SENIORISEMINAARIMUISTIO

Transkriptio

1 1 SENIORISEMINAARI 2010 Kirkkohallitus, Satamakatu 11, Helsinki Teema: Ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelma Suomen luterilaisen kirkon ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Risto Cantell toivotti seminaarilaiset tervetulleiksi ja avasi seminaarin. Suomalaiset Seniorit Maailmalla työryhmän puolesta seminaarilaisia tervehti työryhmän puheenjohtaja, Suomen Merimieskirkon henkilöstöjohtaja Heikki Rantanen. Rantanen kertoi seminaarin tavoitteista ja muistutti, että kyseessä on jo viides Ulkosuomalaisparlamentin istunnon yhteyteen järjestetty senioriseminaari. Ikääntymissuunnitelma Suunnittelija Anne Virkkunen, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Suunnittelija Anne Virkkunen esitteli Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Ennaltaehkäisevän sosiaalisen kuntoutuksen tuottava vanhuus projektin tuloksena syntyneen Ikääntymissuunnitelman. Tuottava vanhuus -projektin tarkoituksena on ollut selvittää henkilön omia, jäljellä olevia voimavaroja, jotka kantavat häntä myös ikääntymisen myötä. Ikääntymissuunnitelman tarkoituksena on kannustaa ikääntyvää ottamaan vastuuta omasta tulevaisuudestaan ja käyttämään omia voimavarojaan hyvään vanhuuteensa. Ikääntymissuunnitelma on asiakas- ja yksilölähtöinen konsepti, jonka avulla ikääntyvä voi itse suunnitella tulevaisuuttaan ja ikääntymistään. Suunnitelma on koko elämää koskeva ja siinä voidaan hyödyntää yksilön elämänhistoriaa. Koska tarkoituksena on toimia ehkäisevästi, suunnitelman kohderyhmänä ovat yli 65-vuotiaat. He eivät yleensä vielä ole minkään vanhuspalvelun hoidon piirissä eivätkä näin ollen ole laatineet palveluntuottajan hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Suunnitelman tarkoitus on olla ehkäisevä, ei korjaava. Näin luodaan suunnitelmalle positiivinen arvopohja. On tärkeää, että henkilö kokee todella voivansa vaikuttaa oman elämänsä suunnitelmaan ja tulevaan. Henkilö pääsee vaikuttamaan siihen, mitä hänelle tapahtuu ja miten tapahtuu. Oman tahdon ajatteleminen ja dokumentoiminen (esimerkiksi ikääntymissuunnitelmakansio) auttaa orientoitumaan tulevaisuuteen, myös mahdollisiin kriisitilanteisiin. Ihmisiä kehotetaan osallistumaan ja vaikuttamaan oman elämänsä hallintaan. Suunnitelmassa henkilö nähdään nimenomaan aktiivisena toimijana, hänellä on oikeus täysivaltaiseen osallisuuteen yhteiskunnassa. Ikääntymissuunnitelman näkökulmana on ikääntyvä henkilö. Suunnitelman lähtökohtana on, että hän itse täyttää ja käyttää suunnitelmaa. Suunnitelma on kansio-muotoinen ja siinä on eri osa-alueet eletyn elämän ja tulevan elämän

2 2 osuuksille. Kansiota voidaan täydentää ryhmän ohjaajan materiaalin kautta. Lähtökohtana voisi olla, että suunnitelman käyttäjä osallistuu ryhmätoiminnan kautta Ikääntymissuunnitelma-kurssille, jossa hän tutustuu suunnitelman materiaaliin. Tämän jälkeen henkilö voi itse käydä materiaalia läpi ja täyttää sitä. Mikäli hän haluaa, asioita voidaan käydä läpi myös ryhmässä. Ryhmän ohjaajalla on oma opas suunnitelmaa varten. Ikääntymissuunnitelmaa henkilö voi käyttää myös oman hoidon ja huolenpidon suunnittelussa. Suunnitelma kulkee henkilön mukana eri palvelutilanteissa. Hän voi halutessaan käydä läpi suunnitelman eri osioita palveluohjaus- tms. tilanteissa. Näin henkilö itse osallistuu oman hyvinvointinsa suunnitteluun ja ylläpitoon. Suunnitelma koostuu teoriasta ja viidestä eri osiosta, joissa jokaisessa on omia kysymyksiä siitä, miten yksilö aikoo elää ikääntyvänä ja miten hän käyttää jäljellä olevia voimavarojaan oman, hyvän vanhuutensa tuottamiseen. Teoriaosuudessa selvitellään mikä suunnitelma on ja millaisia termejä siinä käytetään. Termit ovat samat kuin ryhmän ohjaajan oppaassa, jotta sekä ikääntymissuunnitelman täyttäjä ja häntä ryhmässä ohjaava puhuisivat samaa kieltä ja he ymmärtäisivät toisiaan. Ensimmäinen osio käsittelee elettyä elämää ja ihmisen elämänhistoriaa. Toinen osio koostuu ihmisen käsityksestä omasta terveydestään ja toimintakyvystään sekä mitä näille tulee oman ikääntymisen myötä tapahtumaan. Kolmannessa osiossa käsitellään ihmisen osallistumista ja aktiivisutta sekä mahdollisuutta vaikuttaa häntä koskeviin asioihin vanhanakin. Tässä osiossa käydään läpi myös ihmisen sosiaalinen verkosto ja persoonallinen pääoma. Neljännessä osiossa käydään läpi ihmisen tiedolliset taidot ja mitä muun muassa elinikäisen oppimisen ja voimavaraistamisen kannalta yksilö haluaisi/pystyisi vielä tekemään. Myös koti, ympäristö ja asuminen voimavaroina käydään tässä osiossa läpi. Viides osio on varsinainen ikääntymissuunnitelma. Suunnitelma siis pohjautuu edellisiin neljään osioon, joissa ihmisen voimavarat on pyritty selvittämään ja nostamaan pintaan. Tästä näkökulmasta ihminen laatii oman ikääntymissuunnitelmansa. Häntä pyydetään kuvittelemaan tulevaisuuttaan ensin 10 vuoden sisällä, sen jälkeen 15 ja 20 vuoden päähän ja jopa jos mahdollista siitä myös eteenpäin. Ikääntymissuunnitelma tukee siis ihmisen omatoimisuutta, osallistumista ja kokemusta oman elämän hallinnasta. (Lähde: Suunnittelija Anne Virkkusen laatima kansio Elämäni - tulevaisuuteni Ikääntymissuunnitelma sekä Ikääntymissuunnitelmaryhmän ohjaajan opas ovat tilattavissa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Internetsivuilta osoitteessa Materiaalin esittely löytyy osoitteesta Ikääntymissuunnitelmamateriaalia voi tilata myös seuraavia yhteystietoja käyttäen: Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry, Hämeentie A 52, Helsinki, Finland puh. +358(0) , fax +358(0) , sähköposti: info(at)valli.fi

3 3 Ryhmätyö: Ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelma Ideoita ja evästyksiä ryhmätyöskentelyyn ulkosuomalaissenioreiden ja vanhusten näkökulmasta antoi Suomi-Seuran seniorineuvoja Helena Balash. Ulkosuomalaisten elämässä on monia muutoskohtia, joissa paluumuuton mahdollisuutta harkitaan tai paluumuutto toteutetaan. Sellaisia ovat esimerkiksi eläkkeelle jääminen, vanhenevista Suomessa asuvista vanhemmista huolehtiminen, oma tai puolison sairastuminen, leskeksi jääminen sekä oma vanhuus ja ulkopuolisen avun tarve. Ulkosuomalaisen jäädessä asuinmaahansa vanhuuden päiviksi, eteen tulevat uudet haasteet ja ajankohtaisiksi nousevat kysymykset suomenkielisten palvelujen ja suomalaisen kulttuurin mukaisten palvelujen tärkeydestä sekä ulkosuomalaisyhteisön merkityksestä. Suomen kielen merkitys korostuu etenkin silloin, kun dementian vaikutuksesta opittu kielitaito häipyy ja kommunikointikieleksi jää ainoastaan lapsuudessa opittu äidinkieli. Ulkosuomalaisseniorin elämänhallintaan ja siihen liittyviin päätöksiin vaikuttavat osaltaan myös muutokset sosiaalilainsäädännössä ja muussa lainsäädännössä sekä kansainvälisissä sopimuksissa, sillä niillä voi olla vaikutusta ulkosuomalaiseläkeläisen toimeentuloon ja sosiaaliturvaan. Myös maailmassa tapahtuvat muutokset kuten esimerkiksi poliittiset ja taloudelliset muutokset voivat osaltaan vaikuttaa paluumuuttopäätökseen. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ikääntymissuunnitelma elää ajan mukana ja sitä voi aina muuttaa ympärillä tapahtuvien muutosten mukaan. Ikääntymissuunnitelmalla voi itse ohjata päätöstentekoa silloinkin, kun ei enää itse siihen pysty esimerkiksi sairauden takia. Ryhmätyön purku Seminaarin osallistujat oli jaettu neljään ryhmään, joissa kussakin oli jäsentä. Kussakin ryhmässä oli jäseniä eri maista ja maanosista. Ryhmien puheenjohtajat antoivat tiivistetyn yhteenvedon ryhmien keskusteluista Ulkosuomalaisen Ikääntymissuunnitelman pohjalta. Seminaarilaisten kesken käytiin vilkasta keskustelua, jonka aikana eri puolilla maailmaa asuvat seminaarilaiset kertoivat suomalaisvanhustenhoidosta omilla alueillaan ja jakoivat kokemuksiaan erilaisten ulkosuomalaissenioripalvelujen ja -hoivaratkaisujen luomisesta, ylläpitämisestä ja rahoituksesta. Ulkosuomalaisen Ikääntymissuunnitelma nähtiin erittäin hyvänä apuvälineenä, joka sopii kaikkien alueitten ikääntyvien ulkosuomalaisten käyttöön. Ikääntyvät suomalaiset Kanadassa Hanna Suorsa esitteli Seinäjoen Ammattikorkeakoululle ja Siirtolaisuusinstituutille vuonna 2009 opinnäytetyönään tekemän tutkimuksen ikääntyvistä kanadansuomalaisista. Opinnäytetyö on julkaistu Siirtolaisuusinstituutin kotisivuilla Web Reports sarjassa nimellä Kanadansuomalaisten siirtolaisten kokemuksia identiteetistä, sopeutumisesta ja ikääntymisestä. Suorsa teki opinnäytetyönsä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön vanhustyön koulutusohjelmassa.

4 4 Suorsan opinnäytetyössä selvitettiin Toronton Suomi-kodissa asuvien iäkkäiden siirtolaisten kokemuksia ja ajatuksia siirtolaisuudesta, identiteetistä ja sopeutumisesta Kanadaan. Tutkimuksen aineisto koottiin Toronton Suomi-Kodissa, jossa haastatelluilta kysyttiin sitä miksi he olivat päättäneet jäädä pysyvästi Kanadaan, mikä oli auttanut sopeutumisessa vieraaseen maahan ja mitkä tekijät olivat saaneet aikaan päätöksen jäädä Kanadaan. Lisäksi haastatelluilta kysyttiin mikä oli mahdollisesti jarruttanut sopeutumista ja millaiseksi siirtolaiset kokivat oman identiteettinsä. Tutkimuksen tuloksena voitiin osoittaa, että ikääntyvät siirtolaiset tarvitsevat ympäristön, jossa he pystyvät kommunikoimaan alkuperäisellä äidinkielellään ja ympäristön on tuettava myös heidän kulttuurillisia tapojaan ja tottumuksiaan. Hanna Suorsan opinnäytetyö Kanadansuomalaisten siirtolaisten kokemuksia identiteetistä, sopeutumisesta ja ikääntymisestä on luettavissa Siirtolaisuusinstituutin kotisivuilta osoitteessa > julkaisut > web-raportit - Web Reports. Suomi sydämessä Seminaarin lopuksi Antti Välikangas Filmihalli Oy:stä esitteli Ulkosuomalaisen tarina ohjelmasarjan. Dokumenttisarja kertoo eri puolilla maailmaa elävistä ulkosuomalaisista ja sitä näytetään Suomessa YLE TV2:lla. Senioriseminaarilaiset saivat katsottavakseen mielenkiintoisen dokumentin vaatimattomissa oloissa Paraguayn viidakossa elävistä toisen polven ulkosuomalaisista. Ohjelmassa seurattiin ikääntyvien Manun, Iikan ja Joukon jokapäiväistä elämää ja keskusteltiin heidän suhteestaan Suomeen ja suomalaisuuteen. Välikangas kiteyttää heidän suhteensa Suomeen sanoilla: Näillä kolmella viidakon herralla on Suomi sydämessään. Suomi sydämessä on siten myös tämän ulkosuomalaisen tarinan jakson nimi. Ulkosuomalaisen tarina ohjelmasarjaan voi tutustua Filmihalli Oy:n kotisivuilla osoitteessa Sivuilta voi myös tilata sarjan jaksoja videoina. Palautelomakekooste Senioriseminaariin oli ennakkoilmoittautunut 43 osallistujaa seuraavista maista: Sveitsi (2), Iso-Britannia (6), Ruotsi (7), Kanada (6), Saksa (4), Espanja (3), Australia (3), Yhdysvallat (5), Thaimaa (3), Italia (1), Marokko (1) ja Suomi (2). Lisäksi seminaarissa paikan päällä ilmoittautui osallistujia seuraavista maista: Kanada (2), Saksa (1), Iso-Britannia (2), Espanja (1), Yhdysvallat (1), Ruotsi (1) ja Venäjä (1) Palautelomakkeeseen vastasi 25 osallistujaa seuraavista maista: Australia 3, Kanada 4, Espanja 2, Yhdysvallat 2, Suomi 2, Ruotsi 3, Iso-Britannia 4, Saksa 4 ja Sveitsi 1 Palautelomakkeen kysymykseen miten tärkeänä osallistujat näkevät Ulkosuomalaisen Ikääntymissuunnitelman omassa elämässään ja/tai ulkosuomalaisyhteisössään, oli yksimielinen vastaus: erittäin tärkeänä. Vastauksien joukossa oli muun muassa

5 5 seuraavanlaisia kommentteja: hurjan tärkeä, ajankohtainen ja kiireellinen, seniorin ykkösasia, todella hyvä apuväline, otetaan tosissaan, otamme ikääntymissuunnitelman käyttöömme 50+ kohderyhmänä ja tuntuu, että on saatu potku, että näitäkin asioita pitää alkaa ajatella 60-vuotiaana Senioriseminaarilaisilta tiedusteltiin palautelomakkeessa myös sitä miten ulkosuomalaisverkoston tukea voitaisiin hyödyntää ja kehittää sekä miten osallistujat voisivat soveltaa oppimaansa omissa asuinmaissaan. Vastaajat näkivät tärkeänä tiedotuksen, tiedon jakamisen, ulkosuomalaisverkostot, seminaarit ja jaettavat materiaalit sekä sähköpostiverkostot ja sähköiset materiaalipankit. Suuri enemmistö vastanneita aikoi myös levittää senioriseminaarissa samaansa tietoa ja pyrkiä perustamaan ryhmiä Ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelman työstämiseksi omissa asuinmaissaan. Palautelomakkeessa oli mahdollisuus kommentoida mitä osallistujat olivat saaneet ryhmätyöstä tai ryhmästä. Saaduissa vastauksissa korostui tiedon saaminen muiden ulkosuomalaisyhteisöjen tilanteesta ja kokemuksista sekä uusien ideoiden ja virikkeiden saamisesta. Palautelomakkeen loppuun oli mahdollista jättää vapaa kommentti seminaarista. Monien kiitosten lisäksi seminaaria oli kommentoitu mm. seuraavasti: Senioriseminaaria on kehitetty positiivisesti. On hyvä tulla säännöllisesti yhteen keskustelemaan ja ajatustenvaihtoon. Keep up the good work. Suomalaiset Seniorit Maailmalla työryhmän toimesta Ulkosuomalaisparlamentin istuntojen yhteyteen on järjestetty viisi Senioriseminaaria seuraavilla teemoilla: 2000 Ulkosuomalaisseniorit: Miten elän onnellisen vanhuuden maassa X? 2002 Dementian vaikutus siirtolais/ulkosuomalaisvanhusten elämään 2005 Muistatko vielä? - Muistihäiriöt tutkimuksen, hoidon ja arjen valossa 2007 Ulkosuomalaisseniorit: Tulevaisuuden näkymät ja haasteet - entä sitten? 2010 Ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelma Suomalaiset Seniorit Maailmalla työryhmä: Suomi-Seura ry, Suomen evankelisluterilaisen kirkon ulkoasiainosasto, Suomen Merimieskirkko ry ja Siirtolaisuusinstituutti.