Cross-Boder Move for Health -projekti. Loppuarviointiraportti. Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Cross-Boder Move for Health -projekti. Loppuarviointiraportti. Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 Cross-Boder Move for Health -projekti Loppuarviointiraportti Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu

2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Arvioinnin tarkoitus ja toteutus 4 3 Arvioinnin tulokset 3.1. Tavoitteita kohti: tiedon, osaamisen, verkostojen ja hyvinvoinnin äärellä Hankkeen toiminnan kuvaus Toiminnan keskiössä tapahtumat, koulutukset, julkaisut ja ohjaus Yhteistyön jatkumo, erityisliikunnan ja vapaaehtoistyön vahvistumista ja julkaisuja 12 4 Johtopäätökset 4.1 Tavoitteet Toiminta ja tulos Loppusanat 18 Lähteet Liitteet Liite 1: Loppuarvioinnin aikataulu Liite 2: Ryhmähaastattelurunko projektihenkilöstölle sekä johtoryhmälle Liite 3: Tavoitteiden koonti 2

3 1 Johdanto Tämä raportti avaa Cross-Border Move for Health -projektin loppuarviointia. Hankkeen päätavoitteina on lisätä tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa, edistää nuorten, ikääntyneiden, vammaisten ja näkövammaisten toimintaryhmien fyysistä aktiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää epäterveellisen käyttäytymisen takia sosiaalisesti tai ammatillisesti syrjäytyvien nuorten lukumäärää (Hankesuunnitelma, Cross-Border Move for Health, ). Hanke on käynnistynyt helmikuussa 2013 ja toimii vuoden 2014 loppuun. Arvioinnin tarkoitus on toimeksiannon mukaisesti tukea hankkeen itsearviointia. Hankkeen loppuarviointi avaa hankkeen keskeisten toimijoiden kokemuksia hankkeen tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista. Keskeisiksi toimijoiksi määriteltiin hankkeen johtoryhmä, projektihenkilöstö sekä partnerit. Kokemustiedonkeruussa sovellettiin osin osallistavan arvioinnin tiedonkeruumallia (Kivipelto 2008, 31). Johtoryhmän ja projektihenkilöstöltä aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluilla ja partnereiden kokemuksia tiedusteltiin sähköpostikyselyllä. Arvioinnin menetelmällisenä viitekehyksenä toimivat tuetun itsearvioinnin ja prosessiarvioinnin (Seppänen- Järvelä. 2004) periaatteet. Tässä raportissa kuvataan arvioinnin tarkoitusta ja toteutusta, minkä jälkeen edetään arvioinnin tuloksiin ja johtopäätöksiin. Tuloksissa ja johtopäätöksissä kokemustietoa peilataan paikoin Hankesuunnitelmaan (2013. Cross-Border Move for Health), johtoryhmän muistioihin, hankkeen nettisivujen kuvauksiin (Cross-Border Move for Health 2014) sekä väliarvioinnin tuloksiin (Pasanen 2014). 3

4 2 Arvioinnin tarkoitus ja toteutus Arvioinnin tarkoituksena on tukea hanketoimijoiden itsearviointia ja jäsentää hankkeesta saatuja kokemuksia. Keskeisessä roolissa prosessin aikana olivat kehittämistyön toimijat: itsearviointi loi toimijoille tilaa oppia ja kehittää hanketyöskentelyä (Suopajärvi 2013). Arvioinnin käytännön toteutusta ohjasivat: 1) Tarjous Cross-Boder Move for Health -projekti arvioinnista ( ), 2) Tuki itsearvioinnin suunnitteluun -aikataulu, 3) yhteistyötä tarkentavat tapaamiset (12.11.; Katja Kiiski, Elena Gröhn, Vesa Martikkala, Tuula Kukkonen ja Miia Pasanen) sekä sekä sekä (Katja Kiiski ja Elena Gröhn ja Miia Pasanen). Arviointikysymyksiksi määritettiin: 1 Millaisia kokemuksia toimijoilla on hankkeen tavoitteista ja niiden etenemisestä? 2 Millaisia kokemuksia toimijoilla on hankkeen toiminnasta? 3 Millaisia kokemuksia toimijoilla on hankkeen tuloksista? Loppuarvioinnin aineiston keruu toteutettiin marraskuussa 2014, jolloin kerättiin kokemustietoa projektihenkilöstöltä, johtoryhmältä sekä hankkeen partnereilta. Tiedonkeruussa käytettiin osin osallistavia menetelmiä, jotka loivat toimijoille mahdollisuuksia olla aktiivisesti mukana kuvaamassa hankkeen antia (Kivipelto 2008; ks liite 2:). 4

5 Taulukko 1: Loppuarvioinnin kokemustiedonkeruu Kohderyhmä: keneltä Tiedon keruu: Miten? Milloin? 1 Hankkeen johtoryhmä Aineisto kerättiin johtoryhmän kokouksen yhteydessä. Ryhmähaastatteluun osallistui kuusi henkilöä, joista osa osallistui Skypen välityksellä. Ryhmähaastattelu eteni kysymysrungon (liite 2) pohjalta. Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroinnin tukena olivat myös ryhmähaastattelussa syntyneet fläpit ja muistilaput. Aineiston laajuus oli noin kuusi sivua. 2 Projektihenkilöstö Aineistonkeruuta varten järjestettiin projektihenkilöstölle tapaaminen (kolme osallistujaa). Aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluna kysymysrungon (liite 2) pohjalta. Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroinnin tukena olivat ryhmähaastattelussa syntyneet fläpit. Aineiston laajuus oli noin kuusi sivua. 3 Partnerit Aineisto kerättiin sähköpostikyselyllä, jossa oli samat kysymykset kuin johtoryhmän ja projektihenkilöstön ryhmähaastatteluissa. Viesti lähetettiin projektihenkilöstön toimesta partnereille, joiden näkökulmaa ei oltu kuultu johtoryhmän tiedon keruussa mennessä palautui kuusi vastausviestiä. Aineiston laajuus noin kuusi sivua (sisältää myös kysymykset ja mahdolliset käännökset). 5

6 Johtoryhmän kokemuksia kerättiin ryhmähaastattelulla (kuusi osallistujaa, kesto noin 1,5 h, sisältää tulkkauksen). Projektihenkilöstön kokemusten keräämiseksi järjestettiin ryhmäkeskustelu (kolme osallistujaa, kesto noin 1 h, sisältää tulkkauksen). Johtoryhmän ryhmähaastattelussa oli mukana tulkki, joka käänsi keskustelua venäjästä suomeksi ja suomesta venäjäksi. Projektihenkilöstön haastattelussa tulkkaajana toimi yksi henkilöstön edustaja. Partnereiden kokemuksia kerättiin sähköpostikyselyllä. Hankkeen keskeiset partnerit määriteltiin hankesuunnitelman pohjalta. Viesti lähetettiin projektihenkilöstön toimesta partnereille, joiden edustaja ei ollut osallistunut johtoryhmän ryhmähaastatteluun. Projektihenkilöstö kokosi ja tarvittaessa käänsi venäjänkieliset vastaukset sekä toimitti aineiston sähköisesti hankearvioinnin avuksi. Kerättyä kokemusaineistoa ryhmiteltiin ja tiivistettiin ensin aineistokohtaisesti. Tämä jälkeen aineistot yhdistettiin ja ryhmiteltiin (taulukkomuodossa) sekä pelkistettiin arviointikysymysten alle. Aineiston tiivistämistä ja ryhmittelyä tehtiin aineistolähtöisesti mutta tukena käytettiin myös virallisen hankesuunnitelman kuvauksia (Hankesuunnitelma, Cross-Border Move for Health, ). Tuloksissa ja johtopäätöksissä kokemustietoa peilataan paikoin Hankesuunnitelmaan (2013. Cross-Border Move for Health), johtoryhmän muistioihin, hankkeen nettisivujen kuvauksiin (Cross-Border Move for Health 2014) sekä väliarvioinnin tuloksiin (Pasanen 2014). 6

7 3 Arvioinnin tulokset 3.1. Tavoitteita kohti: tiedon, osaamisen, verkostojen ja hyvinvoinnin äärellä Hankesuunnitelmassa määritellään, että päätavoitteina oli lisätä tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa, edistää nuorten, ikääntyneiden, vammaisten ja näkövammaisten toimintaryhmien fyysistä aktiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää epäterveellisen käyttäytymisen takia sosiaalisesti tai ammatillisesti syrjäytyvien nuorten lukumäärää (Hankesuunnitelma, Cross-Border Move for Health, ). Toimijoiden näkökulmasta hankkeen keskeisinä tavoitteina oli: 1 Tuottaa ja levittää vastavuoroisesti kohderyhmää koskevaa uutta tietoa, 2 Vahvistaa kohderyhmän parissa työskentelevien henkilöstön osaamista ja jakaa kokemuksia, 3 Käynnistää yhteistyötä ja rakentaa pysyviä verkostoja sekä 4 Tukea kohderyhmän hyvinvointia ja yhteiskunnallista näkyväksi tulemista. 1 Tuottaa ja levittää vastavuoroisesti kohderyhmää koskevaa uutta tietoa Partnerit näkivät, että yksi hankkeen tärkeä tehtävä on tuottaa tietoa (esimerkiksi koulutusmateriaalia) lasten ja nuorten liikunnan edistämisestä ja hyvinvoinnista rajan molemmin puolin. Myös projektihenkilöstö toi esiin tiedon lisääntymisen merkityksen molemmille osapuolille. Johtoryhmä näki tiedon lisäämisessä merkityksellisiksi sekä koulutukselliset toimet (seminaarit jne.) sekä julkaisutoiminnan (oppaat jne.). Johtoryhmä keskusteluissa nousi esiin se, että tiedon jakamisessa merkityksellistä oli tavoittaa niin viranomaiset, kiinnostuneet ihmiset kuin tavalliset ihmiset. 2 Vahvistaa kohderyhmän parissa työskentelevien henkilöstön osaamista ja jakaa kokemuksia Kohderyhmän parissa työskentelevien osaamisen vahvistaminen ja kokemusten jakaminen (esimerkiksi seminaarien avulla) oli keskeinen tavoite eri toimijoiden näkökulmasta niin väli- kuin loppuarvioinnissakin. Johtoryhmä näki tärkeäksi osaamisen lisäämisen ja yhtäläisyyksien tunnistamisen molemmin puolin rajaa. Tärkeäksi koettiin perehtyminen niin suomalaiseen kokemukseen kuin venäläisen osaamisen levittäminen. Partnerit toivat myös esiin venäläisten 7

8 asiantuntijoiden osaamisen vahvistamisen. Projektihenkilöstö koki että ammattilaisten osaamisen ja kokemusten (myös haastavien) vaihto suomalaisten ja venäläisten kesken oli tärkeää. 3 Käynnistää yhteistyötä ja rakentaa pysyviä verkostoja Erityisesti kansainvälisen yhteistyön ja verkostojen rakentaminen nähtiin tärkeäksi ja onnistuneeksi tavoitteeksi. Johtoryhmä painotti yhteistyöverkostojen luomisen, luottamuksen ja yhteisen hengen ja tulevan yhteistyöryhmän perustamisen merkitystä. Projektihenkilöstö näki myös pysyvän verkoston, yhteistyön laajenemisen ja syvenemisen tärkeäksi. Partnerit olivat myös hyvin samansuuntaisia yhteistyön kehittäminen, konkreettinen rajan ylittävä yhteistyö, asiantuntijoiden verkostoituminen ja jatkoyhteistyöstä sopiminen oli tärkeää. 4 Tukea kohderyhmän hyvinvointia ja yhteiskunnallista näkyväksi tulemista. Ikääntyneiden, vammaisten ja näkövammaisten toimintaryhmien fyysistä aktiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointi ja erityisryhmien näkyväksi tekeminen nousi tärkeäksi teemaksi erityisesti partnereiden vastauksissa. Partnerit toivat esiin niin lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen liikunnan avulla sekä nuorten, ikääntyvien, vammaisten ja näkövammaisten toimintaryhmien perustamisen ja erityisliikunnan ja vammaisurheilun kehittämisen. Johtoryhmä toi esiin erityisryhmien näkyvyyden kehittämisen ja projektihenkilöstö erityisryhmien, lasten ja ikääntyneiden hyvinvoinnin. 8

9 3.2 Hankkeen toiminta Hankesuunnitelman (Cross-Border Move for Health, ) pohjalta keskeisiä toimenpiteitä hankkeella olivat: 1) lähtötilanteen kartoitus, 2) koulutusten (myös paikallisten koulutusten), seminaarien ja asiantuntijavaihtojen organisointi, 3) raporttien, julkaisujen, koulutusmateriaalien ja ohjekirjojen tuottaminen, 4) liikuntaleirien ja kilpailujen järjestäminen sekä 5) fyysisen toimintakyvyn vahvistamiseen liittyvät uusien käytäntöjen kehittäminen. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna oli suunnitelman mukaisesti tehty ns. lähtökartoitus eli laadullinen kartoitus liikunnan ja urheilun organisoinnin muutoksesta. Hankkeessa oli myös organisoitu aloitusseminaari (Petroskoin seminaari: ), erityisliikuntaseminaari Joensuu ( ) sekä Liikunnan ja urheilun organisointia Suomessa ja Venäjällä käsittelevä seminaari (Sortavalan seminaari ), Näiden lisäksi on ollut ns. paikallisia koulutuksia, Joensuun ja Jyväskylän opetuskäyntejä. (Johtoryhmä. Cross-Border Move for Health ) Ensimmäisenä toimintavuonna leiri- ja julkaisutoiminta olivat vasta käynnistymässä. Myös julkaisutoiminta oli vasta käynnistymässä eli oppaat ovat vasta suunnitteluvaiheessa. Asiantuntijapalkkioihin, matka- ja julkaisu- sekä tulkkauskustannuksiin suunnattua resurssia oli käytännössä siirtynyt vuodelta 2013 vuodelle 2014 noin euroa, mikä kertonee toimintojen käynnistymisvaiheesta. (Johtoryhmä. Cross-Border Move for Health ) Toisena toimintavuonna hankkeessa oli jatkettu aktiivista tapahtumien organisointia, panostettu tiedottamiseen sekä julkaistu hankesuunnitelman mukaisia oppaita. Vuoden 2014 tapahtumiin kuuluivat ( ) hankkeen väliseminaari ja Karjalan XIII lääketiedepäivät ( ). Hanke oli osallistunut myös kansainväliseen liikunnan- ja terveystiedonopettajien kongressiin ( ) sekä organisoinut täydennyskoulutusta erityisliikunnasta. Lisäksi oli pidetty urheiluorganisaatiotapaaminen ( ), soveltavan liikunnan leiri ( ) sekä Karjalainen Cup ( ) Lokakuussa oli organisoitu tutustumista ja paikallista koulutusta ja tulossa on vielä loppuseminaari Seminaarien ja leirin jalkauttamista oli vahvistettu julkaisemalla englanninkieliset koosteet erityisliikunta- ja liikunnan ja urheilun organisointi Suomessa ja Venäjällä seminaareista ( ) sekä soveltavan liikunnan leiristä on tehty dvd:t leirille osallistuneille lapsille ja aikuisille (sisältävät videomateriaalia peleistä ja leikeistä sekä kuvia). (Johtoryhmä. Cross- Border Move for Health ) 9

10 Julkaisu- ja tiedotustoiminta sekä koulutusmateriaalien tuottaminen oli vuonna 2014 aktiivista. Sanomalehtiin ja alan ammattilehtiin oli saatu artikkeleita (pari venäjänkielistä): esimerkiksi Vammaisurheilu & -liikunta -lehdessä 1/2014 oli Anu Hämäläisen pääkirjoitus ( ), Liikunta & TIEDE lehdessä 1/2014 Hannu Itkosen kirjoittama juttu otsikolla Itä-Suomen ja Venäjän Karjalan liikunnan yhteistyössä tavoitteena hyvinvointi ja pysyvät verkostot, Karjalaisessa Seitsemän judoseuraa vieraili Petroskoissa jne.. Hankesuunnitelmassa mainituista oppaista kolme oli valmistumassa vuonna 2014: 1) Urheillen terveyttä edistämään opas urheilutoimijoille julkaistiin Opas löytyy myös hankkeen nettisivuilta. 2) Erityisliikuntaopas julkaistiin Karjalan Lääketiedepäivillä Opasta ei vielä löydy hankkeen nettisivuilta. 3) Liikunnan ja urheilun organisointi -opas tulisi valmistua loppuseminaariin Sauvakävelyvideon ja mobiilisovelluksen sisällöstä ja aikataulusta sekä juoksukoulu oppaan toteuttamisaikatulusta on sovittu. Lisäksi Hannu Itkonen on kirjoittanut Sortavalan urheiluhistoriasta julkaistavaan kirjaan artikkelin Sortavalan urheilun varhaisista vuosikymmenistä. (Johtoryhmä. Cross-Border Move for Health ) 10

11 3.3. Toiminnan keskiössä tapahtumat, koulutukset, julkaisut ja projektin organisointi Toimijoiden näkökulmasta merkityksellisiä toimintoja tavoitteiden näkökulmasta ovat olleet: 1 seminaarit/koulutukset ja liikunta- ja urheilutapahtumat (ja näiden rinnalla epävirallisemmat keskustelut), 2 julkaisutoiminta sekä 3) projektin organisointiin liittyvät kysymykset. Partnerit toivat esiin että koulutuksia, seminaareja ja tapahtumia oli toteutettu organisoidusti ja suunnitelmallisesti ja että ne olivat tavoittaneet runsaasti osallistujia ja tuoneet mahdollisuuksia kokemuksen ja tiedon kartuttamiseen esimerkiksi erityisliikunnasta. Seminaareihin ja tapahtumiin liittyviä haasteita oli johtoryhmän mukaan ollut projektin ensimmäisen vuoden seminaarien organisoinnissa sekä yksittäisistä tapahtumista urheiluliittojen tapaamisessa: ei saatu lajeja kohtaamaan sillä laajuudella mitä toivottiin. Myös projektihenkilöstö koki urheiluliittojen tapaamisen merkittäväksi, mutta paikoin epäonnistuneeksi tapaamiseksi kun suomalaisia vastapuolia ei ollut paikalla. Johtoryhmän haastattelussa mainittiin merkittäviksi tapahtumiksi tai seminaareiksi: hankkeen ensimmäinen tapaaminen (luento nuorisokulttuureista), liikuntaopettajien kesäkongressi, soveltuvan liikunnan/ erityisliikunnan koulutustilaisuudet, Sortavalan koulutustilaisuus (nuorisourheilu, vapaaehtoistyö, erityisliikunta) sekä vuoden 2013 Soihtumaratooni. Projektihenkilöstö nosti myös esiin eritysliikunnan seminaarin Joensuussa, liikunnanopettajien kesäkongressin sekä soveltavan liikunnan leirin. Partnereiden vastauksissa mainittiin: Anu Hämäläisen koulutus kansainvälisessä liikunnan opettajien kongressissa sekä erityisliikunnan kouluttajien osallistuminen liikunta-, urheilu- ja matkailuinstituutin täydennyskoulutukseen. Tapaamisissa tärkeäksi hanketta eteenpäin vieväksi voimaksi nähtiin myös ns. epäviralliset vapaat keskustelut. Projektihenkilöstö nostivat esiin, että tapaamisten kautta syntyy uusia kontakteja, verkostoituminen syvene ja kehittyy. Myös partnerit toivat esiin mahdollisuuden tavata ja luoda henkilökohtaisia kontakteja ja verkostoitua. Koulutusten, seminaarien ja tapahtumien rinnalla hanketoiminnan keskiössä oli kaikkien toimijoiden näkökulmasta julkaisut. Johtoryhmän näkökulmasta keskeistä oli, että partnerit olivat olleet myös oppaiden tekoprosessissa aktiivisessa roolissa. Oppaiden teko oli onnistunut hyvin ja oppaissa oli.. asiantuntevat ja osaavat kirjoittajat Suomen puolelta ja Karjalan puolelta. Tosin kirjoitusten jälkityö oli ollut ennakoitua työläämpää. Projektihenkilöstö näki oppaat merkityksellisiksi yhteistä ymmärrystä ja uutta tietoa monelta eri tasolta rakentavaksi tuotokseksi. Projektihenkilöstön näkökulmasta oppaiden merkitys suhteessa työmäärään oli hyvä. Partnereiden näkökulmasta 11

12 aineiston tuotanto oli edennyt hyvin ja ajankohtaiset teemat olivat ammattilaisen näkökulmasta merkityksellisiä. nyt on menossa taittoon ja painoon tää liikunnan organisointiopas, niin siihen on nyt dokumentoitu se mitä on venäjällä tehty ja suomessa tehty plus siitä yhteistyöstä,. esimerkiksi liikuntakulttuurien historiallista muutosta venäjällä mutta myös näitä uusia ilmiöitä esimerkiksi uusia liikuntakulttuurisia lajeja (Johtoryhmä). Projektihenkilöstöä ja johtoryhmää puhututti hankkeen toiminnassa myös projektin organisointiin liittyvät kysymykset. Johtoryhmä näki että merkityksellistä on ollut jo suunnitteluvaiheeseen tehty satsaustyö. Vaikka suunnitelmaan satsattu työmäärä paikoin herätti kysymyksiä, nähtiin että hyvä suunnittelutyö on ohjannut ja rajannut hankkeen toimintaa ja luonut pohjan kehittämistyön jatkumolle. Sekä johtoryhmä että projektihenkilöstö näkivät, että hanketoiminnan kannalta on ollut tärkeää että hanketyön pohjana on laaja-alainen ja toimiva yhteistyöverkosto. Toiminnassa partnerit ovat olleet aktiivisesti roolissa ja partnereilla on ollut selkeä kuva roolistaan nyt ja tulevaisuudessa. Niin projektihenkilöstön kuin johtoryhmän keskusteluissa vilahti usein niin tavoite- kuin toteutus kuin tuloskeskusteluissa yhteistyöryhmän merkitys, eli se kuinka nyt luotu verkosto jatkaa toimintaansa hankkeen jälkeen. Johtoryhmän keskusteluissa tuli esiin myös luottamusjohdon sitoutumisen merkitys. Johtoryhmässä nimettiin projektihenkilöstön toimintaa esimerkiksi hyväksi, paikoin erinomaiseksi. Haasteelliseksi nähtiin paikoin projektityöntekijöiden rajallinen kokemus alasta hankkeelle olisi ollut lisäarvoa että henkilöstöllä on vahvaa substanssiosaamista. Sekä johtoryhmä että projektihenkilöstö näki että hankkeen toiminnan kannalta merkityksellistä (paikoin ratkaisevaakin on ollut), että hankkeella on ollut työntekijä Petroskoissa: kielet ja toimintakulttuurit ovat avautuneet ja monet käytännön asiat esimerkiksi viisumit ovat organisoituneet hyvin Tuloksia: Yhteistyön jatkumo, erityisliikunnan ja vapaaehtoistyön vahvistumista ja julkaisuja Hankesuunnitelmassa tuloksiksi nimetään: 1 Seminaariraportit ja julkaisut kaksi seminaarijulkaisua ja neljä opaskirjaa, 2 Kolme käytännön leiriä ja kilpailuja erityisryhmille. 3 Ohjeet urheilukerhojen ja muun vapaaehtoistoiminnan vetämiseen, 5 Työntekijät ja asiantuntijat yhdessä organisoivat paikallisia koulutuksia molemmin puolin rajaa sekä 6 Erityisryhmien fyysiseen toimintakykyyn liittyvien harjoitusten käyttöönotto (Cross-Border Move for Health, ). 12

13 Toimijoiden näkökulmasta merkityksellisiä tuloksia hankkeessa ovat partnereiden yhteistyön jatkumo (kuten projektin jälkeiset tapahtumat), julkaisut, erityisliikunnan ja vapaaehtoistyön vahvistuminen. Johtoryhmä näki että kumppaneiden yhteen kasvaminen, ymmärryksen lisääntyminen ja yhteinen kieli on luonut pohjaa yhteistyön jatkumolle. Niin johtoryhmän kuin projektihenkilöstönkin näkökulmasta pysyvien jatkotoimien pohjana on nyt hanketyön tuloksena perustettava Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun yhteistyöryhmä. Projektihenkilöstö toi esiin keskeisenä, että yhteistyöryhmässä on mukana partnereita ja yhteiskunnan eri toimijatasoja. Haasteena jatkoa ajatellen voi projektihenkilöstön näkökulmasta olla urheiluliittojen ja -seurojen resurssit osallistua yhteistyö. Partnerit toivat esiin, että verkostoituminen on vienyt hanketoimintaa hyvin eteenpäin ja nyt keskiössä on tulevaisuuden yhteistyö, mitä toiminta tulevaisuudessa: hyvät tulokset edellyttävät aikaa keskustelulle. Yhteistyön jatkumoon liittyy kiinteästi projektihenkilöstön ja partnereiden näkökulmasta jo sovitut projektin jälkeiset tapahtumat. Projektihenkilöstö toi näistä esiin vapaaehtoistoiminnan yhteistyön, jalkapallovalmentajien vierailun Joensuuhun, Jyväskylän yliopiston ja Petroskoin valtion yliopiston yhteistyösuunnitelmat, Karjalan uinnin mestaruuskisasuunnitelmat, Karjalan lentopalloliiton ja Suomen liittojen yhteistyösuunnitelmat, hyvät yhteistyösuhteet kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa jne. Partnerit toivat esille suunnitelmat kansallisten urheilulajien festivaaleista (Karjalan tasavallan lapset ja nuoret), yhteistyö Karjalan tasavallan liikuntakasvattajien kanssa kansainvälisessä kongressissa sekä Petroskoin kesäkongressin. Yhtenä hankkeen konkreettisena tuloksena nähtiin myös vapaaehtoistyön kehittyminen. Tänä vuonna lähinnä on ollut kyse konkreettisesta vapaaehtoistyön tekijöiden rekrytointiprosessista. Yhteistyön tulokset näkyvät siis vasta ensi vuonna kun Kontiolahden Ampumahiihdon MM-kisat toteutuvat. Johtoryhmä kuvasi, että vapaaehtoisten toiminta on kehittynyt Karjalassa hyvin ja sitä on tukenut myös olympialaisten ajoittuminen hankekauteen, mikä on innostanut nuorten kiinnostuksen heräämistä. Projektihenkilöstö näki, että vapaaehtoistyön teema on noussut hanketyöhön vasta loppuvaiheessa ja tärkeää on löytää ensi vuodelle rahoituskeinoja, joilla vapaaehtoiset pystyvät matkustamaan jne. Projektihenkilöstö viittasi myös kuinka vapaaehtoistyö voi olla merkityksellistä tekijöilleen ja lisätä terveellistä elämäntapaa tätä kautta. Vapaaehtoistyön teema näkyy myös julkaisuissa ja johtoryhmä toi esiin, että on tärkeää levittää tästäkin teemasta hanketyössä kerättyjä tietoja esimerkiksi loppuseminaarissa. 13

14 Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat kaikkien toimijoiden näkökulmasta hankesuunnitelman mukaisesti oppaat. Partnerit näkivät oppaat tärkeäksi osaksi julkaisutoimintaa ja yhteistyön jatkuvuudelle. Projektihenkilöstö koki, ettei monessakaan projektissa saada tuotoksiksi oppaita ja niiden sisällöt koettiin merkitykselliseksi (ks. 3.2.). Myös johtoryhmä näki oppaat sisällöltään merkityksellisiksi ja painotettiin, että oppaat myös dokumentoivat arvokasta kehittämistyötä. Johtoryhmän keskustelussa tuli esiin, että oppailla olisi käyttöarvoa muuallakin kuin vain partnereiden keskuudessa. Johtoryhmä näkökulmasta oppaiden levittämiseksi on tehtävä vielä vahvaa tiedottamis- ja jalkauttamistyötä: edessä vaihe että ne viedään vielä kentälle niin se vaatii vielä työtä kaikkien toimijoiden puristusta jalkauttamisen ja tiedotuksen kanssa. Myös partnereiden toivat esiin, että ehkä tiedottamisessa voisi olla kehittämistä. Hankkeen keskeisiksi tuloksiksi nähtiin sisällöllisesti erityisliikunnan näkyväksi tuleminen ja osaamisen vahvistuminen. Johtoryhmä kuvasi että, hankkeen aikana on ollut mahdollisuus partnereilla ja muillakin toimijoilla oppia lisää ja kehittämistyö on motivoinut esimerkiksi alan työntekijöitä täydennyskoulutukseen. Nähtiin, että erityisliikunnan merkitys on noussut hankkeen aikana uudelle tasolle; ymmärretään että sen pitää olla painpiste myös valtion tasolla. Projektihenkilöstön keskusteluissa tuli esiin, että erityisryhmien hyvinvoinnin tukemiseen tulee jatkoa koulutusyhteistyön ja tapahtumien kautta. Partnerit toivat monipuolisesti esiin erilaisia konkreettisia esimerkkejä erityisliikunnan merkityksen ja osaamisen muutoksesta, kuten: erityisliikuntaosaston avaaminen Karjalan tasavallan olympiareservin lasten ja nuorten urheilukouluun, liikunta- urheilu- ja matkailu-instituutti suunnittelee avaavansa terveyttä edistävän liikuntaryhmän erityislapsia varten. 4 Johtopäätökset 4.1. Tavoitteet Niin väli- kuin loppuarviointikin vaiheessa toimijoiden kokemuksissa painottui hankesuunnitelman päätavoitteista tiedon lisääminen sekä kohderyhmän hyvinvoinnin vahvistaminen. Sen sijaan hankesuunnitelmassa (Cross-Border Move for Health, ) mainittu päätavoite: terveyden edistäminen ja epäterveellisen käyttäytymisen takia syrjäytyvien määrän vähentäminen mainittiin vain partnereiden vastauksissa ja sielläkin todettiin sen olevan varsin laaja tavoite saavutettavaksi. Hankesuunnitelmassa (Cross-Border Move for Health, ) määritellyistä erityistavoitteista keskeiseksi nousivat toimijoiden kokemuksissa niin väli- kuin loppuarviointivaiheessa seuraavat: 1) Parantaa hankkeen kohderyhmien parissa työskentelevien henkilöiden taitoja järjestelmällä koulutuksia tapaamisia, 14

15 2) Tiedon lisääminen erityislasten ja -nuorten fyysisistä ja hyvinvoinnin tarpeista, 3) Kehittää kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja suomalaisten ja venäläisten ammattilaisten välillä sekä 4) Tuottaa koulutusmateriaalia: kolme seminaarijulkaisua ja neljä opaskirjaa suomeksi ja venäjäksi. Sen sijaan vähemmälle huomiolle muut erityistavoitteet: 1 Selvitys liikunnasta ja urheilusta syrjäytyneiden määrästä ja syistä, 2 Kehittää uutta rajat ylittävää yhteistyötä vammaisurheilutapahtumien välillä, 3 Lisätä urheilupaikkojen henkilöstön tietoutta osallistumisen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä, 4 Uusien toimintatapojen käyttöönotto vammaisten henkilöiden fyysiseksi aktivoimiseksi. 4.2 Toiminta ja tulokset Arviointia hankesuunnitelmassa (Cross-Border Move for Health, ) määritellyistä toimenpiteistä ja tuloksista: 1 Toiminta: Lähtötilanteen kartoitus Kartoitus on toteutettu jo vuonna 2013, jolloin se koettiin väliarvioinnissa tärkeäksi pohjaksi kehittämistyölle. Loppuarviointivaiheessa sitä ei nimetty merkityksellisiin toimintoihin. Arviointi: Toiminta toteutettu suunnitelman mukaisesti 2 Toiminta: Koulutuksien (myös paikallisten koulutusten), seminaarien ja asiantuntijavaihtojen organisointi Tulos: työntekijät ja asiantuntijat yhdessä organisoivat paikallisia koulutuksia molemmin puolin rajaa. Toimintaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2013 on organisoitu: Aloitusseminaari, Erityisliikuntaseminaari sekä Liikunnan ja urheilun organisointi seminaari. Vuonna 2014 on toteutettu Seurantaseminaari ja tullaan toteuttamaan Päätösseminaari. Lisäksi vuonna 2014 on osallistuttu kansainväliseen liikunnan opettajien kongressiin, Olympiatulitapahtumaan Petroskoissa (2013), 15

16 Lääketieteenpäiville sekä organisoinut täydennyskoulutusta erityisliikunnasta sekä Urheiluorganisaatioiden tapaamisen. Loppuarvioinnissa tuli esiin, että seminaarit, koulutukset ja liikunta- ja urheilutapahtumat olivat toimijoista tärkeitä tavoitteita eteenpäin vieviä toimintoja. Niihin liittyi runsaasti onnistumisia. Monet koulutukset ja tapahtumat koettiin tärkeiksi ja onnistuneiksi esimerkiksi eritysliikunnan seminaari Joensuussa, liikunnanopettajien kesäkongressi Petroskoissa sekä soveltavan liikunnan leiri Joensuussa. Yksittäisistä haasteista tuotiin esiin Urheiluorganisaatioiden tapaaminen. Tärkeäksi nähtiin virallisten koulutusten rinnalla epäviralliset keskustelut, jotka ovat luoneet pohjaa henkilökohtaiselle tuntemiselle, toimijoiden verkostoitumiselle ja kehittämistyön jatkumoille. Koulutukset, tapahtumat ja kohtaamiset ovat omalta osaltaan vieneet eteenpäin erityisliikuntaan liittyvän osaamisen vahvistumista ja muutoksia on tapahtunut yksittäisissä koulutusrakenteissa (esimerkiksi partnerit toivat esiin että vuodesta 2014 lähtien liikuntakasvatuksen opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua erityisliikunnan ). Tapahtumille oli suunniteltu myös jatkoideoita tulevaisuuteen: jalkapallovalmentajien vierailu Joensuuhun, Jyväskylän yliopiston ja Petroskoin valtion yliopiston yhteistyösuunnitelmat, Petroskoin kesäkongressi jne. Arviointi: Seminaarit on toteutettu suunnitelmanmukaisesti, tapahtumille suunniteltu myös jatkuvuutta. 3 Toiminta: Raporttien, julkaisujen, koulutusmateriaalien ja ohjekirjojen tuottaminen Tulos: Seminaariraportit ja julkaisut: kaksi seminaarijulkaisua ja neljä opaskirjaa Tulos: Ohjeet urheilukerhojen ja muun vapaaehtoistoiminnan vetämiseen Vuonna 2013 väliarviointivaiheessa toiminta oli vasta käynnistymässä, kun taas vuonna 2014 toimintaa on jo toteutettu vahvasti. Seminaarimateriaaleja on tuotu esille: englanninkieliset koosteet erityisliikunta- ja liikunnan ja urheilun organisointi Suomessa ja Venäjällä seminaareista. Kolme opasta valmistuu vuoden 2014 aikana: Urheillen terveyttä edistämään -opas urheilutoimijoille on jo julkaistu ja löytyy nettisivuilta. Erityisliikuntaopas valmistui Karjalan Lääketiedepäiville ja Liikunnan ja urheilun organisointi -opas loppuseminaariin. Toimijat näkevät että valmistuvilla oppailla keskeinen rooli tiedon levittämisessä ja osaamisen vahvistamisessa. Keskeiseksi nähtiin, että partnerit ovat olleet aktiivisessa roolissa oppaiden tekoprosessissa. 16

17 Oppaiden sisällöt koettiin merkityksellisiksi, nähtiin niiden tuovan uutta tietoa myös muualle kuin hanketoimijoiden pariin. Kehittämistyön jatkuvuuden turvaamiseksi vaaditaan vielä työtä, että saadaan tiedotettua ja juurrutettua oppaita eri toimijoiden käyttöön. Määrällisesti oppaita on kolme ja kun oppaiden julkaisu ja levittäminen on vasta käynnistämässä, tässä vaiheessa avoimeksi kysymykseksi jää niiden hyöty ja käyttöaste kohderyhmän kannalta. Toisaalta oppaiden rinnalla urheilukerhojen ja muun vapaaehtoistyön vetämiseen on syntynyt konkreettisia kokemuksia, kun tänä vuonna on käynnistynyt konkreettinen vapaaehtoistyö Ampumahiihdon MM- kisoihin 2015 ja tämä pilotti jää elämään myös hankkeen jälkeen. Liikahdukset vapaaehtoistyön kehittämisessä olikin toimijoiden näkökulmasta yksi tärkeä tulos. Oppaiden rinnalla on vuonna 2014 julkaistu lukuisia artikkeleja suomeksi ja venäjäksi erityyppisiin lehtiin (ammattilehti, sanomalehti jne.) sekä hanke ollut mukana myös Urheiluhistorian kirjassa. Voidaankin nähdä että väliarviointivaiheessa (Pasanen 2014) esiin tulleisiin haasteisiin on tartuttu ja vuoden 2014 toiminnassa on selkeästi panostettu tiedottamiseen, asiantuntijatiedon jalkauttamiseen ja julkaisutoimintaa. Arviointi: Julkaisutoiminta ollut aktiivista, ei täysin suunnitelman mukaista. 4 Toiminta: Liikuntaleirien ja kilpailujen järjestäminen Tulos: Kolme käytännön leiriä ja kilpailuja erityisryhmille Vuonna 2013 leiritoiminta oli vasta käynnistymässä mutta vuonna 2014 aktiivista: Judoleiri Petroskoissa, Soveltava Sporttileiri Joensuussa sekä Karjalainencup tyttöjen palloilutapahtuma (joka toteutui lentopallo- ja jalkapalloturnauksena suomalaisten ja venäläisten lasten välillä). Loppuarvioinnissa leiritoiminta tuli esiin vain projektihenkilöstön kokemuksissa. Kilpailuja näyttäisi olevan suunnitella projektin jälkeen esimerkiksi Karjalan lentopalloliiton ja Suomen liittojen yhteistyö ja kansallisten urheilulajien festivaalit (Karjalan tasavallan lapset ja nuoret). Samaan aikaan esimerkiksi liikunta- urheilu- ja matkailu-instituutti suunnittelee avaavansa terveyttä edistävän liikuntaryhmän erityislapsia varten. Hankkeen jälkeiseen aikaan jää myös mahdollisuus rakentaa vapaaehtoistoimijoille ja paikallisille seuroille verkostoja ja tukea esimerkiksi urheilukerhojen ja leirien vetämiseen (ks. Pasanen 2014). 17

18 Arviointi: Leirejä toteutettu, kilpailutoiminta käynnistymässä, tavoittivatko leirit kohderyhmän jää avoimeksi. 5 Toiminta: Fyysisen toimintakyvyn vahvistamiseen liittyvät uusien käytäntöjen kehittäminen. Tulos: Erityisryhmien fyysiseen toimintakykyyn liittyvien harjoitusten käyttöönotto Merkittäväksi tulokseksi toimijat näkevät, että erityisliikunta on tullut näkyväksi ja siihen liittyvä osaaminen on hankkeen aikana vahvistunut. Hankkeen aikana partnereilla ja muillakin toimijoilla on ollut mahdollisuus oppia lisää ja kehittämistyö on motivoinut esimerkiksi alan työntekijöitä täydennyskoulutukseen. Osaamista on jaettu ja vahvistettu sekä toimintakykyä tukevia toimintoja jaettu (esimerkiksi DVD:t Sporttileiriltä) mutta konkreettista uusien käytäntöjen arviointia ei voi vielä tehdä. Arviointi: Koulutusten ja julkaisujen avulla ammattilaisten osaamisen koetaan vahvistuneen. Konkreettisia uusia käytäntöjä haastava osoittaa. 4.3 Loppusanat Loppuarviointiaineistossa vilahti usein esiin termit: verkostot, osaaminen ja jatkuvuus. Toimijat kokivat että verkostolähtöinen työote, vahva osallistuva partneriverkosto, osaavat projektityöntekijät sekä sitoutunut luottamusjohto ovat vieneet toimintoja eteenpäin. Tässä tarinassa merkityksiä on annettu osaamiselle, hankkeen myötä syntyneelle erityisliikuntaosaamiselle ja eri toimijoiden osaamiselle. Kehittämistyön jatkuvuuden turvaamiseksi on hankkeen toisena toimintakautena selkeästi pyritty samaan tulevaisuuden yhteistyö sopimukselle tasolle. Pysyvien jatkotoimien pohjaksi näyttäisi määrittyvän hanketyön tuloksena perustettava Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun yhteistyöryhmä. Tasa-arvoisten osallistumisen mahdollisuuksien turvaaminen kaikille toimijoille myös yhteistyöryhmätyöhön vaatii myös resursseja. Yhteistyön jatkumoon liittyy kiinteästi projektihenkilöstön ja partnereiden näkökulmasta jo sovitut projektin jälkeiset tapahtumat. 18

19 LÄHTEET Cross- border move for health Hankesuunnitelma, Cross-Border Move for Health, ( Tarjouspyynnön liite). Johtoryhmä. Cross-Border Move for Health Kokousmuistiot. Kivipelto, Minna Osallistava ja valtaistava arviointi. Johdatus periaatteisiin ja käytäntöihin. STAKES. Helsinki. Pasanen, Miia Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke Cross-Border Move for Health Karelia ammattikorkeakoulu. Seppänen- Järvelä Riitta Prosesessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin. 46CD906C3B33/0/Arviointiraportteja4_04.pdf Suopajärvi, Leena Opas projektiarviointiin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan julkaisuja C. Työpapereita 55 Tarjous Cross-Boder Move Health -projektiarvioinnista ( ) 19

20 Liite 1: Loppuarvioinnin aikataulu vuonna Ideointi - alkuneuvottelu ja arviointiasetelman tarkistaminen 3 h h: Tapaaminen projektihenkilöstön kanssa, arviointiasetelman varmistaminen ja hankemateriaaliin perehtyminen 2 Toteutus tiedon keruun suunnittelu, toteutus ja aineistojen ryhmittely 21 h h johtoryhmä: tiedon keruu suunnittelu ja toteutus h projektihenkilöstö: tiedon keruun suunnittelu ja toteutus h johtoryhmän aineiston litterointi ja ryhmittely h projektihenkilöstön aineiston litterointi ja ryhmittely h kyselyaineiston ryhmittely, aineistojen yhdistäminen h aineistojen yhdistäminen ja pelkistäminen 3 Raportointi ja seminaari 16 h h tulosten kirjoittaminen h tulosten ja raportin kirjoittaminen h raportin kirjoittaminen ja esityksen valmistelu h seminaari yhteensä 40 h 20

Karelia ENPI CBC hanke: CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Karelia ENPI CBC hanke: CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Karelia ENPI CBC hanke: CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 This programme is funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland Tavoitteet 1. Lisätä tietoa lasten ja nuorten

Lisätiedot

CROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH

CROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH CROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH 2013 2014 Antti Vanhala & Piia Pöyhönen LYTS017 Kevät 2014 Sisällys 1. Johdanto... 3 2 Projektin esittely... 5 2.1 Projektin tavoitteet... 5 2.2 Yhteistyökumppanit ja rahoitus...

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa

Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa Leena Penttinen, projektipäällikkö Jyväskylän yliopisto leena.penttinen@jyu.fi yliopistostatyoelamaan.fi Peda-Forum-päivät 20.-21.8.2013 Tampere

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Nykytila opettajien ICT-ohjauksessa Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa on perustettu 40 opettajan vertaistukiverkosto.

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Strategiset tavoitteemme ohjaavat vuotta 2016

Strategiset tavoitteemme ohjaavat vuotta 2016 Strategiset tavoitteemme ohjaavat vuotta 2016 Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Visio Koko Suomi

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto, Kansalaisareena ja LAMK 17.1.2016 Lari Karreinen www.karreinen.org LARI KARREINEN

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita teksti: Ronja Kuokkanen haastattelu: Sari Koivumäki Rakenteet ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnassa. Ilman niitä järjestöissä tehtävä

Lisätiedot

OSKU-Osaava kumppani hanke. Turku Osaava Forum

OSKU-Osaava kumppani hanke. Turku Osaava Forum OSKU-Osaava kumppani hanke Turku 14.11.2013 Osaava Forum OSKU- Osaava kumppani verkosto Mukana kolme oppilaitosta: it t Kankaanpään opisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä y Sataedu Länsirannikon koulutus

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Emännäntie 3-5 G 90 p. 045-1241080 www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMAN TÄYDENNYS VUODELLE 2015 1. Toimintasuunnitelman täydennyksen perustelut 2. Verkostoituminen

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Tulokset ja tuotteet kumppanuushankkeissa

Tulokset ja tuotteet kumppanuushankkeissa Tulokset ja tuotteet kumppanuushankkeissa Tulos = osaamisen kehittyminen, muutokset työtavoissa, koulutuksen laadun paraneminen jne. intangible results Tuote = opas, opetusmateriaali, koulutuskokonaisuus,

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki 26.11.2012 OHJELMA 10:00 Tervetuloa ja esittäytymiset 10:30 Missä mennään? Liikuntatuutoroinnin tila eri paikkakunnilla asiantuntija Hanna Laakso, Opiskelijoiden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

miestyön osaamiskeskus

miestyön osaamiskeskus miestyön osaamiskeskus 1 Miestyön Osaamiskeskus on kehittämis- ja koulutustoimintaan erikoistunut yksikkö, joka tutkii ja kehittää miesten kanssa tehtävää työtä sekä vahvistaa eri toimijoiden osaamista

Lisätiedot

Tavoite Keskeiset toimenpiteet Mittarit/Arviointi Vastuu

Tavoite Keskeiset toimenpiteet Mittarit/Arviointi Vastuu LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON OPETTAJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Liiton uuden strategian mukaiset valinnat 2. Vuoden 2016 toiminnan tärkeimmät tavoitteet Tavoite Keskeiset toimenpiteet Mittarit/Arviointi

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016 Oheismateriaali / sivltk 19.1.2016 7 Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016 Sivistysjohtaja Matti Hursti 1.12.2015, päivitetty 12.1.2016 Lähtökohta KeSuun: Toimintaympäristön

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä 14.2.2014 - Oulu ARI TERÄVÄ Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Verkottaja 2013-2016 keskeiset päämäärät Päihde- ja mielenterveystyön

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen 8.11.2013 Päivi Puutio Hankkeen taustaa Selvitys tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 VOK-arviointiseminaari 30.11.2010 Outi Aarresola www.kihu.fi

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot