Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun"

Transkriptio

1 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 10 piirijärjestöä sekä 566 paikallisyhdistystä, joilla on yhteensä yli jäsentä. MLL edistää lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Liitto myös kouluttaa, tekee selvityksiä ja tuottaa aineistoja kouluille ja kasvattajille - edistää monipuolisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinalueet ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen ja vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, Helsinki Teksti: Anna Puusniekka, Tatjana Pajamäki, Laura Määttä Valokuva: Colourbox Taitto: Tarja Petrell Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaa noin puheluun ja nettikirjeeseen. Vanhempainpuhelin ja -netti vastaa noin 800 yhteydenottoon. yläkouluissa toimii MLL:n tukioppilasta. Internetissä nuorille tukea antaa kymmenien nuorten Verkkotukareiden eli joukko. noin MLL:n kouluttamaa lasten hoitajaa työskentelee lähes perheessä. 300 MLL:n kouluttamaa tukihenkilöä tekee työtä perheiden ja nuorten parissa. MLL ylläpitää noin 440 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan noin kertaa. MLL:ssa toimii noin 400 vertais- ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n harrastuskerhoissa käydään yli kertaa. MLL järjestää Hyvä alku koulutielle -kampanjan, joka tavoittaa yli ekaluokkalaisen vanhemmat muistuttaen läsnäolon ja huolenpidon tärkeydestä lapsen aloittaessa koulun. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta. 2 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011

3 Sisältö Tukea erotilanteisiin s Yhteydenotot vuonna 2011 s Yhteydenottojen aiheet s Jatko-ohjaus s Kuormittavat erotilanteet s Rankka suhde entiseen puolisoon s Huoli lapsesta s Kun lapsi ei halua tavata s Asema uusperheessä s Vaikea ero miten toimia vanhempana? s Muu MLL:n vanhemmuuden tuki verkossa s Vanhempainnetti-sivusto s Ryhmächat ja teemaryhmäkokeilut s Helpline: Apua lapsen mediakasvatukseen s Päivystystoiminta vuonna 2011 s Vanhempien palaute s. 12 Liite Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet s. 13 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti

4 Vanhempainpuhelin ja nettikirjepalvelu Vanhempainpuhelin on vuonna 1989 perustettu vertaistukeen perustuva vanhemmuuden tuen muoto. Vanhempainpuhelimen numerossa (0,08e/min + pvm/mpm) päivystävät MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat itsekin vanhempia. Vanhempainpuhelin päivystää neljänä päivänä viikossa, maanantaisin klo 10 13, tiistaisin klo ja 17 20, keskiviikkoisin klo ja torstaisin klo Vanhempainnettikirjepalvelu on vuonna 2000 toimintansa aloittanut anonyymi nettikirjepalvelu, jonne voi kirjoittaa ympäri vuoden ja vuorokauden. Viesteihin vastataan kahden viikon kuluessa. Nettikirjepalvelu on osa MLL:n vanhemmille suunnattua nettisivustoa, Vanhempainnettiä (www.mll.fi/vanhempainnetti). Vanhempainpuhelimeen voi soittaa ja nettikirjepalveluun kirjoittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti kaikissa vanhemmuuteen, lapsiperheen arkeen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja pohdinnoissa. Toiminnan päämääränä on vahvistaa vanhempien jaksamista, selviytymiskeinoja ja tietoisuutta kasvatusasioissa ja siten edistää lasten hyvinvointia. Vanhempainpuhelimessa ja nettikirjepalvelussa vapaaehtoisten päivystäjien tukena on aina MLL:n työntekijä. Päivystystoiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen Puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun. Puhelin- ja verkkoauttamisesta vastaa taustaorganisaatio, ei yksittäinen päivystäjä. Vanhempainpuhelin ja nettikirjepalvelu ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. 4 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011

5 Tukea erotilanteisiin Vanhemman keskeinen tehtävä on pitää lapsen mieli omassa mielessään. Tämä vaatii kykyä ajatella asioita lapsen kannalta ja ennakoida, mitä seurauksia vanhemman ratkaisuilla voi olla lapsen elämään. Arjen vaikeissa tilanteissa lapsen näkökulma saattaa kuitenkin ajoittain unohtua. Näin käy etenkin parisuhteen kriiseissä ja erotilanteissa, joissa vanhemman omat pettymyksen, surun ja kiukun tunteet saavat vallan. Lapsen ahdistus ja huoli tulevaisuudesta saattaa jäädä huomaamatta, tai lasta saatetaan käyttää välineenä vanhempien valtataistelussa. Aikuisen tehtävänä on kuitenkin hoitaa erotilanteet niin, että lapsen turvallisuuden tunne ja suhde molempiin vanhempiin säilyvät hyvinä. Vanhempainpuhelimessa ja nettikirjepalvelussa vanhemmat ja isovanhemmat ovat huolissaan lasten selviytymisestä vanhempien erotessa. Sekä vanhemmat että lapset tarvitsevat tukea erotilanteissa. Yhteiskunnan tulisikin tarjota nykyistä enemmän vanhempien ja lasten eroryhmiä sekä sovitteluapua huoltajuusriitoihin. Vanhempien ja lasten tukeminen varmistaa lapsen turvallisen kiintymyssuhteen molempiin vanhempiin. Lisäksi se edistää vanhempien mahdollisuuksia solmia uusi, kestävä parisuhde ja antaa lapsille eväitä aikuisiän parisuhteeseen. MLL kiittää Raha-automaattiyhdistystä, jonka rahoitus turvaa toiminnan jatkuvuuden. Lisäksi MLL kiittää lahjoittajia sekä Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun osaavia ja sitoutuneita vapaaehtoisia päivystäjiä. Marie Rautava ohjelmajohtaja Soittaja tuntui rauhoittuvan puhelun aikana, ja epätoivo hälveni vähitellen. Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti

6 1. Yhteydenotot vuonna 2011 Vuonna 2011 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yhteensä 849 yhteydenottoon, joista 475 oli puheluja ja 374 nettikirjeitä. Nettikirjeiden määrä suhteessa puhelujen määrään lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Yhteydenottajista 78 prosenttia oli äitejä tai äitipuolia. Isiä ja isäpuolia oli 9 prosenttia yhteydenottajista. Muut yhteydenottajat olivat isovanhempia, sukulaisia tai muita perheen lähellä olevia aikuisia. Suurin osa yhteydenottajista oli iältään vuotiaita. Yhteydenottajien perheiden lapset olivat 0 18-vuotiaita siis kaikenikäisiä lapsia. Eniten (26 prosenttia) yhteyttä otettiin perheistä, joissa oli leikki-ikäisiä lapsia (3 6 v). Yhteydenottajista puolet (51 prosenttia) oli kahden vanhemman perheestä ja lähes neljännes (23 prosenttia) yksinhuoltaja- tai yhteishuoltajuusperheestä. Yli puolet puheluista kesti varttitunnista tuntiin. Pisimmillään puhelut kestivät yli tunnin. Kirjeisiin vastaamiseen meni aikaa ½ 2 tuntia. eri kehitysvaiheista sekä niihin liittyvästä niin kutsutusta normaalista oireilusta. Sieltä luettiin yhdessä vinkkejä hellävaraiseen unikouluun tai syömisen pulmien hallintaan. Tärkeintä oli kuitenkin kuunnella ja tukea vanhempaa hänen omassa vanhemmuudessaan. Tarvittaessa vanhempia ohjattiin ammattiavun piiriin. Vaikka kysymykset lapsen kehitysvaiheista sekä syömisestä ja nukkumisesta olivatkin usein todellinen perheitä kuormittava huoli, nämä aiheet toimivat myös siltana suuremmille kysymyksille ja vaikeuksille, joita perheessä oli kohdattu. Vaikeimpia asioita uskaltauduttiin avaamaan ja pohtimaan päivystäjän kanssa sen jälkeen, kun luottamus päivystäjään oli saavutettu. Perheen arkea saattoi lapsen syömis- ja uniongelmien lisäksi kuormittaa esimerkiksi väkivalta, mielentervey den ongelmat, päihteidenkäyttö tai epäily lapsen joutumisesta kaltoinkohtelun uhriksi. Avioeron suorat tai välilliset vaikutukset lapsiin puhuttivat myös vanhempia. Huolta kannettiin esimerkiksi lapsen tai nuoren muuttuneesta käyttäytymisestä avioeron jälkeen. Vanhemmat saattoivat olla huolissaan leikki-ikäisen kiukuttelusta, univaikeuksista tai murrosikäisen haastavasta käytöksestä vanhempaa kohtaan. Kaikki vanhemmat eivät osanneet yhdistää lapsen käytöstä mahdolliseksi eroon liittyväksi oireiluksi. Eron ymmärtäminen mahdolliseksi osasyyksi lapsen haastavaan käytökseen oli erityisen vaikeaa silloin, kun kyseessä oli vauva tai taaperoikäinen lapsi. Vanhemmat pohtivat myös sitä, miten erosta tulisi lapsille kertoa. Avioeron jälkeen yksin jääneillä vanhemmilla myös lapsiperheen perusarjesta vastaaminen vei voimia. Tällöin pienemmätkin arjen hankaluudet tai lapsen haastava kehitysvaihe olivat saattaneet johtaa ylilyönteihin: lapselle raivoamiseen tai jopa lapsen läimäyttämiseen. Vuonna 2011 yleisin aikuista koskeva aihe oli rajojen asettaminen lapselle ja nuorelle. Kysymykset ja pohdinnat liittyivät esimerkiksi uhmaikäisen lapsen kanssa toimimiseen tai murrosikäisen nuoren kapinointiin vanhempiensa asettamia sääntöjä kohtaan. Joskus rajojen asetta- 1.1 Yhteydenottojen aiheet Vuonna 2011 lasta koskevien aiheiden yleisimpiä olivat lapsen eri kehitysvaiheisiin tai kehityksen taitekohtiin liittyvät asiat, joiden kanssa vanhempi tunsi itsensä neuvottomaksi tai joihin kaipasi toisen vanhemman mielipidettä. Lisäksi vanhempia pohditutti pienen lapsen voimakas vierastaminen, uhmaikäisen raivokohtaukset, leikki-ikäisen ujous ja haasteet kaverisuhteissa. Osaa vanhemmista huolestutti myös itsenäistymisiässä olevan nuoren riippuvuus vanhemmastaan ja nuoren mahdollinen syrjäytyminen yhteiskunnasta. Toiseksi yleisimmät aiheet olivat lapsen perustoimintoihin, kuten syömiseen ja nukkumiseen liittyvät pulmat, jotka heijastuivat koko perheen arkeen. Jatkuva väsymys ja turhautuminen arjen sujumattomuuteen kuormittivat monia perheitä. Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun päivystäjät ohjasivat yhteydenottajia Vanhempainnetti-sivustolle saamaan lisätietoa ja vinkkejä lapsen Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun yhteydenottojen tilastoinnissa erotellaan toisistaan lasta koskevat sekä aikuista koskevat aiheet. Huom. Yksi yhteydenotto voi sisältää useampia aiheita. Lasta koskevat aiheet vuotiaan kehitysvaiheeseen tai temperamenttiin liittyvät haasteet murrosiän haasteet 0 6-vuotiaan perustoiminnot (esim. syöminen ja nukkuminen) vanhempien ero rajojen kokeilu uusperheen dynamiikka kodin pelisäännöt lasta/nuorta kiusataan tai syrjitään itsenäistyminen ja aikuistuminen päihteidenkäyttö tai päihdeongelma 3 % 3 % 3 % 4 % 4 % 4 % 4 % 6 % 6 % 9 % Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011

7 misen vaikeuden taustalla oli isompi vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen liittyvä pulma, joka heijastui lapsen tai nuoren käyttäytymiseen. Toiseksi yleisin yhteydenottojen aihe olivat aikuisten ristiriidat. Parisuhde ja kodin ilmapiiri saatettiin kokea raskaaksi jatkuvien riitojen vuoksi. Vanhemmat myös kokivat, ettei parisuhteen hoitamiselle jäänyt aikaa tai energiaa, kun perheessä oli pieniä lapsia. Aina vanhemmat eivät osanneet sanoa, oliko koettu väsymys seuraus vai syy parisuhteen ongelmiin. Vuoteen 2010 verrattuna avioeroon liittyviä yhteydenottoja oli vuonna 2011 jonkin verran enemmän myös aikuista koskevissa yhteydenotoissa. Useimmissa yhteydenotoissa avioero näkyi välillisesti taustalla olevana tekijänä, joka heijastui vanhempaan syyllisyyden tai riittämättömyyden tunteina sekä erilaisina hyvän äitiy den tai isyyden pohdintoina. Osa vanhemmista pohti omaa vanhemmuuttaan eron jälkeen: mikä omassa toiminnassa oli muuttunut ja miten muutokset vaikuttivat lapsiin. Raskaimmat avioeroihin liittyvät yhteydenotot tulivat vanhemmilta, jotka pohtivat eroa puolison pettämisen, autoritäärisen kasvatustyylin, runsaan alkoholinkäytön tai fyysisen tai henkisen väkivallan vuoksi. Osa yhteydenottajista kaipasi myös neuvoja, rohkaisua ja voimia siihen, että jaksaisi hakea apua. Joskus vanhempi ei halunnut hakea apua siksi, koska pelkäsi entisen puolison käyttävän sitä häntä vastaan huoltajuuskysymyksiä ratkottaessa Jatko-ohjaus Vanhempainpuhelin ja nettikirjepalvelu on tarkoitettu ainutkertaisiin ja ainutlaatuisiin kohtaamisiin. Päivystäjän tehtävänä on kuunnella ja keskustella ja siten auttaa vanhempaa ilmaisemaan vaikeampiakin tunteitaan sekä löytämään uusia näkökulmia ja voimavaroja. Yhteyttä ottava vanhempi kaipaakin ensisijaisesti kuulijaa ja peiliä omille ajatuksilleen. Vertaistuki merkitsee parhaimmillaan paljon ihmisen elämänhallinalle ja jaksamiselle. Se ei kuitenkaan sovellu kaikkiin tilanteisiin eikä korvaa ammattiapua. Osan Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun tulevista yhteydenotoista päivystäjä ohjaakin ammatillisten palveluiden piiriin. Tällöin vanhempi ja päivystäjä yhdessä pohtivat sopivaa vaihtoehtoa, joka yleensä löytyy julkisista perus- tai erityispalveluista. Vuonna 2011 noin puolet yhteydenottajista ohjattiin johonkin ammatilliseen peruspalveluun. Eniten vanhempia ohjattiin julkisiin sosiaalipalveluihin, useimmiten perheneuvolaan tai lastensuojeluun. Kun yhteydenottajan katsottiin tarvitsevan apua terveydenhuollon palveluista, eniten ohjattiin lastenneuvolaan, mutta myös mielenterveyspalveluihin ja terveyskeskuslääkärille. Jos vanhemman huoli liittyi lapsen koulunkäyntiin, häntä neuvottiin ottamaan yhteyttä koulun oppilashuoltoon, useimmiten koulukuraattoriin. Vanhempia neuvottiin myös muiden koulun ammattityöntekijöiden puheille, kuten opettajalle, kouluterveydenhoitajalle ja koulupsykologille. Suurinta osaa yhteydenottajista ohjattiin keskustelemaan myös oman lähiverkostonsa ihmisten, kuten puolison tai sukulaisen kanssa. Vanhempia kehotettiin tutustumaan MLL:n, muiden järjestöjen ja seurakuntien palveluihin. Lisäksi heitä kehotettiin hakemaan lisätietoa ja oma-apuvälineitä Vanhempainnetti-sivustolta. Huom. Yksi yhteydenotto voi sisältää useampia aiheita. Aikuista koskevat aiheet 2011 rajojen asettaminen aikuisten väliset ristiriidat riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet kasvattajana ja vanhempana arjessa suoriutuminen äitiyteen ja isyyteen liittyvät pohdinnat vanhempien ero muu perheen ihmissuhteisiin liittyvä lapseen kohdistuvat kielletyt tunteet uusperheen dynamiikka muu perheen kriisi tai muutos 6 % 5 % 5 % 4 % 3 % 3 % 3 % 10 % 15 % 16 % Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti

8 2. Kuormittavat erotilanteet Monen Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun tulleen yhteydenoton taustalla heijastuivat aikuisten väliset ristiriidat, avioeroaikeet, eron aikaiset tunnelmat ja vaikeudet sekä eron jälkeinen aika. Yhteyttä ottavat vanhemmat olivat usein niitä, joiden mieltä painoi syyllisyys avio- tai avoerosta ja sen vaikutuksista lapsiin. Yhteyttä ottivat myös ne vanhemmat, jotka kokivat voimattomuutta entiseen aviopuolisoonsa tai keinottomuutta uusiin perheenjäseniinsä Rankka suhde entiseen puolisoon Usein yhteydenottajalla oli vaikea suhde entiseen puolisoon. Yhteydenotoissa kerrottiin tilanteista, joissa entisen puolison tarkoituksena tuntui olevan yhteydenottajan elämän tahallinen hankaloittaminen. Näissä tilanteissa lapset näyttivät olevan nappuloina vanhemman pelissä. Vanhempien riidat lasten huoltajuudesta ja tapaamisista olivat yleisiä. Erotilanteessa oli vaikea päästä sopuun siitä, kenen luona lapset asuvat tai miten tapaamiset järjestetään. Osa vanhemmista ei päässyt yhteisymmärrykseen lasten kasvatuksesta, koulunkäynnistä tai harrastuksista. Osalle oli erityisen raskasta se, jos entisen puolison toiminta lasten kanssa ei ollut lapsen edun mukaista: esimerkiksi jos hän peruutti säännöllisesti tapaamisia lapsen kanssa tai järjesti jonkun muun hoitajan lapselle omana tapaamisaikanaan. Joissakin tapauksissa yhteydenottajat kertoivat entisen puolison keksineen virallisissa yhteyksissä valheita, jotta huoltajuus tai tapaamisasiat ratkeaisivat itselle edullisesti. Jotkut tunsivat suoranaista pelkoa entistä puolisoa kohtaan: puoliso käyttäytyi väkivaltaisesti tai kyläili perheessä luvatta. Koska virallista estettä lasten tapaamiselle ei ollut, yhteydenottaja koki voimattomuutta tilanteissa, joissa entinen puoliso häiriköi yhteydenottajan perhe-elämää. Osa vanhemmista pelkäsi konkreettisesti lastensa menettämisestä eron yhteydessä. Entinen puoliso oli esimerkiksi uhannut karata lasten kanssa ja estää tapaamiset. Joillekin vanhemmilla tapaamissopimusten rikkomiset ja lasten tapaamisten estämiset olivat jo totta. Vanhemmat olivat usein myös pettyneitä ammattiauttajiin: apua vaikeisiin ristiriitoihin oli haettu eri paikoista, mutta sitä ei saatu. Jos apua oli saatu, se oli ollut riittämätöntä tai koettiin puolueelliseksi Huoli lapsesta Moni vanhempi toi esiin huolensa siitä, miten ero oli vaikuttanut lapsiin. Lapsi saattoi esimerkiksi ikävöidä näkyvästi muualla asuvaa vanhempaa tai käyttäytyä haastavasti palatessaan tapaamasta toista vanhempaansa. Joitakin äitejä huoletti tilanne, jossa vauvaikäinen lapsi olisi pitänyt antaa isän hoitoon tämän uuteen kotiin. Tilanne tuntui ristiriitaiselta siksi, että äidillä oli samanaikaisesti halu auttaa ja tukea lapsen ja muualla asuvan isän suhdetta, mutta lapsi tuntui vielä liian pieneltä ympäristön vaihdokseen ja olemaan äidistä erossa. Erityisen huolestuneita vanhemmat olivat silloin, jos he tiesivät, että lapsen ei välttämättä ole hyvä olla toisen vanhemman luona. Näiden yhteydenottajien mielestä toinen vanhempi ei ymmärtänyt lapsen tarpeita tai osannut katsoa asioita lapsen näkökulmasta. Heidän näkemyksensä mukaan toinen vanhempi saattoi pitää yllä tiukkaa, epäkunnioittavaa kuria ja haukkua lasta. Lapsella saattoi olla myös puutteita perusasioissa, kuten ruuassa, vaatetuksessa ja nukkumisessa. Joissakin tapauksissa kerrottiin, että pieni lapsi oli saattanut jäädä yksin toisen vanhemman luona tai joutua muuten ikätasoonsa nähden liian vaikeisiin tilanteisiin. Muita lapsiin liittyviä huolia aiheuttivat myös entisen puolison päihteidenkäyttö, mielenterveysongelmat ja epäilty väkivaltaisuus tai muu lapsen kaltoinkohtelu. Monia tapauksia yhdisti se, ettei lapsen vanhemmilla ollut kunnollista keskusteluyhteyttä lapsen asioissa. Joissakin tilanteissa entinen puoliso väisteli lapsiin liittyvää vastuuta tai käytti lapsensa asioita väärin rangaistakseen entistä puolisoa. Yhteyttä lapsen asioissa pidettiin vähän, jos ollenkaan. Näissä tilanteissa huoli ja toimiminen lapsen edun mukaisesti lankesivat useimmiten vain toisen vanhemman harteille. Osa vanhemmista pohti sitä, miten toimia tilanteessa, jossa muualla asuva vanhempi oli katkaissut suhteensa lapseen: pitäisikö mielikuvaa vanhemmasta pitää lapselle yllä vai olisiko parempi lakata puhumasta tästä, jotta ikävä laantuisi. Yhteyttä ottivat myös isovanhemmat, joita huolestutti lapsen elämä eron jälkeen. He kokivat, että vanhemmat eivät ottaneet riittävästi vastuuta lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuuden tunteesta, mutta heidän oli erittäin vaikea puuttua tilanteeseen. Isovanhemmat kuvasivat lapsen elämää kahden kodin välillä repaleiseksi ja liian vaihtelevaksi Kun lapsi ei halua tavata Jotkut eron kokeneista yhteydenottajista kokivat tuskallisena sen, että oma lapsi ei halunnut tavata tai olla tekemissä yhtä usein kuin ennen. Osa lapsista, iästä riippumatta, kieltäytyi tapaamasta toista vanhempaa esimerkiksi tilanteessa, jossa erosta oli kulunut vain vähän aikaa tai silloin, kun vanhemmalla oli jo uusi puoliso tai perhe. Jos lapsi ei halunnut tavata vanhempaansa, syynä olivat usein lapsen kokemat tiukat säännöt toisen vanhemman luona. Lapset saattoivat kieltäytyä tapaamasta vanhempaa myös siksi, että toinen vanhempi oli puheillaan saanut lapsen suhtautumaan kielteisesti toiseen vanhempaan. Vanhemmille olivat vaikeita myös tilanteet, joissa murrosikäinen nuori pallotteli vanhempiensa välillä ja halusi muuttaa asumisjärjestelyjä tiuhaan. Toisaalta osa vanhemmista kantoi huolta entisen puolison vanhemmuudesta: miten tukea toisen vanhemmuutta, kun lapsi ei halua tavata tätä. Kun lapsi oli haluton tapaamaan vanhempaa, vanhemmat pelkäsivät menettävän vanhemmuutensa ja etääntyvän lapsista. Heillä oli voimakas halu tavata lapsia ja olla osa heidän elämäänsä Asema uusperheessä Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun ottivat yhteyttä myös uuden parisuhteen ja uusperhe-elämän aloittaneet vanhemmat. Heidän huolensa liittyivät 8 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011

9 erityisesti perheen ihmissuhteisiin ja yhteisen kodin pelisääntöihin. Jotkut vanhemmat kokivat, että aluksi kahden perheen yhteen sovittaminen oli sujunut suhteellisen hyvin, mutta myöhemmin oli alkanut ilmaantua haasteita. Uusperheen uusi puoliso saattoi kokea oman asemansa ja roolinsa perheessä epäselväksi ja olonsa ulkopuoliseksi. Yhteentörmäyksiä tuli usein puolison lasten kanssa esimerkiksi kotitöistä ja muista perheen tavoista. Uuden puolison asemassa yhteyttä ottaneet kokivat, ettei oma puoliso tukenut tarpeeksi vaan jättäytyi kiistatilanteissa ulkopuolelle. He kaipasivat puolisoltaan myös rajan vetämistä parisuhteen ja lasten välille: lapsilla ei saisi olla mahdollisuutta tulla aikuisten väliin ja vaikeuttaa parisuhdetta. Toisaalta uusperheen toista vanhempaa taas huoletti se, etteivät uusi puoliso ja lapsi tulleet toimeen keskenään. Vaikka erimielisyydet ja riidat heidän välillään saattoivat olla huomattavia ja näkyviä, vanhemmasta tuntui vaikealta mennä puolison ja lapsen väliin. Uusperheen ihmissuhdehuolia aiheuttivat myös entiset puolisot, joilla oli uusissa perheissä vielä vahva asema lasten kautta. Erityisesti uudet puolisot kokivat entisten puolisoiden toiminnan ja aseman itselleen haasteellisena Vaikea ero miten toimia vanhempana? Lapsen myönteisen kehityksen kannalta olisi tärkeää, että eron jälkeen vanhemmat pystyisivät jatkamaan vanhemmuussuhdettaan ja toimimaan vanhempina mahdollisimman johdonmukaisesti ja linjassa keskenään. Vanhempia syytetään erossa usein lasten käyttämisestä pelinappuloina ja lapsen aseman ja maailman ymmärtämättömyydestä aikuisten välisissä ristiriidoissa. Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun tulleiden yhteydenottojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että eroissa on harvoin kyse vanhempien välisestä tasavertaisesta kamppailusta, jossa lapsilla pelattaisiin tietoisesti. Usein kyseessä on jonkinasteinen epätasapaino, jossa toinen vanhemmista hallitsee tilannetta manipuloiden, käyttäytyen uhkaavasti tai aggressiivisesti entistä puolisoaan tai lapsiaan kohtaan. Näissä tilanteissa aggression kohteeksi joutuneet vanhemmat näyttävät jäävän kovin yksin. Useat yhteydenottajat viestittivät, ettei heillä ole keinoja avioeron jälkeiseen tilanteeseen tai että he ovat pettyneet ammattipalveluihin. Apua ja tukea tilanteen hallitsemiseen ei saatu mistään. Myös uusperheissä kärsittiin tukipalvelujen riittämättömyydestä. Äiti- tai isäpuoli saattoi tuntea suurta huolta esimerkiksi siitä, että puolison lapsi oireili voimakkaasti, mutta hänelle ei ollut juridista asemaa tai mahdollisuutta puuttua tilanteisiin. Vaikeissa avioeroissa vanhemmat kaipaavat tukea selvitäkseen kuormittavasta tilanteestaan. He tarvitsevat myös konkreettisia neuvoja siihen, miten toimia tilanteissa, joissa toinen vanhempi ei toimi lapsen edun mukaisesti. Tukea eronneille Hae sinnikkäästi itsellesi tukea ja apua. Muutokset koettelevat aikuista niin henkisesti kuin fyysisesti. Pysy aikuisena lapsellesi ja hae apua, jotta jaksaisit. Kriisissä ei pidä uskoutua omalle lapselleen vaan aikuisille ystäville ja sukulaisille tai ammattiauttajalle. Muista, että kriisi vie aikuisten voimavaroja. Lapsi ei tällöin välttämättä saa tarvitsemaansa tukea ja hoivaa. Puhu yhdessä lapsen kanssa vaikeasta tilanteesta, mutta vältä toisen vanhemman mustamaalaamista. Kun asiasta voi puhua avoimesti, kukaan ei jää tuntojensa kanssa yksin. Pidä arki mahdollisimman samanlaisena kuin ennen. Tavallinen arki, rutiinit, kodin ulkopuolinen sosiaalinen elämä, harrastukset, juhlapyhät ja perheen omat rituaalit luovat tunnetta pysyvyydestä ja kuulumista ulkopuoliseen maailmaan. Yritä jaksaa ottaa vastaan lapsen tai nuoren tunnekuohu. Anna lapsen ja nuoren purkaa mieltään kuohuttavat ajatukset ja tunteet. Älä lamaannu ja syyllisty, vaikka tiedät, että syy lapsen pettymykseen on teille tapahtuneissa asioissa. Elämä on välillä yllättävää, eikä vakuutusta kriisien varalle ole olemassa. Aikuinen kantaa vastuunsa kuuntelemalla lasta. Hyväksy se, että elämäntilanne on ainakin hetkellisesti kuormittava ja herättää kaikissa voimakkaita tunteita. Lapsi, nuori ja aikuinen kokevat avuttomuutta, vihaa, raivoa, pelkoa, mutta myös huojennusta ja iloa. Kohtaamaton tunne voi ilmetä esimerkiksi ahdistuksena, univaikeuksina ja pelkoina silloin, kun ihminen yrittää väistellä omia ajatuksiaan. Jos uskaltaa kohdata omat tunteensa ja sallia saman muillekin, perhe on jo uuden alun kynnyksellä. Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti

10 3. Muu MLL:n vanhemmuuden tuki verkossa 3.1. Vanhempainnetti-sivusto MLL tarjoaa vanhemmuuden ja kasvatuksen tueksi myös Vanhempainnetti-sivuston (www.mll.fi/vanhempainnetti), johon on koottu kattavasti tietoa 0 18-vuotiaiden lasten ja nuorten kehityksestä sekä käytännön tukea ja vinkkejä arjen hallintaan. Sivustoa voivat maksutta hyödyntää paitsi vanhemmat myös lasten ja lapsiperheiden parissa työskentelevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset. Vuonna 2011 Vanhempainnetissä käytiin kertaa eli noin kertaa päivässä. Kävijämäärät kasvoivat edellisestä vuodesta lähes kävijällä, mikä tarkoittaa noin 470 kävijän lisäystä päivässä edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2011 sivustolle lisättiin tekstit seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvan nuoren tukemisesta. Sivuston käyttäjiltä saatiin viime vuonna 39 palautetta. Valtaosassa tiedusteltiin mahdollisuudesta saada Vanhempainnetin materiaaleja painettuina tai jollain muulla kielellä. Tietotekstien ja oma-apuvälineiden ohella Vanhempainnetti tarjoaa keskustelufoorumin eri-ikäisten lasten vanhemmille. Auttavien puhelin- ja nettipalvelujen työntekijät valvovat ja moderoivat ennakolta keskustelupalstalle tulevia viestejä. Osa Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun päivystäjistä myös kommentoi keskustelufoorumin kirjoituksia ja aktivoi keskusteluja osana päivystystyötä. Vuonna 2011 sivuston keskustelupalstalle tulleita viestejä käytiin lukemassa yhteensä noin kertaa. Ylivoimaisesti seuratuin oli Murrosikäisen vanhempana -palsta Ryhmächat ja teemaryhmäkokeilut Vanhempainpuhelin ja nettikirjepalvelu kartoitti mahdollisuuksia laajentaa vanhemmuuden tukea chat-keskusteluihin. Keväällä 2011 vanhemmille toteutettiin yhteistyössä Tukinet-verkkopalvelun kanssa kaksi reaaliaikaista keskusteluryhmää, joiden aiheet liittyivät lasten kaverisuhteisiin ja vanhemmuuden kipukohtiin. Syksyllä 2011 keskustoimisto suunnitteli ja toteutti yhdessä Tukinetin kanssa puolentoista kuukauden mittaisen maksuttoman, suljetun teemaryhmän, Lapsen elämä netissä. Teemaryhmä suunnattiin vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille, joita askarruttivat mediaan ja erityisesti lasten ja nuorten nettimaailmaan liittyvät kysymykset. Ryhmä tarjosi sekä vertais- että asiantuntijatukea ajankohtaisiin media-aiheisiin, kuten pelaamisen hallintaan, kiusaamiseen netissä sekä sekä television, elokuvien ja netin haitallisten sisältöjen käsittelemiseen kotona. Ryhmään osallistuneita vanhempia askarruttivat eniten pelaamiseen ja sen rajoittamiseen liittyvät asiat, joihin he erityisesti kokivat tarvitsevansa tukea. Soittaja kiitti paljon, sanoi olon helpottuneen. 10 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011

11 4. Helpline: apua lapsen mediakasvatukseen Mannerheimin Lastensuojeluliitto on vuodesta 2007 alkaen toteuttanut yhteistyössä Pelastakaa Lapset -järjestön ja Viestintäviraston kanssa EU:n rahoittamaa hanketta, joka vahvistaa lasten, nuorten ja vanhempien nettitaitoja. MLL vastaa hankkeessa Helpline-toiminnosta, jota on toteutettu vuoden 2011 alusta alkaen osana Vanhempainpuhelinta ja nettikirjepalvelua. MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät tarjoavat vanhemmille apua myös lasten ja nuorten mediaan ja erityisesti netinkäyttöön liittyvissä kysymyksissä ja huolissa. Vuonna 2011 Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun tuli yhteensä 78 mediaan liittyvää yhteydenottoa, joista suurin osa kosketti lasten ja nuorten nettimaailmaa. Vanhempia askarruttivat ennen kaikkea pelaamiseen liittyvät asiat. Kääntöpuolena vanhempia mietityttivät liialliseen netinkäyttöön, erityisesti pelaamisen rajoittamiseen liittyvät asiat. Ajankäytön rajoittamisen lisäksi vanhemmat pohtivat pelien ikärajamerkintöjä, jotka auttavat valitsemaan lapsen ikään ja kehitystasoon sopivan pelin. Lisäksi vanhempia mietityttivät television ja netin haitalliset sisällöt ja niistä puhuminen kotona. Lapsi on voinut nähdä kotona tai kaverin luona jotain pelottavaa; esimerkiksi kaveriporukalla on katsottu kauhuelokuva, joka on jäänyt mieleen kummittelemaan. Lapsen pelko voi näkyä eri tavoin, esimerkiksi nukahtamisvaikeuksina. Vanhempia hämmästytti myös se, että lööpit, uutiset tai tv-ohjelmat, joita vanhemmat eivät koe pelottaviksi ja jotka esitetään lapselle soveltuvana katseluaikana, saattavat pelottaa lasta. Ikärajamerkinnät suojelevat lasta Lapset pelaavat pelejä sisarusten ja kavereiden kanssa yhdessä ja ne ovat pääosin hauskaa ajanvietettä. Sosiaalisten taitojen oppimisen lisäksi pelaaminen kehittää hyödyllisiä taitoja, esimerkiksi kielitaitoa ja ongelmanratkaisukykyä. Vuoden 2012 alusta astui voimaan uusi kuvaohjelmalaki, jonka tarkoituksena on suojella lapsia ohjelmien ja pelien mahdollisilta haitoilta. Ikärajojen sisältömerkinnät kertovat lapsille haitallisesta sisällöstä (väkivalta, ahdistus, seksi, päihteidenkäyttö). Ikärajoihin on syytä suhtautua vakavasti, sillä ne eivät ole suosituksia vaan varoituksia lapsen kehitykselle sopimattomasta sisällöstä. Siksi vanhempien kannattaa noudattaa niitä tarkasti. Lisäksi on hyvä muistaa, että lapsissa on yksilöllisiä eroja: lasta voi pelottaa myös sisältö, joka on luokiteltu lapsen ikätasolle sopivaksi. Pelkät ikärajat eivät siis aina kerro riittävästi sisällöistä, vaan peleihin ja niiden välittämään arvomaailmaan on hyvä tutustua itse ennen pelin luovuttamista lapselle. Kodin mediakasvatus on ennen kaikkea vuoropuhelua, mutta vanhemman tehtävä on myös valvoa ja tarvittaessa rajoittaa tietokoneella olemista. Se, että vanhempi uskaltaa olla aikuinen ja ottaa vastuun, luo lapselle turvalliset rajat, jotka pitävät horjuttamisesta huolimatta. Kuten kaikista lapsen elämään kuuluvista asioista, niin myös netti- ja mediamaailmasta on tärkeää keskustella kotona, jotta lapsi oppii arvioimaan ja kyseenalaistamaan mediasisältöjä. Lisätietoa: Vanhempainnetin Lapset ja media -osio: Elokuvien ja televisio-ohjelmien muuttuneet ikärajat: PEGI-ikäluokitusmerkinnät: Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti

12 5. Päivystystoiminta vuonna 2011 Vuonna 2011 Vanhempainpuhelimessa ja nettikirjepalvelussa toimi 40 päivystäjää, jotka vastasivat vanhempien yhteydenottoihin Helsingin päivystyspisteessä. Vuoden aikana järjestettiin kaksi peruskoulutusjaksoa, joissa koulutettiin 13 uutta päivystäjää. Vapaaehtoiset päivystäjät haastateltiin ennen 30 tunnin mittaista peruskoulutusta. Peruskoulutuksen lisäksi päivystäjille tarjotaan vuosittain täydennyskoulutuksia erilaisista teemoista. Vuonna 2011 järjestettiin viisi täydennyskoulutusta, joiden teemoina olivat muun muasssa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomessa, riippuvuudet sekä lapsi ja nuori vanhempien eron keskellä. Osana EU:n rahoittamaa Finnish Internet Awaraness and Safety -projektia (FI- AS) vapaaehtoisia päivystäjiä koulutettiin ja ohjattiin tunnistamaan lasten ja nuorten nettielämään liittyviä ilmiöitä ja keskustelemaan niistä vanhempien kanssa. Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun päivystäjille tuotettiin myös päivystystyön tueksi laaja lasten ja nuorten mediankäyttöä esittelevä materiaali. Vanhempainpuhelimessa ja nettikirjepalvelussa yhteydenottoihin vastataan päivystäjäryhmissä, joita ohjaa aina MLL:n työntekijä. Päivystäjillä on siten mahdollisuus saada välitöntä tukea ja palautetta MLL:n työntekijältä sekä oppia muiden päivystäjien kokemuksista. Ohjatussa ryhmämuotoisessa päivystyksessä päivystäjillä on myös tilaisuus purkaa tunnelmiaan päivystysvuoron aikana, jotta yhteydenotot eivät jäisi painamaan mieltä. Syksyllä Vanhempainpuhelin ja nettikirjepalvelu otti käyttöön yhden uuden arkipäivän lisävuoron maanantaisin, jolloin puhelin päivystää klo Vanhempien palaute Vanhempainpuhelimeen ja nettikirjepalveluun tulee jatkuvasti yhteydenottajilta palautetta: Vuonna 2011 lähes neljännes (23 prosenttia) yhteydenottajista antoi palautetta puhelun päätteeksi tai luettuaan saamansa vastauskirjeen. Suurin osa puhelupalautteesta oli kiitosta. Soittajat kiittivät kuuntelusta ja keskusteluavusta, tuesta ja rohkaisusta sekä uusista näkökulmista. Moni yhteydenottaja koki, että jo pelkkä ajatusten purkaminen ääneen helpotti; jotkin puhelut olivat alkaneet itkuisina, mutta päättyivät levollisemmalla ja toiveikkaalla mielellä. Kirjepalvelun vastauskirjeistä saatu palaute oli poikkeuksetta positiivista. Päivystäjät saivat kiitosta asiaan paneutumisesta ja uusista näkökulmista. Myös palvelun olemassaolosta kiitettiin. Moni yhteydenottaja kiitti jo kirjettä kirjoittaessaan siitä, että joku jaksaa lukea hänen ajatuksiaan ja vielä vastata niihin. Saatujen palautteiden perusteella Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun merkitys yhteydenottajille voi olla hyvin suuri. Moni yhteydenottaja koki, että jo pelkkä ajatusten puhuminen ääneen tai niistä kirjoittaminen oli helpottavaa ja auttoi jäsentämään omaa tilannetta. Yhteydenotto oli saanut vanhempia myös hakemaan lisää apua ammatilliselta taholta. Soitin ensimmäistä kertaa ja jännitti. Hyvä kuitenkin, että soitin. Tästä oli apua. 12 Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011

13 Liite Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet Vanhempainpuhelin ja nettikirjepalvelu kuuluvat Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet). Eettisissä periaatteissa määritellään PuhEetiin kuuluvien yhteisöjen tarjoaman palvelun luonne sekä oikeudet ja velvollisuudet niin yhteydenottajalle, päivystäjälle kuin taustaorganisaatiolle. Eettiset periaatteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta Periaatteet on tiivistetty seuraaviin kolmeen kohtaan: 1. Palvelusta ja sen laadusta vastaa ylläpitäjäyhteisö, joita voivat olla yhdistykset, säätiöt ja uskonnolliset yhdyskunnat. Toiminta on yleishyödyllistä eikä palvelun ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä. 2. Yhteydenottajalle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuulluksi kyseiseen palveluun kuuluvissa asioissa. Palvelussa toteutuvat luottamuksellisuus, nimettömyys ja yhteydenottajan kunnioittaminen. 3. Päivystäjä on vapaaehtoinen tai palkattu, palvelun ylläpitäjäyhteisön tehtävään valitsema ja kouluttama henkilö, joka saa tehtäväänsä tukea ja ohjausta. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti

14 Vanhempainpuhelin (0,08 e/min. + pvm/mpm) ma ti 10 13, ke to Nettikirjepalvelu

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun

Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015

Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015 Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2013 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2012 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009. Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009. Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara Vanhempainpuhelin ja -netti 2009 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009 Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara Taitto: Camilla Heikkilä

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2014 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013 Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013 Perhe- ja sosiaalipalvelujen jaosto 7.3.2012 Mervi Wallin Terveydenhoidon asiantuntija Lapsen ääni kehittämisohjelman osahankkeet 2011-2013 Varhainen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Lapset ja media. Opas selkokielellä

Lapset ja media. Opas selkokielellä Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 Teksti: Anne Ryhänen Kuvat: Taru Moilanen Taitto: Tarja

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2007

Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2007 Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2007 1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2007 Teksti: Janne Telén Työryhmä: Janne Telén, Ulla Tanttu, Anne Ryhänen

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Vanhempainpuhelin ja -netti. Vuosiraportti 2005

Vanhempainpuhelin ja -netti. Vuosiraportti 2005 Vanhempainpuhelin ja -netti Vuosiraportti 2005 1 Vanhempainpuhelin ja -netti Vuosiraportti 2005 Työryhmä: Marjo Kankkonen, Kati Smeds, Tara Aminoff, Ulla Tanttu Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI ISYYS UUSPERHEESSÄ Pekka Larkela, SUPLI 1 2 Isyys uusperheessä Biologinen Juridinen Sosiaalinen Psykologinen 3 Erilaisia nimityksiä Perheissä: mm. isä, isi, iskä, kotiisä Eron jälkeen: mm. etä-isä, viikonloppu-isä,

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Varhaiskasvatus. Päivähoidonohjaaja

Varhaiskasvatus. Päivähoidonohjaaja Toimintaa ja tukea arkeen lapsille, nuorille ja perheille 2015-2016 Varhaiskasvatus Päivähoidonohjaaja Katri Kopponen (opintovapaalla, sijainen Kirsi Valkama-Viitanen) Päivähoitopaikkojen myöntäminen,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2011 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n

Lisätiedot