EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI - TEEMA 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI - TEEMA 2"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Työ- ja elinkeinoministeriö Asiakirjatyyppi Väliraportti Päivämäärä Toukokuu 2012 VÄLIRAPORTTI EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI - TEEMA 2

2 VÄLIRAPORTTI EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI - TEEMA 2 Päivämäärä 04/05/20122 Laatija Henrik Pekkala, Nita Korhonen, Jaakko Valkonen, Maarit Vuorela Tarkastaja EAKR-arvioinnin ohjausryhmä Hyväksyjä Aila Ryynänen Kuvaus EAKR-ohjelman arviointi - Teema 2 Ramboll Mikonkatu 15 A, 3rd floor Helsinki T F

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Arviointiteeman ja väliraportin sisältö ja tavoitteet Arviointiteeman painopisteet Väliraportin painopisteet Tiedonkeruun kuvaus Aineiston lisäarvo ja rajoitteet 4 3. Tapaustutkimusten kokonaisuuden tarkastelu Haastatellun yritysjoukon taustamuuttujat Kehittämisavustusten additionaliteetti ja merkitys Kehittämisavustusten vaikutukset liiketoiminnan kasvuun Kehittämisavustuksen vaikutukset liiketoimintaosaamisen kasvuun Yritysten verkostoituminen Yritysten tulevaisuudennäkymät Yritysten näkemykset kehittämisavustusten toimivuudesta Johtopäätökset Tapauskuvaukset Vaasan Kuljetuskanavat Oy VS-Harja Oy Darekon-Electro Ky Holetec Industrial Oy Clementia Oy Finrauta Oy Suunnittelu Laukka Oy Polar Spring Oy Claudipal Oy Ficolo Oy Suomen Kerta Oy 33

4 1. JOHDANTO Suomen rakennerahastostrategian päämääränä on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Strategian tavoitteena on tukea toimia, joilla voidaan: kansallisesti ja alueellisesti vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategian tavoitteisiin pyritään kohdentamalla rakennerahastovarat ja niitä vastaavat kansalliset vastinrahat neljälle toisiaan täydentävälle painopistealueelle, jotka ovat: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Painopisteitä 1, 2 ja 4 toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston toimenpitein ja painopistettä 3 Euroopan sosiaalirahaston toimenpitein. Suuralueittaisissa EAKR-toimenpideohjemissa tuki kohdentuu usean toimintalinjan kautta, jotka ovat: Yritystoiminnan edistäminen (TL 1) Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 2) Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (TL 3) Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen osalta ohjelmassa on mukana lisäksi: Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (TL 4) Ylimaakunnallisia hankkeita on koottu oman toimintalinjansa alle, joka on muodollisesti osa Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaa: Suuralueet - toimenpiteiden temaattinen keskittäminen (TL 5) Teeman 2 arvioinnissa keskitytään arvioimaan pääosin rakennerahastostrategian painopisteen 1 toteumaa sekä EAKR:n toimintalinjalta 1 tuettuja toimenpiteitä, mutta myös muiden painopisteiden tavoitteet sekä EAKR:n toimintalinjojen 2 ja 3 toimenpiteiden tuki yritystoiminnan kehittämiselle huomioidaan. Yritystoiminnan kehittämistä tuetaan rakennerahastotoiminnalla vuosittain noin 105 miljoonalla eurolla. Rahoitus koostuu sekä EU:n rahoitusosuudesta että valtion kansallisista budjettivaroista. Kansallisessa rakennerahastostrategiassa yritystoiminnan edistämisen toimien tavoitteena ovat Lissabonin strategiaan tukien erityisesti: 1) Yritysten tuottavuuden lisääminen ja yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen, 2) Pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen hyödyntämällä innovaatioita, tutkimustuloksia ja osaamista sekä 3) Pk-yritysten kansainvälistymisen ja verkottumisen edistäminen. Yritysten tukemiseen liittyvät rakennerahastotoimet pyritään kuluvalla kaudelle kohdentamaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja yrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpai- 1

5 lukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Painopisteen alla toteutetaan kehittämistoimia, joilla edistetään pkyritysten tai yritysryhmien kilpailukykyä. Painopisteen toimet tukevat Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman keskeisiä tavoitteita tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden lisäämiseksi. 2. ARVIOINTITEEMAN JA VÄLIRAPORTIN SISÄLTÖ JA TA- VOITTEET 2.1 Arviointiteeman painopisteet Arviointiteeman 2 tavoitteena on ensisijaisesti tarkastella EAKR-rahoituksen vaikutuksia alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Teemassa keskitytään analysoimaan kerättyä arviointitietoa eri arviointijaksoina ( ) seuraavilta kolmelta tarkastelutasolta: 1) Yritysten näkökulma, 2) Maakuntatason vaikutusten näkökulma ja 3) Ohjelmataso Kokonaisarvioinnin tiedonkeruu on suunniteltu tehtäväksi alhaalta ylös, mikä tarkoittaa sitä, että tiedonkeruussa lähdetään liikkeelle yritystason kokemusten keräämisestä edeten maakuntatason yritystoimintaa kuvaavan indikaattoritiedon keruuseen. Lopuksi kootaan vertailua siitä, miten suuraluetasolla ohjelman ja rakennerahastostrategian tavoitteet ovat toteutuneet. 1) Yritykset (2012) Konkreettiset tulokset ja vaikutukset tukea saaneissa yrityksissä 2) Maakuntataso (2013) Katsaus kehittämisen kohdentumiseen maakunnittain ja toimialakohtaisen suhdannetiedon analyysi Verkostoituminen t&k-toimintaan 3) Ohjelmataso (2013) Tavoitteiden toteuma suhteessa suuralueittaisiin ohjelmiin ja rakennerahastostrategiaan Kuva 1. Arvioinnin tasot, kohteet ja tiedonkeruun eteneminen Väliraportin painopisteet Tässä väliraportissa on edellä esitetyn arviointisuunnitelman mukaisesti keskitytty yritysnäkökulman tarkasteluun. Tavoitteena on ollut koota yrityksiltä ensikäden tietoa siitä, mitä tuloksia ja vaikutuksia hanketoiminnalla on konkreettisesti saatu aikaan. Tiedonkeruu on toteutettu yritysten vastuuhenkilöiden henkilökohtaisten haastatteluiden avulla, millä on pyritty varmistamaan aiempia arviointivuosia tarkemmin yrityskohtaisten vaikutusdynamiikoiden kuvauksia. 2

