Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun"

Transkriptio

1 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 13 piirijärjestöä sekä 566 paikallisyhdistystä, joilla on yhteensä yli jäsentä. MLL edistää lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Liitto myös kouluttaa, tekee selvityksiä ja tuottaa aineistoja kouluille ja kasvattajille - edistää monipuolisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinalueet ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen ja vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, Helsinki Teksti: Maarita Kettunen, Anna Puusniekka Työryhmä: Tatjana Pajamäki-Alasara, Laura Määttä Valokuva: Colourbox Taitto: Tarja Petrell Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaa noin puheluun ja nettikirjeeseen. Vanhempainpuhelin ja -netti vastaa noin 800 yhteydenottoon. yläkouluissa toimii MLL:n tukioppilasta. Internetissä nuorille tukea antaa kymmenien nuorten Verkkotukareiden eli joukko. noin MLL:n kouluttamaa lasten hoitajaa työskentelee lähes perheessä. 300 MLL:n kouluttamaa tukihenkilöä tekee työtä perheiden ja nuorten parissa. MLL ylläpitää noin 440 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan noin kertaa. MLL:ssa toimii noin 400 vertais- ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n harrastuskerhoissa käydään yli kertaa. MLL järjestää Hyvä alku koulutielle -kampanjan, joka tavoittaa yli ekaluokkalaisen vanhemmat muistuttaen läsnäolon ja huolenpidon tärkeydestä lapsen aloittaessa koulun. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta. 2 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010

3 Sisältö Kun onni ei löydy arjesta s Yhteydenotot vuonna 2010 s Yhteydenottojen aiheet s Huolenaiheiden taustat s Jatko-ohjaus s Vanhemmuuden vaietut puolet s Johtopäätökset s Luottamuksellinen apu helposti saataville s Päivystystoiminta vuonna 2010 s Vanhempien palaute s Vanhemmuuden muu tuki verkossa s. 11 Liite s. 12 Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet s. 12 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti

4 Vanhempainpuhelin ja -netin kirjepalvelu Vanhempainpuhelin on vuonna 1989 perustettu vertaistukeen perustuva vanhemmuuden tuen muoto. Vanhempainpuhelimen numerossa (0,08 e/min + pvm/mpm) päivystävät MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat itsekin vanhempia. Vanhempainpuhelin päivystää kolmena päivänä viikossa, tiistaisin klo ja 17 20, keskiviikkoisin klo ja torstaisin klo Vanhempainnetin kirjepalvelu on vuonna 2000 toimintansa aloittanut anonyymi nettikirjepalvelu, jonne voi kirjoittaa ympäri vuoden ja vuorokauden. Viesteihin vastataan kahden viikon kuluessa. Nettikirjepalvelu on osa MLL:n vanhemmille suunnattua nettisivustoa, Vanhempainnettiä. Vanhempainpuhelimeen voi soittaa ja kirjepalveluun kirjoittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti kaikissa vanhemmuuteen, lapsiperheen arkeen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja pohdinnoissa. Toiminnan päämääränä on vahvistaa vanhempien jaksamista, selviytymiskeinoja ja tietoisuutta kasvatusasioissa ja siten edistää lasten hyvinvointia. Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun päivystysvuoroa ohjaa ja vapaaehtoisten päivystäjien tukena on aina MLL:n työntekijä. Päivystystoiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun. Puhelin- ja verkkoauttamisesta vastaa taustaorganisaatio, ei yksittäinen päivystäjä. Vanhempainpuhelin ja -netin kirjepalvelu ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. 4 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010

5 Kun onni ei löydy arjesta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelin ja -netin kirjepalvelu tarjoaa vertaistukea vanhemmalta vanhemmalle. Vertaisuus ei kuitenkaan näyttäydy siellä samanlaisena monenkirjavana kevyiden ja raskaiden aiheiden vaihtoareenana, kuin se ilmenee esimerkiksi erilaisilla nettipalstoilla. Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun yhteydenotoissa näkyy lähes ainoastaan vanhemmuuden varjopuoli. Siellä puhutaan asioista, joista ei uskalleta puhua muualla tai joiden käsittelylle ei löydy muita paikkoja. Kun vanhempi kohtaa vanhemmuudessaan kipupisteitä ja kaipaa tukea sekä ulkopuolista näkökulmaa tilanteeseensa, hän joutuu pohtimaan, kenelle uskaltaisi asiansa kertoa. Vanhempi miettii, kuka olisi se henkilö, joka ymmärtäisi vanhemman kokemusmaailmaa tai antaisi konkreettista apua tilanteeseen. Valitettavan usein on niin, että tällaista henkilöä ei löydy, ja vanhempi jää asiansa kanssa yksin. Avunsaamisen estää usein myös se, ettei vanhempi häpeänsä ja syyllisyytensä vuoksi edes hae itselleen apua. Joissakin yhteydenotoissa huomaa, että vanhemmalla on ahdistava olla, mutta hänellä ei ole sanoja mieltä hiertäville asioille ja tunteille eikä hänellä itsellään ole tarkkaa ajatusta siitä, mihin kaipaa helpotusta. Myös tällöin on hankala kääntyä toisen puoleen. Tällainen puhelu alkaa usein jollain selkeällä kysymyksellä, joka voi olla alkulähtö monenlaisten tunteiden purkaukselle. Vanhempi uskaltautuu puhumaan asioistaan, kun vastassa on ymmärtävä päivystäjä. Tällaisissa puheluissa vanhempi voi itsekin saada kiinni ehkä keskenään ristiriitaisista tunteista ja ajatuksista, joita hänen päässään pyörii ja jotka vanhemmuudessa tuntuvat hankalilta. Vanhempainpuhelimessa ja -netin kirjepalvelussa valetaan uskoa ja luottamusta vanhempiin. Joskus yksikin kunnioittava, kuunteleva ja rauhoittava kohtaaminen auttaa vanhempaa löytämään keinoja vaikeasta tilanteesta ulospääsemiseen. MLL kiittää Raha-automaattiyhdistystä toiminnan rahoittamisesta. MLL kiittää myös kaikkia Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun päivystäjiä, jotka antavat oman panoksensa vaativaan vapaaehtoistyöhön. Marie Rautava ohjelmajohtaja Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti

6 1. Yhteydenotot vuonna 2010 Vuonna 2010 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yhteensä 827 yhteydenottoon, joista 495 oli puheluja ja 332 nettikirjeitä. Päivystäjät päivystävät kolmena päivänä viikossa, ja keskimäärin yhteydenottoja otettiin vastaan 6 päivässä. Pisimmät puhelut kestävät yli tunnin. Viestiin vastaaminen kesti vähintään tunnin. Yhteydenottajista 73 % oli äitejä ja 11 % isiä. Muut yhteydenottajat olivat isovanhempia, äiti- tai isäpuolia, sukulaisia tai muita perheen lähellä olevia aikuisia. Suurin osa yhteydenottajista oli iältään vuotiaita. Yhteydenottajista 47 % oli kahden vanhemman perheestä ja reilu viidennes yksinhuoltajaperheestä tai perheestä, jossa oli yhteishuoltajuus. Hei ja kiitos erittäin hyvästä vastauksesta. Sain uusia ajatuksia ja etenkin uskoa siihen, että olen tehnyt parhaani ja toiminut oikein. Jatkuva syyllisyys vie niin paljon voimia Yhteydenottojen aiheet Puheluista ja viesteistä erotellaan toisistaan lasta koskevat aiheet sekä yhteydenottajaa itseään tai muuta aikuista koskevat aiheet. Yksi yhteydenotto voi sisältää useamman aiheen. Lasta koskevista aiheista yleisimpiä olivat pikkulapsen (0 6 vuotta) perustoiminnot, kuten syöminen ja nukkuminen, sekä pikkulapsen kehitysvaiheeseen tai temperamenttiin liittyvät haasteet. Näitä aiheita oli yhteensä 14 % kaikista lasta koskevista aiheista. Vanhempia huolestuttivat myös erilaisten perhetilanteen muutosten, kuten vanhempien eron, uusperheen pulmien ja perheen kriisien ja muutosten vaikutukset lapsiin (11 %). Lapsella saattoi esimerkiksi olla vaikeuksia sopeutua vanhempien eron tuomiin käytännön muutoksiin, kuten asumis- ja tapaamisjärjestelyihin, tai vanhemman uuden kumppanin lapsiin. Lisäksi vanhempia mietitytti murrosikäisen lapsen oireilu ja sen tuomat haasteet (6 %). Iso osa näistä huolista selittyi nuoren normaalina, ikäkauteen kuuluvana oireiluna, jonka voimakkuus oli yllättänyt vanhemmat. Osalla nuorista huolestuttava käytös oli jatkunut pitkään ja se oli niin rajua, että vanhempi ohjattiin hakemaan tilanteeseen ammattiapua. Kaikista yhteydenotoista 4 % koski leikki- ja murrosikäisen lapsen rajojen kokeilua. Lisäksi vanhempia huolestutti lapseen kohdistunut kiusaaminen tai syrjiminen (4 %). Aikuista koskevista yhteydenottojen aiheista lähes viidesosa (18 %) liittyi rajojen asettamiseen lapselle. Vanhemmat pohtivat myös omia riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteitaan kasvattajana ja vanhempana (11 %). Lisäksi vanhempia huoletti arjessa suoriutuminen (10 %) ja aikuisten väliset ristiriidat (10 %). Myös omaan äitiyteen tai isyyteen liittyvät asiat (4 %) mietityttivät. Aiheet eriytyivät sukupuolen mukaan niin, että isät (ja isäpuolet) olivat enemmän huolissaan aikuisten välisistä ristiriidoista ja vanhempien erosta. Äideillä (ja äitipuolilla) oli enemmän huolta riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteista kasvattajana ja vanhempana, arjessa suoriutumisesta ja lapseen kohdistuvista odotuksista. Rajojen asettamisen haasteet olivat sekä isien että äitien yleisin yhteydenottoaihe Huolenaiheiden taustat Rajojen asettaminen on vanhemmuuteen liittyvistä huolista ollut jo useampana vuonna suurin yksittäinen aihealue. Näin oli myös vuonna Miksi näin? Ainakin yksi syy siihen on se, että nykyään lapsille on tarjolla valtava määrä haluamisen kohteita, niin tavaroita, tekemisiä kuin elämyksiä. Jos vanhemmilla on usein myös taloudellisesti mahdollista toteuttaa lastensa toiveet, he eivät voi perustella kieltojaan rahojen puutteella. Vanhemmalta kysytäänkin paljon jaksamista ja sisäistä varmuutta rajojen pitämiseen. Se on vaikeaa, koska lapsen välitön reaktio rajoittamiseen on usein kiukku ja pettymys. Myös lapsen ja vanhemman välisen yhteisen ajan vähäisyys vaikuttaa siihen, että huonoa omatuntoa potevan vanhemman on vaikea rajoittaa lastensa toiveita. Toiseksi yleisimpänä aiheena oli riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet kasvattajana. Kuuden kärjessä ovat äitiyteen ja isyyteen liittyvät pohdinnat sekä vanhemmuuteen liittyvien odotusten ja todellisuuden välinen ristiriita. Mielikuvat ja todellisuus eivät aina kohtaa, kun lapsi syntyy perheeseen. Vanhemmat kasvavat vanhemmuuteen omaan tahtiinsa, ja joskus toinen vanhemmista voi pettyä, jos toisen toiminta ei vastaa omia odotuksia. Myös omat kokemukset ja tunteet vanhemmuudesta saattavat olla erilaisia kuin oli ajatellut. Lapsen kehityshaasteet, esimerkiksi uhmaikä ja murrosikä, aiheuttavat monille vanhemmille riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteita; vanhempi voi kokea, ettei hänellä ole keinoja niiden käsittelemiseen. 6 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010

7 Moni vanhempi kamppailee arjessa suoriutumisen kanssa, joka on kolmanneksi yleisin aihe vanhemmuuteen liittyvien huolien listalla. Paineet elää täyttä elämää tekevät perheiden arjesta hyvin usein kiireistä ja tarkasti aikataulutettua. Harrastukset vievät perheiden vapaa-ajasta suuren osan. Työelämä on vaativaa ja se siirtyy usein kotiin kuormittamaan perheen arkea. Silloin vanhempien oma arvojärjestys saattaakin olla ristiriidassa sen kanssa, miten hän todellisuudessa käyttää aikaansa. Tällöin tyytyväisyys perhe-elämään jää suoriutumisen paineiden varjoon. Myös aikuisten väliset ristiriidat puhuttavat. Päivystäjien kanssa keskustellaan siitä, miten jaksaa vanhempana silloin, kun vanhemmilla on erimielisyyttä lasten kasvatuksesta tai ajankäytöstä. Ristiriidat aikuisten välillä koskevat myös vanhemman suhdetta perheen ulkopuolisiin aikuisiin kuten omaan tai puolison entiseen kumppaniin, lapsuuden perheenjäseniin tai appivanhempiin. Osa yhteydenottajista haluaa jakaa tunteitaan ja ajatuksiaan päivystäjän kanssa silloin, kun odotukset suhteessa omiin lapsiin eivät toteudu. Lapsen temperamentti on osoittautunut haastavaksi ja vaikeaksi ymmärtää tai lapsella tai nuorella on yllättäviä haasteita kehityksessään tai vertaisryhmään sopeutumisessa. Joskus täyttymättömien odotusten takana on vanhemman perhe-elämästä luoma mielikuva, joka ei toteudu omassa arjessa. Vanhemmat kokevat helpotusta voidessaan puhua ilman tuomituksi tulemisen vaaraa omaan lapseen kohdistuvista negatiivisista tunteista kuten pettymyksestä, vihasta ja kyllästymisestä Jatko-ohjaus Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelu on tarkoitettu ainutkertaisiin ja ainutlaatuisiin kohtaamisiin. Päivystäjän tehtävänä on kuunnella ja keskustella. Hän voi auttaa vanhempaa ilmaisemaan vaikeimpiakin tunteitaan ja löytämään uusia näkökulmia ja voimavaroja. Yhteyttä ottava vanhempi kaipaakin ensisijaisesti kuulijaa ja peiliä omille ajatuksilleen. Parhaimmillaan vertaistuki vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämänhallintaan ja jaksamiseen. Vertaistuki ei kuitenkaan sovellu kaikkiin tilanteisiin, eikä se korvaa ammattiapua. Silloin päivystäjä ohjaa yhteydenottajan ammatillisten palveluiden piiriin. Tällöin vanhempi ja päivystäjä pohtivat yhdessä sopivaa vaihtoehtoa, joka yleensä löytyy julkisista perus- tai erityispalveluista. Vuonna 2010 jatko-ohjaus tehtiin 78 %:lle yhteydenottajista. Heistä 73 % ohjattiin johonkin ammatilliseen tahoon, kuten sosiaali- tai terveystoimeen tai koulun tai päivähoidon piiriin. Ammattipalveluista eniten yhteydenottajia ohjattiin julkisiin sosiaalipalveluihin, useimmiten perheneuvolaan tai lastensuojeluun. Terveydenhuollon palveluista yhteydenottajia ohjattiin eniten lastenneuvolaan. Jos vanhemman huoli liittyi lapsen koulunkäyntiin, ohjattiin vanhempi ottamaan yhteys koulun oppilashuoltoon, useimmiten koulukuraattoriin. Vanhempia ohjattiin myös muiden koulun oppilashuollon työntekijöiden puheille, kuten opettajan, kouluterveydenhoitajan ja koulupsykologin luo. Lisäksi yhteydenottajia kehotettiin keskustelemaan huolestaan oman lähipiirinsä, kuten puolison, sukulaisten tai muiden läheisten aikuisten, kanssa. Myös kolmannen sektorin palveluista, kuten järjestöjen ja seurakuntien toiminnasta, saattoi löytyä lisätukea yhteydenottajan tilanteeseen. Viidesosaa (19 %) yhteydenottajista kehotettiin tutustumaan aihetta käsittelevään tietoon ja MLL:n Vanhempainnettisivuston oma-apuvälineisiin. Soittaja kuulosti helpottuneelta ja kiitti kuuntelusta. Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti

8 2. Vanhemmuuden vaietut puolet Yhteydenotoista käy ilmi, että vieläkin on olemassa monia kipeitä vanhemmuuteen liittyviä aiheita, joista ei ole helppo puhua. Vanhempi sinnittelee yksin kuormittavassa tilanteessa, josta hänen on vaikea murtautua ulos omin voimin. Häpeä ja syyllisyys tilanteesta estävät vanhempia jakamasta asiaansa kenenkään kanssa. Tällöin käy valitettavan usein niin, että vaikeneminen kääntyy lapsen ja perheen hyvinvointia vastaan. Akuuttien kriisien ohella vaikeita puhumisen aiheita ovat tilanteet, joissa vanhempi on käyttänyt kovakouraisia otteita, esimerkiksi tukistanut lastaan. Myös siitä on vaikea puhua, jos vanhempi ei ole pystynyt hillitsemään voimakkaita sanallisia kiukunpurkauksiaan lapseen tai nuoreen. Näissä tilanteissa vanhempi on usein väsynyt ja uupunut, ja hän on omastakin mielestään turvautunut kyseenalaisiin kasvatuskeinoihin. Negatiivisen kierteen riski kasvaa, kun syyllisyys lisääntyy ja vanhempi väsyy entisestään. Väsyessään vanhemman on entistä vaikeampi jaksaa lapsensa tunteenpurkauksia ja rajojen kokeilemisia. Usein vanhemman on vaikea löytää omin avuin toimivia keinoja tilanteiden ratkaisemiseen. Lapsen ja nuoren seksuaalisuus ja siihen liittyvät asiat on yksi tabuista, joista vanhempien on vaikea keskustella ja joiden jakamiseen on korkea kynnys. Vanhempien tuntuu olevan vaikea kysyä omalla nimellään tai kasvokkain ammattilaiselta esimerkiksi sitä, mitä tehdä, kun lapsi on katsonut nettipornoa. Vanhempi pelkää asettavansa perheensä epäilyttävään valoon, jos hän lähtee selvittämään lapsensa tai nuorensa seksuaalisuutta koskevaa huolta. Perheväkivalta, vakava päihdeongelma ja epäily lapsen tai nuoren joutumisesta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ovat vakavimmat aiheet, joita vanhemmat salaavat ulkopuolisilta. Yhteydenottojen perusteella näyttää siltä, että vaikka vanhemmat olisivat halukkaita hakemaan tukea, heiltä puuttuu paikkoja ja mahdollisuuksia keskustella vanhemmuuden kipukohdista. Näin on esimerkiksi uusperheisissä. Vaikka uusperheiden pulmista käydään julkisuudessa paljon keskustelua, niin yhteydenottojen perusteella uusperheiden vanhemmilla tuntuu olevan vähän paikkoja, joista voi saada konkreettista tukea. Uusperheisiin liittyvissä yhteydenotoissa keskustellaan esimerkiksi siitä, että puoliso suhtautuu epäoikeudenmukaisesti muualla asuviin, aikaisemmasta liitosta oleviin lapsiinsa ja kotona asuviin lapsiinsa. Tai siitä, että puolison käytös nykyisen puolisonsa aikaisemmasta liitosta syntyneitä lapsia kohtaan on muuttunut ikävään suuntaan sen jälkeen, kun yhteiset lapset ovat syntyneet. Osassa yhteydenotoista uusi äiti- tai isäpuoli tuntee huolta puolisonsa lapsista tai kokee jäävänsä ulkopuoliseksi. Hänelle ei ole paikkaa, jossa voisi puhua puolison lapseen liittyvistä asioista eikä hänellä ole oikeutta saada lasta koskevia tietoja esimerkiksi koulusta. Uskon, että rakkaus ja välittäminen kantaa. Ja on hienoa, että huolista voi puhua ja saada niihin vastauksia. 8 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010

9 3. Johtopäätökset Nykyään keskustellaan paljon siitä, että parisuhdetta täytyy hoitaa ja vuorovaikutustaitoja opetella. Sen sijaan vähemmän puhutaan siitä, miten haastavaa vanhemmuus on ja miten luonnollista on kaivata siihen tukea ja perheen ulkopuolista näkökulmaa. Jos tämäntapaista keskustelua olisi enemmän, olisi mahdollisuus myös siihen, ettei hetkellistä keinottomuutta oman lapsensa kanssa pidettäisikään hävettävänä ja salattavana epäonnistumisena, vaan vanhemmat kokisivat tuen hakemisen ja vastaanottamisen hyväksyttävänä osoituksena vastuullisesta vanhemmuudesta. Iso askel kohti vanhemmuuden todellista tukemista olisikin sekä yhteiskunnassa että yksittäisissä kohtaamisissa luoda ilmapiiri, jossa vanhempi uskaltaa kertoa todellisista perheen ongelmakohdista eikä vain pulmista, joista on yleisesti hyväksyttyä puhua. Hukassa olevaa vanhemmuutta käsittelevän keskustelun rinnalle tulisi aktivoida keskustelu siitä, kuinka haastavaa nyky-yhteiskunnassa on vanhempana vastata lasten yksilöllisiin tarpeisiin. Voi toki kysyä, kuinka realistista on ajatella ilmapiirin muuttuvan siten, että vanhemmuuteen liittyvistä pulmista katoaa häpeän varjo. Ainakaan muutos ei tapahdu hetkessä. Siksi on tärkeää, että on olemassa järjestöjen ylläpitämiä matalan kynnyksen palveluja, joihin vanhempi voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Yhteydenotto on vanhemmalle usein ensimmäinen askel asian jakamisessa. Nimettömässä palvelussa vanhempi uskaltaa kertoa huolistaan ja saa tarvittaessa rohkaisua ammattiavun hakemiseen Luottamuksellinen apu helposti saataville Luottamus vaatii kehittyäkseen aikaa. Vanhempi tapaa neuvolan työntekijää suhteellisen harvoin, varsinkin lapsen ohitettua vauvaiän. Neuvolatapaamiset täyttyvät pitkälti rutiinitarkastuksista ja aikaa kipeiden asioiden raottamiselle ei useinkaan ole. Lisäksi neuvolan terveydenhoitaja saattaa vaihtua useamman kerran, jolloin luottamuksen rakentaminen täytyy aina aloittaa alusta. Jos pitkää suhdetta ei synny, luottamustakin on vaikea rakentaa. Eri syistä epäonnistuneet kohtaamiset ammattilaisten kanssa ovat yleisiä puheenaiheita Vanhempainpuhelimessa ja -netin kirjepalvelussa. Vanhemmat ovat saattaneet saada lisää ymmärrystä lapsen tai nuoren ongelmallisen käytöksen syistä, mutta eivät keinoja siihen, miten toimia, kun lapsi tai nuori seuraavan kerran käyttäytyy haastavasti. Joskus ammattilaisten kohtaamisissa ja toimenpiteissä käy niin, että lapsi tai nuori on saanut apua, mutta vanhempi on jäänyt huolensa ja hätänsä kanssa yksin. Päivähoidon henkilökunta ja koulun työntekijät ovat ensisijaisesti lasta varten eivätkä heidän voimavaransa riitä kaikkien vanhempien syvälliseen kohtaamiseen. Joskus avun piiriin päässeen vanhemman on vaikea tuoda esiin kokemustaan siitä, että apu ei ole riittävää. Vanhempi koettaa sinnitellä voimiensa äärirajoilla ja vakuuttaa työntekijät omasta pärjäämisestään. Samanaikaisesti hän kokee itsensä epäonnistuneeksi, kun ei pärjää ammattiavusta huolimatta. Toisaalta vanhemmat eivät myöskään aina tiedä, kenen puoleen kääntyisivät, jos ammattilaisten toiminnassa on heidän mielestään huomautettavaa. Joissain tapauksissa vanhempi epäröi yhteydenottoa ammattipalveluihin, koska hän epäilee ammattilaisten kykyä ja mahdollisuuksia auttaa. Vanhemman saattaa olla myös vaikea hahmottaa, mitä minkäkin alan ammattilainen tekisi perheen tilanteen helpottamiseksi. Julkisessa palveluverkossa työskentelee useita ammattilaisia, joiden toimenkuvia ja erityisosaamista vanhemman on vaikea hahmottaa. Ammattilaisten toiminta ei ole vanhemmille läpinäkyvää. Vanhemmuuden tukeen olisikin taattava riittävät resurssit. Vanhemmalla tulisi olla mahdollisuus saada tietoa lapsen ja nuoren kasvusta ja siihen liittyvistä kehitystehtävistä neuvolakäyntien päättymisen jälkeenkin. Vanhemmat tarvitsevat paikan, jossa voi purkaa lapsen ja vanhemmuuden herättämiä ahdistavia tunteita ja jossa voi saada tukea arjen haastekohtiin kaikissa vanhemmuuden vaiheissa. Voisiko tällainen paikka olla esimerkiksi kunnallinen kasvatus- ja perheneuvola? Voisiko siitä kehittää matalan kynnyksen paikan, jossa saisi ilman pitkiä jonoja nykyistä enemmän apua vanhemmaksi kasvamiseen? Voisiko siellä olla enemmän ryhmämuotoista toimintaa, jossa vanhemmat keskustelevat ja jakavat huoliaan työntekijöiden tukemina? Tilannetta helpottaisi vanhemmuutta tukevien työntekijöiden saaminen sellaisiin paikkoihin, joista vanhempien olisi heidät helppo tavoittaa. Esimerkiksi perhetyöntekijöitä pitäisi palkata kaikkiin niihin toimintaympäristöihin, joissa lapset ja nuoret ovat päivisin. Näin vanhemmat saisivat yhteiskunnalta vahvan viestin siitä, että oletusarvona ei ole selvitä vanhemmuudesta yksin. Jos leikkipuistossa, päiväkodissa ja koulussa olisi perhetyöntekijät, vanhemman olisi helpompi ottaa heihin yhteyttä silloinkin, kun vanhemmuudessa on haastava tilanne. Arjessa läsnä ja saatavilla olevaan työntekijään olisi mahdollista rakentaa luottamus pikku hiljaa eikä vanhemman tarvitsisi avautua ventovieraalle työntekijälle. Perhetyöntekijän olemassaolo mahdollistaisi sen, ettei vanhemman tarvitsisi odottaa yksin ja pitkään huolensa kanssa. Arjessa läsnä olevan työntekijän kohtaamisessa vanhemman olisi mahdollista saada heti konkreettisia tukivinkkejä arkea hankaloittaviin tilanteisiin. Silloin ongelmat eivät pääsisi kasvamaan liian suuriksi eivätkä viemään vanhemmalta tämän voimia ja itseluottamusta. Arjessa lähellä olevat perhetyöntekijät voisivat tarjota välitöntä apua vanhemmuuden haastaviin tilanteisiin. Heiltä saisivat apua myös ne vanhemmat, joilla ei ole suuria huolia tai murheita, mutta jotka hyötyisivät ulkopuolisen tuesta ja näkökulmista. Olisiko aika jo kypsä siihen, että päätöksenteossakin konkretisoituisivat tieto ja ymmärrys siitä, että parasta ja tehokkainta lastensuojelua on vanhemmuuden tukeminen? Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti

10 4. Päivystystoiminta vuonna 2010 Vuonna 2010 Vanhempainpuhelimessa ja -netin kirjepalvelussa toimi 39 vapaaehtoista päivystäjää, jotka vastasivat vanhempien yhteydenottoihin Helsingin päivystyspisteessä. Kaikki vapaaehtoiset päivystäjät haastatellaan ennen 30 tunnin mittaista peruskoulutusta. Peruskurssin jälkeen päivystäjät sitoutuvat säännölliseen päivystystyöhön sekä osallistumaan jatkokoulutuksiin. Vuonna 2010 MLL järjesti kaksi päivystäjien peruskurssia, joilla koulutettiin 12 uutta päivystäjää. Päivystäjät osallistuivat lisäksi jatkokoulutusiltoihin, joissa he saivat tietoa muun muassa varhaisista kiintymyssuhteista ja niiden merkityksestä aikuisiälle sekä MLL:n Vanhempainnetti-sivuston hyödyntämisestä päivystystoiminnassa. Vanhempainpuhelimessa ja -netin kirjepalvelussa yhteydenottoihin vastataan päivystäjäryhmissä, joita ohjaa aina MLL:n työntekijä. Päivystäjillä on siten mahdollisuus saada välitöntä tukea ja palautetta MLL:n työntekijältä sekä oppia muiden päivystäjien kokemuksista. Ohjatussa ryhmämuotoisessa päivystyksessä päivystäjillä on myös tilaisuus purkaa tunnelmiaan päivystysvuoron aikana, jotta yhteydenotot eivät jäisi painamaan mieltä. Vuoden 2010 alussa otettiin käyttöön uusi MLL:n auttavia puhelin- ja nettipalveluja varten räätälöity tilastointiohjelma. Päivystäjät tilastoivat ohjelmaan jokaisesta yhteydenotosta aiheen tai aiheet, mahdollisen ohjauksen lähipiirin aikuiselle tai ammattilaiselle sekä yhteydenottajan ikäluokan ja sukupuolen. Yhteydenotot otetaan vastaan, ja ne tilastoidaan nimettöminä. Keskusteluapua netinkäyttöön Mannerheimin Lastensuojeluliitto on vuodesta 2007 alkaen toteuttanut yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja Viestintäviraston kanssa EU:n rahoittamaa hanketta, joka edistää lasten ja nuorten nettiturvallisuutta. MLL vastaa hankkeessa Helpline-toiminnosta, jota toteutetaan vuoden 2011 alusta alkaen Lasten ja nuorten puhelimen lisäksi myös osana Vanhempainpuhelinta ja netin kirjepalvelua. Helpline-toiminto tarkoittaa sitä, että vapaaehtoiset päivystäjät tarjoavat vanhemmille apua lasten ja nuorten netinkäyttöön liittyvissä kysymyksissä ja huolissa. Näitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa lapsi on törmännyt haitallisiin mediasisältöihin tai mediankäyttö hallitsee liikaa arkea. Vuonna 2010 MLL koulutti Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun päivystäjiä lasten ja nuorten nettielämästä. Vuonna 2010 Vanhempainpuhelimessa ja netin kirjepalvelussa vastattiin yhteensä 67 mediaan liittyvään, yleensä perheiden mediapelisääntöjä koskevaan yhteydenottoon. Yhteydenotoissa pohdittiin erilaisia näkemyksiä mediankäytöstä vanhempien, mutta myös eri perheiden välillä. Yhteydenotoissa pohdittiin myös elokuvien ja television haitallisia sisältöjä sekä nettipornoa. Mediamaailman monipuolistumisen ja tarjolla olevan tiedon lisääntymisen takia median seksuaalissävytteiset sisällöt ovat entistä useamman lapsen ja nuoren ulottuvilla. Etenkin pieniä lapsia tulisi suojata median haitallisilta sisällöiltä, sillä ne eivät ole heidän kehitystasolleen sopivia. Vanhemman ei tarvitse olla mediavelho ymmärtääkseen lasten ja nuorten mediamaailmaa. Jo se, että vanhempi on kiinnostunut lapsensa mediankäytöstä, ehkäisee siitä mahdollisesti aiheutuvia riskejä. Esittämällä lapselleen kysymyksiä nettimaailmasta, vanhempikin voi oppia uutta. Vanhempi saattaa hämmästyä siitä, miten suuri merkitys medialla, etenkin sosiaalisella medialla, on monen lapsen ja nuoren elämässä. Vaikka lapsi tai nuori olisi teknisesti hyvin taitava, hän tarvitsee mediasisältöjen ymmärtämiseen aikuisen tukea ja elämänkokemusta. Lapsille on suunnattu paljon materiaalia, jotka kehittävät ja motivoivat oppimaan. Lapsen ikätasolle sopivat mediasisällöt voivat tarjota perheelle yhteisiä, mukavia hetkiä arjessa. Vanhempainnetin Lapset ja mediaosio: lapsetjamedia 10 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010

11 4.1. Vanhempien palaute Kolmannes Vanhempainpuhelinta ja -netin kirjepalvelua käyttäneistä yhteydenottajista (33 %) antoi palvelusta palautetta puhelun päätteeksi tai jälkikäteen nettisivuston kautta. Soittajat kiittivät kuuntelusta, keskusteluavusta, tuesta ja rohkaisusta sekä uusista näkökulmista. Monia yhteydenottajia tuntui helpottavan jo pelkkä ajatusten ääneen purkaminen. Vaikka puhelu olisi alkanut tunnekuohussa, vanhempi oli puhelun päättyessä useimmiten levollisempi ja suhtautui myönteisemmin tulevaisuuteen. Nettisivuston kautta annetut palautteet koskivat pääosin Vanhempainnetin kirjepalvelua. Palautteissa kiitettiin kuuntelusta ja asiaan paneutumisesta, toivon antamisesta ja kannustuksesta. Jotkut kirjoittajat kiittivät jo etukäteen siitä, että joku jaksaa lukea hänen ajatuksiaan; ajatusten purkaminen sanalliseen muotoon jo osaltaan helpotti ja auttoi jäsentämään niitä. Joitakin helpotti pelkkä ajatus siitä, että joku lukisi kirjeen. Saatujen palautteiden perusteella voidaan sanoa, että empatiaa voi välittää myös kirjallisesti ilman reaaliaikaista kontaktia Vanhemmuuden muu tuki verkossa Uudistunut Vanhempainnetti-sivusto avattiin Sivustolla, osoitteessa www. mll.fi/vanhempainnetti, on runsaasti tietoa lapsen ja nuoren kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä oma-apuvälineitä vanhemmuuden ja kasvatuksen tueksi. Sivusto on suunnattu 0 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille. Vanhempien lisäksi sivustoa hyödyntävät lapsiperheiden parissa toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoiset. MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalveluiden vapaaehtoiset päivystäjät käyttävät sivuston tarjoamaa tietoa ja tukivälineitä päivystystyön tukena. Vanhempainnetti-sivuston julkaisemisen jälkeen, ajalla , sivustolla käytiin kertaa, eli noin 720 kertaa päivässä. Käyttäjät voivat antaa palautetta sivustosta. Viime vuoden aikana palautteita tuli 43 kappaletta. Suurin osa palautteista koski uusia aihe-ehdotuksia, tiedusteluja materiaalien saamisesta painettuna ja sivuston tekstien saamista jollain muulla kielellä. Vanhempainnetin keskusteluareena tarjoaa vertaistukea eri-ikäisten lasten vanhemmille. Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun päivystäjistä osa kommentoi keskusteluareenan kirjoituksia ja aktivoi keskusteluja osana päivystystyötä. Vuonna 2010 keskusteluareenan eri palstoille tilastoitui yksilöityä käyntikertaa. Keskustelupalstoista suosituimmat olivat Murrosikäisen vanhempana -palsta ja Perheen kriisit ja muutokset -palsta. Syksyllä 2010 toteutettiin yhteistyössä Tukinet-verkkopalvelun kanssa MLL:n työntekijöiden ohjaamia reaaliaikaisia teemallisia ryhmäkeskusteluja vanhemmille. Keskustelujen aiheet liittyivät muun muassa päivähoidon ja koulun aloittamiseen, lapsen uhma- ja murrosikään sekä vanhempana jaksamiseen. Syksyn aikana järjestetyssä kahdeksassa ryhmäkeskustelussa kohdattiin yhteensä 22 vanhempaa. Kiitos kattavasta vastauksesta! Tämä on hyvä ja toimiva palvelu, vaikka ensimmäisen kerran tätä vasta käytinkin. Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti

12 Liite Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet Auttavat puhelin- ja nettipalvelut kuuluvat Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet). PuhEetiin kuuluvat yhteisöt sopivat keväällä 2006 uusista eettisistä periaatteista, jotka laajennettiin myös verkkoauttamiseen. Uusissa periaatteissa määriteltiin PuhEetiin kuuluvien yhteisöjen tarjoaman palvelun luonne sekä oikeudet ja velvollisuudet niin yhteydenottajalle, päivystäjälle kuin taustaorganisaatiolle. Eettiset periaatteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta Periaatteet on tiivistetty seuraaviin kolmeen kohtaan: 1. Palvelusta ja sen laadusta vastaa ylläpitäjäyhteisö, joka voi olla yhdistys, säätiö ja uskonnollinen yhdyskunta. Toiminta on yleishyödyllistä eikä palvelun ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä. 2. Yhteydenottajalle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuulluksi kyseiseen palveluun kuuluvissa asioissa. Palvelussa toteutuvat luottamuksellisuus, nimettömyys ja yhteydenottajan kunnioittaminen. 3. Päivystäjä on vapaaehtoinen tai palkattu, palvelun ylläpitäjäyhteisön tehtävään valitsema ja kouluttama henkilö, joka saa tehtäväänsä tukea ja ohjausta. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. 12 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti 2010

13 Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelun vuosiraportti

14 Vanhempainpuhelin ja -netin kirjepalvelu p ti klo ja 17 20, ke klo ja to klo ,08 e/min + pvm/mpm

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009. Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009. Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara Vanhempainpuhelin ja -netti 2009 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009 Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara Taitto: Camilla Heikkilä

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015

Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015 Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2012 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2013 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun

Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun Vanhempainpuhelimen ja nettikirjepalvelun vuosiraportti 2011 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2014 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 Teksti: Anne Ryhänen Kuvat: Taru Moilanen Taitto: Tarja

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2007

Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2007 Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2007 1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2007 Teksti: Janne Telén Työryhmä: Janne Telén, Ulla Tanttu, Anne Ryhänen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Halusin saada keinoja ymmärtää itseäni ja jäsentää elämääni. Olen matkalla näiden asioiden löytämisessä. Kurssilta sain voimaa matkalleni

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot