SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SEMINAARI

Transkriptio

1 SENIORISEMINAARIMUISTIO Sivu 1/6 SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SEMINAARI Aika: , klo Paikka: Kirkkohallitus, Satamakatu 11, 7. kerros Puheenjohtaja: Kaupunkineuvos Ritva Laurila Sihteeri: Seniorineuvoja Helena Balash SEMINAARIN AVAUS Seminaarilaiset toivotti tervetulleeksi Kirkon ulkoasiain osaston ulkosuomalaistyön sihteeri Olli-Pekka Lassila. Seminaarin puheenjohtajana toimiva Suomi-Seuran varapuheenjohtaja Ritva Laurila kiitti Kirkkohallitusta tilojen antamisesta seminaarin käyttöön ja korosti tervetuliaispuheessaan seminaarilaisten tärkeää roolia omissa asuinmaissaan vanhustyön parissa sekä toivoi seminaarin antavan uutta tietoa ja jaksamista läsnäolijoille. DEMENTIAN VAIKUTUS SIIRTOLAIS/ULKOSUOMALAISVANHUSTEN ELÄMÄÄN Tukholman Karoliinisen Instituutin hoitotutkimusjohtaja Sirkka-Liisa Ekman kertoi tutkimuksen tuloksista, jotka käsittelivät kommunikaatiota ruotsinsuomalaisten vanhusten ja hoitohenkilökunnan välisessä hoitosuhteessa. Dementia aiheuttaa asteittaisia esteitä kielelliseen ilmaisuun ja yleensä myöhemmin opittu kieli rapistuu tai katoaa kokonaan. Monet siirtolaisvanhukset puhuvat myös sekakieltä, josta he alussa ovat itsekin tietoisia, mutta myöhemmin eivät sitä huomaa. Dementian vaikutusta opittuun kieleen on tutkittu myös Australiassa ja Yhdysvalloissa ja on huomattu, että äidinkieli ei välttämättä jää viimeisenä käyttöön vaan se voi olla jokin muu rakas lapsuuden kieli. Dementian edetessä jopa äidinkieli lopulta karisee. Ekman kertoi myös havainnoista, että usein dementiapotilaat eivät välttämättä olleet sairaudessaan läheskään sillä asteella dementoituneita kuin diagnoosissa määriteltiin. Virhediagnoosien syyksi paljastui tutkimusten suorittaminen muulla kuin potilaan omalla kielellä. Ekman mainitsi myös, että ruotsinsuomalaisten siirtolaisten keskuudessa on ollut hyvin tavallista, että lapset ovat oppineet vain ruotsia, joka puolestaan johtaa tilanteeseen jossa dementiapotilaalla ja hänen lapsillaan ei ole yhteistä kieltä. Hoitosuhteessa tapahtuvaa kommunikaatiota tutkittiin sekä sanallisen, ei-sanallisen ja metakommunikaation näkökulmasta. Suurin osa hoitosuhteessa tapahtuvasta kommunikaatiosta on ei-sanallista ja metakommunikaatiota. Tutkittaessa hoitosuhteen positiivisuutta tai negatiivisuutta, ilmeni että luottamusta ei syntynyt hoitajan ja potilaan välillä, jos yhteistä kieltä ei ollut. Tällaisessa tilanteessa vanhus yleensä oli myös ärtynyt ja aggressiivinen. Tutkittaessa onko kieli tosiaan hoitosuhteessa tapahtuvaan negatiiviseen kierteeseen johtava syy, huomattiin että väärät johtopäätökset johtivat vääriin päätöksiin. Hoitajan positiiviset ominaisuudet kuten rehellisyys, anteeksiantavuus, positiivisuus ja hoidettavan kunnioittaminen vaikuttavat hoidon laatuun. Dementiaa sairastavan

2 SENIORISEMINAARIMUISTIO Sivu 2/6 vanhuksen kohteleminen ainutlaatuisena henkilönä, jonka autonomiaa ja intimiteettiä kunnioitetaan parantaa hoitosuhteen laatua. Ekman mainitsi myös Tukholman Suomi- Kotiin siirretyissä dementiapotilaissa havaitut muutokset, kuten aggressiivisuuden häviämisen omassa kieliympäristössä. ULKOMAILLA ASUVAT SENIORIT TUTKIMUKSEN KOHTEENA Tutkija Jooa-Maria Välimaa kertoi uudesta Siirtolaisuusinstituutin suunnittelemasta tutkimuksesta, jossa keskitytään tämän vuosituhannen siirtolaisuuteen. Tutkimuksen kohteena ovat tarkat kohdealueet, Dallas ja Florida Yhdysvalloissa sekä Düsseldorf ja Hampuri Saksassa. Alueen ulkosuomalaisilta kerättäisiin tietoa mm. seuraavista asioista: miksi muutettu, koulutus, ammatillinen sijoittuminen ja perheen sopeutuminen. Käytännössä tutkimus tulisi kestämään kolme vuotta ja olemaan Välimaan väitöskirjatyö Turun Yliopiston yleisen historian laitokselle. Väitöskirjatyönohjaajana toimii Siirtolaisuusinstituutin tutkimuspäällikkö, dosentti Elli Heikkilä. Siirtolaisuusinstituutti on aloittanut tietotaitorekisterin kokoamisen ulkosuomalaisten keskuudessa. Kaikilla halukkailla oli jo viime kesän amerikansuomalaisten FinnFest juhlilla mahdollisuus ilmoittaa halukkuudestaan liittyä rekisteriin. Tietotaitorekisteriin pyydetään henkilötietojen lisäksi tietoja henkilön koulutuksesta, ammatista, ammatillisesta erityisosaamisesta ja kielitaidosta. Välimaa kertoi suunnitelmista julkaista rekisteri internetissä, jolloin rekisterin tiedoista hyötyisivät sekä suomalaiset että ulkosuomalaiset. Seminaarin osallistujien keskuudessa keskustelua aiheutti internetin tietosuoja ja julkaistujen tietojen mahdolliset väärinkäytökset. Tietojen julkisuus nähtiin rekisteriin osallistuvien määrää rajoittavana tekijänä. Parannusehdotuksina mainittiin mm. rekisterin sitominen ulkosuomalaisjärjestöihin. Seminaarin puheenjohtaja Laurila toivoi Siirtolaisuusinstituutin harkitsevan esille tulleita näkökantoja. SUOMALAISEN TARINA Tuottaja Antti Välikangas kertoi Ulkosuomalaisen tarina dokumenttisarjasta, joka televisioidaan Ylen 2 kanavalla syksyn 2002 ja alkutalven 2003 aikana. Euroopassa sarja on nähtävissä TV Finlandilta. Idean sarjan tekemiseen Välikangas sai sen jälkeen, kun hän oli vuonna 1998 saanut Yleltä luvan tehdä dokumentin omasta, Australiassa asuvasta isästään. Välikangas totesi, että maailmalla asuu 1,3 miljoonaa ulkosuomalaista, joilla kaikilla on oma mielenkiintoinen tarinansa sekä kuvaili eri puolilla maailmaa asuvia ulkosuomalaisia, joista tähän mennessä on jo valmistunut dokumentti. Ulkosuomalaisen tarina sarjassa on kaksitoista valmista jaksoa: Kuubalainen serenadi, Ruijanmaan rannalla, Vieras joukko (Neuvosto-Karjalan siirtolaisuudesta), Siellä missä pippuri kasvaa (Australia), Muuttolinnut (Espanja), Wladimir Kokko Inkerinmaalla, Per Amore (Italia), Siperia opettaa, Lentävä autokauppias (Ruotsi), Lontoon mitalla, Etelä- Afrikan lämmössä ja Pariisin taivaan alla. Valmisteilla ovat mm. seuraavat jaksot: Minneapolis (USA), Sointula (Kanada), Penedo (Brasilia), Tangon taikaa(argentiina) ja Viidakon suomalaiset (Paraguay).

3 SENIORISEMINAARIMUISTIO Sivu 3/6 Ulkosuomalaisen tarina -sarjan jaksot ovat saatavissa myös videokasetteina. Lisätietoja dokumenttisarjasta on internetosoitteessa Sivuilta löytyvät sarjan kuusi ensimmäistä jaksoa videoversiona. SOSIAALITURVAN JA VANHUSTENHUOLLON NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Marjatta Vehkaoja otti kantaa asuinpaikkakuntaa vaihtavien vanhusten asemaan Suomessa. Koska vanhustenhuolto on kuntien vastuulla, eivät kunnat nykyisin ota mielellään vastaan paljon palveluja tarvitsevia vanhuksia ja vammaisia. Vehkaojan mukaan on jouduttu tilanteeseen, jossa hoitoa ja huoltoa tarvitsevien henkilöiden oikeutta valita vapaasti kotikuntansa on rajoitettu. Vehkaoja on tehnyt asian puolesta lakialoitteen, jossa vaaditaan hoitoa ja huoltoa tarvitseville oikeus valita kotikuntansa samoin perustein kuin muullakin väestöllä. Palvelujen lisäksi Vehkaoja totesi vanhusten hyvinvointiin liittyvän myös toimeentulon varmistamisen. Tuloeroja verrattaessa ei Suomessa ole havaittavissa vanhusväestön köyhyyttä. Vaikka tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina, ovat ne vanhusväestönkin osalta suhteessa muuhun väestöön. Vehkaojan mukaan sairastamisella on yhteys köyhyyteen ja hän totesikin sairauskulujen omavastuu osuuksien olevan kohtuuttoman korkeat Suomessa. Toimenpiteistä, joilla vanhusväestön toimeentuloa pyritään varmistamaan, Vehkaoja otti esille sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitellyn hallituksen esityksen maahanmuuttajien erityistuesta. Uusi laki tulee takaamaan kansaneläkkeen tasoisen toimeentulon mm. inkerinsuomalaisille paluumuuttajavanhuksille, jotka tällä hetkellä joutuvat elämään sosiaaliviranomaisten myöntämän toimeentulotuen varassa. Maasta toiseen muutto on lisääntynyt myös eläkeikäisten keskuudessa ja tuonut omat ongelmansa sosiaaliturvan osalta. EU:n sosiaaliturva-asetus 1408 takaa sen, että EU/ETA maiden kansalaiset pysyvät sosiaaliturvan piirissä Euroopan unionin sisällä muuttaessaan. Ongelmia aiheutuu kuitenkin sosiaaliturvajärjestelmien erilaisuudesta johtuen. EU:n sosiaaliturva-asetuksen pohjana on keskieurooppalainen malli, jossa sosiaaliturva on sidottu työntekoon ja Suomessa on asumisperusteinen sosiaaliturva. Euroopan sisällä muuttavista suomalaiseläkeläisistä Vehkaoja mainitsi Espanjaan muuttavat suomalaiseläkeläiset sekä Ruotsista palaavat suomalaiseläkeläiset. SENIORIT JA TIETOTEKNIIKKA VARTTUNET IKÄÄNTYNEET TIETOTEKNIIKKATAITAJAT JA NETTIKÄYTTÄJÄT Vanhustyön keskusliiton kehittämispäällikkö Hannele Kukkola esitteli Varttunetprojektin, jonka tavoitteena on estää ikääntyneiden syrjäytyminen tietotekniikkayhteiskunnassa auttamalla ikääntyneitä selviytymään tietotekniikan vaatimuksista, kouluttamalla ikääntyneille tieto- ja viestintätekniikan taitoja, kehittämällä ikääntyneiden erityistarpeet huomioivia tietotekniikan opetusmenetelmiä ja opetusmateriaalia sekä luomalla valtakunnallinen ikäihmisten tutoreiden verkosto.

4 SENIORISEMINAARIMUISTIO Sivu 4/6 Projektiin osallistuivat Vanhustyön keskusliiton lisäksi Enter ry, Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö, Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry, Vantaan täydennyskoulutuskeskuksen Tietotekniikan oppimiskeskus ja Yleisradion Opintoradio. Vanhustyön keskusliitto sai rahoituksen projektille Suomen Lions-liiton Punainen Sulka keräysvaroista, opetusministeriön Tietoyhteiskunta kaikille hankeavustuksista sekä Opintotoiminnan Keskusliiton avustuksista. Enter ry on ikäihmisten ATK-kerho, jossa koulutetut tutorit opettavat ikääntyneitä käyttämään tekstinkäsittely-, sähköposti- ja internetohjelmia. Yhdistys on perustettu vuonna 1997 Stakesin 1 järjestämän PC-kurssin pohjalta. Enter on valtakunnallinen yhdistys, jonka tavoitteena on paikallisen toiminnan aikaansaaminen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Laitteet yhdistys on saanut mm. lahjoituksena Tilastokeskukselta. Yhdistyksen jäsenet ovat koonneet opetuspaketin Wanhat Wiisaat Werkossa, joka on luettavissa internetsivuilta ESPANJAN ESIMERKKI Aurinkorannikon Ikääntyvien Yliopiston toimintaa esitteli koordinaattori Jaakko Saares. Eriaiheisia kursseja järjestetään Fuengirolassa, Torreviejassa ja Benalmadenassa. Talvikaudella Espanjassa on yli suomalaista, joista suurin osa viettää kesäkauden Suomessa. ATK-peruskursseja on järjestetty Suomalaisella koululla tietokoneluokassa sekä nettikahviloissa. Myös internet ja ATK-jatkokurssit ovat suosittuja ja verstastyyppistä ATK-ohjausta järjestetään tutoreiden opastuksella. Osallistujien motiivina on mm. mahdollisuus pitää yhteyttä lapsiin ja lastenlapsiin Suomessa sähköpostitse, internetpankkipalvelujen käyttö, suomalaisten lehtien lukeminen internetissä sekä sukututkimus. Saares kertoi Fuengirolan tilaisuuksiin osallistuneen 426 henkilöä, Torreviejan 192 ja Benalmadenan 106. Vanhin ATK-opetukseen osallistunut on 85-vuotias. Aurinkorannikon Ikääntyvien Yliopiston tarjonta sisältää myös mm. seuraavia kursseja: sukututkimus, terveys ja itsehoito, taidepiirit, espanjankielen opinnot. ISO-BRITANNIAN ATK-HANKE Merimieskirkon apulaispääsihteeri Heikki Rantanen kertoi Merimieskirkon palvelevan liikkuvia ihmisiä ja ulkomaille muuttaneita suomalaisia. Tällä hetkellä Merimieskirkolla opetellaan palvelemaan ikääntyneitä suomalaisia paremmin ja seurataan kehittyviä malleja maissa, joissa työhön panostetaan enemmän. Esimerkkinä Rantanen mainitsi sosiaalikuraattorin työn Hampurissa. Eläkeliiton kanssa yhteistyössä Merimieskirkko suunnittelee tietoyhteiskuntataitojen opettamista Britanniassa asuville ikääntyville suomalaisille. Lontoon merimieskirkolle sijoitettava projektityöntekijä tulisi järjestämään ATK:n käyttöön kouluttavia seminaareja 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

5 SENIORISEMINAARIMUISTIO Sivu 5/6 sekä tekisi kotikäyntejä, joiden avulla autettaisiin ikääntyneitä luomaan ja vahvistamaan verkostojaan informaatioteknologiaa hyväksi käyttäen. Projektityöntekijä myös kouluttaisi vapaaehtoisia tukihenkilöitä, jotka mahdollistaisivat tulosten pitkäaikaisen hyödyntämisen projektin päätyttyä. Projektin tarkoitus on ehkäistä syrjäytymistä, lisätä hyvinvointia, auttaa paluumuuttoa harkitsevia, kehittää kestäviä toimintamalleja palveluun ja kehittää ystävyysverkostoja tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia käyttäen. Eläkeliiton kautta ikääntyneet voisivat löytää nettiystävän Suomesta. Projekti yhdistäisi Suomessa asuvat ja ulkosuomalaiset ikääntyneet ja palvelisi etenkin niitä, jotka eivät voi matkustaa. HELSINGIN IKÄIHMISTEN YLIOPISTO Sanna Saari esitteli Helsingin Ikäihmisten Yliopiston järjestämää etäopetusta, joka tukeutuu etupäässä kasettisarjoihin. Kaikkiaan toiminnassa on yli 30 pienryhmää. Ulkosuomalaisryhmistä Saari mainitsi Torontossa jo yli kymmenen vuotta toimineet ryhmät ja Vancouverissa toimivan ryhmän. Etäopetusryhmät ovat palautteessaan arvioineet opiskelun mukavaksi ja tarpeelliseksi. Helsingin ikäihmisten yliopiston kurssitarjonta sisältää suuren valikoiman opiskeluaiheita. MITÄ SAIMME SEMINAARISTA? PALAUTELOMAKEKESKUSTELU Yleiskeskustelun aikana tuli esille, että senioriseminaari nähdään hyvin tärkeänä välineenä saada tietoa muiden maiden suomalaisten keskuudessa tehtävästä vanhustyöstä sekä uusien ideoitten antajana oman asuinmaan toimintaan. Seuraavan seminaarin yhteyteen toivottiin eri maiden tilanteen ja kokemusten esittelyä. Etenkin keskinäisten tapaamisten hyöty nähtiin suurena apuna jaksaa, joten seurusteluaikaa toivottiin lisättävän seuraavien seminaarien yhteyteen. Myös senioripaluumuuttajan puheenvuoroa toivottiin seuraavaan seminaariin. Ulkosuomalasivanhusten huoltoon tarvittavan rahoituksen varmistaminen ja vapaaehtoistyön tukeminen nähtiin periaatekysymyksenä. Seminaari antaa osallistujille tärkeää tietoa tutkimuksesta ja samoin tutkija Ekman sai seminaarin puheenvuoroista idean uuden tutkimuksen aloittamisesta. Ikäihmisten tietotekniikka- ja muu opintotoiminta aiheutti vilkasta keskustelua ja ennen kaikkea ikäihmisten opintotoiminnan tukeminen nähtiin tärkeänä. PALAUTELOMAKEYHTEENVETO Palautelomakkeet sisälsivät suurelta osin jo palautelomakekeskustelun aikana mainittuja aiheita. Etenkin dementiatutkimus -osio sai kiitosta, samoin kuin mahdollisuus saada uusia ideoita. Sosiaaliturva ja vanhustenhuolto osion kommenteista oli pääteltävissä, että mitä kauempaa osallistuja oli saapunut, sitä vähemmän hänellä oli ollut tietoa aiheesta. Myös

6 SENIORISEMINAARIMUISTIO Sivu 6/6 palautelomakkeiden kommenteissa pidettiin erittäin tärkeänä sekä seminaaria ja toisten tapaamismahdollisuutta että tietotekniikan opetusta ikääntyville. Seminaariin ilmoittautui ennakkoon 59 osallistujaa kymmenestä eri maasta Suomen lisäksi. Ennakkoon ilmoittautuneet maittain Palautelomakkeen täyttäneet maittain Osallistujien itse määrittelemä asuinmaa Australia 2 Australia 1 Espanja 3 Brasilia 2 Iso-Britannia 6 Espanja 2 Kanada 4 Iso-Britannia 3 Ruotsi 4 Kanada 2 Saksa 8 Ruotsi 1 Suomi 17 Saksa 3 Sveitsi 1 Suomi 2 Venäjä 5 Suomi-Eesti 1 Viro 2 Suomi-Italia 1 Yhdysvallat 7 Yhdysvallat 2 Yhteensä 59 Viro 1 Yhteensä 21 SEMINAARIN YHTEENVETO, PÄÄTÖSPUHEENVUORO Päätöspuheenvuorossaan seminaarin puheenjohtaja Ritva Laurila lausui kiitokset kaikille seminaarin osanottajille, jotka asuinmaissaan tekevät töitä ulkosuomalaisvanhusten huollon hyväksi. Laurila toivoi sekä seminaarin että Ulkosuomalaisparlamentin istunnon tuovan puhtia osallistujille, niin että he jaksaisivat taas tehdä töitä ulkosuomalaisten hyväksi.