EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI

Transkriptio

1 Vastaanottaja Työ- ja elinkeinoministeriö Asiakirjatyyppi Loppuraportti Teema 2 Päivämäärä Marraskuu 2013 LOPPURAPORTTI TEEMA 2 EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI

2 LOPPURAPORTTI TEEMA 2 Päivämäärä 14/11/20133 Laatija Ramboll Management Consulting Oy Tarkastaja EAKR-arvioinnin ohjausryhmä Hyväksyjä Antti Jokivirta, työ- ja elinkeinoministeriö Kuvaus EAKR-ohjelman arvioinnin loppuraportti Teema 2 Ramboll Mikonkatu 15 A, 3rd floor Helsinki T F

3 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä Arvioinnin menetelmät ja painopisteet Arvioinnin keskeiset johtopäätökset ja suositukset Yrityskohtainen tarkastelu Ohjelma- ja aluetason tarkastelu 3 2. Johdanto raporttiin Arvioinnin tavoitteet Raportin sisältämät painopisteet Yrityskohtainen tarkastelu Alue- ja ohjelmatason tarkastelu 8 OSIO 1 YRITYSTASON TARKASTELU Tiedonkeruun kuvaus Aineiston lisäarvo ja rajoitteet Tapaustutkimusten kokonaisuuden tarkastelu Haastatellun yritysjoukon taustamuuttujat Kehittämisavustusten additionaliteetti ja merkitys Kehittämisavustusten vaikutukset liiketoiminnan kasvuun Kehittämisavustuksen vaikutukset liiketoimintaosaamisen kasvuun Yritysten verkostoituminen Yritysten tulevaisuudennäkymät Yritysten näkemykset kehittämisavustusten toimivuudesta Osiota koskevat Johtopäätökset Tapauskuvaukset Vaasan Kuljetuskanavat Oy VS-Harja Oy Darekon-Electro Ky Holetec Industrial Oy Clementia Oy Finrauta Oy Suunnittelu Laukka Oy Polar Spring Oy Claudipal Oy Ficolo Oy Suomen Kerta Oy Pääomasijoitusta saaneiden yritysten tapauskuvaukset Airmodus Oy Spinfy Oy Steelbow Oy XLMdation 45

4 OSIO 2 OHJELMA- JA ALUETASON TARKASTELU Yritystukien jakautuminen rakennerahastostrategian näkökulmasta ja suuralueittain Yleistä Perinteiset teollisuudet alat vs. palvelualat Luovat alat Uudet yritykset ja työpaikat Yritysten eloonjäämisaste Naisyrittäjät ja naisten työpaikkojen synty Kansainvälistyminen Aluekohtaiset tarkastelut Yhteenvetoa aluetarkastelun tuloksista Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Varsinais-Suomi 87

5 1. TIIVISTELMÄ Tämän arviointityön tavoitteena on ollut eri tarkastelunäkökulmista tuotettua arviointiaineistoa Manner-Suomen EAKR-ohjelmien yritystukiin liittyen. Arviointityötä on toteutettu vuosien välisenä aikana ja arviointityön toteuttamisesta on vastannut Ramboll Management Consulting Oy. Arvioinnin päävastuullisina toteuttajina ovat toimineet Henrik Pekkala, Nita Korhonen, Eeva Terävä, Laura Valkonen sekä Maarit Vuorela. Arvioinnin yhteydessä on tehty tiivistä yhteistyötä myös Tempo Economics Oy:n Mikko Valtakarin kanssa. 1.1 Arvioinnin menetelmät ja painopisteet Arviointityö on toimeksiannon mukaisesti jakautunut kahteen toisiaan täydentävään osioon, joissa painopisteet ja arviointimenetelmät ovat kuitenkin olleet erilaisia. Arviointityön ensimmäisessä osiossa on keskitytty yksityiskohtaisesti kuvaamaan tapaustutkimusten avulla EAKR-ohjelmasta myönnettyjen yritystukien ja pääomasijoitusten tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta yritystoiminnan näkökulmasta. Pääasiallisena tietolähteenä ovat toimineet ohjelmasta yritystukia saaneiden yritysten toimitusjohtajien tai yrityksen muuhun ylimpään johtoon kuuluvien henkilöiden teemahaastattelut. Kaiken kaikkiaan haastatteluja toteutettiin yhteensä 84 kappaletta. Yrityskohtaisen tarkastelun tavoitteena on ollut tuottaa erityisesti vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kokonaiskuva rahoitetusta kehittämistoiminnasta millaista kehittämistoimintaa yrityksissä on käytännössä toteutettu? Välittömät tulokset mitä muutoksia kehittämisrahoituksella on saatu liiketoiminnan kehittymisessä aikaan? Välilliset lyhyen aikavälin vaikutukset mitä vaikutuksia kehittämisrahoituksella on ollut yritysten kilpailukyvylle ja tuloksellisuudelle? Arviointityön toinen osio on keskittynyt tarkastelemaan yritystukien jakaumaa ja tuloksellisuutta ohjelmatason ja aluetason näkökulmista. Osion pääasiallisena tietolähteenä ovat toimineet työja elinkeinoministeriöltä saadut Tuki2000 yritystukiaineistot sekä lukuisat muut eri lähteistä kerätyt toimialakohtaiset tai yritystoiminnan kehitystä yleisesti kuvaavat tilastoaineistot. Ohjelmatasolla arviointi on rajattu koskemaan tulosten ja tavoitteiden peilaamista suuralueilla ja rakennerahastostrategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Aluetason tarkastelun keskiössä on ollut yritystukien kohdentuminen alueittain ja toimialakohtaisen suhdannetiedon analyysi. Toisin sanoen selvityksen toisen osion tavoitteena on ollut tarkastella sitä, mille toimialoille ja minkä tyyppiseen kehittämistoimintaan tuki on kohdennettu, miten eri toimialojen suhdanteet ovat kehittyneet EAKR-ohjelmien elinkaaren aikana ja miten yritystukien jakauman kokonaisuutena on vastannut EAKR-ohjelma-asiakirjassa asetettuihin tavoitteisiin ja painopisteisiin. 1.2 Arvioinnin keskeiset johtopäätökset ja suositukset Yrityskohtainen tarkastelu Yrityskohtaisten vaikutusten tarkastelun osalta tarkastelujoukko on ollut varsin pieni, mikä heikentää mahdollisuuksia kovin yksityiskohtaisten yleistysten tekemiseen. Tässä luvussa on kuitenkin esitetty arvioitsijoiden keskeisiin havaintoihin perustuvia johtopäätöksiä teemaan liittyen: 1

6 Johtopäätös 1: EAKR-ohjelman kehittämisavustuksilla on ollut eniten myönteisiä havaittuja vaikutuksia start up yrityksiin. Aineistosta voidaan havaita, että kehittämisavustuksilla on ollut erityisen myönteisiä vaikutuksia start up -yritysten ja kansainvälistä liiketoiminnan kasvua tavoittelevien yritysten toimintaan. Aloittavien yritysten osalta kehittämisavustuksen merkitys korostuu erityisesti sen vaikutuksina yritystoiminnan nopeampaan käynnistymiseen. Tämänkaltaisten stimuloivien vaikutusten aikaansaaminen onkin kehittämisavustusten keskeisin funktio. Aloittavien yritysten osalta on nähtävissä perinteisiä yrityksiä selkeämmin myös kehittämisavustusten rooli yritysjohdon liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Kehittämisavustusten käyttö liiketoimintaosaamisen kehittämiseen vaihtelee luonnollisesti yrityksittäin ja tapauskohtaisesti, mutta eniten vaikuttavuutta liiketoimintaosaamiseen kehittämisavustuksilla on ollut erityisesti niiden uusien (ja pienten) yritysten osalta, joiden perustajilla ei juuri ole ollut aikaisempaa kokemusta yrityksen johtamisesta. Näissä yrityksissä kehittämisavustuksia onkin käytetty muita enemmän liiketoimintaosaamisen eri osa-alueiden kehittämiseen. Vastaavasti isommissa ja jo pidempään toimivissa yrityksissä liiketoimintaosaamisen kehittämisen osaamisalueet ovat olleet huomattavasti kapeammat ja kohdistuneet varsin tarkasti kehittämishankkeen tavoitteena olleeseen päämäärään. Johtopäätös 2: EAKR-ohjelman kehittämisavustuksia on pystytty kohdentamaan hyvin kansainvälistä kasvua hakeviin yrityksiin. Tätä johtopäätöstä tukee myös laajempi, ohjelmatason tarkastelu, joka osoittaa, että päättyneiden EAKR-hankkeiden osalta yritysten kansainvälisen liikevaihdon osuus kokonaisliikevaihdon kasvusta on ollut merkittävää. Tämän selvityksen yhteydessä kerätty aineisto tukee myös näkemystä siitä, että kehittämisavustuksella on onnistuttu tavoittamaan yrityksiä, jotka hakevat aktiivisesti liiketoiminnan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Yrityshaastatteluiden kohteena olleisiin yrityksiin oli valikoitunut sekä kansallisilta markkinoilta kansainvälisille markkinoille siirtyviä jo pidempään toimineita yrityksiä sekä ns. Born Global -tyyppisiä aloittavia yrityksiä. Näiden osalta kehittämisavustusten vaikutuslogiikat ovat pitkälti kuitenkin samanlaisia. Kehittämisavustuksilla onkin arvioinnin perusteella pystytty tehostamaan ja luomaan yrityksille parempia edellytyksiä kansainvälistysmisprosessien käynnistämiselle. Kehittämisavustuksilla tuetut toimenpiteet ovat luonnollisesti vaihdelleet sen mukaan, missä vaiheessa kansainvälistymispolkua yritykset ovat olleet. Osalle yrityksistä tuki on kohdentunut uusien markkina-alueiden kartoittamiseen ja mahdollisten go/no-go -päätösten tekemiseen. Markkina-aluevalintansa tehneiden yritysten osalta tuki on kohdentunut muun muassa myynti- ja markkinointikanavien avaamiseen sekä olemassa olevien tuotteiden ja palvelujen lokalisointiin. Myös näissä havaituissa vaikutusketjuissa korostuu tarve liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Suurin osa tunnistetuista vaikutuksista onkin sellaisia, joiden vaatimien päätösten pohjaksi tulisi pyrkiä suuntaamaan nimenomaan koulutukseen, konsultointiin, tiedontuotantoon ja analyyseihin suuntaavia palveluratkaisuja. 2

7 Kehittämissuositus 1: Tulevan ohjelmakauden yritysten kehittämisavustusten suunnittelussa tulisi arvioitsijoiden näkemyksen mukaan painottaa erityisesti aloittavien yritysten sekä kasvua hakevien yritysten tukemista. Toiminnan painopistettä tulisi myös muuttaa niin, että yhä enemmän keskityttäisiin liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtääviin toimenpiteisiin investointiavustusten sijaan. Lisäksi aloittavien yritysten kehittämisavustusten rahoitusmallien osalta tulisi pohtia mahdollisuutta joustavimpiin rahoitusmahdollisuuksiin, kuten esimerkiksi ennakkomaksuun perustuviin rahoitusmalleihin. Tulevalla ohjelmakaudella ja sen toimintarakenteen suunnittelussa näiden vaikutusten entistä tehokkaampaa hyödyntämistä tulisi selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan kehittää entisestään. Käytännössä tämä tarkoittaisi voimakkaampaa fokusta uusien yritysten alkuvaiheen tukemiseen niin, että rahoituksen joustavuutta lisättäisiin ja samalla panostettaisiin enemmän myös liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtäviin toimenpiteisiin. Toiminnallisesti Start-up yrityksiin fokusoitunut tuki poikkeaisi muista kehittämisavustuksista siten, että osa tuesta maksettaisiin heti tukipäätöksen tekemisen jälkeen (esimerkiksi 30 % tukisummasta) ja loput hankkeen kuluessa. Nykymuotoinen jälkikäteinen tukien maksatus tarkoittaa sitä, että yritysten on haettava rahoitusta perustamisvaiheeseen muista lähteistä (usein pankkilaina), sillä etenkin alkuvaiheessa tuotekehitykseen tehtävät investoinnit ylittävät liikevaihdon. Yritysten edustajat epäilivät, että tukien jälkimaksatuskäytännöstä johtuen moni aloittava yrittäjä saattaa jättää hakematta tukia. Näin ollen ennakkorahoitukseen perustuva kehittämisavustus start up -yrityksille voisi lisätä entisestään kehittämisinstrumentin hyödyntämistä Ohjelma- ja aluetason tarkastelu Johtopäätös 3: EAKR-ohjelman yritystukien toimialajakoon perustuva tarkastelu osoittaa, että ohjelman rahoitus ei ole kohdentunut niille painopistetoimialoille, joita ohjelma-asiakirjassa on erityismainintoina esiin nostettu. Toimialakohtainen tarkastelu osoittaa, että yritystukia on kanavoitunut pääasiassa sellaisille toimialoille, joiden voidaan yleisesti katsoen olevan ns. murrosvaiheessa tai rakennemuutoksen kourissa olevia toimialoja. Keskeisenä rakennerahastotoimien kohderyhmänä ovat ohjelma-asiakirjan mukaan olleet innovatiiviset aloittavat yritykset, kasvuhakuiset ja -kykyiset yritykset sekä toimintansa murrosvaiheessa olevat yritykset. Nopeasti lisääntyvät ja uusia työpaikkoja luovat palvelualan yritykset tulivat rakennerahastostrategiaan myös uutena painopisteenä. Lisäksi yritystoimintaa on pyritty ohjelma-asiakirjan mukaan hakemaan erityisesti luovilta aloilta, hyvinvointisektorilta ja naisyrittäjyydestä. Tukien kohdentumisen euromääräinen sekä lukumääräinen tarkastelu toimialoittain kuitenkin osoittaa, että EAKR-yritystukia on kohdentunut selvästi eniten teollisuuteen, eli EAKRrahoituksella on tuettu etenkin perinteisiä toimialoja ja sitä kautta jo olemassa olevien työpaikkojen säilyttämistä. Toimiakohtainen tarkastelu paljastaa selkeästi, että euromääräisesti noin 56 % kaikista myönnetyistä yritystuista on kohdentunut teollisuuden toimialoille (toimialaluokat C-E). Suuraluekohtaisesti euromääräinen suhteellinen jakauma mainituille teollisuuden toimialoille vaihtelee prosenttiyksikön välillä. Näiden toimialojen tarkempi tarkastelu osoittaa, että eniten yritystukia on kokonaisuutena myönnetty metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen toimialalla toimiville yrityksille (noin 88 miljoonaa euroa) sekä sahatavaran, puutuotteiden ja korkkituotteiden toimialalla toimiville yrityksille (noin 52 miljoonaa euroa). 3

8 Johtopäätös 4: Uuden yritystoiminnan luominen on ollut yksi keskeinen tavoite rakennerahastotoiminnassa. Arvioitsijoiden EURA-tietojen pohjalta tekemä analyysi kuitenkin osoittaa, että hallintoviranomaisen seurantajärjestelmiin syötetyissä uusia yrityksiä koskevissa tiedoissa esiintyy sellaisia puutteita, että todellista arvioita esimerkiksi EAKR-tuen myötävaikutuksella perustettujen yritysten merkityksestä eri alueilla tai yritysten eloonjäämisasteesta on mahdotonta antaa. Uusien yritysten sijaan onkin parempi puhua sekä uusien yritysten että toimipaikkojen luomisesta. EAKR-toiminnalla perustettujen yritysten elinvoimaisuutta on pyritty tämän arvioinnin yhteydessä tarkastelemaan erillisajolla, jossa on tarkasteltu vuonna 2008 EAKR-toiminnan myötävaikutuksella perustettujen yritysten elonjäämisastetta kolme vuotta perustamisen jälkeen. Tarkastelun vertailuvuotena on toiminut siis vuosi Tarkastelu ja analyysi osoittivat, että EAKR-toiminnan myötävaikutuksella perustettujen yritysten elonjäämisaste on ollut huomattavasti sekä ESRtoimntaa että kansallista keskiarvoa korkeampi. Analyysi osoitti, että vuonna 2008 EAKRtoiminnan myötävaikutuksella perustetuista yrityksestä 82 prosenttia oli hengissä vuonna Vastaava tunnusluku ESR-toiminnan puolella oli 69 prosenttia ja kansallinen keskiarvo 72 prosenttia. Tiukemmallakin tarkastelumenetelmällä (liiketoimintaa vuonna 2011) katsottuna EAKRtoiminnan myötävaikutuksella perustettujen yritysten eloonjäämisaste oli 74 prosenttia. EURA-järjestelmän EAKR-ohjelmalla perustettujen yritysten indikaattorilistaus osoittaa kuitenkin, että joukossa on paljon sellaisia yrityksiä, joiden osalta kyse on ollut uusien toimipaikkojen perustamisesta eikä kokonaan uudesta yritystoiminnasta. Vaikka suurimmat ja tunnetuimmat ketjut pystyttiin listauksesta putsaamaan pois, osoitti tarkemin Y-tunnuksiin perustuva analyysi, että todellisia vuonna 2008 ohjelmakauden alun jälkeen perustettuja yrityksiä on EURA-järjestelmän tiedoista vain noin 50 prosenttia. Tämän analyysin valossa kyseisiin indikaattorilukuihin sekä yllä esitettyihin eloonjäämisasteiden tarkasteluun tulisi erityisesti EAKR-puolella suhtautua varauksella. Johtopäätös 4: Ohjelmatason tarkastelu päättyneiden yritystukihankkeiden osalta vahvistaa yrityskohtaisen osion analyysiä siitä, että EAKR-ohjelmassa on onnistuttu tavoittamaan kansainvälistä kasvua hakevia yrityksiä. Kunkin päättyneen yritystukihankkeen osalta on indikaattorina seurattu kehittämishankkeen lähtötilanteen ja päättymistilanteen liikevaihdon kasvua sekä euromääräistä viennin kasvua. Näitä indikaattoreita käyttäen pyrittiin laskemaan raportoidun viennin kasvu suhteessa kehittämishankkeen ajanjaksolla tapahtuneeseen liikevaihdon kasvuun. Tunnusluku antoi siis käytännössä vastauksen siihen, mikä on ollut kansainvälisen viennin osuus syntyneestä liikevaihdon kasvusta. EAKR-ohjelmasta rahoitettujen ja päättyneiden yritystukihankkeiden analyysi osoittaa, että viennin osuus liikevaihdon kasvusta on ollut keskimäärin noin 28 prosenttia, mitä voidaan pitää hyvänä lukuna. Käytännössä analyysi kertoo, että EAKR-ohjelmissa on varsin hyvin onnistuttu tavoittamaan ja tukemaan sellaisia yrityksiä ja kehittämistoimenpiteitä, jotka ovat edesauttaneet kansainvälistymistä ja viennin kasvua. Analyysi tukee hyvin myös yrityskohtaisessa tarkastelussa todettua havaintoa siitä, että mukana olleet yritykset ovat fokusoituneet nimenomaan kasvun tavoittelemiseen kansainvälisiltä markkinoilta. Johtopäätös 5: Hallintoviranomaisten käytössä oleva seurantajärjestelmä (EURA) ei tällä hetkellä tue parhaalla mahdollisella tavalla ohjelma- ja/tai aluetason toimeenpanon johtamista yritystukien osalta. Keskeisimmät tämän arvioinnin yhteydessä esiin tulleet ongelmat liittyvät jo edellä käsiteltyyn tiedon oikeellisuuteen ohjelman myötävaikutuksella perustettujen yritysten kirjaamiseen. Tässä tapauksessa kyse on pikemminkin ohjeistuksen puutteesta kuin järjestelmätason ongelmasta. Keskeisin järjestelmätason ongelma liittyy kuitenkin nyt käytössä olevaan neliasteiseen TOLluokitukseen, joka ei mahdollista yritystukien jakaantumisen seurantaa riittävällä tarkkuustasolla Esimerkiksi luovien alojen osalta (painopisteala ohjelma-asiakirjassa) EURA-järjestelmä ei anna mahdollisuutta pureutua riittävän tarkalla (5-portaisella tasolla) tasolla yritysten toimialoihin. 4

9 Tämä aiheuttaa käytännössä sen, että todellista arviota luovien alojen saamista yritystuista on mahdotonta nykyisen järjestelmän tuottaman tiedon puitteissa antaa. Tämän tarkkuustason kehittäminen liittyy oleellisesti myös seuraavaan johtopäätökseen, jossa puhutaan maakuntaohjelmien vastaavuudesta suhteessa ohjelma-asiakirjan painopisteisiin. Johtopäätös 6: EAKR-ohjelmien yritystukien kytkentää eri maakuntien maakuntaohjelmissa mainitsemiin päätoimialoihin on vaikea tehdä käsitteellisistä eroavaisuuksista ja puutteellisista luokituksista johtuen. Käytännössä arvioitsijoiden havaitsema ongelma liittyy siihen, että varsin usein maakuntaohjelmissa eri alueiden painopistetoimialoja käsitellään klusterikäsitteillä. Klusterikäsitteet pitävät usein sisällään hyvin paljon eri toimialoilla toimivia yrityksiä, joiden luokitusjärjestelmiä ei kuitenkaan maakuntaohjelmissa ole riittävästi aukaistu. Tämä osaltaan heikentää oleellisesti rakennerahastotoiminnan ja maakuntaohjelmien välisten yhdenmukaisuuksien löytämistä. Kehittämissuositus 2: Yritystukien osalta EAKR-ohjelman seurantajärjestelmää tulee arvioitsijoiden näkemyksen mukaan kehittää oleellisesti tulevalla ohjelmakaudella ja järjestelmän käyttöön ja sinne syötettävien tietojen oikeellisuutta tulee aluehallintoviranomaisten osalta korostaa. Kuten edellä johtopäätöksissä esitetyt esimerkit osoittavat, EURA-järjestelmän tiedoissa ja sinne syötettävissä indikaattoritiedoissa esiintyy merkittäviä puutteita ohjelmatoiminnan seurannan ja johtamisen kannalta. Keskeisiä kehittämisalueita ovat ainakin: - Toimialaluokituksen (TOL) saattaminen 5-portaiseksi paremman toimialaseurannan varmistamiseksi. - EAKR-tukien myötävaikutuksella perustettavien yritysten kirjaamiseen liittyvien ohjeistusten täsmentäminen ja korostaminen tiedon oikeellisuuden varmistamiseksi. - Maakuntaohjelmien laatimisesta vastaaville tahoille esitettävä vaatimus klusteripohjaisten painopisteialueiden yksityiskohtaisemmasta avaamisesta, jotta rakennerahastotoiminnan rahoituksen kohdentuminen maakuntaohjelmien painopisteisiin voidaan varmistaa. Kehittämissuositus 3: Tulevan ohjelmakauden johtamisessa tulee nykyistä paremmin varmistaa se, että EAKRohjelmasta myönnettyjä yritystukia kohdennetaan selkeästi niille painopistealueille, joita ohjelma-asiakirjassa on esiin nostettu. Kuten tämä arviointi on osoittanut, niin kuluvalla ohjelmakaudella yritystukien jakautuminen ohjelma-asiakirjassa mainituille toimialoille on ollut erittäin vähäistä. Osittain kyse on ollut tietoisista linjauksista (esimerkiksi sosiaali- ja terveysala), muuttuneesta toimintaympäristöstä (taloudellisen laman pitkittyminen, rakennemuutos) sekä muista tekijöistä (esimerkiksi hakemusten vähäisyys ja/tai huono laatu painopistetoimialoilla). Näistä tekijöistä huolimatta tulevalla ohjelmakaudella tulisi pyrkiä ainakin selkiyttämään niitä perusteita, minkä vuoksi ohjelma-asiakirjan painopistealueista tultaisiin poikkeamaan sekä perustella selkeästi näiden poikkeaminen syyt ja lähtökohdat. Lähtökohta kuitenkin ohjelmatoiminnassa pitää olla se, että toiminta keskittyy niille alueille, jotka ohjelma-asiakirjassa on esiin nostettu ja mahdollisista muutostarpeista tehdään perusteltu ohjelma-asiakirjamuutos. 5

10 2. JOHDANTO RAPORTTIIN Suomen rakennerahastostrategian päämääränä on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Strategian tavoitteena on tukea toimia, joilla voidaan: kansallisesti ja alueellisesti vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategian tavoitteisiin pyritään kohdentamalla rakennerahastovarat ja niitä vastaavat kansalliset vastinrahat neljälle toisiaan täydentävälle painopistealueelle, jotka ovat: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Yritystoiminnan kehittämistä on tuettu rakennerahastotoiminnalla vuosittain noin 105 miljoonalla eurolla. Rahoitus on koostunut sekä EU:n rahoitusosuudesta että valtion kansallisista budjettivaroista. Kansallisessa rakennerahastostrategiassa yritystoiminnan edistämisen toimien tavoitteena ovat Lissabonin strategiaan tukien olleet erityisesti: 1) Yritysten tuottavuuden lisääminen ja yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen, 2) Pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen hyödyntämällä innovaatioita, tutkimustuloksia ja osaamista sekä 3) Pk-yritysten kansainvälistymisen ja verkottumisen edistäminen. Yritysten tukemiseen liittyvät rakennerahastotoimet on pyritty kuluvalla kaudella kohdentamaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja yrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Painopisteen alla toteutetaan kehittämistoimia, joilla edistetään pkyritysten tai yritysryhmien kilpailukykyä. Painopisteen toimet tukevat Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman keskeisiä tavoitteita tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden lisäämiseksi. 2.1 Arvioinnin tavoitteet Arviointiteeman 2 tavoitteena on ollut ensisijaisesti tarkastella EAKR-rahoituksen vaikutuksia alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Teemassa on keskitytty analysoimaan kerättyä arviointitietoa eri arviointijaksoina ( ) seuraavilta kolmelta tarkastelutasolta: 1) Yritysten näkökulma, 2) Maakuntatason vaikutusten näkökulma ja 3) Ohjelmataso Kokonaisarvioinnin tiedonkeruu on suunniteltu tehtäväksi alhaalta ylös, mikä tarkoittaa sitä, että tiedonkeruussa on lähdetty liikkeelle yritystason kokemusten keräämisestä edeten maakuntatason yritystoimintaa kuvaavan indikaattoritiedon keruuseen. Raportin yhteydessä on koottu vertailua myös siitä, miten koko ohjelman ja rakennerahastostrategian tavoitteet ovat toteutuneet. 6

11 1) Yritykset (2012) Konkreettiset tulokset ja vaikutukset tukea saaneissa yrityksissä 2) Maakuntataso (2013) Katsaus kehittämisen kohdentumiseen maakunnittain ja toimialakohtaisen suhdannetiedon analyysi Verkostoituminen t&k-toimintaan 3) Ohjelmataso (2013) Tavoitteiden toteuma suhteessa suuralueittaisiin ohjelmiin ja rakennerahastostrategiaan Kuva 1. Arvioinnin tasot, kohteet ja tiedonkeruun eteneminen Raportin sisältämät painopisteet Yrityskohtainen tarkastelu Tämän loppuraportin ensimmäisessä osassa on edellä esitetyn arviointisuunnitelman mukaisesti keskitytty yritysnäkökulman tarkasteluun. Tavoitteena on ollut koota yrityksiltä ensikäden tietoa siitä, mitä tuloksia ja vaikutuksia hanketoiminnalla on konkreettisesti saatu aikaan. Tiedonkeruu on toteutettu yritysten vastuuhenkilöiden henkilökohtaisten haastatteluiden avulla, millä on pyritty varmistamaan aiempia arviointivuosia tarkemmin yrityskohtaisten vaikutusdynamiikoiden kuvauksia. Raportin ensimmäisessä osiossa on keskitytty nimenomaan EAKR-hanketukien yrityskohtaisten vaikutusdynamiikoiden kuvaukseen. Tätä tavoitetta silmällä pitäen raportissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin 15/24 haastatellun yrityksen liiketoiminnan perustietoja ja kehittämisavustusten vaikutuksia liiketoiminnan kehittymiseen. 1 Lisäksi tiedonkeruun kokonaisjoukkoa (84 yritystä) on käsitelty myös kokonaisuutena kehittämisavustusten vaikutusten osalta. Tapaustutkimusten joukossa on myös neljän pääomasijoitusta saaneen yrityksen kuvaukset. Nämä tapaustutkimukset on esitetty omassa erillisessä luvussaan. Tässä raportissa on pyritty näiden minitapaustutkimusten ja aineiston kokonaistarkastelun avulla tuottamaan tietoa seuraavilta osa-alueilta: a) Kokonaiskuva rahoitetusta kehittämistoiminnasta millaista kehittämistoimintaa yrityksissä on käytännössä toteutettu? b) Välittömät tulokset mitä muutoksia kehittämisrahoituksella on saatu liiketoiminnan kehittymisessä aikaan? 1 Näiden minitapaustutkimusten valinnassa on pyritty nostamaan esiin mahdollisimman monipuolinen joukko selvityksen kohteena olleista 84 yrityksestä. Tapaustutkimusten kohteeksi on pyritty valikoimaan yrityksiä eri maantietellisiltä alueilta sekä eri toimialoilta. Lisäksi tapaustutkimusten yhteyteen on pyritty kokoamaan mukaan uusia, alkavia yrityksiä sekä pidempään yritystoimintaa harjoittaneita yrityksiä. Joukkoon on valikoitunut myös yrityksiä joiden isot kasvutavoitteet kohdentuvat pitkälti kansainvälisille markkinoille, mutta mukana on myös yrityksiä, joiden kasvutavoitteita voidaan pitää äärimmäisen maltillisina, ja joissa kehittämisavustuksen käyttö on kohdentunut pikemminkin nykyisen liiketoiminnan ja markkina-aseman ylläpitämiseen kuin liiketoiminnan kasvun hakemiseen. 7

12 c) Välilliset lyhyen aikavälin vaikutukset mitä vaikutuksia kehittämisrahoituksella on ollut yritysten kilpailukyvylle ja tuloksellisuudelle? YRITYSKOHTAINEN TIEDONKERUU a) RAHOITETTU KEHITTÄMIS- TOIMINTA b) VÄLITTÖMÄT TULOKSET c) VÄLILLISET VAIKUTUKSET Tarve ja lähtökohdat Yritysten sisältöosaamisen vahvistaminen Kannattavuuden kasvu Hankkeiden volyymi ja resurssit Toimintatapa KV-verkostoituminen Uusien tuotteiden, konseptien ja prosessien kehittäminen Liikevaihdon kasvu Kansainvälistyminen Toimintaympäristö ja sidosryhmät Uudet sopimukset Viennin kasvu Tuotokset Uudet liiketoiminta-alueet Yritys- ja toimialaverkostojen syntyminen Liiketoimintaosaamisen vahvistuminen Kuva 2. Yrityskohtaisen tiedonkeruun ulottuvuudet Alue- ja ohjelmatason tarkastelu Tämän raportin toisessa osiossa on edellä esitetyn arviointisuunnitelman mukaisesti keskitytty erityisesti maakuntatason ja ohjelmatason tarkasteluun. Tavoitteena on ollut koota yhdenmukaista ja samoille tiedonkeruuperiaatteilla toteutettua aluekohtaista (ELY-keskuskohtaista) aineistoa. Aluetason tarkastelun keskiössä on ollut yritystukien kohdentuminen alueittain ja toimialakohtaisen suhdannetiedon analyysi. Toisin sanoen selvityksen tavoitteena on ollut tarkastella sitä, mille toimialoille ja minkä tyyppiseen kehittämistoimintaan tuki on kohdennettu, ja miten eri toimialojen suhdanteet ovat kehittyneet EAKR-ohjelmien elinkaaren aikana. Ohjelmatasolla teeman 2 arviointi on rajattu koskemaan tulosten ja tavoitteiden peilaamista suuralueilla ja rakennerahastostrategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Teeman 2 arvioinnissa ei ole toteutettu varsinaisesti ohjelmatoimijoiden tasolla tapahtuvaa tiedonkeruuta, vaan yritysten ja maakuntatason arviointitiedosta muodostettuja suuralueittaisia synteesejä ja johtopäätöksiä peilataan siihen miten ohjelmien ja rakennerahastostrategian tavoitteet ovat toteutuneet. Lisäksi tarkastelu pyrkii havainnoimaan mitä mahdollisuuksia ohjelmilla on vaikuttaa aluekehitykseen pitkällä aikavälillä. 8

13 OSIO 1 YRITYSTASON TARKASTELU 9

14 2.3 Tiedonkeruun kuvaus Tämän raportin ensimmäisen osion sisältämän aineiston pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä ovat olleet kehittämisavustusta saaneille hankkeille kohdistetut puhelinhaastattelut. Yrityshaastatteluita on toteutettu yhteensä 84 kappaletta. Haastateltavien yritysten näyte on koottu arviointiteeman 1 yhteydessä toteutetun sähköisen kyselyn avulla. Kyselyyn osallistuneilta yrityksiltä kysyttiin halukkuutta osallistua kehittämisavustusten tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta koskeviin haastatteluihin. Kaiken kaikkiaan luvan haastatteluiden tekemiseen myönsi yhteensä 128 yritystä. Haastatteluissa on kerätty yrityksistä tietoa tuen tai hankkeiden tuloksista ja vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan, kilpailukykyyn ja verkostoitumiseen. Aiemman kokemuksen mukaan sähköisillä kyselyillä ei ole päästy käsiksi siihen, miksi tuella on ollut tiettyä vaikuttavuutta. Nyt tehdyillä haastatteluilla on pyritty tuottamaan syvällisempää tietoa vaikuttavuudesta ja siitä, mikä on aidosti ollut intervention merkitys ja lisäarvo ja onko se jollain tavalla muuttanut yrityksen toimintatapoja ja liiketoimintaa. Yrityshaastatteluissa on käsitelty yritysten vastuuhenkilöiden kanssa seuraavia teemoja: Yrityksen taloudelliset tiedot (liikevaihto, henkilöstömäärä, markkina-alue, viennin osuus liikevaihdosta, t&k-toiminnan osuus liikevaihdosta) Kehittämisavustusten vaikutus liiketoiminnan kasvuun (liikevaihto, liikevoitto, henkilöstömäärä, avustuksen lisäarvo kehittämistoimenpiteeseen) Kehittämisavustusten vaikutukset liiketoimintaosaamisen kehittämiseen Yritysten verkostoituminen Yritysten tulevaisuudennäkymät ja kasvutavoitteet Näkemykset kehittämisavustusten parantamiseksi 2.4 Aineiston lisäarvo ja rajoitteet Selvityksessä on pyritty siis tarkastelemaan ELY-keskusten myöntämien yritysten kehittämisavustusten vaikutusdynamiikkaa yksittäisten yrityshaastatteluiden kautta. ELY-keskusten myöntämien kehittämisavustusten rahoitusosuus on ollut yli 90 prosenttia toimintalinjasta 1 myönnetystä EU-rahoituksesta. Kehittämisavustuksiin kohdistuvia myönteisiä avustuspäätöksiä on tehty yhteensä yli 4000 ja niiden keskimääräinen koko on ollut hieman yli euroa. Tässä raportissa käsitellyn aineiston tarkoituksena on tuottaa yksityiskohtaista kuvausta kehittämisavustuksen erilaisista hyödyntämiskohteista ja vaikutusdynamiikoista. Tätä tavoitetta on pyritty täyttämään laatimalla 24 valikoidusta yrityksestä erilliset minitapauskuvaukset, joiden avulla kehittämisavustusten vaikutuksia yritysten liiketoiminnan kehittymiseen on pyritty konkreettisesti kuvaamaan. 2 Nämä yritykset ovat saaneet kehittämistukea keskimäärin Raportin aineiston keskeisin rajoite kohdistuu kuitenkin sen kokonaisjoukon edustavuuteen. Tehtyjen 80 yrityshaastattelun tulosten osalta ei voida tehdä kokonaispopulaatiota (kaikki kehittämishankkeet) koskevia johtopäätöksiä. Vaikka tässä raportissa on käsitelty yrityshaastattelujen tuloksia kokonaisuutena, ei niiden osalta kuvattuja tuloksia voida suoraan yleistää koskettamaan koko kehittämishankepopulaatiota. Laajempaa hankemassaan kohdistuvaa tiedonkeruuta on tehty edellisten vuosien arvioinnissa, josta on vastannut Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus. Tältä osin tämä käsillä oleva raportti pyrkii syventämään jo kerättyä tietoa kehittämisavustusten tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta yksittäisten yrityshaastattelujen avulla. 2 Huomioitava on, että tämän raportin yhteydessä voidaan julkaista vain 15/24 kuvatusta tapaustutkimuksesta, sillä julkaisulupaa ei kaikilta yrityksiltä saatu. 10

15 11

16 3. TAPAUSTUTKIMUSTEN KOKONAISUUDEN TARKASTELU 3.1 Haastatellun yritysjoukon taustamuuttujat Suurin osa tätä arviointia varten haastatellusta 80 yrityksestä on peräisin Länsi- tai Pohjois- Suomen suuralueelta. Vähiten puolestaan on haastateltu yrityksiä Etelä-Suomen suuralueelta. Kuten alla olevasta kuvasta käy ilmi, ovat itäsuomalaiset yritykset hieman aliedustettuina suhteessa EAKR-ohjelman julkisen rahoituksen jakautumiseen suuralueittain. Haastatellut yritykset suuralueittain ja niiden edustavuus ,00% 35,00% ,00% 25,00% Haastatellut yritykset Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% Prosenttia EAKRohjelman yhteenlasketus ta julkisesta rahoituksesta Kuva 3 Haastatellut yritykset suuralueittain 3 Suurin osa haastatelluista yrityksistä toimii joko koko Suomen laajuisilla tai kansainvälisillä markkinoilla. Lukumääräisesti eniten yrityksiä kilpailee kansainvälisillä markkinoilla. Vastaavasti vain muutama yritys toimii oman kunnan tai oman seutukunnan laajuisilla markkina-alueilla. Oman maakunnan alueella toimii yhdeksän haastateltua yritystä. 50 Yritysten markkina-alueet Oma kunta Oma seutukunta Maakunta Koko Suomi Kansainväliset markkinat Kuva 4 Haastateltujen yritysten markkina-alueet 3 Tässä kuviossa ja muissa taustamuuttujia kuvaavissa kuvioissa ei ole huomioitu neljää erikseen valittua pääomasijoitusta saanutta yritystä, joiden osalta on tehty omat tapaustutkimuskuvaukset. 12

17 Ylivoimaisesti suurin osa haastatelluista yrityksistä edustaa teollisuuden toimialoja. Nämä yritykset edustavat mm. metallialaa, huonekalualaa, teollisuuden koneiden ja laitteiden asennusta, erilaisten puu- ja paperituotteiden valmistusta, vaatealaa sekä elektronisten, sähkönjakelu, akkujen ja paristojen sekä mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden valmistusta. Seuraavaksi eniten haastateltujen yritysten joukosta löytyy ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan yrityksiä. Nämä muodostuvat yrityksistä, jotka tarjoavat liikkeenjohdon konsultointipalveluja, palveluja liike-elämälle, insinööripalveluja ja niihin liittyvää teknistä konsultointia sekä luonnontieteellistä tutkimusta ja kehittämistä. Kolmanneksi eniten yrityksiä edustaa tukku- ja vähittäiskauppaa sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjausta. Lisäksi haastatellut yritykset edustavat kymmentä muuta päätoimialaa, jotka on esitetty alla olevassa kuvassa. Yritysten edustamat toimialat C Teollisuus 38 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta* G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta Q Terveys- ja sosiaalipalvelut L Kiinteistöalan toiminta H Kuljetus ja varastointi S Muu palvelutoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta F Rakentaminen * sisältää mm. liikkeenjohdon konsultoinnin, teknisen konsultoinnin ja insinööripalvelut Kuva 5 Haastateltujen yritysten edustamat toimialat pääluokittain Liikevaihdon mediaani oli haastatelluilla yrityksillä kehittämisavustuksen hakemushetkellä euroa. Yritysten liikevaihdon keskiarvo oli puolestaan 2,2 miljoonaa euroa. Liikevaihdon mediaani kuvaa yritysjoukkoa hieman keskiarvoa paremmin, sillä keskiarvoa nostaa haastateltujen yritysten joukossa oleva muutama suuri yritys. Seuraavassa taulukossa on esitetty liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin. Liikevaihto hakemushetkellä ,9 M 2-9,9 M Yli 10 M Yritysten lukumäärä 17 kpl 29 kpl 14 kpl 14 kpl 6 kpl Taulukko 1: Kohdeyritysten liikevaihto segmenteittäin 13

18 Henkilöstömäärän mediaani oli kehittämisavustuksen hakemushetkellä 6. Keskiarvo oli puolestaan 16,9. Myös henkilöstömäärän osalta mediaani kuvastaa yritysjoukkoa keskiarvoa paremmin, sillä keskiarvoa nostaa muutama suuri yritys. Seuraavassa taulukossa esitetään henkilöstömäärän jakautumista segmenteittäin. Henkilöstömäärä hakemushetkellä Yli 31 Yritysten lukumäärä 17 kpl 22 kpl 14 kpl 17 kpl 10 kpl Taulukko 2: Kohdeyritysten henkilöstömäärä segmenteittäin Haastateltujen yritysten t&k-investoinnit ovat vuositasolla noin 5 % liikevaihdosta (mediaani). T&k-investointien keskiarvo osuutena liikevaihdosta oli puolestaan 29 %. Keskiarvon suuri arvo johtuu siitä, että haastateltujen yritysten joukossa on juuri yritystoiminnan aloittaneita yrityksiä. Näiden yritysten kohdalla t&k-investoinnit saattavat olla 100 % tai jopa suuremmat kuin liikevaihto. 3.2 Kehittämisavustusten additionaliteetti ja merkitys Haastateltujen yritysten edustajien mukaan kehittämisavustuksella on ollut suuri merkitys yritysten kasvun kannalta. 80 yrityksestä 28 pitää kehittämisavustuksen merkitystä erittäin suurena ja 23 pitää merkitystä suurena. 11 vastaajaa totesi merkityksen olleen erittäin tai melko vähäinen. Näiden yritysten tapauksessa tukisummat ovat olleet pääosin pieniä suhteessa yritysten kehittämistoimenpiteen kokonaiskuluihin tai liikevaihtoon. 18 vastaajaa arvioi kehittämisavustuksen vaikutusta yrityksen kasvuun kohtalaiseksi Kehittämisavustuksen vaikutus yritysten kasvuun Erittäin vähäinen merkitys 9 Melko vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Melko suuri merkitys Erittäin suuri merkitys Kuva 6 Kehittämisavustusten vaikutukset haastateltujen yritysten kasvuun Haastatelluilta yrityksiltä tiedusteltiin myös, olisivatko ne toteuttaneet kehittämistoimenpiteen ilman kehittämisavustusta ja minkälaisia vaikutuksia avustuksen saannilla oli toimenpiteen ajoitukseen, laatuun sekä kokoon. Vastausten perusteella kehittämisavustusten additionaliteetti on ollut melko hyvä. Vastaukset on esitetty alla olevassa kuvassa. Vain yhdeksän vastaajaa totesi, että hanke olisi toteutettu samassa mittakaavassa. 43 eli yli 50 % vastaajista totesi, että hanke olisi toteutettu pienemmässä mittakaavassa. 14 yrityksen tapauksessa avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen. 19 yritystä olisi toteuttanut kehittämistoimenpiteen myöhempänä ajankohtana. 13 yritystä totesi, ettei kehittämistoimenpidettä olisi toteutettu lainkaan ilman tukea. Yhdeksän yritystä olisi toteuttanut hankkeen samassa mittakaavassa ilman tukeakin. 14

19 Olisiko kehittämistoimenpide toteutettu ilman avustusta? Vastaajien lukumäärä Hanke olisi toteutettu samassa mittakaavassa Hanke olisi toteutettu pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu Kuva 7 Kehittämistoimenpiteen additionaliteetti haastatelluille yrityksille Kehittämisavustuksen additionaliteetti alueittain Vastaajien lukumäärä Hanke olisi toteutettu samassa mittakaavassa Hanke olisi toteutettu pienemmässä mittakaavassa Avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu 0 Etelä- ja Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois-Suomi Kuva 8 Kehittämisavustuksen additionaliteetti (Etelä- ja Länsi-Suomi sekä Itä- ja Pohjois-Suomi) 15

20 3.3 Kehittämisavustusten vaikutukset liiketoiminnan kasvuun Haastatelluilta yrityksiltä tiedusteltiin, kuinka suureksi he arvioivat kehittämisavustuksen vaikutuksen yrityksen liikevaihtoon vuosina Yritykset arvioivat kehittämisavustusten vaikutuksia tuen saannin ensimmäisestä vuodesta lähtien. Koska yritykset ovat saaneet tukia eri ajanjaksoina, on alla olevassa kuvassa esitetty tukien vaikutukset liikevaihtoon 0-5 vuotta kehittämistuen alkamisajankohdan jälkeen. Vuosi nolla kuvaa avustusten myöntöhetkeä. Kehittämisavustusten vaikutukset liikevaihdon kasvuun on esitetty alla olevassa kuvassa sekä mediaanina että keskiarvona. Mediaania tarkastellessa käy ilmi, että tuen alkamisajankohdan vuotena kehittämisavustuksilla ei ole ollut vielä vaikutuksia liikevaihdon kasvuun. Yksi vuosi kehittämisavustuksen alkamisen jälkeen avustukset ovat kasvattaneet liikevaihtoa 8,75 %. 2-4 vuotta kehittämisavustuksen alkamisen jälkeen kehittämisavustukset ovat lisänneet liikevaihtoa 10 %. Viisi vuotta kehittämisavustuksen alkamisen jälkeen kehittämisavustuksen vaikutukset liikevaihtoon laskevat hieman ja prosenttimääräinen vaikutus on 7,5 %. Tarkastellessa kehittämisavustusten vaikutuksia liikevaihtoon keskiarvolla mitattuna käy ilmi, että jo tuen saannin alkamisvuotena tuen vaikutus liikevaihdon kasvuun on ollut keskimäärin vajaa 8 %. Yksi vuosi tuen saannin jälkeen tuen vaikutukset liikevaihdon kasvuun ovat olleet keskimääriin 14 %. Kaksi vuotta tuen saannin jälkeen tuen vaikutus liikevaihtoon on noin 16 %. Kolme vuotta kehittämisavustuksen alkamisen jälkeen tuen vaikutus liikevaihtoon on huipussaan (17,2 %). Tämän jälkeen tuen vaikutus hieman laskee. Neljä vuotta tuen saannin jälkeen vaikutus liikevaihdon kasvuun on noin 14 % viisi vuotta tuen saannin jälkeen noin 11 %. L i i k e v a i h d o n k a s v u Kehittämisavustusten vaikutukset liikevaihdon kasvuun 20,0 % 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Vuosia kehittämisavustuksen alkamisajankohdasta Keskiarvo Mediaani Kuva 9 Kehittämisavustusten vaikutukset haastateltujen yritysten liikevaihtoon vuosittain 4 Haastatelluilta yrityksiltä tiedusteltiin lisäksi, kuinka paljon kehittämisavustukset ovat heidän arvionsa mukaan kasvattaneet liikevoittoa vuosina Vaikutuksia tarkasteltiin jälleen kehittämisavustuksen alkamisajankohdasta lähtien sekä mediaanina että keskiarvona. Tulokset on esitetty alla olevassa kuvassa. 4 Kyseiset vaikutusarviot eivät siis ole kumulatiivisia, vaan kuvaavat kohdeyritysten esittämiä vaikutusarvioita vuositasolla 16

21 Tarkastellessa kehittämisavustuksen mediaanivaikutuksia liikevoiton kasvuun huomataan, että vaikutus on noin puolet pienempi kuin liikevaihdon osalta. Tuen saannin alkamisvuotena vaikutukset ovat jälleen 0 %. 1-2 vuotta kehittämisavustuksen saannin jälkeen tuet ovat kasvattaneet liikevoittoa 5 %. Kolmen vuoden kuluttua vaikutus on korkeimmillaan, 7,5 %. Neljä vuotta avustuksen saannin jälkeen vaikutus liikevoiton kasvuun laskee 4,5 %:iin ja viisi vuotta avustuksen alkamisajankohdasta vaikutus on 3 %. Kehittämisavustuksen keskimääräiset vaikutukset liikevoiton kasvuun näyttäytyvät melko epätasaisina. Kehittämisavustuksen alkamisvuonna vaikutus liikevoiton kasvuun on noin 6 %, mutta seuraavana vuonna vaikutus on runsaat 23 %. Tämä suuri harppaus johtuu siitä, että muutamilla aloittavilla yrityksillä liikevoittoa ei ole ennen tuen saantia juuri ollut, joten ensimmäisenä voitollisena vuotena liikevoiton kasvuprosentit ovat erittäin suuria edellisvuoteen verrattuna. Kaksi vuotta avustuksen alkamisen jälkeen vaikutus liikevoiton kasvuun oli keskimäärin 10,5 % ja kolmen vuoden jälkeen 12 %. Neljä vuotta tuen saannin alkamisajankohdasta vaikutus liikevoiton kasvuun oli keskimäärin runsaat 8 % ja seuraavana vuonna noin 9 %. Kehittämisavustusten vaikutukset liikevoiton kasvuun L i i k e v o i t o n k a s v u 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Keskiarvo Mediaani Vuosia kehittämisavustuksen alkamisajankohdasta Kuva 10 Kehittämisavustusten vaikutukset haastateltujen yritysten liikevoittoon vuosittain Haastatellut yritykset ovat rekrytoineet kehittämistoimenpiteen seurauksena keskimäärin kaksi täysipäiväistä työntekijää. Henkilöstömäärän lisäyksen mediaani on puolestaan 1. Osa-aikaisia henkilöitä rekrytoitiin keskimäärin 0,1 mediaanin ollessa 0. 17

22 3.4 Kehittämisavustuksen vaikutukset liiketoimintaosaamisen kasvuun Kehittämisavustusten vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kasvuun kartoitettiin yrityshaastatteluissa erillisellä kysymyksellä. Tämän lisäksi yrityksiä pyydettiin tunnistamaan myös niitä liiketoimintaosaamisen kehittämisen tarpeita, joihin yritys aikoo jatkossa panostaa entisestään. Kaiken kaikkiaan tehtyjen yrityshaastatteluiden joukosta vain 19 % ilmoitti, ettei kehittämisavustuksella oltu kehitetty yrityksen liiketoimintaosaamisen eri osa-alueita. Kuva 9 Kehittämisavustuksen vaikutukset liiketoimintaosaamisen kehittymiseen Kontaktoiduista yrityksistä 81 prosenttia sen sijaan tunnisti kehittämisavustuksella olleen vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kehittymiseen. Alla olevaan taulukkoon onkin koottu yhteen osaamisvaikutusten ja tulevaisuuden panostuskohteiden vastausjakaumat kategorioittain yllämainitun 81 prosentin (n=65) muodostaman yritysjoukon osalta. Kuva 10 Kehittämisavustuksen vaikutukset liiketoimintaosaamisen kasvuun ja liiketoimintaosaamisen kasvattamisen panostuskohteet tulevaisuudessa. 18

23 Kuten yllä olevasta kuviosta käy ilmi, merkittävimmät vaikutukset liiketoimintaosaamisen kasvuun ovat kohdistuneet seuraaville osa-alueille: 5 Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen Yrityksen johtamiseen liittyvä osaamisen kehittäminen Liiketoimintaosaamisen kehittymisen osa-alueet ovat jakautuneet kuitenkin varsin tasaisesti, vaikkakin vastauksissa korostuvat erityisesti liiketoiminnan kasvuun ja yrityksen yleiseen johtamiseen liittyvät osatekijät. Näiden osatekijöiden korostuminen on luonnollisesti positiivinen asia, varsinkin kun EAKR-ohjelmien yleisissä tavoitteissa korostetaan yritysten tuottavuuden, kasvun ja kilpailukyvyn edistämistä. Vastausten jakaantumisen tasaisuus puolestaan on hyvä merkki siitä, että kehittämisavustusta on pystytty onnistuneesti käyttämään hyvin erilaisten liiketoimintaosaamisalueiden kehittämiseen. Kehittämisavustusten käyttö liiketoimintaosaamisen kehittämiseen vaihtelee luonnollisesti yrityksittäin ja tapauskohtaisesti. Eniten vaikuttavuutta liiketoimintaosaamiseen kehittämisavustuksilla on ollut erityisesti niiden uusien (ja pienten) yritysten osalta, joiden perustajilla ei juuri ole ollut aikaisempaa kokemusta yrityksen johtamisesta. Näissä tapauskohteissa onkin kehittämisavustuksia käytetty muita enemmän liiketoimintaosaamisen eri osa-alueiden kehittämiseen. Vastaavasti isommissa ja jo pidempään toimivissa yrityksissä liiketoimintaosaamisen kehittämisen osaamisalueet ovat olleet huomattavasti kapeammat ja kohdistuneet varsin tarkasti kehittämishankkeen tavoitteena olleeseen päämäärään. Haastatteluiden kohteena olevilta yrityksiltä kysyttiin myös sitä, mihin liiketoimintaosaamisen eri osa-alueisiin yritykset aikovat jatkossa panostaa. Eri osa-alueista eniten mainintoja saivat seuraavat: Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen Yrityksen johtamiseen liittyvä osaamisen kehittäminen Mainitut osa-alueet ovat siis samat, joihin yritykset näkivät kehittämisavustusten eniten vaikuttaneen. Merkittävää on kuitenkin huomata, että myynti- ja markkinointiosaamisen kehittämiseen aiotaan tulevaisuudessa panostaa kuitenkin huomattavasti muita osaamisalueita enemmän. Vastanneista yrityksistä lähes 60 prosenttia ilmoitti panostavansa osa-alueen kehittämiseen tulevaisuudessa. 3.5 Yritysten verkostoituminen EAKR-ohjelmasta rahoitettujen toimialaverkostojen kehittämishankkeita on käsitelty tapaustutkimuksen kautta arviointiteeman kolme sisällä. Tässä yhteydessä yritysten verkostoitumista on tarkasteltu yrityshaastatteluihin osallistuneiden 80 yrityksen osalta. Haastatteluissa yrityksiltä kysyttiin seuraavia asioita verkostoitumiseen liittyen: Toimitteko tällä hetkellä verkostoyhteistyössä oman toimialanne yritysten kanssa? Toimitteko tällä hetkellä verkostoyhteistyössä oman toimialanne ulkopuolisten yritysten kanssa? Onko yrityksenne mukana alihankintaverkostossa? 5 Vaikka vastausjakaumassa kohta Muut saa yllämainittuja osa-alueita enemmän vastauksia, johtuu se pitkälti siitä, että yritykseen kohdistuvilla kehittämisavustuksilla on ollut vaikutuksia erityisesti toimialaspesifin osaamisen kehittämiseen ja kasvuun. Tämä pätee erityisesti puhtaisiin investointihankkeisiin, joissa ei ole ollut suoraan yleisen liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Puhtaissa investointihankeissa kehittämisavustuksen myötä hankitut koulutus- ja/tai konsultointipalvelut ovat keskittyneet yleisesti tehdyn investoinnin (esimerkiksi kone- tai laiteinvestointi) käyttökoulutukseen. 19

24 Onko yrityksenne mukana kansainvälisessä tai kansainvälisyyttä edistävissä yhteistyöverkostoissa? Oletteko osallistuneet viimeisen kolmen vuoden aikana yritysten verkostoyhteistyötä kehittäviin hankkeisiin? Myönteisten vastausten osalta yrityksiä pyydettiin myös kuvailemaan lyhyesti mainitun verkostoyhteistyön luonnetta. Kuten alla olevasta kuviosta käy ilmi, ovat tutkimushaastatteluiden kohteena olevat yritykset verkottuneet varsin monipuolisesti. Haastatteluihin osallistuneista yrityksistä lähes 70 % toimi verkostoyhteistyössä oman toimialan yritysten kanssa ja vastaavasti lähes 60 % oman toimialan ulkopuolisten yritysten kanssa. Näiden yhteistyömuotojen luonne vaihtelee luonnollisesti varsin paljon sekä toimiala- että yrityskohtaisesti. Esimerkiksi matkailualan yrityksissä verkostomainen yhteistyö oman toimialan sisällä oli varsin yleistä majoitus- ja ravintola-alan yritysten ja tapahtumajärjestämisestä vastaavien yritysten välillä. Vastaavasti myynti- ja markkinointiyhteistyötä tehtiin laajemman verkostoyhteistyön puitteissa tällä toimialalla mittavasti. Kuva 11 Hankehaastattelujen kohteena olleiden yritysten verkostoituminen Myös tuotannollisissa teollisuusyrityksissä yhteistyötä oman toimialan yritysten välillä tehtiin varsin paljon. Tyypillisimpiä yhteistyömuotoja olivat tapaukset, joissa asiakastoimeksiantoja jaettiin ja ohjattiin yritysverkoston välillä. Tämänkaltaiset verkostoyhteistyöt toimivat samalla myös alihankintaverkostoina tarvittaessa. Suoriin alihankintaverkostoihin kuuluvia yrityksiä oli tutkimusnäytteessä lähes 50 prosenttia. Kansainvälisten tai kansainvälisyyttä edistävien verkostojen rooli on myös varsin korkea (noin 34 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä). Kansainvälisyyden muodot vaihtelevat myös varsin paljon. Erityisesti kansainväliseen vientiin suuntautuneet tai suuntautumassa olevat yritykset ovat luonnollisesti mukana jo liiketoimintansa kautta kyseisissä verkostoissa joko suorien asiakassuhteiden tai vienninedistämiseen pyrkivien hankkeiden kautta. Tyypillisimpiä kansainvälisyyttä edistäviä hankkeita olivat vientirengashankkeet tai yrityksen toimialaan liittyvät kansainvälisyyttä tai t&k-toimintaa edistävän kehittämishankkeet. Noin 28 prosenttia tutkimushaastatteluihin osallistuneista yrityksistä oli osallistunut viimeisen kolmen vuoden aikana johonkin verkostoyhteistyötä edistävään hankkeeseen. Kehittämishank- 20

25 keiden toteuttajatahoina olivat olleet alueelliset elinkeinoyhtiöt, ELY-keskukset, Tekes, VTT sekä yksittäiset toimialaan liittyvät yritysten verkostoitumista edistävät foorumit ja järjestöt. 3.6 Yritysten tulevaisuudennäkymät Yrityshaastattelujen yhteydessä kohteena olevilta yrityksiltä kartoitettiin myös näiden tulevaisuudennäkymiä ja kasvuodotuksia seuraavan viiden vuoden aikajänteelle. Yritysten tavoiteltua kasvua kartoitettiin pyytämällä yrityksen vastuuhenkilöitä esittämään arvionsa seuraavan viiden vuoden liikevaihto-odotuksista sekä henkilöstömäärän kasvusta. Lisäksi vastuuhenkilöitä pyydettiin nimeämään ne markkina-alueet, joilta kasvua ensisijaisesti pyritään hakemaan sekä haetaanko kasvua ensisijaisesti nykyisen toimialan palvelu- ja/tai tuotevalikoimaan kehittämällä vai pyrkimyksillä laajentaa liiketoimintaa uusille toimialoille. Liikevaihdon kasvuodotukset seuraavien viiden vuoden aikajänteelle vaihtelivat yrityksittäin huomattavasti. Vaatimattomimmillaan kasvua odotettiin liikevaihdolla mitattuna syntyvän noin viiden prosentin verran, kun taas vastaavasti enimmillään lähes prosentin verran. Kaiken kaikkiaan tutkitun yritysjoukon kasvuodotukset tulevaisuudelle olivat todella myönteisiä. Keskimääräinen tavoiteltu liikevaihdon kasvu viiden vuoden aikajänteellä oli noin 337 prosenttia. Tavoitellun liikevaihdon kasvun mediaani sen sijaan oli sekin noin 68 prosenttia, mikä osaltaan kertoo kohdejoukon kasvuhakuisuudesta. Vaikka tämän yritysjoukon osalta ei voida tehdä koko EAKR-ohjelmien kehittämisavustuksia saaneiden yrityksien populaatiota koskevia johtopäätöksiä, voidaan kuitenkin todeta, että ainakin tämän näytteen perusteella EAKR-ohjelmissa on onnistuttu tavoittamaan varsin kasvuhakuisia yrityksiä. 0 % - 29 % 30 % - 99 % 100 % % Yli 300 % Liikevaihdon kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla 27 kpl 15 kpl 18 kpl 20 kpl Taulukko 3: Liikevaihdon kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla segmenteittäin Kartoitetusta yritysjoukosta kuuden kasvuhakuisemman (tavoiteltu liikevaihdon kasvu 5 vuoden aikajänteellä) yrityksen joukko koostuu viidestä tietotekniikka- ja ohjelmistoalan yrityksestä sekä yhdestä hyvinvointi- ja ympäristöteknologiaan keskittyvästä yrityksestä. Näiden mainittujen yritysten liikevaihdon kasvutavoitteet viiden vuoden aikajänteellä ovat yli 1000 prosenttia. Yleisesti ottaen tutkitus yritysjoukon kasvuhakuisimmat yritykset muodostuvat yllätyksettömästi nuorista yrityksistä. Kymmenen eniten liikevaihdon kasvua tavoittelevan yrityksen keskimääräinen liikevaihto vuonna 2011 oli noin euroa, kun taas vastaavasti koko yritysjoukon keskimääräinen liikevaihto vuonna 2011 oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärän osalta sen sijaan ei kovin suurta eroavaisuutta kasvuhakuisempien yritysten ja kokonaisjoukon väliltä löytynyt. Kymmenen eniten liikevaihdon kasvua tavoittelevan yrityksen keskimääräinen henkilöstömäärä oli noin 14,1 henkilötyövuotta, kun taas vastaavasti koko yritysjoukon keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2011 oli noin 17,9 henkilötyövuotta. 6 Tutkitun yritysjoukon arviot henkilöstömäärän kasvusta seuraavien viiden vuoden aikajänteellä ovat myös varsin myönteisiä. Keskimäärin tutkimushaastatteluihin osallistuneet yritykset arvioivat rekrytoivansa seuraavan viiden vuoden aikana noin 9,4 henkilötyövuotta per yritys. Vastaavasti henkilöstömäärän kasvua kuvaava mediaaniluku on yhteensä 4 henkilötyövuotta. Kuuden lukumääräisesti eniten henkilötyövuosia kasvattava yrityksen joukko kuuluu myös niihin yrityksiin, joiden liikevaihdon kasvutavoitteet ovat yritysjoukon korkeimmat. 6 Eniten kasvua tavoittelevien yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän välinen epätasapaino johtuu käytännössä siitä, että mainitut yritykset ovat käytännössä start-up -yrityksiä, jotka ovat todennäköisesti saaneet toimintansa rahoitukseen yksityisiä pääomasijoituksia. Tämä on mahdollistanut keskittymisen yrityksen alkuvaiheen tuotekehitykseen ilman merkittävää liikevaihtoa. 21

26 0 htv - 2,9 htv 3 htv - 4,9 htv 5 htv - 9,9 htv Yli 10 htv Henkilöstömäärän kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla 29 kpl 13 kpl 19 kpl 19 kpl Taulukko 4: Henkilöstömäärän kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla segmenteittäin 7 Tutkimushaastatteluun osallistuneilta yrityksiltä kysyttiin myös, millä markkina-alueilla yritys tällä hetkellä pääasiallisesti toimii sekä miltä markkina-alueilta yritys seuraavan viiden vuoden aikana aikoo erityisesti kasvua hakea. Kuten alla olevasta kuviosta käy ilmi, koostuu tutkittu yritysjoukko suurelta osin koko Suomen alueella toimivista yrityksistä. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten osuus (46,3 %) on sekin varsin huomattava. Alueellisten ja paikallisten markkinoiden osuus sen sijaan jää melko vähäiseksi. Kasvumarkkinoiden osalta sen sijaan on mielenkiintoista havaita kansainvälisten markkinoiden suuri merkitys. Yli 60 prosenttia tutkimushaastatteluihin osallistuneista yrityksistä ilmoitti seuraavien viiden vuoden aikana hakevansa kasvua erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta. Kuva 12 Jakauma kohdeyritysten nykyisistä markkina-alueista ja oletetuista kasvumarkkinoista 7 Tämän taulukon yhteydessä on huomioitava, että kyseessä ovat yritysten omat arviot yrityksen suorista työllistämiskehityksistä. Luvuissa ei ole otettu huomioon mahdollisia välillisiä työllistämisvaikutuksia, joita eräiden selvityksen yhteydessä haastateltujen yritysten liiketoimintamallit selkeästi generoivat. 22

27 4. YRITYSTEN NÄKEMYKSET KEHITTÄMISAVUSTUSTEN TOIMIVUUDESTA Haastatelluilta yrityksiltä tiedusteltiin, millaisilla julkisen sektorin kehittämisavustuksilla tai toimenpiteillä niiden kasvua ja/tai kannattavuutta voisi parhaiten tukea. Seuraavassa on esitetty yritysten esittämiä toiveita niiden mainintakertojen määrän mukaisessa järjestyksessä (useimmin mainitut ensin): Tukea työntekijöiden ja avainhenkilöiden palkkaamiseen Viennin edistämiseen ja kansainvälistymiseen suunnatut tuet Investointituet Markkinointiin suunnatut tuet Myyntiin suunnatut tuet Tuotekehitystuet Verkostoitumiseen tukea (ei rahallista tukea vaan neuvontaa, verkostokoordinaattori edistämään aktiivisesti verkostoitumista) Asiantuntija-neuvoa, koulutuksia, tukea eri tarpeisiin Liiketoimintamallien, teknologian yms. kehittämistoiminta Pääomarahoitusta Pienille yrityksille suunnattuja, joustavia tukimuotoja innovaatiotoimintaan Lisäksi yrityksiltä tiedusteltiin, miten kehittämisavustuksia tulisi niiden mielestään kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin yritysten tarpeisiin. Yritysten esittämiä kehitysehdotuksia on esitetty alla temaattisesti jaoteltuna. Joustavuutta hankehakemuksiin ja tukien räätälöintiä Useat yritysten edustajat toivoivat enemmän joustavuutta hankehakemuksiin ja maksatuksiin. Yritykset pitävät haastavana sitä, että esimerkiksi kehittämisavustuksen investointiosiota hakiessa eri menoerät pitää budjetoida melko tarkasti. Tosiasiassa hankinnat saatetaan tehdä useita vuosia tukihakemuksen laatimisen jälkeen, joten tuotteeseen tai palveluun vaadittavia kustannuksia ei ole mahdollista arvioida kovin tarkkaan etukäteen. Kilpailutetut hinnat eivät välttämättä ole muutaman vuoden päästä kovin edullisia ja jotkut haastatellut yritykset ovatkin joutuneet hyväksymään hankehakemuksen yhteydessä kilpailutetun, kalliimman tarjouksen. Voi myös olla, että todelliset kustannukset ovat alhaisemmat kuin hankehakemusvaiheessa budjetoidut, jolloin ylijäävän tuen voisi käyttää johonkin muuhun menoerään. Yritykset kokevat, että hankesuunnitelmiin on vaikea tehdä muutoksia keskellä hanketta. Toivomuksena esitettiin, että hankesuunnitelmiin voisi tehdä muutoksia jälkikäteen. Lisäksi toivottiin, että tukia voisi korvamerkitä johonkin tiettyyn tarkoitukseen, mutta niin että menoluokkia ei määriteltäisi liian tarkasti, koska tuen tarkkaa käyttöä on vaikea suunnitella etukäteen. Muutama yrityksen edustaja esitti myös, että erilaisten kehittämisavustusten määrää voisi vähentää ja jäljelle jääviä tukia voisi räätälöidä paremmin yksittäisten yritysten tarpeisiin. Hakuprosessin yksinkertaistaminen, erityisesti pienten hankkeiden kohdalla Yksi yleisimmistä kehittämistoiveista koski hakuprosessin yksinkertaistamista. Yritysten edustajat toivoivat hakulomakkeiden yksinkertaistamista ja niissä pyydettyjen tietojen vähentämistä, jotta tuen hakemiseen ei kuluisi yhtä paljon aikaa kuin nykyisin. Monia yrityksiä harmitti myös, että samoja tietoja tulee toimittaa haku- ja maksatusprosessien eri vaiheissa useaan otteeseen. Hakulomakkeet koetaan hankalaksi ja pikkutarkoiksi eivätkä ne sovellu kovin hyvin kaikkien yritysten tarpeisiin. Yritysten edustajat toivoivatkin, että lomakkeita voisi yksinkertaistaa ja tukikelpoisuutta voisi arvioida yhteisten kriteerien avulla. Pieniä tukisummia hakiessa tukien hakemista pidetään erityisen työläänä. Eräät yritykset totesivatkin, että koko tukisumma meni tilitoimiston kuluihin, joka vastasi hakemusten täytöstä. Yritykset toivoivatkin, että hakuprosessia voisi keventää erityisesti pienempien tukien tapauksessa. 23

28 Lisäksi muutamat yritykset toivoivat maksatusaikojen lyhentämistä sekä tukikelpoisuuspäätösten nopeuttamista. Start up yritysten erityiskohtelu Muutamat juuri yritystoiminnan aloittaneiden yritysten edustajat toivoivat, että start up yrityksille suunnattaisiin räätälöityä tukea. Tämä tuki poikkeaisi muista kehittämisavustuksista siten, että osa tuesta maksettaisiin heti tukipäätöksen tekemisen jälkeen (esimerkiksi 30 % tukisummasta) ja loput hankkeen kuluessa. Nykymuotoinen jälkikäteinen tukien maksatus tarkoittaa sitä, että yritysten on haettava rahoitusta perustamisvaiheeseen muista lähteistä (usein pankkilaina), sillä etenkin alkuvaiheessa tuotekehitykseen tehtävät investoinnit ylittävät liikevaihdon. Yritysten edustajat epäilivät, että tukien jälkimaksatuskäytännöstä johtuen moni aloittava yrittäjä saattaa jättää hakematta tukia. Lisää tietoa ja neuvontaa tukimahdollisuuksista Muutama yrityksen edustaja piti tukia toimivina, mutta harmitteli sitä, että niistä ei tiedoteta tarpeeksi eivätkä yritykset siksi osaa niitä välttämättä hakea. Erityisesti aloittelevien yrittäjien todettiin olevan usein tietämättömiä eri tukivaihtoehdoista. Yritysten edustajat toivoivat, että tukia voisi markkinoida esimerkiksi keskustelufoorumeilla. Lisäksi toivottiin selkeämpää tietoa siitä, kuinka paljon rahoitusta on milläkin alueella saatavilla ja miten sitä jaetaan. Kehittämishankkeiden pidempi kesto Muutama yritysedustaja toivoi, että olisi mahdollista hakea nykyistä pidempikestoisia tukia esimerkiksi vienninedistämiseen. 24

29 5. OSIOTA KOSKEVAT JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän EAKR-ohjelmien yritysten kehittämisavustusten tuloksiin ja vaikutuksiin kohdistuvan arviointiosion tavoitteena on ollut tuottaa näkemystä siitä, miten ja millaisella vaikutusdynamiikalla kehittämisavustus on vaikuttanut erityyppisten yritysten toimintaan? Vaikutusdynamiikkaa on pyritty tässä osiossa tuomaan esiin käsittelemällä 80 haastatellun yrityksen osalta kerättyä aineistoa kokonaisuutena sekä yksittäisinä tapaustutkimuksina. Aineiston haasteena on ollut se, että sen pienuus ei anna mahdollisuutta tehdä koko EAKR-ohjelmien kehittämisavustuksia käyttänyttä yrityspopulaatiota koskevia tilastollisia johtopäätöksiä. Aineisto kuitenkin antaa mahdollisuuden käsitellä ja tunnistaa tutkittujen yritysten joukosta kehittämisavustusten vaikutusdynamiikkaa koskevia yhdenmukaisuuksia, jotka ovat helpommin yleistettävissä koskemaan koko yrityspopulaatiota. Tämän arviointiosion johtopäätöksenä on laadittu arvioitsijoiden toimesta kolme erillistä vaikutuslogiikan kuvausta, jotka pyrkivät kerätyn aineiston perusteella kuvaamaan, miten kehittämisavustus on vaikuttanut erityyppisissä yrityksissä liiketoiminnan kehittymiseen. Vaikutuslogiikoita on laadittu kolme ja ne kuvaavat kehittämisavustusten tuloksia ja vaikutuksia yritystoimintaa käynnistävissä yrityksissä, jo pidempään markkinoilla olleissa yrityksissä sekä kansainvälistä kasvua hakevissa yrityksissä. Kuten edellä on jo todettu, EAKR-kehittämisohjelmasta yrityksille myönnetyt kehittämisavustukset ovat varmasti sisältäneet tapauskohtaisesti myös monia muun tyyppisiä vaikutuksia. Näissä vaikutuslogiikoiden kuvauksissa on kuitenkin pyritty kategorisoimaan ja systematisoimaan tutkitusta yritysjoukosta tunnistettuja vaikutuksia. Vaikutuslogiikoiden sisältöä tarkasteltaessa on positiivista huomata erityisesti kehittämisavustusten myönteiset vaikutukset start up -yritysten ja kansainvälistä liiketoiminnan kasvua tavoittelevien yritysten toimintaan. Tehtyjen haastattelujen perusteella kehittämisavustuksilla on ollut selkeää lisäarvoa näillä osa-alueilla. Aloittavien yritysten osalta kehittämisavustuksen merkitys korostuu erityisesti sen vaikutuksina yritystoiminnan nopeampaan käynnistymiseen. Tämänkaltaisten stimuloivien vaikutusten aikaansaaminen onkin kehittämisavustusten keskeisin funktio. Tulevalla ohjelmakaudella ja sen toimintarakenteen suunnittelussa näiden vaikutusten entistä tehokkaampaa hyödyntämistä tulisi selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan kehittää entisestään. Yhtenä kehittämisajatuksena voisi olla jo edellisessä luvussa yrityshaastatteluista noussut kehittämisehdotus start up -yritysten erityiskohtelusta. Ennakkorahoitukseen perustuva kehittämisavustus start up - yrityksille voisi lisätä entisestään kehittämisinstrumentin hyödyntämistä. Tämän selvityksen yhteydessä kerätty aineisto tukee myös näkemystä siitä, että kehittämisavustuksella on onnistuttu tavoittamaan yrityksiä, jotka hakevat aktiivisesti liiketoiminnan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Yrityshaastatteluiden kohteena olleisiin yrityksiin oli valikoitunut sekä kansallisilta markkinoilta kansainvälisille markkinoille siirtyviä jo pidempään toimineita yrityksiä sekä ns. Born Global -tyyppisiä aloittavia yrityksiä. Näiden osalta kehittämisavustusten vaikutuslogiikat ovat pitkälti kuitenkin samanlaisia. Kehittämisavustuksilla on pystytty tehostamaan ja luomaan yrityksille parempia edellytyksiä kansainvälistysmisprosessien käynnistämiselle. Kehittämisavustuksilla tuetut toimenpiteet ovat luonnollisesti vaihdelleet sen mukaan, missä vaiheessa kansainvälistymispolkua yritykset ovat olleet. Osalle yrityksistä tuki on kohdentunut uusien markkina-alueiden kartoittamiseen ja mahdollisten go/no-go -päätösten tekemiseen. Markkina-aluevalintansa tehneiden yritysten osalta tuki on kohdentunut muun muassa myynti- ja markkinointikanavien avaamiseen sekä olemassa olevien tuotteiden ja palvelujen lokalisointiin. 25

30 Kuva 13 Vaikutuslogiikan kuvaus kehittämisavustusten vaikutuksista yritystoiminnan käynnistämisvaiheeseen 26

31 Kuva 14 Vaikutuslogiikan kuvaus kehittämisavustusten vaikutuksista pidempään markkinoilla toimivien yritysten toimintaan 27

32 Kuva 15 Vaikutuslogiikan kuvaus kehittämisavustusten vaikutuksista kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille 28

33 6. TAPAUSKUVAUKSET Tämä luku sisältää kehittämisavustusten osalta 11/20 haastatellun yrityksen tapaustutkimukset. 8 Pääomasijoitusta saaneiden yritysten tapaustutkimukset (4 kappaletta) on esitetty seuraavassa luvussa. Tapaustutkimuksissa kuvataan kehittämisavustusten käyttötapaa, hyödyllisyyttä sekä vaikutuksia. Lisäksi kuvataan kehittämisavustuksen additionaliteettia (olisiko vastaava kehittämistoimenpide tehty ilman tuen saantia). Tapaustutkimukset sisältävät myös kaksi kuvaa: liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksen indeksipistein sekä yritysten arvion tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään. Ensimmäinen kuva esittää yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitystä vuosina 2009, 2010 ja % taso tarkoittaa sitä, että lukumäärä on edellisen vuoden tasolla (ei kasvua tai laskua) ja vastaavasti yli / alle 100 % taso tarkoittaa sitä, että taso on kasvanut / laskenut edellisvuodesta. Toisessa kuvassa esitetään vuosille 2010, 2011 ja 2012 yritysten arviot tuen vaikutuksesta liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään. Yli 0 % taso tarkoittaa sitä, että kehittämisavustuksella on ollut kyseisenä vuonna positiivinen vaikutus em. muuttujiin. 0 % taso viittaa siihen, että tuella ei ko. vuotena ole ollut vaikutusta ko. muuttujiin. 8 Selvitysraportin yhteydessä laaditiin yhteensä 20 tapaustutkimusta, joiden julkaisemiseen tämän loppuraportin yhteydessä on saatu lupa 11 yritykseltä. Lisäksi laadittiin neljä tapaustutkimusta pääomasijoitusta saaneista yrityksistä. 29

34 6.1 Vaasan Kuljetuskanavat Oy VAASAN KULJETUSKANAVAT OY, MUSTASAARI, myönnetty avustus , 8/2007 Vaasan Kuljetuskanavat Oy on Mustasaaren kunnassa toimiva biopolttoaineita käyttäviä lämpölaitoksia suunnitteleva ja toimittava yritys. Lisäksi yritys toimittaa teollisuusjätteiden (pöly, puru) siirtämiseen, suodattamiseen ja kuljettamiseen suunniteltuja järjestelmiä. Yritys on perustettu vuonna 1988 ja sen liikevaihto oli vuonna 2011 noin 6,0 miljoonaa euroa. Yritys työllistää kaiken kaikkiaan noin 14 henkilöä. Vaasan Kuljetuskanavat Oy toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, mutta sillä on myös epäsuoraa vientiä asiakasyritystensä kautta. Vaasan Kuljetuskanavat Oy on saanut EAKR-ohjelmasta kehittämisavustusta yrityksen tarjousvalmisteluprosessin tehostamiseen. Yrityksen liiketoiminta on projektiluonteista ja jokainen tarjous tehdään tapauskohtaisesti pääasiallisesti 2D-mallinnuksella. Kehittämisavustuksen tavoitteena oli kehittää tarjousvalmisteluprosessia niin, että tarjousvalmisteluihin käytettävä työaika tehostuisi ja asiakkaille pystyttäisiin toteuttamaan tarkempia ja laadukkaampia 3D-mallinnuksia jo tarjousvaiheessa. Tarjousvalmistelujen yhteydessä tapahtuva tuotesuunnittelu oli tarkoitus konfiguroida automaattiseksi Excel-pohjaiseksi mallinnuspalveluksi. Kehittämisavustuksen merkitys liiketoiminnan kehittymiseen on yrityksen esittämien arvioiden mukaan ollut melko vähäinen. Käytännössä tämä johtuu kehittämistoimenpiteen luonteesta, joka on pikemminkin ollut sisäistä toimintaa ja prosesseja tehostava, jonka vaikutuksia liiketoimintaan on ollut vaikea arvioida. Yrityksen edustajan näkemyksen mukaan kehittämistoimenpiteen keskeiset hyödyt ovat olleetkin siinä, että se on ensisijaisesti parantanut yrityksen markkina-asemaa ja tehostanut resurssien käyttöä. Tarjousten läpimenoon vaikuttavat kuitenkin pitkälti myös hintatekijät. Yrityksen edustajan mukaan kehittämistoimenpiteen vaikutukset liikevaihdon ja liikevoiton kehitykseen vuosina ovat olleet noin yhden prosentin luokkaa. Kehittämistoimenpide olisi joka tapauksessa jouduttu tekemään tarjousprosessin tehostamiseksi, mutta avustuksen avulla kehittämistoimenpidettä pystyttiin laajentamaan ja se pystyttiin toteuttamaan laadukkaammin. Käytännössä kehittämisavustus mahdollisti ulkopuolisen asiantuntijan käytön kehittämistoimenpiteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ilman avustusta toimenpide olisi yrityksen edustajan mukaan tehty suppeammin omana työnä. Kehittämistoimenpiteellä ei ole ollut vaikutuksia henkilöstömäärän kehittymiseen. Seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla yritys pyrkii hakemaan kasvua olemassa olevilta markkinoilta. Kasvua pyritään hakemaan erityisesti tuotevalikoimaan laajentamalla, mikä kuitenkin edellyttää uusien tuotantotilojen hankkimista. Jos uudet tuotantotilat saadaan hankittua, niin yrityksen liikevaihdon arvioidaan kasvavan viiden vuoden aikajänteellä noin 5 % ja vastaavasti johtavan noin 1-2 henkilötyövuoden lisärekrytointiin. Olisitteko toteuttaneet kehittämistoimenpiteet (investointi, muu kehittäminen) mikäli ette olisi saaneet siihen julkista kehittämisavustusta? Kyllä ja samassa mittakaavassa Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu "Enemmänkin vaikuttanut markkinaaseman parantumiseen ja toiminnan tehostumiseen kuin kasvuun. Hanke olisi toteutettu joka tapauksessa, mutta suppeammin omalla työllä. Nyt käytössä oli kehittämistuella hankittu konsultti. 150% 100% 50% 0% Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein (vuosi 2009=100) ,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % Arvio tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö Liikevoitto 30

35 6.2 VS-Harja Oy VS-HARJA OY, TOIJALA, myönnetty avustus , 6/2009 Vuonna 1927 toimintansa aloittanut VS-Harja Oy on Suomen suurin kotitalous ja ammattikäyttöön suunniteltuja harjoja valmistava yritys. Yritys valmistaa harjoja pääasiallisesti omana tuotantona ja nykyisestä tuotantomäärästä noin 96 prosenttia valmistetaan yrityksen omissa toimitiloissa Toijalassa. Yrityksen liikevaihdon kehitys on vuosina ollut varsin vakaata ja liikevaihto on ollut näinä vuosina hieman yli kolme miljoonaa euroa. Yrityksen henkilöstömäärä on pysynyt vastaavina vuosina myös varsin vakaana ja henkilöstön määrä on tällä hetkellä 25 henkilöä. Viennin osuus liikevaihdosta on varsin vähäinen ja arvioiden mukaan vientiin menee tällä hetkellä noin 1-2 prosenttia tuotannosta. Pääasiallisesti viennin määrä riippuu jälleenmyyjäyritysten etabloitumisesta kansallisen rajojen ulkopuolelle. VS-Harja Oy on saanut EAKR-ohjelmasta kehittämisavustusta vuonna 2009 uuden harjastuskoneen investointiin. Investoinnin tavoitteena on ollut lisätä yrityksen tuotannon tehokkuutta ja samalla harjastuskone on mahdollistanut myös uusien tuotteiden kehittämisen ja suunnittelun. Yrityksen toimitusjohtajan mukaan kehittämisavustuksella on ollut erittäin suuri merkitys yrityksen kilpailukyvyn tehostamiseen. Toimitusjohtajan esittämien arvioiden perusteella investoinnin vaikutukset liikevaihdon kehitykseen vuosina ovat/tulevat olemaan noin 5 prosentin luokkaa vuositasolla. Yrityksen liikevoiton kehitykseen investoinnilla sen sijaan on arvioiden perusteella hieman suuremmat vaikutukset - nimenomaan tuotannollisen tehokkuuden kasvamisen myötä. Toimitusjohtajan arvion mukaan vaikutukset liikevoittoon ovat vastaavina vuosina olleet noin 7-10 % vuositasolla. Kehittämisavustuksen merkitys on investoinnissa näkynyt toimitusjohtajan mukaan erityisesti investointiprojektin laajentamisessa sekä laadukkaammassa toteutuksessa. Investointi olisi jouduttu joka tapauksessa tekemään tuotannollisen tehokkuuden kasvattamiseksi, mutta kehittämisavustus on mahdollistanut sen laadukkaamman toteutuksen lyhyemmässä ajassa. Suoria henkilöstövaikutuksia investoinnilla ei vielä toistaiseksi ole ollut, vaikkakin toimitusjohtajan näkemyksen mukaan investoinnin avulla on pystytty säilyttämään nykyisiä tuotannollisia työpaikkoja yrityksessä. Alustavat arviot investoinnin seurauksena tapahtuneesta liikevaihdon kehityksestä ovat kuitenkin rohkaisevia ja toimitusjohtaja arvioikin sen johtavan lähitulevaisuudessa myös lisähenkilöstön rekrytointiin. Yritys hakee lähitulevaisuudessa vakaata ja kannattavaa kasvua erityisesti Suomesta, mutta osittain myös kansainvälisiltä markkinoilta. Koska tuotanto myydään pääasiassa loppukäyttäjille jälleenmyyjäverkoston kautta, kansainvälisen liiketoiminnan kasvu heijastuu pitkälti isojen jälleenmyyjäasiakkaiden (isot keskusliikkeet) etabloitumisesta esimerkiksi Venäjälle. Toimitusjohtajan esittämän vision mukaan yritys hakee viiden vuoden aikajänteellä noin 5 % vuosittaista liikevaihdon kasvua. Tehdyn ja tekeillä olevan uuden harjastuskoneinvestoinnin myötä myös henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan vuosittain noin yhdellä henkilötyövuodella. Kasvua haetaan pääasiassa nykyistä liiketoiminta-aluetta ja sen sisältämiä tuotevalikoimia kehittämällä, mutta kokeiluluonteisesti on alettu myös muiden siivousalan tuotteiden välityskauppa olemassa olevalle jälleenmyyjäverkostolle. Olisitteko toteuttaneet kehittämistoimenpiteet (investointi, muu kehittäminen) mikäli ette olisi saaneet siihen julkista kehittämisavustusta? Kyllä ja samassa mittakaavassa Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu "Enemmänkin tuotannollista tehokkuutta lisäävä hanke. Toisaalta välillisesti rekrytoiva eli jos liikevaihto ja toiminta lähtee kasvamaan investoinnin seurauksena, niin myös henkilöstöä rekrytoidaan lisään. Alkuvaiheessa voidaan ajatella, että investointi on ollut pikemminkin olemassa olevia työpaikkoja säilyttävä. 120% 110% 100% 90% Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein (vuosi 2009=100) Liikevaihto Henkilöstö 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Arvio tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään Liikevaihto Henkilöstö Liikevoitto 31

36 6.3 Darekon-Electro Ky DAREKON-ELECTRO KY, SAVONLINNA, myönnetty avustus , 3/2008 Darekon-Electro Ky on Savonlinnassa toimiva yhtiö, joka tuottaa lääketieteellisten laitteiden ja teollisuuselektroniikan kokoonpanopalveluja. Darekon-Electro Ky on perustettu vuonna 2006, jolloin Darekon-ryhmä osti vuonna 1986 toimintansa aloittaneen ET-Electro Ky:n liiketoiminnan. Darekon-Electro Ky:n liikevaihto vuonna 2011 oli noin 7,3 miljoonaa euroa ja se työllistää yhteensä 50 henkilöä. Vastaavasti koko Darekonryhmän liikevaihto vuonna 2010 oli noin 31 miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli kaiken kaikkiaan 236 kappaletta. Darekon-Electro Ky on saanut EAKR-ohjelman kehittämisavustusta, joilla tuetaan jo tehtyä tuotantotilojen laajentamisinvestointia. Kehittämisavustusta on kohdennettu erityisesti uusiin kone- ja laitehankintoihin, joiden tarkoituksena on ollut lisätä tuotannon laatua, tuottavuutta sekä tuotantokapasiteettia. Merkittävimmät kone- ja laiteinvestoinnit ovat olleet pastanpainokone, automaattinen lakkauskone sekä re-flow juotoskone. Darekon-ryhmän talouspäällikkö Jorma Miettisen mukaan kehittämisavustuksella on ollut suuri vaikutus yhtiön/yksikön liiketoiminnan kasvuun. Talouspäällikön esittämien arvioiden mukaan tehdyillä investoinneilla on ollut vuosina 2008 ja 2009 noin 10 % vaikutukset liikevaihtoon. Vastaavasti vuosina 2010 ja 2011 vaikutukset liikevaihtoon ovat olleet arvioin mukaan noin 5 %. Kehittämisavustuksen vaikutukset yhtiön/yksikön liikevoittoon ovat talouspäällikön mukaan vastanneet liikevaihtoon kohdistuvia vaikutuksia. Darekon-ryhmän talouspäällikön mukaan kehittämisavustuksen merkitys on ollut erityisesti siinä, että se on mahdollistanut laajemman investointihankkeen toteuttamisen. Kone- ja laiteinvestointeja olisi tehty joka tapauksessa, mutta EAKR-ohjelman kehittämisavustus mahdollisti investointien tekemisen laajemmassa mittakaavassa. Tuotannon laadun, tuottavuuden ja tuotantokapasiteetin lisäämisen seurauksena yhtiö/yksikkö on rekrytoinut lisää neljä henkilöä. Darekon-Electro Ky:n toimii tällä hetkellä kotimaisilla markkinoilla ja tulevaisuuden kasvuodotukset kohdistuvat myös kotimarkkinoihin. Darekon-ryhmän talouspäällikön mukaan Darekon-Electro Ky:n osalle on asetettu noin 25 % liikevaihdon kasvuodotukset seuraavan viiden vuoden ajanjaksolle. Myös henkilöstömäärän odotetaan kasvavan voimakkaasti, vaikkakin tarkkaa henkilömäärän kehitystä on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida. Olisitteko toteuttaneet kehittämistoimenpiteet (investointi, muu kehittäminen) mikäli ette olisi saaneet siihen julkista kehittämisavustusta? Kyllä ja samassa mittakaavassa Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu "On koettu, että hankkeet joissa on toiminnan laajuuteen nähden kohtalaisen suuri riski, esimerkiksi tällainen toimitilojen laajennus, olisi hankalaa ilman tukea. Helpottaa tällaisten laajennus- ja riski-investointien tekemisessä. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein (vuosi 2009=100) Arvio tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% % 10% 8% 6% 4% 2% 0% Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö Liikevoitto 32

37 6.4 Holetec Industrial Oy HOLETEC INDUSTRIAL OY, ORIVESI, myönnetty avustus , 5/2008 & 10/2010 Holetec Industrial Oy on Pirkanmaalla Oriveden kaupungissa sijaitseva konepajayritys, joka tuottaa alihankintapalveluja pääasiassa metalliteollisuuden yrityksille. Yritys tuottaa alihankintapalveluja pääasiassa oman seutukunnan ja maakunnan alueella toimiville yrityksille. Holetec Industrial Oy on perustettu vuonna 2008 ja sen liikevaihto on ollut voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2009 yrityksen liikevaihto oli noin euroa ja vastaavasti vuoden 2011 tilinpäätöksen mukainen liikevaihto oli kasvanut peräti 1,68 miljoonaan euroon. Yrityksen henkilöstömäärä on pysynyt vuosien varrella varsin vakaana ja yritys on työllistänyt vuosittain noin 13 henkilöä. Vuosina 2009 ja 2010 henkilötyövuosimäärä oli kuitenkin hieman vähemmän toteutuneista lomautuksista johtuen. Holetec Industrial Oy on saanut EAKR-ohjelmasta kehittämisavustusta koneinvestointiin, jolla on pyritty laajentamaan yrityksen laite- ja tuotantokapasiteettia. Kehittämishankkeen investointikohteena on ollut liikkuvapylväinen pitkäjyrsinkone, joka on hankittu yritykseen käytettynä. Yrityksen hallinnosta ja myynnistä vastaavan Ilari Laten mukaan kehittämisavustuksella on ollut melko suuri merkitys yrityksen liiketoiminnan kasvuun. Laten mukaan koneinvestointia ei olisi toteutettu lainkaan ilman saatua kehittämisavustusta, mikä luonnollisesti nostaa avustuksen vaikutuksen painoarvoa. Ilari Laten arvioiden mukaan koneinvestointi on johtanut yrityksen liikevaihdon ja liikevoiton noin 30 % kasvuun, joten kyseessä on ollut yrityksen kannalta erittäin onnistunut koneinvestointi. Investointi on vaikuttanut myös yrityksen työllistämismahdollisuuksiin ja Laten arvioiden mukaan lomautettuina olleita henkilöitä on investoinnin myötä pystytty työllistämään takaisin noin kahden henkilötyövuoden edestä. Kehittämisavustukseen on liittynyt myös jonkin verran henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvää koulutusta. Käytännössä koulutus on sisältänyt uuden koneinvestoinnin myötä hankitun laitteen käyttöön liittyvää perehdytystä ja koulutusta. Holetec Industrial Oy on varsin tyytyväinen Pirkanmaan ELY-keskuksen toimintaan. Kehittämisavustuksen suhteen haku- ja maksatusprosessit ovat toimineet hyvin ja yritys on käyttänyt myös muita ELY-keskuksen tuottamia palveluja. Keskeisimpänä toimenpiteenä Ilari Late mainitsee ELYkeskuksen hallinnoiman verkottumishankkeen, jonka tarkoituksena oli saattaa yhteen alueen metallialan yrityksiä toimialan kehittämiseksi. Holetec Industrial Oy pyrkii myös tulevaisuudessa jatkamaan liiketoiminnan kasvu-uralla. Ilari Laten esittämien arvioiden mukaan yritys hakee vuosittain noin 30 % liikevaihdon kasvua. Viiden vuoden aikajänteellä henkilöstön määrän arvioidaan kehittyvän kuitenkin melko maltillisesti. Arvion mukaan henkilöstön määrä tulee kasvamaan noin 1-2 henkilötyövuodella. Pääasiallisesti kasvua tullaan hakemaan kehittämällä yrityksen nykyistä palveluvalikoimaa. Olisitteko toteuttaneet kehittämistoimenpiteet (investointi, muu kehittäminen) mikäli ette olisi saaneet siihen julkista kehittämisavustusta? Kyllä ja samassa mittakaavassa Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu "Oikeastaan meillä on vain positiivista palautetta annettavana. Erittäin asiantuntevaa joukkoa ollut vastapuolella. Ehkä isompia kehittämisavustuksia voisi toivoa Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein (vuosi 2009=100) Arvio tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään 400% 350% 300% 250% 200% 150% 100% 50% 0% % 30% 20% 10% 0% Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö Liikevoitto 33

38 6.5 Clementia Oy CLEMENTIA OY, OULU, myönnetty avustus , 6/2010 Clementia Oy on Oulussa sijaitseva vuonna 2010 perustettu ohjelmisto- ja palveluyritys, joka tarjoaa palvelujaan hoiva- ja hyvinvointialan toimijoille. Yrityksen keskeisin tuote on Muksunkirja-niminen ohjelmistosovellus, joka on suunnattu päivähoidon toimialalle. Sovelluksen pääasiallisena funktiona on tehostaa ja parantaa lasten vanhempien ja päivähoidon ammattilaisten välistä vuorovaikutusta sekä helpottaa päivähoidon ammattilaisten hallinnollisia työvaiheita automatisoimalla niihin liittyviä rutiinitehtäviä. Yrityksen liikevaihto vuonna 2011 oli noin euroa ja yritys työllistää päätoimisesti kaksi henkilöä ja osa-aikaisesti yhden henkilön. Yrityksen liikevaihdosta arviolta noin puolet menee tällä hetkellä vielä tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Clementia Oy:lle on myönnetty EAKR-ohjelman kehittämisavustusta yritystoiminnan käynnistysvaiheeseen. Kehittämisavustus on muodostunut laiteinvestoinneista, palkkatuesta sekä ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen kustannuksista. Laiteinvestoinnit ovat olleet pääasiassa tietokone- ja ohjelmistohankintoja sekä yleisiä toimistovälineisiin liittyviä investointeja. Yrityksen kehittämisavustuksesta vastaavan henkilön Marko Heikkilän mukaan EAKR-ohjelmasta myönnetyllä avustuksella on ollut kohtuullinen merkitys yrityksen liiketoiminnan kasvuun. Vaikutukset liikevaihtoon ovat luonnollisesti näin alkuvaiheessa olleet varsin merkittäviä, sillä kehittämisavustuksella on tuettu yrityksen henkilöstön palkkakuluja. Marko Heikkilän mukaan kehittämisavustuksen merkitys aloittavan yrityksen kannalta onkin ollut siinä, että se on nopeuttanut käynnistysvaiheeseen liittyviä prosesseja ja mahdollistanut liiketoiminnan käynnistämisen nopeammin. Clementia Oy on kasvuhakuinen yritys, joka pyrkii laajentamaan markkina-aluettaan myös kansainvälisille markkinoille. Yrityksen liikevaihdon kehittymisen visiona on pyrkimys kolminkertaistaa liikevaihto vuosittain seuraavan viiden vuoden aikajänteellä. Henkilöstömäärän arvioidaan myös kasvavan ja visioiden toteutuessa yritys työllistäisi vuonna 2017 yhteensä 11 henkilöä. Olisitteko toteuttaneet kehittämistoimenpiteet (investointi, muu kehittäminen) mikäli ette olisi saaneet siihen julkista kehittämisavustusta? Kyllä ja samassa mittakaavassa Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu "Omarahoituskuvio on hankala, pitäisi helpottaa tätä. Kehittämislainainstrumentti esimerkiksi alkuun. Näiden kaikkien rahoitusten koordinointi ei oikein toimi, menee liian pitkään saada tietoa rahoituksen vahvistumisesta tai hylkäämisestä. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein (vuosi 2010=100) Arvio tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään 1000% 60% 800% 600% 50% 40% 30% 400% 200% 0% % 10% 0% Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö Liikevoitto 34

39 6.6 Finrauta Oy FINRAUTA OY, SAARIJÄRVI, myönnetty avustus 5 600, 7/2009 Finrauta Oy on Keski-Suomessa Saarijärven kunnassa sijaitseva monialayritys, joka tuottaa metalli- ja muoviosien alihankintapalveluja toimialojen yrityksille. Alihankintapalvelujen lisäksi Finrauta Oy myy ja välittää metalliraaka-aineita, pellettejä ja kuivikepurua sekä hirsimökkejä. Yritys on perustettu vuonna 2008 ja pääasiallinen markkina-alue on koko Suomi. Yrityksen liikevaihto on viime vuosina kasvanut varsin merkittävästi. Vuonna 2009 yrityksen liikevaihto oli euroa, kun taas vuonna 2011 liikevaihtoa kertyi euroa. Yritys työllistää päätoimisesti yhden henkilön ja osa-aikaisesti yhden henkilön. EAKR-ohjelman kehittämisavustusta yritys on saanut koneinvestointien toteuttamiseen. Kehittämisavustus on kohdennettu sorvien, CNC-koneen, vannesahan sekä yksittäisten työkalujen hankintaan. Investointien vaikutukset yrityksen liiketoiminnan kasvuun ovat yrityksen vastuuhenkilön mukaan olleet kuitenkin melko vähäiset. Esitetyn arvion perusteella investoinnin ja kehittämisavustuksen vaikutukset yrityksen liikevaihdon kehittymiseen ovat olleet noin 5-10 prosenttia vuosittain. Vastaavasti kehittämisavustuksen arvioidut vaikutukset liikevoiton kehittymiseen ovat olleet 5-10 prosenttia vuosittain. Yrityksen vastuuhenkilön mukaan laiteinvestointi olisi toteutettu joka tapauksessa ilman EAKR-ohjelmasta saatu kehittämisavustusta. Investoinnilla on kuitenkin ollut pienimuotoisia henkilöstövaikutuksia, sillä sen myötä on palkattu yksi osa-aikainen työntekijä yritykseen. Koska kehittämishanke on ollut puhtaasti laite- ja koneinvestointityyppinen, henkilöstön osaamisen kehittämiseen ei ole kehittämisavustusta käytetty. Finrauta Oy pyrkii tulevaisuudessa jatkamaan varsin voimakasta liiketoiminnan kasvua. Yrityksen vastuuhenkilön mukaan viiden vuoden aikajänteellä kasvutavoitteeksi on asetettu liikevaihdon kolminkertaistaminen. Vastaavasti yrityksen henkilöstömäärän arvioidaan myös kasvavan liiketoiminnan kasvun myötä noin kahdella henkilötyövuodella viiden vuoden aikana. Liiketoiminnan kasvua haetaan kehittämällä nykyisen liiketoiminnan tuote- ja palveluvalikoimaa pääasiassa koko Suomen kattavilla markkinoilla. Olisitteko toteuttaneet kehittämistoimenpiteet (investointi, muu kehittäminen) mikäli ette olisi saaneet siihen julkista kehittämisavustusta? Kyllä ja samassa mittakaavassa Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu "Koneinvestoinnit oltaisiin tehty joka tapauksessa, joten kehittämisavustuksen vaikutukset meille olivat melko vähäiset. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein (vuosi 2009=100) Arvio tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään 600% 60% 500% 400% 300% 200% 100% 0% % 40% 30% 20% 10% 0% Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö Liikevoitto 35

40 6.7 Suunnittelu Laukka Oy SUUNNITTELU LAUKKA OY, YLIVIESKA, myönnetty avustus 8 300, 10/2011 Suunnittelu Laukka Oy on Pohjois-Pohjanmaalla Ylivieskan kaupungissa ja Nivalassa toimiva rakennesuunnitteluun ja pohjatutkimuksiin erikoistunut yritys, joka on perustettu vuonna Yrityksen liikevaihto on viime vuosina ollut varsin kovassa kasvussa: vuonna 2009 yrityksen liikevaihto oli noin euroa ja vastaavasti vuonna 2011 noin euroa. Yritys työllistää tällä hetkellä yhteensä seitsemän henkilöä ja se toimii koko Suomen kattavilla markkinoilla. EAKR-ohjelmasta Suunnittelu Laukka Oy on saanut kehittämisavustusta hankkeeseen, jonka tarkoituksena on ollut hankkia rakennesuunnittelun 3D-ohjelmisto sekä palkata kyseisen ohjelmiston käyttöön perehtynyt insinööri yrityksen palvelukseen. Uuden ohjelmiston ja palkatun henkilön myötä kehittämishanke on tähdännyt yrityksen kilpailukyvyn tehostamiseen rakennesuunnittelun osa-alueella. Koko liiketoiminnan tasolla tarkasteluna kehittämishankkeen vaikutukset liiketoiminnan kasvuun ovat yrityksen toimitusjohtaja Jouni Laukan mukaan olleet melko vähäiset. Toimitusjohtajan esittämien arvioiden perusteella kehittämishankkeen vaikutukset yrityksen liikevaihtoon ja liikevoittoon ovat vuonna 2011 olleet noin viiden prosentin luokkaa. Vuoden 2011 osalta on huomioitava, että kehittämishanke alkoi vasta loppuvuonna Vuoden 2012 osalta arvioitu vaikutus liikevaihtoon onkin noin 15 % ja liikevoittoon noin 5 %. Toimitusjohtajan esittämien arvioiden mukaan kehittämishanke olisi toteutettu joka tapauksessa ilman EAKRohjelman kehittämisavustusta, mutta toteutunutta pienemmässä mittakaavassa. Kehittämisavustus on mahdollistanut yhden kokoaikaisen henkilön palkkaamisen ja näin ollen tehostanut yritykselle hankitun ohjelmiston käyttöönottoa. Suunnittelu Laukka Oy:n visiona on pyrkiä kasvattamaan yrityksen liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana noin 25 %. Pääasiallisesti kasvua haetaan nykyisiltä markkinoilta nykyistä palvelu- ja tuotevalikoimaa kehittämällä. Yrityksen henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan vastaavasti viiden vuoden aikajänteellä noin kahdella henkilötyövuodella. Olisitteko toteuttaneet kehittämistoimenpiteet (investointi, muu kehittäminen) mikäli ette olisi saaneet siihen julkista kehittämisavustusta? Kyllä ja samassa mittakaavassa Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu "Toivoisimme tälle toimialalle liittyviä kansallisia verkostohankkeita, joissa joku viranomaistaho toimisi koordinaattorina. 140% 120% Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein (vuosi 2009=100) 20% Arvio tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään 100% 15% 80% 60% 40% 10% 5% 20% 0% % Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö Liikevoitto 36

41 6.8 Polar Spring Oy POLAR SPRING OY, ASIKKALA, myönnetty avustus , 6/2010 Polar Spring Oy on Päijät-Hämeessä Asikkalan kunnassa toimiva vuonna 2002 perustettu yritys. Yrityksen liiketoiminta keskittyy suomalaisen lähdeveden pakkaamiseen, myyntiin ja markkinointiin. Yrityksen pääasiallinen markkina-alue kattaa koko Suomen ja epäsuorasti myös kansainväliset markkinat. Yrityksen tuotteista noin 20 % menee kansainväliseen vientiin. Yrityksen liikevaihto on kehittynyt viime vuosina varsin myönteisesti. Vuonna 2009 yrityksen liikevaihto oli noin euroa ja vuosina 2010 ja 2011 liikevaihto ylitti yhden miljoonan euron rajapyykin. Yritys työllistää yhteensä päätoimisia henkilöitä noin 10 henkilötyövuotta, mutta kesäaikaan tuotannon volyymin kasvaessa kausityöläisiä palkataan noin 10 henkilöä. Polar Spring Oy on saanut EAKR-ohjelmasta kehittämisavustusta uuden tuotantolinjan rakentamisinvestointiin. Lisäinvestoinnin avulla pyritään tehostamaan yrityksen tuotantoa ja sen avulla pystytään toimittamaan myös hiilihapotettua vettä kilpailukykyisesti. Uuden karusellilinjan hankkiminen lisää yrityksen tuotantokapasiteettia. Yrityksen toimitusjohtaja Niilo Pellonmaan EAKR-kehittämisavustuksella on ollut erittäin suuri merkitys yrityksen liiketoiminnan kasvuun. Uusi tuotantolinja valmistuu vuoden 2011 aikana, joten sen vaikutukset liikevaihtoon ja liikevoittoon tulevat näkymään vasta tulevina vuosina. Tehtyjen investointilaskelmien ja arvioiden perusteella kehittämisavustuksen vaikutukset yrityksen liikevaihtoon ovat toimitusjohtajan esittämien arvioiden mukaan noin 20 % vuosina Vaikutuksia liikevoiton kehitykseen ei voida toimitusjohtajan mukaan vielä arvioida, mutta suunnitelmien mukaan investoinnin seurauksena yrityksen liiketoiminta kääntyisi voitolliseksi vuoden 2012 aikana. Kehittämistoimenpiteen seurauksena on tällä hetkellä rekrytoitu työvoimaa lisää noin 2 henkilötyövuotta, mutta tulevina vuosina investoinnin työllistämisvaikutuksien arvioidaan vielä kasvavan noin 2-3 henkilötyövuodella. Polar Spring Oy on kasvuhakuinen yritys, jonka kasvutavoitteet tulevina vuosina ovat varsin kovat. Yrityksen toimitusjohtajan arvioiden mukaan yritys hakee liikevaihdon kasvulla mitattuna noin 100 % kasvua tulevien viiden vuoden aikana. Vastaavasti henkilöstömäärän odotetaan kasvava samalla ajanjaksolla noin 20 % nykyisestä. Kasvua haetaan erityisesti nykyistä tuotevalikoimaa monipuolistamalla ja päämarkkina-alueet muodostuvat edelleen kotimaan markkinoista ja kansainvälisistä markkinoista. Olisitteko toteuttaneet kehittämistoimenpiteet (investointi, muu kehittäminen) mikäli ette olisi saaneet siihen julkista kehittämisavustusta? Kyllä ja samassa mittakaavassa Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu "Toivoisimme, että investointeihin liittyvät tukiavustukset olisivat nykyistä suurempia - varsinkin kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein (vuosi 2009=100) Arvio tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään 160% 25% 140% 120% 20% 100% 80% 60% 15% 10% 40% 20% 5% 0% % Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö Liikevoitto 37

42 6.9 Claudipal Oy CLAUDIPAL OY, PYHÄTUNTURI, myönnetty avustus , 4/2011 Claudipal Oy pitää Pyhätunturilla rinne- ja à la carte -ravintolaa. Yritys on perustettu vuonna 1996 ja yritys työllisti vuonna 2011 keskimäärin 5 henkilöä liikevaihdon ollessa Rinneravintolan liiketoiminta on kausiluonteista. Hiljaisina aikoina työntekijöitä on 2-3 ja vilkkaina aikoina noin 10. Yritys rakensi omat ravintolatilat vuonna 2002 investointituella. Vuonna 2010 yritys haki jälleen kehittämisavustusta, tällä kertaa ravintolatilojen laajentamiseen. Tuki myönnettiin yritykselle ja laajentuneet tilat otettiin käyttöön laajennustöiden valmistumisen myötä joulukuun 2011 lopulla. Laajennuksen myötä ravintolaan rakennettiin toinen myyntipiste, jonka avulla ruuhkaa ja jonotusta voidaan tehokkaasti vähentää sesonkiaikoina. Tuen myötä rakennettiin lisäksi uudet juhlalliset tilat (50 asiakaspaikkaa) à la carte -, illallis-, sekä kokousruokailuja varten. Laajennuksen myötä ravintolaan tuli yhteensä 80 uutta asiakaspaikkaa. Kehittämisavustuksen merkitys yrityksen kasvuun nähdään melko suureksi eikä laajennusta olisi toteutettu ilman tukea. Yrityksen edustaja arvioi, että laajennus tulee kasvattamaan yrityksen liikevaihtoa vuonna 2012 noin 10 %. Liikevoiton odotetaan kasvavan saman verran. Yrityksen mukaan tuen myötä rekrytoitavien henkilöiden lukumäärää ei ole vielä mahdollista arvioida. Markkinointia tehdään Pyhä-Luosto Markkinointiyhdistyksen kautta keskitetysti verkostoyhteistyössä muiden alueella toimivien yritysten kanssa. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on edistää Pyhä-Luosto matkailualueella toimivien yritysten yhteistoimintaa, lisätä alueen kansallista ja kansainvälistä vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta matkailualueena sekä valvoa alueen matkailuyritysten ja kiinteistönomistajien yhteisiä etuja. Vastaisuudessa yritys aikoo panostaa erityisesti myynti- ja markkinointitaitojensa kehittämineen, sillä yrityksen mukaan näitä taitoja on jatkuvasti pidettävä ajan tasalla. Sähköinen markkinointi on erityinen painopiste yrityksen toimiessa sekä suomenlaajuisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Yritys pyrkii kasvattamaan liikevaihtoaan seuraavan viiden vuoden aikana noin 15 %. Henkilöstömäärän oletetaan pysyvän tällä ajanjaksolla ennallaan. Kasvua tavoitellaan kehittämällä nykyistä palvelu- ja tuotevalikoimaa. Markkinointi- ja myyntiyhteistyötä Pyhä-Luosto Markkinointiyhdistyksen kanssa aiotaan tiivistää entisestään. Yrityksen tavoitteena on houkutella asiakkaikseen erityisesti lähimarkkinoilla asuvia asiakkaita. Ihmiset ikääntyvät kaikkialla Suomessa, joten heillä on eläkkeelle jäännin myötä nykyistä enemmän vapaaaikaa. He voivat siis esimerkiksi ajaa autolla hieman pidemmän matkan ravintolaan. Olisitteko toteuttaneet kehittämistoimenpiteet (investointi, muu kehittäminen) mikäli ette olisi saaneet siihen julkista kehittämisavustusta? Kyllä ja samassa mittakaavassa Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu "Koulutus. Jos pystyisi avainhenkilöitä kouluttamaan jollakin tuella. Investointituet ovat varsinkin sesonkipaikoissa, joissa tulot tehdään lyhyessä ajassa, tärkeitä. Pystymme ylläpitämään, mutta emme investoimaan niin paljon kuin haluaisimme. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein (vuosi 2009=100) Arvio tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään 102% 12% 100% 98% 96% 10% 8% 94% 6% 92% 90% 88% 4% 2% 86% % Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö Liikevoitto 38

43 6.10 Ficolo Oy FICOLO OY, PORI, myönnetty avustus , 10/2011 Vuonna 2011 perustettu Ficolo Oy:n tuotevalikoimaan lukeutuvat mm. Colocation-palvelut, eli laitetila- ja laitepaikkakokonaisuudet, ratkaisut palveluna, projekti- ja konsultointipalvelut sekä asiantuntijapalvelut. Lisäksi yritys tarjoaa asiakkailleen konesaliyhteyksiä, pilvialustoja ja IT-ulkoistusprojekteja. Yritys on saanut EAKRohjelmasta kehittämisavustusta sekä investointiin että toiminnan yleiseen kehittämiseen. Kehittämisavustuksen investointiosion avulla yritys rakensi vanhaan Puolustusvoimien louhimaan kallioluolastoon kansainväliset vaatimukset täyttävän, laajennusvalmiudet omaavan konesalikokonaisuuden sekä käynnisti Colocation-palvelutuotteisiin perustuvan liiketoiminnan. Kehittämisavustusta on puolestaan hyödynnetty yrityksen viestintä- ja markkinointistrategian suunnittelussa. Viestintästrategia laadittiin ulkopuolisen asiantuntijapalvelun voimin. Lisäksi kehittämistuen avulla palkataan yritykseen piakkoin uusi työntekijä, jonka tehtävänä on tukea Colocation-palvelujen kehittämistä ja tuotteistamista. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee neljä päätoimista työntekijää sekä yksi harjoittelija. Yritys toimii maailmanlaajuisilla markkinoilla, sillä se tarjoaa palveluitaan sekä Suomessa että ulkomailla sijaitseville yrityksille. Tulevaisuudessa yritys toivoo, että neljännes sen liikevaihdosta tulisi kansainvälisten yritysten kautta. Yrityksellä ei ole vielä tiedossa tarkkoja tietoja vuoden 2011 liikevaihdon osalta. Ala on investointivaltainen, joten ensimmäisenä vuotena investoinnit olivat suuremmat kuin liikevaihto. Vastaisuudessa investointien oletetaan muodostavan vuosittain noin % liikevaihdosta. Yrityksen edustajan mukaan kehittämisavustus on ollut yrityksen kasvun kannalta erittäin merkittävä, sillä tuet ovat parantaneet merkittävästi toimintaedellytyksiä sekä kilpailukykyä. Yrityksen edustaja arvioi, että yrityksen liikevaihto tulee kasvamaan tukien ansiosta vuonna 2012 noin %. Liikevoiton arvioidaan kasvavan noin 5-10 %. Kehittämistoimenpiteet olisi tehty ilman avustuksiakin, mutta avustukset mahdollistivat kehittämistoimenpiteiden laadukkaamman toteutuksen. Yritys on kehittänyt kehittämisavustuksen avulla yrityksen markkina- ja kilpailutilanteeseen liittyvää osaamista sekä toimialan teknologiaan ja kansainväliseen kilpailutilanteeseen liittyvää osaamista. Vastaisuudessa yritys aikoo edellä mainittujen osaamisalueiden lisäksi panostaa erityisesti myynti- ja markkinointiosaamisen sekä yrityksen strategisen suunnittelun ja johtamisen kehittämiseen. Ficolo Oy toimii tällä hetkellä verkostoyhteistyössä oman toimialan ulkopuolisten yritysten kanssa. Kyseessä on laajempi IT-verkosto. Yritys pyrkii rakentamaan arvoketjua toimialayritysten kanssa. Verkostossa ei ole vielä ollut kansainvälisiä yrityksiä mukana, mutta niitä saattaa liittyä mukaan vastaisuudessa. Yritys pyrkii kasvamaan seuraavan viiden vuoden aikana nykyisillä eli kansainvälisillä markkinoilla. Arvioita liikevaihdon kasvamisesta on vaikea esittää, mutta sen odotetaan moninkertaistuvan. Henkilöstömäärän odotetaan kasvavan samaan tahtiin kuin liikevaihdon. Olisitteko toteuttaneet kehittämistoimenpiteet (investointi, muu kehittäminen) mikäli ette olisi saaneet siihen julkista kehittämisavustusta? Kyllä ja samassa mittakaavassa Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu "Kehittämishanke on parantanut ehdottomasti meidän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Liikevaihdon pitäisi lähteä jyrkkään kasvuun tulevina vuosina, mutta vaikea arvioida kehitystä, sillä lähdemme nollatilanteesta liikkeelle. 39

44 6.11 Suomen Kerta Oy SUOMEN KERTA OY, RIIHIMÄKI, myönnetty avustus , 6/2010 & 9/2010 Suomen Kerta Oy on vuonna 1987 perustettu perheyritys, joka valmistaa, myy ja markkinoi lyhytkäyttö- ja kattaustuotteita kotitalouksien, HoReCa-sektorin sekä BB-sektorien tarpeisiin. Yritys valmistaa omien merkkituotteiden lisäksi myös muita private label -tuotteita. Tunnetuimpia yrityksen valmistamia tuotemerkkejä ovat Havi- ja Tuikku-kynttilät sekä Marimekon kattaustuotteet. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 200 henkilöä Imatran, Kotkan ja Riihimäen tuotantotiloissaan sekä Espoon pääkonttorissa. Yrityksen Riihimäen tehtaalla valmistetaan pääasiassa Havi- ja Tuikku -kynttilöitä. Riihimäen tuotantolaitos työllistää tällä hetkellä noin 45 henkilöä. Yksikön liikevaihto vuonna 2011 oli noin 8,2 miljoonaa euroa. Kansainvälisen viennin osuus liikevaihdosta on viime vuosina ollut noin prosenttia. Suomen Kerta Oy on saanut EAKR-ohjelmasta kehittämisavustusta Havi hankkeeseen, jonka tavoitteena on turvata Riihimäellä sijaitsevan Havin kynttilätehtaan kilpailukyky kuluvalla vuosikymmenellä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on selvittää ja kartoittaa keskeisiä toiminnan ja tuotteiden laadun parantamiseen liittyviä kehittämiskohteita. Lisäksi kehittämishankkeeseen liittyy laiteinvestointi, joka kohdistuu optisen laadunvalvontajärjestelmän hankkimiseen. Riihimäen yksikön vetäjän Jarmo Hutrin mukaan kehittämisavustuksella on ollut kohtalainen vaikutus yrityksen liiketoiminnan kasvuun. Koska kyseessä on ollut kehittämisavustuksen kohdistaminen pitkäkestoiseen yrityksen sisäisiä prosesseja kartoittavaan ja kehittävään hankkeeseen, on yksittäisen avustuksen vaikutuksia liiketoiminnan kasvuun melko vaikea arvioida. Kehittämishankkeen todelliset vaikutukset näkyvät kuitenkin pidemmällä aikajänteellä, kun tunnistettuja kehittämisalueita lähdetään yrityksen sisäisillä toimenpiteillä kehittämään. Jarmo Hutrin mukaan tässä vaiheessa voidaan arvioida avustuksen vaikuttaneen sekä liikevaihdon että liikevoiton kehittymiseen noin 1-2 prosentin verran. Hutrin mukaan kehittämisavustuksen suurin merkitys on kuitenkin ollut siinä, että se on mahdollistanut kehittämishankkeen toteuttamisen laajemmassa mittakaavassa. Kehittämishankkeen vaikutukset näkyvät Hutrin arvioiden mukaan tällä hetkellä eniten yksikön henkilöstön osaamisen kasvussa. Tehdyt liiketoiminnan analyysit ovat Hutrin näkemyksen mukaan lisänneet henkilöstön osaamista erityisesti markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamisessa, strategisessa suunnittelussa, taloushallinnossa ja rahoituksessa sekä yleisessä yrityksen johtamisessa. Kehittämishankkeella pyritään turvaamaan Havin kynttilätehtaan kilpailukykyä kuluvalla vuosikymmenellä. Jarmo Hutrin arvioiden mukaan yksikön liikevaihdon odotetaan kasvava seuraavan viiden vuoden aikajänteellä noin 20 prosenttia. Kasvua haetaan erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta. Henkilöstömäärän osalta kovin suurta kehitystä ei ole odotettavissa, sillä Hutri arvioi henkilöstömäärän kasvavan viiden vuoden aikajänteellä noin kahdella henkilötyövuodella. Olisitteko toteuttaneet kehittämistoimenpiteet (investointi, muu kehittäminen) mikäli ette olisi saaneet siihen julkista kehittämisavustusta? Kyllä ja samassa mittakaavassa Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu "Toivoisimme kehittämisavustusta jatkossa myös tuotekehitykseen liittyviin toimintoihin ja niihin liittyviä asiantuntijapalveluita. Kehittämisavustusten hakemisprosessia tulisi mielestämme yksinkertaistaa - nyt kynnys uusille hakijoille on korkea. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein (vuosi 2009=100) Arvio tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään 110% 3% 105% 2% 100% 2% 1% 95% 1% 90% % Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö Liikevoitto 40

45 7. PÄÄOMASIJOITUSTA SAANEIDEN YRITYSTEN TAPAUS- KUVAUKSET EAKR-ohjelmasta tehtävistä pääomasijoituksista vastaa Finnvera. Sijoitukset tehdään tytäryhtiö Aloitusrahasto Vera Oy:n kautta ja sijoituspäätökset tekee hallinnoiva yhtiö Veraventure. EAKRohjelman rahoilla myönnettäviä pääomasijoituksia on tehty syyskuusta 2011 lähtien. Tavoitteena on, että EAKR-ohjelman puitteissa pääomasijoituksia tehtäisiin 44 yritykseen vuoden 2015 loppuun mennessä. Tämän raporttiosion valmistumiseen (11/2012) mennessä pääomasijoituksia on tehty 22 yritykseen. Pääomasijoitukset tehdään toiminnan alkuvaiheessa oleviin pieniin, innovatiivisiin, lähinnä teknologiapainotteisiin yrityksiin, joiden tavoitteena on kasvu ja kansainvälistyminen. Tehdyt pääomasijoitukset ovat olleet ns. varhaisen vaiheen sijoituksia, jolloin yritysten toiminta on vielä suurelta osin keskittynyt tuotekehitykseen ja myynnin käynnistämiseen. Näin ollen yritysten liikevaihto on tyypillisesti pientä ja liikevoittoa ei välttämättä ole syntynyt vielä lainkaan. Keskimääräinen pääomasijoitus on tyypillisesti euroa. Lisäksi pääomasijoitusten kohdeyritykset ovat yrityksiä, joihin Finnvera ei ole sijoittanut aiemmin. Tarkoituksena on siis tukea toimintaansa käynnistäviä yrityksiä, jotka eivät välttämättä saisi muualta rahoitusta toimintaansa varten. Pääomasijoituksen myöntämisen kriteerit ovat olleet seuraavat: Yrityksellä pitää olla olemassa kaupallistettava tuote. Liikevaihtoa ei tarvitse kuitenkaan välttämättä vielä olla. Tuotteen tulee olla innovatiivinen Yrityksen pitää pyrkiä kansainvälisille markkinoille Tämä luku sisältää neljän Veraventurelta pääomasijoituksen saaneiden yrityksen tapaustutkimukset, jotka perustuvat yritysten toimitusjohtajien henkilökohtaisiin puhelinhaastatteluihin. Tapaustutkimuksissa kuvataan pääomasijoitusten merkitystä yrityksille sekä yritysten arvioita pääomasijoituksen vaikutuksista yritystoimintaan. Tapaustutkimukset sisältävät kukin kolme piirakkamuotoista graafia, joista yksi kuvaa tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan %-osuutta yrityksen liikevaihdosta, toinen Veran tekemän pääomasijoituksen %-osuutta yrityksen omasta pääomasta, ja kolmas yrittäjien tuntumaa pääomasijoituksen vaikutuksesta yrityksen liikevaihdon kasvuun vuonna 2012 (%). Haastatellut yritykset täyttävät pääomasijoituksen kriteerit ja olivat voimakkaassa kasvuvaiheessa olevia, tuotekehitykseen merkittävästi panostavia ja kansainvälisille markkinoille tähtääviä nuoria yrityksiä. Yritykset kokivat Veralta saadun pääomasijoituksen merkityksen liiketoiminnan kasvuun suurehkoksi. Kolme yritystä oli saadun pääomasijoituksen avulla palkannut lisää työntekijöitä. Kaikki haastatellut yritykset olivat saaneet pääomasijoituksia myös muilta tahoilta, osa myös yksityisiltä business-enkeleiltä. Veran tekemät pääomasijoitukset kuitenkin muodostavat merkittävän osan yritysten omasta pääomasta ja yritykset kokevat, että Veran tekemällä pääomasijoituksella on suurehko merkitys yritysten liikevaihdon kasvuun. Toisaalta, Veraventure pyrkii tekemään järkeviä sijoituspäätöksiä yrityksiin, joiden liiketoiminnan kasvuodotuksia pidetään lupaavina, mistä osaltaan kertoo myös se, että yritykset ovat onnistuneet hankkimaan myös muita pääomasijoittajia. Kolme neljästä haastatellusta yrityksestä koki että pääomasijoituksen hakeminen ja yhteistyö Veraventuren kanssa on ollut toimivaa ja helppoa. Vain yksi yritys koki hakemisen työlääksi prosessiksi. Yritykset kiittelivät erityisesti rahoituksen järjestymisen nopeutta, mikä on kriittinen tekijä aloittelevalle yritykselle. Yritykset pitivät myös hyvänä sitä, että Veraventuren pääomasijoituksen kautta yritykseen oli saatu taitavia hallituksen jäseniä sekä joissakin tapauksissa myös yksityisiä bisnesenkeleitä. Haastatellut yritykset tekisivät jatkossa kaikki mieluusti uudelleen yhteistyötä Finnveran kanssa. Yritykset myös pitivät hyvänä sitä, että julkisin varoin tuetaan aloittelevia yrityksiä, joiden saattaa olla vaikea saada rahoitusta muista lähteistä. 41

46 7.1 Airmodus Oy CASE: AIRMODUS OY, HELSINKI Airmodus myy aerohiukkasmittauslaitteita, joita käytetään esimerkiksi ilman laadun tutkimuksessa tai autojen päästöjen mittauksessa. Yrityksen liiketoiminta on vielä vahvasti tuotekehitysvaiheessa ja yritys käyttää yli 100% liikevaihdostaan tuotekehitykseen ja innovointiin. Airmodus tarjoaa tällä hetkellä ainoana yrityksenä maailmassa laitetta, joka pystyy mittaamaan pienimmätkin ilmassa olevat aerosolihiukkaset. Yritys on perustettu vuoden 2010 alussa ja sen liikevaihdosta 90% tulee ulkomaisilta asiakkailta, joita ovat muun muassa erilaiset tutkimuslaitokset ja yliopistot. Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä kuusi henkilöä täysipäiväisesti ja yrityksen liikevaihto vuonna 2012 tulee olemaan noin euroa. Aloitusrahasto Vera on tehnyt Airmodukseen euron pääomasijoituksen. Sijoitus on tehty kahdessa erässä, joista ensimmäinen marraskuussa 2011 ja toinen kesäkuussa Pääomasijoituksen pääasiallinen käyttötarkoitus on ollut hiukkasmittauslaitteiden tuotteistaminen ja laadunvarmennuksen kehittäminen sekä myynnin ja markkinoinnin käynnistäminen. Vera teki pääomasijoituspäätöksen yhtäaikaisesti Helsingin yliopiston rahaston kanssa, joka myös on sijoittanut yhtiöön. Lisäksi Airmodus on saanut tukea Keksintösäätiöltä sekä Tekesiltä. Yritys on palkannut pääomasijoitusten avulla yhden henkilön myynnin ja markkinoinnin tehtäviin ja lisäksi joitakin projektityöntekijöitä. Yritys kokee saamiensa pääomasijoitusten määrän ja ajoituksen olleen liiketoiminnan kannalta onnistuneita. Yritys arvioi liiketoimintansa kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Aerohiukkasmittareilla odotetaan olevan paljon sovellusalueita tulevaisuudessa. Yritys tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen Ilmakehätieteiden osaston kanssa ja näkee sillä olevan hyvät mahdollisuudet kaupallistaa uusia innovatiivisia tuotteita. Toistaiseksi liikevaihto ei ole kasvanut odotetulla tavalla johtuen siitä, että tuotteiden tuotteistaminen ja tuotantoon vieminen on kestänyt odotettua pidempään. Mikäli standardointi ja muu kehitys johtaa siihen, että ilmahiukkasia ryhdytään mittaamaan nykyistä tarkemmalla tasolla, löytyy markkinoilta paljon potentiaalia yrityksen tuotteille. Tuotteilla odotetaan olevan kysyntää myös nanoteknologiateollisuudessa. Yritys odottaa liikevaihdon kasvavan viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä 1,5 miljoonaan euroon, millä saavutettaisiin liiketoiminnan kriittinen piste, jolla toiminta kääntyy kannattavaksi. Kyseinen liikevaihto edellyttäisi yhden henkilön palkkaamista. Seuraavaksi yritys tulee keskittymään tuotannon ja jakelukanavien kehittämiseen sekä myynnin ja markkinoinnin tehostamiseen. Yrityksellä on käynnissä neuvotteluja isojen autoteollisuuden yritysten kanssa. Yrityksen on lisäksi tarkoitus kehittää mittauslaitteisiin liittyvää palvelua autoteollisuuteen kalibrointiin ja huollon järjestelmiin liittyen. Airmodus toimii aktiivisesti yhteistyössä kaikkien Suomessa toimivien hiukkasalan toimijoiden kanssa ja yrityksen toimitusjohtaja ja markkinointijohtaja toimivat Hiukkasfoorumin edustajistossa. Yhteistyötä tehdään mm- IPR-kysymyksiin liittyen sekä oikeiden kontaktien löytämiseksi. Lisäksi Airmodus tekee pilotointiin liittyvää yhteistyötä katalysaattorivalmistajien kanssa. Airmodus on myös yrityspartnerina muutamassa tutkimushankkeessa aerosolifysiikkaan ja ilmastontutkimukseen liittyen sekä mukana standardoimishankkeissa kansainvälisten yritysten kanssa. Millainen merkitys Veran tekemällä pääomasijoituksella on ollut yrityksenne kasvuun? Erittäin vähäinen merkitys Melko vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Melko suuri merkitys Erittäin suuri merkitys Tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan osuus liikevaihdosta Pääomasijoituksen osuus yrityksen omasta pääomasta* Pääomasijoitusten vaikutusten yrityksen kasvuun odotetaan näkyvän vuoden 2013 aikana, jolloin myynnin odotetaan käynnistyvän suuremmalla volyymilla. Pääomasijoituksen vaikutus yrityksen liikevaihtoon, % 30 % 33 % 42

47 7.2 Spinfy Oy CASE: SPINFY OY, OULU Spinfy tuottaa ja myy lasten elektronisia ja interaktiivisia satukirjoja. Saduissa seikkailevat tunnetut hahmot, kuten muumit ja Hevisaurus. Yritys tuottaa jännittäviä satukokemuksia, joihin lapset voivat itse vaikuttaa aktivoimalla satuun piilotettuja interaktiivisia elementtejä. Satukirjoja voi ladata ja lukea Applen tableteilla ja älypuhelimilla. Yritys toimii yhteistyössä suurien kustantamoiden kanssa, joiden kanssa se neuvottelee brändien käyttämisestä uudessa elektronisen satukokemuksen muodossa ja tekstien kääntämisestä toisille kielille. Yrityksen toiminta käynnistyi joulukuussa 2011 ja sillä on nykyään yhdeksän kokopäiväistä työntekijää. Yrityksen liikevaihto vuonna 2012 tulee olemaan noin riippuen joulumyynnin onnistumisesta. Yrityksen toiminta on vielä vahvasti tuotekehitysvaiheessa: yritys käyttää tuotekehitykseen ja innovointiin 100% liikevaihdostaan. Yritys on saanut Veralta euron pääomasijoituksen joulukuussa Saatu pääomasijoitus muodostaa noin puolet yrityksen omasta pääomasta. Yrityksen toimintaan ovat sijoittaneet lisäksi yrityksen perustajajäsenet ja yksityinen business-enkeli, yhteensä toiset euroa. Business-enkelin yritys löysi yhteistyökumppaneidensa kautta. Pääomasijoituksia haettiin erityisesti myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi mutta myös tuotannon kehittämiseen. Yritys kokee, että ilman Veralta saatua pääomasijoitusta yritystoimintaa olisi ollut hyvin vaikea käynnistää. Pääomasijoituksen avulla yritys on pystynyt palkkaamaan seitsemän kokoaikaista työntekijää. Yritys on voimakkaan kasvuhakuinen. Kasvua haetaan pääasiassa kansainvälisiltä markkinoilta, joilta jo nykyään tulee 95% yrityksen liikevaihdosta. Suomen lisäksi yritys myy tuotteitaan Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Englannissa, Venäjällä ja Japanissa. Yritys arvioi, että sen liikevaihto tulee kymmenkertaistumaan ensi vuonna ja kaksinkertaistumaan vuosittain siitä eteenpäin. Vuoden 2013 liikevaihdon ennustetaan siis kasvavan noin 1,5 miljoonaan euroon ja vuoden 2014 liikevaihdon noin 3 miljoonaan euroon. Tavoitteena on, että yritys tekee liikevoittoa vuonna 2013 ja työllistää noin 40 henkeä viiden vuoden kuluttua. Yritys tulee toiminnassaan lähiaikoina kehittämään erityisesti myyntiä ja hankkimaan uusia (brändi) kumppanuussopimuksia. Tuotantoa tullaan laajentamaan kasvavan myynnin mukaan. Yrityksellä on jonkin verran verkostoyhteistyötä oman toimialansa yritysten kanssa liittyen markkinointiin ja toiminnan kehittämiseen. Lisäksi yrityksellä on paljon epävirallista yhteistyötä muiden oululaisten yritysten kanssa. Yrityksellä on sopimuksia ja kumppanuuksia kustantamoiden ja brändin omistajien kanssa, erityisesti Ruotsissa ja Norjassa, jossa kustantamot kääntävät ja sopeuttavat tuotteita näille markkinoille. Spinfy osallistuu myös Business Oulun järjestämiin digitaalisen median tuotteiden kuukausittaisiin tapaamisiin. Millainen merkitys Veran tekemällä pääomasijoituksella on ollut yrityksenne kasvuun? Erittäin vähäinen merkitys Melko vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Melko suuri merkitys Erittäin suuri merkitys Ilman saamaamme pääomasijoitusta meidän olisi ollut vaikea toimia. Tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan osuus liikevaihdosta 100 % Pääomasijoituksen osuus yrityksen omasta pääomasta* 50 % Pääomasijoituksen vaikutus yrityksen liikevaihtoon, % 43

48 7.3 Steelbow Oy CASE: STEELBOW OY, REIJOLA Steelbow Oy on suomalainen prosessiteollisuuden putkikäyrien valmistaja. Putket valmistetaan ruostumattomasta teräksestä ainutlaatuisella valmistusteknologialla, joka perustuu kylmämuokkaustekniikkaan. Valmistuksessa käytettävä laite on yrityksen kehittämä eikä vastaavaa ole muualla. Yrityksen asiakkaita ovat Keski- Euroopan merkittävät LVI-tukkurit. Yritys toimii puhtaasti kansainvälisillä markkinoilla ja sen liikevaihto vuonna 2012 tulee olemaan noin euroa. Yritys aloitti toimintansa vuonna 2009 ja työllistää nykyään kymmenen kokoaikaista henkilöä. Tuotteiden valmistus alkoi loppuvuodesta 2011 ja toimituskapasiteetti on putkea vuodessa. Nykyisellä tuotantotavalla valmistuskapasiteettia ei voi enää nostaa. Yritys sai Veralta euron pääomasijoituksen huhtikuussa Lisäksi Finnveran kontaktien avulla yritykseen löytyi myös yksityinen pääomasijoittaja, joka sijoitti yritykseen myös euroa. Pääomasijoitusten avulla yrityksen on tarkoitus kehittää uusi kooltaan suurempi putki, jonka kate on nykyistä tuotetta parempi sekä tehdä uuden tuotteen valmistuksen edellyttämät investoinnit. Myöhemmin tuotantoa on tarkoitus automatisoida, jotta tuotantokapasiteettia voidaan nostaa. Myös jakelukanavia ja varastointia täytyy tulevaisuudessa kehittää. Saaduilla pääomasijoituksilla yritys ei ole rekrytoinut lisää työvoimaa. Pääomasijoituksilla on sen sijaan ollut ratkaiseva vaikutus yrityksen toimintaedellytyksiin. Yrityksen on tarkoitus kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Tarkoituksena on nostaa liikevaihtoa miljoonaan euroon 2016 mennessä. Kasvua haetaan pääasiassa kansainvälisiltä markkinoilta, erityisesti muista Pohjoismaista ja mahdollisesti myös Venäjältä. Lisää henkilökuntaa on tarkoitus palkata viidestä kahdeksaan henkeä automatisoinnin etenemisestä riippuen. Yritys arvioi saamiensa pääomasijoitusten vaikutuksen liikevaihdon kasvuun merkittäväksi ja kannattavuuteen erittäin ratkaisevaksi. Kannattavuuden nostaminen edellyttää investointeja uuteen tuotteeseen ja tuotantolinjoihin. Hakiessaan pääomasijoittajia, yrityksellä oli myös muita vaihtoehtoisia pääomasijoittajatahoja Veran lisäksi. Vera oli kuitenkin yritykselle mieluisin kumppani, sillä he saivat Veralta hallitukseen erittäin kokeneen jäsenen. Yritys myös kokee, että on parempi, että heillä on kaksi pääomasijoittajatahoa hieman pienemmillä pääomasijoitusosuuksilla kuin yksi suuri yksityinen sijoittaja. Yrityksellä on suomalaisia yhteistyökumppaneita ostoon ja tuotekehitykseen liittyen. Lisäksi yritys on yhdessä Joensuun kehittämisyhtiön kanssa kartoittanut Venäjän markkinoita mahdollisen myöhemmin toteutettavan Venäjän myynnin aloittamiseksi. Venäjä kiinnostaa yritystä markkinana mutta tuotantokapasiteetti ei tällä hetkellä ole tähän riittävää. Millainen merkitys Veran tekemällä pääomasijoituksella on ollut yrityksenne kasvuun? Erittäin vähäinen merkitys Melko vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Melko suuri merkitys Erittäin suuri merkitys Saaduilla pääomasijoituksilla tulee olemaan erittäin ratkaiseva vaikutus yrityksen kannattavuuteen vuonna Tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan osuus liikevaihdosta 30 % Pääomasijoituksen osuus yrityksen omasta pääomasta* 25 % Pääomasijoituksen vaikutus yrityksen liikevaihtoon, % 2012: 0% 2013: merkittävä vaikutus 44

49 7.4 XLMdation CASE: XLMDATION, TAMPERE Yrityksen liiketoiminnan ytimen muodostaa nettipohjainen XMLdation palvelu, joka validoi pankkien maksuaineistoja. Osana SEPA-kehitystä Suomessa luovutaan vanhasta kansallisesta suoraveloituksesta ja siirrytään ISO20022 XML-pohjaisen standardin käyttöön maksuaineistojen lähettämisessä yrityksestä pankkiin. XLMdation on maksualusta, jota pankit tarjoavat yritysasiakkailleen ja jonka avulla yritysten maksuaineistot saadaan muunnettua ja validoitua sepa-valmiudet täyttäviksi. Yritys on perustettu vuonna 2009 ja sen asiakkaita ovat kaikki Suomessa toimivat pankit. Yrityksellä on asiakkaita myös Norjassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa ja noin 15% yrityksen liikevaihdosta tulee näiden maiden pankkiasiakkuuksista. Yritys työllistää tällä hetkellä 14 henkilöä kokoaikaisesti ja sen liikevaihto vuonna 2012 tulee olemaan noin euroa. Vastaavia kilpailevaa tuotetta tarjoaa tällä hetkellä vain kaksi muuta yritystä Euroopassa. Aloitusrahasto Vera on sijoittanut yritykseen yhteensä euroa pääomasijoituksen muodossa. Pääomasijoitus on tehty kahdessa erässä, joista ensimmäinen tehtiin helmikuussa ja toinen heinäkuussa XLMdation on saanut pääomasijoituksia myös yksityisiltä sijoittajilta, jotka ovat sijoittaneet yritykseen yhteensä euroa. Aloitusrahasto Veran tekemä pääomasijoitus oli edellytyksenä yksityisten pääomasijoittajien mukaantulolle. Lisäksi Tekes on tukenut yrityksen liiketoimintaa vajaalla eurolla. Myös tämän tuen edellytyksenä oli yrityksen oman pääoman lisääminen. Pääomasijoitusta haettiin pääasiassa yrityksen kansainvälistymisen mahdollistamiseksi. Yritys arvioi Veralta saadun pääomasijoituksen merkityksen melko suureksi ja se on mahdollistanut yhden kokoaikaisen henkilön palkkaamisen kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Lisäksi yritys suunnittelee palkkaavansa vielä yhden kokoaikaisen henkilön näihin tehtäviin sekä hankkivansa kansainvälisten asiakkuuksien hankintaa alihankintana eurooppalaiselta yhteistyötaholta. Yritys panostaa tulevaisuudessa voimakkaasti kansainvälisen asiakaskunnan kasvattamiseen, jossa se näkee merkittävää potentiaalia, sillä SEPA-alue tulee jatkossa laajenemaan myös euroalueen ulkopuolisiin maihin. Liikevaihto on tarkoitus kasvattaa 6 miljoonaan euroon seuraavien viiden vuoden aikana. Tarkoituksena on myöhemmin kehittää liiketoimintaa pankkisektorin ulkopuolella ja hakea asiakkuuksia esimerkiksi metsä- tai metalliteollisuuden sähköisistä tilaus-toimitus-ketjuista sekä toimitusjärjestelmien sähköisistä kokonaisuuksista. Yrityksellä on verkostoyhteistyötä oman toimialansa yritysten kanssa, lähinnä kansainvälisen myynnin saralla erilaisten kumppanuuksien muodossa. Yritys on lisäksi jäsenenä tai kumppanina useassa kansainvälisessä finanssialan yhteenliittymässä ja foorumissa, joita ovat CGI (Common Global Implementation), EBA (European Banking Association) ja Swift, joka hoitaa kansainvälisten pankkien tietoliikenne- ja sanomavälitystä. Millainen merkitys Veran tekemällä pääomasijoituksella on ollut yrityksenne kasvuun? Erittäin vähäinen merkitys Melko vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Melko suuri merkitys Erittäin suuri merkitys Emme olisi saaneet bisnesenkeleitä mukaan ilman Veran pääomasijoitusta. Tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan osuus liikevaihdosta 20 % Pääomasijoituksen osuus yrityksen omasta pääomasta* 12 % Pääomasijoituksen vaikutus yrityksen liikevaihtoon, % 45

50 OSIO 2 OHJELMA- JA ALUETASON TARKASTELU 46

51 8. YRITYSTUKIEN JAKAUTUMINEN RAKENNERAHASTO- STRATEGIAN NÄKÖKULMASTA JA SUURALUEITTAIN 8.1 Yleistä Yrityskohtaista kehittämisavustusta suunnataan komission hyväksymille valtiontukialueiksi määritellyille 1 ja 2 tukialueille, jotka sijaitsevat pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tämän alueen ulkopuolella yrityskohtaista tukea voivat saada vain pk-yritykset. Tämä heijastuu yritysten kehittämisavustusten kohdentumiseen suuralueittain siten, että Pohjois- ja Itä-Suomeen tukia on kohdentunut selvästi eniten. Myös suuralueiden sisällä on ELY-alueittaisia vaihteluita. Eniten yritystukia on kohdentunut Itä- Suomen suuralueelle ja siellä eniten Pohjois-Savoon ja vähiten Kainuuseen. Seuraavaksi suurin yritystukipotti on mennyt Pohjois-Suomeen, jossa eniten tukea on myönnetty Pohjois- Pohjanmaan ELY:ssä, jonne on myös kaikkia ELY-alueita vertailtaessa kohdentunut tukea. Toiseksi vähiten yritystukia on kanavoitunut Länsi-Suomen alueelle, jossa suurin edunsaaja on Keski-Suomen ELY-alue lähes 40 miljoonan euron tukisummalla. Vastaavasti myös koko vertailun vähiten tukea saanut tukialue löytyy samalta tukialueelta, jossa Pohjanmaan yritystuista muodostuu ainoastaan 4,6 miljoonan euron kokonaisuus. Suuralueista vähiten yritystukia on kanavoitunut Etelä-Suomeen. Taulukko 6. Yritysten kehittämisavustukset (EAKR) suuralueittain ja ELYalueittain. Suuralue/ELY-alue Grand Total ES Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi IS Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo LS Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta PS Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Grand Total Perinteiset teollisuudet alat vs. palvelualat Kansallisen rakennerahastostrategiassa yritystoiminnan kehittämisen tavoitteeksi on asetettu yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittäminen, uusien työpaikkojen luominen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen kestävällä tavalla. Painopisteen alla toteutetaan kehittämistoimia, joilla edistetään pk-yritysten tai yritysryhmien kilpailukykyä. Keskeisenä rakennerahastotoimien kohderyhmänä ovat innovatiiviset aloittavat yritykset, kasvuhakuiset ja -kykyiset yritykset sekä toimintansa murrosvaiheessa olevat yritykset. Nopeasti lisääntyvät ja uusia työpaikkoja 47

52 luovat palvelualan yritykset tulivat rakennerahastostrategiaan uutena painopisteenä. Lisäksi yritystoimintaa haetaan erityisesti luovilta aloilta, hyvinvointisektorilta ja naisyrittäjyydestä. Tukien kohdentumisen euromääräinen sekä lukumääräinen tarkastelu toimialoittain osoittaa, että EAKR-yritystukia on kohdentunut selvästi eniten teollisuuteen, eli EAKR-rahoituksella on tuettu etenkin perinteisiä toimialoja ja sitä kautta jo olemassa olevien työpaikkojen säilyttämistä. Palveluyritystoiminnan 9 osuus yritystukien kohteena jää kokonaisuudessaan noin kolmasosaan. Avustuspäätöksiä lukumääräisesti tarkasteltuna erot eivät ole niin suuret. Suuralueiden välillä on eroja. Pohjois-Suomessa palvelualan yritysten saama euromääräinen tuki on lähes puolet teollisuusyritysten saamasta tuesta. Avustusten lukumäärässä katsottuna eroa on vain noin kolmasosa. Länsi-Suomessa teollisuuden ja palvelualojen saamien tukien suhde on samaa luokkaa sekä rahallisesti että lukumäärässä mitattuna. Teollisuus vs. palvelualat tarkastelun lisäksi omina kokonaisuuksinaan on tarkasteltu majoitusja ravitsemustoimintaa (I), informaatio- ja viestintäalan yrityksiä (J) sekä sosiaali- ja terveyspalveluita (Q) niiden EAKR-kontekstissa saamansa erityismerkityksensä vuoksi. Näistä palvelualoista majoitus- ja ravitsemustoiminta erottuu selkeästi etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Myös informaatio- ja viestintäalan yritykset ovat saaneet selvästi erottuvan osuuden tuista. Sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavat yritykset eivät sen sijaan suuraluekohtaisessa tarkastelussa juurikaan erotu, mikä olisi ollut rakennerahastostrategian hyvinvointipainotuksen kannalta toivottavaa. Hyvinvointipalvelut esiintyvät kehittämisstrategioissa kuitenkin sosiaali- ja terveyspalveluita laajempana käsitteenä, mutta määritelmät ovat hajanaisia eikä näitä ole yksilöitävissä toimialatarkasteluissa. Myönnettyjen EAKR-avustusten jakauma ( ) suuralueilla toimialan mukaan Päätökset A-B Alkutuotanto C-E Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H-S Muut palvelualat yht. I Majoitus- ja ravitsemustoiminta J Informaatio ja viestintä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut - ES IS LS PS Kuva 16. Yritysten kehittämisavustukset (EAKR) suuralueilla päätoimialaluokittain euroissa. 9 H-S Muut toimialat sisältää päätoimialat: K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta 48

53 Myönnettyjen EAKR-avustusten jakauma (lkm) suuralueilla päätoimialoittain Päätösten lkm A-B Alkutuotanto C-E Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H-S Muut palvelualat yht. I Majoitus- ja ravitsemustoiminta J Informaatio ja viestintä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 0 ES IS LS PS Kuva 17. Yritysten kehittämisavustukset (EAKR) suuralueilla päätoimialaluokittain avustuspäätösten lukumäärän mukaan. Mitä teollisuuden aloja on sitten tuettu? Teollisuuden toimialan (C-toimiala) lähempi tarkastelu osoittaa, että selvästi suurin osa tuesta on kanavoitunut metallialalle toimialaluokkiin 24 ja 25. Seuraavaksi eniten tukia on kohdistunut toimialaluokkaan 16 - Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus. Kolmanneksi eniten tukea on kohdistunut toimialaan 28 - Muiden koneiden ja laitteiden valmistus. Myönnettyjen EAKR-avustusten jakauma teollisuuden alaluokkiin, kaikki alueet yhteensä Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Tekstiilien, vaatteiden ja nahan valmistus Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Tietokoneiden ja sekä elektrodisten ja optisten 27 Sähkölaitteiden valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Moottoriajoneuvojen ja muiden 31 Huonekalujen valmistus 32 Muu valmistus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Kuva 18. Yritysten kehittämisavustukset (EAKR) teollisuuden (C) alaluokkiin. 49