Cross-Boder Move for Health -projekti. Loppuarviointiraportti. Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Cross-Boder Move for Health -projekti. Loppuarviointiraportti. Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 Cross-Boder Move for Health -projekti Loppuarviointiraportti Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu

2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Arvioinnin tarkoitus ja toteutus 4 3 Arvioinnin tulokset 3.1. Tavoitteita kohti: tiedon, osaamisen, verkostojen ja hyvinvoinnin äärellä Hankkeen toiminnan kuvaus Toiminnan keskiössä tapahtumat, koulutukset, julkaisut ja ohjaus Yhteistyön jatkumo, erityisliikunnan ja vapaaehtoistyön vahvistumista ja julkaisuja 12 4 Johtopäätökset 4.1 Tavoitteet Toiminta ja tulos Loppusanat 18 Lähteet Liitteet Liite 1: Loppuarvioinnin aikataulu Liite 2: Ryhmähaastattelurunko projektihenkilöstölle sekä johtoryhmälle Liite 3: Tavoitteiden koonti 2

3 1 Johdanto Tämä raportti avaa Cross-Border Move for Health -projektin loppuarviointia. Hankkeen päätavoitteina on lisätä tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa, edistää nuorten, ikääntyneiden, vammaisten ja näkövammaisten toimintaryhmien fyysistä aktiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää epäterveellisen käyttäytymisen takia sosiaalisesti tai ammatillisesti syrjäytyvien nuorten lukumäärää (Hankesuunnitelma, Cross-Border Move for Health, ). Hanke on käynnistynyt helmikuussa 2013 ja toimii vuoden 2014 loppuun. Arvioinnin tarkoitus on toimeksiannon mukaisesti tukea hankkeen itsearviointia. Hankkeen loppuarviointi avaa hankkeen keskeisten toimijoiden kokemuksia hankkeen tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista. Keskeisiksi toimijoiksi määriteltiin hankkeen johtoryhmä, projektihenkilöstö sekä partnerit. Kokemustiedonkeruussa sovellettiin osin osallistavan arvioinnin tiedonkeruumallia (Kivipelto 2008, 31). Johtoryhmän ja projektihenkilöstöltä aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluilla ja partnereiden kokemuksia tiedusteltiin sähköpostikyselyllä. Arvioinnin menetelmällisenä viitekehyksenä toimivat tuetun itsearvioinnin ja prosessiarvioinnin (Seppänen- Järvelä. 2004) periaatteet. Tässä raportissa kuvataan arvioinnin tarkoitusta ja toteutusta, minkä jälkeen edetään arvioinnin tuloksiin ja johtopäätöksiin. Tuloksissa ja johtopäätöksissä kokemustietoa peilataan paikoin Hankesuunnitelmaan (2013. Cross-Border Move for Health), johtoryhmän muistioihin, hankkeen nettisivujen kuvauksiin (Cross-Border Move for Health 2014) sekä väliarvioinnin tuloksiin (Pasanen 2014). 3

4 2 Arvioinnin tarkoitus ja toteutus Arvioinnin tarkoituksena on tukea hanketoimijoiden itsearviointia ja jäsentää hankkeesta saatuja kokemuksia. Keskeisessä roolissa prosessin aikana olivat kehittämistyön toimijat: itsearviointi loi toimijoille tilaa oppia ja kehittää hanketyöskentelyä (Suopajärvi 2013). Arvioinnin käytännön toteutusta ohjasivat: 1) Tarjous Cross-Boder Move for Health -projekti arvioinnista ( ), 2) Tuki itsearvioinnin suunnitteluun -aikataulu, 3) yhteistyötä tarkentavat tapaamiset (12.11.; Katja Kiiski, Elena Gröhn, Vesa Martikkala, Tuula Kukkonen ja Miia Pasanen) sekä sekä sekä (Katja Kiiski ja Elena Gröhn ja Miia Pasanen). Arviointikysymyksiksi määritettiin: 1 Millaisia kokemuksia toimijoilla on hankkeen tavoitteista ja niiden etenemisestä? 2 Millaisia kokemuksia toimijoilla on hankkeen toiminnasta? 3 Millaisia kokemuksia toimijoilla on hankkeen tuloksista? Loppuarvioinnin aineiston keruu toteutettiin marraskuussa 2014, jolloin kerättiin kokemustietoa projektihenkilöstöltä, johtoryhmältä sekä hankkeen partnereilta. Tiedonkeruussa käytettiin osin osallistavia menetelmiä, jotka loivat toimijoille mahdollisuuksia olla aktiivisesti mukana kuvaamassa hankkeen antia (Kivipelto 2008; ks liite 2:). 4

5 Taulukko 1: Loppuarvioinnin kokemustiedonkeruu Kohderyhmä: keneltä Tiedon keruu: Miten? Milloin? 1 Hankkeen johtoryhmä Aineisto kerättiin johtoryhmän kokouksen yhteydessä. Ryhmähaastatteluun osallistui kuusi henkilöä, joista osa osallistui Skypen välityksellä. Ryhmähaastattelu eteni kysymysrungon (liite 2) pohjalta. Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroinnin tukena olivat myös ryhmähaastattelussa syntyneet fläpit ja muistilaput. Aineiston laajuus oli noin kuusi sivua. 2 Projektihenkilöstö Aineistonkeruuta varten järjestettiin projektihenkilöstölle tapaaminen (kolme osallistujaa). Aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluna kysymysrungon (liite 2) pohjalta. Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroinnin tukena olivat ryhmähaastattelussa syntyneet fläpit. Aineiston laajuus oli noin kuusi sivua. 3 Partnerit Aineisto kerättiin sähköpostikyselyllä, jossa oli samat kysymykset kuin johtoryhmän ja projektihenkilöstön ryhmähaastatteluissa. Viesti lähetettiin projektihenkilöstön toimesta partnereille, joiden näkökulmaa ei oltu kuultu johtoryhmän tiedon keruussa mennessä palautui kuusi vastausviestiä. Aineiston laajuus noin kuusi sivua (sisältää myös kysymykset ja mahdolliset käännökset). 5

6 Johtoryhmän kokemuksia kerättiin ryhmähaastattelulla (kuusi osallistujaa, kesto noin 1,5 h, sisältää tulkkauksen). Projektihenkilöstön kokemusten keräämiseksi järjestettiin ryhmäkeskustelu (kolme osallistujaa, kesto noin 1 h, sisältää tulkkauksen). Johtoryhmän ryhmähaastattelussa oli mukana tulkki, joka käänsi keskustelua venäjästä suomeksi ja suomesta venäjäksi. Projektihenkilöstön haastattelussa tulkkaajana toimi yksi henkilöstön edustaja. Partnereiden kokemuksia kerättiin sähköpostikyselyllä. Hankkeen keskeiset partnerit määriteltiin hankesuunnitelman pohjalta. Viesti lähetettiin projektihenkilöstön toimesta partnereille, joiden edustaja ei ollut osallistunut johtoryhmän ryhmähaastatteluun. Projektihenkilöstö kokosi ja tarvittaessa käänsi venäjänkieliset vastaukset sekä toimitti aineiston sähköisesti hankearvioinnin avuksi. Kerättyä kokemusaineistoa ryhmiteltiin ja tiivistettiin ensin aineistokohtaisesti. Tämä jälkeen aineistot yhdistettiin ja ryhmiteltiin (taulukkomuodossa) sekä pelkistettiin arviointikysymysten alle. Aineiston tiivistämistä ja ryhmittelyä tehtiin aineistolähtöisesti mutta tukena käytettiin myös virallisen hankesuunnitelman kuvauksia (Hankesuunnitelma, Cross-Border Move for Health, ). Tuloksissa ja johtopäätöksissä kokemustietoa peilataan paikoin Hankesuunnitelmaan (2013. Cross-Border Move for Health), johtoryhmän muistioihin, hankkeen nettisivujen kuvauksiin (Cross-Border Move for Health 2014) sekä väliarvioinnin tuloksiin (Pasanen 2014). 6

7 3 Arvioinnin tulokset 3.1. Tavoitteita kohti: tiedon, osaamisen, verkostojen ja hyvinvoinnin äärellä Hankesuunnitelmassa määritellään, että päätavoitteina oli lisätä tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa, edistää nuorten, ikääntyneiden, vammaisten ja näkövammaisten toimintaryhmien fyysistä aktiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää epäterveellisen käyttäytymisen takia sosiaalisesti tai ammatillisesti syrjäytyvien nuorten lukumäärää (Hankesuunnitelma, Cross-Border Move for Health, ). Toimijoiden näkökulmasta hankkeen keskeisinä tavoitteina oli: 1 Tuottaa ja levittää vastavuoroisesti kohderyhmää koskevaa uutta tietoa, 2 Vahvistaa kohderyhmän parissa työskentelevien henkilöstön osaamista ja jakaa kokemuksia, 3 Käynnistää yhteistyötä ja rakentaa pysyviä verkostoja sekä 4 Tukea kohderyhmän hyvinvointia ja yhteiskunnallista näkyväksi tulemista. 1 Tuottaa ja levittää vastavuoroisesti kohderyhmää koskevaa uutta tietoa Partnerit näkivät, että yksi hankkeen tärkeä tehtävä on tuottaa tietoa (esimerkiksi koulutusmateriaalia) lasten ja nuorten liikunnan edistämisestä ja hyvinvoinnista rajan molemmin puolin. Myös projektihenkilöstö toi esiin tiedon lisääntymisen merkityksen molemmille osapuolille. Johtoryhmä näki tiedon lisäämisessä merkityksellisiksi sekä koulutukselliset toimet (seminaarit jne.) sekä julkaisutoiminnan (oppaat jne.). Johtoryhmä keskusteluissa nousi esiin se, että tiedon jakamisessa merkityksellistä oli tavoittaa niin viranomaiset, kiinnostuneet ihmiset kuin tavalliset ihmiset. 2 Vahvistaa kohderyhmän parissa työskentelevien henkilöstön osaamista ja jakaa kokemuksia Kohderyhmän parissa työskentelevien osaamisen vahvistaminen ja kokemusten jakaminen (esimerkiksi seminaarien avulla) oli keskeinen tavoite eri toimijoiden näkökulmasta niin väli- kuin loppuarvioinnissakin. Johtoryhmä näki tärkeäksi osaamisen lisäämisen ja yhtäläisyyksien tunnistamisen molemmin puolin rajaa. Tärkeäksi koettiin perehtyminen niin suomalaiseen kokemukseen kuin venäläisen osaamisen levittäminen. Partnerit toivat myös esiin venäläisten 7

8 asiantuntijoiden osaamisen vahvistamisen. Projektihenkilöstö koki että ammattilaisten osaamisen ja kokemusten (myös haastavien) vaihto suomalaisten ja venäläisten kesken oli tärkeää. 3 Käynnistää yhteistyötä ja rakentaa pysyviä verkostoja Erityisesti kansainvälisen yhteistyön ja verkostojen rakentaminen nähtiin tärkeäksi ja onnistuneeksi tavoitteeksi. Johtoryhmä painotti yhteistyöverkostojen luomisen, luottamuksen ja yhteisen hengen ja tulevan yhteistyöryhmän perustamisen merkitystä. Projektihenkilöstö näki myös pysyvän verkoston, yhteistyön laajenemisen ja syvenemisen tärkeäksi. Partnerit olivat myös hyvin samansuuntaisia yhteistyön kehittäminen, konkreettinen rajan ylittävä yhteistyö, asiantuntijoiden verkostoituminen ja jatkoyhteistyöstä sopiminen oli tärkeää. 4 Tukea kohderyhmän hyvinvointia ja yhteiskunnallista näkyväksi tulemista. Ikääntyneiden, vammaisten ja näkövammaisten toimintaryhmien fyysistä aktiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointi ja erityisryhmien näkyväksi tekeminen nousi tärkeäksi teemaksi erityisesti partnereiden vastauksissa. Partnerit toivat esiin niin lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen liikunnan avulla sekä nuorten, ikääntyvien, vammaisten ja näkövammaisten toimintaryhmien perustamisen ja erityisliikunnan ja vammaisurheilun kehittämisen. Johtoryhmä toi esiin erityisryhmien näkyvyyden kehittämisen ja projektihenkilöstö erityisryhmien, lasten ja ikääntyneiden hyvinvoinnin. 8

9 3.2 Hankkeen toiminta Hankesuunnitelman (Cross-Border Move for Health, ) pohjalta keskeisiä toimenpiteitä hankkeella olivat: 1) lähtötilanteen kartoitus, 2) koulutusten (myös paikallisten koulutusten), seminaarien ja asiantuntijavaihtojen organisointi, 3) raporttien, julkaisujen, koulutusmateriaalien ja ohjekirjojen tuottaminen, 4) liikuntaleirien ja kilpailujen järjestäminen sekä 5) fyysisen toimintakyvyn vahvistamiseen liittyvät uusien käytäntöjen kehittäminen. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna oli suunnitelman mukaisesti tehty ns. lähtökartoitus eli laadullinen kartoitus liikunnan ja urheilun organisoinnin muutoksesta. Hankkeessa oli myös organisoitu aloitusseminaari (Petroskoin seminaari: ), erityisliikuntaseminaari Joensuu ( ) sekä Liikunnan ja urheilun organisointia Suomessa ja Venäjällä käsittelevä seminaari (Sortavalan seminaari ), Näiden lisäksi on ollut ns. paikallisia koulutuksia, Joensuun ja Jyväskylän opetuskäyntejä. (Johtoryhmä. Cross-Border Move for Health ) Ensimmäisenä toimintavuonna leiri- ja julkaisutoiminta olivat vasta käynnistymässä. Myös julkaisutoiminta oli vasta käynnistymässä eli oppaat ovat vasta suunnitteluvaiheessa. Asiantuntijapalkkioihin, matka- ja julkaisu- sekä tulkkauskustannuksiin suunnattua resurssia oli käytännössä siirtynyt vuodelta 2013 vuodelle 2014 noin euroa, mikä kertonee toimintojen käynnistymisvaiheesta. (Johtoryhmä. Cross-Border Move for Health ) Toisena toimintavuonna hankkeessa oli jatkettu aktiivista tapahtumien organisointia, panostettu tiedottamiseen sekä julkaistu hankesuunnitelman mukaisia oppaita. Vuoden 2014 tapahtumiin kuuluivat ( ) hankkeen väliseminaari ja Karjalan XIII lääketiedepäivät ( ). Hanke oli osallistunut myös kansainväliseen liikunnan- ja terveystiedonopettajien kongressiin ( ) sekä organisoinut täydennyskoulutusta erityisliikunnasta. Lisäksi oli pidetty urheiluorganisaatiotapaaminen ( ), soveltavan liikunnan leiri ( ) sekä Karjalainen Cup ( ) Lokakuussa oli organisoitu tutustumista ja paikallista koulutusta ja tulossa on vielä loppuseminaari Seminaarien ja leirin jalkauttamista oli vahvistettu julkaisemalla englanninkieliset koosteet erityisliikunta- ja liikunnan ja urheilun organisointi Suomessa ja Venäjällä seminaareista ( ) sekä soveltavan liikunnan leiristä on tehty dvd:t leirille osallistuneille lapsille ja aikuisille (sisältävät videomateriaalia peleistä ja leikeistä sekä kuvia). (Johtoryhmä. Cross- Border Move for Health ) 9

10 Julkaisu- ja tiedotustoiminta sekä koulutusmateriaalien tuottaminen oli vuonna 2014 aktiivista. Sanomalehtiin ja alan ammattilehtiin oli saatu artikkeleita (pari venäjänkielistä): esimerkiksi Vammaisurheilu & -liikunta -lehdessä 1/2014 oli Anu Hämäläisen pääkirjoitus ( ), Liikunta & TIEDE lehdessä 1/2014 Hannu Itkosen kirjoittama juttu otsikolla Itä-Suomen ja Venäjän Karjalan liikunnan yhteistyössä tavoitteena hyvinvointi ja pysyvät verkostot, Karjalaisessa Seitsemän judoseuraa vieraili Petroskoissa jne.. Hankesuunnitelmassa mainituista oppaista kolme oli valmistumassa vuonna 2014: 1) Urheillen terveyttä edistämään opas urheilutoimijoille julkaistiin Opas löytyy myös hankkeen nettisivuilta. 2) Erityisliikuntaopas julkaistiin Karjalan Lääketiedepäivillä Opasta ei vielä löydy hankkeen nettisivuilta. 3) Liikunnan ja urheilun organisointi -opas tulisi valmistua loppuseminaariin Sauvakävelyvideon ja mobiilisovelluksen sisällöstä ja aikataulusta sekä juoksukoulu oppaan toteuttamisaikatulusta on sovittu. Lisäksi Hannu Itkonen on kirjoittanut Sortavalan urheiluhistoriasta julkaistavaan kirjaan artikkelin Sortavalan urheilun varhaisista vuosikymmenistä. (Johtoryhmä. Cross-Border Move for Health ) 10