6 Tässä väliraportissa on keskitytty nimenomaan EAKR-hanketukien yrityskohtaisten vaikutusdynamiikoiden kuvaukseen. Tätä tavoitetta silmällä pitäen raportissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin 11/20 haastatellun yrityksen liiketoiminnan perustietoja ja kehittämisavustusten vaikutuksia liiketoiminnan kehittymiseen. 1 Lisäksi tiedonkeruun kokonaisjoukkoa (80 yritystä) on käsitelty myös kokonaisuutena kehittämisavustusten vaikutusten osalta. Tässä väliraportissa on pyritty näiden minitapaustutkimusten ja aineiston kokonaistarkastelun avulla tuottamaan tietoa seuraavilta osa-alueilta: a) Kokonaiskuva rahoitetusta kehittämistoiminnasta millaista kehittämistoimintaa yrityksissä on käytännössä toteutettu? b) Välittömät tulokset mitä muutoksia kehittämisrahoituksella on saatu liiketoiminnan kehittymisessä aikaan? c) Välilliset lyhyen aikavälin vaikutukset mitä vaikutuksia kehittämisrahoituksella on ollut yritysten kilpailukyvylle ja tuloksellisuudelle? Kuva 2. Yrityskohtaisen tiedonkeruun ulottuvuudet. 2.3 Tiedonkeruun kuvaus Tämän väliraportin sisältämän aineiston pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä ovat olleet kehittämisavustusta saaneille hankkeille kohdistetut puhelinhaastattelut. Yrityshaastatteluita on toteutettu yhteensä 80 kappaletta. Haastateltavien yritysten näyte on koottu arviointiteeman 1 yhteydessä toteutetun sähköisen kyselyn avulla. Kyselyyn osallistuneilta yrityksiltä kysyttiin halukkuutta osallistua kehittämisavustusten tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta koskeviin haastatteluihin. Kaiken kaikkiaan luvan haastatteluiden tekemiseen myönsi yhteensä 128 yritystä. 1 Näiden minitapaustutkimusten valinnassa on pyritty nostamaan esiin mahdollisimman monipuolinen joukko selvityksen kohteena olleista 80 yrityksistä. Tapaustutkimusten kohteeksi on pyritty valikoimaan yrityksiä eri maantietellisiltä alueilta sekä eri toimialoilta. Lisäksi tapaustutkimusten yhteyteen on pyritty kokoamaan mukaan uusia, alkavia yrityksiä sekä pidempään yritystoimintaa harjoittaneita yrityksiä. Joukkoon on valikoitunut myös yrityksiä joiden isot kasvutavoitteet kohdentuvat pitkälti kansainvälisille markkinoille, mutta mukana on myös yrityksiä, joiden kasvutavoitteita voidaan pitää äärimmäisen maltillisina, ja joissa kehittämisavustuksen käyttö on kohdentunut pikemminkin nykyisen liiketoiminnan ja markkina-aseman ylläpitämiseen kuin liiketoiminnan kasvun hakemiseen. 3

7 Haastatteluissa on kerätty yrityksistä tietoa tuen tai hankkeiden tuloksista ja vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan, kilpailukykyyn ja verkostoitumiseen. Aiemman kokemuksen mukaan sähköisillä kyselyillä ei ole päästy käsiksi siihen, miksi tuella on ollut tiettyä vaikuttavuutta. Nyt tehdyillä haastatteluilla on pyritty tuottamaan syvällisempää tietoa vaikuttavuudesta ja siitä, mikä on aidosti ollut intervention merkitys ja lisäarvo ja onko se jollain tavalla muuttanut yrityksen toimintatapoja ja liiketoimintaa. Yrityshaastatteluissa on käsitelty yritysten vastuuhenkilöiden kanssa seuraavia teemoja: Yrityksen taloudelliset tiedot (liikevaihto, henkilöstömäärä, markkina-alue, viennin osuus liikevaihdosta, t&k-toiminnan osuus liikevaihdosta) Kehittämisavustusten vaikutus liiketoiminnan kasvuun (liikevaihto, liikevoitto, henkilöstömäärä, avustuksen lisäarvo kehittämistoimenpiteeseen) Kehittämisavustusten vaikutukset liiketoimintaosaamisen kehittämiseen Yritysten verkostoituminen Yritysten tulevaisuudennäkymät ja kasvutavoitteet Näkemykset kehittämisavustusten parantamiseksi 2.4 Aineiston lisäarvo ja rajoitteet Tässä väliraportissa on pyritty siis tarkastelemaan ELY-keskusten myöntämien yritysten kehittämisavustusten vaikutusdynamiikkaa yksittäisten yrityshaastatteluiden kautta. ELY-keskusten myöntämien kehittämisavustusten rahoitusosuus on ollut yli 90 prosenttia toimintalinjasta 1 myönnetystä EU-rahoituksesta. Kehittämisavustuksiin kohdistuvia myönteisiä avustuspäätöksiä on tehty yhteensä yli 4000 ja niiden keskimääräinen koko on ollut hieman yli euroa. Tässä väliraportissa käsitellyn aineiston tarkoituksena on tuottaa yksityiskohtaista kuvausta kehittämisavustuksen erilaisista hyödyntämiskohteista ja vaikutusdynamiikoista. Tätä tavoitetta on pyritty täyttämään laatimalla 20 valikoidusta yrityksestä erilliset minitapauskuvaukset, joiden avulla kehittämisavustusten vaikutuksia yritysten liiketoiminnan kehittymiseen on pyritty konkreettisesti kuvaamaan. 2 Nämä yritykset ovat saaneet kehittämistukea keskimäärin Väliraportin aineiston keskeisin rajoite kohdistuu kuitenkin sen kokonaisjoukon edustavuuteen. Tehtyjen 80 yrityshaastattelun tulosten osalta ei voida tehdä kokonaispopulaatiota (kaikki kehittämishankkeet) koskevia johtopäätöksiä. Vaikka tässä raportissa on käsitelty yrityshaastattelujen tuloksia kokonaisuutena, ei niiden osalta kuvattuja tuloksia voida suoraan yleistää koskettamaan koko kehittämishankepopulaatiota. Laajempaa hankemassaan kohdistuvaa tiedonkeruuta on tehty edellisten vuosien arvioinnissa, josta on vastannut Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus. Tältä osin tämä käsillä oleva väliraportti pyrkii syventämään jo kerättyä tietoa kehittämisavustusten tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta yksittäisten yrityshaastattelujen avulla. 2 Huomioitava on, että tämän raporttiversion yhteydessä voidaan julkaista vain 11/20 kuvatusta tapaustutkimuksesta, sillä julkaisulupaa ei kaikilta yrityksiltä ole vielä saatu. Raporttiversiota täsmennetään sitä mukaa kun lupia yrityksiltä saadaan. 4

8 3. TAPAUSTUTKIMUSTEN KOKONAISUUDEN TARKASTELU 3.1 Haastatellun yritysjoukon taustamuuttujat Suurin osa tätä arviointia varten haastatellusta 80 yrityksestä on peräisin Länsi- tai Pohjois- Suomen suuralueelta. Vähiten puolestaan on haastateltu yrityksiä Etelä-Suomen suuralueelta. Kuten alla olevasta kuvasta käy ilmi, ovat itäsuomalaiset yritykset hieman aliedustettuina suhteessa EAKR-ohjelman julkisen rahoituksen jakautumiseen suuralueittain. Haastatellut yritykset suuralueittain ja niiden edustavuus ,00 % 35,00 % ,00 % 25,00 % Haastatellut yritykset Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 0,00 % Prosenttia EAKRohjelman yhteenlasketus ta julkisesta rahoituksesta Kuva 3 Haastatellut yritykset suuralueittain Suurin osa haastatelluista yrityksistä toimii joko koko Suomen laajuisilla tai kansainvälisillä markkinoilla. Lukumääräisesti eniten yrityksiä kilpailee kansainvälisillä markkinoilla. Vastaavasti vain muutama yritys toimii oman kunnan tai oman seutukunnan laajuisilla markkina-alueilla. Oman maakunnan alueella toimii yhdeksän haastateltua yritystä Oma kunta Yritysten markkina-alueet Oma seutukunta Maakunta Koko Suomi Kansainväliset markkinat Kuva 4 Haastateltujen yritysten markkina-alueet 5

