Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015

Transkriptio

1 Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. MLL tuntee perheiden arjen ja tarjoaa eri elämäntilanteissa vertaistukea, monipuolista vapaaehtoistoimintaa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suomen suurimpaan lastensuojelujärjestöön kuuluu jäsentä, 555 paikallisyhdistystä, 10 piirijärjestöä ja keskusjärjestö. Vuosittain Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen Linja Helsinki Teksti Satu Tallgren, Hanna Iso-Metsälä, Heidi Holappa Kansikuva Colourbox Taitto Tarja Petrell Lasten ja nuorten puhelin vastaa noin puheluun, nettikirjeeseen ja chatkeskusteluun. Vanhempainpuhelin vastaa noin yhteydenottoon. Yläkouluissa toimii noin MLL:n tukioppilasta, internetissä nuoria tukevat verkkotukioppilaat eli verkk@rit. Lähes MLL:n kouluttamaa lasten hoitajaa työskentelee noin perheessä. Yli 600 MLL:n kouluttamaa tukihenkilöä tekee työtä perheiden ja nuorten parissa. MLL ylläpitää yli 550 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan noin kertaa. MLL:ssa toimii noin 300 vertaisryhmää ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n kerhoissa käydään noin kertaa. MLL järjestää koulujen alkaessa Hyvä alku koulutielle- ja Hyvä alku yläkouluun -kampanjat, joilla tavoitetaan yli ekaluokkalaisen ja noin seitsemäsluokkalaisen vanhemmat. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta.

3 Sisältö Isä puhuvat, kun heitä kuullaan s. 5 Yhteydenotot vuonna 2015 s.6 Yhteydenottajat s. 6 Kohtaamisen tavoitteet palvelussa s. 6 Yhteydenottojen aiheet s. 6 Isät ottavat yhä useammin yhteyttä s. 10 Päivystystoiminta vuonna 2015 s. 11 Vanhempien palaute s. 11 Vanhempainnetti s. 11 Liite: Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet s. 12 Vanhempainpuhelimen vuosiraportti

4 Vanhempainpuhelin ja Vanhempainnetti Vanhempainpuhelin on vertaistukeen perustuva vanhemmuuden tuen muoto. Vanhempainpuhelimen numerossa päivystävät MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat itsekin vanhempia. Vanhempainpuhelimeen soittaminen on maksutonta. Vanhempainpuhelin päivystää neljänä päivänä viikossa: maanantaisin kello ja 17 20, tiistaisin kello ja 17 20, keskiviikkoisin kello ja torstaisin kello Lisäksi vanhemmat voivat kirjoittaa Vanhempainnetin kirjepalveluun. Se on anonyymi nettikirjepalvelu, jonne voi kirjoittaa ympäri vuoden ja vuorokauden. Viesteihin vastataan viikon kuluessa. Kirjepalvelu on osa MLL:n vanhemmille suunnattua nettisivustoa, Vanhempainnettiä ( Vanhempainpuhelimeen voi soittaa ja kirjepalveluun kirjoittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti kaikissa vanhemmuuteen, lapsiperheen arkeen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja pohdinnoissa. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien jaksamista, selviytymiskeinoja ja tietoisuutta kasvatusasioissa ja siten edistää lasten hyvinvointia. Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun päivystysvuoroa ohjaa ja vapaaehtoisia päivystäjiä tukee aina MLL:n työntekijä. Päivystystoiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun. Puhelin- ja verkkoauttamisesta vastaa taustaorganisaatio, ei yksittäinen päivystäjä. MLL:n Vanhempainnetti-sivusto ( vanhempainnetti) on tarkoitettu vanhemmuuden tueksi 0 18-vuotiaiden vanhemmille. Se sisältää runsaasti tietoa lapsen ja nuoren kehityksestä ja hyvinvoinnista sekä muuta apua kasvattajan tueksi. Sivustoa käyttävät myös lapsiperheiden parissa työskentelevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset, kuten esimerkiksi MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalveluiden vapaaehtoiset päivystäjät. Vanhempainpuhelin ja Vanhempainnetti ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. 4 Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015

5 Isät puhuvat, kun heitä kuullaan Vanhempainpuhelimeen soittaneista yhä useampi on isä. Merkille pantavaa on, että isien huolet ovat hyvin samanlaisia kuin äitienkin: miten tukea pikkulapsen kehitystä, miten pärjätä murrosikäisen kanssa, miten tukea lasta erotilanteessa. Isien ja äitien yhteinen kokemus näyttää olevan se, että omista huolista kertominen puolisolle tai ystäville on vaikeaa. Yksin pärjäämisen eetos elää maassamme vahvana. Avun tarvetta on vaikea tunnustaa edes läheisimmille ihmisille. Muita ei haluta vaivata tai heidän puolueettomuuteensa ei luoteta. Vanhempainpuhelimen anonyymi ja luottamuksellinen luonne helpottaa vaikeidenkin asioiden jakamista. Isien näyttää olevan yhtä helppoa puhua niin nais- kuin miespuolisellekin päivystäjälle. Tärkeintä on kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemus. Vanhempainpuhelimen päivystäjät ovat itsekin vanhempia ja tuntevat lapsiperheiden arjen. Heidän kokemuksensa ja MLL:n antama koulutus auttaa heitä myötäelämään, kuuntelemaan ja luomaan toivon näköalaa. Pienten lasten vanhempien tukeminen on ensiarvoisen tärkeää vanhempien jaksamisen, parisuhteen kestävyyden ja lasten hyvinvoinnin turvaamisessa. Perhevalmennuksessa ja neuvolassa vanhempia tulisi kannustaa keskustelemaan ja jakamaan huoliaan. Vanhempien vertaisryhmätoiminta on myös hyvä keino vahvistaa vanhemmuutta ja perheiden tukiverkostoja. Esimerkiksi MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen -vauvaperheryhmiin osallistuneet isät kokivat, että ryhmä oli merkittävästi helpottanut sekä ilojen että vaikeiden asioiden jakamista puolison kanssa. Lisäksi moni ryhmiin osallistuneista vanhemmista oli saanut uusia ystäviä. Lämmin kiitos Raha-automaattiyhdistykselle, jonka avustus turvaa Vanhempainpuhelimen toiminnan. Sydämellinen kiitos kaikille vapaaehtoisille päivystäjillemme vanhemmille antamastanne ajasta ja avusta. Marie Rautava ohjelmajohtaja Tämähän [keskusteleminen] on paljon parempaa kuin terapia! Vanhempainpuhelimen vuosiraportti

6 Yhteydenotot vuonna 2015 Vuonna 2015 Vanhempainpuhelimen vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yhteensä yhteydenottoon, joista 770 oli puheluja ja 295 nettikirjeitä. Työntekijävoimin vastattuja chat-yhteydenottoja oli 36. Chat oli auki Vanhempainnetti-sivustolla keskimäärin kolme kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Tavoitteena oli tarjota sivuston kävijöille nopea kynnyksetön mahdollisuus nimettömään ja luottamukselliseen keskusteluun missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Keskusteluissa mentiin monesti vauhdilla ja suoraan asiaan, ja spontaani palvelu sai kiitosta keskustelijoilta. Moni Vanhempainnetti-sivustolla kävijä myös kiitti chat-mahdollisuudesta, vaikka ei sillä hetkellä tarvinnutkaan keskustelutukea. Vanhempainpuhelimeen soitetuista puheluista 697 oli keskustelupuheluja, 49 kohderyhmään kuulumattomia puheluja ja 24 hiljaisia. Kohderyhmään kuulumattomilla puheluilla tarkoitetaan yhteydenottoja, joiden aihe ei liity vanhemmuuteen tai kasvatukseen. Valtaosa (62 prosenttia) puheluista kesti alle 30 minuuttia. Yli puolen tunnin puheluja oli 29 prosenttia ja yli tunnin puheluja 9 prosenttia. Yhden vastauskirjeen kirjoittamiseen meni päivystäjältä yleensä vähintään puoli tuntia, keskimäärin hieman yli tunti. Kohtaamisen tavoitteet palvelussa Palvelussa kohtaamisen tavoitteina ovat ennen kaikkea kuulluksi tuleminen ja vanhemman omien voimavarojen tukeminen. Vapaaehtoinen päivystäjä, itsekin vanhempi, kuuntelee ja kohtaa yhteydenottajan lämmöllä. Hän myös auttaa yhteydenottajaa vaikeiden asioiden herättämien tunteiden sietämisessä. Päivystäjä voi myös tuoda uusia näkökulmia tilanteeseen sekä auttaa soittajaa näkemään asiaa lapsen silmin. Tarvittaessa palvelussa voidaan myös kertoa ammattiavusta ja motivoida avun hakemiseen. Yleensä vanhempi ja päivystäjä pohtivat yhdessä sopivaa tahoa, joka useimmiten löytyy julkisista perus- tai erityispalveluista. Yleisimpiä ammatillisia jatko-ohjaustahoja olivat perheneuvola (17 prosenttia), neuvola (9 prosenttia) sekä lastensuojelu (6 prosenttia). Myös koulun oppilashuolto, kuten kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja, olivat yleisiä jatko-ohjaustahoja (yhteensä 19 prosenttia). Noin 5 prosenttia yhteydenottajista ohjattiin Yhteydenottajat vuonna 2015 ottamaan yhteyttä perheoikeudellisiin ammattilaisiin, kuten lastenvalvojaan. Mielenterveyspalveluihin ohjattiin 5 prosenttia yhteydenottajista. Yhteydenottajia kannustettiin myös puhumaan huolestaan jonkun läheisen, kuten puolison, ystävän tai sukulaisen kanssa. MLL:n palveluihin, kuten Vanhempainnetti-sivustolle tai yhdistysten järjestämään perhetoimintaan, ohjattiin noin 10 prosenttia yhteydenottajista. Yhteydenottojen aiheet Puhelujen ja kirjeiden tilastoinnissa erotetaan toisistaan lasta ja vanhempaa koskevat aiheet. Yleisimpiä lasta koskevia aiheita olivat lapsen kehitysvaiheeseen ja temperamenttiin liittyvät haasteet, jotka ilmenivät erityisesti uhma- ja murrosiässä. Vauvaperheitä mietitytti myös lapsen perushoitoon liittyvät asiat, kuten syöminen ja nukkuminen. Alakouluikäisten lasten vanhempien yleisin aihe oli vanhempien ero. Myös rajojen kokeilu sekä kiusaaminen kuu- Yhteydenottajat Yhteydenottajista 83 prosenttia oli naisia ja 17 prosenttia miehiä. Palveluun ottivat vanhempien lisäksi yhteyttä perheiden läheiset, kuten isovanhemmat, muut sukulaiset tai tuttavaperheet. Myös muutamia ammattilaisyhteydenottoja otettiin vastaan. Hieman yli puolet (51 prosenttia) yhteydenottajista asui kahden vanhemman perheessä. Yksinhuoltajuus tai yhteishuoltajuus oli 27 prosentilla ja 10 prosenttia eli uusperheessä. Eniten yhteydenottoja otettiin vastaan 7 11-vuotiaiden vanhemmilta. Toiseksi eniten yhtyettä ottivat leikki-ikäisten vanhemmat ja kolmanneksi eniten vauva- ja taaperoikäisten vanhemmat. 15 % 5 % 4 % 1 % 75 % äidit, 747 isät, 148 isovanhemmat, 52 muut aikuiset (esimerkiksi sukulainen, naapuri), 34 ei tietoa, 11 yhteensä 992 Huom! Yhteydenottajan taustatieto merkitään kaikista paitsi hiljaisista ja kohderyhmään kuulumattomista puheluista sekä testikirjeistä 6 Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015

7 luivat kouluikäisten lasten vanhempien yhteydenotoissa. Yläkouluikäisten/ murrosikäisten ja nuorten vanhemmat kipuilivat rajojen asettamisen ja lapsen muuttuneen käytöksen kanssa. Itsenäistyvien nuorten vanhempien yhteydenotoissa kuului huoli nuoren pärjäämisestä omillaan. Aikuista koskevista aiheista yleisin oli rajojen asettamisen haasteet. Edellisvuoden tapaan puhuttiin myös aikuisten välisistä ristiriidoista, jotka yleisimmin koskivat eron jälkeisiä huoltajuus- ja tapaamisoikeusasioita tai nykyisessä parisuhteessa olevia vaikeuksia selvittää erimielisyyksiä ja päästä yhteisymmärrykseen esimerkiksi rajojen asettamisesta lapsille. Vanhempien yhteydenotoissa kuuluivat myös riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet sekä vaikeus selviytyä arjesta. Seuraavassa on kuvattu esimerkkejä palveluun tulleista eri-ikäisten lasten vanhempien tyypillisistä yhteydenotoista ja päivystäjien eri tavoista tukea yhteydenottajia puhelimessa ja nettikirjepalvelussa. Perheiden lasten ikä Alakouluikäisten perheet Leikki-ikäisten perheet 0 5 -vuotiaat Vauva- ja pikkulapsiperheet Äiti oli huolissaan uhmakkaan 2,5-vuotiaan tyttärensä raivokohtauksista. Tyttö oli aloittanut päiväkodin, minkä jälkeen voimakkaat raivokohtaukset olivat alkaneet. Äiti ajatteli tytön käytöksen johtuvan isosta arjen muutoksesta ja uhmaiästä, mutta pohti myös tytön pelkoa samassa päiväkotiryhmässä olevaa isokokoista ja äänekästä poikaa kohtaan. Äiti pohti yhdessä päivystäjän kanssa, voisiko tytön käytös johtua tästä pelosta ja mitä tilanteessa kannattaisi tehdä. Päivystäjä kuunteli äidin ajatuksia, antoi uusia näkökulmia tahtoiästä sekä vinkkasi yhteydenottajaa lukemaan tietotekstejä ikävaiheeseen kuuluvasta kehityksestä MLL:n Vanhempainnetistä. Äitiä rohkaistiin myös keskustelemaan päiväkodin henkilökunnan kanssa asiasta mahdollisimman pian. Äiti otti yhteyttä 3-vuotiaan pojan unipulmista. Päiväunille ja illalla yöunille meno oli vaikeaa, ja vanhemmat olivat kokeilleet kaikki tietämänsä keinot. Neu volassa ei osattu auttaa sen jälkeen, kun unikoulu oli osoittautunut toimimattomaksi. Perheellä ei ollut läheisverkkoja apunaan, ja molemmat vanhemmat olivat tilanteeseen uupuneita. Päivystäjä kuunteli ja vahvisti äitiä sanoittamalla kaiken hyvän, mitä vanhemmat olivat jo perheessä tehneet. Lisäksi mietittiin konkreettisia muutoksia arkeen, joiden avulla koko perhe nukkuisi paremmin. Yhteydenottajalle kerrottiin myös MLL:n perhekummitoiminnasta ja perheneuvolan palveluista. Alakouluikäisten perheet Muutama vuosi sitten eronnut äiti kirjoitti, että on huolissaan 7-vuotiaasta pojastaan, joka ei enää haluaisi mennä isälleen viikonloppuisin. Tähän asti tapaamiset olivat menneet hyvin ja niistä oli sovittu yhteisymmärryksessä. Muutos oli tapahtunut isän uuden perheen perustamisen myötä. Isällä oli uusi puoliso ja vastasyntynyt vauva, eikä poika tuntenut oloaan hyväksi uuden perheen kanssa. Päivystäjä avasi äidille lapsen näkökulmaa, sitä mitä lapsi tilanteessa mahtoi tuntea ja ajatella. Äitiä rohkaistiin juttelemaan poikansa kanssa ja kyselemään aktiivisesti pojan tunteista ja ajatuksista muuttuneessa tilanteessa. Äitiä kannustettiin myös keskustelemaan isän kanssa ja olemaan tarvittaessa yhteydessä perheneuvolaan vuotiaat Vauva- ja taaperoikäisten perheet Keskinuoruusikäisten perheet Varhaisnuorten perheet Myöhäisnuoruusikäisten perheet Lapsi ei vielä syntynyt 11 Ei tietoa Huom. Perheen lasten ikävaiheeksi voidaan valita useampi vaihtoehto. Pitkä puhelu äidiltä, jonka 12-vuotiasta poikaa oli kiusattu koulussa jo vuosia. Äiti oli tehnyt kaiken mahdollisen: kutsunut luokkatovereita kylään, jutellut opettajan ja muun koulun henkilökunnan kanssa sekä ottanut yhteyttä luokkatovereiden vanhempiin. Tilanne ei ollut parantunut lainkaan. Äiti oli hyvin huolissaan poikansa jaksamisesta ja neuvoton, miten osaisi tukea tätä. Äitiä kuultiin pitkään ja rauhoittavasti ja pohdittiin sitä, mistä hän saisi tukea omalle jaksamiselleen. Äitiä myös vahvistettiin toimimaan edelleen poikansa hyväksi ja kannustettiin olemaan yhteydessä kiusaamisesta koulun rehtoriin ja Vanhempainpuhelimen vuosiraportti

8 tarvittaessa ylemmälle taholle. Pojan jaksamisen tukemiseksi rohkaistiin ottamaan yhteyttä koulupsykologiin vuotiaat Murrosikäisten ja nuorten perheet Vanhemmat olivat hyvin huolissaan 12-vuotiaasta esikoispojastaan. Poika tuli enää harvoin suoraan koulusta kotiin, vaan jäi viettämään aikaa kavereidensa kanssa ja tuli kotiin usein vasta yhdeksän jälkeen illalla. Poikaan ei yleensä saanut iltapäivän aikana yhteyttä. Pojalla oli myös ollut päihdekokeiluja. Pojan tilannetta kartoitettiin päivystäjän kanssa huolellisesti ja rauhallisesti monelta taholta. Vanhemmille kerrottiin koulun oppilashuollon ja lastensuojelun tukipalveluista ja rohkaistiin olemaan niihin yhteydessä avun ja tuen saamiseksi mahdollisimman pian. Muutama vuosi sitten eronnut äiti oli pattitilanteessa 16-vuotiaan tyttärensä kanssa. Tytön käytös oli muuttunut viime aikoina todella haastavaksi. Hän sai rajuja raivokohtauksia, joiden edessä äiti oli täysin voimaton. Kotona oli tytön lisäksi kolme pienempää lasta, ja ilmapiiri oli muuttunut hankalaksi tytön käytöksen vuoksi. Taustalla oli koko peruskoulun ajan jatkunut koulukiusaaminen, jota ei saatu missään vaiheessa selvitettyä. Vanhemmat olivat yrittäneet hakea apua nuorisopsykiatrian poliklinikalta, mutta jonot sinne olivat pitkiä. Äitiä kuunneltiin kiireettömästi, rohkaistiin ja annettiin palautetta toiminnasta tyttärensä hyväksi. Häntä kannustettiin jatkamaan avun hakemista nuorisopoliklinikalta ja hakemaan tukea myös omaan jaksamiseensa. 18 -vuotiaat Itsenäistyvän nuoren perheet Äiti oli hyvin huolissaan 19-vuotiaasta pojastaan, joka oli vetäytynyt kodin ulkopuolisesta elämästä täysin. Poika poistui omasta huoneestaan vain syömään. Hän pelasi kaikki päivät ja näki tulevaisuuden synkeänä. Äiti mietti, mitä tehdä ja mistä saisi apua yli 18-vuotiaan elämän tueksi. Päivystäjä keskusteli äidin kanssa rauhoittavasti ja pitkään ja he pohtivat yhdessä erilaisia keinoja ja tapoja saada kontakti poikaan ja miten häntä motivoidaan elämässä eteenpäin. Yhteydenoton lopussa äiti rohkaistui ja päätti yrittää hakea apua yhdessä poikansa kanssa terveyskeskuksesta. Vanhemmat olivat keinottomia tukemaan 19-vuotiasta tytärtään. Tyttö oli kärsinyt lukioikäisenä masennusoirei- Viisi yleisintä lasta koskevaa aihetta Pikkulapsen kehitysvaiheeseen tai temperamenttiin liittyvät haasteet, % Murrosiän haasteet, 75 8 % Vanhempien ero, 63 6 % Muu perheen ihmissuhteisiin liittyvä asia 45 5 % Pikkulapsen perustoiminnot, esimerkiksi syöminen ja nukkuminen, 44 4 % Viisi yleisintä aikuista koskevaa aihetta Rajojen asettaminen, % Aikuisten väliset ristiriidat, % Riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet, 77 9 % Arjessa suoriutuminen, 58 7 % Äitiys ja isyys, 57 6 % Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015

9 lusta eikä hän ollut koulun loppumisen jälkeen löytänyt jatko-opinto- tai työpaikkaa. Tyttärellä ei ollut minkäänlaista suuntaa tai otetta elämäänsä. Äidin huoli otettiin vakavasti, häntä kuultiin ja tytön elämään mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä keskusteltiin rauhallisesti. Pohdittiin erilaisia keinoja rakentaa yhteyttä tyttöön, mietittiin tytön vahvuuksia, ohjattiin ottamaan yhteyttä nuorten työllistymispalveluihin ja masennuksen hoidossa terveyskeskukseen. Aikuisia koskevia huolia Nuori kahden alle 3-vuotiaan lapsen äiti soitti haasteistaan miehensä kanssa. Mies ei ottanut vastuuta perheestä tai arjen pyörityksestä, minkä nainen koki epäoikeudenmukaisena. Äiti oli tilanteeseen täysin väsynyt ja erokin oli käynyt mielessä. Päivystäjä kuunteli ja rauhoitteli uupuneen kuuloista äitiä. Yhdessä päivystäjän kanssa pohdittiin erilaisia tapoja saada yhteydenottajan puoliso näkemään tilannetta äidin kannalta. Kartoitettiin perheen lähiverkostoja ja sekä muita tukitahoja äidin kuorman helpottamiseksi. aikuiset Vuoden ikäisen lapsen isällä oli tullut ero lapsen äidin kanssa ja sovittelu tapaamisista oli meneillään. Isä haluaisi tavata lastaan useamman kerran viikossa, mutta äiti rajoittaisi tapaamisen yhteen kertaan. Suhteessa oli ollut väkivaltaa aikuisten välillä, ja isä pohti tapahtuneiden vaikutuksia huoltajuuteen. Isää kuultiin ja kartoitettiin rauhallisesti aiemmin tapahtuneita tilanteita. Pohdittiin keinoja ja tapoja, joilla isä saisi ääntään kuuluville yhteisissä tapaamisissa eroselvittelyissä. Rohkaistiin hakemaan raskaassa tilanteessaan apua myös itselle. Mediakasvatuksen tuki MLL on mukana EU:n rahoittamassa Finnish Safer Internet Centre -projektissa. MLL toteuttaa hankkeen Helpline-toimintoa tarjoamalla tukea ja apua mediaan liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Pelastakaa Lapset ry. Vuonna 2015 Vanhempainpuhelimessa otettiin vastaan 89 yhteydenottoa, jotka liittyivät jollakin tavalla mediaan. Selkeästi yleisin aihe oli lasten ja nuorten netinkäyttö, pelaaminen ja siihen liittyvät rajat. Aihe puhututti kaikenikäisiä vanhempia ja yleisin teema oli haasteet mediankäytön rajaamisessa. Muutamissa yhteydenotoissa keskusteltiin myös vanhemman omasta tai yhteydenottajan kumppanin mediankäytöstä. Seuraavaksi yleisimpiä mediaan liittyviä aiheita olivat nettikiusaaminen erityisesti WhatsApp-ryhmissä, nettiporno sekä pelien ikärajat. Muutama yhteydenotto koski lapsen seksuaalista häirintää tai hyväksikäyttöä netissä. Vastauksenne auttoi minua suunnattomasti. Olin toiminutkin kuten neuvoitte, mutta nyt tiedän, että olen oikealla tiellä ja tunnen oloni varmemmaksi. Vanhempainpuhelimen vuosiraportti

10 Isät ottavat yhä useammin yhteyttä Miehet ottivat yhteyttä Vanhempainpuhelimeen 166 kertaa vuonna Isiä tai isäpuolia yhteydenottajista oli 148. Yhteyttä ottivat myös isoisät ja muut lapsen läheiset miehet. Isien yhteydenotot ovat lisääntyneet palvelussa viiden viimeisen vuoden aikana yli puolella. Eniten yhteyttä ottivat kahden vanhemman perheessä asuvat isät. Isien tapauksissa oli äitejä yleisempää myös uusperheessä asuminen (isät 17 prosenttia, kaikki vanhemmat 10 prosenttia) sekä jommankumman vanhemman yksinhuoltajuus (isät 29 prosenttia, kaikki 27 prosenttia). Myös maahanmuuttaja-taustaiset isät ottivat yhteyttä palveluun ja pyysivät tukea muun muassa lasten kasvatuskysymyksiin ja rajojen asettamiseen murrosikäisen kanssa. Lisäksi kysyttiin suomalaisesta palvelujärjestelmästä. Ottaessaan yhteyttä palveluun isät puhuivat usein ensimmäistä kertaa asioista, joista ei ollut helppoa puhua puolison, lähipiirin tai ammattilaisten kanssa. Isät kertoivat, ettei lähipiirissä ollut ketään, kenelle puhua luottamuksella huolistaan, tai he kokivat lähipiirinsä aikuiset puolueellisiksi. Osa isistä oli hakenut aiemmin apua muun muassa koulun ammattilaisilta, kunnan sosiaali- tai terveysalan työntekijöiltä tai muilta toimijoilta, mutta eivät olleet kokeneet tulleensa kuulluksi tai saaneet riittävää apua tilanteeseensa. Vanhempainpuhelimeen tulleiden yhteydenottojen perusteella isien huolet lapsistaan ovat hyvin samankaltaisia kuin äitien. Palveluun yhteyttä ottaneet isät olivat hyvin sitoutuneita lapsiinsa ja pohtivat monipuolisesti heidän hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä. Isät kantoivat useimmiten huolta murrosikäisistä lapsistaan ja pohtivat nuoruusiän normaalia kehitystä, seksuaalisuutta ja mahdollista huolestuttavaa oireilua. Isät purkivat myös huoltaan lapsen kaverisuhteista; kiusaamisen tai vertaisryhmän ulkopuolelle jäämisen kokemuksia. Monissa yhteydenotoissa isät pohtivat sitä, mikä olisi lapsen edun mukaista esimerkiksi erotilanteissa ja niihin liittyvissä asumisjärjestelyissä sekä vanhempien yhteisten kasvatusperiaatteiden sopimisessa. Pienten lasten isät olivat huolissaan myös lapsen äidin hyvinvoinnista ja pohtivat, kuinka esimerkiksi äidin väsymys vaikuttaa lapseen ja kuinka he voisivat tukea puolisoaan. Isät kokivat myös itse uupumusta ja pohtivat keinoja selvitellä arkisia ristiriitoja sekä piristää parisuhdettaan. Useimmiten isiä puhututtivat huoltajuuteen ja eroon liittyvät tilanteet (17 prosenttia kaikista isien yhteydenotoista). Isät halusivat tavata ja pitää lapsiinsa säännöllisesti yhteyttä sekä olla lasten elämässä aktiivisesti läsnä, vaikka erosivatkin näiden äidistä. Isät pohtivat, miten lapsen asuminen eron jälkeen olisi paras järjestää, jotta vanhempien haastava perhetilanne kuormittaisi lasta mahdollisimman vähän. Isät pohtivat myös, miten lapsen oikeus tavata molempia vanhempia toteutuisi tasavertaisesti. Etävanhempana olevat isät toivoivat, että he voisivat nähdä lapsiaan useammin. Päivystäjälle puhuminen helppoa Monet yhteyttä ottaneet isät kokivat, että puolueettoman päivystäjän kanssa oli helppo puntaroida eri vaihtoehtoja perhettä kuormittavan tilanteen ratkaisemiseksi. Erotilanteissa isiä kuormittivat muun muassa kokemukset lapsen äidin harjoittamasta vieraannuttamisesta. Isät kantoivat huolta lasten hyvinvoinnista näiden asuessa äidin luona sekä siitä, että sovitut tapaamiset eivät toteutuneet. He huolehtivat myös yhdenmukaisista kasvatuskäytännöistä entisen puolisonsa kanssa eron jälkeen. Ne isät, jotka olivat jääneet lapsensa kanssa eron jälkeen yksin, pohtivat, miten saada lapsen elämästä pitkään poissa ollut äiti osaksi lapsen arkea. Osa yhteyttä ottaneista isistä koki, että he olivat tulleet sivuutetuiksi huoltajuusprosessissa eikä heidän mielipidettään tai haluaan olla lapsen elämässä kuultu. Isät tarvitsivat myös paljon tietoa eroon liittyvistä käytännön asioista. Kysyttiin esimerkiksi huoltajuusprosessiin liittyvistä yksityiskohdista: elatusmaksuista, omista oikeuksista etävanhempana, tuensaantimahdollisuuksista, lapseen liittyvien asioiden tietojen siirrosta vanhemmalta toiselle ja niin edelleen. Isät kokivat, että anonyymille ja luottamukselliselle päivystäjälle oli helppo purkaa tunnelmia sekä saada lisätietoa ja neuvoja vaikeisiinkin huoltajuuskiistoihin. Uusperheissä asuvat isät olivat huolissaan edellisten liittojen lapsistaan. Isät pohtivat myös uusperheiden elämän yhteensovittamista: miten elää sopusoinnussa lasten äidin ja uuden puolison kanssa ja antaa huomiota riittävästi jokaiselle lapselle. Myös isoisien yhteydenotoissa kuului huoli oman lapsen tai lapsenlapsen tilanteesta. Isovanhemmat pohtivat, miten tukea lapsensa vanhemmuutta, tai he kantoivat huolta lapsenlapsensa hyvinvoinnista esimerkiksi pitkään jatkuneissa kiusaamistilanteissa. Isovanhemmat olivat saattaneet tukea lastensa perheitä jo pitkään ja tunsivat neuvottomuutta tai väsymystä auttamisesta. Isät olivat hyvin tyytyväisiä Vanhempainpuhelimen palveluun. He kiittivät päivystäjiä siitä, että tulivat kuulluksi ja heidät kohdattiin kiireettömästi. Palvelusta antamissaan palautteissa isät kertoivat keskustelun selkeyttäneen ajatuksia ja olo oli helpottunut. Isät olivat tyytyväisiä myös saamiinsa neuvoihin ja löysivät yhteydenoton aikana usein myös konkreettisia keinoja vaikuttaa oman lapsen, perheen tai parisuhteen hyväksi. Paitsi että sain vahvistusta vanhemmuuteeni, vastauskirje myös vahvisti käsitystäni kyseisestä asiasta ja omasta toiminnastani. Paljon kiitoksia! Arvostan työtänne. 10 Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015

11 Päivystystoiminta vuonna 2015 Vuonna 2015 Vanhempainpuhelimessa toimi 67 vapaaehtoista päivystäjää, jotka vastasivat vanhempien soittoihin ja nettikirjeisiin Helsingin päivystyspisteessä. Vuoden aikana järjestettiin 2 peruskoulutusjaksoa, joista valmistui 12 uutta päivystäjää. Kaikki vapaaehtoiset haastateltiin ennen 30 tunnin mittaiselle peruskurssille pääsyä. Tuumausvartteja eli päivystäjien kanssa käytäviä henkilökohtaisia keskusteluja pidettiin 8 kertaa. Peruskoulutuksen lisäksi päivystäjille tarjotaan säännöllisesti täydennyskoulutusta. Koulutusten aiheet valikoituvat päivystystyöstä esiin nousseiden teemojen mukaan. Vuonna 2015 järjestettiin yhteensä 6 täydennyskoulutusta, joiden aiheita olivat muun muassa uusperheet, kiusaaminen, vanhempien ero ja pienten lasten mediankäyttö. Osa koulutuksista, kuten Miten puhua lapsen kanssa seksistä, järjestettiin yhdessä Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjien kanssa. Pääkaupunkiseudun puhelinauttajien kanssa yhteistyössä järjestetyssä koulutuksessa teemana olivat auttamisen rajat. Yhteydenottoihin vastataan päivystäjäryhmissä, joita ohjaa ja tukee aina MLL:n työntekijä. Päivystäjillä on näin mahdollisuus saada välitöntä tukea ja palautetta. Ryhmässä toimiminen mahdollistaa myös oppimisen ja ajatustenvaihdon muiden vapaaehtoisten kanssa. Ohjatussa ryhmässä päivystäjän on mahdollista purkaa tunnelmiaan päivystysvuoron aikana, jotta raskailta tuntuvat yhteydenotot eivät jäisi painamaan mieltä. Päivystäjät toimivat osin samoissa päivystysryhmissä kuin Helsingin päivystyspisteen Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät. Tämä tuo lapsen näkökulmaa ja rikkautta päivystystyöhön. Sain todella hyviä neuvoja ja tukea kakkosluokkalaisen vilkkaalle mielikuvitukselle ja kilpailuvietille. Ekakertalaisena uskalsin soittaa ja kysyä neuvoa ja teen sen toistekin, jos tarvetta tulee. 10+ Vanhempien palaute Vanhempien antaman palautteen mukaan Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun oltiin erittäin tyytyväisiä. Moni vanhempi antoi kiittävää palautetta puhelinkeskustelun päätteeksi. Päivystäjän ylös kirjaamia puhelupalautteita oli yhteensä 389, joista lähes kaikki oli positiivisia. Päivystäjää kiitettiin kuuntelemisesta, ymmärtämisestä ja rohkaisusta. Jo puhelukeskustelu itsessään tuntui auttavan monia, ja soittajan ääni kuulosti helpottuneelta puhelun lopussa. Vanhemmat kertoivat saaneensa uusia näkökulmia tilanteeseen ja toisaalta kokivat, että saivat vahvistusta omille ajatuksilleen. Tärkeäksi koettiin myös se, että palvelusta sai tietoa yhteydenottotahoista. Moni kertoi, että aikoo ottaa pikaisesti yhteyttä esimerkiksi perheneuvolaan tai päiväkotiin. Useampi mainitsi, että aikoo vastakin soittaa Vanhempainpuhelimeen, koska koki saaneensa siitä niin paljon. Palvelun olemassaolo nähtiin tärkeäksi. Nettikirjeistä saatiin 23 kappaletta palautetta vastauskirjeisiin liitetyllä palautelomakkeella. Vanhempien mukaan nettikirjeessä on tärkeintä, että vastaus tuntuu henkilökohtaiselta ja että siitä saa uusia näkökulmia asiaan. Omassa vastauskirjeessä oli toteutunut vastauksen henkilökohtaisuus ja osittain myös uusien näkökulmien saaminen. Tärkeäksi nousi myös se, että vastaus oli helpottanut omaa oloa ja vahvisti omaa vanhemmuutta. Vanhemmat antoivat vastauskirjeen kouluarvosanaksi 8,7. Avoimissa palautteissa kiiteltiin lämpimästä ja hyvästä vastauskirjeestä. Joillakin oli ollut teknisiä pulmia, eivätkä he olleet päässeet lukemaan omaa vastauskirjettään. Muutama oli kirjoittanut palveluun aiemminkin. Lähes kaikki vastaajat voisivat oman kokemuksensa perusteella suositella palvelua jollekin tutulle. Vanhempainnetti-sivuston palautelaatikkoon jätettiin muutamia (7) Vanhempainpuhelinta koskevaa palautetta. Niissä kiitettiin palvelusta. Muutamassa palautteessa toivottiin, että palvelu olisi auki myös loma-aikaan. Vanhempainnetti MLL:n Vanhempainnetti-sivustolla käytiin vuoden 2015 aikana yli 1,5 miljoonaa kertaa. Viimeisen viiden vuoden aikana sivusto on kasvattanut kävijämääriään joka vuosi. Vuonna 2015 sivustolla käynnit lisääntyvät edellisvuodesta 9 prosenttia. Vanhempainnetissä on tietotekstien ja oma-apuvälineiden lisäksi eri-ikäisten lasten vanhemmille tarkoitettu keskustelufoorumi, jota auttavien puhelinten työntekijät moderoivat. Osa Vanhempainpuhelimen päivystäjistä kommentoi keskustelufoorumin kirjoituksia ja aktivoi keskusteluja osana päivystystyötään. Keskustelupalstalta myös ohjataan tarvittaessa Vanhempainpuhelimeen. Keskustelupalstalla julkaistiin vuonna 2015 yhteensä viestiä. Ylivoimaisesti suosituin keskustelupalsta oli Uusia ystäviä -palsta. Vuoden aikana palstalla julkaistiin 887 viestiä. Moni vanhempi on saanut palstan kautta mahdollisuuden verkostoitua samassa elämäntilanteessa ja samalla paikkakunnalla olevan vanhemman kanssa. Vanhempainpuhelimen vuosiraportti

12 Liite Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet Auttavat puhelin- ja nettipalvelut kuuluvat Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet). Sen periaatteissa määritellään palvelun luonne sekä oikeudet ja velvollisuudet niin yhteydenottajalle, päivystäjälle kuin taustaorganisaatiolle. Periaatteet on tiivistetty seuraaviin kolmeen kohtaan: 1. Palvelusta ja sen laadusta vastaa ylläpitäjäyhteisö, joka voi olla yhdistys, säätiö ja uskonnollinen yhdyskunta. Toiminta on yleishyödyllistä eikä palvelun ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä. 2. Yhteydenottajalle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuulluksi kyseiseen palveluun kuuluvissa asioissa. Palvelussa toteutuvat luottamuksellisuus, nimettömyys ja yhteydenottajan kunnioittaminen. 3. Päivystäjä on vapaaehtoinen tai palkattu, palvelun ylläpitäjäyhteisön tehtävään valitsema ja kouluttama henkilö, joka saa tehtäväänsä tukea ja ohjausta. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. 12 Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015

13 Vanhempainpuhelimen vuosiraportti

14 Vanhempainpuhelin (maksuton) ma ja ti ja ke to Vanhempainnetin kirjepalvelu