Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara

Transkriptio

1 Vanhempainpuhelin ja -netti 2009

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009 Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara Taitto: Camilla Heikkilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen Linja Helsinki 2

3 Sisältö 1. Yhteydenotot vuonna 2009 s. 4 Yhteydenottojen aiheet s.4 Jatko-ohjaustahot s.4 2. Yhteyttä ottavat vanhemmat s.5 Vanhemmuudessaan yksin jääneet s. 5 Vanhemmuutensa tueksi tietoa ja vertailupintaa hakevat s. 6 Hätääntyneet tai akuutin tilanteen yllättämät vanhemmat s.6 Saamansa ammatillisen avun ja tuen riittämättömäksi kokeneet vanhemmat s Vanhempien lämmin kiitos s Vanhemmat jäävät yksin huoliensa kanssa s Vanhempainpuhelimen ja -netin toiminta s. 10 Päivystäjien tuki s. 10 Päivystäjien palaute s. 10 Lisätietoja s. 11 Liite Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet s. 12 2

4 Vanhempainpuhelin 20 vuotta! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelin on tarjonnut vanhemmille luotettavan kuulluksi tulemisen kanavan jo 20 vuoden ajan. Vanhempainpuhelimen toiminta käynnistyi vanhempien itsensä ilmaisemasta tarpeesta. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tuli useita soittoja vanhemmilta, jotka halusivat saada tukea lastenkasvatukseen ja omaan vanhemmuuteensa. Palvelun toimintatapoja on kehitetty vuosien mittaan. Teknologinen kehitys mahdollisti kirjepalvelun perustamisen kymmenen vuotta sitten. Yksinpäivystämisestä siirryttiin neljä vuotta sitten ryhmäpäivystysmalliin, jossa vapaaehtoisten työtä ohjaa aina MLL:n työntekijä. Samalla päivystystyössä alettiin painottaa kuuntelemisen, läsnäolon ja rohkaisun merkitystä neuvojen antamisen ja ratkaisujen hakemisen sijaan. Vapaaehtoiset päivystäjät ovat itsekin vanhempia, ja tuntevat siten hyvin suomalaisten lapsiperheiden arjen. Vertaistuen voima on siinä, että toinen vanhempi ymmärtää oman vanhemmuutensa ja elämänkokemuksensa kautta, että elämä on välillä rosoista ja arki ahdistavaa. Vanhemmuus ei ole suora valtatie, jossa opasteet aina toimivat. Se on pikemminkin kinttupolku, jossa kompastutaan ja joskus eksytään. Kun oma suunta on hukassa, on lohdullista kuulla, että epävarmuus ja virheet kuuluvat vanhemmuuteen. MLL:n viesti vanhemmille on: älkää yrittäkö olla täydellisiä, sillä ei kukaan ole, hyvä riittää! MLL kiittää lämpimästi Raha-automaattiyhdistystä, jonka tuki on turvannut Vanhempainpuhelimen ja -netin toiminnan jatkuvuuden. Sydämelliset kiitos kaikille vapaaehtoisille päivystäjillemme vanhempien tukemiseen antamastanne ajasta! Marie Rautava ohjelmajohtaja 3

5 1. Yhteydenotot vuonna 2009 Vuonna 2009 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yhteensä 991 yhteydenottoon, joista 539 oli puheluja ja 452 nettikirjeitä. Puhelu vanhemman ja päivystäjän välillä kestää keskimäärin lähes tunnin ja yhteen viestiin vastaaminen kestää yhtä kauan, useimmiten vielä pidempään. Vanhempainpuhelimeen soittaneista sekä vanhempainnettiin kirjoittaneista yhteydenottajista 75 % oli naisia ja suurin osa heistä iältään vuotiaita. Naisten yhteydenotoissa korostuivat huoli omasta jaksamisesta sekä epävarmuus omasta vanhemmuudesta. Miesten yhteydenotoissa olivat esillä useimmiten huoli omasta tai puolison jaksamisesta sekä eroon ja lasten tapaamisiin liittyvät ongelmat. Isät ottivat myös yhteyttä tilanteissa, joissa he olivat kasvatusasioissa eri linjoilla lapsen äidin kanssa ja pohtivat mahdollisuuttaan toteuttaa itselleen tärkeitä ja lapselleen hyväksi kokemiaan asioita. Yhteydenottajista 42 % oli kahden vanhemman perheestä ja viidennes yksinhuoltajaperheestä tai perheestä, jossa oli yhteishuoltajuus. Tyttöjen ja poikien vanhemmat soittivat ja kirjoittivat palveluun yhtä paljon. Yhteyttä palveluun ottivat tasaisesti kaiken ikäisten lasten vanhemmat sekä isovanhemmat. Yhteydenottojen aiheet Vanhempainpuhelimen ja -netin tilastoinnissa on eroteltu toisistaan vanhemmuuteen liittyvät ja lasta koskevat yhteydenotot. Lähes neljäsosassa (23 %) vanhemmuutta koskevista yhteydenotoista käsiteltiin vanhemman kokemaa epävarmuutta. Vanhempia mietitytti oma suoriutuminen suhteessa itselle asetettuihin tavoitteisiin tai ympäristöstä heijastuviin paineisiin. Olenko riittävästi läsnä lapselleni?, Miten voisin hillitä vihaani paremmin? ja Osaanko tukea lastani oikein? ovat esimerkkejä kysymyksistä, joita vanhemmat halusivat pohtia yhdessä päivystäjän kanssa. Yhtä usein vanhemman huoli koski omaa toimintaansa kasvattajana. Vanhemmat miettivät ovatko heidän asettamansa rajat kohtuullisia, ovatko he liian ankaria vai liian lepsuja kasvattajia ja voivatko he vaatia lapsiltansa jo tiettyjen asioiden osaamista? Vähän alle viidennes (17 %) yhteydenottajista oli huolissaan omasta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Vanhempia kuormittivat huolet ja vaikeudet parisuhteessa, eroon liittyvät riidat ja käytännön ongelmat sekä omaan elämänhistoriaan liittyvät asiat. Valitettavan usein yhden vanhemman kannettavaksi oli kasaantunut useita kuormittavia tekijöitä. Näissä yhteydenotoissa tuli vahvasti ilmi se, kuinka yksin vanhempi oli vastatessaan arjen sujumisesta ja kuinka yksin hän oli jäänyt huolineeen ja murheineen. Kynnys avun pyytämiseen ja oman väsymyksen myöntämiseen oli korkea. Lapsiin liittyvistä aiheista yli kolmasosassa (34 %) vanhempi oli huolissaan lapsensa keskittymisvaikeuksista, levottomuudesta sekä uhmakkuudesta. Lapsen uhmakkuus huoletti eniten murrosikäisten ( vuotiaiden) lasten vanhempia. Lapsen keskittymisvaikeudet ja levottomuus huolettivat sekä leikki-ikäisten että peruskouluikäisten lasten vanhempia. Iso osa huolista selittyi lapsen ja nuoren normaalina, ikäkauteen kuuluvana oireiluna, jonka voimakkuus oli yllättänyt vanhemmat. Osalla lapsista huolestuttava käytös oli jatkunut pitkään ja se oli niin rajua, että vanhempi ohjattiin hakemaan tilanteeseensa ammattiapua. Eri-ikäisten lasten kehityksen taitekohdat ja niihin liittyvä normaali oireilu ovat olleet Vanhempainpuhelimen ja -netin yhteydenottoja koskevien tilastojen yleisimpiä aiheita aiempinakin vuosina. Jatko-ohjaustahot Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin yhteyttä ottava vanhempi kaipaa ensisijaisesti kuulijaa ja peiliä omille ajatuksilleen. Keskustelu tapahtuu tasavertaisesti vapaaehtoisen päivystäjän kanssa, joka pyrkii tukemaan haastavassa tilanteessa olevaa vanhempaa. Vertaistuella on parhaimmillaan suuri merkitys ihmisten elämänhallinnalle ja jaksamiselle. Vertaistuki ei kuitenkaan korvaa ammattilaisapua, eikä sovellu kaikkiin tilanteisiin. Jatko-ohjauksesta on kyse, kun päivystäjä suosittelee vanhemmalle yhteydenottoa johonkin kolmanteen osapuoleen. Vanhempi ja päivystäjä pohtivat yhdessä sopivaa vaihtoehtoa, joka yleensä löytyy julkisista perus- tai erityispalveluista. Vuonna 2009 Vanhempainpuhelimen ja -netin yhteydenottajista noin kahta kolmasosaa kannustet- 4

6 tiin ottamaan yhteyttä ammattipalveluihin. Eniten yhteydenottajia ohjattiin julkisten sosiaalipalvelujen piiriin, joista useimmin perheneuvolaan tai sosiaalitoimistoon. Terveydenhuollon palveluista vanhempia ohjattiin eniten lastenneuvolaan. Jos vanhemman huoli liittyi lapsen koulunkäyntiin, ohjattiin vanhempi useasti ottamaan yhteyttä lapsensa koulun oppilashuoltoon, useimmiten koulukuraattoriin. Muita oppilashuollon työntekijöitä, joiden puheille vanhempia ohjattiin, olivat opettaja, koulupsykologi tai terveydenhoitaja. Yhteydenottajia neuvottiin keskustelemaan myös omien sukulaisten tai muiden luotettaviin läheisten kanssa tai ottamaan yhteyttä muihin MLL:n ja muiden järjestöjen tai seurakuntien palveluihin. Lisäksi osa yhteydenottajista ohjattiin hakemaan lisätietoa ja oma-apuvälineitä MLL:n Vanhempainnetistä, www. mll.fi/vanhempainnetti. 2. Yhteyttä ottavat vanhemmat Vanhempainpuhelimeen ja -netin kirjepalveluun yhteyttä ottavan vanhemman tilanne on aina ainutlaatuinen. Yhteydenottoja voidaan kuitenkin tyypitellä yhdistelemällä elämäntilanteisiin ja vanhemmuuden kokemuksiin liittyviä samankaltaisia tekijöitä. Vanhemmuudessaan yksin jääneet Onhan mulla ystäviä ja sukulaisia, mutta kellekän en ole kertonut, että mulla on niin paha olo, että aamuisin mä vain oksennan Vanhemmuudessa yksinäisyyttä kokevat ovat suuri yhteydenottajaryhmä Vanhempainpuhelimessa ja -netissä. Vanhempi saattaa olla konkreettisesti yksin isojen huolien kanssa, tai kaivata toisen vanhemman peilauspintaa vanhemmuudessa heränneiden yksittäisten kysymysten pohtimiselle. Näillä vanhemmilla ei ole arjessa ihmisiä, joiden kanssa pohtia vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä ja joille purkaa mieltä painavia asioita. Vanhemman yksinäisyys voi johtua siitä, että hänellä ei ole lähipiiriä tai ystäviä, jotka olisivat vastaavassa tilanteessa; sukulaiset asuvat kaukana, tai ovat etäisiä. Ystävät ovat jääneet elämäntilanteiden muuttuessa. Yksinäisyys ei kuitenkaan välttämättä ole konkreettista, esimerkiksi uudesta paikkakunnasta tai yksinhuoltajuudesta johtuvaa, vaan monella vanhemmalla näyttää myös olevan tarve esittää lähiympäristölleen selviytyvänsä yksin. Vanhempi saattaa ylläpitää ulospäin kulisseja, jonka vuoksi hänen on vaikea tai mahdoton tukeutua läheisiinsä. Monesti vanhemman mieltä painaa puolisoon tai lapseen liittyvä asia, tai hän on oman jaksamisensa äärirajoilla. Nämä vanhemmat ovat usein helpottuneita siitä, että he ovat ylittäneet tietyn kynnyksen ja saaneet jakaa mieltä painavan asiansa, joko soittamalla tai kirjoittamalla. Vanhemmalle on tärkeää kuulluksi tuleminen sekä päivystäjältä saadut rohkaisevat kommentit ja uudet näkökulmat, jotka luovat uskoa selviytymiseen. Kiitos paljon rohkaisevista sanoista ja ymmärryksestä, tuntuu jo helpommalta kun on saanut jakaa asiat jonkun ulkopuolisen kanssa (MLL:n nettisivuille tullut palaute) 5

7 Vanhemmuutensa tueksi tietoa ja vertailupintaa hakevat Osalla Vanhempainpuhelimeen ja -netin kirjepalveluun yhteyttä ottavista vanhemmista on mielessään selkeä kysymys, johon he haluavat vastauksen, esimerkiksi nuoren kehityksen aikatauluun liittyen. Heidän kanssaan Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjä keskustelee oman tietämyksensä pohjalta, käyttäen apunaan Vanhempainnetti -sivuston tarjoamaa tietoa. Tarvittaessa päivystäjää auttaa myös päivystysryhmässä aina läsnä oleva MLL:n ammattityöntekijä. Pitäiskö mun 2 -vuotiaan pärjätä jo ilman vaippaa? Voinko mä vetää tietokoneen johdon yöksi pois 16 -vuotiaalta, joka valvoo yöt netissä? Yhteydenottajissa on paljon vanhempia, jotka pohtivat tekojensa ja valintojensa vaikutuksia lapsiinsa ja haluavat keskustella niistä jonkun toisen vanhemman kanssa. Nämä vanhemmat pohtivat usein myös omaa lapsuuttaan ja omien vanhempiensa kasvatusmallien vaikutusta omaan vanhemmuuteensa. Onko se ihan ok, jos mun 4 -vuotias poika haluaa lakatut varpaankynnet ja leikkiä nukeilla? Silloin kun mä olin pieni, isä olis kyllä ollut kauhuissaan Mä huomaan, että mä huudan ja raivostun mun tyttärelle ihan samoista asioista kun äiti aikoinaan mulle. Miten mä saisin tän jotenkin hallintaan? Vanhemmilla on tarve keskustella ja pohtia asioita yhdessä toisen vanhemman kanssa sekä hakea tukea omassa mielessä orastaville ratkaisumalleille. Helpotusta ja voimavaroja vanhemmuuteen tuo kokemus siitä, ettei ole ainoa, joka on välillä ymmällään lapsensa käytöksen tai kehityksen kanssa. Usein jo keskustelu tai vastauskirjeen lukeminen auttaa. Sain hyvän vastauksen ja olen tyytyväinen. Joskus on hyvä, että joku ulkopuolinen sanoo asiat, jotka itsekin tietää, mutta joita on toisen sanomana helpompi peilata omaan tilanteeseensa (MLL:n nettisivuille tullut palaute) Haluan kiittää saamastani vastauksesta polttavaan kysymykseeni koskien 5 -vuotiasta tytärtäni. Itkustani ei ollut tulla loppua kun luin pitkää, syvällisesti mietittyä vastausta. Joku oli todella miettinyt asiaani ja sai minut miettimään perheemme asioita sukupolvien taakse. Minulle ei ole kasvuiässä kukaan antanut noin ymmärtävää tukea, kuin mitä vastauksessanne sain. Kiitos vielä, ja uskomatonta, että tämä palvelu on ilmaista. (MLL:n nettisivuille tullut palaute) Hätääntyneet tai akuutin tilanteen yllättämät vanhemmat Osa Vanhempainpuhelimeen ja -netin kirjepalveluun yhteyttä ottavista vanhemmista on vakavan tai yllättävän tapahtuman aiheuttaman tunnekuohun vallassa. Puhelimessa yhteydenottaja on itkuinen ja hätääntynyt. Kirjeet näyttäytyvät sekavina ja katkonaisina vuodatuksina. Mä läimäytin mun 3-vuotiasta aamupalapöydässä kun se kaato kaakaon matolle. Mun pinna vaan paloi. Mä en tiedä mikä mulla on. Mä en pysty elämään itseni kanssa Yhteydenottajan ajatukset ovat usein jäsentymättömiä. Ongelmien purkaminen yksi kerrallaan rauhallisesti yhdessä päivystäjän kanssa auttaa yhteydenottajaa jäsentämään tilannetta ja saamaan asioihin etäisyyttä. Rauhoituttuaan yhteydenottaja kokee usein saavansa tilanteen hallintaan, mutta tarvittaessa häntä ohjataan ja motivoidaan ottamaan yhteyttä lähimpään ammatilliseen auttajatahoon. Joidenkin akuuttien tilanteiden taustalla on vanhemman pitkään jatkunut väsymys. Olo saattaa helpottua pelkästään siitä puhumalla. Suuri osa näistä yhtey- 6

8 denottajista motivoidaan kuitenkin keskustelemaan asiasta ammattilaisen kanssa. Joissain yhteydenotoissa taustalla ovat vanhemman omat mielenterveydenpulmat, jolloin vanhempaa ohjataan ottamaan yhteyttä omaan hoitavaan tahoonsa. Soittaja vaikutti helpottuneelta, kun sai puhua tuntemattoman kanssa ja 'tunnustaa' ettei jaksa. Totesi saaneensa apua ja ryhtyvänsä seuraavana hankkimaan ammattiapua. (palaute puhelinkeskustelusta) Saamansa ammatillisen avun ja tuen riittämättömäksi kokeneet vanhemmat Osa yhteyttä ottavista vanhemmista ovat koettaneet ratkaista lapsensa tai perheensä vaikeaa tilannetta monin tavoin, mutta eivät ole siinä onnistuneet. Jotkut yhteydenottajista on esimerkiksi julkisten palvelujen piirissä, mutta he ovat pettyneitä tai tyytymättömiä saamiinsa palveluihin. Lastani on kiusattu koulussa jo toista vuotta. Olen ollut yhteydessä opettajaan, rehtoriin ja kuraattoriin, mutta kiusaaminen vain jatkuu Nämä vanhemmat ovat usein kokeneet, etteivät ole saaneet apua varsinaiseen ongelmaansa, apu ei ole ollut riittävää tai he ovat kokeneet tulleensa väärin kohdelluiksi. Usein yhteydenottajien ongelmat ovat niin monitasoisia ja vaikeita, että niiden selvittämiseksi ei riitä pelkästään vertaistuki. Näissäkin yhteydenotoissa päivystäjä voi kuitenkin tarjota vanhemmalle arvokkaan kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja asioiden jakamisesta. Yhteydenottajissa on myös vanhempia, jotka ovat elämäntilanteessa, jossa heidän lapsensa tai nuorensa on saanut apua ongelmiinsa, mutta vanhempi itse on kokenut jääneensä tilanteessa yksin ja ilman tarvittavaa tukea. Mun mielestä lasten pitäis asua mun luona. Olen puhunut tästä jo lastenvalvojalle, neuvolan hoitajalle ja lasten päiväkodissa, mut mun mielipiteellä ei ole mitään merkitystä. Kukaan ei oo kiinnostunut mun näkemyksistäni 7

9 3. Vanhempien lämmin kiitos Vanhemmat antavat usein palautetta puheluiden päätteeksi tai luettuaan saamansa nettiviestin. Vuonna 2009 yli puolet (54 %) soittajista antoi palautetta puhelun päätteeksi. Kaikki kirjattu palaute oli kahta poikkeusta lukuun ottamatta positiivista. Soittajat kiittivät kuuntelusta ja keskusteluavusta, tuesta ja rohkaisusta sekä uusista näkökulmista. Moni yhteydenottaja koki, että jo pelkkä ajatusten purkaminen ääneen helpotti; jotkin puhelut olivat alkaneet itkuisina, mutta päättyivät levollisemmalla ja toiveikkaalla mielellä. Soittaja oli kiitollinen, kun sai jutella huolistaan rauhassa ja testata ratkaisuvaihtoehtojaan. Puhelu täsmensi ajatuksia siitä, mitä voisi tehdä. Soittaja oli ensin kovin itkuinen, alkoi kuitenkin jo naurahdella puhelun lopuksi: kiitos! ajatuksiaan. Myös monen pitkän kirjeen lopussa kirjoittaja mainitsi, että jo kirjeen kirjoittaminen ja ajatusten purkaminen sanoiksi helpotti oloa ja auttoi jäsentämään omaa tilannetta. Myönteinen palaute kirjepalvelusta osoittaa sen, että empatian välittäminen myös kirjallisesti on mahdollista. IHANAA!!! Kiitos sivusta jossa saa sekä välitöntä apua, että vastauksia kysymyksiin!! Päiväni oli vielä hetki sitten lopun alku, nyt minusta tuntuu että päiväni onkin uuden alku!!kiitos Saadun palautteen perusteella Vanhempainpuhelimen ja -netin toiminta on merkittävä vanhemmuuden tuen muoto, jonka yhteydenottajat kokevat pääsääntöisesti heitä voimaannuttavaksi ja rohkaisevaksi. Moni yhteydenottaja koki tilanteensa helpottuneen keskustelun tai saamansa vastauskirjeen jälkeen. Yhteydenotto on palautteiden perusteella saanut vanhempia myös rohkaistumaan hakemaan tarvitsemaansa ammatillista apua. MLL:n verkkosivujen kautta tulleet palautteet koskivat pääasiassa kirjepalvelun kautta saatuja vastauskirjeitä. Palautteita vastauskirjeistä tuli vuoden 2009 aikana 58, jotka olivat lähes poikkeuksetta positiivisia. Suurin kiitos tuli päivystäjien paneutumisesta kirjoittajan asiaan ja uusista näkökulmista sekä rohkaisusta. Moni yhteydenottaja kiitti jo kirjettä kirjoittaessaan siitä, että joku jaksaa lukea hänen 8

10 4. Vanhemmat jäävät yksin huoliensa kanssa Vanhempainpuhelin ja -netin kirjepalvelu tarjoavat mahdollisuuden keskustella ja jakaa asioita luottamuksellisesti ja nimettömästi toisen vanhemman kanssa. Tarve kokemusten jakamiselle on, sillä suurta osaa Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin vuonna 2009 tulleita yhteydenottoja värittää yksinäisyys. Yksinäisyys voi johtua vanhemman konkreettisesta sosiaalisesta eristäytyneisyydestä, suvun ja ystävien fyysisestä etäisyydestä. Vanhemman saattaa olla vaikea löytää tarvittavia sosiaalisia kontakteja syrjäisestä asuinpaikastaan tai yksinäisestä elämäntilanteestaan johtuen. Vanhemmuutta tukevien aikuiskontaktien luominen ja ylläpitäminen ovat asioita, joita vanhempi ei yleensä pysty ratkaisemaan pysyvästi lasten ollessa pieniä. Perheiden elämäntilanteet muuttuvat, ja hoitovapaiden aikana mahdollisesti luodut verkostot ohenevat ja kuihtuvat herkästi vanhempien siirtyessä työelämään. Tutustuminen ja yhteyden löytäminen toisten lasten vanhempien kanssa tulee kuitenkin vielä haasteellisemmaksi lasten kasvaessa. Pikkulasten vanhemmilla on vielä usein suoria yhteyksiä muihin pienten lasten vanhempiin mm. neuvoloiden ja eri tahojen järjestämän toiminnan kautta (esimerkiksi MLL:n perhekahvilat). Kouluiässä yhteys muihin vanhempiin alkaa helposti heiketä. Etenkin lasten siirtyessä yläluokille yhteys lasten kavereiden vanhempiin usein katkeaa ja vanhemmat jäävät yksin murrosikäistä lastaan koskevien huolien kanssa. Tässä elämäntilanteessa vanhemmat hyötyisivät paljon mahdollisuudesta keskustella ja vaihtaa kokemuksia toisten samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa. Konkreettisen yksinäisyyden ohella Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin tulleiden yhteydenottojen taustalla on kuitenkin usein toisenlainen, näkymättömämpi yksinäisyyden muoto. Vanhemman ympärillä saattaa olla paljonkin ihmisiä, mutta kukaan ei tiedä miten vanhempi todellisuudessa voi. Ulospäin näkyvät vain elämän kulissit. Haastetta perheen selviytymiseen saattaakin tuoda ydinperheen sisällä koettu yksinäisyys ja vanhempien keskinäisen tuen puute. Perheen sisällä koettu yksinäisyys on vanhemmille usein kipeä kokemus, josta on vaikea puhua edes läheisimmille. Perheen yksityisyyttä arvostavassa kulttuurissamme lähellä olevien ihmisten on myös usein vaikea nähdä kahden vanhemman perheessä asuvien avun ja tuen tarvetta. Tämän päivän vanhemmissa näyttääkin olevan paljon äitejä ja isiä, joilta puuttuvat aidot, tukea antavat aikuiskontaktit ja he kärsivät yksinäisyydestä ja epävarmuudesta pärjäävän julkisivunsa takana. Nämä vanhemmat ovat todella yksin kohdatessaan lapsiinsa tai omaan vanhemmuuteensa liittyviä huolia. Vanhempainpuhelin ja -netti ovatkin erittäin tärkeitä matalan kynnyksen palveluja. Niiden lisäksi MLL:n piirit ja yhdistykset tarjoavat vanhemmille tukea ja kohtaamisen paikkoja muun muassa vertaisryhmissä, perhekahviloissa ja perhekerhoissa (ks. 9

11 5. Vanhempainpuhelimen ja -netin toiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelin on vertaistukeen perustuva ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön muoto, jonka toiminta käynnistyi MLL:n Uudenmaan piirin kokeilutoimintana vuonna Vuodesta 1993 Vanhempainpuhelin on ollut osa MLL:n keskusjärjestön toimintaa. Kirjepalvelu aloitti toimintansa kesällä Vuosi 2009 oli siis Vanhempainpuhelimen kahdeskymmenes ja kirjepalvelun kymmenes toimintavuosi. Vanhempainpuhelin ja -netti ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelin ja -netin kirjepalvelu perustuvat vapaaehtoisten tarjoamaan vertaistukeen. Vanhempainpuhelimessa ja -netin kirjepalvelussa vertaisuudella tarkoitetaan kokemuksia vanhemmuudesta. Tämän vuoksi kaikki päivystäjät ovat itse vanhempia ja osalla on jo kokemusta myös isovanhemmuudesta. Vertaistuki on yhteyttä ottavan vanhemman tilanteen ja huolen jakamista. Päivystäjän tehtäviä ovat kuuntelu ja keskustelu, joiden avulla hän voi auttaa vanhempaa ilmaisemaan vaikeimpiakin tunteitaan ja löytämään uusia näkökulmia ja voimavaroja. Vanhempainpuhelin ja -netin kirjepalvelu on tarkoitettu ainutkertaisiin ja ainutlaatuisiin kohtaamisiin. Yhteydenottajan kanssa kohdataan hetken verran, yhden puhelun tai nettiviestin ajan. Vanhempainpuhelimeen voi soittaa ja kirjepalveluun kirjoittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti kaikissa vanhemmuuteen, lapsiperheiden arkeen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja pohdinnoissa. Toiminnan päämääränä on vahvistaa vanhempien omaa jaksamista, selviytymiskeinoja ja tietoisuutta kasvatusasioissa. Vanhempainpuhelimeen tulee myös sellaisia yhteydenottoja, joissa vanhemman oma tai lapsen elämäntilanne on niin hankala, että perheessä tarvitaan ammattiapua. Päivystäjä ohjaa silloin yhteydenottajan ammatillisten palveluiden piiriin esimerkiksi terveysasemalle, kouluterveydenhuoltoon, perheneuvolaan tai sosiaalitoimistoon. Vanhempainpuhelimen numerossa (0,08 /min.+ pvm) päivystävät MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset äidit, isät ja isovanhemmat, jotka haluavat tarjota oman elämänkokemuksensa muiden käyttöön. Vanhempainpuhelin päivystää tiistaisin klo ja 17-20, keskiviikkoisin klo ja torstaisin klo Vanhempainnetin kirjepalveluun voi kirjoittaa ympäri vuoden ja vuorokauden ( vanhempainnetti). Viesteihin pyritään vastaamaan kahden viikon kuluessa. Vanhempainnetti-sivuston tavoitteena on tarjota vanhemmille tietoa, tukea ja oma-apuvälineitä. Vanhempainpuhelimen ja -netin vapaaehtoiset päivystäjät on koulutettu hyödyntämään sivustoja päivystystyössään. Päivystäjien tuki Päivystäjät saavat noin 30 tunnin mittaisen peruskoulutuksen ja heille tarjotaan vuosittain muutamia jatkokoulutuksia päivystystyöhön liittyvistä teemoista. Vuonna 2009 järjestettiin yksi päivystäjien peruskoulutus. Lisäksi järjestettiin viisi jatkokoulutusta lasten ja nuorten mediankäytöstä, vanhempien erosta sekä uuden tilastointiohjelman käytöstä ja nettikirjoittamisesta. Päivystäjille järjestettiin myös virkistystoimintaa Vanhempainpuhelimen 20 -vuotisjuhlan, pikkujoulujen, elokuvaillan ja kevätjuhlan merkeissä. Vanhempainpuhelimessa ja -netissä oli vuonna 2009 yhteensä 42 päivystäjää. Vanhempainpuhelimessa ja -netin kirjepalvelussa yhteydenottoihin vastataan päivystysryhmissä, joita ohjaa ja tukee aina MLL:n työntekijä. Päivystäjät toimivat osin samoissa päivystysryhmissä Helsingin päivystyspisteen Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjien kanssa. MLL:n palveluiden toiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuutta luottamukselliseen keskusteluun (ks. liite). Puhelin- ja verkkoauttamisesta vastaa taustaorganisaatio ei yksittäinen päivystäjä. Päivystäjien palaute Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun päivystäjille tehtiin syksyllä 2009 kysely, jolla kartoitettiin päivystäjien kokemuksia ja toiminnan kehittämistarpeita. Kaikki kyselyyn vastanneet (n=24) pitivät päivystystyötään mielekkäänä. Suurin osa päivystäjistä (83 %) piti päivystystyöhön saatua ohjausta ja koulutusta riittävänä ja 91 % oli sitä mieltä, että päivystyksessä on kannustava ilmapiiri. 10

12 Tärkeimmät päivystäjiä päivystystyöhön sitoutumaan ja jatkamaan motivoivia tekijöitä olivat: ilo omasta auttamisesta, riittävä koulutus, ohjaajan tuki ja läsnäolo, ohjaajan antama palaute, yhteinen arvopohja, tavoitteet ja päämäärät MLL:n kanssa sekä mukava vapaaehtoisryhmä. Lisätietoja: MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki-Alasara p MLL:n Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystysohjaaja Maarita Kettunen p MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalveluiden suunnittelija Anna Puusniekka p

13 Liite. Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet Vanhempainpuhelin ja -netti kuuluvat Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet). PuhEetiin kuuluvat yhteisöt sopivat keväällä 2006 uusista eettisistä periaatteista, jotka laajennettiin myös verkkoauttamiseen. Uusissa periaatteissa määriteltiin PuhEetiin kuuluvien yhteisöjen tarjoaman palvelun luonne sekä oikeudet ja velvollisuudet niin yhteydenottajalle, päivystäjälle kuin taustaorganisaatiolle. Eettiset periaatteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta Periaatteet on tiivistetty seuraavaan kolmeen kohtaan: 1. Palvelusta ja sen laadusta vastaa ylläpitäjäyhteisö, joita voivat olla yhdistykset, säätiöt ja uskonnolliset yhdyskunnat. Toiminta on yleishyödyllistä eikä palvelun ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä Yhteydenottajalle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuulluksi kyseiseen palveluun kuuluvissa asioissa. Palvelussa toteutuvat luottamuksellisuus, nimettömyys ja yhteydenottajan kunnioittaminen. Päivystäjä on vapaaehtoinen tai palkattu, palvelun ylläpitäjäyhteisön tehtävään valitsema ja kouluttama henkilö, joka saa tehtäväänsä tukea ja ohjausta. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. 12

14 Vanhempainpuhelin (0,08 /min + pvm/mpm) ti ja ke to Vanhempainnetin kirjepalvelu