9 Ylivoimaisesti suurin osa haastatelluista yrityksistä edustaa teollisuuden toimialoja. Nämä yritykset edustavat mm. metallialaa, huonekalualaa, teollisuuden koneiden ja laitteiden asennusta, erilaisten puu- ja paperituotteiden valmistusta, vaatealaa sekä elektronisten, sähkönjakelu, akkujen ja paristojen sekä mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden valmistusta. Seuraavaksi eniten haastateltujen yritysten joukosta löytyy ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan yrityksiä. Nämä muodostuvat yrityksistä, jotka tarjoavat liikkeenjohdon konsultointipalveluja, palveluja liike-elämälle, insinööripalveluja ja niihin liittyvää teknistä konsultointia sekä luonnontieteellistä tutkimusta ja kehittämistä. Kolmanneksi eniten yrityksiä edustaa tukku- ja vähittäiskauppaa sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjausta. Lisäksi haastatellut yritykset edustavat kymmentä muuta päätoimialaa, jotka on esitetty alla olevassa kuvassa. Yritysten edustamat toimialat C Teollisuus 38 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta* 11 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus J Informaatio ja viestintä 7 8 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta Q Terveys- ja sosiaalipalvelut L Kiinteistöalan toiminta H Kuljetus ja varastointi S Muu palvelutoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta F Rakentaminen * sisältää mm. liikkeenjohdon konsultoinnin, teknisen konsultoinnin ja insinööripalvelut Kuva 5 Haastateltujen yritysten edustamat toimialat pääluokittain Liikevaihdon mediaani oli haastatelluilla yrityksillä kehittämisavustuksen hakemushetkellä euroa. Yritysten liikevaihdon keskiarvo oli puolestaan 2,2 miljoonaa euroa. Liikevaihdon mediaani kuvaa yritysjoukkoa hieman keskiarvoa paremmin, sillä keskiarvoa nostaa haastateltujen yritysten joukossa oleva muutama suuri yritys. Seuraavassa taulukossa on esitetty liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin. Liikevaihto hakemushetkellä Yritysten lukumäärä ,9 M 2-9,9 M Yli 10 M 17 kpl 29 kpl 14 kpl 14 kpl 6 kpl Taulukko 1: Kohdeyritysten liikevaihto segmenteittäin 6

10 Henkilöstömäärän mediaani oli kehittämisavustuksen hakemushetkellä 6. Keskiarvo oli puolestaan 16,9. Myös henkilöstömäärän osalta mediaani kuvastaa yritysjoukkoa keskiarvoa paremmin, sillä keskiarvoa nostaa muutama suuri yritys. Seuraavassa taulukossa esitetään henkilöstömäärän jakautumista segmenteittäin. Henkilöstömäärä hakemushetkellä Yritysten lukumäärä Yli kpl 22 kpl 14 kpl 17 kpl 10 kpl Taulukko 2: Kohdeyritysten henkilöstömäärä segmenteittäin Haastateltujen yritysten t&k-investoinnit ovat vuositasolla noin 5 % liikevaihdosta (mediaani). T&k-investointien keskiarvo osuutena liikevaihdosta oli puolestaan 29 %. Keskiarvon suuri arvo johtuu siitä, että haastateltujen yritysten joukossa on juuri yritystoiminnan aloittaneita yrityksiä. Näiden yritysten kohdalla t&k-investoinnit saattavat olla 100 % tai jopa suuremmat kuin liikevaihto. 80 haastateltua yritystä ovat saaneet kehittämistukea keskimäärin Kehittämisavustusten additionaliteetti ja merkitys Haastateltujen yritysten edustajien mukaan kehittämisavustuksella on ollut suuri merkitys yritysten kasvun kannalta. 80 yrityksestä 28 pitää kehittämisavustuksen merkitystä erittäin suurena ja 23 pitää merkitystä suurena. 11 vastaajaa totesi merkityksen olleen erittäin tai melko vähäinen. Näiden yritysten tapauksessa tukisummat ovat olleet pääosin pieniä suhteessa yritysten kehittämistoimenpiteen kokonaiskuluihin tai liikevaihtoon. 18 vastaajaa arvioi kehittämisavustuksen vaikutusta yrityksen kasvuun kohtalaiseksi. 30 Kehittämisavustuksen vaikutus yritysten kasvuun Erittäin vähäinen merkitys 9 Melko vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Melko suuri merkitys Erittäin suuri merkitys Kuva 6 Kehittämisavustusten vaikutukset haastateltujen yritysten kasvuun Haastatelluilta yrityksiltä tiedusteltiin myös, olisivatko ne toteuttaneet kehittämistoimenpiteen ilman kehittämisavustusta ja minkälaisia vaikutuksia avustuksen saannilla oli toimenpiteen ajoitukseen, laatuun sekä kokoon. Vastausten perusteella kehittämisavustusten additionaliteetti on ollut melko hyvä. Vastaukset on esitetty alla olevassa kuvassa. Vain yhdeksän vastaajaa totesi, että hanke olisi toteutettu samassa mittakaavassa. 43 eli yli 50 % vastaajista totesi, että hanke olisi toteutettu pienemmässä mittakaavassa. 14 yrityksen tapauksessa avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen. 19 yritystä olisi toteuttanut kehittämistoimenpi- 7

11 teen myöhempänä ajankohtana. 13 yritystä totesi, ettei kehittämistoimenpidettä olisi toteutettu lainkaan ilman tukea. Yhdeksän yritystä olisi toteuttanut hankkeen samassa mittakaavassa ilman tukeakin. Olisiko kehittämistoimenpide toteutettu ilman avustusta? Vastaajien lukumäärä Hanke olisi toteutettu samassa mittakaavassa Hanke olisi toteutettu pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu Kuva 7 Kehittämistoimenpiteen additionaliteetti haastatelluille yrityksille Kehittämisavustuksen additionaliteetti alueittain Vastaajien lukumäärä Hanke olisi toteutettu samassa mittakaavassa Hanke olisi toteutettu pienemmässä mittakaavassa Avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu 0 Etelä- ja Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois-Suomi Kuva 8 Kehittämisavustuksen additionaliteetti (Etelä- ja Länsi-Suomi sekä Itä- ja Pohjois-Suomi) 8

12 3.3 Kehittämisavustusten vaikutukset liiketoiminnan kasvuun Haastatelluilta yrityksiltä tiedusteltiin, kuinka suureksi he arvioivat kehittämisavustuksen vaikutuksen yrityksen liikevaihtoon vuosina Yritykset arvioivat kehittämisavustusten vaikutuksia tuen saannin ensimmäisestä vuodesta lähtien. Koska yritykset ovat saaneet tukia eri ajanjaksoina, on alla olevassa kuvassa esitetty tukien vaikutukset liikevaihtoon 0-5 vuotta kehittämistuen alkamisajankohdan jälkeen. Vuosi nolla kuvaa avustusten myöntöhetkeä. Kehittämisavustusten vaikutukset liikevaihdon kasvuun on esitetty alla olevassa kuvassa sekä mediaanina että keskiarvona. Mediaania tarkastellessa käy ilmi, että tuen alkamisajankohdan vuotena kehittämisavustuksilla ei ole ollut vielä vaikutuksia liikevaihdon kasvuun. Yksi vuosi kehittämisavustuksen alkamisen jälkeen avustukset ovat kasvattaneet liikevaihtoa 8,75 %. 2-4 vuotta kehittämisavustuksen alkamisen jälkeen kehittämisavustukset ovat lisänneet liikevaihtoa 10 %. Viisi vuotta kehittämisavustuksen alkamisen jälkeen kehittämisavustuksen vaikutukset liikevaihtoon laskevat hieman ja prosenttimääräinen vaikutus on 7,5 %. Tarkastellessa kehittämisavustusten vaikutuksia liikevaihtoon keskiarvolla mitattuna käy ilmi, että jo tuen saannin alkamisvuotena tuen vaikutus liikevaihdon kasvuun on ollut keskimäärin vajaa 8 %. Yksi vuosi tuen saannin jälkeen tuen vaikutukset liikevaihdon kasvuun ovat olleet keskimääriin 14 %. Kaksi vuotta tuen saannin jälkeen tuen vaikutus liikevaihtoon on noin 16 %. Kolme vuotta kehittämisavustuksen alkamisen jälkeen tuen vaikutus liikevaihtoon on huipussaan (17,2 %). Tämän jälkeen tuen vaikutus hieman laskee. Neljä vuotta tuen saannin jälkeen vaikutus liikevaihdon kasvuun on noin 14 % viisi vuotta tuen saannin jälkeen noin 11 %. L i i k e v a i h d o n k a s v u Kehittämisavustusten vaikutukset liikevaihdon kasvuun 20,0 % 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Vuosia kehittämisavustuksen alkamisajankohdasta Keskiarvo Mediaani Kuva 9 Kehittämisavustusten vaikutukset haastateltujen yritysten liikevaihtoon vuosittain 3 Haastatelluilta yrityksiltä tiedusteltiin lisäksi, kuinka paljon kehittämisavustukset ovat heidän arvionsa mukaan kasvattaneet liikevoittoa vuosina Vaikutuksia tarkasteltiin jälleen kehittämisavustuksen alkamisajankohdasta lähtien sekä mediaanina että keskiarvona. Tulokset on esitetty alla olevassa kuvassa. 3 Kyseiset vaikutusarviot eivät siis ole kumulatiivisia, vaan kuvaavat kohdeyritysten esittämiä vaikutusarvioita vuositasolla 9

13 Tarkastellessa kehittämisavustuksen mediaanivaikutuksia liikevoiton kasvuun huomataan, että vaikutus on noin puolet pienempi kuin liikevaihdon osalta. Tuen saannin alkamisvuotena vaikutukset ovat jälleen 0 %. 1-2 vuotta kehittämisavustuksen saannin jälkeen tuet ovat kasvattaneet liikevoittoa 5 %. Kolmen vuoden kuluttua vaikutus on korkeimmillaan, 7,5 %. Neljä vuotta avustuksen saannin jälkeen vaikutus liikevoiton kasvuun laskee 4,5 %:iin ja viisi vuotta avustuksen alkamisajankohdasta vaikutus on 3 %. Kehittämisavustuksen keskimääräiset vaikutukset liikevoiton kasvuun näyttäytyvät melko epätasaisina. Kehittämisavustuksen alkamisvuonna vaikutus liikevoiton kasvuun on noin 6 %, mutta seuraavana vuonna vaikutus on runsaat 23 %. Tämä suuri harppaus johtuu siitä, että muutamilla aloittavilla yrityksillä liikevoittoa ei ole ennen tuen saantia juuri ollut, joten ensimmäisenä voitollisena vuotena liikevoiton kasvuprosentit ovat erittäin suuria edellisvuoteen verrattuna. Kaksi vuotta avustuksen alkamisen jälkeen vaikutus liikevoiton kasvuun oli keskimäärin 10,5 % ja kolmen vuoden jälkeen 12 %. Neljä vuotta tuen saannin alkamisajankohdasta vaikutus liikevoiton kasvuun oli keskimäärin runsaat 8 % ja seuraavana vuonna noin 9 %. Kehittämisavustusten vaikutukset liikevoiton kasvuun L i i k e v o i t o n k a s v u 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Keskiarvo Mediaani Vuosia kehittämisavustuksen alkamisajankohdasta Kuva 10 Kehittämisavustusten vaikutukset haastateltujen yritysten liikevoittoon vuosittain Haastatellut yritykset ovat rekrytoineet kehittämistoimenpiteen seurauksena keskimäärin kaksi täysipäiväistä työntekijää. Henkilöstömäärän lisäyksen mediaani on puolestaan 1. Osa-aikaisia henkilöitä rekrytoitiin keskimäärin 0,1 mediaanin ollessa 0. 10

14 3.4 Kehittämisavustuksen vaikutukset liiketoimintaosaamisen kasvuun Kehittämisavustusten vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kasvuun kartoitettiin yrityshaastatteluissa erillisellä kysymyksellä. Tämän lisäksi yrityksiä pyydettiin tunnistamaan myös niitä liiketoimintaosaamisen kehittämisen tarpeita, joihin yritys aikoo jatkossa panostaa entisestään. Kaiken kaikkiaan tehtyjen yrityshaastatteluiden joukosta vain 19 % ilmoitti, ettei kehittämisavustuksella oltu kehitetty yrityksen liiketoimintaosaamisen eri osa-alueita. Kuva 9 Kehittämisavustuksen vaikutukset liiketoimintaosaamisen kehittymiseen Kontaktoiduista yrityksistä 81 prosenttia sen sijaan tunnisti kehittämisavustuksella olleen vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kehittymiseen. Alla olevaan taulukkoon onkin koottu yhteen osaamisvaikutusten ja tulevaisuuden panostuskohteiden vastausjakaumat kategorioittain yllämainitun 81 prosentin (n=65) muodostaman yritysjoukon osalta. Kuva 10 Kehittämisavustuksen vaikutukset liiketoimintaosaamisen kasvuun ja liiketoimintaosaamisen kasvattamisen panostuskohteet tulevaisuudessa. 11

15 Kuten yllä olevasta kuviosta käy ilmi, merkittävimmät vaikutukset liiketoimintaosaamisen kasvuun ovat kohdistuneet seuraaville osa-alueille: 4 Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen Yrityksen johtamiseen liittyvä osaamisen kehittäminen Liiketoimintaosaamisen kehittymisen osa-alueet ovat jakautuneet kuitenkin varsin tasaisesti, vaikkakin vastauksissa korostuvat erityisesti liiketoiminnan kasvuun ja yrityksen yleiseen johtamiseen liittyvät osatekijät. Näiden osatekijöiden korostuminen on luonnollisesti positiivinen asia, varsinkin kun EAKR-ohjelmien yleisissä tavoitteissa korostetaan yritysten tuottavuuden, kasvun ja kilpailukyvyn edistämistä. Vastausten jakaantumisen tasaisuus puolestaan on hyvä merkki siitä, että kehittämisavustusta on pystytty onnistuneesti käyttämään hyvin erilaisten liiketoimintaosaamisalueiden kehittämiseen. Kehittämisavustusten käyttö liiketoimintaosaamisen kehittämiseen vaihtelee luonnollisesti yrityksittäin ja tapauskohtaisesti. Eniten vaikuttavuutta liiketoimintaosaamiseen kehittämisavustuksilla on ollut erityisesti niiden uusien (ja pienten) yritysten osalta, joiden perustajilla ei juurikaan ole ollut aikaisempaa kokemusta yrityksen johtamisesta. Näissä tapauskohteissa onkin kehittämisavustuksia käytetty muita enemmän liiketoimintaosaamisen eri osa-alueiden kehittämiseen. Vastaavasti isommissa ja jo pidempään toimivissa yrityksissä liiketoimintaosaamisen kehittämisen osaamisalueet ovat olleet huomattavasti kapeammat ja kohdistuneet varsin tarkasti kehittämishankkeen tavoitteena olleeseen päämäärään. Haastatteluiden kohteena olevilta yrityksiltä kysyttiin myös sitä, mihin liiketoimintaosaamisen eri osa-alueisiin yritykset aikovat jatkossa panostaa. Eri osa-alueista eniten mainintoja saivat seuraavat: Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen Yrityksen johtamiseen liittyvä osaamisen kehittäminen Mainitut osa-alueet ovat siis samat, joihin yritykset näkivät kehittämisavustusten eniten vaikuttaneen. Merkittävää on kuitenkin huomata, että myynti- ja markkinointiosaamisen kehittämiseen aiotaan tulevaisuudessa panostaa kuitenkin huomattavasti muita osaamisalueita enemmän. Vastanneista yrityksistä lähes 60 prosenttia ilmoitti panostavansa osa-alueen kehittämiseen tulevaisuudessa. 3.5 Yritysten verkostoituminen EAKR-ohjelmasta rahoitettujen toimialaverkostojen kehittämishankkeita on käsitelty tapaustutkimuksen kautta arviointiteeman kolme sisällä. Tässä yhteydessä yritysten verkostoitumista on tarkasteltu yrityshaastatteluihin osallistuneiden 80 yrityksen osalta. Haastatteluissa yrityksiltä kysyttiin seuraavia asioita verkostoitumiseen liittyen: Toimitteko tällä hetkellä verkostoyhteistyössä oman toimialanne yritysten kanssa? Toimitteko tällä hetkellä verkostoyhteistyössä oman toimialanne ulkopuolisten yritysten kanssa? Onko yrityksenne mukana alihankintaverkostossa? 4 Vaikka vastausjakaumassa kohta Muut saa yllämainittuja osa-alueita enemmän vastauksia, johtuu se pitkälti siitä, että yritykseen kohdistuvilla kehittämisavustuksilla on ollut vaikutuksia erityisesti toimialaspesifin osaamisen kehittämiseen ja kasvuun. Tämä pätee erityisesti puhtaisiin investointihankkeisiin, joissa ei ole ollut suoraan yleisen liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Puhtaissa investointihankeissa kehittämisavustuksen myötä hankitut koulutus- ja/tai konsultointipalvelut ovat keskittyneet yleisesti tehdyn investoinnin (esimerkiksi kone- tai laiteinvestointi) käyttökoulutukseen. 12

16 Onko yrityksenne mukana kansainvälisessä tai kansainvälisyyttä edistävissä yhteistyöverkostoissa? Oletteko osallistuneet viimeisen kolmen vuoden aikana yritysten verkostoyhteistyötä kehittäviin hankkeisiin? Myönteisten vastausten osalta yrityksiä pyydettiin myös kuvailemaan lyhyesti mainitun verkostoyhteistyön luonnetta. Kuten alla olevasta kuviosta käy ilmi, ovat tutkimushaastatteluiden kohteena olevat yritykset verkottuneet varsin monipuolisesti. Haastatteluihin osallistuneista yrityksistä lähes 70 % toimi verkostoyhteistyössä oman toimialan yritysten kanssa ja vastaavasti lähes 60 % oman toimialan ulkopuolisten yritysten kanssa. Näiden yhteistyömuotojen luonne vaihtelee luonnollisesti varsin paljon sekä toimiala- että yrityskohtaisesti. Esimerkiksi matkailualan yrityksissä verkostomainen yhteistyö oman toimialan sisällä oli varsin yleistä majoitus- ja ravintola-alan yritysten ja tapahtumajärjestämisestä vastaavien yritysten välillä. Vastaavasti myynti- ja markkinointiyhteistyötä tehtiin laajemman verkostoyhteistyön puitteissa tällä toimialalla mittavasti. Kuva 11 Hankehaastattelujen kohteena olleiden yritysten verkostoituminen Myös tuotannollisissa teollisuusyrityksissä yhteistyötä oman toimialan yritysten välillä tehtiin varsin paljon. Tyypillisimpiä yhteistyömuotoja olivat tapaukset, joissa asiakastoimeksiantoja jaettiin ja ohjattiin yritysverkoston välillä. Tämänkaltaiset verkostoyhteistyöt toimivat samalla myös alihankintaverkostoina tarvittaessa. Suoriin alihankintaverkostoihin kuuluvia yrityksiä oli tutkimusnäytteessä lähes 50 prosenttia. Kansainvälisten tai kansainvälisyyttä edistävien verkostojen rooli on myös varsin korkea (noin 34 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä). Kansainvälisyyden muodot vaihtelevat myös varsin paljon. Erityisesti kansainväliseen vientiin suuntautuneet tai suuntautumassa olevat yritykset ovat luonnollisesti mukana jo liiketoimintansa kautta kyseisissä verkostoissa joko suorien asiakassuhteiden tai vienninedistämiseen pyrkivien hankkeiden kautta. Tyypillisimpiä kansainvälisyyttä edistäviä hankkeita olivat vientirengashankkeet tai yrityksen toimialaan liittyvät kansainvälisyyttä tai t&k-toimintaa edistävän kehittämishankkeet. Noin 28 prosenttia tutkimushaastatteluihin osallistuneista yrityksistä oli osallistunut viimeisen kolmen vuoden aikana johonkin verkostoyhteistyötä edistävään hankkeeseen. Kehittämishank- 13

17 keiden toteuttajatahoina olivat olleet alueelliset elinkeinoyhtiöt, ELY-keskukset, Tekes, VTT sekä yksittäiset toimialaan liittyvät yritysten verkostoitumista edistävät foorumit ja järjestöt. 3.6 Yritysten tulevaisuudennäkymät Yrityshaastattelujen yhteydessä kohteena olevilta yrityksiltä kartoitettiin myös näiden tulevaisuudennäkymiä ja kasvuodotuksia seuraavan viiden vuoden aikajänteelle. Yritysten tavoiteltua kasvua kartoitettiin pyytämällä yrityksen vastuuhenkilöitä esittämään arvionsa seuraavan viiden vuoden liikevaihto-odotuksista sekä henkilöstömäärän kasvusta. Lisäksi vastuuhenkilöitä pyydettiin nimeämään ne markkina-alueet, joilta kasvua ensisijaisesti pyritään hakemaan sekä haetaanko kasvua ensisijaisesti nykyisen toimialan palvelu- ja/tai tuotevalikoimaan kehittämällä vai pyrkimyksillä laajentaa liiketoimintaa uusille toimialoille. Liikevaihdon kasvuodotukset seuraavien viiden vuoden aikajänteelle vaihtelivat yrityksittäin huomattavasti. Vaatimattomimmillaan kasvua odotettiin liikevaihdolla mitattuna syntyvän noin viiden prosentin verran, kun taas vastaavasti enimmillään lähes prosentin verran. Kaiken kaikkiaan tutkitun yritysjoukon kasvuodotukset tulevaisuudelle olivat todella myönteisiä. Keskimääräinen tavoiteltu liikevaihdon kasvu viiden vuoden aikajänteellä oli noin 337 prosenttia. Tavoitellun liikevaihdon kasvun mediaani sen sijaan oli sekin noin 68 prosenttia, mikä osaltaan kertoo kohdejoukon kasvuhakuisuudesta. Vaikka tämän yritysjoukon osalta ei voida tehdä koko EAKR-ohjelmien kehittämisavustuksia saaneiden yrityksien populaatiota koskevia johtopäätöksiä, voidaan kuitenkin todeta, että ainakin tämän näytteen perusteella EAKR-ohjelmissa on onnistuttu tavoittamaan varsin kasvuhakuisia yrityksiä. 0 % - 29 % 30 % - 99 % 100 % % Yli 300 % Liikevaihdon kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla 27 kpl 15 kpl 18 kpl 20 kpl Taulukko 3: Liikevaihdon kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla segmenteittäin Kartoitetusta yritysjoukosta kuuden kasvuhakuisemman (tavoiteltu liikevaihdon kasvu 5 vuoden aikajänteellä) yrityksen joukko koostuu viidestä tietotekniikka- ja ohjelmistoalan yrityksestä sekä yhdestä hyvinvointi- ja ympäristöteknologiaan keskittyvästä yrityksestä. Näiden mainittujen yritysten liikevaihdon kasvutavoitteet viiden vuoden aikajänteellä ovat yli 1000 prosenttia. Yleisesti ottaen tutkitus yritysjoukon kasvuhakuisimmat yritykset muodostuvat yllätyksettömästi nuorista yrityksistä. Kymmenen eniten liikevaihdon kasvua tavoittelevan yrityksen keskimääräinen liikevaihto vuonna 2011 oli noin euroa, kun taas vastaavasti koko yritysjoukon keskimääräinen liikevaihto vuonna 2011 oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärän osalta sen sijaan ei kovin suurta eroavaisuutta kasvuhakuisempien yritysten ja kokonaisjoukon väliltä löytynyt. Kymmenen eniten liikevaihdon kasvua tavoittelevan yrityksen keskimääräinen henkilöstömäärä oli noin 14,1 henkilötyövuotta, kun taas vastaavasti koko yritysjoukon keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2011 oli noin 17,9 henkilötyövuotta. 5 Tutkitun yritysjoukon arviot henkilöstömäärän kasvusta seuraavien viiden vuoden aikajänteellä ovat myös varsin myönteisiä. Keskimäärin tutkimushaastatteluihin osallistuneet yritykset arvioivat rekrytoivansa seuraavan viiden vuoden aikana noin 9,4 henkilötyövuotta per yritys. Vastaavasti henkilöstömäärän kasvua kuvaava mediaaniluku on yhteensä 4 henkilötyövuotta. Kuuden lukumääräisesti eniten henkilötyövuosia kasvattava yrityksen joukko kuuluu myös niihin yrityksiin, joiden liikevaihdon kasvutavoitteet ovat yritysjoukon korkeimmat. 5 Eniten kasvua tavoittelevien yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän välinen epätasapaino johtuu käytännössä siitä, että mainitut yritykset ovat käytännössä start-up -yrityksiä, jotka ovat todennäköisesti saaneet toimintansa rahoitukseen yksityisiä pääomasijoituksia. Tämä on mahdollistanut keskittymisen yrityksen alkuvaiheen tuotekehitykseen ilman merkittävää liikevaihtoa. 14

18 0 htv - 2,9 htv 3 htv - 4,9 htv 5 htv - 9,9 htv Yli 10 htv Henkilöstömäärän kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla 29 kpl 13 kpl 19 kpl 19 kpl Taulukko 4: Henkilöstömäärän kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla segmenteittäin 6 Tutkimushaastatteluun osallistuneilta yrityksiltä kysyttiin myös, millä markkina-alueilla yritys tällä hetkellä pääasiallisesti toimii sekä miltä markkina-alueilta yritys seuraavan viiden vuoden aikana aikoo erityisesti kasvua hakea. Kuten alla olevasta kuviosta käy ilmi, koostuu tutkittu yritysjoukko suurelta osin koko Suomen alueella toimivista yrityksistä. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten osuus (46,3 %) on sekin varsin huomattava. Alueellisten ja paikallisten markkinoiden osuus sen sijaan jää melko vähäiseksi. Kasvumarkkinoiden osalta sen sijaan on mielenkiintoista havaita kansainvälisten markkinoiden suuri merkitys. Yli 60 prosenttia tutkimushaastatteluihin osallistuneista yrityksistä ilmoitti seuraavien viiden vuoden aikana hakevansa kasvua erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta. Kuva 12 Jakauma kohdeyritysten nykyisistä markkina-alueista ja oletetuista kasvumarkkinoista 6 Tämän taulukon yhteydessä on huomioitava, että kyseessä ovat yritysten omat arviot yrityksen suorista työllistämiskehityksistä. Luvuissa ei ole otettu huomioon mahdollisia välillisiä työllistämisvaikutuksia, joita eräiden selvityksen yhteydessä haastateltujen yritysten liiketoimintamallit selkeästi generoivat. 15

19 4. YRITYSTEN NÄKEMYKSET KEHITTÄMISAVUSTUSTEN TOIMIVUUDESTA Haastatelluilta yrityksiltä tiedusteltiin, millaisilla julkisen sektorin kehittämisavustuksilla tai toimenpiteillä niiden kasvua ja/tai kannattavuutta voisi parhaiten tukea. Seuraavassa on esitetty yritysten esittämiä toiveita niiden mainintakertojen määrän mukaisessa järjestyksessä (useimmin mainitut ensin): Tukea työntekijöiden ja avainhenkilöiden palkkaamiseen Viennin edistämiseen ja kansainvälistymiseen suunnatut tuet Investointituet Markkinointiin suunnatut tuet Myyntiin suunnatut tuet Tuotekehitystuet Verkostoitumiseen tukea (ei rahallista tukea vaan neuvontaa, verkostokoordinaattori edistämään aktiivisesti verkostoitumista) Asiantuntija-neuvoa, koulutuksia, tukea eri tarpeisiin Liiketoimintamallien, teknologian yms. kehittämistoiminta Pääomarahoitusta Pienille yrityksille suunnattuja, joustavia tukimuotoja innovaatiotoimintaan Lisäksi yrityksiltä tiedusteltiin, miten kehittämisavustuksia tulisi niiden mielestään kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin yritysten tarpeisiin. Yritysten esittämiä kehitysehdotuksia on esitetty alla temaattisesti jaoteltuna. Joustavuutta hankehakemuksiin ja tukien räätälöintiä Useat yritysten edustajat toivoivat enemmän joustavuutta hankehakemuksiin ja maksatuksiin. Yritykset pitävät haastavana sitä, että esimerkiksi kehittämisavustuksen investointiosiota hakiessa eri menoerät pitää budjetoida melko tarkasti. Tosiasiassa hankinnat saatetaan tehdä useita vuosia tukihakemuksen laatimisen jälkeen, joten tuotteeseen tai palveluun vaadittavia kustannuksia ei ole mahdollista arvioida kovin tarkkaan etukäteen. Kilpailutetut hinnat eivät välttämättä ole muutaman vuoden päästä kovin edullisia ja jotkut haastatellut yritykset ovatkin joutuneet hyväksymään hankehakemuksen yhteydessä kilpailutetun, kalliimman tarjouksen. Voi myös olla, että todelliset kustannukset ovat alhaisemmat kuin hankehakemusvaiheessa budjetoidut, jolloin ylijäävän tuen voisi käyttää johonkin muuhun menoerään. Yritykset kokevat, että hankesuunnitelmiin on vaikea tehdä muutoksia keskellä hanketta. Toivomuksena esitettiin, että hankesuunnitelmiin voisi tehdä muutoksia jälkikäteen. Lisäksi toivottiin, että tukia voisi korvamerkitä johonkin tiettyyn tarkoitukseen, mutta niin että menoluokkia ei määriteltäisi liian tarkasti, koska tuen tarkkaa käyttöä on vaikea suunnitella etukäteen. Muutama yrityksen edustaja esitti myös, että erilaisten kehittämisavustusten määrää voisi vähentää ja jäljelle jääviä tukia voisi räätälöidä paremmin yksittäisten yritysten tarpeisiin. Hakuprosessin yksinkertaistaminen, erityisesti pienten hankkeiden kohdalla Yksi yleisimmistä kehittämistoiveista koski hakuprosessin yksinkertaistamista. Yritysten edustajat toivoivat hakulomakkeiden yksinkertaistamista ja niissä pyydettyjen tietojen vähentämistä, jotta tuen hakemiseen ei kuluisi yhtä paljon aikaa kuin nykyisin. Monia yrityksiä harmitti myös, että samoja tietoja tulee toimittaa haku- ja maksatusprosessien eri vaiheissa useaan otteeseen. Hakulomakkeet koetaan hankalaksi ja pikkutarkoiksi eivätkä ne sovellu kovin hyvin kaikkien yritysten tarpeisiin. Yritysten edustajat toivoivatkin, että lomakkeita voisi yksinkertaistaa ja tukikelpoisuutta voisi arvioida yhteisten kriteerien avulla. Pieniä tukisummia hakiessa tukien hakemista pidetään erityisen työläänä. Eräät yritykset totesivatkin, että koko tukisumma meni tilitoimiston kuluihin, joka vastasi hakemusten täytöstä. Yritykset toivoivatkin, että hakuprosessia voisi keventää erityisesti pienempien tukien tapauksessa. 16

20 Lisäksi muutamat yritykset toivoivat maksatusaikojen lyhentämistä sekä tukikelpoisuuspäätösten nopeuttamista. Start up yritysten erityiskohtelu Muutamat juuri yritystoiminnan aloittaneiden yritysten edustajat toivoivat, että start up yrityksille suunnattaisiin räätälöityä tukea. Tämä tuki poikkeaisi muista kehittämisavustuksista siten, että osa tuesta maksettaisiin heti tukipäätöksen tekemisen jälkeen (esimerkiksi 30 % tukisummasta) ja loput hankkeen kuluessa. Nykymuotoinen jälkikäteinen tukien maksatus tarkoittaa sitä, että yritysten on haettava rahoitusta perustamisvaiheeseen muista lähteistä (usein pankkilaina), sillä etenkin alkuvaiheessa tuotekehitykseen tehtävät investoinnit ylittävät liikevaihdon. Yritysten edustajat epäilivät, että tukien jälkimaksatuskäytännöstä johtuen moni aloittava yrittäjä saattaa jättää hakematta tukia. Lisää tietoa ja neuvontaa tukimahdollisuuksista Muutama yrityksen edustaja piti tukia toimivina, mutta harmitteli sitä, että niistä ei tiedoteta tarpeeksi eivätkä yritykset siksi osaa niitä välttämättä hakea. Erityisesti aloittelevien yrittäjien todettiin olevan usein tietämättömiä eri tukivaihtoehdoista. Yritysten edustajat toivoivat, että tukia voisi markkinoida esimerkiksi keskustelufoorumeilla. Lisäksi toivottiin selkeämpää tietoa siitä, kuinka paljon rahoitusta on milläkin alueella saatavilla ja miten sitä jaetaan. Kehittämishankkeiden pidempi kesto Muutama yritysedustaja toivoi, että olisi mahdollista hakea nykyistä pidempikestoisia tukia esimerkiksi vienninedistämiseen. 17

21 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän EAKR-ohjelmien yritysten kehittämisavustusten tuloksiin ja vaikutuksiin kohdistuvan arvioinnin väliraportin tavoitteena on ollut tuottaa näkemystä siitä, miten ja millaisella vaikutusdynamiikalla kehittämisavustus on vaikuttanut erityyppisten yritysten toimintaan. Vaikutusdynamiikkaa on pyritty tässä raportissa tuomaan esiin käsittelemällä 80 haastatellun yrityksen osalta kerättyä aineistoa kokonaisuutena sekä yksittäisinä tapaustutkimuksina. Aineiston haasteena on ollut se, että sen pienuus ei anna mahdollisuutta tehdä koko EAKR-ohjelmien kehittämisavustuksia käyttänyttä yrityspopulaatiota koskevia tilastollisia johtopäätöksiä. Aineisto kuitenkin antaa mahdollisuuden käsitellä ja tunnistaa tutkittujen yritysten joukosta kehittämisavustusten vaikutusdynamiikkaa koskevia yhdenmukaisuuksia, jotka ovat helpommin yleistettävissä koskemaan koko yrityspopulaatiota. Tämän arvioinnin väliraportin johtopäätöksenä on laadittu arvioitsijoiden toimesta kolme erillistä vaikutuslogiikan kuvausta, jotka pyrkivät kerätyn aineiston perusteella kuvaamaan, miten kehittämisavustus on vaikuttanut erityyppisissä yrityksissä liiketoiminnan kehittymiseen. Vaikutuslogiikoita on laadittu kolme ja ne kuvaavat kehittämisavustusten tuloksia ja vaikutuksia yritystoimintaa käynnistävissä yrityksissä, jo pidempään markkinoilla olleissa yrityksissä sekä kansainvälistä kasvua hakevissa yrityksissä. Kuten edellä on jo todettu, EAKR-kehittämisohjelmasta yrityksille myönnetyt kehittämisavustukset ovat varmasti sisältäneet tapauskohtaisesti myös monia muun tyyppisiä vaikutuksia. Näissä vaikutuslogiikoiden kuvauksissa on kuitenkin pyritty kategorisoimaan ja systematisoimaan tutkitusta yritysjoukosta tunnistettuja vaikutuksia. Vaikutuslogiikoiden sisältöä tarkasteltaessa on positiivista huomata erityisesti kehittämisavustusten myönteiset vaikutukset start up -yritysten ja kansainvälistä liiketoiminnan kasvua tavoittelevien yritysten toimintaan. Tehtyjen haastattelujen perusteella kehittämisavustuksilla on ollut selkeää lisäarvoa näillä osa-alueilla. Aloittavien yritysten osalta kehittämisavustuksen merkitys korostuu erityisesti sen vaikutuksina yritystoiminnan nopeampaan käynnistymiseen. Tämänkaltaisten stimuloivien vaikutusten aikaansaaminen onkin kehittämisavustusten keskeisin funktio. Tulevalla ohjelmakaudella ja sen toimintarakenteen suunnittelussa näiden vaikutusten entistä tehokkaampaa hyödyntämistä tulisi selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan kehittää entisestään. Yhtenä kehittämisajatuksena voisi olla jo edellisessä luvussa yrityshaastatteluista noussut kehit-tämisehdotus start up -yritysten erityiskohtelusta. Ennakkorahoitukseen perustuva kehittä-misavustus start up - yrityksille voisi lisätä entisestään kehittämisinstrumentin hyödyntämistä. Tämän selvityksen yhteydessä kerätty aineisto tukee myös näkemystä siitä, että kehittämisavustuksella on onnistuttu tavoittamaan yrityksiä, jotka hakevat aktiivisesti liiketoiminnan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Yrityshaastatteluiden kohteena olleisiin yrityksiin oli valikoitunut sekä kansallisilta markkinoilta kansainvälisille markkinoille siirtyviä jo pidempään toimineita yrityksiä sekä ns. Born Global -tyyppisiä aloittavia yrityksiä. Näiden osalta kehittämisavustusten vaikutuslogiikat ovat pitkälti kuitenkin samanlaisia. Kehittämisavustuksilla on pystytty tehostamaan ja luomaan yrityksille parempia edellytyksiä kansainvälistysmisprosessien käynnistämiselle. Kehittämisavustuksilla tuetut toimenpiteet ovat luonnollisesti vaihdelleet sen mukaan, missä vaiheessa kansainvälistymispolkua yritykset ovat olleet. Osalle yrityksistä tuki on kohdentunut uusien markkina-alueiden kartoittamiseen ja mahdollisten go/no-go -päätösten tekemiseen. Markkina-aluevalintansa tehneiden yritysten osalta tuki on kohdentunut muun muassa myynti- ja markkinointikanavien avaamiseen sekä olemassa olevien tuotteiden ja palvelujen lokalisointiin. 18

22 Kuva 13 Vaikutuslogiikan kuvaus kehittämisavustusten vaikutuksista yritystoiminnan käynnistämisvaiheeseen 19

23 Kuva 14 Vaikutuslogiikan kuvaus kehittämisavustusten vaikutuksista pidempään markkinoilla toimivien yritysten toimintaan 20

24 Kuva 15 Vaikutuslogiikan kuvaus kehittämisavustusten vaikutuksista kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille 21

25 6. TAPAUSKUVAUKSET Tämä luku sisältää 11/20 haastatellun yrityksen tapaustutkimukset. 7 Tapaustutkimuksissa kuvataan kehittämisavustusten käyttötapaa, hyödyllisyyttä sekä vaikutuksia. Lisäksi kuvataan kehittämisavustuksen additionaliteettia (olisiko vastaava kehittämistoimenpide tehty ilman tuen saantia). Tapaustutkimukset sisältävät myös kaksi kuvaa: liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksen indeksipistein sekä yritysten arvion tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään. Ensimmäinen kuva esittää yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitystä vuosina 2009, 2010 ja % taso tarkoittaa sitä, että lukumäärä on edellisen vuoden tasolla (ei kasvua tai laskua) ja vastaavasti yli / alle 100 % taso tarkoittaa sitä, että taso on kasvanut / laskenut edellisvuodesta. Toisessa kuvassa esitetään vuosille 2010, 2011 ja 2012 yritysten arviot tuen vaikutuksesta liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään. Yli 0 % taso tarkoittaa sitä, että kehittämisavustuksella on ollut kyseisenä vuonna positiivinen vaikutus em. muuttujiin. 0 % taso viittaa siihen, että tuella ei ko. vuotena ole ollut vaikutusta ko. muuttujiin. 7 Selvitysraportin yhteydessä laaditiin yhteensä 20 tapaustutkimusta, joiden julkaisemiseen tämän raporttiversion yhteydessä on saatu lupa 11 yritykseltä. Loput tapaustutkimukset sisällytetään lopulliseen raporttiversioon, jos yrityksiltä julkaisulupa saadaan. 22

26 6.1 Vaasan Kuljetuskanavat Oy VAASAN KULJETUSKANAVAT OY, MUSTASAARI, myönnetty avustus , 8/2007 Vaasan Kuljetuskanavat Oy on Mustasaaren kunnassa toimiva biopolttoaineita käyttäviä lämpölaitoksia suunnitteleva ja toimittava yritys. Lisäksi yritys toimittaa teollisuusjätteiden (pöly, puru) siirtämiseen, suodattamiseen ja kuljettamiseen suunniteltuja järjestelmiä. Yritys on perustettu vuonna 1988 ja sen liikevaihto oli vuonna 2011 noin 6,0 miljoonaa euroa. Yritys työllistää kaiken kaikkiaan noin 14 henkilöä. Vaasan Kuljetuskanavat Oy toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, mutta sillä on myös epäsuoraa vientiä asiakasyritystensä kautta. Vaasan Kuljetuskanavat Oy on saanut EAKR-ohjelmasta kehittämisavustusta yrityksen tarjousvalmisteluprosessin tehostamiseen. Yrityksen liiketoiminta on projektiluonteista ja jokainen tarjous tehdään tapauskohtaisesti pääasiallisesti 2D-mallinnuksella. Kehittämisavustuksen tavoitteena oli kehittää tarjousvalmisteluprosessia niin, että tarjousvalmisteluihin käytettävä työaika tehostuisi ja asiakkaille pystyttäisiin toteuttamaan tarkempia ja laadukkaampia 3D-mallinnuksia jo tarjousvaiheessa. Tarjousvalmistelujen yhteydessä tapahtuva tuotesuunnittelu oli tarkoitus konfiguroida automaattiseksi Excel-pohjaiseksi mallinnuspalveluksi. Kehittämisavustuksen merkitys liiketoiminnan kehittymiseen on yrityksen esittämien arvioiden mukaan ollut melko vähäinen. Käytännössä tämä johtuu kehittämistoimenpiteen luonteesta, joka on pikemminkin ollut sisäistä toimintaa ja prosesseja tehostava, jonka vaikutuksia liiketoimintaan on ollut vaikea arvioida. Yrityksen edustajan näkemyksen mukaan kehittämistoimenpiteen keskeiset hyödyt ovat olleetkin siinä, että se on ensisijaisesti parantanut yrityksen markkina-asemaa ja tehostanut resurssien käyttöä. Tarjousten läpimenoon vaikuttavat kuitenkin pitkälti myös hintatekijät. Yrityksen edustajan mukaan kehittämistoimenpiteen vaikutukset liikevaihdon ja liikevoiton kehitykseen vuosina ovat olleet noin yhden prosentin luokkaa. Kehittämistoimenpide olisi joka tapauksessa jouduttu tekemään tarjousprosessin tehostamiseksi, mutta avustuksen avulla kehittämistoimenpidettä pystyttiin laajentamaan ja se pystyttiin toteuttamaan laadukkaammin. Käytännössä kehittämisavustus mahdollisti ulkopuolisen asiantuntijan käytön kehittämistoimenpiteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ilman avustusta toimenpide olisi yrityksen edustajan mukaan tehty suppeammin omana työnä. Kehittämistoimenpiteellä ei ole ollut vaikutuksia henkilöstömäärän kehittymiseen. Seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla yritys pyrkii hakemaan kasvua olemassa olevilta markkinoilta. Kasvua pyritään hakemaan erityisesti tuotevalikoimaan laajentamalla, mikä kuitenkin edellyttää uusien tuotantotilojen hankkimista. Jos uudet tuotantotilat saadaan hankittua, niin yrityksen liikevaihdon arvioidaan kasvavan viiden vuoden aikajänteellä noin 5 % ja vastaavasti johtavan noin 1-2 henkilötyövuoden lisärekrytointiin. Olisitteko toteuttaneet kehittämistoimenpiteet (investointi, muu kehittäminen) mikäli ette olisi saaneet siihen julkista kehittämisavustusta? Kyllä ja samassa mittakaavassa Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa Kyllä, mutta avustus mahdollisti kehittämistoimenpiteen laadukkaamman toteutuksen Kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin Kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu "Enemmänkin vaikuttanut markkinaaseman parantumiseen ja toiminnan tehostumiseen kuin kasvuun. Hanke olisi toteutettu joka tapauksessa, mutta suppeammin omalla työllä. Nyt käytössä oli kehittämistuella hankittu konsultti. 150 % 100 % 50 % 0 % Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein (vuosi 2009=100) ,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % Arvio tuen vaikutuksista liikevaihtoon, liikevoittoon ja henkilöstömäärään Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö Liikevoitto 23

EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI

EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI Vastaanottaja Työ- ja elinkeinoministeriö Asiakirjatyyppi Loppuraportti Teema 2 Päivämäärä Marraskuu 2013 LOPPURAPORTTI TEEMA 2 EAKR-OHJELMAN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI TEEMA 2 Päivämäärä 14/11/20133 Laatija

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY ITÄ-SUOMEN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 12.6.2013 EAKR-ARVIOINNIT VUOSINA 2011-2013 Ramboll Management Consulting Oy on toteuttanut vuosina 2011 2013 EAKR-arviointeja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus Yritystukirahoitus Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007-2013 EAKR-rahoitus 21.6.2007-24.6.2014 yhteensä 100 497 720 euroa,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

EU-Ohjelmakauden 2007-2013 ajankohtainen hanketilanne Satakunnassa

EU-Ohjelmakauden 2007-2013 ajankohtainen hanketilanne Satakunnassa EU-Ohjelmakauden 2007-2013 ajankohtainen hanketilanne Satakunnassa Jori Sinisalmi 12.12.2013 Kuluvan ohjelmakauden aikana Satakunnassa on rahoitettu yhteensä 210 yrityshanketta, joiden yhteenlaskettu tukimäärä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 17.3.2015 ELY:n keskeisimmät tukijärjestelmät (elintarvikeala) Maataloustuotteet (jalostusprosessin

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot