Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun
|
|
- Helena Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011
2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 10 piirijärjestöä sekä 566 paikallisyhdistystä, joilla on yhteensä yli jäsentä. MLL edistää lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Liitto myös kouluttaa, tekee selvityksiä ja tuottaa aineistoja kouluille ja kasvattajille - edistää monipuolisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinalueet ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen ja vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, Helsinki Teksti: Anna Puusniekka, Tatjana Pajamäki, Laura Määttä Valokuva: Colourbox Taitto: Tarja Petrell Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaa noin puheluun ja nettikirjeeseen. Vanhempainpuhelin ja -netti vastaa noin 800 yhteydenottoon. yläkouluissa toimii MLL:n tukioppilasta. Internetissä nuorille tukea antaa kymmenien nuorten Verkkotukareiden eli Verkk@reiden joukko. noin MLL:n kouluttamaa lasten hoitajaa työskentelee lähes perheessä. 300 MLL:n kouluttamaa tukihenkilöä tekee työtä perheiden ja nuorten parissa. MLL ylläpitää noin 440 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan noin kertaa. MLL:ssa toimii noin 400 vertais- ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n harrastuskerhoissa käydään yli kertaa. MLL järjestää Hyvä alku koulutielle -kampanjan, joka tavoittaa yli ekaluokkalaisen vanhemmat muistuttaen läsnäolon ja huolenpidon tärkeydestä lapsen aloittaessa koulun. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta. 2 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011
3 Sisältö Tukea erotilanteisiin s Yhteydenotot vuonna 2011 s Yhteydenottojen aiheet s Jatko-ohjaus s Kuormittavat erotilanteet s Rankka suhde entiseen puolisoon s Huoli lapsesta s Kun lapsi ei halua tavata s Asema uusperheessä s Vaikea ero miten toimia vanhempana? s Muu MLL:n vanhemmuuden tuki verkossa s Vanhempainnetti-sivusto s Ryhmächat ja teemaryhmäkokeilut s Helpline: Apua lapsen mediakasvatukseen s Päivystystoiminta vuonna 2011 s Vanhempien palaute s. 12 Liite Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet s. 13 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti
4 Vanhempainpuhelin ja nettikirjepalvelu Vanhempainpuhelin on vuonna 1989 perustettu vertaistukeen perustuva vanhemmuuden tuen muoto. Vanhempainpuhelimen numerossa (0,08e/min + pvm/mpm) päivystävät MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat itsekin vanhempia. Vanhempainpuhelin päivystää neljänä päivänä viikossa, maanantaisin klo 10 13, tiistaisin klo ja 17 20, keskiviikkoisin klo ja torstaisin klo Vanhempainnettikirjepalvelu on vuonna 2000 toimintansa aloittanut anonyymi nettikirjepalvelu, jonne voi kirjoittaa ympäri vuoden ja vuorokauden. Viesteihin vastataan kahden viikon kuluessa. Nettikirjepalvelu on osa MLL:n vanhemmille suunnattua nettisivustoa, Vanhempainnettiä ( Vanhempainpuhelimeen voi soittaa ja nettikirjepalveluun kirjoittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti kaikissa vanhemmuuteen, lapsiperheen arkeen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja pohdinnoissa. Toiminnan päämääränä on vahvistaa vanhempien jaksamista, selviytymiskeinoja ja tietoisuutta kasvatusasioissa ja siten edistää lasten hyvinvointia. Vanhempainpuhelimessa ja nettikirjepalvelussa vapaaehtoisten päivystäjien tukena on aina MLL:n työntekijä. Päivystystoiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen Puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun. Puhelin- ja verkkoauttamisesta vastaa taustaorganisaatio, ei yksittäinen päivystäjä. Vanhempainpuhelin ja nettikirjepalvelu ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. 4 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011
5 Tukea erotilanteisiin Vanhemman keskeinen tehtävä on pitää lapsen mieli omassa mielessään. Tämä vaatii kykyä ajatella asioita lapsen kannalta ja ennakoida, mitä seurauksia vanhemman ratkaisuilla voi olla lapsen elämään. Arjen vaikeissa tilanteissa lapsen näkökulma saattaa kuitenkin ajoittain unohtua. Näin käy etenkin parisuhteen kriiseissä ja erotilanteissa, joissa vanhemman omat pettymyksen, surun ja kiukun tunteet saavat vallan. Lapsen ahdistus ja huoli tulevaisuudesta saattaa jäädä huomaamatta, tai lasta saatetaan käyttää välineenä vanhempien valtataistelussa. Aikuisen tehtävänä on kuitenkin hoitaa erotilanteet niin, että lapsen turvallisuuden tunne ja suhde molempiin vanhempiin säilyvät hyvinä. Vanhempainpuhelimessa ja nettikirjepalvelussa vanhemmat ja isovanhemmat ovat huolissaan lasten selviytymisestä vanhempien erotessa. Sekä vanhemmat että lapset tarvitsevat tukea erotilanteissa. Yhteiskunnan tulisikin tarjota nykyistä enemmän vanhempien ja lasten eroryhmiä sekä sovitteluapua huoltajuusriitoihin. Vanhempien ja lasten tukeminen varmistaa lapsen turvallisen kiintymyssuhteen molempiin vanhempiin. Lisäksi se edistää vanhempien mahdollisuuksia solmia uusi, kestävä parisuhde ja antaa lapsille eväitä aikuisiän parisuhteeseen. MLL kiittää Raha-automaattiyhdistystä, jonka rahoitus turvaa toiminnan jatkuvuuden. Lisäksi MLL kiittää lahjoittajia sekä Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun osaavia ja sitoutuneita vapaaehtoisia päivystäjiä. Marie Rautava ohjelmajohtaja Soittaja tuntui rauhoittuvan puhelun aikana, ja epätoivo hälveni vähitellen. Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti
6 1. Yhteydenotot vuonna 2011 Vuonna 2011 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yhteensä 849 yhteydenottoon, joista 475 oli puheluja ja 374 nettikirjeitä. Nettikirjeiden määrä suhteessa puhelujen määrään lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Yhteydenottajista 78 prosenttia oli äitejä tai äitipuolia. Isiä ja isäpuolia oli 9 prosenttia yhteydenottajista. Muut yhteydenottajat olivat isovanhempia, sukulaisia tai muita perheen lähellä olevia aikuisia. Suurin osa yhteydenottajista oli iältään vuotiaita. Yhteydenottajien perheiden lapset olivat 0 18-vuotiaita siis kaikenikäisiä lapsia. Eniten (26 prosenttia) yhteyttä otettiin perheistä, joissa oli leikki-ikäisiä lapsia (3 6 v). Yhteydenottajista puolet (51 prosenttia) oli kahden vanhemman perheestä ja lähes neljännes (23 prosenttia) yksinhuoltaja- tai yhteishuoltajuusperheestä. Yli puolet puheluista kesti varttitunnista tuntiin. Pisimmillään puhelut kestivät yli tunnin. Kirjeisiin vastaamiseen meni aikaa ½ 2 tuntia. eri kehitysvaiheista sekä niihin liittyvästä niin kutsutusta normaalista oireilusta. Sieltä luettiin yhdessä vinkkejä hellävaraiseen unikouluun tai syömisen pulmien hallintaan. Tärkeintä oli kuitenkin kuunnella ja tukea vanhempaa hänen omassa vanhemmuudessaan. Tarvittaessa vanhempia ohjattiin ammattiavun piiriin. Vaikka kysymykset lapsen kehitysvaiheista sekä syömisestä ja nukkumisesta olivatkin usein todellinen perheitä kuormittava huoli, nämä aiheet toimivat myös siltana suuremmille kysymyksille ja vaikeuksille, joita perheessä oli kohdattu. Vaikeimpia asioita uskaltauduttiin avaamaan ja pohtimaan päivystäjän kanssa sen jälkeen, kun luottamus päivystäjään oli saavutettu. Perheen arkea saattoi lapsen syömis- ja uniongelmien lisäksi kuormittaa esimerkiksi väkivalta, mielentervey den ongelmat, päihteidenkäyttö tai epäily lapsen joutumisesta kaltoinkohtelun uhriksi. Avioeron suorat tai välilliset vaikutukset lapsiin puhuttivat myös vanhempia. Huolta kannettiin esimerkiksi lapsen tai nuoren muuttuneesta käyttäytymisestä avioeron jälkeen. Vanhemmat saattoivat olla huolissaan leikki-ikäisen kiukuttelusta, univaikeuksista tai murrosikäisen haastavasta käytöksestä vanhempaa kohtaan. Kaikki vanhemmat eivät osanneet yhdistää lapsen käytöstä mahdolliseksi eroon liittyväksi oireiluksi. Eron ymmärtäminen mahdolliseksi osasyyksi lapsen haastavaan käytökseen oli erityisen vaikeaa silloin, kun kyseessä oli vauva tai taaperoikäinen lapsi. Vanhemmat pohtivat myös sitä, miten erosta tulisi lapsille kertoa. Avioeron jälkeen yksin jääneillä vanhemmilla myös lapsiperheen perusarjesta vastaaminen vei voimia. Tällöin pienemmätkin arjen hankaluudet tai lapsen haastava kehitysvaihe olivat saattaneet johtaa ylilyönteihin: lapselle raivoamiseen tai jopa lapsen läimäyttämiseen. Vuonna 2011 yleisin aikuista koskeva aihe oli rajojen asettaminen lapselle ja nuorelle. Kysymykset ja pohdinnat liittyivät esimerkiksi uhmaikäisen lapsen kanssa toimimiseen tai murrosikäisen nuoren kapinointiin vanhempiensa asettamia sääntöjä kohtaan. Joskus rajojen asetta- 1.1 Yhteydenottojen aiheet Vuonna 2011 lasta koskevien aiheiden yleisimpiä olivat lapsen eri kehitysvaiheisiin tai kehityksen taitekohtiin liittyvät asiat, joiden kanssa vanhempi tunsi itsensä neuvottomaksi tai joihin kaipasi toisen vanhemman mielipidettä. Lisäksi vanhempia pohditutti pienen lapsen voimakas vierastaminen, uhmaikäisen raivokohtaukset, leikki-ikäisen ujous ja haasteet kaverisuhteissa. Osaa vanhemmista huolestutti myös itsenäistymisiässä olevan nuoren riippuvuus vanhemmastaan ja nuoren mahdollinen syrjäytyminen yhteiskunnasta. Toiseksi yleisimmät aiheet olivat lapsen perustoimintoihin, kuten syömiseen ja nukkumiseen liittyvät pulmat, jotka heijastuivat koko perheen arkeen. Jatkuva väsymys ja turhautuminen arjen sujumattomuuteen kuormittivat monia perheitä. Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun päivystäjät ohjasivat yhteydenottajia Vanhempainnetti-sivustolle saamaan lisätietoa ja vinkkejä lapsen Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun yhteydenottojen tilastoinnissa erotellaan toisistaan lasta koskevat sekä aikuista koskevat aiheet. Huom. Yksi yhteydenotto voi sisältää useampia aiheita. Lasta koskevat aiheet vuotiaan kehitysvaiheeseen tai temperamenttiin liittyvät haasteet murrosiän haasteet 0 6-vuotiaan perustoiminnot (esim. syöminen ja nukkuminen) vanhempien ero rajojen kokeilu uusperheen dynamiikka kodin pelisäännöt lasta/nuorta kiusataan tai syrjitään itsenäistyminen ja aikuistuminen päihteidenkäyttö tai päihdeongelma 3 % 3 % 3 % 4 % 4 % 4 % 4 % 6 % 6 % 9 % Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011
7 misen vaikeuden taustalla oli isompi vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen liittyvä pulma, joka heijastui lapsen tai nuoren käyttäytymiseen. Toiseksi yleisin yhteydenottojen aihe olivat aikuisten ristiriidat. Parisuhde ja kodin ilmapiiri saatettiin kokea raskaaksi jatkuvien riitojen vuoksi. Vanhemmat myös kokivat, ettei parisuhteen hoitamiselle jäänyt aikaa tai energiaa, kun perheessä oli pieniä lapsia. Aina vanhemmat eivät osanneet sanoa, oliko koettu väsymys seuraus vai syy parisuhteen ongelmiin. Vuoteen 2010 verrattuna avioeroon liittyviä yhteydenottoja oli vuonna 2011 jonkin verran enemmän myös aikuista koskevissa yhteydenotoissa. Useimmissa yhteydenotoissa avioero näkyi välillisesti taustalla olevana tekijänä, joka heijastui vanhempaan syyllisyyden tai riittämättömyyden tunteina sekä erilaisina hyvän äitiy den tai isyyden pohdintoina. Osa vanhemmista pohti omaa vanhemmuuttaan eron jälkeen: mikä omassa toiminnassa oli muuttunut ja miten muutokset vaikuttivat lapsiin. Raskaimmat avioeroihin liittyvät yhteydenotot tulivat vanhemmilta, jotka pohtivat eroa puolison pettämisen, autoritäärisen kasvatustyylin, runsaan alkoholinkäytön tai fyysisen tai henkisen väkivallan vuoksi. Osa yhteydenottajista kaipasi myös neuvoja, rohkaisua ja voimia siihen, että jaksaisi hakea apua. Joskus vanhempi ei halunnut hakea apua siksi, koska pelkäsi entisen puolison käyttävän sitä häntä vastaan huoltajuuskysymyksiä ratkottaessa Jatko-ohjaus Vanhempainpuhelin ja nettikirjepalvelu on tarkoitettu ainutkertaisiin ja ainutlaatuisiin kohtaamisiin. Päivystäjän tehtävänä on kuunnella ja keskustella ja siten auttaa vanhempaa ilmaisemaan vaikeampiakin tunteitaan sekä löytämään uusia näkökulmia ja voimavaroja. Yhteyttä ottava vanhempi kaipaakin ensisijaisesti kuulijaa ja peiliä omille ajatuksilleen. Vertaistuki merkitsee parhaimmillaan paljon ihmisen elämänhallinalle ja jaksamiselle. Se ei kuitenkaan sovellu kaikkiin tilanteisiin eikä korvaa ammattiapua. Osan Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun tulevista yhteydenotoista päivystäjä ohjaakin ammatillisten palveluiden piiriin. Tällöin vanhempi ja päivystäjä yhdessä pohtivat sopivaa vaihtoehtoa, joka yleensä löytyy julkisista perus- tai erityispalveluista. Vuonna 2011 noin puolet yhteydenottajista ohjattiin johonkin ammatilliseen peruspalveluun. Eniten vanhempia ohjattiin julkisiin sosiaalipalveluihin, useimmiten perheneuvolaan tai lastensuojeluun. Kun yhteydenottajan katsottiin tarvitsevan apua terveydenhuollon palveluista, eniten ohjattiin lastenneuvolaan, mutta myös mielenterveyspalveluihin ja terveyskeskuslääkärille. Jos vanhemman huoli liittyi lapsen koulunkäyntiin, häntä neuvottiin ottamaan yhteyttä koulun oppilashuoltoon, useimmiten koulukuraattoriin. Vanhempia neuvottiin myös muiden koulun ammattityöntekijöiden puheille, kuten opettajalle, kouluterveydenhoitajalle ja koulupsykologille. Suurinta osaa yhteydenottajista ohjattiin keskustelemaan myös oman lähiverkostonsa ihmisten, kuten puolison tai sukulaisen kanssa. Vanhempia kehotettiin tutustumaan MLL:n, muiden järjestöjen ja seurakuntien palveluihin. Lisäksi heitä kehotettiin hakemaan lisätietoa ja oma-apuvälineitä Vanhempainnetti-sivustolta. Huom. Yksi yhteydenotto voi sisältää useampia aiheita. Aikuista koskevat aiheet 2011 rajojen asettaminen aikuisten väliset ristiriidat riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet kasvattajana ja vanhempana arjessa suoriutuminen äitiyteen ja isyyteen liittyvät pohdinnat vanhempien ero muu perheen ihmissuhteisiin liittyvä lapseen kohdistuvat kielletyt tunteet uusperheen dynamiikka muu perheen kriisi tai muutos 6 % 5 % 5 % 4 % 3 % 3 % 3 % 10 % 15 % 16 % Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti
8 2. Kuormittavat erotilanteet Monen Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun tulleen yhteydenoton taustalla heijastuivat aikuisten väliset ristiriidat, avioeroaikeet, eron aikaiset tunnelmat ja vaikeudet sekä eron jälkeinen aika. Yhteyttä ottavat vanhemmat olivat usein niitä, joiden mieltä painoi syyllisyys avio- tai avoerosta ja sen vaikutuksista lapsiin. Yhteyttä ottivat myös ne vanhemmat, jotka kokivat voimattomuutta entiseen aviopuolisoonsa tai keinottomuutta uusiin perheenjäseniinsä Rankka suhde entiseen puolisoon Usein yhteydenottajalla oli vaikea suhde entiseen puolisoon. Yhteydenotoissa kerrottiin tilanteista, joissa entisen puolison tarkoituksena tuntui olevan yhteydenottajan elämän tahallinen hankaloittaminen. Näissä tilanteissa lapset näyttivät olevan nappuloina vanhemman pelissä. Vanhempien riidat lasten huoltajuudesta ja tapaamisista olivat yleisiä. Erotilanteessa oli vaikea päästä sopuun siitä, kenen luona lapset asuvat tai miten tapaamiset järjestetään. Osa vanhemmista ei päässyt yhteisymmärrykseen lasten kasvatuksesta, koulunkäynnistä tai harrastuksista. Osalle oli erityisen raskasta se, jos entisen puolison toiminta lasten kanssa ei ollut lapsen edun mukaista: esimerkiksi jos hän peruutti säännöllisesti tapaamisia lapsen kanssa tai järjesti jonkun muun hoitajan lapselle omana tapaamisaikanaan. Joissakin tapauksissa yhteydenottajat kertoivat entisen puolison keksineen virallisissa yhteyksissä valheita, jotta huoltajuus tai tapaamisasiat ratkeaisivat itselle edullisesti. Jotkut tunsivat suoranaista pelkoa entistä puolisoa kohtaan: puoliso käyttäytyi väkivaltaisesti tai kyläili perheessä luvatta. Koska virallista estettä lasten tapaamiselle ei ollut, yhteydenottaja koki voimattomuutta tilanteissa, joissa entinen puoliso häiriköi yhteydenottajan perhe-elämää. Osa vanhemmista pelkäsi konkreettisesti lastensa menettämisestä eron yhteydessä. Entinen puoliso oli esimerkiksi uhannut karata lasten kanssa ja estää tapaamiset. Joillekin vanhemmilla tapaamissopimusten rikkomiset ja lasten tapaamisten estämiset olivat jo totta. Vanhemmat olivat usein myös pettyneitä ammattiauttajiin: apua vaikeisiin ristiriitoihin oli haettu eri paikoista, mutta sitä ei saatu. Jos apua oli saatu, se oli ollut riittämätöntä tai koettiin puolueelliseksi Huoli lapsesta Moni vanhempi toi esiin huolensa siitä, miten ero oli vaikuttanut lapsiin. Lapsi saattoi esimerkiksi ikävöidä näkyvästi muualla asuvaa vanhempaa tai käyttäytyä haastavasti palatessaan tapaamasta toista vanhempaansa. Joitakin äitejä huoletti tilanne, jossa vauvaikäinen lapsi olisi pitänyt antaa isän hoitoon tämän uuteen kotiin. Tilanne tuntui ristiriitaiselta siksi, että äidillä oli samanaikaisesti halu auttaa ja tukea lapsen ja muualla asuvan isän suhdetta, mutta lapsi tuntui vielä liian pieneltä ympäristön vaihdokseen ja olemaan äidistä erossa. Erityisen huolestuneita vanhemmat olivat silloin, jos he tiesivät, että lapsen ei välttämättä ole hyvä olla toisen vanhemman luona. Näiden yhteydenottajien mielestä toinen vanhempi ei ymmärtänyt lapsen tarpeita tai osannut katsoa asioita lapsen näkökulmasta. Heidän näkemyksensä mukaan toinen vanhempi saattoi pitää yllä tiukkaa, epäkunnioittavaa kuria ja haukkua lasta. Lapsella saattoi olla myös puutteita perusasioissa, kuten ruuassa, vaatetuksessa ja nukkumisessa. Joissakin tapauksissa kerrottiin, että pieni lapsi oli saattanut jäädä yksin toisen vanhemman luona tai joutua muuten ikätasoonsa nähden liian vaikeisiin tilanteisiin. Muita lapsiin liittyviä huolia aiheuttivat myös entisen puolison päihteidenkäyttö, mielenterveysongelmat ja epäilty väkivaltaisuus tai muu lapsen kaltoinkohtelu. Monia tapauksia yhdisti se, ettei lapsen vanhemmilla ollut kunnollista keskusteluyhteyttä lapsen asioissa. Joissakin tilanteissa entinen puoliso väisteli lapsiin liittyvää vastuuta tai käytti lapsensa asioita väärin rangaistakseen entistä puolisoa. Yhteyttä lapsen asioissa pidettiin vähän, jos ollenkaan. Näissä tilanteissa huoli ja toimiminen lapsen edun mukaisesti lankesivat useimmiten vain toisen vanhemman harteille. Osa vanhemmista pohti sitä, miten toimia tilanteessa, jossa muualla asuva vanhempi oli katkaissut suhteensa lapseen: pitäisikö mielikuvaa vanhemmasta pitää lapselle yllä vai olisiko parempi lakata puhumasta tästä, jotta ikävä laantuisi. Yhteyttä ottivat myös isovanhemmat, joita huolestutti lapsen elämä eron jälkeen. He kokivat, että vanhemmat eivät ottaneet riittävästi vastuuta lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuuden tunteesta, mutta heidän oli erittäin vaikea puuttua tilanteeseen. Isovanhemmat kuvasivat lapsen elämää kahden kodin välillä repaleiseksi ja liian vaihtelevaksi Kun lapsi ei halua tavata Jotkut eron kokeneista yhteydenottajista kokivat tuskallisena sen, että oma lapsi ei halunnut tavata tai olla tekemissä yhtä usein kuin ennen. Osa lapsista, iästä riippumatta, kieltäytyi tapaamasta toista vanhempaa esimerkiksi tilanteessa, jossa erosta oli kulunut vain vähän aikaa tai silloin, kun vanhemmalla oli jo uusi puoliso tai perhe. Jos lapsi ei halunnut tavata vanhempaansa, syynä olivat usein lapsen kokemat tiukat säännöt toisen vanhemman luona. Lapset saattoivat kieltäytyä tapaamasta vanhempaa myös siksi, että toinen vanhempi oli puheillaan saanut lapsen suhtautumaan kielteisesti toiseen vanhempaan. Vanhemmille olivat vaikeita myös tilanteet, joissa murrosikäinen nuori pallotteli vanhempiensa välillä ja halusi muuttaa asumisjärjestelyjä tiuhaan. Toisaalta osa vanhemmista kantoi huolta entisen puolison vanhemmuudesta: miten tukea toisen vanhemmuutta, kun lapsi ei halua tavata tätä. Kun lapsi oli haluton tapaamaan vanhempaa, vanhemmat pelkäsivät menettävän vanhemmuutensa ja etääntyvän lapsista. Heillä oli voimakas halu tavata lapsia ja olla osa heidän elämäänsä Asema uusperheessä Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun ottivat yhteyttä myös uuden parisuhteen ja uusperhe-elämän aloittaneet vanhemmat. Heidän huolensa liittyivät 8 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011
9 erityisesti perheen ihmissuhteisiin ja yhteisen kodin pelisääntöihin. Jotkut vanhemmat kokivat, että aluksi kahden perheen yhteen sovittaminen oli sujunut suhteellisen hyvin, mutta myöhemmin oli alkanut ilmaantua haasteita. Uusperheen uusi puoliso saattoi kokea oman asemansa ja roolinsa perheessä epäselväksi ja olonsa ulkopuoliseksi. Yhteentörmäyksiä tuli usein puolison lasten kanssa esimerkiksi kotitöistä ja muista perheen tavoista. Uuden puolison asemassa yhteyttä ottaneet kokivat, ettei oma puoliso tukenut tarpeeksi vaan jättäytyi kiistatilanteissa ulkopuolelle. He kaipasivat puolisoltaan myös rajan vetämistä parisuhteen ja lasten välille: lapsilla ei saisi olla mahdollisuutta tulla aikuisten väliin ja vaikeuttaa parisuhdetta. Toisaalta uusperheen toista vanhempaa taas huoletti se, etteivät uusi puoliso ja lapsi tulleet toimeen keskenään. Vaikka erimielisyydet ja riidat heidän välillään saattoivat olla huomattavia ja näkyviä, vanhemmasta tuntui vaikealta mennä puolison ja lapsen väliin. Uusperheen ihmissuhdehuolia aiheuttivat myös entiset puolisot, joilla oli uusissa perheissä vielä vahva asema lasten kautta. Erityisesti uudet puolisot kokivat entisten puolisoiden toiminnan ja aseman itselleen haasteellisena Vaikea ero miten toimia vanhempana? Lapsen myönteisen kehityksen kannalta olisi tärkeää, että eron jälkeen vanhemmat pystyisivät jatkamaan vanhemmuussuhdettaan ja toimimaan vanhempina mahdollisimman johdonmukaisesti ja linjassa keskenään. Vanhempia syytetään erossa usein lasten käyttämisestä pelinappuloina ja lapsen aseman ja maailman ymmärtämättömyydestä aikuisten välisissä ristiriidoissa. Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun tulleiden yhteydenottojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että eroissa on harvoin kyse vanhempien välisestä tasavertaisesta kamppailusta, jossa lapsilla pelattaisiin tietoisesti. Usein kyseessä on jonkinasteinen epätasapaino, jossa toinen vanhemmista hallitsee tilannetta manipuloiden, käyttäytyen uhkaavasti tai aggressiivisesti entistä puolisoaan tai lapsiaan kohtaan. Näissä tilanteissa aggression kohteeksi joutuneet vanhemmat näyttävät jäävän kovin yksin. Useat yhteydenottajat viestittivät, ettei heillä ole keinoja avioeron jälkeiseen tilanteeseen tai että he ovat pettyneet ammattipalveluihin. Apua ja tukea tilanteen hallitsemiseen ei saatu mistään. Myös uusperheissä kärsittiin tukipalvelujen riittämättömyydestä. Äiti- tai isäpuoli saattoi tuntea suurta huolta esimerkiksi siitä, että puolison lapsi oireili voimakkaasti, mutta hänelle ei ollut juridista asemaa tai mahdollisuutta puuttua tilanteisiin. Vaikeissa avioeroissa vanhemmat kaipaavat tukea selvitäkseen kuormittavasta tilanteestaan. He tarvitsevat myös konkreettisia neuvoja siihen, miten toimia tilanteissa, joissa toinen vanhempi ei toimi lapsen edun mukaisesti. Tukea eronneille Hae sinnikkäästi itsellesi tukea ja apua. Muutokset koettelevat aikuista niin henkisesti kuin fyysisesti. Pysy aikuisena lapsellesi ja hae apua, jotta jaksaisit. Kriisissä ei pidä uskoutua omalle lapselleen vaan aikuisille ystäville ja sukulaisille tai ammattiauttajalle. Muista, että kriisi vie aikuisten voimavaroja. Lapsi ei tällöin välttämättä saa tarvitsemaansa tukea ja hoivaa. Puhu yhdessä lapsen kanssa vaikeasta tilanteesta, mutta vältä toisen vanhemman mustamaalaamista. Kun asiasta voi puhua avoimesti, kukaan ei jää tuntojensa kanssa yksin. Pidä arki mahdollisimman samanlaisena kuin ennen. Tavallinen arki, rutiinit, kodin ulkopuolinen sosiaalinen elämä, harrastukset, juhlapyhät ja perheen omat rituaalit luovat tunnetta pysyvyydestä ja kuulumista ulkopuoliseen maailmaan. Yritä jaksaa ottaa vastaan lapsen tai nuoren tunnekuohu. Anna lapsen ja nuoren purkaa mieltään kuohuttavat ajatukset ja tunteet. Älä lamaannu ja syyllisty, vaikka tiedät, että syy lapsen pettymykseen on teille tapahtuneissa asioissa. Elämä on välillä yllättävää, eikä vakuutusta kriisien varalle ole olemassa. Aikuinen kantaa vastuunsa kuuntelemalla lasta. Hyväksy se, että elämäntilanne on ainakin hetkellisesti kuormittava ja herättää kaikissa voimakkaita tunteita. Lapsi, nuori ja aikuinen kokevat avuttomuutta, vihaa, raivoa, pelkoa, mutta myös huojennusta ja iloa. Kohtaamaton tunne voi ilmetä esimerkiksi ahdistuksena, univaikeuksina ja pelkoina silloin, kun ihminen yrittää väistellä omia ajatuksiaan. Jos uskaltaa kohdata omat tunteensa ja sallia saman muillekin, perhe on jo uuden alun kynnyksellä. Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti
10 3. Muu MLL:n vanhemmuuden tuki verkossa 3.1. Vanhempainnetti-sivusto MLL tarjoaa vanhemmuuden ja kasvatuksen tueksi myös Vanhempainnetti-sivuston ( johon on koottu kattavasti tietoa 0 18-vuotiaiden lasten ja nuorten kehityksestä sekä käytännön tukea ja vinkkejä arjen hallintaan. Sivustoa voivat maksutta hyödyntää paitsi vanhemmat myös lasten ja lapsiperheiden parissa työskentelevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset. Vuonna 2011 Vanhempainnetissä käytiin kertaa eli noin kertaa päivässä. Kävijämäärät kasvoivat edellisestä vuodesta lähes kävijällä, mikä tarkoittaa noin 470 kävijän lisäystä päivässä edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2011 sivustolle lisättiin tekstit seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvan nuoren tukemisesta. Sivuston käyttäjiltä saatiin viime vuonna 39 palautetta. Valtaosassa tiedusteltiin mahdollisuudesta saada Vanhempainnetin materiaaleja painettuina tai jollain muulla kielellä. Tietotekstien ja oma-apuvälineiden ohella Vanhempainnetti tarjoaa keskustelufoorumin eri-ikäisten lasten vanhemmille. Auttavien puhelin- ja nettipalvelujen työntekijät valvovat ja moderoivat ennakolta keskustelupalstalle tulevia viestejä. Osa Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun päivystäjistä myös kommentoi keskustelufoorumin kirjoituksia ja aktivoi keskusteluja osana päivystystyötä. Vuonna 2011 sivuston keskustelupalstalle tulleita viestejä käytiin lukemassa yhteensä noin kertaa. Ylivoimaisesti seuratuin oli Murrosikäisen vanhempana -palsta Ryhmächat ja teemaryhmäkokeilut Vanhempainpuhelin ja nettikirjepalvelu kartoitti mahdollisuuksia laajentaa vanhemmuuden tukea chat-keskusteluihin. Keväällä 2011 vanhemmille toteutettiin yhteistyössä Tukinet-verkkopalvelun kanssa kaksi reaaliaikaista keskusteluryhmää, joiden aiheet liittyivät lasten kaverisuhteisiin ja vanhemmuuden kipukohtiin. Syksyllä 2011 keskustoimisto suunnitteli ja toteutti yhdessä Tukinetin kanssa puolentoista kuukauden mittaisen maksuttoman, suljetun teemaryhmän, Lapsen elämä netissä. Teemaryhmä suunnattiin vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille, joita askarruttivat mediaan ja erityisesti lasten ja nuorten nettimaailmaan liittyvät kysymykset. Ryhmä tarjosi sekä vertais- että asiantuntijatukea ajankohtaisiin media-aiheisiin, kuten pelaamisen hallintaan, kiusaamiseen netissä sekä sekä television, elokuvien ja netin haitallisten sisältöjen käsittelemiseen kotona. Ryhmään osallistuneita vanhempia askarruttivat eniten pelaamiseen ja sen rajoittamiseen liittyvät asiat, joihin he erityisesti kokivat tarvitsevansa tukea. Soittaja kiitti paljon, sanoi olon helpottuneen. 10 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011
11 4. Helpline: apua lapsen mediakasvatukseen Mannerheimin Lastensuojeluliitto on vuodesta 2007 alkaen toteuttanut yhteistyössä Pelastakaa Lapset -järjestön ja Viestintäviraston kanssa EU:n rahoittamaa hanketta, joka vahvistaa lasten, nuorten ja vanhempien nettitaitoja. MLL vastaa hankkeessa Helpline-toiminnosta, jota on toteutettu vuoden 2011 alusta alkaen osana Vanhempainpuhelinta ja nettikirjepalvelua. MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät tarjoavat vanhemmille apua myös lasten ja nuorten mediaan ja erityisesti netinkäyttöön liittyvissä kysymyksissä ja huolissa. Vuonna 2011 Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun tuli yhteensä 78 mediaan liittyvää yhteydenottoa, joista suurin osa kosketti lasten ja nuorten nettimaailmaa. Vanhempia askarruttivat ennen kaikkea pelaamiseen liittyvät asiat. Kääntöpuolena vanhempia mietityttivät liialliseen netinkäyttöön, erityisesti pelaamisen rajoittamiseen liittyvät asiat. Ajankäytön rajoittamisen lisäksi vanhemmat pohtivat pelien ikärajamerkintöjä, jotka auttavat valitsemaan lapsen ikään ja kehitystasoon sopivan pelin. Lisäksi vanhempia mietityttivät television ja netin haitalliset sisällöt ja niistä puhuminen kotona. Lapsi on voinut nähdä kotona tai kaverin luona jotain pelottavaa; esimerkiksi kaveriporukalla on katsottu kauhuelokuva, joka on jäänyt mieleen kummittelemaan. Lapsen pelko voi näkyä eri tavoin, esimerkiksi nukahtamisvaikeuksina. Vanhempia hämmästytti myös se, että lööpit, uutiset tai tv-ohjelmat, joita vanhemmat eivät koe pelottaviksi ja jotka esitetään lapselle soveltuvana katseluaikana, saattavat pelottaa lasta. Ikärajamerkinnät suojelevat lasta Lapset pelaavat pelejä sisarusten ja kavereiden kanssa yhdessä ja ne ovat pääosin hauskaa ajanvietettä. Sosiaalisten taitojen oppimisen lisäksi pelaaminen kehittää hyödyllisiä taitoja, esimerkiksi kielitaitoa ja ongelmanratkaisukykyä. Vuoden 2012 alusta astui voimaan uusi kuvaohjelmalaki, jonka tarkoituksena on suojella lapsia ohjelmien ja pelien mahdollisilta haitoilta. Ikärajojen sisältömerkinnät kertovat lapsille haitallisesta sisällöstä (väkivalta, ahdistus, seksi, päihteidenkäyttö). Ikärajoihin on syytä suhtautua vakavasti, sillä ne eivät ole suosituksia vaan varoituksia lapsen kehitykselle sopimattomasta sisällöstä. Siksi vanhempien kannattaa noudattaa niitä tarkasti. Lisäksi on hyvä muistaa, että lapsissa on yksilöllisiä eroja: lasta voi pelottaa myös sisältö, joka on luokiteltu lapsen ikätasolle sopivaksi. Pelkät ikärajat eivät siis aina kerro riittävästi sisällöistä, vaan peleihin ja niiden välittämään arvomaailmaan on hyvä tutustua itse ennen pelin luovuttamista lapselle. Kodin mediakasvatus on ennen kaikkea vuoropuhelua, mutta vanhemman tehtävä on myös valvoa ja tarvittaessa rajoittaa tietokoneella olemista. Se, että vanhempi uskaltaa olla aikuinen ja ottaa vastuun, luo lapselle turvalliset rajat, jotka pitävät horjuttamisesta huolimatta. Kuten kaikista lapsen elämään kuuluvista asioista, niin myös netti- ja mediamaailmasta on tärkeää keskustella kotona, jotta lapsi oppii arvioimaan ja kyseenalaistamaan mediasisältöjä. Lisätietoa: Vanhempainnetin Lapset ja media -osio: Elokuvien ja televisio-ohjelmien muuttuneet ikärajat: PEGI-ikäluokitusmerkinnät: Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti
12 5. Päivystystoiminta vuonna 2011 Vuonna 2011 Vanhempainpuhelimessa ja nettikirjepalvelussa toimi 40 päivystäjää, jotka vastasivat vanhempien yhteydenottoihin Helsingin päivystyspisteessä. Vuoden aikana järjestettiin kaksi peruskoulutusjaksoa, joissa koulutettiin 13 uutta päivystäjää. Vapaaehtoiset päivystäjät haastateltiin ennen 30 tunnin mittaista peruskoulutusta. Peruskoulutuksen lisäksi päivystäjille tarjotaan vuosittain täydennyskoulutuksia erilaisista teemoista. Vuonna 2011 järjestettiin viisi täydennyskoulutusta, joiden teemoina olivat muun muasssa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomessa, riippuvuudet sekä lapsi ja nuori vanhempien eron keskellä. Osana EU:n rahoittamaa Finnish Internet Awaraness and Safety -projektia (FI- AS) vapaaehtoisia päivystäjiä koulutettiin ja ohjattiin tunnistamaan lasten ja nuorten nettielämään liittyviä ilmiöitä ja keskustelemaan niistä vanhempien kanssa. Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun päivystäjille tuotettiin myös päivystystyön tueksi laaja lasten ja nuorten mediankäyttöä esittelevä materiaali. Vanhempainpuhelimessa ja nettikirjepalvelussa yhteydenottoihin vastataan päivystäjäryhmissä, joita ohjaa aina MLL:n työntekijä. Päivystäjillä on siten mahdollisuus saada välitöntä tukea ja palautetta MLL:n työntekijältä sekä oppia muiden päivystäjien kokemuksista. Ohjatussa ryhmämuotoisessa päivystyksessä päivystäjillä on myös tilaisuus purkaa tunnelmiaan päivystysvuoron aikana, jotta yhteydenotot eivät jäisi painamaan mieltä. Syksyllä Vanhempainpuhelin ja nettikirjepalvelu otti käyttöön yhden uuden arkipäivän lisävuoron maanantaisin, jolloin puhelin päivystää klo Vanhempien palaute Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun tulee jatkuvasti yhteydenottajilta palautetta: Vuonna 2011 lähes neljännes (23 prosenttia) yhteydenottajista antoi palautetta puhelun päätteeksi tai luettuaan saamansa vastauskirjeen. Suurin osa puhelupalautteesta oli kiitosta. Soittajat kiittivät kuuntelusta ja keskusteluavusta, tuesta ja rohkaisusta sekä uusista näkökulmista. Moni yhteydenottaja koki, että jo pelkkä ajatusten purkaminen ääneen helpotti; jotkin puhelut olivat alkaneet itkuisina, mutta päättyivät levollisemmalla ja toiveikkaalla mielellä. Kirjepalvelun vastauskirjeistä saatu palaute oli poikkeuksetta positiivista. Päivystäjät saivat kiitosta asiaan paneutumisesta ja uusista näkökulmista. Myös palvelun olemassaolosta kiitettiin. Moni yhteydenottaja kiitti jo kirjettä kirjoittaessaan siitä, että joku jaksaa lukea hänen ajatuksiaan ja vielä vastata niihin. Saatujen palautteiden perusteella Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun merkitys yhteydenottajille voi olla hyvin suuri. Moni yhteydenottaja koki, että jo pelkkä ajatusten puhuminen ääneen tai niistä kirjoittaminen oli helpottavaa ja auttoi jäsentämään omaa tilannetta. Yhteydenotto oli saanut vanhempia myös hakemaan lisää apua ammatilliselta taholta. Soitin ensimmäistä kertaa ja jännitti. Hyvä kuitenkin, että soitin. Tästä oli apua. 12 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011
13 Liite Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet Vanhempainpuhelin ja nettikirjepalvelu kuuluvat Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet). Eettisissä periaatteissa määritellään PuhEetiin kuuluvien yhteisöjen tarjoaman palvelun luonne sekä oikeudet ja velvollisuudet niin yhteydenottajalle, päivystäjälle kuin taustaorganisaatiolle. Eettiset periaatteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta Periaatteet on tiivistetty seuraaviin kolmeen kohtaan: 1. Palvelusta ja sen laadusta vastaa ylläpitäjäyhteisö, joita voivat olla yhdistykset, säätiöt ja uskonnolliset yhdyskunnat. Toiminta on yleishyödyllistä eikä palvelun ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä. 2. Yhteydenottajalle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuulluksi kyseiseen palveluun kuuluvissa asioissa. Palvelussa toteutuvat luottamuksellisuus, nimettömyys ja yhteydenottajan kunnioittaminen. 3. Päivystäjä on vapaaehtoinen tai palkattu, palvelun ylläpitäjäyhteisön tehtävään valitsema ja kouluttama henkilö, joka saa tehtäväänsä tukea ja ohjausta. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti
14 Vanhempainpuhelin (0,08 e/min. + pvm/mpm) ma ti 10 13, ke to Nettikirjepalvelu
19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena
19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan
LisätiedotVanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun
Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.
LisätiedotVanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015
Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotVanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun
Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2013 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen
LisätiedotKoulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016
Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotVanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun
Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2014 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena
LisätiedotLapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007
Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille
LisätiedotVanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun
Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2012 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009. Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara
Vanhempainpuhelin ja -netti 2009 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009 Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara Taitto: Camilla Heikkilä
LisätiedotLNPN oikeus olla keskeneräinen
LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotVanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle
Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Päivi Hietanen ja Maarita Kettunen ensijaturvakotienliitto.fi
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotVanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen
Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen
LisätiedotVanhempainpuhelimen vuosiraportti 2018
Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2018 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotVanhempainpuhelimen. vuosiraportti Lapset ensin.
Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2016 Lapset ensin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen
LisätiedotEi tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi
Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
LisätiedotNettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotPerheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen
LisätiedotVanhempainpuhelimen vuosiraportti 2017
Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2017 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.
LisätiedotPienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto
Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotSijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotPeruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen
Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?
ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-
LisätiedotLasten ja Nuorten viestit aikuisille
Lasten ja Nuorten viestit aikuisille Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen kaikille lapsille ja nuorille avoin tukipalvelu Avoinna vuoden jokaisena päivänä Lasten ja nuorten puhelin 116 111
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotVastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013
Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013 Perhe- ja sosiaalipalvelujen jaosto 7.3.2012 Mervi Wallin Terveydenhoidon asiantuntija Lapsen ääni kehittämisohjelman osahankkeet 2011-2013 Varhainen
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotKoulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015
Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotEu-avustajat 30.11.2015
Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta
LisätiedotVarjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009
RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotVANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
LisätiedotMITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry
MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotNuorten ammatillinen verkkoauttaminen
Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
Lisätiedot