Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun
|
|
- Hannes Joel Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010
2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 13 piirijärjestöä sekä 566 paikallisyhdistystä, joilla on yhteensä yli jäsentä. MLL edistää lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Liitto myös kouluttaa, tekee selvityksiä ja tuottaa aineistoja kouluille ja kasvattajille - edistää monipuolisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinalueet ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen ja vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, Helsinki Teksti: Maarita Kettunen, Anna Puusniekka Työryhmä: Tatjana Pajamäki-Alasara, Laura Määttä Valokuva: Colourbox Taitto: Tarja Petrell Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaa noin puheluun ja nettikirjeeseen. Vanhempainpuhelin ja -netti vastaa noin 800 yhteydenottoon. yläkouluissa toimii MLL:n tukioppilasta. Internetissä nuorille tukea antaa kymmenien nuorten Verkkotukareiden eli Verkk@reiden joukko. noin MLL:n kouluttamaa lasten hoitajaa työskentelee lähes perheessä. 300 MLL:n kouluttamaa tukihenkilöä tekee työtä perheiden ja nuorten parissa. MLL ylläpitää noin 440 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan noin kertaa. MLL:ssa toimii noin 400 vertais- ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n harrastuskerhoissa käydään yli kertaa. MLL järjestää Hyvä alku koulutielle -kampanjan, joka tavoittaa yli ekaluokkalaisen vanhemmat muistuttaen läsnäolon ja huolenpidon tärkeydestä lapsen aloittaessa koulun. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta. 2 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010
3 Sisältö Kun onni ei löydy arjesta s Yhteydenotot vuonna 2010 s Yhteydenottojen aiheet s Huolenaiheiden taustat s Jatko-ohjaus s Vanhemmuuden vaietut puolet s Johtopäätökset s Luottamuksellinen apu helposti saataville s Päivystystoiminta vuonna 2010 s Vanhempien palaute s Vanhemmuuden muu tuki verkossa s. 11 Liite s. 12 Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet s. 12 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti
4 Vanhempainpuhelin ja -netin kirjepalvelu Vanhempainpuhelin on vuonna 1989 perustettu vertaistukeen perustuva vanhemmuuden tuen muoto. Vanhempainpuhelimen numerossa (0,08 e/min + pvm/mpm) päivystävät MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat itsekin vanhempia. Vanhempainpuhelin päivystää kolmena päivänä viikossa, tiistaisin klo ja 17 20, keskiviikkoisin klo ja torstaisin klo Vanhempainnetin kirjepalvelu on vuonna 2000 toimintansa aloittanut anonyymi nettikirjepalvelu, jonne voi kirjoittaa ympäri vuoden ja vuorokauden. Viesteihin vastataan kahden viikon kuluessa. Nettikirjepalvelu on osa MLL:n vanhemmille suunnattua nettisivustoa, Vanhempainnettiä. Vanhempainpuhelimeen voi soittaa ja kirjepalveluun kirjoittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti kaikissa vanhemmuuteen, lapsiperheen arkeen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja pohdinnoissa. Toiminnan päämääränä on vahvistaa vanhempien jaksamista, selviytymiskeinoja ja tietoisuutta kasvatusasioissa ja siten edistää lasten hyvinvointia. Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun päivystysvuoroa ohjaa ja vapaaehtoisten päivystäjien tukena on aina MLL:n työntekijä. Päivystystoiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun. Puhelin- ja verkkoauttamisesta vastaa taustaorganisaatio, ei yksittäinen päivystäjä. Vanhempainpuhelin ja -netin kirjepalvelu ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. 4 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010
5 Kun onni ei löydy arjesta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelin ja -netin kirjepalvelu tarjoaa vertaistukea vanhemmalta vanhemmalle. Vertaisuus ei kuitenkaan näyttäydy siellä samanlaisena monenkirjavana kevyiden ja raskaiden aiheiden vaihtoareenana, kuin se ilmenee esimerkiksi erilaisilla nettipalstoilla. Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun yhteydenotoissa näkyy lähes ainoastaan vanhemmuuden varjopuoli. Siellä puhutaan asioista, joista ei uskalleta puhua muualla tai joiden käsittelylle ei löydy muita paikkoja. Kun vanhempi kohtaa vanhemmuudessaan kipupisteitä ja kaipaa tukea sekä ulkopuolista näkökulmaa tilanteeseensa, hän joutuu pohtimaan, kenelle uskaltaisi asiansa kertoa. Vanhempi miettii, kuka olisi se henkilö, joka ymmärtäisi vanhemman kokemusmaailmaa tai antaisi konkreettista apua tilanteeseen. Valitettavan usein on niin, että tällaista henkilöä ei löydy, ja vanhempi jää asiansa kanssa yksin. Avunsaamisen estää usein myös se, ettei vanhempi häpeänsä ja syyllisyytensä vuoksi edes hae itselleen apua. Joissakin yhteydenotoissa huomaa, että vanhemmalla on ahdistava olla, mutta hänellä ei ole sanoja mieltä hiertäville asioille ja tunteille eikä hänellä itsellään ole tarkkaa ajatusta siitä, mihin kaipaa helpotusta. Myös tällöin on hankala kääntyä toisen puoleen. Tällainen puhelu alkaa usein jollain selkeällä kysymyksellä, joka voi olla alkulähtö monenlaisten tunteiden purkaukselle. Vanhempi uskaltautuu puhumaan asioistaan, kun vastassa on ymmärtävä päivystäjä. Tällaisissa puheluissa vanhempi voi itsekin saada kiinni ehkä keskenään ristiriitaisista tunteista ja ajatuksista, joita hänen päässään pyörii ja jotka vanhemmuudessa tuntuvat hankalilta. Vanhempainpuhelimessa ja -netin kirjepalvelussa valetaan uskoa ja luottamusta vanhempiin. Joskus yksikin kunnioittava, kuunteleva ja rauhoittava kohtaaminen auttaa vanhempaa löytämään keinoja vaikeasta tilanteesta ulospääsemiseen. MLL kiittää Raha-automaattiyhdistystä toiminnan rahoittamisesta. MLL kiittää myös kaikkia Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun päivystäjiä, jotka antavat oman panoksensa vaativaan vapaaehtoistyöhön. Marie Rautava ohjelmajohtaja Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti
6 1. Yhteydenotot vuonna 2010 Vuonna 2010 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yhteensä 827 yhteydenottoon, joista 495 oli puheluja ja 332 nettikirjeitä. Päivystäjät päivystävät kolmena päivänä viikossa, ja keskimäärin yhteydenottoja otettiin vastaan 6 päivässä. Pisimmät puhelut kestävät yli tunnin. Viestiin vastaaminen kesti vähintään tunnin. Yhteydenottajista 73 % oli äitejä ja 11 % isiä. Muut yhteydenottajat olivat isovanhempia, äiti- tai isäpuolia, sukulaisia tai muita perheen lähellä olevia aikuisia. Suurin osa yhteydenottajista oli iältään vuotiaita. Yhteydenottajista 47 % oli kahden vanhemman perheestä ja reilu viidennes yksinhuoltajaperheestä tai perheestä, jossa oli yhteishuoltajuus. Hei ja kiitos erittäin hyvästä vastauksesta. Sain uusia ajatuksia ja etenkin uskoa siihen, että olen tehnyt parhaani ja toiminut oikein. Jatkuva syyllisyys vie niin paljon voimia Yhteydenottojen aiheet Puheluista ja viesteistä erotellaan toisistaan lasta koskevat aiheet sekä yhteydenottajaa itseään tai muuta aikuista koskevat aiheet. Yksi yhteydenotto voi sisältää useamman aiheen. Lasta koskevista aiheista yleisimpiä olivat pikkulapsen (0 6 vuotta) perustoiminnot, kuten syöminen ja nukkuminen, sekä pikkulapsen kehitysvaiheeseen tai temperamenttiin liittyvät haasteet. Näitä aiheita oli yhteensä 14 % kaikista lasta koskevista aiheista. Vanhempia huolestuttivat myös erilaisten perhetilanteen muutosten, kuten vanhempien eron, uusperheen pulmien ja perheen kriisien ja muutosten vaikutukset lapsiin (11 %). Lapsella saattoi esimerkiksi olla vaikeuksia sopeutua vanhempien eron tuomiin käytännön muutoksiin, kuten asumis- ja tapaamisjärjestelyihin, tai vanhemman uuden kumppanin lapsiin. Lisäksi vanhempia mietitytti murrosikäisen lapsen oireilu ja sen tuomat haasteet (6 %). Iso osa näistä huolista selittyi nuoren normaalina, ikäkauteen kuuluvana oireiluna, jonka voimakkuus oli yllättänyt vanhemmat. Osalla nuorista huolestuttava käytös oli jatkunut pitkään ja se oli niin rajua, että vanhempi ohjattiin hakemaan tilanteeseen ammattiapua. Kaikista yhteydenotoista 4 % koski leikki- ja murrosikäisen lapsen rajojen kokeilua. Lisäksi vanhempia huolestutti lapseen kohdistunut kiusaaminen tai syrjiminen (4 %). Aikuista koskevista yhteydenottojen aiheista lähes viidesosa (18 %) liittyi rajojen asettamiseen lapselle. Vanhemmat pohtivat myös omia riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteitaan kasvattajana ja vanhempana (11 %). Lisäksi vanhempia huoletti arjessa suoriutuminen (10 %) ja aikuisten väliset ristiriidat (10 %). Myös omaan äitiyteen tai isyyteen liittyvät asiat (4 %) mietityttivät. Aiheet eriytyivät sukupuolen mukaan niin, että isät (ja isäpuolet) olivat enemmän huolissaan aikuisten välisistä ristiriidoista ja vanhempien erosta. Äideillä (ja äitipuolilla) oli enemmän huolta riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteista kasvattajana ja vanhempana, arjessa suoriutumisesta ja lapseen kohdistuvista odotuksista. Rajojen asettamisen haasteet olivat sekä isien että äitien yleisin yhteydenottoaihe Huolenaiheiden taustat Rajojen asettaminen on vanhemmuuteen liittyvistä huolista ollut jo useampana vuonna suurin yksittäinen aihealue. Näin oli myös vuonna Miksi näin? Ainakin yksi syy siihen on se, että nykyään lapsille on tarjolla valtava määrä haluamisen kohteita, niin tavaroita, tekemisiä kuin elämyksiä. Jos vanhemmilla on usein myös taloudellisesti mahdollista toteuttaa lastensa toiveet, he eivät voi perustella kieltojaan rahojen puutteella. Vanhemmalta kysytäänkin paljon jaksamista ja sisäistä varmuutta rajojen pitämiseen. Se on vaikeaa, koska lapsen välitön reaktio rajoittamiseen on usein kiukku ja pettymys. Myös lapsen ja vanhemman välisen yhteisen ajan vähäisyys vaikuttaa siihen, että huonoa omatuntoa potevan vanhemman on vaikea rajoittaa lastensa toiveita. Toiseksi yleisimpänä aiheena oli riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet kasvattajana. Kuuden kärjessä ovat äitiyteen ja isyyteen liittyvät pohdinnat sekä vanhemmuuteen liittyvien odotusten ja todellisuuden välinen ristiriita. Mielikuvat ja todellisuus eivät aina kohtaa, kun lapsi syntyy perheeseen. Vanhemmat kasvavat vanhemmuuteen omaan tahtiinsa, ja joskus toinen vanhemmista voi pettyä, jos toisen toiminta ei vastaa omia odotuksia. Myös omat kokemukset ja tunteet vanhemmuudesta saattavat olla erilaisia kuin oli ajatellut. Lapsen kehityshaasteet, esimerkiksi uhmaikä ja murrosikä, aiheuttavat monille vanhemmille riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteita; vanhempi voi kokea, ettei hänellä ole keinoja niiden käsittelemiseen. 6 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010
7 Moni vanhempi kamppailee arjessa suoriutumisen kanssa, joka on kolmanneksi yleisin aihe vanhemmuuteen liittyvien huolien listalla. Paineet elää täyttä elämää tekevät perheiden arjesta hyvin usein kiireistä ja tarkasti aikataulutettua. Harrastukset vievät perheiden vapaa-ajasta suuren osan. Työelämä on vaativaa ja se siirtyy usein kotiin kuormittamaan perheen arkea. Silloin vanhempien oma arvojärjestys saattaakin olla ristiriidassa sen kanssa, miten hän todellisuudessa käyttää aikaansa. Tällöin tyytyväisyys perhe-elämään jää suoriutumisen paineiden varjoon. Myös aikuisten väliset ristiriidat puhuttavat. Päivystäjien kanssa keskustellaan siitä, miten jaksaa vanhempana silloin, kun vanhemmilla on erimielisyyttä lasten kasvatuksesta tai ajankäytöstä. Ristiriidat aikuisten välillä koskevat myös vanhemman suhdetta perheen ulkopuolisiin aikuisiin kuten omaan tai puolison entiseen kumppaniin, lapsuuden perheenjäseniin tai appivanhempiin. Osa yhteydenottajista haluaa jakaa tunteitaan ja ajatuksiaan päivystäjän kanssa silloin, kun odotukset suhteessa omiin lapsiin eivät toteudu. Lapsen temperamentti on osoittautunut haastavaksi ja vaikeaksi ymmärtää tai lapsella tai nuorella on yllättäviä haasteita kehityksessään tai vertaisryhmään sopeutumisessa. Joskus täyttymättömien odotusten takana on vanhemman perhe-elämästä luoma mielikuva, joka ei toteudu omassa arjessa. Vanhemmat kokevat helpotusta voidessaan puhua ilman tuomituksi tulemisen vaaraa omaan lapseen kohdistuvista negatiivisista tunteista kuten pettymyksestä, vihasta ja kyllästymisestä Jatko-ohjaus Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelu on tarkoitettu ainutkertaisiin ja ainutlaatuisiin kohtaamisiin. Päivystäjän tehtävänä on kuunnella ja keskustella. Hän voi auttaa vanhempaa ilmaisemaan vaikeimpiakin tunteitaan ja löytämään uusia näkökulmia ja voimavaroja. Yhteyttä ottava vanhempi kaipaakin ensisijaisesti kuulijaa ja peiliä omille ajatuksilleen. Parhaimmillaan vertaistuki vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämänhallintaan ja jaksamiseen. Vertaistuki ei kuitenkaan sovellu kaikkiin tilanteisiin, eikä se korvaa ammattiapua. Silloin päivystäjä ohjaa yhteydenottajan ammatillisten palveluiden piiriin. Tällöin vanhempi ja päivystäjä pohtivat yhdessä sopivaa vaihtoehtoa, joka yleensä löytyy julkisista perus- tai erityispalveluista. Vuonna 2010 jatko-ohjaus tehtiin 78 %:lle yhteydenottajista. Heistä 73 % ohjattiin johonkin ammatilliseen tahoon, kuten sosiaali- tai terveystoimeen tai koulun tai päivähoidon piiriin. Ammattipalveluista eniten yhteydenottajia ohjattiin julkisiin sosiaalipalveluihin, useimmiten perheneuvolaan tai lastensuojeluun. Terveydenhuollon palveluista yhteydenottajia ohjattiin eniten lastenneuvolaan. Jos vanhemman huoli liittyi lapsen koulunkäyntiin, ohjattiin vanhempi ottamaan yhteys koulun oppilashuoltoon, useimmiten koulukuraattoriin. Vanhempia ohjattiin myös muiden koulun oppilashuollon työntekijöiden puheille, kuten opettajan, kouluterveydenhoitajan ja koulupsykologin luo. Lisäksi yhteydenottajia kehotettiin keskustelemaan huolestaan oman lähipiirinsä, kuten puolison, sukulaisten tai muiden läheisten aikuisten, kanssa. Myös kolmannen sektorin palveluista, kuten järjestöjen ja seurakuntien toiminnasta, saattoi löytyä lisätukea yhteydenottajan tilanteeseen. Viidesosaa (19 %) yhteydenottajista kehotettiin tutustumaan aihetta käsittelevään tietoon ja MLL:n Vanhempainnettisivuston oma-apuvälineisiin. Soittaja kuulosti helpottuneelta ja kiitti kuuntelusta. Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti
8 2. Vanhemmuuden vaietut puolet Yhteydenotoista käy ilmi, että vieläkin on olemassa monia kipeitä vanhemmuuteen liittyviä aiheita, joista ei ole helppo puhua. Vanhempi sinnittelee yksin kuormittavassa tilanteessa, josta hänen on vaikea murtautua ulos omin voimin. Häpeä ja syyllisyys tilanteesta estävät vanhempia jakamasta asiaansa kenenkään kanssa. Tällöin käy valitettavan usein niin, että vaikeneminen kääntyy lapsen ja perheen hyvinvointia vastaan. Akuuttien kriisien ohella vaikeita puhumisen aiheita ovat tilanteet, joissa vanhempi on käyttänyt kovakouraisia otteita, esimerkiksi tukistanut lastaan. Myös siitä on vaikea puhua, jos vanhempi ei ole pystynyt hillitsemään voimakkaita sanallisia kiukunpurkauksiaan lapseen tai nuoreen. Näissä tilanteissa vanhempi on usein väsynyt ja uupunut, ja hän on omastakin mielestään turvautunut kyseenalaisiin kasvatuskeinoihin. Negatiivisen kierteen riski kasvaa, kun syyllisyys lisääntyy ja vanhempi väsyy entisestään. Väsyessään vanhemman on entistä vaikeampi jaksaa lapsensa tunteenpurkauksia ja rajojen kokeilemisia. Usein vanhemman on vaikea löytää omin avuin toimivia keinoja tilanteiden ratkaisemiseen. Lapsen ja nuoren seksuaalisuus ja siihen liittyvät asiat on yksi tabuista, joista vanhempien on vaikea keskustella ja joiden jakamiseen on korkea kynnys. Vanhempien tuntuu olevan vaikea kysyä omalla nimellään tai kasvokkain ammattilaiselta esimerkiksi sitä, mitä tehdä, kun lapsi on katsonut nettipornoa. Vanhempi pelkää asettavansa perheensä epäilyttävään valoon, jos hän lähtee selvittämään lapsensa tai nuorensa seksuaalisuutta koskevaa huolta. Perheväkivalta, vakava päihdeongelma ja epäily lapsen tai nuoren joutumisesta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ovat vakavimmat aiheet, joita vanhemmat salaavat ulkopuolisilta. Yhteydenottojen perusteella näyttää siltä, että vaikka vanhemmat olisivat halukkaita hakemaan tukea, heiltä puuttuu paikkoja ja mahdollisuuksia keskustella vanhemmuuden kipukohdista. Näin on esimerkiksi uusperheisissä. Vaikka uusperheiden pulmista käydään julkisuudessa paljon keskustelua, niin yhteydenottojen perusteella uusperheiden vanhemmilla tuntuu olevan vähän paikkoja, joista voi saada konkreettista tukea. Uusperheisiin liittyvissä yhteydenotoissa keskustellaan esimerkiksi siitä, että puoliso suhtautuu epäoikeudenmukaisesti muualla asuviin, aikaisemmasta liitosta oleviin lapsiinsa ja kotona asuviin lapsiinsa. Tai siitä, että puolison käytös nykyisen puolisonsa aikaisemmasta liitosta syntyneitä lapsia kohtaan on muuttunut ikävään suuntaan sen jälkeen, kun yhteiset lapset ovat syntyneet. Osassa yhteydenotoista uusi äiti- tai isäpuoli tuntee huolta puolisonsa lapsista tai kokee jäävänsä ulkopuoliseksi. Hänelle ei ole paikkaa, jossa voisi puhua puolison lapseen liittyvistä asioista eikä hänellä ole oikeutta saada lasta koskevia tietoja esimerkiksi koulusta. Uskon, että rakkaus ja välittäminen kantaa. Ja on hienoa, että huolista voi puhua ja saada niihin vastauksia. 8 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010
9 3. Johtopäätökset Nykyään keskustellaan paljon siitä, että parisuhdetta täytyy hoitaa ja vuorovaikutustaitoja opetella. Sen sijaan vähemmän puhutaan siitä, miten haastavaa vanhemmuus on ja miten luonnollista on kaivata siihen tukea ja perheen ulkopuolista näkökulmaa. Jos tämäntapaista keskustelua olisi enemmän, olisi mahdollisuus myös siihen, ettei hetkellistä keinottomuutta oman lapsensa kanssa pidettäisikään hävettävänä ja salattavana epäonnistumisena, vaan vanhemmat kokisivat tuen hakemisen ja vastaanottamisen hyväksyttävänä osoituksena vastuullisesta vanhemmuudesta. Iso askel kohti vanhemmuuden todellista tukemista olisikin sekä yhteiskunnassa että yksittäisissä kohtaamisissa luoda ilmapiiri, jossa vanhempi uskaltaa kertoa todellisista perheen ongelmakohdista eikä vain pulmista, joista on yleisesti hyväksyttyä puhua. Hukassa olevaa vanhemmuutta käsittelevän keskustelun rinnalle tulisi aktivoida keskustelu siitä, kuinka haastavaa nyky-yhteiskunnassa on vanhempana vastata lasten yksilöllisiin tarpeisiin. Voi toki kysyä, kuinka realistista on ajatella ilmapiirin muuttuvan siten, että vanhemmuuteen liittyvistä pulmista katoaa häpeän varjo. Ainakaan muutos ei tapahdu hetkessä. Siksi on tärkeää, että on olemassa järjestöjen ylläpitämiä matalan kynnyksen palveluja, joihin vanhempi voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Yhteydenotto on vanhemmalle usein ensimmäinen askel asian jakamisessa. Nimettömässä palvelussa vanhempi uskaltaa kertoa huolistaan ja saa tarvittaessa rohkaisua ammattiavun hakemiseen Luottamuksellinen apu helposti saataville Luottamus vaatii kehittyäkseen aikaa. Vanhempi tapaa neuvolan työntekijää suhteellisen harvoin, varsinkin lapsen ohitettua vauvaiän. Neuvolatapaamiset täyttyvät pitkälti rutiinitarkastuksista ja aikaa kipeiden asioiden raottamiselle ei useinkaan ole. Lisäksi neuvolan terveydenhoitaja saattaa vaihtua useamman kerran, jolloin luottamuksen rakentaminen täytyy aina aloittaa alusta. Jos pitkää suhdetta ei synny, luottamustakin on vaikea rakentaa. Eri syistä epäonnistuneet kohtaamiset ammattilaisten kanssa ovat yleisiä puheenaiheita Vanhempainpuhelimessa ja -netin kirjepalvelussa. Vanhemmat ovat saattaneet saada lisää ymmärrystä lapsen tai nuoren ongelmallisen käytöksen syistä, mutta eivät keinoja siihen, miten toimia, kun lapsi tai nuori seuraavan kerran käyttäytyy haastavasti. Joskus ammattilaisten kohtaamisissa ja toimenpiteissä käy niin, että lapsi tai nuori on saanut apua, mutta vanhempi on jäänyt huolensa ja hätänsä kanssa yksin. Päivähoidon henkilökunta ja koulun työntekijät ovat ensisijaisesti lasta varten eivätkä heidän voimavaransa riitä kaikkien vanhempien syvälliseen kohtaamiseen. Joskus avun piiriin päässeen vanhemman on vaikea tuoda esiin kokemustaan siitä, että apu ei ole riittävää. Vanhempi koettaa sinnitellä voimiensa äärirajoilla ja vakuuttaa työntekijät omasta pärjäämisestään. Samanaikaisesti hän kokee itsensä epäonnistuneeksi, kun ei pärjää ammattiavusta huolimatta. Toisaalta vanhemmat eivät myöskään aina tiedä, kenen puoleen kääntyisivät, jos ammattilaisten toiminnassa on heidän mielestään huomautettavaa. Joissain tapauksissa vanhempi epäröi yhteydenottoa ammattipalveluihin, koska hän epäilee ammattilaisten kykyä ja mahdollisuuksia auttaa. Vanhemman saattaa olla myös vaikea hahmottaa, mitä minkäkin alan ammattilainen tekisi perheen tilanteen helpottamiseksi. Julkisessa palveluverkossa työskentelee useita ammattilaisia, joiden toimenkuvia ja erityisosaamista vanhemman on vaikea hahmottaa. Ammattilaisten toiminta ei ole vanhemmille läpinäkyvää. Vanhemmuuden tukeen olisikin taattava riittävät resurssit. Vanhemmalla tulisi olla mahdollisuus saada tietoa lapsen ja nuoren kasvusta ja siihen liittyvistä kehitystehtävistä neuvolakäyntien päättymisen jälkeenkin. Vanhemmat tarvitsevat paikan, jossa voi purkaa lapsen ja vanhemmuuden herättämiä ahdistavia tunteita ja jossa voi saada tukea arjen haastekohtiin kaikissa vanhemmuuden vaiheissa. Voisiko tällainen paikka olla esimerkiksi kunnallinen kasvatus- ja perheneuvola? Voisiko siitä kehittää matalan kynnyksen paikan, jossa saisi ilman pitkiä jonoja nykyistä enemmän apua vanhemmaksi kasvamiseen? Voisiko siellä olla enemmän ryhmämuotoista toimintaa, jossa vanhemmat keskustelevat ja jakavat huoliaan työntekijöiden tukemina? Tilannetta helpottaisi vanhemmuutta tukevien työntekijöiden saaminen sellaisiin paikkoihin, joista vanhempien olisi heidät helppo tavoittaa. Esimerkiksi perhetyöntekijöitä pitäisi palkata kaikkiin niihin toimintaympäristöihin, joissa lapset ja nuoret ovat päivisin. Näin vanhemmat saisivat yhteiskunnalta vahvan viestin siitä, että oletusarvona ei ole selvitä vanhemmuudesta yksin. Jos leikkipuistossa, päiväkodissa ja koulussa olisi perhetyöntekijät, vanhemman olisi helpompi ottaa heihin yhteyttä silloinkin, kun vanhemmuudessa on haastava tilanne. Arjessa läsnä ja saatavilla olevaan työntekijään olisi mahdollista rakentaa luottamus pikku hiljaa eikä vanhemman tarvitsisi avautua ventovieraalle työntekijälle. Perhetyöntekijän olemassaolo mahdollistaisi sen, ettei vanhemman tarvitsisi odottaa yksin ja pitkään huolensa kanssa. Arjessa läsnä olevan työntekijän kohtaamisessa vanhemman olisi mahdollista saada heti konkreettisia tukivinkkejä arkea hankaloittaviin tilanteisiin. Silloin ongelmat eivät pääsisi kasvamaan liian suuriksi eivätkä viemään vanhemmalta tämän voimia ja itseluottamusta. Arjessa lähellä olevat perhetyöntekijät voisivat tarjota välitöntä apua vanhemmuuden haastaviin tilanteisiin. Heiltä saisivat apua myös ne vanhemmat, joilla ei ole suuria huolia tai murheita, mutta jotka hyötyisivät ulkopuolisen tuesta ja näkökulmista. Olisiko aika jo kypsä siihen, että päätöksenteossakin konkretisoituisivat tieto ja ymmärrys siitä, että parasta ja tehokkainta lastensuojelua on vanhemmuuden tukeminen? Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti
10 4. Päivystystoiminta vuonna 2010 Vuonna 2010 Vanhempainpuhelimessa ja -netin kirjepalvelussa toimi 39 vapaaehtoista päivystäjää, jotka vastasivat vanhempien yhteydenottoihin Helsingin päivystyspisteessä. Kaikki vapaaehtoiset päivystäjät haastatellaan ennen 30 tunnin mittaista peruskoulutusta. Peruskurssin jälkeen päivystäjät sitoutuvat säännölliseen päivystystyöhön sekä osallistumaan jatkokoulutuksiin. Vuonna 2010 MLL järjesti kaksi päivystäjien peruskurssia, joilla koulutettiin 12 uutta päivystäjää. Päivystäjät osallistuivat lisäksi jatkokoulutusiltoihin, joissa he saivat tietoa muun muassa varhaisista kiintymyssuhteista ja niiden merkityksestä aikuisiälle sekä MLL:n Vanhempainnetti-sivuston hyödyntämisestä päivystystoiminnassa. Vanhempainpuhelimessa ja -netin kirjepalvelussa yhteydenottoihin vastataan päivystäjäryhmissä, joita ohjaa aina MLL:n työntekijä. Päivystäjillä on siten mahdollisuus saada välitöntä tukea ja palautetta MLL:n työntekijältä sekä oppia muiden päivystäjien kokemuksista. Ohjatussa ryhmämuotoisessa päivystyksessä päivystäjillä on myös tilaisuus purkaa tunnelmiaan päivystysvuoron aikana, jotta yhteydenotot eivät jäisi painamaan mieltä. Vuoden 2010 alussa otettiin käyttöön uusi MLL:n auttavia puhelin- ja nettipalveluja varten räätälöity tilastointiohjelma. Päivystäjät tilastoivat ohjelmaan jokaisesta yhteydenotosta aiheen tai aiheet, mahdollisen ohjauksen lähipiirin aikuiselle tai ammattilaiselle sekä yhteydenottajan ikäluokan ja sukupuolen. Yhteydenotot otetaan vastaan, ja ne tilastoidaan nimettöminä. Keskusteluapua netinkäyttöön Mannerheimin Lastensuojeluliitto on vuodesta 2007 alkaen toteuttanut yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja Viestintäviraston kanssa EU:n rahoittamaa hanketta, joka edistää lasten ja nuorten nettiturvallisuutta. MLL vastaa hankkeessa Helpline-toiminnosta, jota toteutetaan vuoden 2011 alusta alkaen Lasten ja nuorten puhelimen lisäksi myös osana Vanhempainpuhelinta ja netin kirjepalvelua. Helpline-toiminto tarkoittaa sitä, että vapaaehtoiset päivystäjät tarjoavat vanhemmille apua lasten ja nuorten netinkäyttöön liittyvissä kysymyksissä ja huolissa. Näitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa lapsi on törmännyt haitallisiin mediasisältöihin tai mediankäyttö hallitsee liikaa arkea. Vuonna 2010 MLL koulutti Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun päivystäjiä lasten ja nuorten nettielämästä. Vuonna 2010 Vanhempainpuhelimessa ja netin kirjepalvelussa vastattiin yhteensä 67 mediaan liittyvään, yleensä perheiden mediapelisääntöjä koskevaan yhteydenottoon. Yhteydenotoissa pohdittiin erilaisia näkemyksiä mediankäytöstä vanhempien, mutta myös eri perheiden välillä. Yhteydenotoissa pohdittiin myös elokuvien ja television haitallisia sisältöjä sekä nettipornoa. Mediamaailman monipuolistumisen ja tarjolla olevan tiedon lisääntymisen takia median seksuaalissävytteiset sisällöt ovat entistä useamman lapsen ja nuoren ulottuvilla. Etenkin pieniä lapsia tulisi suojata median haitallisilta sisällöiltä, sillä ne eivät ole heidän kehitystasolleen sopivia. Vanhemman ei tarvitse olla mediavelho ymmärtääkseen lasten ja nuorten mediamaailmaa. Jo se, että vanhempi on kiinnostunut lapsensa mediankäytöstä, ehkäisee siitä mahdollisesti aiheutuvia riskejä. Esittämällä lapselleen kysymyksiä nettimaailmasta, vanhempikin voi oppia uutta. Vanhempi saattaa hämmästyä siitä, miten suuri merkitys medialla, etenkin sosiaalisella medialla, on monen lapsen ja nuoren elämässä. Vaikka lapsi tai nuori olisi teknisesti hyvin taitava, hän tarvitsee mediasisältöjen ymmärtämiseen aikuisen tukea ja elämänkokemusta. Lapsille on suunnattu paljon materiaalia, jotka kehittävät ja motivoivat oppimaan. Lapsen ikätasolle sopivat mediasisällöt voivat tarjota perheelle yhteisiä, mukavia hetkiä arjessa. Vanhempainnetin Lapset ja mediaosio: lapsetjamedia 10 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010
11 4.1. Vanhempien palaute Kolmannes Vanhempainpuhelinta ja -netin kirjepalvelua käyttäneistä yhteydenottajista (33 %) antoi palvelusta palautetta puhelun päätteeksi tai jälkikäteen nettisivuston kautta. Soittajat kiittivät kuuntelusta, keskusteluavusta, tuesta ja rohkaisusta sekä uusista näkökulmista. Monia yhteydenottajia tuntui helpottavan jo pelkkä ajatusten ääneen purkaminen. Vaikka puhelu olisi alkanut tunnekuohussa, vanhempi oli puhelun päättyessä useimmiten levollisempi ja suhtautui myönteisemmin tulevaisuuteen. Nettisivuston kautta annetut palautteet koskivat pääosin Vanhempainnetin kirjepalvelua. Palautteissa kiitettiin kuuntelusta ja asiaan paneutumisesta, toivon antamisesta ja kannustuksesta. Jotkut kirjoittajat kiittivät jo etukäteen siitä, että joku jaksaa lukea hänen ajatuksiaan; ajatusten purkaminen sanalliseen muotoon jo osaltaan helpotti ja auttoi jäsentämään niitä. Joitakin helpotti pelkkä ajatus siitä, että joku lukisi kirjeen. Saatujen palautteiden perusteella voidaan sanoa, että empatiaa voi välittää myös kirjallisesti ilman reaaliaikaista kontaktia Vanhemmuuden muu tuki verkossa Uudistunut Vanhempainnetti-sivusto avattiin Sivustolla, osoitteessa www. mll.fi/vanhempainnetti, on runsaasti tietoa lapsen ja nuoren kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä oma-apuvälineitä vanhemmuuden ja kasvatuksen tueksi. Sivusto on suunnattu 0 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille. Vanhempien lisäksi sivustoa hyödyntävät lapsiperheiden parissa toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoiset. MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalveluiden vapaaehtoiset päivystäjät käyttävät sivuston tarjoamaa tietoa ja tukivälineitä päivystystyön tukena. Vanhempainnetti-sivuston julkaisemisen jälkeen, ajalla , sivustolla käytiin kertaa, eli noin 720 kertaa päivässä. Käyttäjät voivat antaa palautetta sivustosta. Viime vuoden aikana palautteita tuli 43 kappaletta. Suurin osa palautteista koski uusia aihe-ehdotuksia, tiedusteluja materiaalien saamisesta painettuna ja sivuston tekstien saamista jollain muulla kielellä. Vanhempainnetin keskusteluareena tarjoaa vertaistukea eri-ikäisten lasten vanhemmille. Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun päivystäjistä osa kommentoi keskusteluareenan kirjoituksia ja aktivoi keskusteluja osana päivystystyötä. Vuonna 2010 keskusteluareenan eri palstoille tilastoitui yksilöityä käyntikertaa. Keskustelupalstoista suosituimmat olivat Murrosikäisen vanhempana -palsta ja Perheen kriisit ja muutokset -palsta. Syksyllä 2010 toteutettiin yhteistyössä Tukinet-verkkopalvelun kanssa MLL:n työntekijöiden ohjaamia reaaliaikaisia teemallisia ryhmäkeskusteluja vanhemmille. Keskustelujen aiheet liittyivät muun muassa päivähoidon ja koulun aloittamiseen, lapsen uhma- ja murrosikään sekä vanhempana jaksamiseen. Syksyn aikana järjestetyssä kahdeksassa ryhmäkeskustelussa kohdattiin yhteensä 22 vanhempaa. Kiitos kattavasta vastauksesta! Tämä on hyvä ja toimiva palvelu, vaikka ensimmäisen kerran tätä vasta käytinkin. Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti
12 Liite Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet Auttavat puhelin- ja nettipalvelut kuuluvat Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet). PuhEetiin kuuluvat yhteisöt sopivat keväällä 2006 uusista eettisistä periaatteista, jotka laajennettiin myös verkkoauttamiseen. Uusissa periaatteissa määriteltiin PuhEetiin kuuluvien yhteisöjen tarjoaman palvelun luonne sekä oikeudet ja velvollisuudet niin yhteydenottajalle, päivystäjälle kuin taustaorganisaatiolle. Eettiset periaatteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta Periaatteet on tiivistetty seuraaviin kolmeen kohtaan: 1. Palvelusta ja sen laadusta vastaa ylläpitäjäyhteisö, joka voi olla yhdistys, säätiö ja uskonnollinen yhdyskunta. Toiminta on yleishyödyllistä eikä palvelun ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä. 2. Yhteydenottajalle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuulluksi kyseiseen palveluun kuuluvissa asioissa. Palvelussa toteutuvat luottamuksellisuus, nimettömyys ja yhteydenottajan kunnioittaminen. 3. Päivystäjä on vapaaehtoinen tai palkattu, palvelun ylläpitäjäyhteisön tehtävään valitsema ja kouluttama henkilö, joka saa tehtäväänsä tukea ja ohjausta. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. 12 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010
13 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti
14 Vanhempainpuhelin ja -netin kirjepalvelu p ti klo ja 17 20, ke klo ja to klo ,08 e/min + pvm/mpm
19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena
19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009. Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara
Vanhempainpuhelin ja -netti 2009 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009 Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara Taitto: Camilla Heikkilä
LisätiedotLNPN oikeus olla keskeneräinen
LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotKoulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016
Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta
LisätiedotVanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun
Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2013 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen
LisätiedotVanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015
Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotVanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun
Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2012 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotLapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007
Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotToiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja
Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.
LisätiedotVANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotVanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun
Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.
LisätiedotVanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun
Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2014 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa
Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa Kohtaamisesta osallisuuteen, osallisuudesta toimijuuteen Parhaimmillaan osallisuus (engagement) johtaa toimijuuteen
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotLiisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
LisätiedotKEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori
KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten
LisätiedotEi tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi
Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotVanhempainpuhelimen vuosiraportti 2018
Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2018 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotNuorten ammatillinen verkkoauttaminen
Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi
LisätiedotPeruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen
Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotAvoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan on helppo
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotMiten sinä voit? Miten
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2- VUOTISRYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 30.8.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä kokeilu:
LisätiedotAvoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan
LisätiedotPerhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta
Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotLapsen hyvä arki- hankkeen rakenne
Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotVanhempainpuhelimen vuosiraportti 2017
Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2017 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.
LisätiedotSUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2017 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa,400 edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotVanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle
Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Päivi Hietanen ja Maarita Kettunen ensijaturvakotienliitto.fi
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat
LisätiedotNettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotPalvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja
KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa
LisätiedotTurun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT
PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:
LisätiedotHaastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä
TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi
LisätiedotPerheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen
LisätiedotMITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry
MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi
LisätiedotKoulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015
Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotPienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto
Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Lisätiedot