SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SENIORISEMINAARI 2015

Transkriptio

1 1 SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SENIORISEMINAARI 2015 Teema: Vanhuus ja kaksi kotimaata Paikka: Tuomiokirkon Krypta, Helsinki Seminaarin suunnittelu ja toteutus: Suomalaiset Seniorit Maailmalla työryhmä - SuSeMa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö Suomi-Seura ry Suomen Merimieskirkko ry Siirtolaisuusinstituutti Suomalaiset Seniorit Maailmalla seminaariin ilmoittautui 75 osallistujaa 17:sta maasta (Ruotsi, Sveitsi, Saksa, Kanada, USA, Venäjä, Viro, Australia, Itävalta, Thaimaa, Ranska, Iso-Britannia, Kreikka, Turkki, Espanja, Alankomaat ja Belgia). Seminaarin avaus Rovasti Ilkka Mäkelä (Kirkon ulkosuomalaistyö) toivotti seminaarilaiset tervetulleiksi Tuomiokirkon Kryptaan. Tämä senioriseminaari on järjestyksessä seitsemäs SuSeMa-seminaari, joka paneutuu ulkosuomalaissenioreita koskettaviin aiheisiin. Ulkosuomalaisten oma piispa Tapio Luoma avasi seminaarin. Puheessaan hän korosti tasapainoa kahden maan identiteettien välillä, synnyinmaan ja asuinmaan. Ulkosuomalainen kuuluu sekä entiseen että uuteen kotimaahan ja molempiin liittyvät rakkaat muistot ja tunteet. Aika muuttaa ympäristöämme ja meitä, mutta kannamme aina mukanamme sitä perintöä, jonka olemme saaneet lapsuudessa. Ajalla on vain yksi suunta ja se on eteenpäin. Senioriseminaarissa katsomme eteenpäin ja kokoonnumme yhteen pohtimaan yhteisiä asioita ja katsomaan tulevaisuuteen. Paneelikeskustelu Senioriseminaari toteutettiin asiantuntijapaneelimuodossa. Paneelin puheenjohtajana toimi kanslianeuvos Risto Laakkonen. Paneelistit: Timo Sainio, Espanjan johtava pappi, kirkon ulkosuomalaistyö Marja-Terttu Mäkiranta, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Teemu Turunen, konsuliasioiden yksikön päällikkö, ulkoasiainministeriö Ritva Lehmann, sosiaalikuraattori, Pohjois-Saksan suomalainen merimieskirkko Helena Kivisaari, Ruotsinsuomalaiset eläkeläiset RSE /RSKL Paula Könnilä, tutkija, Siirtolaisuusinstituutti

2 2 Paneelikeskustelussa käytiin läpi seuraavat kysymykset: 1. Mikä on edustamasi yhteisön/hallinnonalan kannalta tämän hetkinen ulkosuomalaisseniorien tilanne ja siinä ilmenevät haasteet? Ikääntyvien ulkosuomalaisten määrä kasvaa lähitulevaisuudessa - suuret ikäluokat vanhenevat samalla kun eliniänodote nousee eli ihmiset elävät pitempään. Esim. Ruotsissa yli 65-vuotiaita suomalaisia on jo Ikääntyvien määrä kasvaa kaikkialla ja tämä heijastuu terveyspalvelu- ja vanhuspalvelukysynnän kasvuun miten yhteiskunnat pystyvät rahoittamaan ja tarjoamaan tarvittavat palvelut. Ulkosuomalaissenioreissa useita sukupolvia, joista nuorimpia ovat eläkkeelle jääneet suurten ikäluokkien edustajat. Heidän parissaan on hyväkuntoisia ja aktiivisia toimijoita, juniorisenioreita, jotka ovat aktiivisia toimijoita ja osallistujia ulkosuomalaisyhteisöissään. Miten heidät saadaan kiinnostumaan vapaaehtoistyöstä vanhempien, huonokuntoisten ulkosuomalaissenioreiden parissa? Suomalaisyhteisöt muuttuvat. Vuosikymmeniä sitten perustettujen yhteisöjen toiminta hiipuu, kun vanhat järjestöaktiivit väsyvät ja siirtyvät toiminnasta syrjään eikä nuoria saada toimintaan mukaan. Suomen suurlähetystöjen palveluihin kohdistuu entistä enemmän odotuksia samalla kun ulkoministeriön resurssit vähenevät. Sosiaali- ja terveysministeriöllä suuri haaste miten tarjota oikeaa, ajantasaista ja ymmärrettävää tietoa kansalaisille lainsäädäntö muuttuu, esimerkkinä Suomen soteuudistus. Vaikein tilanne niillä ikääntyvillä ulkosuomalaisilla, jotka eivät ole halunneet sosiaalisiin verkostoihin. Yksinäisyys silloin kun ikääntyneen ulkosuomalaisen puoliso kuollut ja lapset asuvat maailmalla. Tarve jalkautuvalle sosiaalityölle - kotikäynnit, seurakuntien diakoniakäynnit Nuori suomalaissukupolvi ei ole kouluttautunut hoiva-ammatteihin suomalaisyhteisöissä mistä saadaan suomen kielen taitoista hoitohenkilökuntaa? Siirtolaisuuden jättämä jälki kahden maan kansalaisuus tasapainoilu synnyinmaan ja kotimaan välillä paluumuuttoharkinta. 2. Miten ulkosuomalaisyhteisöt voivat itse ja/tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikuttaa hyvän ulkosuomalaisvanhuuden toteutumiseen? Suomalaisyhteisön /suomalaistoimijoiden on luotava hyvät suhteet paikallisiin viranomaisiin. Erityisen tärkeää on toiminta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

3 3 Ongelmia on pyrittävä ennaltaehkäisemään ja varauduttava tulevaan. Junioriseniorit ovat voimavara, joiden ammattitaitoa ja näkemystä tarvitaan ja voidaan hyödyntää. Tukemalla yhteisöllisyyttä ja rakentamalla tukiverkostoja. 3. Miten näet edustamasi yhteisön/hallinnonalan kannalta ulkosuomalaisseniorien tilanteen kehittyvän tulevaisuudessa? Suomalaisen seurakunnan, kirkon ulkosuomalaistyön, Merimieskirkon henkilöstön tuki Suomenkieliset vanhainkotiosastot, suomenkielinen henkilökunta suurissa suomalaisyhteisöissä (Ruotsi, Kanada, Yhdysvallat, Australia) Miten autetaan hajallaan asuvia ja pieniä suomalaisyhteisöjä? Eläkeiässä Espanjaan muuttaneet juurettomia vaihtoehtoina palvelutalo/vanhainkoti suomalaisille tai paluumuutto Suomeen STM: tulevaisuuden haaste: Mitkä ovat toimintatavat tiedottamisessa? Ulkosuomalaisseniorin tietoisku Suomi-Seuran seniorineuvoja Helena Balash kertoi Ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelma mallista, josta jo kahdessa edellisessä senioriseminaarissa on pidetty laajempi esittely. Ikääntymissuunnitelman tarkoitus on auttaa ja opastaa ulkosuomalaissenioreita suunnittelemaan omaa elämäänsä, kun he iän karttuessa haluavat valmentautua ulkosuomalaiseen vanhuuteen asuinmaissaan tai suunnittelevat paluuta Suomeen eläkepäivikseen. Ikääntymissuunnitelman ajatuksena on suunnitella omaa ikääntymistä niin, että elämää ajatellaan kymmenen, viidentoista ja kahdenkymmenen vuoden päähän ja ehkä vielä siitä eteenpäinkin. Ikääntymisen tuomiin fyysisiin ja psyykkisiin muutoksiin varaudutaan ennakolta suunnitelman avulla. Ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelmaa laadittaessa paneudutaan myös siihen mitä ikääntyvä itse haluaa tulevaisuudeltaan ja näin vältetään tilanteet, joissa kaikki ikääntyvää koskevat päätökset vanhuudessa tehdään omaisten tai viranomaisten toimesta. Ikääntymissuunnitelman pohjana ja tukena voi käyttää hoitotestamenttia, elämänlaatutestamenttia ja edunvalvontavaltuutusta. Ulkosuomalaisten ikääntymissuunnitelma ryhmätoimintaa on jo useissa maissa, kuten esimerkiksi Saksassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa, Kanadassa ja Ruotsissa. Senioriseminaarissa kymmenen uutta ryhmänvetäjää pyysi Suomi-Seuran seniorineuvonnan aloituspaketin uuden ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelma ryhmän perustamiseksi. Paketteja voi tiedustella Suomi-Seuran seniorineuvonnasta. Postiosoite, puhelin +358 (0) ja sähköposti

4 4 Seminaarin päätös Seminaarin yhteenvetona rovasti Ilkka Mäkelä totesi, että ulkosuomalaisyhteisöissä ikääntymisen myötä tulevat ongelmat lisääntyvät väestön vanhetessa. Kuitenkin yhteisöllisyys ja yhteistyö tarjoavat mahdollisuuksia ulkosuomalaisyhteisöille muutosten keskellä. Ensiarvoisen tärkeää on tiedonkulku ja tiedotus. Yleisökeskustelun jälkeen kanslianeuvos Risto Laakkonen päätti seminaarin kiittämällä paneelisteja ja yleisöä. Seminaarin taustakysely Vuoden 2015 senioriseminaaria varten Suomi-Seuran seniorineuvonta selvitti +55-vuotiaille ulkosuomalaisille kohdennetun kyselyn avulla missä maassa ikääntyvät ulkosuomalaiset suunnittelevat viettävänsä eläkepäivänsä ja käsityksiä siitä mitkä tekijät vaikuttavat hyvään vanhuuteen. Kyselyn kohderyhmältä kysyttiin myös onko heidän suhteensa Suomeen ja asuinmaahan muuttunut ikääntymisen myötä. Kyselyyn tuli 213 vastausta 17 maasta. Yli puolet vastaajista asui Saksassa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa. Suomi-Seura toteutti kyselyn Webropol-ohjelmalla välisenä aikana. Kyselyn yhteenveto löytyy Suomi-Seuran kotisivuilta: www. suomi-seura.fi -> Neuvonta -> Seniorineuvonta Suomalaiset Seniorit Maailmalla Senioriseminaarit 2000 Ulkosuomalaisseniorit: Miten elän onnellisen vanhuuden maassa X? 2002 Dementian vaikutus siirtolais/ulkosuomalaisvanhusten elämään 2005 Muistatko vielä? - Muistihäiriöt tutkimuksen, hoidon ja arjen valossa 2007 Ulkosuomalaisseniorit: Tulevaisuuden näkymät ja haasteet - entä sitten? 2010 Ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelma 2012 Vanheneminen vieraassa maassa 2015 Vanhuus ja kaksi kotimaata

5 5