Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun

Transkriptio

1 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2013

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 10 piirijärjestöä sekä 565 paikallisyhdistystä, joilla on yhteensä yli jäsentä. MLL edistää lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Liitto myös kouluttaa, tekee selvityksiä ja tuottaa aineistoja kouluille ja kasvattajille edistää monipuolisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinalueet ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen ja vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen Linja Helsinki Teksti Laura Klemetti, Satu Tallgren,Tatjana Pajamäki, (Anna-Sofia Lehto) Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaa noin puheluun ja nettikirjeeseen. Vanhempainpuhelin ja Vanhempainnetin kirjepalvelu vastaa noin 900 yhteydenottoon. Yläkouluissa toimii noin MLL:n tukioppilasta, internetissä nuoria tukee noin 20 verkkotukaria eli Lähes MLL:n kouluttamaa lasten hoitajaa työskentelee noin perheessä. Noin 600 MLL:n kouluttamaa tukihenkilöä tekee työtä perheiden ja nuorten parissa. MLL ylläpitää noin 550 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan noin kertaa. MLL:ssa toimii noin 350 vertais- ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n harrastuskerhoissa käydään yli kertaa. MLL järjestää Hyvä alku koulutielle -kampanjan, joka tavoittaa yli ekaluokkalaisen vanhemmat. Kansikuva Suvi-Tuuli Kankaanpää / Keksi Taitto Minna Laatikainen / Virma MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta. 2 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2013

3 Sisältö Tukea vanhemmalta vanhemmalle s. 5 Yhteydenotot vuonna 2013 s. 6 Jatko-ohjaus s. 6 Yhteydenottojen aiheet s. 6 Eri-ikäisten lasten vanhempien huolet s. 7 Perheitä kuormittavat tilanteet s. 8 Vanhemman uupumus voi syrjäyttää lapsen tarpeet ja tunteet s. 9 Vauva-ajan uupumusta ei saa vähätellä s. 9 Häpeä lamauttaa ja estää avunhakemisen s. 9 Päivystystoiminta vuonna 2013 s. 10 Vanhempien palaute s. 10 Vanhempainnetti s. 10 Liite: Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet s. 11 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti

4 Vanhempainpuhelin ja Vanhempainnetti Vanhempainpuhelin on vertaistukeen perustuva vanhemmuuden tuen muoto. Vanhempainpuhelimen numerossa (0,08 e/min. + pvm/mpm) päivystävät MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat itsekin vanhempia. Vanhempainpuhelin päivystää neljänä päivänä viikossa: maanantaisin kello ja 17 20, tiistaisin kello ja 17 20, keskiviikkoisin kello ja torstaisin kello Vanhempainnetin kirjepalvelu on anonyymi nettikirjepalvelu, jonne voi kirjoittaa ympäri vuoden ja vuorokauden. Viesteihin vastataan viikon kuluessa. Kirjepalvelu on osa MLL:n vanhemmille suunnattua nettisivustoa, Vanhempainnettiä ( Vanhempainpuhelimeen voi soittaa ja kirjepalveluun kirjoittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti kaikissa vanhemmuuteen, lapsiperheen arkeen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja pohdinnoissa. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien jaksamista, selviytymiskeinoja ja tietoisuutta kasvatusasioissa ja siten edistää lasten hyvinvointia. Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun päivystysvuoroa ohjaa ja vapaaehtoisia päivystäjiä tukee aina MLL:n työntekijä. Päivystystoiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen Puhelinja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun. Puhelinja verkkoauttamisesta vastaa taustaorganisaatio, ei yksittäinen päivystäjä. MLL:n Vanhempainnetti-sivusto ( on tarkoitettu vanhemmuuden tueksi 0 18-vuotiaiden vanhemmille. Sivusto sisältää runsaasti tietoa lapsen ja nuoren kehityksestä ja hyvinvoinnista sekä muuta apua kasvattajan tueksi. Sivustoa käyttävät myös lapsiperheiden parissa työskentelevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset, kuten esimerkiksi MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalveluiden vapaaehtoiset päivystäjät. Vanhempainpuhelin ja Vanhempainnetti ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. 4 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2013

5 Tukea vanhemmalta vanhemmalle Nykyisin vanhemmat tietävät hyvin sen, miten iso vaikutus perheen olosuhteilla, vanhempien huolenpidolla ja kasvatuskäytännöillä on lapsen elämään. Tämä saa ponnistelemaan, mutta aiheuttaa myös riittämättömyyden ja huonommuuden tunteita. Kaikilla ei ole läheisiä, joille kehtaisi tai uskaltaisi purkaa kokemuksiaan. Joiltakin vanhemmilta puuttuvat ylipäänsä läheiset, joille puhua. Ammattiavun hakeminen voi tuntua liian raskaalta tai jopa pelottavalta. Siksi on tärkeää, että on olemassa paikka, jonne voi soittaa tai kirjoittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Vanhempainpuhelimessa ja Vanhempainnetin kirjepalvelussa vanhempi voi kertoa huolistaan omin sanoin, omaan tahtiinsa. Häneltä ei kysytä nimeä, ikää, ammattia tai asuinpaikkaa. Hän saa kertoa itsestään vain sen, mitä haluaa. Siksi hän voi kertoa myös asioista, joita ei voisi paljastaa kenellekään muulle. Vapaaehtoinen päivystäjä tarjoaa vertaistukea, joka perustuu omaan kokemukseen vanhemmuudesta. Päivystäjällä on itsellään lapsia, joskus myös lapsenlapsia, ja hän tietää, miten yksinäistä ja hankalaa vanhemmuus voi ajoittain olla. Vertaistuki toteutuu päivystäjän läsnäolona, kuuntelemisena, tilannetta jäsentävinä kysymyksinä ja kannustavina sanoina. Hänen puheessaan heijastuu ymmärrys ja luottamus vanhemman omiin voimavaroihin. Vanhempien palautteissa on korostunut kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen kokemukset. Kiitosta on saanut mahdollisuus keskustella tai kirjoittaa vapaaehtoisen vertaisvanhemman kanssa nimettömänä. Kohtaamisten onnistumisesta kertoo jotain sekin, että puhelut ovat palvelun maksullisuudesta huolimatta usein jopa tunnin mittaisia. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on saanut vanhemmilta palautetta siitä, että Vanhempainpuhelimen maksullisuus voi estää heikommassa taloudellisessa asemassa olevien vanhempien yhteydenotot. Liitto on hakenut ja saanut Raha-automaattiyhdistykseltä avustustason korotuksen, jonka ansiosta puhelut muuttuvat vuonna 2014 vanhemmille maksuttomiksi. Lämmin kiitos Raha-automaattiyhdistykselle arvokkaasta tuesta, joka turvaa palvelun toiminnan ja kehittämisen. Sydämelliset kiitokset myös upeille päivystäjillemme, jotka vapaaehtoistyöllään tukevat vanhempien ja lapsiperheiden hyvinvointia. Marie Rautava ohjelmajohtaja Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti

6 Yhteydenotot vuonna 2013 Vuonna 2013 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yhteensä 873 yhteydenottoon, joista 508 oli puheluja ja 365 nettikirjeitä. Puheluiden keskipituus oli noin 30 minuuttia, monesti puhelut kestivät vähintään tunnin. Kirjeisiin vastaaminen kesti keskimäärin hieman yli tunnin. Yhteydenottajista 85 prosenttia oli naisia. Yhteydenottajien keski-ikä oli vuotta. Yhteydenottajista 51 prosenttia oli kahden vanhemman perheissä asuvia ja 24 prosenttia yksin- tai yhteishuoltajuudessa asuvien perheitä. Eniten yhteydenottoja otettiin vastaan 3 6-vuotiaiden lasten vanhemmilta tai heistä huolehtivilta aikuisilta. Toiseksi eniten puhuttiin 0 2-vuotiaiden lasten perheiden asioista. Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin kirjepalveluun ottivat yhteyttä myös läheiset, jotka olivat huolissaan perheiden tilanteista. Erityisesti isoäidit kertoivat lapsenlapsiinsa liittyvistä huolistaan. Yhteyttä ottivat myös muut lähisukulaiset, ystävät tai naapurit. Muutaman kerran vanhemmuuden teemoista keskusteltiin myös eri alojen ammattilaisten kanssa. Jatko-ohjaus Palveluun yhteyttä ottava vanhempi kaipaa yleensä ensisijaisesti kuulijaa ja peiliä omille ajatuksilleen. Vanhempainpuhelimessa ja Vanhempainnetin kirjepalvelussa peilinä toimii vapaaehtoinen päivystäjä, joka on itsekin vanhempi. Parhaimmillaan vertaistuki merkitsee paljon ihmisten elämänhallinnalle ja jaksamiselle. Vertaistuki ei kuitenkaan sovellu kaikkiin tilanteisiin, eikä se korvaa ammattiapua. Osa yhteydenotoista on sellaisia, että päivystäjä ohjaa yhteydenottajan ammatillisten palveluiden piiriin. Vanhempi ja päivystäjä pohtivat yhdessä sopivaa vaihtoehtoa, joka yleensä löytyy julkisista perus- tai erityispalveluista. Vuonna 2013 jatko-ohjaus tehtiin 76 prosentille yhteydenotoista. Näistä 66 prosenttia ohjattiin johonkin ammatilliseen palveluun, kuten sosiaali- tai terveystoimeen tai koulun tai päivähoidon piiriin. Eniten yhteydenottajia ohjattiin julkisiin sosiaalipalveluihin, useimmin perheneuvolaan tai sosiaalitoimen lastensuojeluun. Terveydenhuoltoon liittyvissä jatko-ohjauksissa ohjattiin eniten lastenneuvolaan. Jos huoli liittyi lapsen koulunkäyntiin, vanhempaa neuvottiin ottamaan yhteyttä yleisimmin koulukuraattoriin ja sen lisäksi muihin koulun oppilashuollon työntekijöihin kuten opettajaan, kouluterveydenhoitajaan ja koulupsykologiin. Lisäksi yhteydenottajia motivoitiin ja kannustettiin keskustelemaan huolestaan oman lähipiirinsä, kuten puolison, sukulaisten tai muiden läheisten aikuisten kanssa. Myös kolmannen sektorin palveluista, kuten järjestöjen ja seurakuntien toiminnasta, saattoi löytyä lisätukea yhteydenottajan tilanteeseen. Viidesosaa yhteydenottajista kehotettiin tutustumaan aihetta koskeviin tietoteksteihin ja oma-apuvälineisiin MLL:n Vanhempainnetti-sivustolla. 13 % 5 % 5 % 4 % Yhteydenottajat vuonna % Äidit ja äitipuolet Isät ja isäpuolet Isovanhemmat muu aikuinen (sukulainen, kasvatusvanhempi, kasvatusalan ammattilainen tms.) ei tietoa (Yhteydenottoja vuonna 2013 oli yhteensä 873.) Yhteydenottojen aiheet Palvelun yhteydenottojen tilastoinnissa erotetaan toisistaan lasta ja vanhempaa koskevat aiheet. Lasta koskevista aiheista eniten keskusteltiin pikkulapsen kehitysvaiheeseen liittyvistä asioista, esimerkiksi syömisestä ja nukkumisesta. Myös nuoruusikään liittyvistä huolista keskusteltiin paljon. Edellisvuotta useammin puhuttivat kiusaamiseen, lasten kaverisuhteisiin ja mielenterveyteen liittyvät asiat. Aikuisia koskevissa aiheissa rajojen asettamisen vaikeus oli yleisin syy yhteydenottoon. Myös vanhemman kielteiset tunteet, häpeä ja syyllisyys puhuttivat usein. Monesti yhteydenottojen taustalla kuuluivat parisuhteeseen liittyvät ristiriidat, eroriidat ja vanhemman uupumus ja stressi. 6 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2013

7 Eri-ikäisten lasten vanhempien huolet Vauvaperheissä oma jaksaminen ja arjessa selviytyminen oli yleisin yhteydenottoaihe. Valtaosa vauvoihin ja pieniin lapsiin liittyvistä yhteydenotoista koski huolta lapsen nukkumisesta, syömisestä tai muista lapsen elämän perustoiminnoista. Suurin osa yhteydenottajista oli äitejä, jotka kuvailivat uupumuksen ja yksin selviytymisen leimaavaa arkea. Äidit eivät kokeneet saavansa puolisoltaan riittävästi tukea kotitöissä ja lastenhoidossa eikä heillä ollut muuta tukiverkostoa. Monella ei ollut ketään, keneltä pyytää apua arjessa selviytymiseen. Useassa perheessä oli vauvan lisäksi myös muita alle kouluikäisiä lapsia. Vauvan rikkonainen unirytmi ja samanaikainen tahtoikäisen kanssa kamppailu uuvuttivat, ja arki näyttäytyi pelkästään kaoottisena ja hallitsemattomana. Useat vanhemmat toivoivat tilanteensa jakamisen ja kuulluksi tulemisen ohella konkreettisia neuvoja ja ohjeita, esimerkiksi vauvan unipulmien ratkaisemiseen tai rajojen asettamiseen uhmaikäiselle. Väsyneenä parisuhteen ongelmat kasautuivat helposti koko perhettä kuormittavaksi vyyhdiksi. Päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhempien yhteydenotoissa kuului etenkin lasten kaverisuhteisiin liittyvät vaikeudet, esimerkiksi lapsen vaikeus päästä mukaan päiväkoti- tai kouluryhmään. Moni vanhempi pohti oman lapsen temperamenttia ja sen vaikutusta lapsen kaverisuhteisiin ja niiden solmimiseen. Vanhemmilla oli huoli siitä, ettei arka tai ujo lapsi saanut kavereita ja joutui suljetuksi ryhmän ulkopuolelle. Vanhemmat pohtivat, miten he voisivat tukea lasta lähestymään muita lapsia ja rohkaista lasta mukaan leikkeihin. Osassa yhteydenotoista kerrottiin myös siitä, kuinka lapsella oli aiemmin ollut kavereita, mutta tilanne oli muuttunut ja lapsi oli jäänyt yksin. Kiusaamisesta puhuttiin edellisvuotta enemmän. Huoli lapsen tai nuoren mielenterveydestä ja pärjäämisestä kiusaamiskokemusten kanssa tuskastutti vanhempia. Usein yhteydenottojen taustalla oli pettymys päiväkodin tai koulun toimintaan, joka ei ollut vastannut vanhempien odotuksia, ja tilannetta ei oltu saatu ratkotuksi. Monessa tapauksessa kiusaaminen ei rajoittunut pelkästään kouluympäristöön, vaan kiusaaminen jatkui sosiaalisessa mediassa. Netissä tapahtuva kiusaaminen saattoi tuntua lapsesta erityisen pahalta, sillä siellä kiusaamisen näkevät monet, jotka eivät muuten kiusaamisesta tietäisi. Vuonna 2013 myös nuorten, erityisesti vuotiaiden lasten vanhemmilta tuli runsaasti yhteydenottoja. Nuoruusikäisen eriasteinen oireilu ja itsenäistymiseen liittyvät vaikeudet pohdituttivat. Vanhemmat olivat huolissaan nuoren hyvinvoinnista ja muuttuneesta käyttäytymisestä. Yhteyttä nuoreen tuntui olevan vaikea löytää tai pitää yllä. Vanhemmat pohtivat, millä tavalla he voisivat asettaa rajoja nuorelle, joka oli jo itsenäistymässä, mutta joka edelleen tarvitsi vanhempiensa läsnäoloa, rajoja ja huolenpitoa. Vanhemmat kuvasivat koulunkäynnin sujumattomuutta, vuorokausirytmin päälaelleen kääntymistä, kotiintuloaikojen Äidit ja äitipuolet ottavat eniten yhteyttä. Viisi yleisintä lasta koskevaa aihetta olivat : 0 6-vuotiaan kehitysvaiheeseen tai temperamenttiin liittyvät haasteet (10 %) murrosiän haasteet (8 %) 0 6-vuotiaan perustoiminnot, esimerkiksi syöminen ja nukkuminen (7 %) vanhempien ero (6 %) Lasta tai nuorta kiusataan (3 %) % Viisi yleisintä aikuista koskevaa aihetta olivat: rajojen asettaminen aikuisten väliset ristiriidat riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet arjessa suoriutuminen äitinä ja isänä olemiseen liittyvät pohdinnat (16 %) (14 %) (9 %) (8 %) (6 %) % Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti

8 Pornografisen materiaalin näkeminen huolestuttaa Vuonna 2013 Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin kirjepalveluun tuli yhteensä 64 lasten mediankäyttöön liittyvää yhteydenottoa. Suurin osa yhteydenotoista koski lasten ja nuorten netinkäyttöä tai siihen liittyviä huolia. Moni vanhempi mietti, miten lasta voi suojella netin haitallisilta sisällöiltä. Yksi vanhempien suuri yhteinen huoli oli, että lapsi joutuu tahtomattaan pornografisille sivuille tai että lapsi näkee netissä muuta lapsille sopimatonta sisältöä. Alakouluikäiset näkevät pornografiaa vahingossa tai tarkoituksella nettiä käyttäessään. Esimerkiksi monella alakouluikäisellä on käytössään nettiyhteydellä varustettu älypuhelin tai sellainen löytyy lähes jokaisen kaveripiiristä. Osa Vanhempainpuhelimeen soittavista vanhemmista pohti estoohjelman tai suodattimen asentamista älypuhelimeen suojellakseen lasta haitallisilta nettisisällöiltä. Yläkouluikäisten vanhempia askarrutti monesti se, miten heidän tulisi suhtautua siihen, että nuori näkee pornografiaa. Vanhempi oli saattanut saada selville, että nuori on käynyt pornografisilla sivuilla kotikoneella tai kännykällään. Vanhempi saattoi miettiä, pitäisikö asia ottaa puheeksi nuoren kanssa vai onko parempi antaa asian olla. Osa vanhemmista kaipasi kipeästi apua ja välineitä siihen, miten median seksuaalisista sisällöistä kannattaisi puhua lapsen tai nuoren kanssa. Osa vanhemmista halusi keskustella päivystäjän kanssa nuoren peliriippuvuudesta tai runsaasta netinkäytöstä. Vanhempi tuntui olevan huolissaan, kun nuori viihtyi ainoastaan koneella, valvoi myöhään ja nukkui päivisin. Moni halusi vertaisen vanhemman mielipiteen siihen, missä menee liiallisen netinkäytön tai pelaamisen raja. Joidenkin perheiden vanhemmilla oli vaikeaa sopia mediankäytön yhteiset pelisäännöt. Erityisesti eronneet puolisot saattoivat olla eri linjoilla ikärajojen noudattamisessa ja lasten mediankäytön rajaamisessa. Erimielisyydet vaivasivat arjessa ja aiheuttivat huolta, kun lapsi vietti aikaansa toisen vanhemman kanssa. MLL tukee vanhempia lasten ja nuorten mediankäyttöön liittyvissä kysymyksissä EU:n rahoittamassa Finnish Safer Internet Centre -hankkeessa. MLL:n yhteistyökumppaneina ovat Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Pelastakaa Lapset ry. noudattamatta jättämistä, peleihin käytettyä aikaa sekä huolta herättäviä muutoksia kaveripiirissä. Nuorella saattoi olla myös diagnosoituja mielenterveydenpulmia: masennusta ja ahdistuneisuutta, ja hän saattoi oirehtia viiltelemällä itseään. Myös päihteiden käyttö ja näpistely huoletti osaa vanhemmista. Vanhemmat kokivat monesti syyllisyyttä ja pohtivat, oliko joku asia mennyt pieleen nuoren lapsuudessa tai omissa kasvatuskäytännöissä. Moni oli jo hakenut apua, ja perhe oli jonkun auttavan tahon piirissä. Nuori oli ollut esimerkiksi nuorisopsykiatrian osastojaksolla tai kävi terapiassa. Vanhempi koki silti tarvetta jakaa omia huoliaan. Perheitä kuormittavat tilanteet Monet yhteydenotot koskivat erilaisia perheissä tapahtuvia isoja muutoksia ja kriisejä. Yhteydenottajia kuormittivat muun muassa aikuisten väliset voimakkaat ristiriidat ja erimielisyydet, jotka koskivat lasten kasvatusta, rajojen asettamista, ajankäyttöä ja peilautuivat pahimmillaan koko perheen arkeen. Parisuhteen vuorovaikutuspulmat juonsivat usein juurensa vuorovaikutuksen ja keskusteluyhteyden puutteesta. Joskus perheiden arkea värittivät myös alkoholi ja muut riippuvuudet sekä lähisuhdeväkivalta. Monen yhteydenoton taustalla heijastuivat eroon liittyvät teemat: avioeroaikeet, eron aikaiset tunnelmat ja vaikeudet sekä eron jälkeinen aika. Palveluihin yhteyttä ottavat vanhemmat kaipasivat usein keinoja ja tukea siihen, kuinka lapseen liittyvistä asioista voisi keskustella rakentavaan sävyyn entisen puolison kanssa. Monet miettivät myös, missä määrin lasta on kuultava tapaamisasioista päätettäessä. Monien vanhempien mieltä painoi myös syyllisyys erosta ja sen vaikutuksista lapseen. Vanhemmat olivat huolissaan muun muassa lapsen muuttuneesta käytöksestä eron jälkeen. Vanhemmat myös pohtivat, kuinka puhua erosta lapselle ja miten tapaamiset olisi syytä järjestää lapsen edun mukaisesti. Vanhemmat tunsivat epävarmuutta omasta asemastaan lapsen elämässä ja vanhemmuuden jatkumisesta eron jälkeen. Välillä yhteydenottajilla oli pelkoja siitä, että he jäävät tahtomattaan lapsen elämänpiirin ulkopuolelle. Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin kirjepalveluun ottivat yhteyttä myös uusperheessä elävät vanhemmat. Uusperhe-elämä haastoi perheen ihmissuhteet ja pakotti pohtimaan yhteisiä pelisääntöjä ja rooleja perheessä. Etenkin parisuhde joutui uusperheessä koetukselle. Uuden puolison lapsiin ei ollut helppoa löytää luontevaa yhteyttä tai sopivan etäisyyden löytyminen vei aikaa. Eroon ja uusperheiden dynamiikkaan liittyvissä yhteydenotoissa korostui usein se, ettei vanhemmalla ollut keinoja haastavassa elämäntilanteessa. Useat vanhemmat olivat pettyneitä saamaansa ammattiapuun tai he kokivat, että palvelurakenteestamme puuttuvat erotilanteessa kaivatut tukipalvelut. 8 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2013

9 Vanhemman uupumus voi syrjäyttää lapsen tarpeet ja tunteet Perheessä tapahtuvat isot muutokset ja pitkään jatkuneet ristiriidat vaikuttavat vanhemmuuteen. Vanhemman kuormittuminen ja uupumus heikentävät lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Monet lapsen hoidossa ja kasvatuksessa koetut ongelmat juontavatkin juurensa vanhemman heikentyneestä kyvystä nähdä tilannetta lapsen näkökulmasta. Uupuneen tai kuormittuneen vanhemman voi olla vaikea kyetä näkemään lapsen tunteita ja tarpeita esimerkiksi kiukkuavan uhmaikäisen tai murrosikäisen haastavan käytöksen takana. Hänen on vaikea vastata lapsen tarpeisiin rakentavasti ja vuorovaikutusta tukevalla tavalla. Rikkonainen vuorovaikutus supistaa myös lapsen omia keinoja tuoda esille tarpeitaan ja tunteitaan. Käytös voi näyttäytyä aikuisesta uhmaavalta. Alun alkaen pienistä ongelmista voi kasvaa suuria ja vakavia tilanteita, jotka kärjistyessään voivat johtaa lapsen väkivaltaiseen kohteluun tai hoidon laiminlyöntiin. Vauva-ajan uupumusta ei saa vähätellä Vauva-aika muovaa perustavanlaatuisesti vanhemman suhdetta lapseen ja muokkaa mielikuvaa tulevasta lapsiperhe-elämästä. Vauva- ja pikkulapsiperheajan väsymystä ja uupumusta ei tule vähätellä tai mitätöidä elämänvaiheeseen kuuluvana vakiona. Vanhemmilla tulisi olla tilaa ja paikkoja tulla kuulluksi ja huomioonotetuksi kokiessaan niin kutsuttua normaaliakin väsymystä ja uupumusta, esimerkiksi univaikeuksista kärsivän lapsen kanssa. Pettymys ja väsymys vauva-arkeen saattavat jakamattomina ja ilman tukea johtaa vakaviin lapsen hoidon laiminlyönteihin tai kaltoinkohteluun. Kuormittunut vanhempi kaipaa tilanteeseensa kuulijaa sekä neutraalia peilipintaa, joka auttaa häntä tarkastelemaan arkea myös lapsen tunteiden ja tarpeiden näkökulmasta. Näin on mahdollista herätellä ja eheyttää lapsen ja vanhemman välistä tärkeää vuorovaikutussuhdetta ja ehkäistä tilanteiden kärjistymistä. Häpeä lamauttaa ja estää avunhakemisen Yhteyttä ottaneiden vauvaperheiden vanhemmat kokevat monesti jäävänsä yksin väsymyksen ja huoliensa kanssa. Myös muista vanhemmista tuntui usein siltä, ettei ole ketään tai mitään, jonka puoleen kääntyä. Näin koettiin muun muassa uusperheiden asioissa, itsenäistyvän nuoren haasteissa sekä lapsen kaverisuhdepulmissa. Yhteydenottojen perusteella vanhemmat jäivät monesti yksin myös eroon liittyvien huoliensa kanssa. Yhteydenottojen taustalla velloivat usein syyllisyyden ja häpeän tunteet. Esimerkiksi omaan lapseen kohdistuvat kielteiset tunteet hämmentävät ja hävettävät. Kielletyiksi koetusta tunteista on vaikea jutella: huolta, pahaa oloa ja kuormaa on vaikea pukea sanoiksi. Puhumattomuus pahentaa oloa entisestään ja saattaa ajaa vanhemman hallitsemattomien tunteiden kierteeseen ja lopulta paljon pelättyihin ylilyönteihin. Yhteydenottojen perusteella myös erilaiset perheiden isot kuormat sekä vanhempien vääriksi kokemansa toimet ja teot suhteessa lapseensa jäävät usein piiloon ulkopuolisilta. Niitä on vaikea ottaa puheeksi tukitahojen kanssa, varsinkin jos tapaamiset ovat lyhyitä ja vanhemmat kokevat, että aitoa kohtaamista ei synny. Tilanteestaan häpeää tuntevat vanhemmat jäävät yksin mieltä kuormittavien tilanteidensa kanssa ja ongelmat kasvavat entisestään. Yhteydenotto Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin kirjepalveluun on usein ensiaskel asian puheeksi ottamiselle ja avun hakemiselle. Vanhempien on tärkeä kuulla, että myös muut tuntevat samoja tunteita tai että raskaita ja kuormittavia tilanteita on muillakin ja niistäkin on mahdollista selviytyä. Vasta tullessaan itse kuulluksi on mahdollista kuulla omaa lastaan. Vanhempien kuuleminen on monesti parasta lastensuojelua. Vanhempien kuuleminen on monesti parasta lastensuojelua. Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti

10 Päivystystoiminta vuonna 2013 Vuonna 2013 Vanhempainpuhelimessa ja Vanhempainnetin kirjepalvelussa toimi 53 vapaaehtoista päivystäjää, jotka vastasivat vanhempien yhteydenottoihin Helsingin päivystyspisteessä. Vuoden aikana järjestettiin 2 peruskoulutusjaksoa, joista valmistui 17 uutta päivystäjää. Kaikki vapaaehtoiset haastateltiin ennen 30 tunnin mittaiselle peruskurssille pääsyä. Peruskoulutuksen lisäksi päivystäjille tarjotaan säännöllisesti täydennyskoulutusta. Koulutusten aiheet valikoituvat päivystystyöstä esiin nousseiden Vanhempien palaute Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin kirjepalveluun yhteyttä ottaneet vanhemmat antoivat palautetta palvelusta puhelun päätteeksi tai jälkikäteen nettisivuston kautta. Tämän lisäksi kirjepalveluun yhteyttä ottaneet vanhemmat saivat saamassaan vastauskirjeessä linkin Webropolissa toteutettuun käyttäjäkyselyyn, jossa kerättiin palautetta vastauskirjeistä. Kaikkien palaute oli lähes poikkeuksetta positiivista ja kiittävää. Vanhempainnetin kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta 56 prosenttia. uusista ideoista ja pitkistä, pohdituista vastauskirjeistä. Vastauskirjeiden koettiin antavan vahvistusta ja tukea vanhemmuuteen ja palvelua pidettiin arvokkaana kanavana saada tukea lapsen kasvun kysymyksiin. Kiitosta saivat myös palvelun vaivattomuus ja anonyymius. Nettikirjepalvelussa toteutettiin käyttäjäkysely vuoden 2013 aikana ja siihen vastasi 27 yhteydenottajaa. Palaute oli kiittävää. Kyselyyn vastanneet yhteydenottajat kokivat, että heidän saamansa vastauskirje tuntui henkilökohtaiselta, helpotti oloa ja antoi uusia näkökulmia. Jo pelkkä kirjoittaminen koettiin oloa helpottavana. Kaikki kyselyyn vastanneet voisivat oman kokemuksensa perusteella suositella palvelua jollekin tutulleen. Palautteen perusteella vanhemmat pitivät palvelua merkittävänä vanhemmuuden tuen muotona. Erityisten tärkeäksi koettiin palvelun nimettömyys ja yhteydenottajan henkilökohtainen ja arvostava kohtaaminen. Yhteydenotto palveluihin saattoi myös rohkaista vanhempaa hakemaan tilanteeseensa ammatillista apua. teemojen mukaan. Vuonna 2013 järjestettiin 7 täydennyskoulutusta, joiden teemoja olivat muun muassa lapsille haitalliset mediasisällöt, lasten ja nuorten oikeudet ja velvollisuudet mediassa sekä internetiin ja digitaaliseen mediaan liittyvä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Työnohjauksellisessa päivystäjäillassa pureuduttiin siihen, millaisia tunteita yhteydenotot päivystäjissä herättivät. Yhteydenottoihin vastataan päivystäjäryhmissä, joita ohjaa ja tukee aina MLL:n työntekijä. Päivystäjillä on näin mahdollisuus saada välitöntä tukea ja palautetta. Ryhmässä toimiminen mahdollistaa myös oppimisen ja ajatustenvaihdon muiden vapaaehtoisten kanssa. Ohjatussa ryhmässä päivystäjän on mahdollista purkaa tunnelmiaan päivystysvuoron aikana, jotta raskailta tuntuvat yhteydenotot eivät jäisi painamaan mieltä. Päivystäjät toimivat osin samoissa päivystysryhmissä kuin Helsingin päivystyspisteen Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjät. Tämä tuo lapsen näkökulmaa ja rikkautta päivystystyöhön. Puheluiden päätteeksi tulleissa palautteissa korostuivat kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen kokemukset. Useat soittajat kiittivät mahdollisuudesta keskustella ja jakaa tuntojaan vapaaehtoisen vertaisvanhemman kanssa. Keskustelut koettiin usein ajatuksia selvittäviksi: pelkkä omien ajatusten ääneen pohtiminen auttoi hahmottamaan tilannetta uudella tavalla. Jotkut puheluista alkoivat voimakkaan tunnekuohun vallassa, mutta puhelun päättyessä oltiin useimmiten rauhoittuneemmissa ja positiivisemmissa tunnelmissa. Monet yhteydenottajat kokivat, että oli hienoa saada keskustella nimenomaan jonkun puolueettoman ulkopuolisen kanssa, nimettömänä. Useat soittajat olivat puhelun päättyessä saaneet uutta näkökulmaa tilanteeseensa sekä vahvistusta omalle vanhemmuudelleen. Usein myös kynnys ammattiavun hakemiselle oli madaltunut. Vanhempainnetti-sivuston kautta annettiin yhteensä 20 palautetta. Palautteet koskivat pääsääntöisesti kirjepalvelua. Kirjoittajat kiittivät muun muassa lohdullisista sanoista, kannustuksesta, Vanhempainnetti MLL:n Vanhempainnetti on kasvattanut viimeisten 3 vuoden aikana kävijämääräänsä jatkuvasti. Vuoden 2013 aikana käynnit lisääntyivät edellisvuodesta 56 prosenttia. Viime vuonna sivustolla käytiin yhteensä kertaa. Vanhempainnetissä on tietotekstien ja oma-apuvälineiden lisäksi eri-ikäisten lasten vanhemmille tarkoitettu keskustelufoorumi, jota auttavien puhelinten ja nettipalvelujen työntekijät moderoivat. Osa Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun päivystäjistä kommentoi keskustelufoorumin kirjoituksia ja aktivoi keskusteluja osana päivystystyötään. Keskustelupalstalta myös ohjataan tarvittaessa vanhempia Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin nettikirjepalveluun. Sivuston kävijäpalautteen pohjalta luotiin vuonna 2013 keskustelupalstalle uusi kanava arjessaan yksinäisyyttä ja vertaisten puutetta kokeville vanhemmille. Uusia ystäviä -palsta saavutti heti suuren suosion ja oli nopeasti yksi aktiivisimmista keskusteluista sivustolla. Palsta on lisännyt vanhempien keskinäisen verkostoitumisen mahdollisuuksia. 10 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2013

11 Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet Liite Auttavat puhelin- ja nettipalvelut kuuluvat Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet). Sen periaatteissa määritellään palvelun luonne sekä oikeudet ja velvollisuudet niin yhteydenottajalle, päivystäjälle kuin taustaorganisaatiolle. Periaatteet on tiivistetty seuraaviin kolmeen kohtaan: 1. Palvelusta ja sen laadusta vastaa ylläpitäjäyhteisö, joka voi olla yhdistys, säätiö ja uskonnollinen yhdyskunta. Toiminta on yleishyödyllistä eikä palvelun ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä. 2. Yhteydenottajalle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuulluksi kyseiseen palveluun kuuluvissa asioissa. Palvelussa toteutuvat luottamuksellisuus, nimettömyys ja yhteydenottajan kunnioittaminen. 3. Päivystäjä on vapaaehtoinen tai palkattu, palvelun ylläpitäjäyhteisön tehtävään valitsema ja kouluttama henkilö, joka saa tehtäväänsä tukea ja ohjausta. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti

12 Vanhempainpuhelin Lasten ja nuorten puhelin 0600 p (0,08 e/min. + pvm/mpm) ma arkisin klo ja 14 17, viikonloppuisin klo 17 20, juhlapyhinä klo ti puhelu ja on maksuton ke to Kirjepalvelu Vanhempainnetin kirjepalvelu