11 3.3. Toiminnan keskiössä tapahtumat, koulutukset, julkaisut ja projektin organisointi Toimijoiden näkökulmasta merkityksellisiä toimintoja tavoitteiden näkökulmasta ovat olleet: 1 seminaarit/koulutukset ja liikunta- ja urheilutapahtumat (ja näiden rinnalla epävirallisemmat keskustelut), 2 julkaisutoiminta sekä 3) projektin organisointiin liittyvät kysymykset. Partnerit toivat esiin että koulutuksia, seminaareja ja tapahtumia oli toteutettu organisoidusti ja suunnitelmallisesti ja että ne olivat tavoittaneet runsaasti osallistujia ja tuoneet mahdollisuuksia kokemuksen ja tiedon kartuttamiseen esimerkiksi erityisliikunnasta. Seminaareihin ja tapahtumiin liittyviä haasteita oli johtoryhmän mukaan ollut projektin ensimmäisen vuoden seminaarien organisoinnissa sekä yksittäisistä tapahtumista urheiluliittojen tapaamisessa: ei saatu lajeja kohtaamaan sillä laajuudella mitä toivottiin. Myös projektihenkilöstö koki urheiluliittojen tapaamisen merkittäväksi, mutta paikoin epäonnistuneeksi tapaamiseksi kun suomalaisia vastapuolia ei ollut paikalla. Johtoryhmän haastattelussa mainittiin merkittäviksi tapahtumiksi tai seminaareiksi: hankkeen ensimmäinen tapaaminen (luento nuorisokulttuureista), liikuntaopettajien kesäkongressi, soveltuvan liikunnan/ erityisliikunnan koulutustilaisuudet, Sortavalan koulutustilaisuus (nuorisourheilu, vapaaehtoistyö, erityisliikunta) sekä vuoden 2013 Soihtumaratooni. Projektihenkilöstö nosti myös esiin eritysliikunnan seminaarin Joensuussa, liikunnanopettajien kesäkongressin sekä soveltavan liikunnan leirin. Partnereiden vastauksissa mainittiin: Anu Hämäläisen koulutus kansainvälisessä liikunnan opettajien kongressissa sekä erityisliikunnan kouluttajien osallistuminen liikunta-, urheilu- ja matkailuinstituutin täydennyskoulutukseen. Tapaamisissa tärkeäksi hanketta eteenpäin vieväksi voimaksi nähtiin myös ns. epäviralliset vapaat keskustelut. Projektihenkilöstö nostivat esiin, että tapaamisten kautta syntyy uusia kontakteja, verkostoituminen syvene ja kehittyy. Myös partnerit toivat esiin mahdollisuuden tavata ja luoda henkilökohtaisia kontakteja ja verkostoitua. Koulutusten, seminaarien ja tapahtumien rinnalla hanketoiminnan keskiössä oli kaikkien toimijoiden näkökulmasta julkaisut. Johtoryhmän näkökulmasta keskeistä oli, että partnerit olivat olleet myös oppaiden tekoprosessissa aktiivisessa roolissa. Oppaiden teko oli onnistunut hyvin ja oppaissa oli.. asiantuntevat ja osaavat kirjoittajat Suomen puolelta ja Karjalan puolelta. Tosin kirjoitusten jälkityö oli ollut ennakoitua työläämpää. Projektihenkilöstö näki oppaat merkityksellisiksi yhteistä ymmärrystä ja uutta tietoa monelta eri tasolta rakentavaksi tuotokseksi. Projektihenkilöstön näkökulmasta oppaiden merkitys suhteessa työmäärään oli hyvä. Partnereiden näkökulmasta 11

12 aineiston tuotanto oli edennyt hyvin ja ajankohtaiset teemat olivat ammattilaisen näkökulmasta merkityksellisiä. nyt on menossa taittoon ja painoon tää liikunnan organisointiopas, niin siihen on nyt dokumentoitu se mitä on venäjällä tehty ja suomessa tehty plus siitä yhteistyöstä,. esimerkiksi liikuntakulttuurien historiallista muutosta venäjällä mutta myös näitä uusia ilmiöitä esimerkiksi uusia liikuntakulttuurisia lajeja (Johtoryhmä). Projektihenkilöstöä ja johtoryhmää puhututti hankkeen toiminnassa myös projektin organisointiin liittyvät kysymykset. Johtoryhmä näki että merkityksellistä on ollut jo suunnitteluvaiheeseen tehty satsaustyö. Vaikka suunnitelmaan satsattu työmäärä paikoin herätti kysymyksiä, nähtiin että hyvä suunnittelutyö on ohjannut ja rajannut hankkeen toimintaa ja luonut pohjan kehittämistyön jatkumolle. Sekä johtoryhmä että projektihenkilöstö näkivät, että hanketoiminnan kannalta on ollut tärkeää että hanketyön pohjana on laaja-alainen ja toimiva yhteistyöverkosto. Toiminnassa partnerit ovat olleet aktiivisesti roolissa ja partnereilla on ollut selkeä kuva roolistaan nyt ja tulevaisuudessa. Niin projektihenkilöstön kuin johtoryhmän keskusteluissa vilahti usein niin tavoite- kuin toteutus kuin tuloskeskusteluissa yhteistyöryhmän merkitys, eli se kuinka nyt luotu verkosto jatkaa toimintaansa hankkeen jälkeen. Johtoryhmän keskusteluissa tuli esiin myös luottamusjohdon sitoutumisen merkitys. Johtoryhmässä nimettiin projektihenkilöstön toimintaa esimerkiksi hyväksi, paikoin erinomaiseksi. Haasteelliseksi nähtiin paikoin projektityöntekijöiden rajallinen kokemus alasta hankkeelle olisi ollut lisäarvoa että henkilöstöllä on vahvaa substanssiosaamista. Sekä johtoryhmä että projektihenkilöstö näki että hankkeen toiminnan kannalta merkityksellistä (paikoin ratkaisevaakin on ollut), että hankkeella on ollut työntekijä Petroskoissa: kielet ja toimintakulttuurit ovat avautuneet ja monet käytännön asiat esimerkiksi viisumit ovat organisoituneet hyvin Tuloksia: Yhteistyön jatkumo, erityisliikunnan ja vapaaehtoistyön vahvistumista ja julkaisuja Hankesuunnitelmassa tuloksiksi nimetään: 1 Seminaariraportit ja julkaisut kaksi seminaarijulkaisua ja neljä opaskirjaa, 2 Kolme käytännön leiriä ja kilpailuja erityisryhmille. 3 Ohjeet urheilukerhojen ja muun vapaaehtoistoiminnan vetämiseen, 5 Työntekijät ja asiantuntijat yhdessä organisoivat paikallisia koulutuksia molemmin puolin rajaa sekä 6 Erityisryhmien fyysiseen toimintakykyyn liittyvien harjoitusten käyttöönotto (Cross-Border Move for Health, ). 12

13 Toimijoiden näkökulmasta merkityksellisiä tuloksia hankkeessa ovat partnereiden yhteistyön jatkumo (kuten projektin jälkeiset tapahtumat), julkaisut, erityisliikunnan ja vapaaehtoistyön vahvistuminen. Johtoryhmä näki että kumppaneiden yhteen kasvaminen, ymmärryksen lisääntyminen ja yhteinen kieli on luonut pohjaa yhteistyön jatkumolle. Niin johtoryhmän kuin projektihenkilöstönkin näkökulmasta pysyvien jatkotoimien pohjana on nyt hanketyön tuloksena perustettava Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun yhteistyöryhmä. Projektihenkilöstö toi esiin keskeisenä, että yhteistyöryhmässä on mukana partnereita ja yhteiskunnan eri toimijatasoja. Haasteena jatkoa ajatellen voi projektihenkilöstön näkökulmasta olla urheiluliittojen ja -seurojen resurssit osallistua yhteistyö. Partnerit toivat esiin, että verkostoituminen on vienyt hanketoimintaa hyvin eteenpäin ja nyt keskiössä on tulevaisuuden yhteistyö, mitä toiminta tulevaisuudessa: hyvät tulokset edellyttävät aikaa keskustelulle. Yhteistyön jatkumoon liittyy kiinteästi projektihenkilöstön ja partnereiden näkökulmasta jo sovitut projektin jälkeiset tapahtumat. Projektihenkilöstö toi näistä esiin vapaaehtoistoiminnan yhteistyön, jalkapallovalmentajien vierailun Joensuuhun, Jyväskylän yliopiston ja Petroskoin valtion yliopiston yhteistyösuunnitelmat, Karjalan uinnin mestaruuskisasuunnitelmat, Karjalan lentopalloliiton ja Suomen liittojen yhteistyösuunnitelmat, hyvät yhteistyösuhteet kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa jne. Partnerit toivat esille suunnitelmat kansallisten urheilulajien festivaaleista (Karjalan tasavallan lapset ja nuoret), yhteistyö Karjalan tasavallan liikuntakasvattajien kanssa kansainvälisessä kongressissa sekä Petroskoin kesäkongressin. Yhtenä hankkeen konkreettisena tuloksena nähtiin myös vapaaehtoistyön kehittyminen. Tänä vuonna lähinnä on ollut kyse konkreettisesta vapaaehtoistyön tekijöiden rekrytointiprosessista. Yhteistyön tulokset näkyvät siis vasta ensi vuonna kun Kontiolahden Ampumahiihdon MM-kisat toteutuvat. Johtoryhmä kuvasi, että vapaaehtoisten toiminta on kehittynyt Karjalassa hyvin ja sitä on tukenut myös olympialaisten ajoittuminen hankekauteen, mikä on innostanut nuorten kiinnostuksen heräämistä. Projektihenkilöstö näki, että vapaaehtoistyön teema on noussut hanketyöhön vasta loppuvaiheessa ja tärkeää on löytää ensi vuodelle rahoituskeinoja, joilla vapaaehtoiset pystyvät matkustamaan jne. Projektihenkilöstö viittasi myös kuinka vapaaehtoistyö voi olla merkityksellistä tekijöilleen ja lisätä terveellistä elämäntapaa tätä kautta. Vapaaehtoistyön teema näkyy myös julkaisuissa ja johtoryhmä toi esiin, että on tärkeää levittää tästäkin teemasta hanketyössä kerättyjä tietoja esimerkiksi loppuseminaarissa. 13

14 Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat kaikkien toimijoiden näkökulmasta hankesuunnitelman mukaisesti oppaat. Partnerit näkivät oppaat tärkeäksi osaksi julkaisutoimintaa ja yhteistyön jatkuvuudelle. Projektihenkilöstö koki, ettei monessakaan projektissa saada tuotoksiksi oppaita ja niiden sisällöt koettiin merkitykselliseksi (ks. 3.2.). Myös johtoryhmä näki oppaat sisällöltään merkityksellisiksi ja painotettiin, että oppaat myös dokumentoivat arvokasta kehittämistyötä. Johtoryhmän keskustelussa tuli esiin, että oppailla olisi käyttöarvoa muuallakin kuin vain partnereiden keskuudessa. Johtoryhmä näkökulmasta oppaiden levittämiseksi on tehtävä vielä vahvaa tiedottamis- ja jalkauttamistyötä: edessä vaihe että ne viedään vielä kentälle niin se vaatii vielä työtä kaikkien toimijoiden puristusta jalkauttamisen ja tiedotuksen kanssa. Myös partnereiden toivat esiin, että ehkä tiedottamisessa voisi olla kehittämistä. Hankkeen keskeisiksi tuloksiksi nähtiin sisällöllisesti erityisliikunnan näkyväksi tuleminen ja osaamisen vahvistuminen. Johtoryhmä kuvasi että, hankkeen aikana on ollut mahdollisuus partnereilla ja muillakin toimijoilla oppia lisää ja kehittämistyö on motivoinut esimerkiksi alan työntekijöitä täydennyskoulutukseen. Nähtiin, että erityisliikunnan merkitys on noussut hankkeen aikana uudelle tasolle; ymmärretään että sen pitää olla painpiste myös valtion tasolla. Projektihenkilöstön keskusteluissa tuli esiin, että erityisryhmien hyvinvoinnin tukemiseen tulee jatkoa koulutusyhteistyön ja tapahtumien kautta. Partnerit toivat monipuolisesti esiin erilaisia konkreettisia esimerkkejä erityisliikunnan merkityksen ja osaamisen muutoksesta, kuten: erityisliikuntaosaston avaaminen Karjalan tasavallan olympiareservin lasten ja nuorten urheilukouluun, liikunta- urheilu- ja matkailu-instituutti suunnittelee avaavansa terveyttä edistävän liikuntaryhmän erityislapsia varten. 4 Johtopäätökset 4.1. Tavoitteet Niin väli- kuin loppuarviointikin vaiheessa toimijoiden kokemuksissa painottui hankesuunnitelman päätavoitteista tiedon lisääminen sekä kohderyhmän hyvinvoinnin vahvistaminen. Sen sijaan hankesuunnitelmassa (Cross-Border Move for Health, ) mainittu päätavoite: terveyden edistäminen ja epäterveellisen käyttäytymisen takia syrjäytyvien määrän vähentäminen mainittiin vain partnereiden vastauksissa ja sielläkin todettiin sen olevan varsin laaja tavoite saavutettavaksi. Hankesuunnitelmassa (Cross-Border Move for Health, ) määritellyistä erityistavoitteista keskeiseksi nousivat toimijoiden kokemuksissa niin väli- kuin loppuarviointivaiheessa seuraavat: 1) Parantaa hankkeen kohderyhmien parissa työskentelevien henkilöiden taitoja järjestelmällä koulutuksia tapaamisia, 14

15 2) Tiedon lisääminen erityislasten ja -nuorten fyysisistä ja hyvinvoinnin tarpeista, 3) Kehittää kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja suomalaisten ja venäläisten ammattilaisten välillä sekä 4) Tuottaa koulutusmateriaalia: kolme seminaarijulkaisua ja neljä opaskirjaa suomeksi ja venäjäksi. Sen sijaan vähemmälle huomiolle muut erityistavoitteet: 1 Selvitys liikunnasta ja urheilusta syrjäytyneiden määrästä ja syistä, 2 Kehittää uutta rajat ylittävää yhteistyötä vammaisurheilutapahtumien välillä, 3 Lisätä urheilupaikkojen henkilöstön tietoutta osallistumisen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä, 4 Uusien toimintatapojen käyttöönotto vammaisten henkilöiden fyysiseksi aktivoimiseksi. 4.2 Toiminta ja tulokset Arviointia hankesuunnitelmassa (Cross-Border Move for Health, ) määritellyistä toimenpiteistä ja tuloksista: 1 Toiminta: Lähtötilanteen kartoitus Kartoitus on toteutettu jo vuonna 2013, jolloin se koettiin väliarvioinnissa tärkeäksi pohjaksi kehittämistyölle. Loppuarviointivaiheessa sitä ei nimetty merkityksellisiin toimintoihin. Arviointi: Toiminta toteutettu suunnitelman mukaisesti 2 Toiminta: Koulutuksien (myös paikallisten koulutusten), seminaarien ja asiantuntijavaihtojen organisointi Tulos: työntekijät ja asiantuntijat yhdessä organisoivat paikallisia koulutuksia molemmin puolin rajaa. Toimintaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2013 on organisoitu: Aloitusseminaari, Erityisliikuntaseminaari sekä Liikunnan ja urheilun organisointi seminaari. Vuonna 2014 on toteutettu Seurantaseminaari ja tullaan toteuttamaan Päätösseminaari. Lisäksi vuonna 2014 on osallistuttu kansainväliseen liikunnan opettajien kongressiin, Olympiatulitapahtumaan Petroskoissa (2013), 15

16 Lääketieteenpäiville sekä organisoinut täydennyskoulutusta erityisliikunnasta sekä Urheiluorganisaatioiden tapaamisen. Loppuarvioinnissa tuli esiin, että seminaarit, koulutukset ja liikunta- ja urheilutapahtumat olivat toimijoista tärkeitä tavoitteita eteenpäin vieviä toimintoja. Niihin liittyi runsaasti onnistumisia. Monet koulutukset ja tapahtumat koettiin tärkeiksi ja onnistuneiksi esimerkiksi eritysliikunnan seminaari Joensuussa, liikunnanopettajien kesäkongressi Petroskoissa sekä soveltavan liikunnan leiri Joensuussa. Yksittäisistä haasteista tuotiin esiin Urheiluorganisaatioiden tapaaminen. Tärkeäksi nähtiin virallisten koulutusten rinnalla epäviralliset keskustelut, jotka ovat luoneet pohjaa henkilökohtaiselle tuntemiselle, toimijoiden verkostoitumiselle ja kehittämistyön jatkumoille. Koulutukset, tapahtumat ja kohtaamiset ovat omalta osaltaan vieneet eteenpäin erityisliikuntaan liittyvän osaamisen vahvistumista ja muutoksia on tapahtunut yksittäisissä koulutusrakenteissa (esimerkiksi partnerit toivat esiin että vuodesta 2014 lähtien liikuntakasvatuksen opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua erityisliikunnan ). Tapahtumille oli suunniteltu myös jatkoideoita tulevaisuuteen: jalkapallovalmentajien vierailu Joensuuhun, Jyväskylän yliopiston ja Petroskoin valtion yliopiston yhteistyösuunnitelmat, Petroskoin kesäkongressi jne. Arviointi: Seminaarit on toteutettu suunnitelmanmukaisesti, tapahtumille suunniteltu myös jatkuvuutta. 3 Toiminta: Raporttien, julkaisujen, koulutusmateriaalien ja ohjekirjojen tuottaminen Tulos: Seminaariraportit ja julkaisut: kaksi seminaarijulkaisua ja neljä opaskirjaa Tulos: Ohjeet urheilukerhojen ja muun vapaaehtoistoiminnan vetämiseen Vuonna 2013 väliarviointivaiheessa toiminta oli vasta käynnistymässä, kun taas vuonna 2014 toimintaa on jo toteutettu vahvasti. Seminaarimateriaaleja on tuotu esille: englanninkieliset koosteet erityisliikunta- ja liikunnan ja urheilun organisointi Suomessa ja Venäjällä seminaareista. Kolme opasta valmistuu vuoden 2014 aikana: Urheillen terveyttä edistämään -opas urheilutoimijoille on jo julkaistu ja löytyy nettisivuilta. Erityisliikuntaopas valmistui Karjalan Lääketiedepäiville ja Liikunnan ja urheilun organisointi -opas loppuseminaariin. Toimijat näkevät että valmistuvilla oppailla keskeinen rooli tiedon levittämisessä ja osaamisen vahvistamisessa. Keskeiseksi nähtiin, että partnerit ovat olleet aktiivisessa roolissa oppaiden tekoprosessissa. 16

17 Oppaiden sisällöt koettiin merkityksellisiksi, nähtiin niiden tuovan uutta tietoa myös muualle kuin hanketoimijoiden pariin. Kehittämistyön jatkuvuuden turvaamiseksi vaaditaan vielä työtä, että saadaan tiedotettua ja juurrutettua oppaita eri toimijoiden käyttöön. Määrällisesti oppaita on kolme ja kun oppaiden julkaisu ja levittäminen on vasta käynnistämässä, tässä vaiheessa avoimeksi kysymykseksi jää niiden hyöty ja käyttöaste kohderyhmän kannalta. Toisaalta oppaiden rinnalla urheilukerhojen ja muun vapaaehtoistyön vetämiseen on syntynyt konkreettisia kokemuksia, kun tänä vuonna on käynnistynyt konkreettinen vapaaehtoistyö Ampumahiihdon MM- kisoihin 2015 ja tämä pilotti jää elämään myös hankkeen jälkeen. Liikahdukset vapaaehtoistyön kehittämisessä olikin toimijoiden näkökulmasta yksi tärkeä tulos. Oppaiden rinnalla on vuonna 2014 julkaistu lukuisia artikkeleja suomeksi ja venäjäksi erityyppisiin lehtiin (ammattilehti, sanomalehti jne.) sekä hanke ollut mukana myös Urheiluhistorian kirjassa. Voidaankin nähdä että väliarviointivaiheessa (Pasanen 2014) esiin tulleisiin haasteisiin on tartuttu ja vuoden 2014 toiminnassa on selkeästi panostettu tiedottamiseen, asiantuntijatiedon jalkauttamiseen ja julkaisutoimintaa. Arviointi: Julkaisutoiminta ollut aktiivista, ei täysin suunnitelman mukaista. 4 Toiminta: Liikuntaleirien ja kilpailujen järjestäminen Tulos: Kolme käytännön leiriä ja kilpailuja erityisryhmille Vuonna 2013 leiritoiminta oli vasta käynnistymässä mutta vuonna 2014 aktiivista: Judoleiri Petroskoissa, Soveltava Sporttileiri Joensuussa sekä Karjalainencup tyttöjen palloilutapahtuma (joka toteutui lentopallo- ja jalkapalloturnauksena suomalaisten ja venäläisten lasten välillä). Loppuarvioinnissa leiritoiminta tuli esiin vain projektihenkilöstön kokemuksissa. Kilpailuja näyttäisi olevan suunnitella projektin jälkeen esimerkiksi Karjalan lentopalloliiton ja Suomen liittojen yhteistyö ja kansallisten urheilulajien festivaalit (Karjalan tasavallan lapset ja nuoret). Samaan aikaan esimerkiksi liikunta- urheilu- ja matkailu-instituutti suunnittelee avaavansa terveyttä edistävän liikuntaryhmän erityislapsia varten. Hankkeen jälkeiseen aikaan jää myös mahdollisuus rakentaa vapaaehtoistoimijoille ja paikallisille seuroille verkostoja ja tukea esimerkiksi urheilukerhojen ja leirien vetämiseen (ks. Pasanen 2014). 17

18 Arviointi: Leirejä toteutettu, kilpailutoiminta käynnistymässä, tavoittivatko leirit kohderyhmän jää avoimeksi. 5 Toiminta: Fyysisen toimintakyvyn vahvistamiseen liittyvät uusien käytäntöjen kehittäminen. Tulos: Erityisryhmien fyysiseen toimintakykyyn liittyvien harjoitusten käyttöönotto Merkittäväksi tulokseksi toimijat näkevät, että erityisliikunta on tullut näkyväksi ja siihen liittyvä osaaminen on hankkeen aikana vahvistunut. Hankkeen aikana partnereilla ja muillakin toimijoilla on ollut mahdollisuus oppia lisää ja kehittämistyö on motivoinut esimerkiksi alan työntekijöitä täydennyskoulutukseen. Osaamista on jaettu ja vahvistettu sekä toimintakykyä tukevia toimintoja jaettu (esimerkiksi DVD:t Sporttileiriltä) mutta konkreettista uusien käytäntöjen arviointia ei voi vielä tehdä. Arviointi: Koulutusten ja julkaisujen avulla ammattilaisten osaamisen koetaan vahvistuneen. Konkreettisia uusia käytäntöjä haastava osoittaa. 4.3 Loppusanat Loppuarviointiaineistossa vilahti usein esiin termit: verkostot, osaaminen ja jatkuvuus. Toimijat kokivat että verkostolähtöinen työote, vahva osallistuva partneriverkosto, osaavat projektityöntekijät sekä sitoutunut luottamusjohto ovat vieneet toimintoja eteenpäin. Tässä tarinassa merkityksiä on annettu osaamiselle, hankkeen myötä syntyneelle erityisliikuntaosaamiselle ja eri toimijoiden osaamiselle. Kehittämistyön jatkuvuuden turvaamiseksi on hankkeen toisena toimintakautena selkeästi pyritty samaan tulevaisuuden yhteistyö sopimukselle tasolle. Pysyvien jatkotoimien pohjaksi näyttäisi määrittyvän hanketyön tuloksena perustettava Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun yhteistyöryhmä. Tasa-arvoisten osallistumisen mahdollisuuksien turvaaminen kaikille toimijoille myös yhteistyöryhmätyöhön vaatii myös resursseja. Yhteistyön jatkumoon liittyy kiinteästi projektihenkilöstön ja partnereiden näkökulmasta jo sovitut projektin jälkeiset tapahtumat. 18

19 LÄHTEET Cross- border move for health Hankesuunnitelma, Cross-Border Move for Health, ( Tarjouspyynnön liite). Johtoryhmä. Cross-Border Move for Health Kokousmuistiot. Kivipelto, Minna Osallistava ja valtaistava arviointi. Johdatus periaatteisiin ja käytäntöihin. STAKES. Helsinki. Pasanen, Miia Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke Cross-Border Move for Health Karelia ammattikorkeakoulu. Seppänen- Järvelä Riitta Prosesessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin. 46CD906C3B33/0/Arviointiraportteja4_04.pdf Suopajärvi, Leena Opas projektiarviointiin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan julkaisuja C. Työpapereita 55 Tarjous Cross-Boder Move Health -projektiarvioinnista ( ) 19

20 Liite 1: Loppuarvioinnin aikataulu vuonna Ideointi - alkuneuvottelu ja arviointiasetelman tarkistaminen 3 h h: Tapaaminen projektihenkilöstön kanssa, arviointiasetelman varmistaminen ja hankemateriaaliin perehtyminen 2 Toteutus tiedon keruun suunnittelu, toteutus ja aineistojen ryhmittely 21 h h johtoryhmä: tiedon keruu suunnittelu ja toteutus h projektihenkilöstö: tiedon keruun suunnittelu ja toteutus h johtoryhmän aineiston litterointi ja ryhmittely h projektihenkilöstön aineiston litterointi ja ryhmittely h kyselyaineiston ryhmittely, aineistojen yhdistäminen h aineistojen yhdistäminen ja pelkistäminen 3 Raportointi ja seminaari 16 h h tulosten kirjoittaminen h tulosten ja raportin kirjoittaminen h raportin kirjoittaminen ja esityksen valmistelu h seminaari yhteensä 40 h 20

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Anna-Katriina Salmikangas, LitT Koordinaattori Liikuntatieteiden laitos S-posti: salmik@sport.jyu.fi https://www.jyu.fi/sport/en/study/programmes/seums The Intensive

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA POHJOIS- KARJALAN MUSEON JA JOENSUUN KAUPUNGIN YHTEISTYÖHANKKEISTA VENÄLÄISTEN KOLLEGOJEN KANSSA Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen YHTEISTYÖ On mukavaa ja

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

Tavoite Keskeiset toimenpiteet Mittarit/Arviointi Vastuu

Tavoite Keskeiset toimenpiteet Mittarit/Arviointi Vastuu LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON OPETTAJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Liiton uuden strategian mukaiset valinnat 2. Vuoden 2016 toiminnan tärkeimmät tavoitteet Tavoite Keskeiset toimenpiteet Mittarit/Arviointi

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009 ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

Linnasta Linnaan - Castle to Castle SOUTH-EAST FINLAND RUSSIA ENPI CBC 2007 2013 KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE Linnasta Linnaan - Castle to Castle Linnojen ja linnoitusten historian tuotteistaminen ja elävöittäminen Irina Lukkarinen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa Tuula Hohenthal, LTO, KM projektitutkija/erikoissuunnittelija Reetta Leppälä, KT, lehtori Centria ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö 1. Hanke ja tutkimusaineisto

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot