SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA -SEMINAARI , Kirkkohallituksen juhlasali, Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA -SEMINAARI 3.11.2000, Kirkkohallituksen juhlasali, Helsinki"

Transkriptio

1 MUISTIO SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA -SEMINAARI , Kirkkohallituksen juhlasali, Helsinki SEMINAARIN AVAUS Seminaarin avasi Suomi-Seuran varapuheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Elsi Hetemäki-Olander. Avajaispuheessaan hän korosti seniorien asemaan liittyvien seminaarien tärkeyttä ikärakenteen muuttuessa sekä eri tahojen koordinaation merkitystä toimien tehostamiseksi. Erityisesti vanhustenhuollon nousemista yhdeksi Suomen kunnallisvaalien alla käytyjen keskustelujen tärkeimmiksi aiheiksi, valtiopäiväneuvos Elsi Hetemäki-Olander piti merkkinä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen huolestuneisuudesta vanhustenhuollon nykytilasta ja vastuukysymyksistä. Koska Suomessa vanhustenhuolto on kuntien vastuulla, on kysymys valtion vastuusta vanhustenhuollon valvojana ja kustantajana tullut ajankohtaiseksi. Vanhustenhuollon tilaa ja vastuukysymyksiä on käsitelty välikysymyksenä eduskunnassa. TIETOISKUT VANHUSTENHUOLTO SUOMESSA Vanhustyönkeskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen käsitteli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien jakaumaa, ikääntyneiden asumismuotoja, vanhuspalvelujen eri mahdollisuuksia sekä väestön ikääntymiseen liittyviä ennusteita Suomessa. Vanhustyönkeskusliitto edistää vanhustenhuoltoa ja siihen kuuluu 340 vanhustyössä toimivaa kolmannen sektorin yhteisöä. Karjalainen kertoi vanhustenhuollon tarpeitten kasvusta ja kysymyksestä, miten ne pystytään tyydyttämään. Suomessa palvelujen tarjontaan eri kunnissa vaikuttaa myös ikärakenne, koska yli 65-vuotiaiden suhde työikäisiin vaihtelee paikkakunnittain suuresti. Karjalaisen tekemästä yhteenvedosta kävi ilmi, että Suomessa yli 75-vuotiaista asuu kotona ilman palveluja 75%. Kotona asuvia, jotka saavat säännöllistä kodinhoito- ja kotisairaanhoitoapua on 13%. Yli 75-vuotiaista 4% asuu palvelutaloissa, 5% vanhainkodeissa ja 3% sairaaloissa. Karjalainen mainitsi samassa yhteydessä, että Suomen perustuslaki takaa vanhuksille oikeuden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Suomessa ei kuitenkaan ole vanhustenhuoltolakia, vaan kunnilla on vastuu vanhusten palveluiden järjestämisestä. 1(6)

2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien jakauma oli vuonna 1997 seuraava: terveyspalveluista kunnat ja kuntayhtymät tarjosivat 78%, yritykset 13%, yleishyödylliset yhteisöt 8% ja valtio noin 1 %:n. Sosiaalipalvelujen tarjoajat jakautuivat seuraavasti: kunnat ja kuntayhtymät 80%, yritykset 3%, yleishyödylliset yhteisöt 17% ja valtio noin 1%. Karjalainen esitteli myös Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) laatiman kuvion vanhuspalvelujen monimuotoistumisesta. Kuviossa vanhuspalvelut on jaettu laitospalveluihin (vaativa tutkimus ja hoito, akuuttihoito ja kuntoutus sekä pitkäaikainen laitosasuminen ja hoito) ja avopalveluihin (keskitetyt ns. välimuotoiset palvelut, kotiin viedyt palvelut sekä vastaanottopalvelut). Laitos- ja avopalvelut on suhteutettu tutkimuksen, kuntoutuksen ja hoidon intensiteettiin. Karjalaisen mukaan järjestösektori toimii kotona asumista tukevien palvelujen puolella, joihin kuuluu myös vapaaehtoistoiminta (Suomessa mm. Punainen Risti ja kirkko). Noin puolet palveluasuntotarjonnasta on järjestöjen ylläpitämää Raha-automaatti-yhdistyksen avustusten turvin. Kotipalvelut ovat pitkälti järjestöjen ylläpitämiä. Lopuksi Karjalainen totesi, että vaikka ikärakenteen muuttuessa on Suomen vanhustenhuollossa odotettavissa suuria ongelmia, on vanhustenhuollossa kuitenkin kehitytty valtavasti viimeisen puolen vuosisadan aikana. Suurin tulevaisuuden ongelma on yli 65-vuotiaiden ikäryhmien kasvaminen kaksinkertaiseksi. Vuonna 2000 yli 65-vuotiaita on Suomessa laskettu olevan , mutta kolmenkymmenen vuoden kuluttua vuonna 2030 heitä on arvioitu olevan jo 1,34 miljoonaa. HELPING HANDS VAPAAEHTOISRYHMÄN TOIMINTA Maila Andersson oli mukana kahdeksan vuotta Suomalaisen Lepokodin Helping Hands Auttavat Kädet vapaaehtoisryhmän toiminnassa asuessaan Floridassa. Suomalainen Lepokoti Finnish-American Rest Home (FARH) on yhdentoista amerikansuomalaisen yhdistyksen vuonna 1970 perustama lepokoti, jonka johtokunta muodostuu näiden yhdistysten valitsemista vapaaehtoisista jäsenistä. Lepokodissa on kaksi yksikköä, joista toinen on 150-paikkainen palvelutalo (assisted living Rest Home) ja toinen 60-paikkainen hoiva/sairaskoti (Skilled Nursing Facility). Lepokodin henkilökunnasta monet puhuvat suomea. Vapaaehtoistyöntekijöiden ansiosta lepokoti voi tarjota asukkaille palveluja, joiden järjestäminen muutoin olisi vaikeaa jo kustannussyistä. Suomalaisen lepokodin ystävät järjestävät toiminnan tukemiseksi myyjäisiä ja tapahtumia mm. konsertteja. Maila Andersson kertoi Helping Hands vapaaehtoisten kokoontuvan lepokodille keskiviikko aamuisin. He tekevät asukkaille esim. permanenttejä ja kampauksia. Vapaaehtoiset lukevat asukkaille lehtiä ja kirjoja ja lähtevät tueksi ja avuksi kävelylle tai ostoksille. Maila Andersson pitää kuitenkin kaikkein tärkeimpänä laitoksissa asuvien vanhusten kanssa keskustelua. Suomen kielen käyttö on ulkosuomalaisten vanhusten hyvinvoinnin kannalta keskeisessä asemassa. Ollessaan Floridan lepokodilla vapaaehtoistyössä Maila Andersson perusti lepokodin oman tiedotuslehtisen FARH news Suomalaisen Lepokodin Uutiset. 2(6)

3 MITÄ OIKEUKSIA JA MAHDOLLISUUKSIA ON SAADA TUKEA SUOMESTA? Vanhempi hallitussihteeri Marja-Terttu Mäkiranta sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi sosiaaliturvan lähtökohtana pidettävän, että jokainen maa vastaa asukkaittensa sosiaali- ja terveyspalveluista. Eri maissa henkilön sosiaaliturva voi määräytyä eri perustein. Pohjoismaissa sosiaaliturvaan on yksilölliset oikeudet eikä sosiaaliturva ole työsidonnainen kuten monissa muissa Euroopan maissa. Suomen sosiaaliturva on asumisperusteinen. Suomessa vakituisesti asuva henkilö on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan kansalaisuudesta riippumatta. Sosiaaliturvalainsäädäntöön perustuvat etuudet esim. eläke maksetaan ulkomaille perustuen sosiaaliturvasopimuksiin ja Euroopan Unionin alueella perustuen EU-lainsäädäntöön. Vuonna 1994 voimaan tulleen EUasetuksen mukaan mm. oikeus sairaanhoitoetuuksiin ja työttömyysturvaan siirtyy toiseen EU-maahan. Suomen valtiolla on sosiaaliturvasopimukset niiden maiden kanssa, joihin suomalaiset ovat perinteisesti muuttaneet siirtolaisiksi. Australian kanssa käydään neuvotteluja edelleen sosiaaliturvasopimuksesta, joka mahdollistaisi kansaneläkkeiden maksun maitten välillä. Ulkomailta saapuvat eläkehakemukset käsitellään kansaneläkelaitoksella (Kela). Sieltä eläkehakemus lähetetään edelleen Eläketurvakeskukselle, joka selvittää henkilön oikeuden työeläkkeeseen Suomesta. Mäkiranta totesi eläkehakemusten käsittelyajan olevan tällä hetkellä keskimäärin yhden vuoden. Työeläkekertymäänsä Suomessa jokainen voi tiedustella Eläketurvakeskukselta tietosuojatulla kyselylomakkeella. Paluumuuttajilla on perustuslaillinen oikeus muuttaa Suomeen, jos he ovat Suomen kansalaisia. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat oleskeluluvan, jonka saaminen entisille Suomen kansalaisille tai suomalaiset sukujuuret omaaville henkilöille on helppoa. Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin pääseminen ei ole sidonnainen kansalaisuuteen. Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, joilla on rekisteröity kotikunta. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee erilaisia esitteitä mm. sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä vanhuspolitiikasta. Ministeriön internetsivut sisältävät linkkejä eri sosiaali- ja terveydenhuoltolaitoksiin esimerkiksi Kansaneläkelaitokseen (www.kela.fi). NÄIN MEILLÄ KOKEMUKSIA NELJÄSTÄ MAASTA Ruotsi, Helena Kivisaari, Ruotsinsuomalaiset eläkeläiset Helena Kivisaari totesi ruotsinsuomalaisia olevan jo puoli miljoonaa. Alun perin suurin osa suomalaissiirtolaisista suunnitteli muuttavansa vain muutamaksi vuodeksi töihin Ruotsiin. Ruotsissa asuminen koettiin väliaikaiseksi eikä kielen opettelemiseen panostettu. Suomea puhuttiin työpaikoilla, joissa etenkin työnjohtajina toimi suomalaisia. Vuonna 1999 Ruotsissa oli suomalaista vanhuuseläkeläistä. Vuonna 2020 heitä on arvioitu olevan Ruotsissa eläkkeelle jäävistä suomalaisista osa palaa Suomeen. 3(6)

4 1970 -luvun lopulla suomenkielisten vanhusten huomattiin ruotsinkielisissä hoitopaikoissa muuttuvan melkein puhekyvyttömiksi, koska heiltä puuttuivat virikkeet. Vuonna 1984 Tukholman kunnan palvelutaloon saatiin suomenkielinen osasto. Vaikka vallalla oli käsitys, että ns. kansankoti tulisi järjestämään suomenkielisten vanhusten huollon, huomasivat ruotsinsuomalaiset järjestöt, että suomalaisten on itse järjestettävä suomenkielinen hoito vanhuksille Tukholman Suomi-Koti aloitti toimintansa Kodissa on yksi sairasosasto, ryhmäasunto, dementiaosasto, vanhainkotiasuntoja sekä päivähoitomahdollisuus vanhuksille. Suomi-Kodissa toimii ruotsinsuomalaisten eläkeläisten päiväkeskus, jonne eläkeläiset voivat tulla tapaamaan muita, lukemaan lehtiä tai lounaalle. Henkilökunta on kaksikielistä. Suomi-Kodin asukkaille sekä kotona asuville suomenkielisille vanhuksille järjestetään ystäväpalvelua ja toimintaa vapaaehtoisvoimin Tukholman suomalaisen seurakunnan kanssa. Ruotsissa on jo useampia suomenkielisiä senioritaloja esim. Jönköpingin Ruskakoti. Ruotsinsuomalaiset ovat perustaneet erilaisia työryhmiä suomenkielisten vanhuspalvelujen turvaamiseksi mm. paikkakunnan eri tahojen kanssa. Pyrkimyksenä on saada alueelliset suomenkieliset hoitokeskukset. Tavoitteena on myös saada lakimääräinen oikeus suomenkieliseen vanhustenhuoltoon. Ruotsissa sosiaalipalvelulaki säätelee vanhustenhuoltoa. Laki mahdollistaa muuton toiseen kuntaan, jos vanhuksella on siellä esim. lapsia tai hän haluaa suomenkieliselle alueelle. Ruotsinsuomalaisille vanhuksille annetaan dementia diagnoosi usein vain ruotsinkielellä tehtyjen tutkimusten perusteella. Ruotsinsuomalaisten ikääntyvien tarpeita on tutkinut Karoliinisen Instituutin hoitotutkimusjohtaja Sirkka-Liisa Ekman. Ruotsin sosiaalihallituksen julkaisu Lempi käsittelee suomalaisten vanhustenhuoltoa Ruotsissa. Kanada, Niilo Saari, Sudburyn suomalainen lepokotiyhdistys ja Veli Ylänkö, ulkosuomalaisparlamentin varapuhemies Veli Ylänkö esitteli ikääntyvien kanadansuomalaisten tilannetta Toronton alueella. Toronton alueella asuvista suomalaisista yli 50% on yli 65-vuotiaita. Myös Kanadassa väestön ikärakenteen muutos ja vanhustenhoidon rahoitus on ajankohtainen poliittinen keskustelunaihe. Kanadassa hyvänä puolena on ilmainen terveydenhoito. Ylänkö korosti kanadansuomalaisten erityistarpeiden ja niiden toteuttamiskeinojen tutkimisen tärkeyttä. Suomenkielisen vanhuuden varmistamiseksi olisi suomenkielisen henkilökunnan saaminen ensiarvoisen tärkeää. Tällä hetkellä 30% Kanadan Suomi-kotien henkilökunnasta on suomenkielentaitoisia. Ylänkö ehdotti ratkaisuksi Suomen ja Kanadan kahdenvälistä sopimusta henkilökunnan saamiseksi Suomi-Koteihin Suomesta. Niilo K. Saari kertoi Sudburyn lepokodin toiminnasta. Sudburyn lepokotiyhdistys perustettiin 1982 ja 90 senioriasuntoa tarjoava Finlandia-Koti avattiin vuonna Vuonna 1992 Sudburyn Lepokodin Finlandia Village laajentui, kun 136 yhden ja kahden makuuhuoneen asuntoa sisältävä palvelukoti avattiin. Vuonna 1995 lisäksi tulivat seniorien rivitalot. Tänä vuonna avattiin 110-paikkainen hoivakoti. 16 paikkaa on varattu dementiapotilaille. Hoivakoti on suunniteltu kodinomaiseksi mm. korvaamalla suuri 4(6)

5 yhteinen ruokasali pienemmillä ruokailu- ja oleskelutiloilla. Finlandia Villagen n asukkailla on mahdollisuus käyttää uima- ja porealtaita sekä saunaa. Myös kappeli, kirjasto ja kauppa ovat asukkaiden käytettävissä. Finlandia Villagen henkilökunnasta vain 10% osaa suomea. Asukkaiksi pyrkivät nykyisin muutkin kuin suomalaisseniorit, koska alue on palveluiltaan korkeatasoinen ja viihtyisä. Niilo K. Saari jakaa asukkaat ns. go-go ja no-go senioreihin. Go-go seniorit viettävät usein talvensa etelässä, jolloin Finlandia Villagessa sijaitseva asunto on huoleton ja turvattu. No-go seniorit asuvat joko palvelu- tai hoivakodissa. Kaiken kaikkiaan Finlandia Villagen kiinteistöt ovat arvoltaan 20 miljoonaa Kanadan dollaria. Kanadansuomalaisten huolena ei ole niinkään Suomi-Kotien rahoitus vaan suomenkielisen hoitohenkilökunnan saaminen. Saksa, Päivi Oksi-Walter, ulkosuomalaisparlamentin varapuhemies Päivi Oksi-Walter kertoi Saksassa olevan Suomen kansalaista sekä toisen polven suomalaisia ja kansalaisuutensa vaihtaneita yhteensä Yli 50-vuotiaitten osuus on 24% eli siis joka neljäs saksansuomalainen voidaan luokitella ikääntyvään väestöön. Saksaan muutti 60- ja 70-luvuilla enimmäkseen naisia. Toisin kuin saksalaisnaiset yleensä, heistä on yli 64% ansiotyössä. Ikääntyvien saksansuomalaisten keskuudessa vanhenemiseen liittyvät järjestelyt ovat tulleet ajankohtaisiksi vasta 90-luvulla. Suomalaisen kirkollisen työn keskus Kölnissä aloitti vanhenemisprojektin, jonka yhtenä tuloksena on saksansuomalaisten keskuudessa tehty kyselytutkimus Vanhenevat suomalaiset Saksassa. Suomen kirkon tutkimuskeskus myönsi tarkoitukseen apurahan ja se on tehty yhteistyössä Erlangenin yliopiston gerontopsykologian laitoksen kanssa. Tutkija Johanna Myllymäki-Neuhoff n loppuraportti valmistuu keväällä Saksansuomalaiset kokevat sosiaaliset suhteet ja kielen tärkeäksi. Monien haaveena on viettää eläkepäivinä pitempiä ajanjaksoja Suomessa. Kuitenkin perhe ym. syistä asumista Saksassa halutaan jatkaa. Kölnin suomalaiset perustivat 1998 tukiyhdistyksen Betreutes Wohnen, jonka päämääränä on yhdistää saksalaisen yhteiskunnan palvelut suomalaisten keskinäisen avunannon kanssa. Kölnin suomalainen seurakunta järjestää senioriprojektin puitteissa senioriasuntoja saksalaisen isäntäseurakunnan tiloihin. Saksassa on toiminut naapuriapuverkosto 90-luvun puolivälistä lähtien. Oksi-Walter toivoi saksansuomalaisten tekemän kartoituksen olevan mallina muillekin. Inkeri, Vladimir Kokko, ulkosuomalaisparlamentin varapuhemies Vladimir Kokko aloitti kertomalla eläkeläisten alhaisesta tulotasosta Venäjällä. Keskimääräinen eläke on noin 200 Suomen markkaa kuukaudessa. Inkerinsuomalaisia asuu Inkerinmaalla , Itä-Karjalassa ja Virossa Inkerinsuomalaisista yli 60-vuotiaita on 35%. 90-luvun alkupuolella aloitetun ns. Inkeri-projektin puitteissa Suomen viranomaiset ryhtyivät yhteistyössä Venäjän ja Viron viranomaisten, kirkon ja inkeriläisjärjestöjen kanssa 5(6)

6 tukemaan inkerinsuomalaisten vanhusten selviytymistä kotiseuduillaan rakentamalla palvelutaloja. Vladimir Kokko totesi, että inkeriläisvanhusten olojen parantamisen avulla on pyritty paluumuuttopaineiden vähentämiseen. Toisaalta vanhukset haluavat pysyä tutussa ympäristössä, jossa heillä on ystäviä ja sukulaisia. Projektin tuloksena avattiin vuonna 1992 ensimmäinen inkerinsuomalaisten palvelutalo ja yhteensä palvelutaloja rakennettiin tai kunnostettiin kymmenen. Inkerinsuomalaisten vanhusten elämään vaikuttaa myös nuorten paluumuutto Suomeen. Inkeriläiskyliin jäävien vanhusten oloja on kohennettu kunnostamalla heidän asuntojaan ja pyrkimällä järjestämään hoitoa vanhusten omissa kodeissa. Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt varat Inkerinmaalla korjattaviin vanhustenasuntoihin ja on tukenut mm. Villa Inkeri palvelutalon rakentamista. Myös suomalaiset yksittäiset seurakunnat ovat tukeneet erilaisia hankkeita inkerinsuomalaisten vanhusten avustamiseksi. RYHMÄTYÖ: Miten elän onnellisen vanhuuden maassa X? Missä sen viettäisin? Miten se toteutuu? Mitä löytöjä? Ryhmäkeskustelun purku ja yleiskeskustelu. Seminaarin osanottajat oli jaettu kuuteen työryhmään. Jokainen työryhmä esitti tiivistelmän keskusteluistaan. Esille tulivat paluumuuton mahdollisuus, mahdollisuus viettää vanhuus osittain Suomessa ja osittain asuinmaassa sekä asuinmaan mahdollisuudet tarjota suomenkielisiä hoivapalveluja. Kaikki työryhmät olivat samaa mieltä ulkosuomalaisen vanhuuden sisällöstä lukuun ottamatta maakohtaisia eroavaisuuksia. Yksi työryhmistä oli tiivistänyt työtehtävän yhteen ajatukseen: Elän onnellisena siinä ympäristössä, missä oma kieleni ja identiteettini tiedostetaan ja hyväksytään ja missä saan olla oma itseni omassa tutussa ympäristössäni myös omaa kieltä käyttäen. Yhteenvedon päivän aikana käsitellyistä aiheista esitti projektipäällikkö Risto Autio Helsingin Diakonissalaitokselta. Seminaarin puheenjohtajana toiminut Merimieskirkon apulaispääsihteeri Heikki Rantanen totesi seminaarin herättävän ajatuksia ja kysymyksiä ja antavan eväitä Ulkosuomalaisparlamentin istuntoa varten. Ensimmäinen Suomalaiset Seniorit Maailmalla seminaari on ollut suuntaa antava ja tästä seminaarista alkanut prosessi tulee jatkumaan. Hän toivoi, että jokaisella seminaariin osallistuneella on tunne, että voimme vaikuttaa ja toimia ikääntyvien ulkosuomalaisten puolesta. Seminaarin isäntänä toiminut Kirkon Ulkosuomalaistyön sihteeri Ilkka Mäkelä totesi lopuksi, että useimmissa maissa, useimmilla paikkakunnilla yleensä löydetään sellainen toimintamalli, joka sinne sopii. Kirkko haluaa tukea ulkosuomalaisten erilaisia hankkeita eri puolilla maailmaa vanhustenhuollon järjestämiseksi. HB/Suomi-Seura 6(6)

7

SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SENIORISEMINAARI 2015

SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SENIORISEMINAARI 2015 1 SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SENIORISEMINAARI 2015 Teema: Vanhuus ja kaksi kotimaata Paikka: Tuomiokirkon Krypta, Helsinki 21.5.2015 Seminaarin suunnittelu ja toteutus: Suomalaiset Seniorit Maailmalla

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

KOOSTE ULKOSUOMALAISSENIOREIDEN TILANTEESTA JA HAASTEISTA

KOOSTE ULKOSUOMALAISSENIOREIDEN TILANTEESTA JA HAASTEISTA Suomalaiset Seniorit Maailmalla Senioriseminaari 7.9.2007 KOOSTE ULKOSUOMALAISSENIOREIDEN TILANTEESTA JA HAASTEISTA Suomalaiset Seniorit Maailmalla työryhmä 1 lähetti joulukuussa 2006 Ulkosuomalaisparlamentin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi

ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi Ulkosuomalaiset - voimavara Suomelle Maailmalla asuu arviolta 600 000 ensimmäisen ja toisen polven ulkosuomalaisia.

Lisätiedot

SENIORISEMINAARIMUISTIO

SENIORISEMINAARIMUISTIO 1 SENIORISEMINAARI 2010 Kirkkohallitus, Satamakatu 11, Helsinki 21.5.2010 Teema: Ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelma Suomen luterilaisen kirkon ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Risto Cantell

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki/Yhdistysverkosto Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja Pirjo Heikkilä/Setlementti Louhela MITÄ KUULUU?

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

9.9.2014 VANH 17 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 18 VANH 18 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 18

9.9.2014 VANH 17 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 18 VANH 18 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 18 3/2014 9.9.2014 Asiat VANH 17 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 18 VANH 18 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 18 VANH 19 KANGASALAN KUNNAN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASÄÄNTÖ 1.1.2015 19 VANH 20 VANHUSTENVIIKON

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SEMINAARI

SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SEMINAARI SENIORISEMINAARIMUISTIO Sivu 1/6 SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SEMINAARI Aika: 15.11.2002, klo. 13.00-17.15 Paikka: Kirkkohallitus, Satamakatu 11, 7. kerros Puheenjohtaja: Kaupunkineuvos Ritva Laurila

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon lakimies Seppo Savolainen 10.5.2012 Jyväskylä Käsitteet sotainvalidi ja veteraani sotainvalidi on henkilö, jolla on Valtiokonttorin

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 2/2014 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 22.4.2014

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 2/2014 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 22.4.2014 MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 2/2014 1 Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO MUONION VANHUSNEUVOSTON KOKOUS Aika. klo 14.00 15.25 Paikka ston kokoushuone Läsnä Poissa Kutsutut/osallistujat x Yrjö Perkkiö

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Vanhusneuvosto 26.01.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tarja Salosen puheenvuoro 2 Vuoden 2014 toimintakertomuksen hyväksyminen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Punaisen Ristin kotimaan apu

Punaisen Ristin kotimaan apu Punaisen Ristin kotimaan apu Näin autamme äkillisten onnettomuuksien uhreja Suomessa USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Apumme ulottuu valmiudesta jälkitukeen USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön yhteiseksi henkilökunnaksi Sirpa Hämäläinen äläi Pelkosenniemen kunta TAUSTATIETOJA Pelkosenniemen kunta on laaja, 1880 km² - asukkaita v. 2011 oli 968

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli

Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli Kajaani 26.11.2013 22.11.13 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Reijo Inget Kainuun rintamalisän saajat 2007-2013 2500 2000 1500 1000 500 2007

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot