*** Voimakas lyhytkestoinen sähköisku on siis aina hengenvaarallinen. Lyhytkestoisen iskun osumistodennäköisyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "*** Voimakas lyhytkestoinen sähköisku on siis aina hengenvaarallinen. Lyhytkestoisen iskun osumistodennäköisyys"

Transkriptio

1 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 1/1 SÄHKÖTURVALLISUUS 0. JOHDANTO Tässä tekstissä pyritään antamaan perustiedot sähkökäyttöisten lääkintälaitteiden turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Aluksi käsitellään sähkövirran vaikutusmekanismeja elimistöön. Seuraavana on pyritty luokittelemaan erilaiset sähköiskutyypit. Lopuksi selvitellään erilaisia suojautumistapoja sähköasennusten kannalta ja lääkintälaitteiden rakenteen keinoin. Sähkötekniikan perusteita, sähkön vaikutuksen fysiologisia perusteita, standardointiorganisaatioita ja laitteiden vastaanottotarkastusmenettelyitä selvitellään erillisissä kirjoituksissa. Teksti on tarkoitettu sekä hoitohenkilökunnalle, että tekniselle henkilöstölle. 1. SÄHKÖVIRRAN VAIKUTUS Sähkövirran vaikutus ihmisruumiiseen voidaan havaita kahdella tavalla. Suurilla virta-arvoilla ilmenee sähkötehon lämmöksi muuntumisen aiheuttamia palovammoja. Tärkeämpi vaikutusmekanismi pohjautuu kuitenkin yksittäisten solujen stimuloitumiseen. Jokaisen solun solukalvo kuljettaa aktiivisesti ioneja siten, että lepotilanteessa solukalvon sisä- ja ulkopuolen välillä vallitsee jännite-ero. Mikäli kuljetusmekanismia häiritään, solu stimuloituu ja muodostuu aktiopotentiaali. Stimuloituminen saadaan aikaan esim. pakottamalla sähkövirralla ioneja kulkemaan solukalvon läpi. Yksittäisen solun stimuloitumiseen riittää jo suuruusluokkaa 10 na oleva virta (1 na = A). Tarkasteltaessa sähkövirran vaikutusta ihmiseen, on kiinnitettävä huomio minne ja kuinka suurelle alalle virta jakautuu, ts. on tarkasteltava kuinka monet ja mitkä solut stimuloituvat. Edellisen perusteella pitäisi puhua virran tiheydestä. Seuraavassa tarkastelussa kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi käytetään virranvoimakkuuden arvoja. Oletuksena on ko. tapauksissa esiintyvät tyypilliset virran altistuskohtien pinta-alat ja virran jakaantuminen elimistössä. Tarkastelussa oletetaan virran kulkevan uhrin kädestä käteen tai kädestä jalkoihin. 1 ma Tuntokynnys Virran kosketuskohdissa (pinta ala neliösenttimetrin luokkaa) virran tiheys on riittävä stimuloimaan herkimmät solut, ts. tuntohermoston päätteet stimuloituvat ja virta tuntuu nipistelynä. Virran voimakkuuden kasvaessa uhri tuntee voimistuvaa kipua. 10 ma Irrottautumiskynnys Käsivarren motoriset hermot stimuloituvat, jolloin seurauksena on virran altistusajan kestävä lihaskouristus. Seurauksena yleensä on puristusote virtaa syöttävästä esineestä ja uhri ei pysty omatahtoisesti avaamaan puristusotettaan. 100 ma Kammiovärinäkynnys Virran tiheys on riittävä aiheuttamaan rintakehän alueella yksittäisten solujen (erityisesti sydänlihaksen solujen) stimuloitumisen, jolloin sydän joutuu kammiovärinään. Mikäli uhria ei riittävän nopeasti defibrilloida, on seurauksena kuolema. Muutaman sadan milliampeerin virta aiheuttaa myös hengityslihasten jatkuvan kouristustilan, jolloin hengitysliike estyy. 1 A Palovammat Lyhytaikaisessa altistuksessa vasta ampeerien luokkaa olevilla virroilla sähkövirran energiaominaisuudet ilmenevät palovammoina. Pitkillä altistusajoilla palovammatyyppiset vammat voivat ilmetä huomattavasti pienemmilläkin virroilla. Mainitut virta-arvot ovat hyvin summittaisia; eri henkilöiden virransietokyky vaihtelee suuresti. Naisilla kyseiset virta-arvot ovat keskimäärin 70 % miesten arvoista ja lapsilla noin 50 %. Aivan pienillä lapsilla (esim. keskosilla) tarvittava virta voi olla jopa kymmenesosa siitä, mitä se on aikuisilla. Virran taajuus vaikuttaa myös oleellisesti. Edellä olevat arvot pätevät pientaajuiselle virralle (taajuus alle 1 khz). Tietyn fysiologisen stimulaatiovaikutuksen aikaansaamiseksi, taajuuden noustessa, virran voimakkuuden on oltava yhtä paljon esitettyä suurempi, kuin taajuus on suurempi kuin 1 khz. ESIMERKKI: Kirurgisen diatermialaitteen taajuudella (500 khz) pientaajuista tuntokynnystä (1 ma) vastaava virranvoimakkuus on: (500 khz/1 khz)*1 ma = 500 ma. Virran suuri taajuus ei nosta palovammakynnyksen arvoa. Hyvin pienetkin tasavirrat ovat pitkäaikaisesti (pienelle alueelle) kudoksiin kohdistuessa vaarallisia. Tasavirralla ionit kulkevat samaan suuntaan, jolloin tasavirran kytkeytymiskohtiin kudoksissa muodostuu ko. ionien liian suuria pitoisuuksia - seurauksena voi olla ns. kemiallinen palovamma. Tällainen vamma paranee hyvin huonosti. Turvallisuusstandardeissa potilaaseen pitkäaikaisesti kytkeytymään pääsevien tasavirtojen arvot onkin rajoitettu hyvin alhaisiksi - sallittu raja on vain 10 µa (1 µa = A). Kuva 1. EKG:n jaksot. Kammiovärinän kannalta vaarallinen vaihe on T-aallon aika. Kammiovärinän muodostumiseen vaikuttaa myös virran altistushetki. Jos virtaa kulkee kammioitten palautumisvaiheessa (T-aallon aikana), on kammiovärinävaara olemassa. Jos altistusaika on hyvin lyhyt, eikä se osu T- aallon ajalle, niin kammiovärinää ei todennäköisesti muodostu. *** Voimakas lyhytkestoinen sähköisku on siis aina hengenvaarallinen. Lyhytkestoisen iskun osumistodennäköisyys T-aallon kohdalle on luokkaa 1:5. Kammiovärinän muodostuminen johtaa uhrin menehtymiseen ellei asianmukaista elvytystä aloiteta heti. Kuva 2. Rintakehän alueelle tulevan virran keskittyminen. Virran tiheys on suurin katetrin kärjen kohdalla.

2 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 2/2 Potilas on erityisen altis saamaan kammiovärinän, jos hänellä on sähköisesti johtava liityntä sydämeen tai lähelle sydäntä, sillä tämä liityntä voi keskittää sähkövirran kulkemaan sydämen alueelle. Tässä tapauksessa turvallisena virtarajana pidetään normaalisti arvoa 10 µa, mutta lyhytaikaisesti (vikatilanteessa) sallitaan 50 µa (tyypin CF potilasliityntä). Tällainen liityntä voi olla esim. kammiopainemittauskatetri, tahdistinelektrodi, varjoainekatetri jne. c) Palovammasähköisku Sähköisku, joka aiheuttaa uhrille vakavia palovammoja. Sähköiskutyypit a) ja b) ovat tyypillisiä ns. pienjännitteestä (alle 1000 V) saaduissa iskuissa. Palovammatyyppinen sähköisku - kohta c) - saadaan tavallisimmin suurjännitteestä (esim. sähkönsiirtoverkon muuntamot, sähköveturien ajojohtimet jne.). että uhri ei tunne mitään; todennäköisesti kuitenkin uhri tuntee selvää nipistelyä, etenkin jos kosketuskohta on pieni. suuremman jännitteen takia tilanne on vikatapauksessa aina hengenvaarallinen. Tämänkaltainen tilanne voi esiintyä lähinnä jos jatkojohdolla viedään sähköä huonetilasta toiseen. 2. SÄHKÖISKUT Sähköiskut voidaan edellisen perusteella jakaa kahteen ryhmään: 1. Tavallinen sähköisku - sähköisku, joka voi kohdistua sekä hoitohenkilökuntaan, että potilaaseen, ja 2. Mikroshokki - kammiovärinävaara niillä potilailla, joilla on sähköisesti johtava liityntä sydämeen tai lähelle sydäntä. Tavalliset sähköiskut puolestaan voidaan ryhmitellä kolmeen tyyppiin: a) Lyhytvaikutteinen sähköisku Sähköisku, jossa uhri ei saa kammiovärinää. Virrankulun loputtua uhrilla ei yleensä ole hengenvaaraa. Uhrin tulisi kuitenkin hakeutua tarkastukseen jos isku on ollut voimakas tai kestänyt muutamaa sekuntia kauemmin. b) Pitkävaikutteinen sähköisku Sähköisku, jossa uhri saa kammiovärinän. Virrankulun loputtuakin uhri on hengenvaarassa ja tarvitsee kiireellistä elvytystä. Tyypillisesti paikalla ei ole elvytystaitoista henkilöä, jolloin uhri kuolee. Sähköiskuissa aina uhri muodostaa osan virtapiiriä; seurausten vakavuus riippuu, kuinka suureksi virta tässä piirissä kasvaa. Virran suuruus on laskettavissa, jos tiedetään jännitteen suuruus ja liityntöjen vastukset. Käytännössä useimmiten virtapiirissä jännitteenä on verkkojännite 230 V. Muodostuvan virtapiirin vastus voi kuitenkin vaihdella hyvin suurissa rajoissa, joten virran voimakkuutta ei pystytä tarkasti etukäteen laskemaan. Karkeasti voidaan antaa seuraavat suuruusluokkaesimerkit: Kuva 3. Sähköisku viallisesta laitteesta hajaimpedanssien kautta maahan. Uhri koskee paljasta verkkojännitteistä osaa ja maadoittuminen tapahtuu hajaimpedanssien välityksellä esim. lattiarakenteiden johtavien osien välityksellä maaperään: Virran voimakkuus on tuntokynnyksen tienoilla, saattaa jopa olla, Kuva 4. Sähköisku viallisesta laitteesta hyvin sähköä johtavan tien kautta maahan. Uhri koskee kädellä verkkojännitteistä osaa ja samanaikaisesti koskee toisella kädellä jotain maadoitettua esinettä, esim. kunnossa olevaa maadoitettua laitetta tai vesijohtoa, niin seuraukset riippuvat käsien puhtaudesta ja kosteudesta. Jos kädet ovat kuivat, on aiheutuva virta tuntokynnyksen ja irrottautumiskynnyksen tienoilla. Hiukankin kosteilla käsillä irrottautumiskynnys todennäköisesti ylittyy. Jos käsissä on hikeä tai muita elektrolyyttiliuoksia, on vaarana myös kammiovärinäkynnyksen ylittyminen. On huomattava, että vaaratilanteen muodostuminen edellyttää kahden vian olemassaoloa: 1. laitteen suojausmenetelmä (suojamaadoitus tai suojaeristys) on pettänyt ja 2. laitteen peruseristys on pettänyt. Erityisen vaarallinen tilanne voi muodostua jos huonetilassa on kaksi laitetta, joiden sähkönsyöttö tapahtuu sähköverkon eri vaiheista. Tällöin laitteiden vikatapauksessa eristeitä rasittaa tavallista verkkojännitettä suurempi jännite (400 V), jolloin eristysten vikaantumismahdollisuus kasvaa. Tässä tapauksessa Kuva 5. Sähköiskutilanne jos laitteiden sähkönsyöttö on sähköverkon eri vaiheista. Luonnollisesti yllämainitun tilanteen esiintymistodennäköisyys on pieni. Mahdollisuus on kuitenkin huomattava, koska ison jännitteen takia tapaus on aina hengenvaarallinen. *** Perussääntönä on, että verkkojohto on liitettävä saman huonetilan pistorasiaan missä huonetilassa itse laite on. 3. SUOJAUTUMISTAVAT Suojautuminen sähköiskulta tapahtuu kolmella yleisperiaatteella: 1. Käytetään turvallisia sähköasennuksia, ts. käytetään asennustapaa, joka mahdollistaa laitteiden turvallisen käytön. Näitä on esitetty kohdassa 3.1 Sähköasennukset. 2. Käytetään turvallisia laitteita, ts. laitteita, joissa on asianmukaiset turvallisuusnäkö-

3 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 3/3 kohdat huomioitu. Käytännössä tämä merkitsee, että laitteilla on vaadittavat tyyppihyväksynnät ja laitteille on tehty asianmukainen vastaanottotarkastus. 3. Käyttäjät on asianmukaisesti koulutettu käyttämään laitteita. Kuva 6. Lääkintälaitteen liityntäympäristö laiteturvallisuusmielessä. Suojautuminen voi perustua myös laitteiden käyttöön "turvallisissa käyttöolosuhteissa" (kuivat tilat, joissa ei ole hyvin maahan kytkeytyviä johtavia pintoja). Lääkintätiloissa kuitenkin aina on maadoittuvia pintoja (esim. suojamaadoitettuja laitteita), joten lääkintätilat eivät voi olla sähköturvallisuusmääräysten tarkoittamia edellämainittuja "turvallisia käyttöolosuhteita". Itse laitteen turvallisuusominaisuuksia tarkasteltaessa on huomattava laitteen liittyminen sähköverkkoon, potilaaseen ja mahdollisiin oheislaitteisiin. Verkkoliitynnän ominaisuuksien perusteella laitteet jaetaan suojausluokkiin (kohta 3.2 Laitteiden suojausluokitukset) ja potilasliityntäosassa mahdollisesti kulkevien vuotovirtojen perusteella puhutaan liityntäosien tyypeistä (kohta 3.3 Liityntäosien tyypitykset). 3.1 Sähköasennukset Sairaaloiden sähköasennuksille on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset tavallisten tilojen sähköasennuksiin verrattuna, jotta: - asennus ei aiheuta häiriöitä herkkiin mittauksiin, - asennus takaa riittävän turvallisuuden ja - sähkönsaannin keskeytymättömyys on taattu. Seuraavassa on lyhyt selostus perusasennustavoista. Viisijohdinjärjestelmä (TN-S-järjestelmä): Pistorasiaan tulee kolme johdinta: vaihejohdin T, nollajohdin N ja näiden lisäksi erillinen suojamaadoitusjohdin S. Tässä asennustavassa suojamaahan kytkeytyviin johtaviin pintoihin ei yleensä voi ilmestyä vaarallisen suuria jännitteitä laitteiden vikatilanteissakaan. Lyhytaikaisenkin kosketusjännitteen tulee olla alle 25 V. Sairaaloiden asennusten on oltava tämän järjestelmän mukaisia (tai vielä parempia). Viisijohdin-nimitys tulee siitä, että sähkön tuotossa ja siirrossa käytetään kolmea erillistä eri vaiheessa olevaa sähköä syöttävää johdinta (vaihejohdinta). Näiden lisäksi systeemissä on em. nollajohdin ja suojamaadoitusjohdin. Perusasennuksen lisäksi lääkintätilassa vaaditaan johtavien pintojen yhdistämistä (asennuksessa) potentiaalintasaukseen. Tämä toisaalta pienentää mahdollisia kosketusjännitteitä ja vähentää asennusten häiriövaikutuksia. Erotusmuuntaja (IT-järjestelmä): Tässä järjestelmässä pistorasiaan tulevat molemmat sähköä syöttävät johtimet on eristetty maasta. Näiden lisäksi rasiaan tulee tietysti myös suojamaadoitusjohdin. Erotusmuuntajajärjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa toiminnan jatkuminen, vaikka jossain laitteessa olisikin eristyksessä vika, joka oikosulkisi jännitteellisiä osia maahan (laitteen runkoon). Yhden tällaisen eristysvian jälkeen erotusmuuntajajärjestelmä muuttuu tavallista viisijohdinjärjestelmää vastaavaksi. Ensimmäinen eristysvika ei siis vielä polta sähköverkon sulaketta, joten virransyöttö ei keskeydy ja toimintaa voidaan jatkaa. Viasta järjestelmä ilmoittaa käyttäjille erityisellä maavuotohälytyksellä. Hälytyksen ääni saa poistua vian poistuessa, mutta viasta pitää jäädä merkki (valo) kunnes vika kuitataan. IT-järjestelmää tulee käyttää leikkaussaleissa, tehostetun hoidon huoneissa ja vastaavissa tiloissa. IT-järjestelmällä varustetuissa tiloissa tulee olla yksi tavalliseen verkkoon liitetty pistorasia siivouskonetta varten. Ko. rasia merkitään "Vain siivousta varten". Muualla maailmassa IT-järjestelmää ei juuri käytetä. Pääsyynä lienee tarvittavan muuntajan aiheuttamat kustannukset. Edellä esitettyjen sähköiskuilta suojaamisen lisäksi sähköasennuksissa on erilaisia lisäsuojautumistapoja ja varavoimajärjestelmiä. Vikavirtasuojakytkin: Kaikki röntgenlaitteet ja lääkintätiloissa yli 5 kva kulutuksiset kiinteät ja puolikiinteät laitteet on suojattava vikavirtasuojakytkimellä. Kytkimen nimellistoimintavirta saa olla enintään 30 ma. Vikavirtasuojakytkin tunnistaa verkkojohdossa kulkevaa menevää ja palaavaa virtaa. Mikäli nämä eroavat tietyn määrän, niin kytkin katkaisee sähkönsyötön laitteelta. Vikavirtasuojakytkimien käyttö on ilmeisesti yleistymässä myös muiden kuin ym. laitteiden yhteyteen. Lääkintäsuojaerotus: Lääkintäsuojaerotus on mahdollinen suojaustoimenpide vesihoitohuoneissa ja dialyysihuoneissa. Järjestelmässä syötetään lääkintäsuojaerotusmuuntajalla vain yhtä laitetta. Erotettua laitetta ei saa suojamaadoittaa (laitteen verkkojohdossa ei ole maajohtoa). Potentiaalintasaukseen liittäminen on sensijaan sallittua. Erotettu laite toimii normaalilla verkkojännitteellä (230 V). Lääkintäsuojajännite: Tässä järjestelmässä laitetta syötetään lääkintäsuojajännitemuuntajalla. Käytettävä lääkintäsuojajännite on enintään 25 V tasasähköä tai 60 V vaihtosähköä. Erotettua laitetta ei suojamaadoiteta. Järjestelmä edellyttää tälle jännitteelle erityisesti suunniteltujen laitteiden käyttöä. Varavoimajärjestelmä (GE): Hoitotoimenpiteiden kannalta tärkeät sähkölaitteet on kytkettävä varmennettuun verkkoon. Yleisen sähkönjakeluverkon pettäessä varavoimakoneen on pystyttävä syöttämään sähköä varavoimaverkkoon 15 s kuluessa. Varmennetun verkon pistorasiat on merkittävä sopivalla tavalla. Valitettavasti standardi ei määrittele tätä merkintätapaa. Käytännössä on näkynyt pistorasioissa tekstejä: "varmistettu verkko", "varavoima", "VV" jne. Jos huonetilan kaikki pistorasiat ovat liitetty varavoimaan, niin merkintänä voi olla jossain seinällä oleva kyltti jossa tämä asia kerrotaan. Erikoisvaravoimajärjestelmät: Potilaille elintärkeiden hoitolaitteiden sähkönsyöttö tulee olla varmistettu erikoisvaravoimalla. Mikäli tavallisen varmistetun verkon (GE) toiminta on epävarmaa, niin laitteen yhteydessä tulee olla oma akkuja käyttävä varavoimalähde. Leikkausvalaisimet ja tärkeät tutkimus- ja toimenpidevalaisimet pitää varmistaa akuilla. Varavoiman tulee syöttää valaisimia alle 0.5 s kuluttua sähköverkon pettäessä. *** Käyttäjän on syytä varmistua, että potilaan elämää ylläpitävät laitteet on liitetty varmennettuun sähköverk-

4 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 4/4 koon tai että ko. laitteiden tehonsyöttö on muulla tavoin varmistettu mahdollisen sähkökatkon varalta. Suojautuminen palon syttymistä vastaan: Suojautuminen räjähdys- ja palovaaraa vastaan tapahtuu käyttämällä ns. AP- ja APGluokiteltuja laitteita ja antistaattista lattiaa. Asennusstandardin mukaan räjähdyssuojausta tarvitaan jos tilassa on vyöhykkeitä, joissa syttymistä voi tapahtua. Nykyisin kun ei käytetä palavia anestesia-aineita (ja kun ei käytetä palavia ihonpuhdistusaineita) kyseisiä vaaravyöhykkeitä ei muodostu. Kuva 7. AP- ja APG-luokiteltujen laitteiden ja laiteosien symbolit. Merkkien väri on vihreä. APG-nauhan pituus tulee olla vähintään 4 cm. Sähköasennuspuolen henkilöt kuitenkin helposti vaativat leikkaussaleihin suojauksena antistaattisen lattian vaikka asennusstandardissa ei yksikäsitteisesti tätä edellytetä. Standardin koostetaulukkoon räjähdyssuojaus on merkitty leikkaussaleihin vaatimukseksi, mutta varsinaisessa tekstipykälässä vaatimus on ehdollinen - suojaus vaaditaan vain jos käytetään palavia aineita. 3.2 Laitteiden suojausluokitukset Laitteiden verkko-osan rakenteen ja suojaustavan perusteella laitteet luokitellaan suojausluokkiin (tai lyhyemmin luokkiin). Ns. "turvallisissa käyttöolosuhteissa" voidaan käyttää suojausluokan 0 laitteita. Nämä tunnistaa pyöreästä pistotulpasta, joka ei sovi suojamaadoitettuun pistorasiaan. Lääkintälaitteet eivät voi olla luokan 0 laitteita koska lääkintätilat eivät ole sähkölaitteiden käytön kannalta "turvallisia käyttöolosuhteita". Nykyisin o-luokan laitteita ei enää valmisteta kotitalouden laitteissakaan. Lääkintälaite voi suojausluokitukseltaan olla luokan I tai luokan II laite tai sisäisellä teholähteellä varustettu laite. Suojausluokka I Laitteet, joissa jännitteelle alttiit, kosketeltavissa olevat johtavat osat on normaalin käyttöeristyksen lisäksi erotettu verkkojännitteisistä osista suojamaahan yhdistetyllä metallikuorella. Suojauksen ideana on, että peruseristyksen pettäessä kosketeltaviin osiin tyrkyllä oleva sähkö oikosulkeutuu suojamaahan ja oikosulku polttaa laitteen tai verkon suojasulakkeen ja näin keskeyttää sähkönsyötön. Suojausluokan I laitteessa peruseristyksen pettäminen johtaa siis laitteen toimimattomuuteen sulakkeen palamisen takia. Luokan I laitteissa on aina 3-napainen verkkojohto (kaksi virtaa syöttävää johtoa + suojajohdin l. maadoitusjohto) ja kaksi verkkosulaketta. Yleensä näissä laitteissa on metallikuori. Suojamaadoittuminen tapahtuu verkkojohdossa olevan suojajohtimen välityksellä pistorasian suojakoskettimiin (maaliuskoihin). Suojausluokan I laitteet edellyttävät asianmukaista turvallista sähköasennusta - riittävän pienivastuksinen suojamaadoitustie ja sopiva sulakesuojaus. *** Jatkojohdon käyttäminen luokan I laitteen yhteydessä heikentää laitteen suojamaadoittumista. Suojausluokka II Laitteet, joissa jännitteelliset osat on normaalin käyttöeristyksen lisäksi eristetty kosketeltavista osista toisella vähintään yhtä hyvällä eristyksellä, ns. suojaeristyksellä. Suojauksen ideana on, että peruseristyksen pettäessä jäljellä on vielä toinen eristys. Suojauluokan II laite on siis vielä täysin toimintakuntoinen eristysvian tapauksessa. Luokan II laitteissa on tavallisesti muovinen kotelo ja kaksinapainen verkkojohto. Laitteessa on myös kaksoiserityksen merkki. Suojausluokan II laitteessa on tyypillisesti vain yksi verkkosulake. Tämän tehtävänä on toimia laitteen ylikuormitussuojauksena. Suojausluokan II laitteiden turvallisuus ei siis nojaudu sähköasennuksen ominaisuuksiin. Tämän takia tiloissa, joissa sähköasennuksen hyvyyteen ei voida luottaa, on suositeltavaa käyttää luokan II laitteita. *** Verkkojännitteen ja kosketeltavien osien väliltä täytyy siis löytyä peruseristyksen lisäksi, joko suojamaadoitettu johtava suoja (luokka I), tai toinen eristys (luokka II). Sekä suojamaadoitusta että kaksoiseristystä voidaan käyttää samassa laitteessa. Mikäli laitteessa on yksikin suojamaadoitettavaksi tarkoitettu suoja, niin laite luokitellaan suojausluokkaan I. Sisäisellä teholähteellä varustettu laite Laite, joka ei käytä verkkosähköä, vaan käyttöenergia saadaan esim. akuista tai paristoista. Laite ei saa olla liitettävissä sähköverkkoon. Mikäli jokin akku- tai paristokäyttöinen laite on liitettävissä sähköverkkoon esim. erillisen latauslaitteen avulla, niin yhdistelmä luokitellaan suojausluokkaan I tai II. Mikäli leikkaussalissa ei ole antistaattista lattiaa, niin tämä on merkittävä varoituskilvellä tai symbolilla räjähdysvaarallisten aineiden käytön estämiseksi. Luokan I laitteen voi tunnistaa pistotulpasta: se on ns. shukotulppa, jossa on sivuilla maadoitusliuskat. Suomessa suurin osa sairaaloiden laitteista on luokan I laitteita. Kuva 8. Suojausluokan I mukaisen laitteen periaate. Kuva 9. Suojausluokan II mukaisen laitteen periaate.

5 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 5/5 Kuva 10. Suojausluokan I laitteen pistotulppa. Luokan II tuntee laitteen arvokilvessä olevasta merkinnästä - kaksi sisäkkäistä neliötä. Suojausluokan II laitteiden pistotulppa on, joko litteä pistotulppa (tapit osittain eristetty), tai maadoitetun Kuva 11. pistotulpan kaltainen Suojausluokan II tulppa, jossa ei laitteen kuvasymboli. kuitenkaan ole maadoitusliuskoja, vaan liuskojen paikalla on tyhjät kolot. Kuva 12. Suojausluokan II laitteen pistotulppa. Litteä luokan II pistotulppa kestää kuormitusta 2.5 A, joten tätä käytetään tyypillisesti pienikulutuksisissa laitteissa. Luokan II valesukopistotulpan virrankesto on 16 A, joten suurikulutuksisissa laitteissa käytetään tätä tulppaa. Joissain luokan II laitteissa eli ns. kaksoiseristetyissä laitteissa on tarkoitettu käytettäväksi erillistä maadoitusta. Tämä erillinen maadoitus ei ole turvallisuuden vaatima suojamaadoitus, vaan häiriösuojaus. Kuva 12. Suojausluokan II laitteen pistotulppa. Kuva 13. Suojausluokan II laitteen litteä pistotulppa. Huomaa, että tappien rungonpuoleinen pää on katettu eristeaineella. Suojamaadoitus pettää tavallisimmin verkkojohdon liittimestä, ts. verkkopistokkeesta. Jokaisen laitteen verkkopistoke täytyykin tarkistaa aina ennen käyttöä katsomalla, että verkkojohdin on kunnolla kiinni tulpassa ja toteamalla, että tulpan sisältä ei kuulu helinää. Löysyys tai helinä voi merkitä, että suojajohdin on irronnut liittimestään. Suojajohtimen irtoaminen tai katkeaminen saattaa ilmetä myös siten, että kyseinen laite aiheuttaa tavallista enemmän häiriöitä muihin laitteisiin. Valetulla pistotulpalla varustetussa verkkojohdossa suojamaan katkeaminen saattaa olla vaikeasti käyttäjän havaittavissa. Myös pistotulpan lämpeneminen käytön aikana on merkki tai itse pistotulpan sisällä. Jos lämpiämistä havaitaan, niin verkkojohto on tarkastettava. huonosta liitoksesta joko pistotulpan ja rasian välillä *** Pistotulpan kuntoa tulee seurata erityisesti leikkaussaleissa, koska laitteet joudutaan päivittäin liittämään sähköverkkoon ja irrottamaan verkosta useitakin kertoja. Jotta suojamaajohdin pysyisi ehjänä, laitetta ei koskaan saa irrottaa verkosta johdosta vetämällä, eikä johtojen puhdistus saa tapahtua pitämällä pistotulpasta kiinni. Jatkojohtojen käyttö lisää suojamaadoituksen katkeamisvaaraa, sillä tuohan jatkojohto piiriin kaksi lisäliitosta, joissa suojajohdin voi irrota. Suojaeristettyjen laitteiden kohdalla turvallisuuden tarkkailu tapahtuu laitteen yleistä mekaanista eheyttä seuraamalla. Mikäli laite on kokenut voimakkaita mekaanisia iskuja, saattavat suojaeristykset olla vaurioituneet. Tällaisen kolhun jälkeen käyttäjä ei saa liittää laitetta sähköverkkoon, vaan laite on toimitettava lääkintäteknisen henkilökunnan tarkastukseen. Laitteiden eheyttä tulee luonnollisesti seurata myös luokan I ja sisäisellä teholähteellä varustettujen laitteiden kohdalla. 3.3 Liityntäosien tyypitykset Potilasliitynnän ja potilasliitynnässä mahdollisesti kulkevien vuotovirtojen perusteella liityntäosat jaetaan tyyppeihin. Laitteessa voi olla useampia eri tarkoitukseen käytettäviä potilasliityntäosia, joiden tyypitys voi olla eriasteinen. Yleisturvallisuusstandardi määrittelee laitteiden liityntäosien kautta potilaaseen pääseville vuotovirroille rajat normaalikäytössä erilaisissa vikatilanteissa. Toistaiseksi kuitenkin saman laitteen eri liityntäosien välille vaadittavien eristysten suuruudelle asetettavat vaatimukset ovat hyvin puutteelliset. Tämän takia on oleellista, että yksittäisen laitteen eri liityntäosat liitetään vain yhteen potilaaseen - ei muihin potilaisiin tai muihin laitteisiin. Määritellyt liityntäosien tyypit ovat: Tyyppi B Tyyppi BF Tyyppi CF perussuojaus potilasliityntäosa on eristetty (kelluva) potilasliityntäosa on eristetty (kelluva), vuotovirrat ovat tyyppiä BF alhaisemmat. Tyypitystä ei periaatteessa voi soveltaa laitteisiin, jotka eivät tule liitetyiksi potilaaseen (tarkoituksella tai tahattomasti). Kuitenkin jotkut tällaiset laitteet on tyypitetty tyyppiin B. Tyypeissä B ja BF sallitaan itse laitteessa esiintyvissä vikatilanteissa potilasliitynnästä vuotovirtaa korkeintaan 0.5 ma. Tilanteessa, jossa laitteen signaaliliityntään (piirturiliitäntä, tietokoneliitäntä yms.) kytkeytyy verkkojännite voi tyypin B laitteesta kytkeytyä potilaaseen 5 ma. BF-tyypin liityntäosan kautta voi kulkea 5 ma jos potilasliityntäosassa (potilaassa) on verkkojännite. Tyypin CF liitynnässä sallitaan kaikissa edellämainituissa tilanteissa vuotovirtaa korkeintaan 0.05 ma (50 µa). *** B-tyypin liityntäosalle ei ole määritelty sallittua vuotovirtarajaa tilanteeseen, jossa potilaassa olisi verkkojännite!

6 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 6/6 *** Olettamuksena on siis, että B-tyypin liityntäosalla varustettua laitetta käytetään vain olosuhteissa, joissa verkkojännitteen kytkeytymistä potilaaseen (toisessa laitteessa oleva vika) ei voi tapahtua. Monissa IEC:n laitekohtaisissa standardeissa ei sallita B-tyypin liityntäosaa. Tyypillisesti tätä kieltoa perustellaan sillä, että jos potilaaseen on liitetty useita laitteita, niin niiden kaikkien liityntäosien tulee olla eristettyä tyyppiä (BF tai CF). Periaatteessa potilaaseen voi olla liitetty yksi B-tyypin liityntäosa ja tilanne on vielä turvallinen. Jos B-tyypin liityntäosalla varustettuja laitteita on liitetty potilaaseen useampia kuin yksi, niin tilanne on kontrolloimaton. Tavallisesti tyypin CF kirjaimien sanotaan tulevan sanoista Cardiac Floating ja tällöin saatetaan väittää, että CF-tyypin liityntää tarvitaan vain, jos laite kytketään suoraan potilaan sydämeen. Tämä on kuitenkin väärä ajattelutapa. Oikea kysymyksenasettelu onkin: Sallitaanko potilaaseen vikatilanteessa virtaa 5 ma? Jos vastaus on kielteinen, niin silloin ainoa mahdollinen liityntäosan tyyppi on CF. Kuva 14. Liityntäosien tyyppien symbolit. Tyypit B, BF ja CF. HUOM: kirjaimet eivät kuulu symboliin. Tyypitys ilmenee potilasliitynnän (liittimen) läheisyyteen sijoitetusta symbolista. Symbolit näkyvät oheisista kuvista. Kuva 15. Tyypin CF defibrillaattorisuojattu potilasliittymä. hämärtyy. Valitettavasti standardit eivät selkeästi määritä liityntäosan tyyppisymbolien sijoituspaikkaa. Monissa laitteissa ne on sijoitettu loitolle liityntäosasta, jolloin ko. symbolien merkitys Mikäli potilasliityntä on suojattu defibrillaattorin iskun vaikutuksilta, niin suojaus ilmoitetaan tyyppisymbolin sivuille lisätyillä elektrodien kuvilla. Ohessa esimerkkinä symboli tyypin CF tapauksessa. Vastaavat elektrodikuvat voivat olla tyyppien B- ja BF-symbolien rinnalla. *** On oivallettava, että liityntäosan tyyppisymbolin sivulta puuttuvat elektrodit on defibrilloinnin yhteydessä toimenpiteitä aiheuttava asia. *** Laitestandardeissa ei ole käsitettä "diatermiasuojattu laite". Tämän takia laitteen mahdollinen soveltuvuus käytettäväksi leikkaussalissa kirurgisen diatermialaitteen yhteydessä on käyttäjän selvitettävä laitteen käyttöohjeesta. On huomattava, että mikäli potilasliitynnän oheen ei ole merkitty laitteen liityntäosan tyyppin symbolia, niin: * liityntäosan tyyppi on B, tai * laite ei ole turvallisuusstandardien mukainen. Kummassakaan tapauksessa laitetta ei pitäisi liittää potilaaseen. Luonnollisesti ennen näiden tyyppisymbolien käyttöönoton vakiintumista (80-luvun puoliväli) suunnitelluissa ja tehdyissä laitteissa ei ko. symboleja ole ja laite silti voi olla aivan turvallinen käyttää. 3.4 Ohjeita käyttäjille Sähköisen vaaratilanteen muodostumiseksi tarvitaan siis suljettu virtapiiri, jossa virran voimakkuus kasvaa vaarallisen suureksi. Vaaratilanteiden estämiseksi tulee (1) välttää suljettujen virtapiirien muodostumista ja jos näitä muodostuu, niin tulee (2) pyrkiä pitämään mahdolliset jännite-erot pieninä ja (3) kytkeytymisimpedanssit niin suurina kuin mahdollista. Tärkein ohje vaarojen välttämiseksi on oppia itse näkemään niiden syntymismekanismi. Lisäohjeita voitaisiin antaa vaikka kuinka paljon, mutta mitkään niistä eivät päde jokaiseen mahdolliseen esille tulevaan tapaukseen. Seuraavassa kuitenkin on ohjeita, jotka auttavat orientoitumista sähkölaitteiden turvalliseen käyttöön: Kuva 16. Jännite-erot ovat vaarallisia. Pidä toinen käsi taskussa Kosketa vain yhtä henkilöä tai esinettä kerrallaan. Tällöin et voi muodostaa sulkeutuvan virtapiirin osaa. Käsittele laitteita kuivin ja puhtain käsin. Varmistu kunnollisista maadoituksista Sähkölaitteet maadoittuvat oikein ja luotettavasti vain maadoitetun kunnossa olevan verkkojohdon välityksellä. Tarkista liittimien ja kaapelien kunto ennen jokaista käyttöä. Liitä kaikki laitteet samaan pistorasiapaneliin Tällä menettelyllä varmistut, että maadoittuminen tapahtuu yhteiseen maapisteeseen. Vältä jatkojohtojen käyttöä Jatkojohdot heikentävät maadoittumisen tehokkuutta ja lisäävät maadoitusvian syntymisvaaraa. Jos jatkojohtoja käytetään, ne on liitettävä saman huonetilan pistorasioihin, jossa tilassa laitteita käytetään. Laitteen vikaantuessa oikosulkuvirta voi aiheuttaa sähköverkon sulakkeen palamisen. Tällöin sähkönsyöttö katkeaa kaikista samaan jatkojohtoon liitetyistä laitteista. Älä koske katetreihin johtavasti Katetrit voivat johtaa virtaa sydämen alueelle, joten vikatilanteessa kammiovärinävaara lisääntyy, jos katetreihin kosketaan johtavasti. Käytä muovisia tai lasisia (myös mäntä lasia) ruiskuja ja kriittisimmissä tapauksissa kumikäsineitä. Älä käytä tuntematonta laitetta Tutustu laitteen käyttöohjeeseen ja opettele laitteen käyttöön liittyvät asiat ennen kuin käytät laitetta ensimmäisen kerran potilaaseen liitettynä.

7 SÄHKÖTURVALLISUUS sivu 7/7 * Laitteen nupit/napit/salvat ym. nippelit eivät tunnu liikkuvan täsmällisesti Kuva 17. Esimerkki mahdollisesta virran kulkutiestä. Lisäksi voidaan todeta, että laite on aina toimitettava asiantuntevan lääkintäteknisen henkilökunnan tarkistettavaksi/korjattavaksi, mikäli: * Laite lämpenee normaalia enemmän * Laitteesta nousee savua tai laite haisee epätavallisesti * Laite pitää epätavallista ääntä Laite tuntuu aiheuttavan sähköiskuja (lieviäkin) Jos vähänkään epäilet laitteen turvallisuutta niin kysy neuvoa lääkintälaitehuollosta tai toimita laite lääkintätekniselle henkilöstölle tarkastukseen. 3.5 Ohjeita lääkintätekniselle henkilökunnalle Lääkintäteknisen henkilöstön on hyvä huomata, että tavalliselle laitteen käyttäjälle laitteen eri osien mekaanisen toiminnan jouheus ja täsmällisyys toimii ilmaisimena kyseisen osan yleisestä kunnosta. Mekaaniset epämääräisyydet usein viittaavat myös häiriöihin sähköisessä toiminnassa. Tämän takia on tärkeää, että huollossa ja korjauksessa olevassa laitteessa kaikki mekaanisesti epämääräisesti toimivat osat korjataan täsmällisesti toimiviksi vaikka ko. osan sähköisessä toiminnassa ei olisikaan huomauttamista. Vastaavasti laitteen kotelon eheys toimii mekaanisen väkivallan (esimerkiksi pudotus) indikaattorina. Huoltoon tulleesta kolhiintuneesta laitteesta tulee tarkistaa sisäiset eristykset hyvin huolellisesti. Huollosta lähtiessä laitteen kotelon kahvoineen pitää olla ehjän ja kolhiutumattoman näköinen. Kuva 18. Nesteen kaatuminen laitteen päälle. * * * * Laitteen päälle on kaatunut tai roiskunut nesteitä * Laitteeseen on kohdistunut mekaanista väkivaltaa * Laitteen verkkojohdossa tai liittimessä havaitaan vikaa

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja MOOTTORIVENTTIILI Käsikirja Tutustu käsikirjaan huolella ennen järjestelmän käyttöönottoa. Ainoastaan valtuutettu huoltohenkilökunta on oikeutettu suorittamaan säätöja korjaustoimenpiteitä. Korjauksessa

Lisätiedot

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat 1930-2003 kymmenen viimeksi kuluneen vuoden keskiarvo Sähköisku Kun jännite jää alle 50 voltin, ei se aiheuta yleensä vaarallista

Lisätiedot

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI Pro Compact, Combi, Team SEFFI Soft Compact, Combi, Team) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttö ohjekirja malleille: SEFFI Pro Compact,

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2 Järjestelmän suunnittelu Kunnollinen järjestelmän suunnittelu on paras tapa maksimoida vahvistimen suorituskykyä. Suunnittelemalla asennuksen huolellisesti voit välttää tilanteita, joissa järjestelmäsi

Lisätiedot

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet SALAMANTERI OS200 Asennus- ja käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Turvaohjeet... 3 3. Asennus... 3 4. Laitteen kuljetus ja siirto... 3 5. Käyttöpaneeli... 4 6. Käyttö... 4 7. Puhdistus ja

Lisätiedot

MD-1 ASENNUSOHJE. 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin

MD-1 ASENNUSOHJE. 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 11.02.2010 Sähköposti: info@labkotec.fi Internet: www.labkotec.fi 1/5 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin ASENNUSOHJE Copyright

Lisätiedot

KYLPYHUONEEN LÄMMITIN

KYLPYHUONEEN LÄMMITIN KYLPYHUONEEN LÄMMITIN Mallit: ETG500, ETG700, ETG100 Kuvassa oleva lämmitin on malli, eikä välttämättä vastaa paketissa olevaa tuotetta. Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen lämmittimen käyttöönottoa.

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Sähköasennukset T613103

Sähköasennukset T613103 Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro 3690/06/2004 Kuolemaan johtanut sähkötapaturma Turussa 9.8.2004 Tutkijaryhmä: Olli Tiainen ONNETTOMUUSTUTKINNAN TIIVISTELMÄ Onnettomuustapaus Kuolemaan johtanut sähkötapaturma

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Katso asennusvideo: ASENNUSOHJE. SAFERA Siro R-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20809 V4.5.0 FIN SIRO R-LINE

Katso asennusvideo: ASENNUSOHJE. SAFERA Siro R-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20809 V4.5.0 FIN SIRO R-LINE Katso asennusvideo: ASENNUSOHJE SAFERA Siro R-line -liesivahti Virranhallintayksiköt PCU PCU.-U 0809 V..0 FIN SIRO R-LINE SISÄLLYSLUETTELO VAROITUKSET. VALMISTELUT. Valmistelut. Asennus. Asennuksen vianmääritys.

Lisätiedot

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 7.5.2015 Internet: www.labkotec.fi 1/9 SET-100 Rajakytkinyksikkö Copyright 2015 Labkotec Oy Varaamme oikeuden muutoksiin

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö

Lisätiedot

TUOTEKORTTI JA KÄYTTÖOHJE. Otsonaattori ammattikäyttöön

TUOTEKORTTI JA KÄYTTÖOHJE. Otsonaattori ammattikäyttöön 1. TUOTEKORTTI JA KÄYTTÖOHJE Otsonaattori ammattikäyttöön OZO MINI Ozo Mini on otsonaattori, joka soveltuu hajujen poistamiseen esimerkiksi navettakeittiöistä tai muista tiloista, joissa vaaditaan jatkuvaa

Lisätiedot

Telecrane F25 Käyttö-ohje

Telecrane F25 Käyttö-ohje 1 Telecrane F25 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F25 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käytössä huomioitavaa 4 - Käyttö 6 - Lähettimen paristot ja vastaanottimen virtalähde 7 - Tarkastus ja vianetsintä 8 -

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

Lue huolella koko käyttöohje ennen tuotteen käyttöönottoa. Muista säästää käyttöohje tulevaisuuden varalle TURVALLISUUSTIETOJA

Lue huolella koko käyttöohje ennen tuotteen käyttöönottoa. Muista säästää käyttöohje tulevaisuuden varalle TURVALLISUUSTIETOJA Lue huolella koko käyttöohje ennen tuotteen käyttöönottoa. Muista säästää käyttöohje tulevaisuuden varalle Pidätämme kaikki oikeudet teknisten tietojen muutoksiin, emme myöskään vastaa mahdollisista teksti

Lisätiedot

Asennukset erilaissa tiloissa

Asennukset erilaissa tiloissa Asennukset erilaissa tiloissa TkL Jussi Salo 1 Yleinen jako Kuiva tila. Ei tiivisty kosteutta. Kostea tila. Kosteutta tiivistyy, mutta vain poikkeuksellisesti vesipisaroita. Märkä tila. Vesipisaroita,

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0

KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0 KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0 Mitat P x L x K 480x289x100 DC / AC INVERTTERI 12V 2500W 230V AC 50Hz 1702-8571 Matkailuautot Husbilar

Lisätiedot

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Toiminta- ja käyttöohje: Hegetest Wire Detector on uusi laite johtimien tutkimiseen. Tällä laitteella voit yhdellä kytkennällä todeta kaapelista kuusi sen eri tilaa:

Lisätiedot

Osakäämikoneiden mittausohje

Osakäämikoneiden mittausohje Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden

Lisätiedot

ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL

ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL 1. Käyttö Vinssi on tehty käytettäväksi varastoissa, rakennuksilla jne. Vinssejä on sekä 230V että 400V käyttöjännitteelle,

Lisätiedot

Telakka-asema vahvistimella ipodille/iphonelle

Telakka-asema vahvistimella ipodille/iphonelle Telakka-asema vahvistimella ipodille/iphonelle D2 Käyttöohje Telakka-asema vahvistimella ipodille/iphonelle VAROITUS: Välttääksesi sähköiskun, älä käytä tätä (polarisoitua) pistoketta jatkojohdon, pistorasian

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Asennusohje. SAFERA Smart R -liesivahti ja virranhallintayksikkö PCU3. v4.2.1 FIN Smart R PCU3

Asennusohje. SAFERA Smart R -liesivahti ja virranhallintayksikkö PCU3. v4.2.1 FIN Smart R PCU3 Asennusohje SAFERA Smart R -liesivahti ja virranhallintayksikkö PCU3 v4.. FIN Smart R PCU3 5 Sisällysluettelo. Valmistelut. Asennus 3. Asennuksen vianmääritys 4. Lisävaruste: vesivuotovahdin asentaminen

Lisätiedot

DYNAPAC UF50/51 TAAJUUDENMUUTTAJAT KÄYTTÖOHJEET & VARAOSALUETTELO UF 50/51 - IS - 10521-1 - FI

DYNAPAC UF50/51 TAAJUUDENMUUTTAJAT KÄYTTÖOHJEET & VARAOSALUETTELO UF 50/51 - IS - 10521-1 - FI DYNAPAC UF50/51 TAAJUUDENMUUTTAJAT KÄYTTÖOHJEET & VARAOSALUETTELO UF 50/51 - IS - 10521-1 - FI 2 TURVALLISUUSOHJEET - KONEET : Voimanlähteet: sähkö-, paineilma-, bensiini- tai dieselöljymoottori. - MERKIT

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Oppilaiden ennakkokäsityksiä virtapiireihin liittyen a) Yksinapamalli, jonka mukaan paristosta

Lisätiedot

Bluetooth-kaiuttim en sisä- ja ulkokäyttöön

Bluetooth-kaiuttim en sisä- ja ulkokäyttöön BTS-50 Bluetooth-kaiuttim en sisä- ja ulkokäyttöön LUE ENNEN TÄMÄN LAITTEEN KÄYTTÖÄ. www.facebook.com/denverelectronics KÄYTTÖOHJE Varoituksia Tämä tuote on suunniteltu ja valmistettu täyttämään tiukat

Lisätiedot

Konica Minolta - teollisuuslaitteet. Turvallisuusohjeet

Konica Minolta - teollisuuslaitteet. Turvallisuusohjeet Konica Minolta - teollisuuslaitteet Turvallisuusohjeet Turvallisuusmerkinnät Tässä oppaassa käytetään seuraavassa esitettyjä merkintöjä. Niiden tarkoituksena on estää ennalta laitteen epäasianmukaisesta

Lisätiedot

Asennusohje. SAFERA Siro R -liesivahti ja virranhallintayksikkö PCU4.1-U

Asennusohje. SAFERA Siro R -liesivahti ja virranhallintayksikkö PCU4.1-U Asennusohje SAFERA Siro R -liesivahti ja virranhallintayksikkö PCU4.1-U v4.2.1 FIN Siro R PCU4.1-U Sisällysluettelo 1. Valmistelut 2. Asennus 3. Asennuksen vianmääritys 4. Lisävaruste: vesivuotovahdin

Lisätiedot

ASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE

ASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE ASENNUSOHJE SAFERA Siro IN-line -liesivahti Virranhallintayksiköt PCU PCU.-U 080 V..0 FIN SIRO IN-LINE SISÄLLYSLUETTELO VAROITUKSET. VALMISTELUT. Valmistelut. Asennus. Asennuksen vianmääritys. Lisävaruste:

Lisätiedot

DYNAPAC CONCRETE EQUIPMENT

DYNAPAC CONCRETE EQUIPMENT DYNAPAC CONCRETE EQUIPMENT AF21/AG21 Sähkömoottorit KÄYTTÖOHJE JA VARAOSALUETTO AF21/AG21 - IS - 10530-3 - FI TURVALLISUUSOHJEET - KONEET : sähkö-, paineilma-, bensiini- tai dieselkäyttöiset. - SYMBOLIT

Lisätiedot

Normit TUOTETTA KOSKEVAT NORMIT JA MÄÄRÄYKSET

Normit TUOTETTA KOSKEVAT NORMIT JA MÄÄRÄYKSET Normit TUOTETTA KOSKEVAT NORMIT JA MÄÄRÄYKSET Suihkukaapit on valmistettu seuraavien direktiivien mukaisesti: Matalajännite 2006/95/EEC Yhdenmukaisuus kyseisen direktiivin kanssa taataan seuraavilla harmonisointinormeilla:

Lisätiedot

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 V asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan). 2. Akut. Kaksi

Lisätiedot

Turvamääräykset laiteasennetuille AC-puhaltimille

Turvamääräykset laiteasennetuille AC-puhaltimille Turvamääräykset laiteasennetuille AC-puhaltimille Laitteen tyyppi, valmistuspäivämäärä (kalenteriviikko/vuosi) ja hyväksyntämerkinnät ovat puhaltimen tyyppikilvessä. Halutessasi lisätietoja puhaltimesta,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

SET/TSSH2 ja SET/TSSHS2

SET/TSSH2 ja SET/TSSHS2 Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 20.9.2012 Internet: www.labkotec.fi 1/7 SET/TSSH2 ja SET/TSSHS2 Kapasitiiviset anturit Copyright 2012 Labkotec Oy Varaamme

Lisätiedot

CHARGE BOX 0.8 USER MANUAL BATTERY-CHARGER 0,8 AMP WWW.4LOAD.DE. 4 Load GmbH. Glendale Str. 4 87700 Memmingen Germany www.4load.de

CHARGE BOX 0.8 USER MANUAL BATTERY-CHARGER 0,8 AMP WWW.4LOAD.DE. 4 Load GmbH. Glendale Str. 4 87700 Memmingen Germany www.4load.de CHARGE BOX 0.8 BATTERY-CHARGER 0,8 AMP USER MANUAL 4 Load GmbH Glendale Str. 4 87700 Memmingen Germany www.4load.de WWW.4LOAD.DE 3 2 5 1 4 8 9 7 6 10 Sisältö ohdanto Oma turvallisuutesi...sivu 54 Määräystenmukainen

Lisätiedot

OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320

OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320 KÄYTTÖOHJE PEM 248 20.02.2006 OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320 Ohjauskeskukset ESMART 310 ja ESMART 320 Ohjauskeskuksia ESMART 310 ja 320 käytetään ohjauslaitteen ESMART 100 laajennusyksikkönä.

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

OAMK:n opinto-oppaassa

OAMK:n opinto-oppaassa Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen

Lisätiedot

HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI

HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI SUOMI KÄYTTÖOPAS HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI LUE OHJEET ENNEN KÄYTTÖÄ! Hyödylliset sovellukset Kannettavat, radiot, pienet televisiot, VCR-nauhurit, DVD-soittimet,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

TILOJEN VAIKUTUS LAITTEIDEN TURVALLISUUTEEN JA KUNNONVALVONTA

TILOJEN VAIKUTUS LAITTEIDEN TURVALLISUUTEEN JA KUNNONVALVONTA TILOJEN VAIKUTUS LAITTEIDEN TURVALLISUUTEEN JA KUNNONVALVONTA SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tilojen vaikutus laitteiden

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

SSTY: Lääkintätilojen sähköasennusstandardi uudistui

SSTY: Lääkintätilojen sähköasennusstandardi uudistui 1(7) SSTY: Lääkintätilojen sähköasennusstandardi uudistui Taustaksi lääkintätilojen sähköasennusstandardin uusimiselle olen seuraavaan kerännyt 1. Luettelot kansainvälisistä ja eurooppalaisista standardiehdotuksista,

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet

Sähköasennusten perusteet Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Kevät 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015 Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Syksy 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Lokaset 20. Käyttö- ja asennusohje. Lokasäiliön täyttymishälytin

Lokaset 20. Käyttö- ja asennusohje. Lokasäiliön täyttymishälytin Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 03.06.2010 Sähköposti: info@labkotec.fi Internet: www.labkotec.fi 1/7 Lokaset 20 Lokasäiliön täyttymishälytin Copyright 2010

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Nokia DT-600 -laturi. Painos 1.2

Nokia DT-600 -laturi. Painos 1.2 Nokia DT-600 -laturi 6 1 2 2 5 4 3 7 Painos 1.2 8 9 10 11 2010 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Johdanto Nokia DT-600 -laturilla voit ladata viiden yhteensopivan laitteen akun samanaikaisesti. DT-600-laitteessa

Lisätiedot

Päivitetty : 25/07/2006 Versio : S86 N nomenclature : 73502

Päivitetty : 25/07/2006 Versio : S86 N nomenclature : 73502 Onnittelut tämän hyvin suunnitellun tuotteen valinnasta ; Ennen asennusta ja laitteen käyttöä lue huolellisesti seuraavat suositukset turvallisuudesta, jotta voit välttää onnettomuudet käyttäjälle ja vahingot

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Kappaleet voivat varautua sähköisesti Kun kappaletta hangataan sopivasti, se varautuu eli

Lisätiedot

SUOJAPÄÄTTEET, TELEPÄÄTESUOJAT, YLIJÄNNITESUOJIEN TESTAUSLAITE

SUOJAPÄÄTTEET, TELEPÄÄTESUOJAT, YLIJÄNNITESUOJIEN TESTAUSLAITE Sähkönro SSTL Tuote 52 710 02 LB-3535 SUOJAPÄÄTE 1-3 P. (sis. 3-p. nappisuojapitimen SA-3538) Pakkaus: 20 kpl 72 713 50 LB-16795 / DIN-kiskolla SUOJAPÄÄTE 1-3 P. Pakkaus: 20 kpl YT-16795 / DIN-KISKO 52

Lisätiedot

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1 / 2005: 2,5A:n pistorasian kiinteä asennus (23.11.2005)

Lisätiedot

Echo MegaLoop+ Induktiovahvistin. Käyttöohje. Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI

Echo MegaLoop+ Induktiovahvistin. Käyttöohje. Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI Echo Induktiovahvistin Käyttöohje Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI Tärkeitä turvaohjeita Kun käytät tätä laitetta, ota huomioon seuraavat turvaohjeet, jotta laitteen käyttö on

Lisätiedot

SET/OSK2 Kapasitiivinen anturi Käyttö- ja asennusohje

SET/OSK2 Kapasitiivinen anturi Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 18.2.2013 Internet: www.labkotec.fi 1/7 SET/OSK2 Kapasitiivinen anturi Copyright 2013 Labkotec Oy Varaamme oikeuden muutoksiin

Lisätiedot

RAUTATIEKALUSTON SÄHKÖJÄRJESTELMÄ

RAUTATIEKALUSTON SÄHKÖJÄRJESTELMÄ MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 21.12.2009 RVI/376/411/2008 Voimassaoloaika 31.12.2009, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki 28 2 momentti Kumoaa Rautatieviraston LISO - määräys ja ohjekokoelman RAUTATIEKALUSTON

Lisätiedot

Sensor-Leuchten Typ 400 FIN Käyttöohje

Sensor-Leuchten Typ 400 FIN Käyttöohje 110010759 03/2011 Technische Änderungen vorbehalten. Sensor-Leuchten Typ 400 Käyttöohje normal/ not dimmable dimmable (all dimmers) Tipp! Halogen 15 sec. 30 min. Watt-o-matic 0 50% min. 5 min. Watt-o-matic

Lisätiedot

Anestesia- ja leikkausyksikön TATEkoulutus. ( Osa 2, 60 min)

Anestesia- ja leikkausyksikön TATEkoulutus. ( Osa 2, 60 min) Anestesia- ja leikkausyksikön TATEkoulutus ( Osa 2, 60 min) 1 Koulutuksen sisältö Sähköverkko, sähköverkon hälytykset, lääkintätilaluokat, hoitoalue, paloilmoitinjärjestelmä ja putkiposti (sairaalainsinööri,

Lisätiedot

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje Nokeval FD200-sarja Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD200A4 ja FD200A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 6 Dokumentin tiedot Soveltuvuus

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HEL

LÄMMINILMAPUHALLIN HEL ASEUS- JA HUOLTO-OHJE 7.2.2012 LÄIILAPUHALLI HEL A. ASEUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Puhallinmoottorit...1 Pyörimisnopeudensäädin...1 ittakuva...2 Kytkentäkaaviot...2

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE KENTTÄPUHELIN LM ERICSSON M/37

KÄYTTÖOHJE KENTTÄPUHELIN LM ERICSSON M/37 1 (10) KÄYTTÖOHJE KENTTÄPUHELIN LM ERICSSON M/37 2 (10) 1. SISÄLLYS 1. Sisällys... 2 2. Kenttäpuhelin M/37... 3 3. Yleistä puheluista... 4 4. Kenttäpuhelimen kytkeminen ja käyttöönotto... 4 4.1 Paristojen

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

ORDLAND PROFESSIONAL RADIO. ELK-68 Käyttöohje

ORDLAND PROFESSIONAL RADIO. ELK-68 Käyttöohje ELK-68 Käyttöohje Varotoimenpiteet Käytä tätä laitetta turvallisesti ja tehokkaasti. Lue ohje huolellisesti ennen käyttöä. Korjauksen saa suorittaa vain valtuutettu huolto. Sammuta virrat jos menet leimahdus

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

HQ-CHARGER81 HQ ERIKOISNOPEA YLEISKÄYTTÖINEN LATURI PARISTOILLE AAA/AA/C/D/9V

HQ-CHARGER81 HQ ERIKOISNOPEA YLEISKÄYTTÖINEN LATURI PARISTOILLE AAA/AA/C/D/9V SUOMI KÄYTTÖOPAS HQ-CHARGER81 HQ ERIKOISNOPEA YLEISKÄYTTÖINEN LATURI PARISTOILLE AAA/AA/C/D/9V LUE OHJEET ENNEN LATURIN KÄYTTÖÄ Omistajan käyttöopas Lue tämä käyttöopas huolellisesti. Se sisältää tärkeitä

Lisätiedot

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi 7 SÄHKÖTURVALLISUUS Vakavien sähkötapaturmien määrä on vähentynyt Suomessa jatkuvasti. Vaikka sähkönkäyttö on kasvanut runsaassa 60 vuodessa noin 70-kertaiseksi, on tapaturmien määrä suhteessa kulutukseen

Lisätiedot

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA 2 KÄYTTÖ SWEPAC F75E Koneella tiivistetään soraa ja hiekkaa pienissä rakennustöissä, kuten valmistaessa alustaa betonikiville tai puutarhojen kivilaatoille. Koneen kompakti muotoilu

Lisätiedot

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat. INFRASAUNAN ASENNUSOHJE Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.fi INFRASAUNA + YHDISTELMÄSAUNA INFRASAUNAN ASENNUS JA KÄYTTÖOHJEET

Lisätiedot

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited TANSUN QUARTZHEAT Käyttöohje Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU Valmistaja: Tansun Limited Asiakaspalvelukysymyksissä, ota yhteyttä maahantuojaan: Proviter Oy Tullikatu 12 A 4 21100

Lisätiedot

-Motorracing Electronics WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE. WB-näyttö Käyttöohje v1.0 12/2011 1/7

-Motorracing Electronics WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE. WB-näyttö Käyttöohje v1.0 12/2011 1/7 WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SPESIFIKAATIO...3 2. ASENNUS... 4 2.1. MEKAANINEN ASENNUS...4 2.2. SÄHKÖINEN ASENNUS...4 3. KÄYTTÖOHJE... 6 3.1. INNOVATE LC-1 OHJELMOINTI...6

Lisätiedot

Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki. Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy

Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki. Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy Kiinteistöjen turvatekniikka ja sen toimivuus Kysymys: Ovatko tarkastuslaitokset havainneet ettei

Lisätiedot

DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R. Järjestelmävalaisin

DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R. Järjestelmävalaisin DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R Järjestelmävalaisin Turvallisuus fin EN 1 Turvallisuus Valaisin on suunniteltu viimeisintä tekniikkaa hyväksi käyttäen Valmistettu ja testattu erittäin

Lisätiedot

MINI 240 Pinnakorkeusmittari Käyttö- ja asennusohje

MINI 240 Pinnakorkeusmittari Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 22.7.2014 Internet: www.labkotec.fi 1/9 MINI 240 Pinnakorkeusmittari Copyright 2014 Labkotec Oy Varaamme oikeuden muutoksiin

Lisätiedot

Kovalevyn pika asennusopas

Kovalevyn pika asennusopas Kovalevyn pika asennusopas Tärkeimmät ominaisuudet: Tietokoneen massamuisti Laitteistovaatimukset: Vapaa SATA/PATA portti emolevyllä/ohjainkortissa Vapaa SATA/4 pin virtaliitin HUOM! Muista lukea tämä

Lisätiedot

Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet

Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet Meillä on hyvä Itä-Eurooppalainen paloturvallisuustaso Turvajärjestelmät joiden tulee toimia palon aikana määritellään esim. rakennusluvassa 11.1.4

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

DEUTSCH. Silent 40 Batt 8211-3453-02

DEUTSCH. Silent 40 Batt 8211-3453-02 DEUTSCH D Silent 40 Batt 8211-3453-02 S SVENSKA R 1 1 R O P 2 2 3 L M M L 3 5 I J K 4 4 K J I N 1. 2 230 V 2 2. 3. 4 SVENSKA S A BC 4. 5. 6. 7. 8. 9. 36 mm 19 mm 10. 11. 5 FI SUOMI SYMBOLIT Koneessa on

Lisätiedot

SingStar -mikrofonipaketti Käyttöohje. SCEH-0001 7010524 2010 Sony Computer Entertainment Europe

SingStar -mikrofonipaketti Käyttöohje. SCEH-0001 7010524 2010 Sony Computer Entertainment Europe SingStar -mikrofonipaketti Käyttöohje SCEH-0001 7010524 2010 Sony Computer Entertainment Europe Kiitos siitä, että olet ostanut SingStar -mikrofonipaketin. Lue tämä käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen

Lisätiedot

DC 500 E. Puruimuri KÄYTTÖOHJE

DC 500 E. Puruimuri KÄYTTÖOHJE DC 500 E Puruimuri KÄYTTÖOHJE Sisällysluettelo 1. Tekniset tiedot 2. Yleiset turvallisuusohjeet 3. Pakkauksen purkaminen 4. Toimitussisältö 5. Rakenne 5.1. Imurin kokoaminen 5.2. Sähköliitäntä 6. Varaosalista

Lisätiedot

Turvallisuustarkastus

Turvallisuustarkastus Turvallisuustarkastus 38-123304e 23.03.2009 Turvallisuus- ja toimintatarkastus... Säilytetään kuorma-auton ohjaamossa Varoitus! Älä koskaan työnnä sormia kitaan puristumisvaaran vuoksi. Avoimen kytkimen

Lisätiedot

ASENNUS-, HUOLTO- JA KÄYTTÖOHJEET ARCTIC BUFFET LINE DROP IN KEITTOLÄMMITIN

ASENNUS-, HUOLTO- JA KÄYTTÖOHJEET ARCTIC BUFFET LINE DROP IN KEITTOLÄMMITIN ASENNUS-, HUOLTO- JA KÄYTTÖOHJEET ARCTIC BUFFET LINE DROP IN KEITTOLÄMMITIN MALLIT: BLDISH SISÄLLYSLUETTELO Vastaanotto 3 Asennus ja käyttöönotto 3 Käyttö 4 Puhdistus 4 Huolto 4 Jos laite ei toimi 4 Takuuehdot

Lisätiedot

Hierova poreallas Bamberg

Hierova poreallas Bamberg 1500 x 1000 x 570 mm Hierova poreallas Bamberg Hyvä asiakas, Kiitos, että valitsit tuotteemme. Turvallisuutesi vuoksi pyydämme Sinua perehtymään näihin ohjeisiin ennen ammeen asennusta ja käyttöä. Varoitus

Lisätiedot

malli RNCD 302 HENKILÖKOHTAINEN CD- SOITIN

malli RNCD 302 HENKILÖKOHTAINEN CD- SOITIN FI malli RNCD 302 HENKILÖKOHTAINEN CD- SOITIN Ylläpito ja tekniset tiedot LATAA ladattavat paristot täyteen ennen kuin käytät niitä ensimmäisen kerran. LUE käyttöohjeet ennen kuin yrität käyttää laitetta.

Lisätiedot