiden lisäksi erillinen suojamaadoitusjohdin S. Tässä asennustavassa suojamaahan kytkeytyviin johtaviin pintoihin ei yleensä voi ilmestyä vaarallisen suuria jännitteitä laitteiden vikatilanteissakaan. Lyhytaikaisenkin kosketusjännitteen tulee olla alle 25 V. Sairaaloiden asennusten on oltava tämän järjestelmän mukaisia (tai vielä parempia). Viisijohdin-nimitys tulee siitä, että sähkön tuotossa ja siirrossa käytetään kolmea erillistä eri vaiheessa olevaa sähköä syöttävää johdinta (vaihejohdinta). Näiden lisäksi systeemissä on em. nollajohdin ja suojamaadoitusjohdin. Perusasennuksen lisäksi lääkintätilassa vaaditaan johtavien pintojen yhdistämistä (asennuksessa) potentiaalintasaukseen. Tämä toisaalta pienentää mahdollisia kosketusjännitteitä ja vähentää asennusten häiriövaikutuksia. Erotusmuuntaja (IT-järjestelmä): Tässä järjestelmässä pistorasiaan tulevat molemmat sähköä syöttävät johtimet on eristetty maasta. Näiden lisäksi rasiaan tulee tietysti myös suojamaadoitusjohdin. Erotusmuuntajajärjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa toiminnan jatkuminen, vaikka jossain laitteessa olisikin eristyksessä vika, joka oikosulkisi jännitteellisiä osia maahan (laitteen runkoon). Yhden tällaisen eristysvian jälkeen erotusmuuntajajärjestelmä muuttuu tavallista viisijohdinjärjestelmää vastaavaksi. Ensimmäinen eristysvika ei siis vielä polta sähköverkon sulaketta, joten virransyöttö ei keskeydy ja toimintaa voidaan jatkaa. Viasta järjestelmä ilmoittaa käyttäjille erityisellä maavuotohälytyksellä. Hälytyksen ääni saa poistua vian poistuessa, mutta viasta pitää jäädä merkki (valo) kunnes vika kuitataan. IT-järjestelmää tulee käyttää leikkaussaleissa, tehostetun hoidon huoneissa ja vastaavissa tiloissa. IT-järjestelmällä varustetuissa tiloissa tulee olla yksi tavalliseen verkkoon liitetty pistorasia siivouskonetta varten. Ko. rasia merkitään "Vain siivousta varten". Muualla maailmassa IT-järjestelmää ei juuri käytetä. Pääsyynä lienee tarvittavan muuntajan aiheuttamat kustannukset. Edellä esitettyjen sähköiskuilta suojaamisen lisäksi sähköasennuksissa on erilaisia lisäsuojautumistapoja ja varavoimajärjestelmiä. Vikavirtasuojakytkin: Kaikki röntgenlaitteet ja lääkintätiloissa yli 5 kva kulutuksiset kiinteät ja puolikiinteät laitteet on suojattava vikavirtasuojakytkimellä. Kytkimen nimellistoimintavirta saa olla enintään 30 ma. Vikavirtasuojakytkin tunnistaa verkkojohdossa kulkevaa menevää ja palaavaa virtaa. Mikäli nämä eroavat tietyn määrän, niin kytkin katkaisee sähkönsyötön laitteelta. Vikavirtasuojakytkimien käyttö on ilmeisesti yleistymässä myös muiden kuin ym. laitteiden yhteyteen. Lääkintäsuojaerotus: Lääkintäsuojaerotus on mahdollinen suojaustoimenpide vesihoitohuoneissa ja dialyysihuoneissa. Järjestelmässä syötetään lääkintäsuojaerotusmuuntajalla vain yhtä laitetta. Erotettua laitetta ei saa suojamaadoittaa (laitteen verkkojohdossa ei ole maajohtoa). Potentiaalintasaukseen liittäminen on sensijaan sallittua. Erotettu laite toimii normaalilla verkkojännitteellä (230 V). Lääkintäsuojajännite: Tässä järjestelmässä laitetta syötetään lääkintäsuojajännitemuuntajalla. Käytettävä lääkintäsuojajännite on enintään 25 V tasasähköä tai 60 V vaihtosähköä. Erotettua laitetta ei suojamaadoiteta. Järjestelmä edellyttää tälle jännitteelle erityisesti suunniteltujen laitteiden käyttöä. Varavoimajärjestelmä (GE): Hoitotoimenpiteiden kannalta tärkeät sähkölaitteet on kytkettävä varmennettuun verkkoon. Yleisen sähkönjakeluverkon pettäessä varavoimakoneen on pystyttävä syöttämään sähköä varavoimaverkkoon 15 s kuluessa. Varmennetun verkon pistorasiat on merkittävä sopivalla tavalla. Valitettavasti standardi ei määrittele tätä merkintätapaa. Käytännössä on näkynyt pistorasioissa tekstejä: "varmistettu verkko", "varavoima", "VV" jne. Jos huonetilan kaikki pistorasiat ovat liitetty varavoimaan, niin merkintänä voi olla jossain seinällä oleva kyltti jossa tämä asia kerrotaan. Erikoisvaravoimajärjestelmät: Potilaille elintärkeiden hoitolaitteiden sähkönsyöttö tulee olla varmistettu erikoisvaravoimalla. Mikäli tavallisen varmistetun verkon (GE) toiminta on epävarmaa, niin laitteen yhteydessä tulee olla oma akkuja käyttävä varavoimalähde. Leikkausvalaisimet ja tärkeät tutkimus- ja toimenpidevalaisimet pitää varmistaa akuilla. Varavoiman tulee syöttää valaisimia alle 0.5 s kuluttua sähköverkon pettäessä. *** Käyttäjän on syytä varmistua, että potilaan elämää ylläpitävät laitteet on liitetty varmennettuun sähköverk-

4 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 4/4 koon tai että ko. laitteiden tehonsyöttö on muulla tavoin varmistettu mahdollisen sähkökatkon varalta. Suojautuminen palon syttymistä vastaan: Suojautuminen räjähdys- ja palovaaraa vastaan tapahtuu käyttämällä ns. AP- ja APGluokiteltuja laitteita ja antistaattista lattiaa. Asennusstandardin mukaan räjähdyssuojausta tarvitaan jos tilassa on vyöhykkeitä, joissa syttymistä voi tapahtua. Nykyisin kun ei käytetä palavia anestesia-aineita (ja kun ei käytetä palavia ihonpuhdistusaineita) kyseisiä vaaravyöhykkeitä ei muodostu. Kuva 7. AP- ja APG-luokiteltujen laitteiden ja laiteosien symbolit. Merkkien väri on vihreä. APG-nauhan pituus tulee olla vähintään 4 cm. Sähköasennuspuolen henkilöt kuitenkin helposti vaativat leikkaussaleihin suojauksena antistaattisen lattian vaikka asennusstandardissa ei yksikäsitteisesti tätä edellytetä. Standardin koostetaulukkoon räjähdyssuojaus on merkitty leikkaussaleihin vaatimukseksi, mutta varsinaisessa tekstipykälässä vaatimus on ehdollinen - suojaus vaaditaan vain jos käytetään palavia aineita. 3.2 Laitteiden suojausluokitukset Laitteiden verkko-osan rakenteen ja suojaustavan perusteella laitteet luokitellaan suojausluokkiin (tai lyhyemmin luokkiin). Ns. "turvallisissa käyttöolosuhteissa" voidaan käyttää suojausluokan 0 laitteita. Nämä tunnistaa pyöreästä pistotulpasta, joka ei sovi suojamaadoitettuun pistorasiaan. Lääkintälaitteet eivät voi olla luokan 0 laitteita koska lääkintätilat eivät ole sähkölaitteiden käytön kannalta "turvallisia käyttöolosuhteita". Nykyisin o-luokan laitteita ei enää valmisteta kotitalouden laitteissakaan. Lääkintälaite voi suojausluokitukseltaan olla luokan I tai luokan II laite tai sisäisellä teholähteellä varustettu laite. Suojausluokka I Laitteet, joissa jännitteelle alttiit, kosketeltavissa olevat johtavat osat on normaalin käyttöeristyksen lisäksi erotettu verkkojännitteisistä osista suojamaahan yhdistetyllä metallikuorella. Suojauksen ideana on, että peruseristyksen pettäessä kosketeltaviin osiin tyrkyllä oleva sähkö oikosulkeutuu suojamaahan ja oikosulku polttaa laitteen tai verkon suojasulakkeen ja näin keskeyttää sähkönsyötön. Suojausluokan I laitteessa peruseristyksen pettäminen johtaa siis laitteen toimimattomuuteen sulakkeen palamisen takia. Luokan I laitteissa on aina 3-napainen verkkojohto (kaksi virtaa syöttävää johtoa + suojajohdin l. maadoitusjohto) ja kaksi verkkosulaketta. Yleensä näissä laitteissa on metallikuori. Suojamaadoittuminen tapahtuu verkkojohdossa olevan suojajohtimen välityksellä pistorasian suojakoskettimiin (maaliuskoihin). Suojausluokan I laitteet edellyttävät asianmukaista turvallista sähköasennusta - riittävän pienivastuksinen suojamaadoitustie ja sopiva sulakesuojaus. *** Jatkojohdon käyttäminen luokan I laitteen yhteydessä heikentää laitteen suojamaadoittumista. Suojausluokka II Laitteet, joissa jännitteelliset osat on normaalin käyttöeristyksen lisäksi eristetty kosketeltavista osista toisella vähintään yhtä hyvällä eristyksellä, ns. suojaeristyksellä. Suojauksen ideana on, että peruseristyksen pettäessä jäljellä on vielä toinen eristys. Suojauluokan II laite on siis vielä täysin toimintakuntoinen eristysvian tapauksessa. Luokan II laitteissa on tavallisesti muovinen kotelo ja kaksinapainen verkkojohto. Laitteessa on myös kaksoiserityksen merkki. Suojausluokan II laitteessa on tyypillisesti vain yksi verkkosulake. Tämän tehtävänä on toimia laitteen ylikuormitussuojauksena. Suojausluokan II laitteiden turvallisuus ei siis nojaudu sähköasennuksen ominaisuuksiin. Tämän takia tiloissa, joissa sähköasennuksen hyvyyteen ei voida luottaa, on suositeltavaa käyttää luokan II laitteita. *** Verkkojännitteen ja kosketeltavien osien väliltä täytyy siis löytyä peruseristyksen lisäksi, joko suojamaadoitettu johtava suoja (luokka I), tai toinen eristys (luokka II). Sekä suojamaadoitusta että kaksoiseristystä voidaan käyttää samassa laitteessa. Mikäli laitteessa on yksikin suojamaadoitettavaksi tarkoitettu suoja, niin laite luokitellaan suojausluokkaan I. Sisäisellä teholähteellä varustettu laite Laite, joka ei käytä verkkosähköä, vaan käyttöenergia saadaan esim. akuista tai paristoista. Laite ei saa olla liitettävissä sähköverkkoon. Mikäli jokin akku- tai paristokäyttöinen laite on liitettävissä sähköverkkoon esim. erillisen latauslaitteen avulla, niin yhdistelmä luokitellaan suojausluokkaan I tai II. Mikäli leikkaussalissa ei ole antistaattista lattiaa, niin tämä on merkittävä varoituskilvellä tai symbolilla räjähdysvaarallisten aineiden käytön estämiseksi. Luokan I laitteen voi tunnistaa pistotulpasta: se on ns. shukotulppa, jossa on sivuilla maadoitusliuskat. Suomessa suurin osa sairaaloiden laitteista on luokan I laitteita. Kuva 8. Suojausluokan I mukaisen laitteen periaate. Kuva 9. Suojausluokan II mukaisen laitteen periaate.

5 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 5/5 Kuva 10. Suojausluokan I laitteen pistotulppa. Luokan II tuntee laitteen arvokilvessä olevasta merkinnästä - kaksi sisäkkäistä neliötä. Suojausluokan II laitteiden pistotulppa on, joko litteä pistotulppa (tapit osittain eristetty), tai maadoitetun Kuva 11. pistotulpan kaltainen Suojausluokan II tulppa, jossa ei laitteen kuvasymboli. kuitenkaan ole maadoitusliuskoja, vaan liuskojen paikalla on tyhjät kolot. Kuva 12. Suojausluokan II laitteen pistotulppa. Litteä luokan II pistotulppa kestää kuormitusta 2.5 A, joten tätä käytetään tyypillisesti pienikulutuksisissa laitteissa. Luokan II valesukopistotulpan virrankesto on 16 A, joten suurikulutuksisissa laitteissa käytetään tätä tulppaa. Joissain luokan II laitteissa eli ns. kaksoiseristetyissä laitteissa on tarkoitettu käytettäväksi erillistä maadoitusta. Tämä erillinen maadoitus ei ole turvallisuuden vaatima suojamaadoitus, vaan häiriösuojaus. Kuva 12. Suojausluokan II laitteen pistotulppa. Kuva 13. Suojausluokan II laitteen litteä pistotulppa. Huomaa, että tappien rungonpuoleinen pää on katettu eristeaineella. Suojamaadoitus pettää tavallisimmin verkkojohdon liittimestä, ts. verkkopistokkeesta. Jokaisen laitteen verkkopistoke täytyykin tarkistaa aina ennen käyttöä katsomalla, että verkkojohdin on kunnolla kiinni tulpassa ja toteamalla, että tulpan sisältä ei kuulu helinää. Löysyys tai helinä voi merkitä, että suojajohdin on irronnut liittimestään. Suojajohtimen irtoaminen tai katkeaminen saattaa ilmetä myös siten, että kyseinen laite aiheuttaa tavallista enemmän häiriöitä muihin laitteisiin. Valetulla pistotulpalla varustetussa verkkojohdossa suojamaan katkeaminen saattaa olla vaikeasti käyttäjän havaittavissa. Myös pistotulpan lämpeneminen käytön aikana on merkki tai itse pistotulpan sisällä. Jos lämpiämistä havaitaan, niin verkkojohto on tarkastettava. huonosta liitoksesta joko pistotulpan ja rasian välillä *** Pistotulpan kuntoa tulee seurata erityisesti leikkaussaleissa, koska laitteet joudutaan päivittäin liittämään sähköverkkoon ja irrottamaan verkosta useitakin kertoja. Jotta suojamaajohdin pysyisi ehjänä, laitetta ei koskaan saa irrottaa verkosta johdosta vetämällä, eikä johtojen puhdistus saa tapahtua pitämällä pistotulpasta kiinni. Jatkojohtojen käyttö lisää suojamaadoituksen katkeamisvaaraa, sillä tuohan jatkojohto piiriin kaksi lisäliitosta, joissa suojajohdin voi irrota. Suojaeristettyjen laitteiden kohdalla turvallisuuden tarkkailu tapahtuu laitteen yleistä mekaanista eheyttä seuraamalla. Mikäli laite on kokenut voimakkaita mekaanisia iskuja, saattavat suojaeristykset olla vaurioituneet. Tällaisen kolhun jälkeen käyttäjä ei saa liittää laitetta sähköverkkoon, vaan laite on toimitettava lääkintäteknisen henkilökunnan tarkastukseen. Laitteiden eheyttä tulee luonnollisesti seurata myös luokan I ja sisäisellä teholähteellä varustettujen laitteiden kohdalla. 3.3 Liityntäosien tyypitykset Potilasliitynnän ja potilasliitynnässä mahdollisesti kulkevien vuotovirtojen perusteella liityntäosat jaetaan tyyppeihin. Laitteessa voi olla useampia eri tarkoitukseen käytettäviä potilasliityntäosia, joiden tyypitys voi olla eriasteinen. Yleisturvallisuusstandardi määrittelee laitteiden liityntäosien kautta potilaaseen pääseville vuotovirroille rajat normaalikäytössä erilaisissa vikatilanteissa. Toistaiseksi kuitenkin saman laitteen eri liityntäosien välille vaadittavien eristysten suuruudelle asetettavat vaatimukset ovat hyvin puutteelliset. Tämän takia on oleellista, että yksittäisen laitteen eri liityntäosat liitetään vain yhteen potilaaseen - ei muihin potilaisiin tai muihin laitteisiin. Määritellyt liityntäosien tyypit ovat: Tyyppi B Tyyppi BF Tyyppi CF perussuojaus potilasliityntäosa on eristetty (kelluva) potilasliityntäosa on eristetty (kelluva), vuotovirrat ovat tyyppiä BF alhaisemmat. Tyypitystä ei periaatteessa voi soveltaa laitteisiin, jotka eivät tule liitetyiksi potilaaseen (tarkoituksella tai tahattomasti). Kuitenkin jotkut tällaiset laitteet on tyypitetty tyyppiin B. Tyypeissä B ja BF sallitaan itse laitteessa esiintyvissä vikatilanteissa potilasliitynnästä vuotovirtaa korkeintaan 0.5 ma. Tilanteessa, jossa laitteen signaaliliityntään (piirturiliitäntä, tietokoneliitäntä yms.) kytkeytyy verkkojännite voi tyypin B laitteesta kytkeytyä potilaaseen 5 ma. BF-tyypin liityntäosan kautta voi kulkea 5 ma jos potilasliityntäosassa (potilaassa) on verkkojännite. Tyypin CF liitynnässä sallitaan kaikissa edellämainituissa tilanteissa vuotovirtaa korkeintaan 0.05 ma (50 µa). *** B-tyypin liityntäosalle ei ole määritelty sallittua vuotovirtarajaa tilanteeseen, jossa potilaassa olisi verkkojännite!

6 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 6/6 *** Olettamuksena on siis, että B-tyypin liityntäosalla varustettua laitetta käytetään vain olosuhteissa, joissa verkkojännitteen kytkeytymistä potilaaseen (toisessa laitteessa oleva vika) ei voi tapahtua. Monissa IEC:n laitekohtaisissa standardeissa ei sallita B-tyypin liityntäosaa. Tyypillisesti tätä kieltoa perustellaan sillä, että jos potilaaseen on liitetty useita laitteita, niin niiden kaikkien liityntäosien tulee olla eristettyä tyyppiä (BF tai CF). Periaatteessa potilaaseen voi olla liitetty yksi B-tyypin liityntäosa ja tilanne on vielä turvallinen. Jos B-tyypin liityntäosalla varustettuja laitteita on liitetty potilaaseen useampia kuin yksi, niin tilanne on kontrolloimaton. Tavallisesti tyypin CF kirjaimien sanotaan tulevan sanoista Cardiac Floating ja tällöin saatetaan väittää, että CF-tyypin liityntää tarvitaan vain, jos laite kytketään suoraan potilaan sydämeen. Tämä on kuitenkin väärä ajattelutapa. Oikea kysymyksenasettelu onkin: Sallitaanko potilaaseen vikatilanteessa virtaa 5 ma? Jos vastaus on kielteinen, niin silloin ainoa mahdollinen liityntäosan tyyppi on CF. Kuva 14. Liityntäosien tyyppien symbolit. Tyypit B, BF ja CF. HUOM: kirjaimet eivät kuulu symboliin. Tyypitys ilmenee potilasliitynnän (liittimen) läheisyyteen sijoitetusta symbolista. Symbolit näkyvät oheisista kuvista. Kuva 15. Tyypin CF defibrillaattorisuojattu potilasliittymä. hämärtyy. Valitettavasti standardit eivät selkeästi määritä liityntäosan tyyppisymbolien sijoituspaikkaa. Monissa laitteissa ne on sijoitettu loitolle liityntäosasta, jolloin ko. symbolien merkitys Mikäli potilasliityntä on suojattu defibrillaattorin iskun vaikutuksilta, niin suojaus ilmoitetaan tyyppisymbolin sivuille lisätyillä elektrodien kuvilla. Ohessa esimerkkinä symboli tyypin CF tapauksessa. Vastaavat elektrodikuvat voivat olla tyyppien B- ja BF-symbolien rinnalla. *** On oivallettava, että liityntäosan tyyppisymbolin sivulta puuttuvat elektrodit on defibrilloinnin yhteydessä toimenpiteitä aiheuttava asia. *** Laitestandardeissa ei ole käsitettä "diatermiasuojattu laite". Tämän takia laitteen mahdollinen soveltuvuus käytettäväksi leikkaussalissa kirurgisen diatermialaitteen yhteydessä on käyttäjän selvitettävä laitteen käyttöohjeesta. On huomattava, että mikäli potilasliitynnän oheen ei ole merkitty laitteen liityntäosan tyyppin symbolia, niin: * liityntäosan tyyppi on B, tai * laite ei ole turvallisuusstandardien mukainen. Kummassakaan tapauksessa laitetta ei pitäisi liittää potilaaseen. Luonnollisesti ennen näiden tyyppisymbolien käyttöönoton vakiintumista (80-luvun puoliväli) suunnitelluissa ja tehdyissä laitteissa ei ko. symboleja ole ja laite silti voi olla aivan turvallinen käyttää. 3.4 Ohjeita käyttäjille Sähköisen vaaratilanteen muodostumiseksi tarvitaan siis suljettu virtapiiri, jossa virran voimakkuus kasvaa vaarallisen suureksi. Vaaratilanteiden estämiseksi tulee (1) välttää suljettujen virtapiirien muodostumista ja jos näitä muodostuu, niin tulee (2) pyrkiä pitämään mahdolliset jännite-erot pieninä ja (3) kytkeytymisimpedanssit niin suurina kuin mahdollista. Tärkein ohje vaarojen välttämiseksi on oppia itse näkemään niiden syntymismekanismi. Lisäohjeita voitaisiin antaa vaikka kuinka paljon, mutta mitkään niistä eivät päde jokaiseen mahdolliseen esille tulevaan tapaukseen. Seuraavassa kuitenkin on ohjeita, jotka auttavat orientoitumista sähkölaitteiden turvalliseen käyttöön: Kuva 16. Jännite-erot ovat vaarallisia. Pidä toinen käsi taskussa Kosketa vain yhtä henkilöä tai esinettä kerrallaan. Tällöin et voi muodostaa sulkeutuvan virtapiirin osaa. Käsittele laitteita kuivin ja puhtain käsin. Varmistu kunnollisista maadoituksista Sähkölaitteet maadoittuvat oikein ja luotettavasti vain maadoitetun kunnossa olevan verkkojohdon välityksellä. Tarkista liittimien ja kaapelien kunto ennen jokaista käyttöä. Liitä kaikki laitteet samaan pistorasiapaneliin Tällä menettelyllä varmistut, että maadoittuminen tapahtuu yhteiseen maapisteeseen. Vältä jatkojohtojen käyttöä Jatkojohdot heikentävät maadoittumisen tehokkuutta ja lisäävät maadoitusvian syntymisvaaraa. Jos jatkojohtoja käytetään, ne on liitettävä saman huonetilan pistorasioihin, jossa tilassa laitteita käytetään. Laitteen vikaantuessa oikosulkuvirta voi aiheuttaa sähköverkon sulakkeen palamisen. Tällöin sähkönsyöttö katkeaa kaikista samaan jatkojohtoon liitetyistä laitteista. Älä koske katetreihin johtavasti Katetrit voivat johtaa virtaa sydämen alueelle, joten vikatilanteessa kammiovärinävaara lisääntyy, jos katetreihin kosketaan johtavasti. Käytä muovisia tai lasisia (myös mäntä lasia) ruiskuja ja kriittisimmissä tapauksissa kumikäsineitä. Älä käytä tuntematonta laitetta Tutustu laitteen käyttöohjeeseen ja opettele laitteen käyttöön liittyvät asiat ennen kuin käytät laitetta ensimmäisen kerran potilaaseen liitettynä.

7 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 7/7 * Laitteen nupit/napit/salvat ym. nippelit eivät tunnu liikkuvan täsmällisesti Kuva 17. Esimerkki mahdollisesta virran kulkutiestä. Lisäksi voidaan todeta, että laite on aina toimitettava asiantuntevan lääkintäteknisen henkilökunnan tarkistettavaksi/korjattavaksi, mikäli: * Laite lämpenee normaalia enemmän * Laitteesta nousee savua tai laite haisee epätavallisesti * Laite pitää epätavallista ääntä Laite tuntuu aiheuttavan sähköiskuja (lieviäkin) Jos vähänkään epäilet laitteen turvallisuutta niin kysy neuvoa lääkintälaitehuollosta tai toimita laite lääkintätekniselle henkilöstölle tarkastukseen. 3.5 Ohjeita lääkintätekniselle henkilökunnalle Lääkintäteknisen henkilöstön on hyvä huomata, että tavalliselle laitteen käyttäjälle laitteen eri osien mekaanisen toiminnan jouheus ja täsmällisyys toimii ilmaisimena kyseisen osan yleisestä kunnosta. Mekaaniset epämääräisyydet usein viittaavat myös häiriöihin sähköisessä toiminnassa. Tämän takia on tärkeää, että huollossa ja korjauksessa olevassa laitteessa kaikki mekaanisesti epämääräisesti toimivat osat korjataan täsmällisesti toimiviksi vaikka ko. osan sähköisessä toiminnassa ei olisikaan huomauttamista. Vastaavasti laitteen kotelon eheys toimii mekaanisen väkivallan (esimerkiksi pudotus) indikaattorina. Huoltoon tulleesta kolhiintuneesta laitteesta tulee tarkistaa sisäiset eristykset hyvin huolellisesti. Huollosta lähtiessä laitteen kotelon kahvoineen pitää olla ehjän ja kolhiutumattoman näköinen. Kuva 18. Nesteen kaatuminen laitteen päälle. * * * * Laitteen päälle on kaatunut tai roiskunut nesteitä * Laitteeseen on kohdistunut mekaanista väkivaltaa * Laitteen verkkojohdossa tai liittimessä havaitaan vikaa

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen

Lisätiedot

PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA

PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA ESIPUHE Opastus, hyvin suunniteltuna ja suoritettuna, lyhentää työn oppimiseen käytettävää aikaa. Kun opastus suoritetaan hyvin, sitoudutaan

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI 2000, SEFFI 1500, SEFFI 1000) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttöohjekirja malleille: SEFFI 2000 (24 paikkaa), SEFFI 1500 (18 paikkaa),

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz G-12-015, G-12-030, G-12-060 G-24-015, G-24-030, G-24-060 1. Laitteen kuvaus Virta päällä merkkivalo Virhe-merkkivalo (ylikuormitus, alhainen/korkea akun

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Telecrane F25 Käyttö-ohje

Telecrane F25 Käyttö-ohje 1 Telecrane F25 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F25 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käytössä huomioitavaa 4 - Käyttö 6 - Lähettimen paristot ja vastaanottimen virtalähde 7 - Tarkastus ja vianetsintä 8 -

Lisätiedot

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 7.5.2015 Internet: www.labkotec.fi 1/9 SET-100 Rajakytkinyksikkö Copyright 2015 Labkotec Oy Varaamme oikeuden muutoksiin

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE AURINKOVARJON JALKAAN KIINNITETTÄVÄ LÄMMITIN P1500

KÄYTTÖOHJE AURINKOVARJON JALKAAN KIINNITETTÄVÄ LÄMMITIN P1500 KÄYTTÖOHJE AURINKOVARJON JALKAAN KIINNITETTÄVÄ LÄMMITIN P1500 Lue käyttöohje ennen lämmittimen käyttöönottoa Käytä lämmitintä ainoastaan käyttöohjeiden mukaisesti. Muu käyttö voi aiheuttaa tulipalon, sähköiskun

Lisätiedot

ASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE

ASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE ASENNUSOHJE SAFERA Siro IN-line -liesivahti Virranhallintayksiköt PCU PCU.-U 080 V..0 FIN SIRO IN-LINE SISÄLLYSLUETTELO VAROITUKSET. VALMISTELUT. Valmistelut. Asennus. Asennuksen vianmääritys. Lisävaruste:

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0

KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0 KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0 Mitat P x L x K 480x289x100 DC / AC INVERTTERI 12V 2500W 230V AC 50Hz 1702-8571 Matkailuautot Husbilar

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Toiminta- ja käyttöohje: Hegetest Wire Detector on uusi laite johtimien tutkimiseen. Tällä laitteella voit yhdellä kytkennällä todeta kaapelista kuusi sen eri tilaa:

Lisätiedot

DYNAPAC CONCRETE EQUIPMENT

DYNAPAC CONCRETE EQUIPMENT DYNAPAC CONCRETE EQUIPMENT AF21/AG21 Sähkömoottorit KÄYTTÖOHJE JA VARAOSALUETTO AF21/AG21 - IS - 10530-3 - FI TURVALLISUUSOHJEET - KONEET : sähkö-, paineilma-, bensiini- tai dieselkäyttöiset. - SYMBOLIT

Lisätiedot

DYNAPAC UF50/51 TAAJUUDENMUUTTAJAT KÄYTTÖOHJEET & VARAOSALUETTELO UF 50/51 - IS - 10521-1 - FI

DYNAPAC UF50/51 TAAJUUDENMUUTTAJAT KÄYTTÖOHJEET & VARAOSALUETTELO UF 50/51 - IS - 10521-1 - FI DYNAPAC UF50/51 TAAJUUDENMUUTTAJAT KÄYTTÖOHJEET & VARAOSALUETTELO UF 50/51 - IS - 10521-1 - FI 2 TURVALLISUUSOHJEET - KONEET : Voimanlähteet: sähkö-, paineilma-, bensiini- tai dieselöljymoottori. - MERKIT

Lisätiedot

Turvamääräykset laiteasennetuille AC-puhaltimille

Turvamääräykset laiteasennetuille AC-puhaltimille Turvamääräykset laiteasennetuille AC-puhaltimille Laitteen tyyppi, valmistuspäivämäärä (kalenteriviikko/vuosi) ja hyväksyntämerkinnät ovat puhaltimen tyyppikilvessä. Halutessasi lisätietoja puhaltimesta,

Lisätiedot

SET-61. Käyttö- ja asennusohje

SET-61. Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 Pirkkala Vaihde 029 006 260 Fax 029 006 1260 Internet: www.labkotec.fi 23.9.2009 D17016Ds SET-61 Käyttö- ja asennusohje 1. TEKNISET TIEDOT SET-61 laitteisto Käyttöjännite

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

4 Port USB Hub 4 PORT USB HUB. Käyttöohje. Versio 1.0

4 Port USB Hub 4 PORT USB HUB. Käyttöohje. Versio 1.0 4 PORT USB HUB Käyttöohje Versio 1.0 Sydämelliset kiitoksemme Kiitämme Sinua tämän Trust-valikoiman tuotteen hankkimisesta. Toivotamme Sinulle paljon iloa sen käytöstä. Lue tämä käyttöohje huolellisesti

Lisätiedot

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje TIMCO X10 1000w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje LUE TÄMÄ OHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÄ JA NOUDATA OHJEITA TARKASTI! TIMCO moottorinlämmitin on suunniteltu moottoriajoneuvojen moottorin

Lisätiedot

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 V asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan). 2. Akut. Kaksi

Lisätiedot

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA 2 KÄYTTÖ SWEPAC F75E Koneella tiivistetään soraa ja hiekkaa pienissä rakennustöissä, kuten valmistaessa alustaa betonikiville tai puutarhojen kivilaatoille. Koneen kompakti muotoilu

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

Turvallisuustarkastus

Turvallisuustarkastus Turvallisuustarkastus 38-123304e 23.03.2009 Turvallisuus- ja toimintatarkastus... Säilytetään kuorma-auton ohjaamossa Varoitus! Älä koskaan työnnä sormia kitaan puristumisvaaran vuoksi. Avoimen kytkimen

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

LOKASET 20 LOKASÄILIÖN TÄYTTYMISHÄLYTIN

LOKASET 20 LOKASÄILIÖN TÄYTTYMISHÄLYTIN Wavin-Labko Oy Labkotie 1 36240 KANGASALA Vaihde 020 1285 200 Fax 020 1285 530 E-mail level@wavin-labko.fi 13.10.2004 LOKASET 20 LOKASÄILIÖN TÄYTTYMISHÄLYTIN WAVIN-LABKO OY S I S Ä L L Y S L U E T T E

Lisätiedot

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet { STIHL AK 10, 20, 30 Turvallisuusohjeet suomi Sisällysluettelo Alkuperäisen käyttöohjeen käännös Painettu kloorittomalle paperille. Painovärit sisältävät kasviöljyjä, paperi on kierrätyskelpoista. 1

Lisätiedot

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi Käyttöohje XKM RS232 fi-fi Lue ehdottomasti tämä käyttöohje ennen laitteen asennusta ja käyttöönottoa. Perehtymällä käyttöohjeeseen vältät mahdolliset vahingot ja laitteesi rikkoontumisen. M.-Nr. 07 700

Lisätiedot

CHARGE BOX 0.8 USER MANUAL BATTERY-CHARGER 0,8 AMP WWW.4LOAD.DE. 4 Load GmbH. Glendale Str. 4 87700 Memmingen Germany www.4load.de

CHARGE BOX 0.8 USER MANUAL BATTERY-CHARGER 0,8 AMP WWW.4LOAD.DE. 4 Load GmbH. Glendale Str. 4 87700 Memmingen Germany www.4load.de CHARGE BOX 0.8 BATTERY-CHARGER 0,8 AMP USER MANUAL 4 Load GmbH Glendale Str. 4 87700 Memmingen Germany www.4load.de WWW.4LOAD.DE 3 2 5 1 4 8 9 7 6 10 Sisältö ohdanto Oma turvallisuutesi...sivu 54 Määräystenmukainen

Lisätiedot

Exi-laitteet ja niiden asennus. Risto Sulonen VTT Expert Services Oy

Exi-laitteet ja niiden asennus. Risto Sulonen VTT Expert Services Oy Exi-laitteet ja niiden asennus Risto Sulonen VTT Expert Services Oy 25.4.2013 2 Perusperiaate Piiriin menevä energia < MIE Piirissä varastoituva tai syntyvä energia < MIE Laitteiden ja komponenttien pintalämpötilat

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

20 LOKASÄILIÖN TÄYTTYMISHÄLYTIN

20 LOKASÄILIÖN TÄYTTYMISHÄLYTIN Wavin-Labko Oy Labkotie 1 36240 KANGASALA Vaihde 020 1285 200 Fax 020 1285 530 E-mail level@wavin-labko.fi 23.11.2006 D18016Fs Lokaset 20 LOKASÄILIÖN TÄYTTYMISHÄLYTIN Käyttö- ja asennusohje Käyttö- ja

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Nokia minikaiuttimet MD /1

Nokia minikaiuttimet MD /1 Nokia minikaiuttimet MD-6 3 5 4 2 9205724/1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia ja Nokia Connecting People ovat Nokia Oyj:n rekisteröityjä tavaramerkkejä. Johdanto Onnittelut ostoksesi johdosta.

Lisätiedot

LEIVÄNPAAHDIN. Asennus- ja käyttöohjeet. METOS Tempo 4ATS-A, 6ATS-A. Käännös valmistajan englanninkielisestä käyttöohjeesta 4560470, 4560472

LEIVÄNPAAHDIN. Asennus- ja käyttöohjeet. METOS Tempo 4ATS-A, 6ATS-A. Käännös valmistajan englanninkielisestä käyttöohjeesta 4560470, 4560472 LEIVÄNPAAHDIN METOS Tempo 4ATS-A, 6ATS-A 4560470, 4560472 Asennus- ja käyttöohjeet Käännös valmistajan englanninkielisestä käyttöohjeesta 04.04.2012 04.04.2012 Leivänpaahdin METOS Tempo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Hierova poreallas Bamberg

Hierova poreallas Bamberg 1500 x 1000 x 570 mm Hierova poreallas Bamberg Hyvä asiakas, Kiitos, että valitsit tuotteemme. Turvallisuutesi vuoksi pyydämme Sinua perehtymään näihin ohjeisiin ennen ammeen asennusta ja käyttöä. Varoitus

Lisätiedot

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited TANSUN QUARTZHEAT Käyttöohje Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU Valmistaja: Tansun Limited Asiakaspalvelukysymyksissä, ota yhteyttä maahantuojaan: Proviter Oy Tullikatu 12 A 4 21100

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

GA-2 Rasvanerottimen hälytin kahdella anturilla Käyttö- ja asennusohje

GA-2 Rasvanerottimen hälytin kahdella anturilla Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Puh: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 19.9.2014 Internet: www.labkotec.fi 1/11 GA-2 Rasvanerottimen hälytin kahdella anturilla Copyright 2014 Labkotec Oy Varaamme

Lisätiedot

Kauko-ohjattua kytkimellä varustettua CONNECT-välipistoketta nimitetään seuraavassa välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan ulkoisia

Kauko-ohjattua kytkimellä varustettua CONNECT-välipistoketta nimitetään seuraavassa välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan ulkoisia Kauko-ohjattua kytkimellä varustettua CONNECT-välipistoketta nimitetään seuraavassa välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan ulkoisia sähkölaitteita (katso Tekniset tiedot) kytkeä kauko-ohjauksella

Lisätiedot

DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R. Järjestelmävalaisin

DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R. Järjestelmävalaisin DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R Järjestelmävalaisin Turvallisuus fin EN 1 Turvallisuus Valaisin on suunniteltu viimeisintä tekniikkaa hyväksi käyttäen Valmistettu ja testattu erittäin

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

Malli: NF2500G / NF5000G

Malli: NF2500G / NF5000G Malli: NF2500G / NF5000G Käyttöohje FI 3 251-091124 1 FI Sisältö Tärkeitä ohjeita 3 Pakkauksesta purkaminen ja asennus 3 Sähköiset liitännät 4 Laitteen käynnistäminen, valo ja lukko 4 Termostaatti 5 Sulatus

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

MINI 240 Pinnakorkeusmittari Käyttö- ja asennusohje

MINI 240 Pinnakorkeusmittari Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 22.7.2014 Internet: www.labkotec.fi 1/9 MINI 240 Pinnakorkeusmittari Copyright 2014 Labkotec Oy Varaamme oikeuden muutoksiin

Lisätiedot

Sensor-Leuchten Typ 400 FIN Käyttöohje

Sensor-Leuchten Typ 400 FIN Käyttöohje 110010759 03/2011 Technische Änderungen vorbehalten. Sensor-Leuchten Typ 400 Käyttöohje normal/ not dimmable dimmable (all dimmers) Tipp! Halogen 15 sec. 30 min. Watt-o-matic 0 50% min. 5 min. Watt-o-matic

Lisätiedot

BNP sähkölämmitin ohje 01/2015 sivu 1/6

BNP sähkölämmitin ohje 01/2015 sivu 1/6 BNP sähkölämmitin ohje 01/2015 sivu 1/6 BNP-sähkölämmitin Takuutodistus Arvoisa asiakkaamme, Ostamasi tuote täyttää korkeat esteettiset ja käytännön vaatimukset. Olemme ottaneet tuotteen suunnittelussa

Lisätiedot

HQ-PURE150/12 (F) HQ-PURE150/24 (F) 150 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI

HQ-PURE150/12 (F) HQ-PURE150/24 (F) 150 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI SUOMI KÄYTTÖOPAS HQ-PURE150/12 (F) HQ-PURE150/24 (F) 150 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI LUE OHJEET ENNEN KÄYTTÖÄ! Hyödylliset sovellukset Kannettavat, radiot, pienet televisiot, VCR-nauhurit, DVD-soittimet,

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

CAT. C min 300 mm. [mm] [mm] C C C [mm] Minimum distance in a permanent assembly. Fig. 1.

CAT. C min 300 mm. [mm] [mm] C C C [mm] Minimum distance in a permanent assembly. Fig. 1. AT 3 kw FI AT A min 300 mm B 0 A B 3 355 55 76 5 355 55 76 9 405 35 335 min 300 mm min,8 m Minimum distance in a permanent assembly Fig. AT Technical data Type E-nr (SE) EL-nr (O) Output [kw] 3 87 03 49

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE Eurovac pellettiannostelija

KÄYTTÖOHJE Eurovac pellettiannostelija KÄYTTÖOHJE Eurovac pellettiannostelija Tämä ohjekirja sisältää kaikki tiedot, joita tarvitset laitteen asianmukaiseen käyttöön. Lue ohjekirja huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöä ja huomioi varoitukset.

Lisätiedot

DEUTSCH. Silent 40 Batt 8211-3453-02

DEUTSCH. Silent 40 Batt 8211-3453-02 DEUTSCH D Silent 40 Batt 8211-3453-02 S SVENSKA R 1 1 R O P 2 2 3 L M M L 3 5 I J K 4 4 K J I N 1. 2 230 V 2 2. 3. 4 SVENSKA S A BC 4. 5. 6. 7. 8. 9. 36 mm 19 mm 10. 11. 5 FI SUOMI SYMBOLIT Koneessa on

Lisätiedot

SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA

SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA 1 SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA TYPE M71000 TÄRKEÄ HUOMAUTUS Nämä käyttöohjeet sisältävät tärkeää laitteen toimintaan ja turvalliseen käyttöön liittyvää tietoa. Laitteen käyttäjän on luettava käyttöohjeet

Lisätiedot

Tapas- ja Sushi lasikko

Tapas- ja Sushi lasikko Tapas- ja Sushi lasikko Metos VS4, VS6, VS8, VS10 4209540, 4209542, 4209544, 4209546 Asennus- ja käyttöohjeet Käännös valmistajan englanninkielisestä käyttöohjeesta 02.01.2012 02.01.2012 METOS Tapas- ja

Lisätiedot

ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET

ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET PAGE 19 ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA (OSA N:O 34131) EMC direktiivi 89/336/EEC ja korjattu 91/263/EEC & 92/31/EEC Standardit EN55014:1987, IEC 801-2, IEC 801-4, IEC 801-3 Matalajännite

Lisätiedot

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET Tehtävä 1 Iso mies tarttuu pienjänniteverkon johtimeen jonka jännite on 230 V. Kuinka suuri virta miehen läpi kulkee, kun kehon resistanssi on 1000 Ω ja maaperän

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Käyttöohjeet. Sauvasekoitin Metos Dynamic SMX 600 E Dynamic SMX 800 E , Käännös valmistajan englanninkielisestä ohjeesta

Käyttöohjeet. Sauvasekoitin Metos Dynamic SMX 600 E Dynamic SMX 800 E , Käännös valmistajan englanninkielisestä ohjeesta Sauvasekoitin Metos Dynamic SMX 600 E Dynamic SMX 800 E 4248004, 4248006 Käyttöohjeet Käännös valmistajan englanninkielisestä ohjeesta 16.03.2010 Rev. 1.0 SISÄLLYSLUETTELO 1. Laitteen osat... 3 2. Käyttö...

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen 28.10.2013 Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot Sähkölaitteen merkinnät, tiedot ja ohjeet ENNEN SÄHKÖLAITTEEN MARKKINOILLE SAATTAMISTA ON VARMISTETTAVA,

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje TE 270217/01 LVI 3618240 Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje SISÄLTÖ Rakenne 2 Asennus 3-4 Käyttö ja ylläpito 5 Tekniset tiedot 5 Sähkökaavio 6 Lue tämä asennus- ja käyttöohje huolellisesti ennen

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä EMC:n perusteet EMC:n määritelmä Järjestelmän tai laitteen kyky toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään tuottamatta muille laitteille tai järjestelmille niille sietämätöntä häiriötä tässä

Lisätiedot

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää.

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää. 32 SKATEPAL PRO 3 PAKKAUKSEN PURKU JA ASENTAMINEN 1. Aseta kone vakaalle pöydälle 80 100 cm:n työskentelykorkeudelle. 2. Avaa yläkansi napsauttamalla koneen molemmilla puolilla olevia solkia. 3. Kannen

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Sähköisen ylioppilaskirjoituksen katastrofiharjoitus

Sähköisen ylioppilaskirjoituksen katastrofiharjoitus Ohje 5.2.2016 Sähköisen ylioppilaskirjoituksen katastrofiharjoitus Katastrofiharjoituksen läpivientiin vaadittavat tarvikkeet 1. Koetilan palvelin, koetilan varapalvelin ja toinen koetilan varapalvelin.

Lisätiedot

LevelControl Basic 2. Liite. Akun huoltosarja: tyyppi BC. Materiaalinumero:

LevelControl Basic 2. Liite. Akun huoltosarja: tyyppi BC. Materiaalinumero: LevelControl Basic 2 Akun huoltosarja: tyyppi BC Liite Materiaalinumero: 19 074 194 Julkaisutiedot Liite LevelControl Basic 2 Alkuperäinen käyttöohje Kaikki oikeudet pidätetään. Sisältöä ei saa levittää,

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Turvallisuus Tämä symboli toisen symbolin, liittimen tai käyttölaitteen vieressä ilmaisee, että käyttäjän on katsottava oppaasta lisätietoja välttääkseen loukkaantumisen tai mittarin vaurioitumisen.

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE

SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE Onnittelemme uuden tuotteen valinnasta. Noudata käytössä näitä ohjeita ja säilytä ohjeet aina tuotteen mukana. Huom! 1.Kytke laite maadoitettuun pistorasiaan, jonka

Lisätiedot

Yleiset varotoimet Suomi

Yleiset varotoimet Suomi Yleiset varotoimet Yleiset varotoimet Suomi 1 Yleiset varotoimet 1 Yleiset varotoimet Yksiköissä on seuraava symboli: 1.1 Tietoja asiakirjasta Alkuperäinen asiakirja on laadittu englanniksi. Kaikki muut

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

Versio 5 FIN 06-2015 ROHS. Sähkönumero 71 660 10. teknisen tukkukaupan asiantuntija

Versio 5 FIN 06-2015 ROHS. Sähkönumero 71 660 10. teknisen tukkukaupan asiantuntija Asennus- ja käyttöohje vuoto- ja kosteushälytin Vahinkovakuutusyhtiöiden hyväksymä 2 ROHS Vakuutusyhtiöt suosittavat sekä voivat antaa maksu- tai muita etuja. Sähkönumero 71 660 10 teknisen tukkukaupan

Lisätiedot

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002 TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa

Lisätiedot

DEUTSCH. Silent 41 8211-3453-03

DEUTSCH. Silent 41 8211-3453-03 DEUTSCH D Silent 41 8211-3453-03 S SVENSKA R 1 1 R O P 2 2 3 L M M L 3 5 I J K 4 4 K J I N 1. 2 230 V 2 2. 3. 4 SVENSKA S ABC 4. 5. 6. 7. 8. 9. 36 mm 19 mm 10. 11. 5 FI SUOMI SYMBOLIT Koneessa on seuraavat

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power Plasma 50 Power Plasma 60 Power Plasma 80 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISYÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Sivu 2/7 JOHDANTO Hyvä asiakas! Kiitos, että olette valinneet laadukkaan suomalaisen FinnProp pientuulivoimalasäätimen. Tästä käyttö- ja

Lisätiedot

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE KÄYTTÖOHJE LAITTEEN KUVAUS EZ-Blocker on endobronkiaali ilmatien sulkija. Siinä on kaksi eriväristä (sininen ja keltainen) distaaliletkua, joissa molemmissa on identtisillä väreillä merkitty täytettävä

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet

Asennus- ja käyttöohjeet SÄHKÖPAISTINPANNU OBRE 40 Asennus- ja käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO ASENNUSOHJEET... 1 ASENNUS... 1 KÄYNNISTYS... 1 VIANETSINTÄ... 1 VIALLISTEN OSIEN VAIHTO... 1 KÄYTTÖ JA HOITO... 2 KÄYTTÖ... 2 PUHDISTUS

Lisätiedot

ASENNUSOHJE. SAFERA Smart R -liesivahti ja virranhallintayksikkö PCU V4.2.1 FIN SMART R PCU3

ASENNUSOHJE. SAFERA Smart R -liesivahti ja virranhallintayksikkö PCU V4.2.1 FIN SMART R PCU3 ASENNUSOHJE SAFERA Smart R -liesivahti ja virranhallintayksikkö PU 07 V.. FIN SMART R PU SISÄLLYSLUETTELO. Valmistelut. Asennus. Asennuksen vianmääritys. Lisävaruste: vesivuotovahdin asentaminen VAROITUKSET

Lisätiedot

BeoLab 7 1. Opaskirja

BeoLab 7 1. Opaskirja BeoLab 7 1 Opaskirja Päivittäinen käyttö 3 Kun kaiutin on asennettu seuraavilla sivuilla kuvatulla tavalla, kytke koko järjestelmä sähköverkkoon. Kaiuttimen suojaus Kaiuttimessa on lämpösuojausjärjestelmä,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Haswing W-20

KÄYTTÖOHJE. Haswing W-20 KÄYTTÖOHJE Haswing W-20 Omistajalle Kiitos, että valitsitte Haswing- sähköperämoottorin. Se on luotettava ja saastuttamaton sekä helppo asentaa ja kuljettaa. Tässä käyttöohjeessa on tietoja laitteen asennuksesta,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0

KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0 KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0 Mitat P x L x K 415x283x100 PUHDAS SINIAALTO DC TO AC INVERTTERI 24V 1500W 230V AC 50Hz 1702-8567

Lisätiedot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. A.VAROITUS Lue turvavaroitukset ennen kuin muutat

Lisätiedot

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936

Lisätiedot

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.

Lisätiedot

DEUTSCH. Silent 33 8211-3413-04

DEUTSCH. Silent 33 8211-3413-04 DEUTSCH D Silent 33 8-33-0 S SVENSKA 3 = 0 mm 5 = 30 mm 3 = 0 mm = 50 mm 30 mm 60 mm 3 3 A C A C B B. 3 3 6 7 5 5 3.. SVENSKA S 30 V A BC. 5. 6. 7. 8. 9. 36 mm 9 mm 0.. FI SUOMI SYMBOLIT Koneessa on seuraavat

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

Sight Fighter Digital -peliohjain

Sight Fighter Digital -peliohjain Sight Fighter Digital -peliohjain Käyttäjän opas Versio 1.0 Tekijänoikeustiedot Tämän julkaisun osia ei saa ilman valmistajan kirjallista lupaa kopioida tai siirtää sähköisesti tai mekaanisesti, valokopioimalla,

Lisätiedot