EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI TEEMA 2

Transkriptio

1 Vastaanottaja Työ- ja elinkeinoministeriö Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Toukokuu 2013 RAPORTTI EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI TEEMA 2

2 RAPORTTI Päivämäärä 17/05/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Henrik Pekkala, Eeva Terävä EAKR-ohjelmien arviointien ohjausryhmä EAKR-ohjelmien seurantakomiteat EAKR-ohjelmien arviointi, Teema 2: Yritystuet/Maakunta- ja ohjelmakohtainen tarkastelu Ramboll Mikonkatu 15 A, 3rd floor Helsinki T F

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto Arviointiteeman painopisteet Väliraportin painopisteet 2 2. Yritystukien jakautuminen rakennerahastostrategian näkökulmasta ja suuralueittain Yleistä Perinteiset teollisuudet alat vs. palvelualat Luovat alat Uudet yritykset ja työpaikat Naisyrittäjät ja naisten työpaikkojen synty Kansainvälistyminen Aluekohtaiset tarkastelut Yhteenvetoa aluetarkastelun tuloksista 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Etelä-Savo 17 Häme 19 Kaakkois-Suomi 21 Kainuu 23 Keski-Suomi 25 Lappi 27 Pirkanmaa 29 Pohjanmaa 31 Pohjois-Karjala 33 Pohjois-Pohjanmaa 35 Pohjois-Savo 37 Satakunta 39 Varsinais-Suomi 41

4 1. JOHDANTO Suomen rakennerahastostrategian päämääränä on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Strategian tavoitteena on tukea toimia, joilla voidaan: kansallisesti ja alueellisesti vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategian tavoitteisiin pyritään kohdentamalla rakennerahastovarat ja niitä vastaavat kansalliset vastinrahat neljälle toisiaan täydentävälle painopistealueelle, jotka ovat: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Yritystoiminnan kehittämistä on tuettu rakennerahastotoiminnalla vuosittain noin 105 miljoonalla eurolla. Rahoitus on koostunut sekä EU:n rahoitusosuudesta että valtion kansallisista budjettivaroista. Kansallisessa rakennerahastostrategiassa yritystoiminnan edistämisen toimien tavoitteena ovat Lissabonin strategiaan tukien olleet erityisesti: 1) Yritysten tuottavuuden lisääminen ja yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen, 2) Pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen hyödyntämällä innovaatioita, tutkimustuloksia ja osaamista sekä 3) Pk-yritysten kansainvälistymisen ja verkottumisen edistäminen. Yritysten tukemiseen liittyvät rakennerahastotoimet on pyritty kuluvalla kaudella kohdentamaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja yrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Painopisteen alla toteutetaan kehittämistoimia, joilla edistetään pkyritysten tai yritysryhmien kilpailukykyä. Painopisteen toimet tukevat Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman keskeisiä tavoitteita tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden lisäämiseksi. 1.1 Arviointiteeman painopisteet Yritystukia käsittelevän arviointiteeman 2 tavoitteena on ensisijaisesti tarkastella EAKRrahoituksen vaikutuksia alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Teemassa keskitytään analysoimaan kerättyä arviointitietoa eri arviointijaksoina ( ) seuraavilta kolmelta tarkastelutasolta: 1) Yritysten näkökulma, 2) Maakuntatason vaikutusten näkökulma ja 3) Ohjelmataso Kokonaisarvioinnin tiedonkeruu on suunniteltu tehtäväksi alhaalta ylös, mikä tarkoittaa sitä, että tiedonkeruussa lähdetään liikkeelle yritystason kokemusten keräämisestä edeten maakuntatason yritystoimintaa kuvaavan indikaattoritiedon keruuseen. Lopuksi kootaan vertailua siitä, miten suuraluetasolla ohjelman ja rakennerahastostrategian tavoitteet ovat toteutuneet. 1

5 1) Yritykset (2012) Konkreettiset tulokset ja vaikutukset tukea saaneissa yrityksissä 2) Maakuntataso (2013) TÄSSÄ RAPORTISSA Katsaus kehittämisen kohdentumiseen maakunnittain ja toimialakohtaisen suhdannetiedon analyysi 3) Ohjelmataso (2013) TÄSSÄ RAPORTISSA Tavoitteiden toteuma suhteessa suuralueittaisiin ohjelmiin ja rakennerahastostrategiaan Kuva 1. Arvioinnin tasot, kohteet ja tiedonkeruun eteneminen Väliraportin painopisteet Tässä väliraportissa on edellä esitetyn arviointisuunnitelman mukaisesti keskitytty erityisesti maakuntatason ja ohjelmatason tarkasteluun. Tavoitteena on ollut koota yhdenmukaista ja samoille tiedonkeruuperiaatteilla toteutettua aluekohtaista (ELY-keskuskohtaista) aineistoa. Aluetason tarkastelun keskiössä on ollut yritystukien kohdentuminen alueittain ja toimialakohtaisen suhdannetiedon analyysi. Toisin sanoen väliraportin tavoitteena on ollut tarkastella sitä, mille toimialoille ja minkä tyyppiseen kehittämistoimintaan tuki on kohdennettu, ja miten eri toimialojen suhdanteet ovat kehittyneet EAKR-ohjelmien elinkaaren aikana. Ohjelmatasolla teeman 2 arviointi on rajattu koskemaan tulosten ja tavoitteiden peilaamista suuralueilla ja rakennerahastostrategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Teeman 2 arvioinnissa ei ole toteutettu varsinaisesti ohjelmatoimijoiden tasolla tapahtuvaa tiedonkeruuta, vaan yritysten ja maakuntatason arviointitiedosta muodostettuja suuralueittaisia synteesejä ja johtopäätöksiä peilataan siihen miten ohjelmien ja rakennerahastostrategian tavoitteet ovat toteutuneet. Lisäksi tarkastelu pyrkii havainnoimaan mitä mahdollisuuksia ohjelmilla on vaikuttaa aluekehitykseen pitkällä aikavälillä. 2

6 2. YRITYSTUKIEN JAKAUTUMINEN RAKENNERAHASTO- STRATEGIAN NÄKÖKULMASTA JA SUURALUEITTAIN 2.1 Yleistä Yrityskohtaista kehittämisavustusta suunnataan komission hyväksymille valtiontukialueiksi määritellyille 1 ja 2 tukialueille, jotka sijaitsevat pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tämän alueen ulkopuolella yrityskohtaista tukea voivat saada vain pk-yritykset. Tämä heijastuu yritysten kehittämisavustusten kohdentumiseen suuralueittain siten, että Pohjois- ja Itä-Suomeen tukia on kohdentunut selvästi eniten. Myös suuralueiden sisällä on ELY-alueittaisia vaihteluita. Eniten yritystukia on kohdentunut Itä- Suomen suuralueelle ja siellä eniten Pohjois-Savoon ja vähiten Kainuuseen. Seuraavaksi suurin yritystukipotti on mennyt Pohjois-Suomeen, jossa eniten tukea on myönnetty Pohjois- Pohjanmaan ELY:ssä, jonne on myös kaikkia ELY-alueita vertailtaessa kohdentunut tukea. Toiseksi vähiten yritystukia on kanavoitunut Länsi-Suomen alueelle, jossa suurin edunsaaja on Keski-Suomen ELY-alue lähes 40 miljoonan euron tukisummalla. Vastaavasti myös koko vertailun vähiten tukea saanut tukialue löytyy samalta tukialueelta, jossa Pohjanmaan yritystuista muodostuu ainoastaan 4,6 miljoonan euron kokonaisuus. Suuralueista vähiten yritystukia on kanavoitunut Etelä-Suomeen. Taulukko 1. Yritysten kehittämisavustukset (EAKR) suuralueittain ja ELYalueittain. Suuralue/ELY-alue Grand Total ES Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi IS Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo LS Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta PS Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Grand Total Perinteiset teollisuudet alat vs. palvelualat Kansallisen rakennerahastostrategiassa yritystoiminnan kehittämisen tavoitteeksi on asetettu yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittäminen, uusien työpaikkojen luominen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen kestävällä tavalla. Painopisteen alla toteutetaan kehittämistoimia, joilla edistetään pk-yritysten tai yritysryhmien kilpailukykyä. Keskeisenä rakennerahastotoimien kohderyhmänä ovat innovatiiviset aloittavat yritykset, kasvuhakuiset ja -kykyiset yritykset sekä toimintansa murrosvaiheessa olevat yritykset. Nopeasti lisääntyvät ja uusia työpaikkoja 3

7 luovat palvelualan yritykset tulivat rakennerahastostrategiaan uutena painopisteenä. Lisäksi yritystoimintaa haetaan erityisesti luovilta aloilta, hyvinvointisektorilta ja naisyrittäjyydestä. Tukien kohdentumisen euromääräinen (kuva 2) sekä lukumääräinen tarkastelu toimialoittain osoittaa, että EAKR-yritystukia on kohdentunut selvästi eniten teollisuuteen, eli EAKRrahoituksella on tuettu etenkin perinteisiä toimialoja ja sitä kautta jo olemassa olevien työpaikkojen säilyttämistä. Palveluyritystoiminnan 1 osuus yritystukien kohteena jää kokonaisuudessaan noin kolmasosaan. Avustuspäätöksiä lukumääräisesti tarkasteltuna erot eivät ole niin suuret (kuva 3). Suuralueiden välillä on eroja. Pohjois-Suomessa palvelualan yritysten saama euromääräinen tuki on lähes puolet teollisuusyritysten saamasta tuesta. Avustusten lukumäärässä katsottuna eroa on vain noin kolmasosa. Länsi-Suomessa teollisuuden ja palvelualojen saamien tukien suhde on samaa luokkaa sekä rahallisesti että lukumäärässä mitattuna. Teollisuus vs. palvelualat tarkastelun lisäksi omina kokonaisuuksinaan on tarkasteltu majoitusja ravitsemustoimintaa (I), informaatio- ja viestintäalan yrityksiä (J) sekä sosiaali- ja terveyspalveluita (Q) niiden EAKR-kontekstissa saamansa erityismerkityksensä vuoksi. Näistä palvelualoista majoitus- ja ravitsemustoiminta erottuu selkeästi etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Myös informaatio- ja viestintäalan yritykset ovat saaneet selvästi erottuvan osuuden tuista. Sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavat yritykset eivät sen sijaan suuraluekohtaisessa tarkastelussa juurikaan erotu, mikä olisi ollut rakennerahastostrategian hyvinvointipainotuksen kannalta toivottavaa. Hyvinvointipalvelut esiintyvät kehittämisstrategioissa kuitenkin sosiaali- ja terveyspalveluita laajempana käsitteenä, mutta määritelmät ovat hajanaisia eikä näitä ole yksilöitävissä toimialatarkasteluissa. Myönnettyjen EAKR-avustusten jakauma ( ) suuralueilla toimialan mukaan Päätökset C-E Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H-S Muut palvelualat yht. I Majoitus- ja ravitsemustoiminta J Informaatio ja viestintä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut - ES IS LS PS Kuva 2. Yritysten kehittämisavustukset (EAKR) suuralueilla päätoimialaluokittain euroissa. 1 H-S Muut toimialat sisältää päätoimialat: K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta 4

8 Myönnettyjen EAKR-avustusten jakauma (lkm) suuralueilla päätoimialoittain Päätösten lkm C-E Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H-S Muut palvelualat yht. I Majoitus- ja ravitsemustoiminta J Informaatio ja viestintä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 0 ES IS LS PS Kuva 3. Yritysten kehittämisavustukset (EAKR) suuralueilla päätoimialaluokittain avustuspäätösten lukumäärän mukaan. Mitä teollisuuden aloja on sitten tuettu? Teollisuuden toimialan (C-toimiala) lähempi tarkastelu osoittaa, että selvästi suurin osa tuesta on kanavoitunut metallialalle toimialaluokkiin 24 ja 25. Seuraavaksi eniten tukia on kohdistunut toimialaluokkaan 16 - Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus. Kolmanneksi eniten tukea on kohdistunut toimialaan 28 - Muiden koneiden ja laitteiden valmistus. ELY-alueittainen tarkastelu on esitetty luvussa kolme. Myönnettyjen EAKR-avustusten jakauma teollisuuden alaluokkiin, kaikki alueet yhteensä Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Tekstiilien, vaatteiden ja nahan valmistus 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden Metallien jalostus ja metallituotteiden 26 Tietokoneiden ja sekä elektrodisten ja optisten 27 Sähkölaitteiden valmistus 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Moottoriajoneuvojen ja muiden 31 Huonekalujen valmistus 32 Muu valmistus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Kuva 4. Yritysten kehittämisavustukset (EAKR) teollisuuden (C) alaluokkiin. 5

9 ES IS LS PS EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI TEEMA 2 ELY-alueittain tarkasteltuna teollisuuden ja palvelualojen välillä on vieläkin suurempia eroja kuin suuralueittain tarkasteltuna. Erityisesti pohjoisilla alueilla Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa on tuettu paljon palvelualan yrityksiä. Tämä näkyy etenkin matkailuyritysten tukina, mutta etenkin Pohjois-Pohjanmaalla ja myös Kainuussa informaatio- ja viestintäalan yritykset ovat saaneet paljon EAKR-avustuksia. Palvelualojen yritykset erottuvat myös Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa. Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla palvelualoja on tuettu kaikista vähiten. Myönnettyjen EAKR-avustusten jakauma ELY-alueittain toimialan mukaan Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Satakunta Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Häme 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % C-E Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H-S Muut palvelualat yht. I Majoitus- ja ravitsemustoiminta J Informaatio ja viestintä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Kuva 5. Yritysten kehittämisavustukset (EAKR) ELY-aluilla päätoimialaluokittain. 2.3 Luovat alat Luovien alojen määrittely on haasteellista, sillä luovat alat muodostuvat useista eri pienistä toimialoista, eikä tarkimmankaan tason TOL-luokitus kaikissa tapauksissa vastaa todellisuutta luovan alan toiminnan kannalta. Suuntaa-antavan arvion tekemiseksi on yritystukitiedoista tunnistettu luovien alojen yrityksiä haarukoimalla aineistoa työ- ja elinkeinoministeriön Luovan talou- 6

10 den strategisen hankkeen yhteydessä määritettyjä toimialaluokkia hyödyntäen 2. Tässäkin määritelmässä on haasteena se, että luovia aloja kuvailevassa Fact Sheets- Luovat alat -raportissa on alat määritelty viiden toimialanumeron tarkkuudella, kun taas arvioitsijan käytössä ollut aineisto sisälsi vain nelinumeroisen toimialaluokan tietoturvasyistä. Haasteena on tähän liittyen ollut esimerkiksi se, että yhtä merkittävimmistä luovan alan toimialan, digitaalisten pelien, erottaminen aineistosta vaatisi luokittelun viiden numeron tarkkuudella. Arvioitsijan aineistossa peli-alaa ei ole erotettavissa muiden ohjelmistojen suunnittelusta ja valmistuksesta (TOL 62010), ja siksi tämä toimiala on jätetty erikseen kokonaisuudessaan näkyviin. Myös luokkaan Muualla luokittelemattomat erikoistuneet palvelut liike-elämälle (TOL 7490) kuuluvat yritykset on jätetty omaksi luokakseen, sillä aineistosta ei ollut eroteltavissa tarkemmin varsinaista luovan alan luokkaa 74901, ohjelmatoimistot ja manageripalvelut. EAKR-avustuksia oli myönnetty mennessä yhteensä kpl. Avustukset ovat kohdentuneet eri yritykseen. Näistä yrityksistä 478 oli laajalla määritelmällä (ml. ohjelmistoyritykset ja erikoistuneet liike-elämäpalvelut) katsottuna luovan alan yrityksiä. Laajan määrityksen luovien alojen yrityksille oli myönnetty tuki yhteensä euroa. Myönnettyjen avustuksien kokonaissumman ollessa , muodostuu luovien alojen saamaksi osuudeksi laajalla määritelmällä 5 prosenttia. ELY-alueittain luovien alojen saama osuus vaihtelee kuitenkin suuresti. Varsinais-Suomessa luoville aloille on kohdistunut tuista vain 1 prosentti, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla lähes kymmenes. Pohjanmaalla, kuten myös Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, ohjelmistoalan yritykset muodostavat suuren osan rahoituksen saajista, eikä näiden osalta ole varmuutta, ovat nämä todella luovan alan peliyrityksiä vai tavallisia ohjelmistoalan yrityksiä. Absoluuttiset tukimäärät ELY-alueittain on esitetty alla olevassa kuviossa prosenttiosuudet on nähtävissä maakuntakohtaisissa yhteenvedoissa. 2 Fact Sheets Luovat alat julkaisusta kootut toimialaluokat. 7

11 PS LS IS ES EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI TEEMA 2 Luovien alojen tuet ELY-alueittain Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Muut luovan alan yritykset Muualla luokittelemattomat erikoistuneet palvelut liike-elämälle (kaikki ei luovaa alaa) Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus (kaikki ei luovaa alaa) Kuva 6. Luovien alojen yritysten saama EAKR-rahoitus ELY-alueittain. 2.4 Uudet yritykset ja työpaikat Rakennerahasto-ohjelmien keskeisinä indikaattoria on hanketasolla syntyneiden yritysten lukumäärä sekä syntyneiden työpaikkojen määrä. Työpaikkojen tarkastelussa on luonnollisesti huomioitava, että erityisesti yritystoiminnassa kehittämistoimenpiteet luovat myös välillisiä työpaikkoja, joten yksittäisen kehittämishankkeen todellisia työllistämisvaikutuksia on aina varsin vaikea arvioida. Tämän luvun sisältämässä analyysissä onkin tarkasteltu ainoastaan Yritystuki järjestelmään raportoitujen uusien työpaikkojen määrää. Yrityskannan ohjelmatason indikaattoritiedon vastinparina on tässä tarkasteltu Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen pohjalta eri ELY-keskusalueilla tapahtunutta yrityskannan nettokasvua tarkasteluvuosien välisenä aikana. Yrityskannan nettokasvun lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan EAKR-seurantatietoihin raportoitujen perustettujen yritysten lukumäärä. Näiden tunnuslukujen suhteella on pyritty vastaamaan kysymykseen, millainen vaikutus EAKR-ohjelman puitteissa perustettujen yritysten lukumäärällä on ollut koko alueen yrityskannan nettokasvuun. Tarkastelussa ei ole kuitenkaan huomioitu perustettujen yritysten eloonjäämisastetta, vaan oletuksena on ollut, että kaikki perustetut yritykset olisivat vielä toiminnassa. 8

12 Taulukko 2. Yrityskannan nettokasvu vuosina suhteessa EAKR-rahoituksella syntyneiden yritysten lukumäärään. Yrityskannan nettokasvu (Tilastokeskus) EAKR-toimenpiteillä (yritystuet) perustettujen yritysten lukumäärä, loppuunmaksetut hankkeet (TUKI2000) Suhteellinen osuus Etelä-Pohjanmaa ,3 % Etelä-Savo ,2 % Häme ,6 % Kaakkois-Suomi ,3 % Kainuu ,8 % Keski-Suomi ,7 % Lappi ,6 % Pirkanmaa ,0 % Pohjanmaa ,4 % Pohjois-Karjala ,1 % Pohjois- Pohjanmaa ,8 % Pohjois-Savo ,6 % Satakunta ,4 % Varsinais-Suomi ,1 % Kuten yllä olevasta taulukosta käy ilmi, on raportoitujen yritysten suhteellinen osuus yrityskannan nettomuutoksesta varsin vaihteleva eri alueiden osalta. Tämän aineiston ja tarkastelunäkökulman valossa näyttääkin siltä, että EAKR-toiminnalla olisi ollut erittäin suuri merkitys alueen yrityskannan kehitykseen erityisesti Etelä-Savossa, Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa. On myös huomioitava, että eri suuralueet eivät ole keskenään vertailukelpoisia niiden tukikelpoisuudesta johtuvista eroista. Yritysten määrän lisäksi on tarkasteltu syntyneiden työpaikkojen määrää suhteessa tukien kokonaissummaan. Alla olevassa taulukossa on otettu mukaan yritystukien kokonaissumma päättyneiden hankkeiden osalta, näiden osalta raportoidut syntyneet työpaikat sekä laskettu näiden välinen suhde. Käytännössä taulukon avulla on pyritty vastaamaan kysymykseen: Kuinka paljon yhden työpaikan luominen EAKR-toimenpiteellä maksaa? Tarkastelun yhteydessä on kuitenkin syytä huomioida se, että mukana eivät ole yksittäisten kehittämishankkeiden aikaansaamien yritystoiminnan kehittymisestä johtuvat heijastusvaikutukset. Tarkastelu ei myöskään huomioi, ovatko raportoidut työpaikat edelleen aktiivisia vai eivät, mikä on sama ongelma kuin yritysten elonjäämisen suhteen. Aluekohtaisessa tarkastelussa on lisäksi huomioitava se, että eri ohjelma-alueilla on ollut yritystukien osalta käytössään eri tukiprosentit. Korkeammat hankekohtaiset yritystukiprosentit heijastuvat luonnollisesti myös korkeampina yksikkökustannuksina. Taulukko 3. Yritystukien kokonaismäärän suhde raportoituihin, syntyneisiin työpaikkoihin. Yritystukien kokonaissumma, loppuunmaksetut Syntyneiden työpaikkojen määrä, loppuunmaksetut Yhden työpaikan hinta Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Varsinais-Suomi

13 Käytetty analyysimenetelmä antaa varsin mielenkiintoisen jakauman eri alueiden suhteen. Tämän, suhteellisen yksioikoisen, analyysin perusteella yhden synnytetyn työpaikan kustannukset ovat halvimmat voimakkailla talousalueilla. Vastaavasti yhden työpaikan luomiskustannukset näyttävät olevan kalliimpia niillä alueilla, joilla talouskehitys on perinteisesti ollut haastavaa Naisyrittäjät ja naisten työpaikkojen synty Naisyrittäjyyden kehittäminen on ollut yksi EAKR-ohjelmien seurattavista indikaattoritavoitteista. Oheisessa taulukossa on koottuna suuralueittain ja koko ohjelmatasolla uusien työpaikkojen tavoitelukumäärät sekä niihin kohdistuvat naisten osuudet sekä vastaavasti uusien yritysten tavoitelukumäärät sekä naisyrittäjien tavoitetasot. Vastaavasti taulukossa on tuotu esiin päättyneiden hankkeiden osalta raportoidut tulostiedot sekä tavoitteiden ja toteuman välinen suhdeluku. Taulukko 4. Tavoitetasot uusien työpaikkojen lukumäärän ja yritysten suhteen Tavoite Yhteensä tot Toteuma kpl % Etelä-Suomi Uudet työpaikat yht ,7 % -joista naisten ,1 % Uudet yritykset yht ,9 % -joista naisten ,9 % Länsi-Suomi Uudet työpaikat yht ,1 % -joista naisten ,3 % Uudet yritykset yht ,4 % -joista naisten ,2 % Itä-Suomi Uudet työpaikat yht ,3 % -joista naisten ,5 % Uudet yritykset yht ,2 % -joista naisten ,9 % Pohjois-Suomi Uudet työpaikat yht ,8 % -joista naisten ,1 % Uudet yritykset yht ,8 % -joista naisten ,8 % EAKR-ohjelmat yht. Uudet työpaikat yht ,1 % -joista naisten ,6 % Uudet yritykset yht ,1 % -joista naisten ,8 % Kuten ylläolevasta taulukosta käy ilmi erot uusien työpaikkojen ja uusien yritysten osalta sekä vastaavien naisten osuuksien suhteen vaihtelevat ohjelma-alueittain melko paljon. Koko ohjelmatasolla tarkasteltuna naisten uusien työpaikkojen tavoitetasosta on saavutettu 44,6 prosenttia. Vastaavasti uusien naisyrittäjien osuuden osalta tavoitetasosta on saavutettu 23,8 prosenttia koko ohjelmatasolla. Naisten työpaikkojen osalta lähimmäksi tavoitetasoa on päästy Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Vastaavasti naisyritääjyyden osalta tavoitetasoa lähimpänä ollaan selkeimmin Pohjois-Suomessa, jossa on saavutettu toteumatietojen perusteella 43,8 prosenttia asetetusta tavoitteesta. Kokonaisuutena toteumatieto osoittaa, että naisiin kohdistuvista tavoitteista ollaan suhteellisesti enemmän jäljessä kuin ns. yleistavoitteista. Mielenkiintoista olisi tarkastella vastaavia indikaattoritietoja maaseuturahaston yritystukitoiminnoista, jotka kohdistuvat käytännössä mikroyrityksiin. 10

14 2.5 Kansainvälistyminen Yritysten kansainvälistyminen on ollut yksi keskeisistä teemoista sekä rakennerahastotoiminnassa, että muussa kansallisen tason elinkeinopolitiikassa. EAKR-ohjelmilla on rahoitettu useita hyviä yrityshankkeita, joilla on tuettu yritysten pyrkimyksiä päästä kansainvälisille markkinoille tai vahvistaa jo olemassa olevaa asemaansa siellä. EAKR-yritystukien arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tuotetussa yrityskohtaisessa raportissa on tuotu yksityiskohtaisemmin esiin useiden mielenkiintoisten, kansainvälistä kasvua hakevien yritysten kasvutarinoita. Tämän raportin yhteydessä arvioinnin fokus on kuitenkin ollut maakuntatason aineiston tuottamisessa. Yritystuki 2000-järjestelmässä olevien yritystukihankkeiden osalta on arvioinnin kohteeksi otettu erityisesti päättyneet hankkeet ja niiden osalta kerätty seurantaindikaattoritieto. Kunkin päättyneen yritystukihankkeen osalta on indikaattorina seurattu kehittämishankkeen lähtötilanteen ja päättymistilanteen liikevaihdon kasvua sekä euromääräistä viennin kasvua. Näitä indikaattoreita käyttäen on pyritty arvioitsijoiden toimesta laskemaan raportoidun viennin kasvu suhteessa kehittämishankkeen ajanjaksolla tapahtuneeseen liikevaihdon kasvuun. Tunnusluku antaa siis käytännössä vastauksen siihen, mikä on ollut kansainvälisen viennin osuus syntyneestä liikevaihdon kasvusta. Alla olevassa taulukossa on laskettu päättyneiden hankkeiden osalta kyseiset tunnusluvut ELYkeskusalueittain. Taulukko 5. Viennin kasvu / Liikevaihdon kasvu ELY-keskusalueittain päättyneiden hankkeiden osalta. Viennin kasvu / Liikevaihdon kasvu Etelä-Pohjanmaa 39 % Etelä-Savo 18 % Häme 27 % Kaakkois-Suomi 35 % Kainuu 22 % Keski-Suomi 23 % Lappi 28 % Pirkanmaa 35 % Pohjanmaa PS 28 % Pohjanmaa LS 26 % Pohjois-Karjala 25 % Pohjois-Pohjanmaa 33 % Pohjois-Savo 26 % Satakunta 35 % Varsinais-Suomi 33 % Yhteensä 28 % Kuten yllä olevasta taulukosta käy ilmi, on viennin osuus liikevaihdon kasvusta varsin hyvällä tasolla jokaisen ELY-keskusalueen osalta. Kaikkien päättyneiden hankkeiden osalta viennin osuus liikevaihdon kasvusta on 28 prosenttia, mitä voidaan pitää hyvänä lukuna. Käytännössä analyysi kertoo siis sen, että EAKR-ohjelmissa on varsin hyvin onnistuttu tukemaan sellaisia yrityksiä ja kehittämistoimenpiteitä, jotka ovat edesauttaneet kansainvälistymistä ja viennin kasvua. Luonnollisestikaan ei voida kokonaisuutena sanoa, että onko kansainvälisyyden edistäminen ja/tai viennin kasvu ollut suoraa seurausta EAKR-ohjelmasta rahoitetusta toimenpiteestä, vaan voidaan puhua pikemminkin myötävaikuttamisesta. EAKR-toimenpitein tuettavaa yritysten kansainvälistymistoimintaa on tarkasteltava suhteessa yleiseen kansainvälistymiskehitykseen eri ELY-keskusalueilla. Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu viennin arvon kehitystä ELY-keskusalueittain vuosina

15 Taulukko 6. Viennin arvon kehitys ELY-keskusalueittain Viennin arvo / milj Kehitys Etelä-Pohjanmaa ,5 % Etelä-Savo ,5 % Häme ,5 % Kaakkois-Suomi ,2 % Kainuu ,7 % Keski-Suomi ,6 % Lappi ,8 % Pirkanmaa ,4 % Pohjanmaa ,6 % Pohjois-Karjala ,0 % Pohjois-Pohjanmaa ,9 % Pohjois-Savo ,9 % Satakunta ,6 % Varsinais-Suomi ,3 % Kuten viennin arvon kehitystä kuvaavasta taulukosta käy ilmi, ovat erot alueiden välillä niin volyymiltään kuin suhteelliselta kehitykseltään varsin isoja. Kolmen tarkasteluvuoden ajanjaksolla viennin arvon kehitys on kasvanut suhteellisesti eniten Keski-Suomessa, Lapissa sekä Pohjois- Karjalassa. Vastaavasti vähiten viennin arvon kasvu on kehittynyt Pirkanmaalla, Pohjanmaalla sekä Varsinais-Suomessa. Tarkastelussa on kuitenkin huomioitava vallinnut globaali taloudellinen taantuma joka alkoi vuonna Näin ollen Tullihallituksen toimittaman aineiston lähtövuotena toimiva vuosi 2009 on juuri se, jonka viennin arvon osuudessa näkyy pahiten taantuman ensivaikutus. Tätä lähtövuotta silmällä pitäen isot kasvuprosentit eivät välttämättä kerro alueiden viennin kehittymisestä, vaan pikaisesta toipumisesta taantuman ja vientiteollisuuden ongelmien ensivaikutuksista. Vastaavasti alhaiset kasvuluvut kertovat myönteisellä tavalla myös siitä, että alueen toimialarakenne ei ole ollut kovinkaan suhdanneherkkää. Viennin arvon kehityksen rinnalla on siis syytä tarkastella myös vientiä harjoittavien yritysten lukumäärän kehitystä eri alueilla. Alla olevaan taulukkoon on koottu ELY-keskusalueittain vientiä harjoittavien yritysten lukumäärän kehitys vuosina ja tarkasteltu tämän ajanjakson suhteellista kehitystä. Taulukko 7. Vientiä harjoittavien yritysten lukumäärä ELY-keskusalueittain Vientiä harjoittavien yritysten lkm Kehitys Etelä-Pohjanmaa ,1 % Etelä-Savo ,5 % Häme ,6 % Kaakkois-Suomi ,9 % Kainuu ,1 % Keski-Suomi ,4 % Lappi ,5 % Pirkanmaa ,1 % Pohjanmaa ,3 % Pohjois-Karjala ,0 % Pohjois-Pohjanmaa ,7 % Pohjois-Savo ,1 % Satakunta ,0 % Varsinais-Suomi ,6 % Kuten yllä olevasta taulukosta käy ilmi, vientiä harjoittavien yritysten lukumäärän kehitys on ollut voimakkainta Lapissa, Kainuussa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Lapin osalta tarkastelun suhteuttaminen viennin arvon kehityksen kasvuun osoittaa sen, että viennin kasvun kehitys ei ole johtunut pelkästään taantumasta toipumisesta, vaan on ollut myös yrityskannan kehityksen tulos. 3 Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain , Tullihallitus 4 Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain , Tullihallitus 12

16 3. ALUEKOHTAISET TARKASTELUT Tässä luvussa on tarkasteltu EAKR-yritystukirahoituksen kohdentumista aluetasolla. Kunkin ELYalueen osalta on tehty maakuntaohjelmiin perustuva rahoitetun toiminnan typologisointi siitä, a) minkälaista yritystoimintaa ja kehittämishankkeita kullakin alueella on tuettu, b) suhteessa siihen, mitkä ovat maakuntien omat kehittämispainotukset. Tämän typologisoinnin tarkoitus ei ole ottaa kantaa siihen, onko suuri painotus maakunnan kärkitoimialoille hyvä vai huono asia. Sen sijaan tarkastelun tavoitteena on osoittaa, yhtäältä missä määrin EAKR-rahoituksella on merkitystä maakuntaohjelmien toteutuksessa ja toisaalta missä määrin maakuntaohjelmat ohjaavat EAKR-yritysavustusten jakautumista. Lisäksi tarkastelulla voidaan tunnistaa mahdollisia aukkokohtia mahdollisesti vähemmälle tuelle jääneiden toimialojen tukemisesta, ja sitä kautta tehdä päätelmiä, miten hyvin yritysrahoituksen kanavoituminen tukee kansallista rakennerahastostrategiaa. Seuraavissa aluekohtaisessa profiilissa on pyritty yhdistämään eri arviointilähteistä kerättyä aineistoa tiiviiseen esitysmuotoon. Profiileissa on tarkasteltu myönnettyjen yritystukien kohdentumista TOL-toimialaluokittain sekä pyritty myös arvioitsijoiden oman analyysin perusteella jakamaan myönnetyt yritystuet maakuntaohjelmissa mainittuihin kärkitoimialoihin. ELY-alueet on raportoitu aakkosjärjestyksessä. Käytännössä maakuntakohtainen rahoitetun toiminnan typologisointi on tehty käsin luokittelemalla työ- ja elinkeinoministeriön toimittamasta yritystukidatasta. Luokittelua varten maakuntakohtaiset kärkitoimialat on ensin koottu kunkin maakunnan maakuntaohjelmasta 5. Analyysissa päätettiin käyttää ajantasaisuuden vuoksi voimassa olevia maakuntaohjelmia, vaikka edelliset ohjelmat olisivatkin ajoittuneet paremmin vastaamaan käynnissä olevaa rakennerahastoohjelmakautta. Tämän jälkeen yritystuet on luokiteltu kärkitoimialoittain niiden nelinumeroisen toimialaluokan mukaan arvioimalla, mihin luokkaan ne sopivat parhaiten. Haastetta ja tulkinnanvaraisuutta luokittelussa on se, ettei maakuntien kärkitoimialoja ole määritelty toimialaluokkien mukaan, vaan osa niistä on hyvinkin löyhästi määriteltyjä, klusterinkaltaisia, monien eri toimialojen yhdistelmiä. Lisäksi tässä kukin toimialaluokka on luokiteltu kuuluvaksi vain yhteen kärkiklusteriin, vaikka todellisuudessa monet yritykset kuulua samanaikaisesti useaan eri klusteriin. Esimerkiksi metsäkoneita valmistava yritys toimialaluokassa 2830 (maa- ja metsätalouskoneiden valmistus) voi samanaikaisesti tukea maakunnan puutuoteteollisuutta, mutta ollen myös merkittävä osa teknologiateollisuutta. Alla on esitetty esimerkki luokittelulogiikasta Etelä-Pohjanmaan osalta, jossa maakuntaohjelman määrittelemiä kärkitoimialoja ovat elintarviketeollisuus, asuminen ja rakentaminen ja teknologiateollisuus. Niiden ELY-alueiden osalta, jotka koostuvat kahdesta eri maakunnasta, on tarkasteltu molempien maakuntaohjelmien kärkitoimialoja yhdistettynä, sillä yritystukiaineisto ei ole ollut eroteltavissa maakuntakohtaisesti. Taulukko 8. Yritystukien luokittelulogiikka maakuntakohtaisessa tarkastelussa, esimerkkinä Etelä- Pohjanmaa. Alkuperäinen toimiala Maakunnan kärkitoimiala Metallien työstö Teknologiateollisuus Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus Teknologiateollisuus Muiden rakennuspuusepäntuotteiden Asuminen ja rakentaminen 5 Käytetty uusinta maakuntaohjelmaa 13

17 valmistus Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus Elintarviketeollisuus Betonituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin Asuminen ja rakentaminen Erityisteemakohtaisessa tarkastelussa on tuotu esiin Yritystuki2000-aineistosta päättyneiden hankkeiden osalta alueen kehittämishankkeissa raportoitujen syntyneiden uusien yritysten lukumäärä, suhteutettu raportoitu viennin kasvun kehitys yritysten liikevaihdon kasvun kehitykseen sekä tarkasteltu naisten osuutta synnytetyistä uusista työpaikoista. ELY-aluekohtaista suhdannekehitystä kuvaavissa osioissa on pyritty tuomaan esiin eri toimialojen kehittymistä eri alueilla vuosien välisenä aikana. Tarkastelun kohteena ovat TOLluokituksen mukaisten päätoimialojen lisäksi muutama päätoimialoista irrotettu alatoimiala. Suhdannekatsausten keskeisinä tarkastelumuuttujina toimivat alueiden ja toimialojen toimipaikkojen lukumäärä, jolla pyritään kuvaamaan toimialan yrityskannan kehitystä sekä alueelle tehtyjä investointeja. Lisäksi tarkastelun kohteena on eri toimialojen henkilöstömäärä, jolla pyritään kuvaamaan toimialoittain tapahtunutta työllisyyskehitystä sekä rakennemuutoksen vaikutuksia eri toimialojen kehittymiseen. Kolmas tarkastelun kohteena oleva muuttuja on liikevaihdon suhde henkilöstömäärään, jolla pyritään ensi sijaisesti kuvaamaan toiminnan tehokkuutta ja toissijaisesti toimialan liikevaihdon kehitystä. Erityisesti tämän tunnusluvun osalta on huomioitava, että vertailu on järkevää vain saman toimialan yritysten kesken, sillä eri toimialojen väliset erot ovat tyypillisesti melko isoja. Kaupan alalla suhdeluku on tyypillisesti melko korkea ja vastaavasti työvoimaintensiivisillä aloilla, kuten palvelualalla, tyypillisesti matala. 3.1 Yhteenvetoa aluetarkastelun tuloksista Kuten edelläkin todettiin, myös seuraavat ELY-aluetarkastelut osoittavat, että selvästi suurin osa tuesta on kanavoitunut teollisuusyrityksiin. Teollisuuden sisällä metallialan merkitys korostuu: sen on jokaisessa maakunnassa eniten tai toiseksi eniten tukea saanut toimiala. Maakuntakohtaiset kärkitoimialatarkastelut osoittavat, että suuri osa tuesta on kanavoitunut teollisuuden aloille, jotka ovat maakuntaohjelman kärkitoimialoja. Sen sijaan, vaikka kaikissa maakuntaohjelmissa kasvavat toimialat, kuten hyvinvointipalvelut, ICT ja luovat alat on nostettu kärkikohteiksi, ei EAKR-yritystukia ole kanavoitunut näille aloille. Kasvavia toimialoja tuetaan varmasti muilta toimintalinjoilta, koska toiminta on luonteeltaan riskialttiimpaa ja kokeilevampaa, mutta rakennerahastostrategian mukaan myös yritystukia tulisi kohdentaa näille aloille. Tosin tavoitetasoa ei ole määritelty. Alueiden joukosta löytyy myös poikkeuksia. Esimerkiksi Etelä-Savossa kärkialoittain tarkasteltuna erottuu etenkin metalli- ja teknologiateollisuuden saama tukiosuus, mutta myös palveluliiketoimintaan on panostettu paljon. Palveluliiketoiminnan tukeminen heijastuu myös uusien yritysten määrässä, joka on keskimääräistä korkeampi. Sama näkyy esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, jossa eniten tukea ovat saaneet ICT-alan ja uuden teknologian yritykset metalli- ja metsäala vasta seuraavaksi eniten. 14

18 Etelä-Pohjanmaa RAHOITETUN TOIMINNAN TYPOLOGISOINTI Maakuntaohjelman mukaiset kärkitoimialat* Maatalous Elintarviketeollisuus Teknologiateollisuus Matkailu Luovat alat Energiahuolto Näiden lisäksi rakentaminen ja asuminen mainitaan tärkeänä klusterina. Avustusten kohdentuminen Yhteensä: Jakauma: TOL-pääluokkittain Maakuntaohjelman kärkitoimialoittain* C-E Teollisuus Teknologiateollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa Asuminen ja rakentaminen J Informaatio ja viestintä Elintarviketeollisuus H-S Muut palvelualat yht. Muut toimialat *Arvioitsijan luokittelema maakuntaohjelman painopisteitä mukaillen Tukien kohdistuminen teollisuuden toimialoille TOP 5 Teollisuuden toimiala Myönnetty avustus Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Erityisteemat Raportoitu uusien yritysten määrä: 3 Viennin kasvu suhteessa liikevaihdon kasvuun: 39 % Naisten osuus uusista työpaikoista: 27 % Kuvaus TOL-luokittain katsoittuna lähes kaikki tuki on mennyt teollisuudelle. Kärkitoimialoittain tarkasteltuna maakunnan painotukset erottuvat selvästi. EAKR-tukea on kohdistunut etenkin teknologiateollisuuden sekä asumis- ja rakentamisklusteriin. Matkailuun ei yritysten kehittämisavustuksia ole juurikaan kanavoitunut. Rakennerahaston erityisteemoista luovat alat on maakunnan oma kärkitoimiala, mutta sen osuus näkyy vain vähän tuetussa yritystoiminnassa. Palvelualat ja hyvinvointiteema eivät nouse juuri lainkaan esiin yritysrahoituksessa. TOIMIALAKOHTAINEN SUHDANNETIETO Etelä-Pohjanmaan osalta merkittävimmät muutokset toimipaikkojen määrän kehityksessä vuosi- 15

19 na ovat tapahtuneet teollisuuden (-8,9 %), rakentamisen (+8,4 %) sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen (+11,3 %) toimialoilla. Vastaava korrelaatio nähtävissä kyseisten toimialojen kohdalla myös henkilöstömäärän kehityksessä, mikä on erityisen voimakasta ollut terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla. Myös majoitus- ja ravitsemustoimialalla henkilöstömäärän kehitys on ollut melko suurta. Toiminnan tehokkuuden/liikevaihdon kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaan tiedot ovat maakuntakohtaisessa tarkastelussa poikkeus, sillä liikevaihto/henkilöstö mittarilla tarkasteltuna kehitys on ollut positiivista kaikilla toimialoilla. Suurinta kehitys on ollut teollisuudessa sekä muilla palvelualoilla. EAKR-ohjelman yritystukirahoitus on kohdentunut käytännössä ainoastaan teollisuuden päätoimialalle, jossa toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstömäärä on vähentynyt, mutta vastaavasti toiminnan tehokkuus lisääntynyt toiseksi eniten tarkastelluista toimialoista. Teema Toimialaluokka Kehitys Toimipaikkojen lukumäärä ,3 % C-E Teollisuus ,9 % F Rakentaminen ,4 % G Tukku- ja vähitt.kauppa ,5 % I Majoitus- ja ravitsemus ,8 % J Informaatio ja viestintä ,6 % ,3 % Muut palvelualat yht ,3 % Henkilöstö ,2 % C-E Teollisuus ,5 % F Rakentaminen ,6 % G Tukku- ja vähitt.kauppa ,2 % I Majoitus- ja ravitsemus ,4 % J Informaatio ja viestintä ,0 % ,5 % Muut palvelualat yht ,5 % Liikevaihto / henkilö 173,7 204,8 182,5 183,3 194,9 12,2 % (1000 ) C-E Teollisuus 996,7 1215, ,5 % F Rakentaminen ,1 144,4 138, ,1 % G Tukku- ja vähitt.kauppa ,9 353,8 360,4 374,4 7,0 % I Majoitus- ja ravitsemus 85 88,3 86,1 89,9 94,3 10,9 % J Informaatio ja viestintä 136,4 138,5 133,2 138,8 150,1 10,0 % 64,2 64,7 75,7 69,7 69,9 8,9 % Muut palvelualat yht. 612,9 692,4 738,5 860,8 803,9 31,2 % 16

20 Etelä-Savo RAHOITETUN TOIMINNAN TYPOLOGISOINTI Maakuntaohjelman mukaiset kärkitoimialat* Maakuntaohjelmalla halutaan tukea maakunnan nykyisiä vahvoja tuotannonaloja, kuten metallija teknologiateollisuutta, puutuoteteollisuutta sekä maa- ja metsätalouselinkeinoja. Uusia mahdollisuuksia nähdään etenkin palvelu- ja ympäristöliiketoiminnassa sekä matkailussa. Avustusten kohdentuminen Yhteensä: TOL-pääluokittain Maakuntaohjelman kärkitoimialoittain* Metalli- ja teknologiateollisuus C-E Teollisuus Muut toimialat F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Palveluliiketoiminta I Majoitus- ja ravitsemustoiminta Matkailu J Informaatio ja viestintä Puutuoteteollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut H-S Muut palvelualat yht. Maa- ja metsätalouselinkeinot *Arvioitsijan luokittelema maakuntaohjelman painopisteitä mukaillen Tukien kohdistuminen teollisuuden toimialoille TOP 5 Teollisuuden toimiala Myönnetty avustus Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus Erityisteemat Raportoitu uusien yritysten määrä: 73 Viennin kasvu suhteessa liikevaihdon kasvuun: 18 % Naisten osuus uusista työpaikoista: 28 % Kuvaus TOL-luokituksella tarkasteltuna teollisuuteen kohdistuu eniten tukea, mutta myös palveluiden tukemisella on vahva jalansija. Kärkialoittain tarkasteltuna erottuukin etenkin metalli- ja teknologiateollisuuden saama tukiosuus, mutta myös palveluliiketoimintaan on panostettu paljon. Palveluliiketoiminnan tukeminen heijastuu myös uusien yritysten määrässä. Myös matkailualaan liittyviin yrityksiin on panostettu muiden maakuntien tasoon verrattuna suhteessa melko paljon. Rakennerahaston erityisteemoista luovien alojen yrityksiä on tuettu yhteensä noin eurolla (3 % alueen tuista). Palveluliiketoiminta nousee esiin myös yhtenä tärkeimpänä kärkialana. TOIMIALAKOHTAINEN SUHDANNETIETO 17

21 Etelä-Savon osalta merkittävimmät muutokset toimipaikkojen määrän kehityksessä vuosina ovat tapahtuneet terveys- ja sosiaalipalvelujen (+14,9 %) sekä rakentamisen (+8,5 %) toimialoilla. Terveys- ja sosiaalipalvelujen osalta on havaittavissa, että toimipaikkojen määrän kehitys on ollut tasaisesti nousevaa tarkastelujakson aikana. Henkilöstömäärän kehityksen osalta kasvu on ollut voimakkainta terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla, jossa kasvua on ollut peräti 49,3 % tarkastelujakson aikana. Lisäksi muiden palvelualojen henkilöstömäärän kehitys on ollut melko voimakasta. Henkilöstömäärän suurin vähentyminen on kohdistunut teollisuuden toimialoille. Liikevaihto/henkilöstö mittarilla tarkasteltuna eniten kasvua on ollut alkutuotannossa, teollisuudessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Huomionarvoista Etelä-Savon osalta on se, että kaikilla tarkastelumittareilla katsottuna kehitys on ollut samansuuntaista nimenomaan terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä muut palvelualat kategoriassa. EAKR-ohjelman yritystukirahoitus on kohdentunut pääasiassa teollisuuden toimialoille sekä palvelualojen kehittämiseen. Eri palvelualojen kehittämiseen kohdentuneet yritystuet näyttävät tukeneen kyseisillä toimialoilla tapahtunutta myönteistä kehitystä. Mielenkiintoista on kuitenkin havaita, että EAKR-yritystukia ei juuri ole kohdennettu terveys- ja sosiaalipalveluihin, joissa tarkastelumittareiden perusteella kehitys on ollut suurinta. Teema Toimialaluokka Kehitys Toimipaikkojen ,2 % lukumäärä Henkilöstö C-E Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähitt.kauppa I Majoitus- ja ravitsemus J Informaatio ja viestintä Muut palvelualat yht. C-E Teollisuus ,5 % ,5 % ,6 % ,8 % ,2 % ,9 % ,6 % ,7 % ,6 % F Rakentaminen ,2 % G Tukku- ja vähitt.kauppa ,8 % I Majoitus- ja ravitsemus ,6 % J Informaatio ja viestintä Muut palvelualat yht. Liikevaihto / henkilö (1000 ) C-E Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähitt.kauppa I Majoitus- ja ravitsemus J Informaatio ja viestintä Muut palvelualat yht ,4 % ,3 % ,7 % 166,6 266,4 259,4 230,3 210,6 26,4 % 1260,5 1304,6 1343,2 1483, ,4 % 140,2 162,7 149,9 147,2 149,8 6,8 % 298,6 295,9 277,7 280,2 293,1-1,8 % 83,7 83,5 84,3 86,1 88,6 5,9 % 149, , ,3 % 55,8 60,9 69,2 69,1 71,4 28,0 % 566,5 597,9 636,9 533,4 606,1 7,0 % 18

22 Häme RAHOITETUN TOIMINNAN TYPOLOGISOINTI Maakuntaohjelman mukaiset kärkitoimialat* Hämeen ELY-keskus kattaa Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnat, joiden maakuntaohjelmien kärkialat on yhdistetty analyysissä. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman kärkitoimialoja ovat: Mekatroniikkaklusteri Viljaklusteri Asumisklusteri Ympäristöklusteri Muotoiluala Hyvinvointiklusteri (matkailu, sote, liikunta, kulttuuri) Kanta-Hämeen maakuntaohjelman kärkitoimialoja ovat: Metalliteollisuus Teräsrakentaminen Elintarviketeollisuus Hyvinvointisektori Ympäristöliiketoiminta Luovat alat Matkailu Kauppa Avustusten kohdentuminen Yhteensä: TOL-pääluokittain Maakuntaohjelman kärkitoimialoittain* C-E Teollisuus Metalli/mekatroniikka/teräs F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut toimialat Ympäristö Asuminen I Majoitus- ja ravitsemustoiminta J Informaatio ja viestintä Muotoiluala Elintarviketeollisuus/Viljaklust eri Luovat alat Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Kauppa H-S Muut palvelualat yht. Hyvinvointi/Matkailu *Arvioitsijan luokittelema maakuntaohjelman painopisteitä mukaillen Tukien kohdistuminen teollisuuden toimialoille TOP 5 Teollisuuden toimiala Myönnetty avustus Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Kumi- ja muovituotteiden valmistus Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Erityisteemat Raportoitu uusien yritysten määrä: 23 Viennin kasvu suhteessa liikevaihdon kasvuun: 27 % Naisten osuus uusista työpaikoista: 31 % Kuvaus TOL-luokittain tarkasteltuna teollisuus korostuu. Kärkitoimialatarkastelu osoittaa, että EAKR-tukea ovat saaneet selvästi eniten metalli- ja teräsalan sekä mekatroniikkaklusteriin lukeutuvat yrityk- 19

23 set. Muille kuin kärkiklusterialoille on panostettu toiseksi eniten. Ympäristö-, asumis-, muotoilu- ja elintarvike/vilja-alojen yritykset erottuvat myös selkeinä ryhminä. Uusista toimialoista luovat alat ( 4 % alueen tuista) ja hyvinvointipalvelut (sisältäen matkailun, liikunnan, kulttuurin ja terveyspalvelut) ovat saaneet tukea verrattain vähän. TOIMIALAKOHTAINEN SUHDANNETIETO Hämeen osalta toimipaikkojen määrän kehitys vuosina on ollut melko vakaata. Merkittävimmät muutokset toimipaikkojen määrän kehityksessä vuosina ovat tapahtuneet terveys- ja sosiaalipalvelujen (+16,0 %), muut palvelualat (+8,5 %) sekä teollisuuden (-9,4 %) toimialoilla. Henkilöstömäärän kehityksen osalta kasvu on ollut voimakkainta terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla, jossa kasvua on ollut peräti 44,3 % tarkastelujakson aikana. Henkilöstömäärän kasvua on tapahtuntu tarkastelujaksolla myös erityisesti majoitus- ja ravitsemus-toimialalla sekä muilla palvelualoilla. Henkilöstömäärän suurin vähentyminen on kohdistunut teollisuuden toimialoille sekä informaatio- ja viestintäalaan. Liikevaihto/henkilöstö mittarilla tarkasteltuna eniten kasvua on ollut informaatio- ja viestintäpalveluissa, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä muilla palvelualoilla. Vastaavasti eniten laskua on ollut tällä mittarilla tarkasteltuna alkutuotannossa sekä teollisuudessa. Huomionarvoista myös Hämeen osalta on se, että kaikilla tarkastelumittareilla katsottuna kehitys on ollut samansuuntaista nimenomaan terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä muut palvelualat kategoriassa. EAKR-ohjelman yritystukirahoitus on kohdentunut pääasiassa teollisuuden toimialoille, joissa rahoitus on kohdentunut erityisesti metalli- ja mekatroniikkateollisuuteen. Muita keskeisiä toimialoja rahoituksen kohdentumisessa ovat olleet tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen sekä muut palvelualat Kehitys Teema Toimialaluokka Toimipaikkojen lukumäärä ,4 % C-E Teollisuus ,4 % F Rakentaminen ,7 % G Tukku- ja vähitt.kauppa ,7 % I Majoitus- ja ravitsemus ,2 % J Informaatio ja viestintä ,5 % ,0 % Muut palvelualat yht ,5 % Henkilöstö ,8 % C-E Teollisuus ,3 % F Rakentaminen ,5 % G Tukku- ja vähitt.kauppa ,8 % Muut palvelualat yht. Liikevaihto / henkilö (1000 ) I Majoitus- ja ravitsemus ,3 % J Informaatio ja viestintä ,1 % ,4 % ,2 % ,9 % C-E Teollisuus ,5 % F Rakentaminen ,1 % G Tukku- ja vähitt.kauppa ,8 % I Majoitus- ja ravitsemus ,3 % J Informaatio ja viestintä ,0 % , 157, ,2 160,3 19,3 % Muut palvelualat yht ,7 % 20