Alueellista kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta

Transkriptio

1 KATSAUS 333/2017 Alueellista kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta EAKR-rahoituksen ( ) vaikuttavuus Henrik Pekkala, Katri Haila ja Mikko Valtakari

2 2

3 Henrik Pekkala, Katri Haila ja Mikko Valtakari EAKR-hankkeiden vaikuttavuus Tekes Review 333/2017 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Fotolia Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi myös muun muassa innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä sekä pkyritysten kasvua ja kilpailukykyä. Rakennerahastotoiminta käynnistyi Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna Ohjelmakausia on yhteensä neljä: , , ja Tässä hankinnassa arvioidaan EAKR:n vaikuttavuutta viimeiseksi päättyneen ohjelmakauden aikana, eli aikasarjana käytetään vuosia Tekesin toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikutusten arvioinnilla ja mittaamisella selvitetään julkisen tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen hyötyjä yrityksille, toimialoille ja koko kansantaloudelle. Julkisen innovaatiorahoituksen vaikutusten arviointi on tullut yhä tärkeämmäksi, sillä julkisen rahoituksen tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Arviointituloksia ja ennakoivaa arviointia hyödynnetään myös aiempaa enemmän innovaatiopolitiikan suunnittelu- ja kehitystyössä. Tässä arvioinnissa oli tavoitteena selvittää EAKR:n tuloksia ja vaikutuksia tutkimushankkeissa, jotka ovat Tekesin vastuulla sekä yrityshankkeita, joita hoitavat vastaavasti ELY-keskukset. Tutkimushankkeiden osalta arvioitiin, miten ne vaikuttivat verkottumiseen, innovaatioiden ja liiketoiminnan syntymiseen sekä laajemmin innovaatioekosysteemin kehittymiseen. Yritystukien osalta tarkasteltiin yritysten taloudellista asemaa ja näiden vaikutusta alueiden rakenteelliseen uudistumiseen. Lisäksi pohdittiin EAKR-rahoituksen vaikuttavuutta kokonaisuudessaan Suomessa. Arvioinnin toteutti Henrik Pekkala ja Katri Haila Ramboll Management Consulting Oy:stä sekä Mikko Valtakari Tempo Economics Oy:stä. Tekes kiittää tekijöitä sekä tutkimuksen että yritysten monista eri näkökulmista koostuvasta vaikutusten mittaamisesta ja analysoinnista. Arvioinnin johtopäätökset on selkeästi kiteytetty, joka helpottaa EAKR-rahoituksen kehittämistä tulevaisuudessa. Tekes 5

6 Sisältö Esipuhe Johdanto Selvityksen kohde ja tavoite Selvityksen toteutus Tutkimushankkeet Perustietoja Tutkimushankkeiden toteutus ja yhteistyön rakenne Tutkimushankkeiden välittömät vaikutukset Tutkimushankkeiden välilliset vaikutukset Tutkimushankkeiden kokemat haasteet Yritystason jälkiseuranta Perustietoja Yritysten kasvuodotukset Toteutunut kasvu Ohjelmataso ja indikaattorit Yritysten kehittämisavustusten kohdentuminen Johtopäätökset

7 1 Johdanto 1.1 Selvityksen kohde ja tavoite Tämä selvitysraportti liittyy Tekesin toteuttamaan sen instrumenttien ja asiakassegmenttien vaikuttavuusarviointiin. Tämän selvityksen osakokonaisuuden tehtävänä on ollut tarkastella vuosina toteutetun Euroopan aluekehitysrahaston ohjelman (EAKR-ohjelma) vaikuttavuutta. Tässä selvityksen EAKR-rahoituksen vaikuttavuuden tarkastelu on rajattu koskemaan Tekesin koordinoimien EAKR-rahoitteisten tutkimushankkeiden vaikuttavuutta sekä ELY-keskusten koordinoimien EAKR-yritystukien vaikuttavuutta. Selvitys on luonteeltaan jälkiseurantaa, jossa tuen kohteessa tapahtunutta muutosta on pyritty seuraamaan keskimäärin noin 5 6 vuoden aikajänteellä tuen saamisen tai toteutetun hankkeen päättymisen jälkeen. Suomen rakennerahastostrategian päämääränä oli vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Strategian tavoitteena oli tukea toimia, joilla voidaan: kansallisesti ja alueellisesti vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategian tavoitteisiin pyrittiin kohdentamalla rakennerahastovarat ja niitä vastaavat kansalliset vastinrahat neljälle toisiaan täydentävälle painopistealueelle, jotka olivat: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Yritystoiminnan kehittämistä tuettiin rakennerahastotoiminnalla ohjelmakauden aikana vuosittain noin 105 miljoonalla eurolla. Rahoitus koostui sekä EU:n rahoitusosuudesta että valtion kansallisista budjettivaroista. Kansallisessa rakennerahastostrategiassa yritystoiminnan edistämisen toimien tavoitteena olivat Lissabonin strategiaan mukaisesti seuraavia: 1. Yritysten tuottavuuden lisääminen ja yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen, 2. Pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen hyödyntämällä innovaatioita, tutkimustuloksia ja osaamista sekä 3. Pk-yritysten kansainvälistymisen ja verkottumisen edistäminen. Yritysten tukemiseen liittyvät rakennerahastotoimet pyrittiin päättyneellä ohjelmakaudella kohdentamaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haettiin mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja yrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyrittiin erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Painopisteen alla toteutettiin kehittämistoimia, joilla edistettiin pk-yritysten tai yritysryhmien kilpailukykyä. Painopisteen toimet tukivat Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman keskeisiä tavoitteita tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden lisäämiseksi. 7

8 1.2 Selvityksen toteutus Tämä selvitysraportti koostuu kolmesta erillisestä tutkimusosiosta. Selvityksen ensimmäisessä osassa (luku 2) on tarkasteltu Tekesin koordinoimien EAKR-rahoitteisten tutkimushankkeiden vaikuttavuutta. Rahoitusta ohjelmakaudella saaneita tutkimushankkeita oli yhteensä 390 kappaletta. Osion selvitysaineisto kerättiin lähettämällä tutkimushankkeiden vaikuttavuutta kartoittava kysely nimetyille tutkimushankkeiden vastuuhenkilöille. Selvityksen toinen osa (luku 3) koostuu EAKR-yritystukien jälkiseurannasta. Luvun kolme aineistossa on hyödynnetty osin ohjelmakauden osalta teetettyä ohjelmatason arviointia ja sen tuottamaa aineistoa. EAKR-ohjelman kokonaisarvioinnissa haastateltiin 80 EAKR-ohjelmasta yritystukea saanutta yritystä (investointi- ja kehittämisavustukset) ja arvioinnin aikana pyrittiin keräämään mm. yrittäjien sen hetken arvioita toteutuneiden investointi- ja kehittämishankkeiden vaikutuksista yrityksen tulevaisuuden kasvuun. Tässä jälkiseurannassa selvityksen kohteeksi valikoitiin jo kokonaisarvioinnissa tarkastelun kohteena olleet yritykset. Osion keskeisenä tarkastelunäkökulmana on ollut miten yrittäjien arvioima kasvu toteutui todellisuudessa. Jälkiseurannan aineistona on hyödynnetty Balance Consulting Oy:n tuottamia tilinpäätöstietoja yritysten toteutuneesta kehityksestä ja kasvusta ja peilattu näitä suhteessa hankkeen toteutushetkellä esitettyihin arvioihin. Selvityksen kolmas osa (luku 4) tarkastelee EAKR-ohjelman yritystukien kokonaisuutta. Tarkastelu hyödyntää käytännössä samoja näkökulmia joita oli käytetty EAKRohjelman kokonaisarvioinnissa. Ohjelman kokonaisarvioinnissa käytetty aineisto piti kuitenkin sisällään vain vuoden 2011 loppuun ulottuvia ohjelmatason seuranta- ja indikaattoritietoja. Tässä jälkiseurantaselvityksessä päämääränä on ollut pyrkiä täydentämään ohjelmatason kokonaiskuvaa päivittämällä tarkasteluaineisto ohjelmakauden lopputilanteen seuranta- ja indikaattoritiedolla. 8

9 2 Tutkimushankkeet Tässä luvussa on tarkasteltu jälkiseurannan avulla 390 EAKR-ohjelmasta rahoitettua tutkimushanketta. EAKR-ohjelman tutkimushankkeiden rahoituksen koordinoinnista vastasi ohjelmakaudella Tekes. 2.1 Perustietoja EAKR-ohjelmasta rahoitettujen tutkimushankkeiden kokonaismäärä ohjelmakaudella oli siis 390 kappaletta. Alla olevassa kuvassa on koottu yhteen lukumäärällisesti eniten tutkimushankerahoitusta saaneet organisaatiot. Määrät kuvaavat tutkimushankkeiden lukumäärää eivätkä huomioi tutkimushankkeiden rahoituksen volyymiä. Kuten kuvasta 1 voidaan havaita, niin 14 tutkimusorganisaatiota tai yliopistoa on lukumäärällisesti toteuttanut noin 84 prosenttia kaikista hankkeista. Merkittävin tutkimushankkeita toteuttanut taho on ollut Itä-Suomen yliopisto, jonka osuus kokonaisvolyymistä on noin neljännes (23,6 prosenttia). Muita merkittäviä tutkimushankemääriä toteuttaneita tahoja ovat Oulun yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Tampereen teknillinen yliopisto (TTY säätiö). EAKR-ohjelmasta rahoitettujen tutkimushankkeiden jälkiseuranta toteutettiin sähköisen kyselyn avulla. Sähköinen kysely lähetettiin kaikille niille tutkimushankkeille, joiden osalta oli tiedossa Tekesin rekistereissä hankkeen yhteyshenkilö. Kaiken kaikkiaan kysely toimitettiin 336 hankkeelle. Määräaikaan mennessä vastauksia saatiin yhteensä 105 hankkeelta eli hankekohtaisesti tarkasteltuna vastausprosentti oli 31,3 prosenttia. Seuraavissa alaluvuissa on esitelty sähköisen kyselyn tuloksia ja analyysiä teemoittain. Kuva 1. Tekesin koordinoiman EAKR-tutkimusrahoituksen jakauma toteuttajittain. EAKR-tutkimushankkeiden jakauma (kpl-määrät) Itä-Suomen yliopisto Muut yhteensä Oulun yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto TTY-säätiö Jyväskylän yliopisto VTT Mikkelin ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Turun yliopisto Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lapin ammattikorkeakoulu Lapin yliopisto Karelia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu

10 2.2 Tutkimushankkeiden toteutus ja yhteistyön rakenne Tutkimushankkeille suunnatun sähköisen kyselyn ensimmäisessä osiossa vastaajia pyydettiin arvioimaan olisiko tutkimushanke toteutunut ilman EAKR-rahoitusta sekä nimeämään tutkimushankkeeseen osallistuneita keskeisiä yhteistyökumppaneita. Rahoituksen additionaliteettia koskevassa kysymyksessä vastaajia pyydettiin arvioimaan, olisiko tutkimushanke tai sen oleellinen sisältö toteutettu ilman EAKRtutkimusrahoitusta. Kuten alla olevasta kuvasta voidaan havaita, niin vastaajista peräti 77,1 prosenttia ilmoitti, että tutkimushanke tai sen oleellinen sisältö olisi jäänyt toteuttamatta ilman EAKR-rahoitusta. Merkillepantavaa on, että yksikään vastaaja ei ilmoittanut, että hanke olisi toteutunut täysimääräisesti joka tapauksessa rahoituksesta riippumatta. Hieman yli 20 prosenttia vastaajista ilmoitti kuitenkin, että tutkimushanke olisi toteutunut myös ilman rahoitusta tosin joko suppeam pana tai myöhempänä ajankohtana. Kuvassa 3 on kuvattu tutkimushankkeiden keskeisiä yhteistyökumppaneita. Vastaajia pyydettiin siis nimeämään mitä muita organisaatioita tutkimushankkeessa oli mukana yhteistyökumppaneina. Kuten kuvasta 3 käy ilmi, niin merkittävä osa (89,2 %) tutkimushankkeista oli tehnyt yhteistyötä pk-yritysten kanssa. Myös yhteistyö suuryritysten kanssa oli mukana noin 2/3 hankkeista. Mikroyritykset ja start-up-yritykset olivat yhteistyökumppaneina noin neljäsosassa tutkimushankkeista. Yritysyhteistyön voidaan siis todeta olleen hyvin merkittävässä roolissa lähes valtaosassa tutkimushankkeista. Kuva 2. EAKR-rahoituksen additionaliteetti tutkimushankkeiden vastuuhenkilöiden näkemyksen mukaan. Olisitteko toteuttaneet tutkimushankkeen tai sen oleellisen sisällön ilman EAKR-rahoitusta? En osaa sanoa 1,9 % Ei ollenkaan 77,1 % Kyllä, mutta myöhemmin 7,6 % Kyllä, mutta suppeammin 13,3 % Kyllä 0 % % 10

11 Kuva 3. Tutkimushankkeiden yhteistyökumppanit ja verkostoituminen. Mitä muita organisaatioita tutkimushankkeessanne oli mukana yhteistyökumppaneina oman tutkimusorganisaationne lisäksi? Järjestö, yhdistys tai säätiö Muu julkinen hallinto (esimerkiksi ministeriö, maakuntaliitto, kunta, elinkeinoyhtiö) 12,7 % 17,6 % Oman tutkimusorganisaation muu yksikkö 28,4 % Tutkimusorganisaatio (yliopisto, korkeakoulu, ammattikorkeakoulu tai muu tutkimuslaitos) 70,6 % Start-Up-yritys 4,9 % Mikroyritys 22,5 % PK-yritys 89,2 % Suuryritys 66,7 % % 2.3 Tutkimushankkeiden välittömät vaikutukset Sähköisessä kyselyssä tutkimushankkeiden vastuuhenkilöitä pyydettiin myös arvioimaan, millaisia välittömiä vaikutuksia tutkimushankkeilla heidän näkemyksensä mukaan oli. Välittömät vaikutukset oli jaoteltu karkeasti ottaen kolmeen eri osaan. Ensimmäisessä osassa vastaajia pyydettiin arvioiman tutkimushankkeiden vaikutuksia innovaatioiden syntyyn sisältäen jaottelun teknisiin innovaatioihin sekä palveluinnovaatioihin. Toisessa osiossa vastaajia pyydettiin arvioimaan hankkeiden vaikutuksia yritysten liiketoiminnan kehitykseen usean eri tekijän kautta. Kolmas osa piti sisällään väittämiä muun muassa tutkimusosaamisen kasvuun sekä uuden tutkimuksen fokusointiin liittyen. Taulukossa 1 on koottu yhteen esitettyihin väittämiin kohdistuneet vastaukset prosentuaalisesti esitettyinä. Tutkimushankkeiden vaikutukset innovaatioiden syntyyn näyttävät vastausten perusteella toteutuneen varsin hyvin. Vastaajista yli 90 prosenttia oli sitä mieltä, että tutkimushankkeet edistivät erityisesti tuoteinnovaatioiden ja teknisten innovaatioiden syntymistä. Tutkimushankkeiden vaikutukset palveluinnovaatioiden syntyyn sen sijaan koettiin hieman vähäisemmiksi. Vastaajista noin 70 prosenttia arvioi, että tutkimushanke edisti tärkeiden palveluinnovaatioiden syntymistä. Toisaalta on huomioitava, että palveluinnovaatioiden edistäminen ei ollut edes hankkeen tavoitteena noin 13 prosentissa tutkimushankkeista. Suomessa on aloitettu teollisen mittakaavan akkukemikaalituotanto, jota tämä hanke on ollut osaltaan edistämässä. Hanke edisti tietomallintamisen tutkimista ja käyttöönottoa PK-rakennusyrityksissä, joka nostaa kilpailukykyä ja parantaa laatua. State-of-the-art-painetun elektroniikan tuntemus lisääntyi mukana olleissa yrityksissä, mikä voi pitkällä tähtäimellä luoda mahdollisuuksia taloudellisesikin merkittäville innovaatioille. Tutkimushankkeiden vaikutusarviot yritysten liiketoiminnan kehitykseen näyttävät myös varsin positiivisilta. Erityisesti tutkimushankkeilla nähtiin olleen vaikutuksia yritysten liiketoimintakyvykkyyksien vahvistumiseen (täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä vastanneiden osuus 81 11

12 Taulukko 1. Tutkimushankkeiden vastuuhenkilöiden näkemyksiä hankkeiden välittömistä vaikutuksista. Tutkimushanke edisti tärkeiden tuoteinnovaatioiden ja teknisten innovaatioiden syntymistä Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä EOS / Ei tavoitteena Vastaajien määrä 0,0 % 7,7 % 32,7 % 57,7 % 1,9 % 104 Tutkimushanke edisti tärkeiden palveluinnovaatioiden syntymistä 1,0 % 15,2 % 41,0 % 29,5 % 13,3 % 105 Tutkimushankkeella oli merkittävä vaikutus yritysten liiketoimintakyvykkyyksien vahvistumiseen Tutkimushankkeelle oli merkittävä vaikutus yritysten kansainväliseen kasvuun tai kansainvälistymiselle Tutkimushankkeella oli merkittävä vaikutus muutoksiin yritysten toimintatavoissa 1,0 % 8,6 % 56,2 % 24,8 % 9,5 % 105 1,9 % 26,7 % 44,8 % 7,6 % 19,0 % 105 1,0 % 25,7 % 39,0 % 14,3 % 20,0 % 105 Tutkimushankkeella oli vaikutusta sektorin kilpailukyvyn parantumiseen 0,0 % 9,6 % 54,8 % 27,9 % 7,7 % 104 Tutkimushankkeella oli merkittävä vaikutus sektorin tutkimusosaamisen kasvamiseen 0,0 % 2,9 % 25,0 % 71,2 % 1,0 % 104 Tutkimushankkeella oli vaikutuksia hyvinvoinnin aikaansaamiseen 1,0 % 13,3 % 40,0 % 21,0 % 24,8 % 105 Tutkimushankkeella avasi uusia mahdollisuuksia sektorin T&K&Irahoitukseen (jatkohankkeet) 0,0 % 7,6 % 31,4 % 60,0 % 1,0 % 105 prosenttia) sekä tutkimuskohteen liiketoimintasektorin kilpailukyvyn parantumiseen (täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä vastanneiden osuus 83 prosenttia). Hieman varovaisempia arvioita saivat tutkimushankkeiden vaikutukset yritysten kansainväliseen kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä tutkimushankkeiden vaikutukset yritysten toimintatapamuutoksiin. Näissä arvioissa eri mieltä väittämien kanssa olleiden osuus oli selkeästi suurinta. EAKR-hankkeissahan ei varsinaisesti tehdä tutkimusta vaan ne ovat luonteeltaan osaamisen kehittämistä niihin tutkimusaiheisiin joihin osaamista pyritään kasvattamaan. EAKR-hankkeet luovat myös hyvän pohjan tutkimusinfrojen kehitykseen johon on varsin vaikea saada muuta julkista rahoitusta samassa mittakaavassa. Nämä molemmat tietysti luovat merkittävän potentiaalin ja pohjan alan ja yritysten myöhempään liiketoiminnan kehitykseen, kuten meidänkin tapauksessa on käynyt. Asiakasymmärryksen lisääminen liiketoiminnan kehittämisessä. Tätä työtä varten kehitettiin käytännöllinen työkalu, jota on hyödynnetty hankkeen jälkeen sekä yrityksissä, uusissa hankkeissa että tutkimustoiminnassa. EAKR-rahoitus mahdollisti tutkimuksen, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoisen energialähteen/polttoaineen soveltuvuutta mukana olevien yritysten yksikköprosesseissa. Hankkeessa tarkasteltiin vaihtoehtoisen polttoaineen käyttämisen reunaehtoja ja mahdollisuuksia tuottaa kyseistä polttoainetta kotimaisista raaka-aineista. EAKR-hankkeen tulokset osoittivat vaihtoehtoisen polttoaineen soveltuvuuden useisiin käyttökohteisiin, mikä mahdollistaa kotimaisen yritys- ja liiketoiminnan kehittymisen. 2.4 Tutkimushankkeiden välilliset vaikutukset Tutkimushankkeille suunnatussa kyselyssä pyysimme hankkeiden vastuuhenkilöitä arvioimaan myös, millainen vaikutus tutkimushankkeilla oli heidän näkemyksensä mukaan ollut tutkimusalan yhteistyön ja sen ympärillä olevan innovaatioekosysteemin kehittymiseen. Suurin osa tutkimushankkeista oli päättynyt jo vähintään kolme vuotta sitten, joten tutkimushankkeiden vetäjillä oletettiin olevan jo hyvää ajallista perspektiiviä vaikuttavuuden arviointiin. 12

13 Taulukko 2. Tutkimushankkeiden vastuuhenkilöiden näkemyksiä hankkeiden välillisistä vaikutuksista. Tutkimushanke lisäsi yritysten ja tutkimuslaitosten / yliopistojen välistä verkostoitumista kotimaassa Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä EOS / Ei tavoitteena Vastaajien määrä 0,0 % 1,0 % 17,1 % 81,0 % 1,0 % 105 Tutkimushanke lisäsi yhteyksiä ulkomaiseen tutkimukseen 1,9 % 14,3 % 40,0 % 30,5 % 13,3 % 105 Tutkimushanke lisäsi suurten ja pienten yritysten yhteistyötä 2,9 % 10,5 % 43,8 % 34,3 % 8,6 % 105 Tutkimushanke lisäsi eri toimialojen yritysten yhteistyötä 2,9 % 13,3 % 42,9 % 30,5 % 10,5 % 105 Tutkimushanke lisäsi yhteyksiä ulkomaisiin yrityksiin 5,7 % 26,7 % 27,6 % 18,1 % 21,9 % 105 Tutkimushanke tehosti alan innovaatioekosysteemin toimintaa 1,0 % 5,8 % 42,3 % 48,1 % 2,9 % 104 Taulukossa 2 on kuvattu tutkimushankkeiden vastuuhenkilöiden vastauksia yhteistyötä ja innovaatioekosysteemin kehitystä koskeviin väittämiin. Erityisen merkittävää näyttää olevan se, että tutkimushankkeet olivat onnistuneet lisäämään yritysten ja tutkimuslaitosten/yliopistojen välistä yhteistyötä ja verkottumista kotimaassa. Vastanneista tutkimushankkeista peräti 81 prosenttia oli täysin samaa mieltä esitetyn väittämän kanssa ja noin 17 prosenttia jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. Tutkimushankkeista peräti 98 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän tutkimushankkeensa oli onnistunut lähentämään yritysten ja tutkimuslaitosten/yliopistojen välistä yhteistyötä. Tätä voidaan pitää varsin merkittävänä ja vakuuttavana saavutuksena. Tutkimuslaitosten ja tietoliikennealan yritysten yhteistyö ja innovaatioekosysteemi kehittyvien tietoliikenneratkaisuiden kenttätestaukselle rakentui. Hanke edisti merkittävästi suorittajaorganisaation tutkimusta, kansainvälistymistä ja yhteistyötä yritysten kanssa. Tieteellisiä tuloksia on julkaistu merkittävillä kansainvälisillä foorumeilla. Hankkeen myötä tuli esille myös muita tutkimustarpeita ja kehittämiskohteita, joita pystyttiin viemään eteenpäin yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeina. Mielenkiintoista on myös havaita, että tutkimushankkeilla näyttää olleen hyvin paljon positiivisia vaikutuksia myös suurten ja pienten yritysten yhteen saattamisessa sekä ennen kaikkea eri toimialoja edustavien yritysten yhteistyön lisäämisessä. Yli toimialarajat ylittävä yritysyhteistyö on luonnollisesti merkittävää uusien teknisten innovaatioiden ja palveluinnovaatioiden kehittämisessä. Vähiten ekosysteemitason vaikutuksia tutkimushankkeilla näyttää olleen yhteyksien ja yhteistyön lisäämisessä suhteessa ulkomaalaisiin yrityksiin. Toisaalta noin viidennes tutkimushankkeista koki, että tämä ei ollut edes tutkimushankkeen tavoitteena. Tämän tyyppisissä hankkeissa yhteisen tieteellisen/tutkimuksellisen nimittäjän kautta mukana olevat yritykset, jotka tulevat usein täysin eri sektoreilta kohtaavat, mikä mahdollistaa asioiden tarkastelun täysin uudesta tulokulmasta. Pienten ja suurempien yritysten yhteistyö ja yhteydet kansainvälisiin toimijoihin erityisesti alan digitaalisten ohjelmien puitteissa Monitoimijainen yhteistyö (yliopisto, yritykset, kaupungin terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimi, Puolustusvoimat), jossa onnistuttiin toteuttamaan pysyviä muutoksia toimintatapoihin ja väestötason terveyden edistämiseen Kokoavana yhteenvetona viimeisessä väittämässä vastaajia pyydettiin arvioimaan, oliko tutkimushankkeella ollut tehostavaa vaikutusta alan innovaatioekosysteemin toimintaan. Tutkimushankkeista peräti 90,4 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän tutkimushankkeellaan oli tähän liittyvää vaikuttavuutta. Vastausten painoarvoa korostaa se, että vain 2,9 prosenttia vastaajista koki, että tämä ei ollut edes tutkimushankkeen tavoitteena tai vastaaja ei halunnut arvioida kyseistä vaikuttavuutta. Lisäsi oleellisesti innovaatioekosysteemin uskottavuutta, koska hankkeen tuloksena siirrettiin tutkimustuloksia ja osaamista start-up-yritykselle. 13

14 Paransi merkittävästi innovaatioekosysteemin uskottavuutta ja osaltaan edesauttoi vastaavan tyyppisten hankkeiden suunnittelua ja rahoituksen saamista. Syntyi useita yhteistyörajapintoja: pienet ja suuret yritykset, kansalliset ja kansainväliset yritykset sekä kansalliset ja kansainväliset tutkimusryhmät. Tutkimushanke sisälsi kansainvälistä tutkijavaihtoa Suomeen ja Suomesta. Yhteistyön lisääntyminen eri osaamisalojen kesken (ml. yritykset) mahdollistaa uusien innovaatiolähtöisten projektien suunnittelun. Hanke toi omalta osaltaan alan toimijoita yhteen samoihin kokouksiin, jolloin keskustelua syntyi myös yritysten välillä. Hankkeessa rakennetun laitteen tarjoamat mittausmahdollisuudet ovat nyt toimijoiden tiedossa ja käytössä, joka auttaa koko ohutkalvotutkimuksen innovaatioekosysteemiä. 2.5 Tutkimushankkeiden kokemat haasteet Viimeisenä teemana kysyimme EAKR-rahoitteisilta tutkimushankkeilta, mitkä tekijät haittasivat tai hidastivat merkittävästi tutkimushankkeiden tulosten saavuttamista. Vastausten prosentuaalinen jakauma eri tekijöiden suhteen on nähtävissä kuvasta 4. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita eri tekijöitä esimääritetyltä listalta. Kuten vastausten prosentuaalinen jakauma osoittaa, niin merkittävimmät tutkimushankkeita haitanneet tai hidastaneet tekijät löytyvät kolmesta kategoriasta. Merkittävin hidaste/haitta oli vastausten perusteella rahoituksen löytäminen tulosten kaupallistamiseen tai investointeihin, jonka yli 1/3 tutkimushankkeista nimesi yhdeksi merkittävimmäksi tekijäksi. Kuva 4. Tutkimushankkeiden haasteet ja pullonkaulat. Mitkä seuraavista tekijöistä haittasivat tai hidastivat merkittävästi tutkimushankkeenne onnistumista/tulosten saavuttamista? IPR:ään liittyvät ongelmat 6,6 % Tukiverkoston kokoaminen (juristin, vientiasiantuntijan tms. löytämisen ongelmat) Rahoituksen löytäminen tulosten kaupallistamiseen tai investointeihin 1,1 % 35,2 % Markkinointi-, myynti- ja jakelukanavien löytämisen vaikeudet 15,4 % Epäsuotuisat suhdannetekijät 18,7 % Yhteistyöverkoston rakentamisen ongelmat 13,2 % Tuotantotekniset ongelmat 11,0 % Teknologian vaikeus 30,8 % Tuotekehityksen ongelmat 15,4 % Tutkimushankkeen johtaminen (esim. henkilövaihdokset) 16,5 % Tutkimushankkeen ajoitus suhteessa markkinoiden kehitykseen 23,1 % Tutkimushankkeen mitoitus ja resursointi 26,4 % % 14

15 Loppukäyttäjillä ei ollut rahoitusta ja valmiutta panostaa kokeiluihin hankkeen aikana ja/tai tuotteen luotettavuudelta vaadittiin liian paljon. Teknologia ei tukenut monien yritysten liiketoiminnan strategiaa riittävästi ja siksi näkivät roolinsa asiakkaana ei investoijana. Hankkeessa ei ehkä panostettu riittävästi palveluliiketoimintaan, mikä olisi voinut olla toimivampi Market-Entry-strategia. Teknologia ja tiimi ei innostunut pääomarahoituksen hankkimisesta, mihin toisaalta vähäinen skaalautuvuus antoi muutenkin huonon lähtökohdan. Hankkeen jälkeen kaupallistava tiimi perusti yrityksen ja jaksoi yrittää n. 8 kk. Sen jälkeen totesivat saavansa kastiketta perunoille muualta helpommin. Teknologian vaikeus nousi toisena (30,8 prosenttia vastaajista) selkeänä hidasteena/haasteena tutkimushankkeiden tulosten saavuttamisen kannalta. Toisaalta tätä tekijää voidaan pitää myös ambitiotason mittarina. Valtaosa tähän liittyvistä haasteita ja hidasteita koskevista avovastauksista viittaa juuri tähän problematiikkaan. Teknologian vaikeus on tosin avovastauksissa rinnastettavissa pitkälti myös tutkimushankkeen ajoitukseen suhteessa markkinoiden kehitykseen, jonka väittämäpatteristosta oli poiminut merkittäväksi haasteeksi/hidasteeksi 23,1 prosenttia vastaajista. Tutkimuskohteen uutuus; ei ollut aikaisempia esimerkkejä samantyyppisestä konseptista, joita tässä pilottihankkeessa olisi voitu hyödyntää. Kolmantena haastekategoriana kyselystä nousi esiin tutkimushankkeen mitoitus ja resursointi, jonka 26,4 prosenttia tutkimushankkeista oli poiminut yhdeksi keskeiseksi haasteeksi / hidasteeksi. Kyselyn avovastauksissa esiintyikin paljon tähän liittyviä kriittisiä avovastauksia, joissa tutkimushankkeiden rahoitusta pidettiin yleisesti liian pienenä ja aikataulua liian tiukkana suhteessa tutkimushankkeiden todellisuuteen. Tulosten hyödynnettävyys olisi ollut parempi, jos tutkimushanke olisi voitu toteuttaa laajempana. Monitahoiseen ongelmaan ratkaisuksi toivotun tuotteen testaus ja validointi on hidasta, joten hankkeen aikajänne ei riittänyt uusien ideoiden testaamiseen ja tuotekehityksen ongelmien ratkaisuun. Rahoitus jaetaan liian pieniin projekteihin. Ei osata valita voittaja hankkeita. Kaikkea pientä kokeillaan vain kokeilemisen ilosta. Valitkaa hankkeet ja panostakaa niihin, missä erityisesti tutkimuslaitos ja PK-sektorin yhteistyö ratkaisee oikeita ongelmia. Tutkimusalueen kansallinen rahoitus päättyi ko. projektiin, joten jatkokehitys päättyi myös, mikä haittasi myös tuotekehitystä ja kaupallistamista. Koska kyseessä oli radikaalisti uusi kokonaisuus ja projektissa tehtiin visioivaa konseptointia, niin valmista markkinaa ei ollut. Esim. toimittajaverkoston muodostaminen antimikrobisten kupariratkaisuiden kehittämiseksi oli haasteellista. 15

16 3 Yritystason jälkiseuranta Tässä luvussa on tarkasteltu jälkiseurannan avulla 80 EAKRohjelmasta kehittämisavustusta saanutta yritystä, joiden toimitusjohtajia tai muita vastuuhenkilöitä haastateltiin EAKR-ohjelman kokonaisarvioinnin yhteydessä. Vuonna 2011 toteutettujen haastattelujen tarkoituksena oli luoda syvällisempää katsausta EAKR-ohjelman kehittämisavustusten vaikutusdynamiikkaan erilaisissa yrityksissä sekä tuottaa myös yritysten omaan arvioon perustuvaa tietoa odotetuista kehittämisavustusten vaikutuksista. Tämän jälkiseurannan fokuksena on ollut ennen kaikkea tarkastella näiden 80 yrityksen toteutunutta kasvua vuosina välisenä aikana. Kasvun seuranta perustuu toteutuneen liikevaihdon sekä henkilöstömäärän kehityksen seurantaan, joita on verrattu vuoden 2011 lähtötietoihin sekä suhteessa yritysten omiin arvioihin odotetusta kasvusta. 3.1 Perustietoja Suurin osa vuonna 2011 haastatellusta 80 yrityksestä oli peräisin Länsi- tai Pohjois-Suomen EAKR-suuralueelta. Vähiten puolestaan haastateltiin yrityksiä Etelä-Suomen suuralueelta. Kuten kuvasta 5 käy ilmi, olivat itäsuomalaiset yritykset hieman aliedustettuina suhteessa EAKR-ohjelman julkisen rahoituksen jakautumiseen suuralueittain. Suurin osa haastatelluista yrityksistä toimi vuonna 2011 joko koko Suomen laajuisilla tai kansainvälisillä markkinoilla. Lukumääräisesti eniten yrityksiä kilpaili jo kansainvälisillä markkinoilla. Vastaavasti vain muutama yritys toimi vain oman kunnan tai oman seutukunnan laajuisilla markkina-alueilla. Oman maakunnan alueella toimi yhdeksän haastateltua yritystä. Ylivoimaisesti suurin osa haastatelluista yrityksistä edusti teollisuuden toimialoja. Nämä yritykset edustivat mm. metallialaa, huonekalualaa, teollisuuden koneiden ja laitteiden asennusta, erilaisten puu- ja paperituotteiden valmistusta, vaatealaa sekä elektronisten, sähkönjakelu, akkujen ja paristojen sekä mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden valmistusta. Seuraavaksi eniten haastateltujen yritysten joukosta löytyi ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan yrityksiä. Nämä muodostuivat yrityksistä, jotka tarjoavat liikkeenjohdon konsultointipalveluja, palveluja liike-elämälle, insinööripalveluja ja niihin liittyvää teknistä konsultointia sekä Kuva 5. Ohjelma-arvioinnin yhteydessä analysoitujen yritysten maantieteellinen jakauma. Haastatellut yritykset suuralueittain ja niiden edustavuus % % % % Haastatellut yritykset % 15 % 10 % Prosenttia EAKRohjelman yhteenlasketusta julkisesta rahoituksesta 5 5 % 0 Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 0 16

17 Kuva 6. Ohjelma-arvioinnin yhteydessä analysoitujen yritysten päämarkkina-alueet. 45 Yritysten päämarkkina-alueet Oma kunta Oma seutukunta 9 Maakunta Koko Suomi Kansainväliset markkinat luonnontieteellistä tutkimusta ja kehittämistä. Kolmanneksi eniten yrityksiä oli tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -toimialoilta. Lisäksi haastatellut yritykset edustivat kymmentä muuta päätoimialaa, jotka on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Ohjelma-arvioinnin yhteydessä analysoitujen yritysten toimialajakauma. Yritysten edustamat toimialat CTeollisuus 38 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta* GTukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 8 11 J Informaatio ja viestintä 7 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4 QTerveys- ja sosiaalipalvelut 3 L Kiinteistöalan toiminta H Kuljetus ja varastointi 2 2 S Muu palvelutoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta EVesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta F Rakentaminen * sisältää mm. liikkeenjohdon konsultoinnin, teknisen konsultoinnin ja insinööripalvelut

18 Liikevaihdon mediaani oli haastatelluilla yrityksillä kehittämisavustuksen hakemushetkellä euroa. Yritysten liikevaihdon keskiarvo oli puolestaan 2,2 miljoonaa euroa. Liikevaihdon mediaani kuvaa yritysjoukkoa hieman keskiarvoa paremmin, sillä keskiarvoa nostaa haastateltujen yritysten joukossa ollut muutama suuri yritys. Taulukossa 3 on esitetty liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin. Henkilöstömäärän mediaani oli kehittämisavustuksen hakemushetkellä 6. Keskiarvo oli puolestaan 16,9. Myös henkilöstömäärän osalta mediaani kuvastaa yritysjoukkoa keskiarvoa paremmin, sillä keskiarvoa nostaa muutama suuri yritys. Taulukossa 4 esitetään henkilöstömäärän jakautumista segmenteittäin. Haastateltujen yritysten t&k-investoinnit olivat vuositasolla (2011 tilanne) noin 5 % liikevaihdosta (mediaani). T&k-investointien keskiarvo osuutena liikevaihdosta oli puolestaan 29 %. Keskiarvon suuri arvo johtuu siitä, että haastateltujen yritysten joukossa oli juuri yritystoiminnan aloittaneita yrityksiä. Näiden yritysten kohdalla t&k-investoinnit saattoivat olla 100 % tai jopa suuremmat kuin liikevaihto. Haastatellut yritykset olivat saaneet EAKR-ohjelman kehittämistukea keskimäärin eli noin kaksi kertaa koko EAKR-ohjelman keskiarvoa (noin euroa) enemmän). Taulukko 3. Ohjelma-arvioinnissa analysoitujen yritysten liikevaihto hakemushetkellä. Liikevaihto hakemushetkellä Yritysten lukumäärä ,9 M 2 9,9 M Yli 10 M 17 kpl 29 kpl 14 kpl 14 kpl 6 kpl Taulukko 4. Ohjelma-arvioinnissa analysoitujen yritysten henkilöstömäärä hakemushetkellä. Henkilöstömäärä hakemushetkellä Yritysten lukumäärä Yli kpl 22 kpl 14 kpl 17 kpl 10 kpl 3.2 Yritysten kasvuodotukset Vuonna 2011 toteutettujen yrityshaastattelujen yhteydessä kohteena olevilta yrityksiltä kartoitettiin myös näiden tulevaisuudennäkymiä ja kasvuodotuksia seuraavan viiden vuoden aikajänteelle. Yritysten tavoiteltua kasvua kartoitettiin pyytämällä yrityksen vastuuhenkilöitä esittämään arvionsa seuraavan viiden vuoden liikevaihto-odotuksista sekä henkilöstömäärän kasvusta. Lisäksi vastuuhenkilöitä pyydettiin nimeämään ne markkina-alueet, joilta kasvua ensisijaisesti pyritään hakemaan sekä haetaanko kasvua ensisijaisesti nykyisen toimialan palvelu- ja/tai tuotevalikoimaan kehittämällä vai pyrkimyksillä laajentaa liiketoimintaa uusille toimialoille. Liikevaihdon kasvuodotukset seuraavien viiden vuoden aikajänteelle vaihtelivat yrityksittäin huomattavasti. Vaatimattomimmillaan kasvua odotettiin liikevaihdolla mitattuna syntyvän noin viiden prosentin verran, kun taas vastaavasti enimmillään lähes prosentin verran. Kaiken kaikkiaan tutkitun yritysjoukon kasvuodotukset tulevaisuudelle olivat arviointihetkellä myönteisiä. Keskimääräinen tavoiteltu liikevaihdon kasvu viiden vuoden aikajänteellä oli noin 337 prosenttia. Tavoitellun liikevaihdon kasvun mediaani sen sijaan oli sekin noin 68 prosenttia, mikä osaltaan kertoi kohdejoukon kasvuhakuisuudesta. Kartoitetusta yritysjoukosta kuuden kasvuhakuisemman (tavoiteltu liikevaihdon kasvu 5 vuoden aikajänteellä) yrityksen joukko koostui viidestä tietotekniikka- ja ohjelmistoalan yrityksestä sekä yhdestä hyvinvointi- ja ympäristöteknologiaan keskittyvästä yrityksestä. Näiden mainittujen yritysten liikevaihdon kasvutavoitteet viiden vuoden aikajänteellä olivat yli 1000 prosenttia. Yleisesti ottaen tutkitun yritysjoukon kasvuhakuisimmat yritykset muodostuivat arviointihetkellä nuorista yrityksistä. Kymmenen eniten liikevaihdon kasvua tavoittelevan yrityksen keskimääräinen liikevaihto vuonna 2011 oli Taulukko 5. Ohjelma-arvioinnissa analysoitujen yritysten liikevaihdon kasvuodotukset. 0 % 29 % 30 % 99 % 100 % 300 % Yli 300 % Liikevaihdon kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla 27 kpl 15 kpl 18 kpl 20 kpl 18

19 noin euroa, kun taas vastaavasti koko yritysjoukon keskimääräinen liikevaihto vuonna 2011 oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärän osalta sen sijaan ei kovin suurta eroavaisuutta kasvuhakuisempien yritysten ja kokonaisjoukon väliltä löytynyt. Kymmenen eniten liikevaihdon kasvua tavoittelevan yrityksen keskimääräinen henkilöstömäärä oli noin 14,1 henkilötyövuotta, kun taas vastaavasti koko yritysjoukon keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2011 oli noin 17,9 henkilötyövuotta. 1 Tutkitun yritysjoukon arviot henkilöstömäärän kasvusta seuraavien viiden vuoden aikajänteellä olivat myös varsin myönteisiä. Keskimäärin tutkimushaastatteluihin osallistuneet yritykset arvioivat rekrytoivansa seuraavan viiden vuoden aikana noin 9,4 henkilötyövuotta per yritys. Vastaavasti henkilöstömäärän kasvua kuvaava mediaaniluku oli yhteensä 4 henkilötyövuotta. Kuuden lukumääräisesti eniten henkilötyövuosia kasvattava yrityksen joukko kuului myös niihin yrityksiin, joiden liikevaihdon kasvutavoitteet olivat yritysjoukon korkeimmat. Tutkimushaastatteluun osallistuneilta yrityksiltä kysyttiin myös, millä markkina-alueilla yritys tällä hetkellä pääasiallisesti toimii sekä miltä markkina-alueilta yritys seuraavan viiden vuoden aikana aikoo erityisesti kasvua hakea. Kuten kuvasta 8 käy ilmi, koostui tutkittu yritysjoukko suurelta osin koko Suomen alueella toimivista yrityksistä. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten osuus (46,3 %) on sekin varsin huomattava. Alueellisten ja paikallisten markkinoiden osuus sen sijaan jää melko vähäiseksi. Kasvumarkkinoiden osalta sen sijaan on mielenkiintoista havaita kansainvälisten markkinoiden suuri merkitys. Yli 60 prosenttia tutkimushaastatteluihin osallistuneista yrityksistä ilmoitti hakevansa kasvua erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta. Taulukko 6. Ohjelma-arvioinnissa analysoitujen yritysten henkilöstömäärän kasvuodotukset. 0 htv 2,9 htv 3 htv 4,9 htv 5 htv 9,9 htv Yli 10 htv Henkilöstömäärän kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla 29 kpl 13 kpl 19 kpl 19 kpl Kuva 8. Ohjelma-arvioinnissa analysoitujen yritysten odotukset kasvumarkkinoista. Nykyiset markkinat vs. Kasvumarkkinat Kansainväliset markkinat 46,3 % 61,3 % Koko Suomi 53,8 % 60 % Maakunta 6,3 % 11,3 % Oma seutukunta 8,8 % 10 % Oma kunta 1,3 % 2,5 % % Kasvumarkkinat Nykyiset markkinat Eniten kasvua tavoittelevien yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän välinen epätasapaino johtuu käytännössä siitä, että mainitut yritykset ovat käytännössä start-up-yrityksiä, jotka ovat todennäköisesti saaneet toimintansa rahoitukseen yksityisiä pääomasijoituksia. Tämä on mahdollistanut keskittymisen yrityksen alkuvaiheen tuotekehitykseen ilman merkittävää liikevaihtoa. 19

20 3.3 Toteutunut kasvu Toteutuneen kasvun osalta on tässä yhteydessä tarkasteltu kohdeyritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitystä vuosien 2012, 2013, 2014 ja 2015 tilinpäätöstietoihin perustuen. Tilinpäätöstietojen toimittamisesta on vastannut Balance Consulting Oy. Alkuperäinen 80 yrityksen muodostama tarkastelujoukko on vuosien saatossa kutistunut 61 yritykseen, sillä osa vuonna 2011 mukana olleista yrityksistä on joko ajautunut konkurssiin, fuusioitunut toiseen yritykseen tai ei ole toimittanut tilinpäätöstietojaan patentti- ja rekisterihallitukseen. Tilinpäätöstietojen analyysin perusteella voidaan todeta, että jäljelle jääneen yritysjoukon liikevaihdon toteutunut kehitys on ollut vaihtelevaa. Kokonaisjoukon liikevaihdon keskiarvo oli vuonna 2012 noin 3,4 miljoonaa euroa ja mediaani noin 1,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 kokonaisjoukon liikevaihdon keskiarvo oli noin 3,2 miljoonaa euroa ja mediaani noin 1,4 miljoonaa euroa. Alla oleva tarkempi segmentointi osoittaa, että tarkastelujaksolla liikevaihto oli laskenut 25 yrityksessä (taulukko 7). Vastaavasti tarkastelujaksolla 36 yritystä oli onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan tai pitämään sen ennallaan. Merkittävää (yli 50 %) kasvua liikevaihdon osalta oli kertynyt tarkastelujaksolla 14 yritykseen. Keskimääräinen toteutuneen liikevaihdon kasvu vuosina oli noin 32 prosenttia ja toteutuneen liikevaihdon kasvun mediaani oli 10 prosenttia. Jos näitä toteumalukuja verrataan vastaaviin 2011 tehtyihin yritysten omiin arvioihin viiden vuoden kasvuodotuksista (AVG 337 prosenttia ja MED 68 prosenttia), voidaan niiden todeta jääneen ennusteista melko selvästi. Tilinpäätöstietojen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että yritysjoukon henkilöstömäärän kehitys vuosina on ollut varsin maltillista. Alla olevasta tarkemmasta segmentoinnista voidaan todeta, että 12 yrityksessä henkilöstömäärä on vähentynyt tarkastelujakson aikana (taulukko 8). Suurin osa joukon yrityksistä on kasvattanut henkilöstömääräänsä melko maltillisesti (alle 3 htv) tai pysynyt ennallaan. Yli kolmella henkilötyövuodella kasvaneita yrityksiä oli kohdejoukossa 11 kappaletta. Jos henkilöstömäärän kehityksen osalta tehtyä analyysiä verrataan vuonna 2011 yritysten esittämiin omiin arvioihin, voidaan niiden todeta poikkeavan melko paljon. Vuonna 2011 tutkimusjoukon yritykset arvioivat rekrytoivansa viiden vuoden aikajänteellä noin 9,4 henkilötyövuotta per yritys. Vastaavasti henkilöstömäärän kasvuarvioiden mediaaniluku oli vuonna 2011 neljä henkilötyövuotta. Toteutuneiden keskilukujen perusteella voidaan todeta, että tarkastelujoukon yritysten henkilöstömäärän kehityksen keskiarvo on ollut -0,5 henkilötyövuotta. Vastaavasti mediaaniluku on nolla henkilötyövuotta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet yritystoimintansa lopettaneet tai konkurssiin menneet yritykset, joten näiden osalta toteutuneita henkilöstömuutoksia ei ole huomioitu. Taulukko 7. Analysoitujen yritysten liikevaihdon kehityksen jälkiseuranta ( ). -20 % -90 % 0 % -19 % 0 % 20 % 21 % 50 % Yli 50 % Liikevaihdon kehitys vuosina kpl 19 kpl 14 kpl 8 kpl 14 kpl Taulukko 8. Analysoitujen yritysten henkilöstömäärän kehityksen jälkiseuranta ( ). Negatiivinen 0 htv 2,9 htv 3 htv 4,9 htv 5 htv 9,9 htv Yli 10 htv Henkilöstömäärän kehitys vuosina kpl 27 kpl 4 kpl 6 kpl 1 kpl 20

21 4 Ohjelmataso ja indikaattorit Tässä luvussa on tarkasteltu EAKR-ohjelman yritystukien toteumatilastoja ohjelmatason keskeisten indikaattoreiden sekä tilastojen valossa. Alla olevassa taulukossa (taulukko 9) on kuvattu keskeisimmät avainindikaattorit TUKI2014-järjestelmän sisältävistä EAKR-ohjelman yrityksiin kohdistuneista tuista. Avainindikaattorit pitävät sisällään yritysten kehittämisavustukset, toimintaympäristön kehittämisavustukset, energiatuet sekä Tekesin tutkimusavustukset. Kaiken kaikkiaan yllämainittuja tukia myönnettiin yhteensä 7504 hankkeelle. Alueellisesti eniten hankkeita rahoitettiin Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen alueilla ja vastaavasti vähiten Etelä-Suomen alueella. Lukumäärällisesti ylivoimaisesti eniten hankkeita rahoitettiin Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa (1470 kpl). Pohjois-Pohjanmaan hankkeiden määrä koko ohjelmatason hankemäärästä oli peräti 19,6 prosenttia. Taulukko 9. EAKR-ohjelman yrityksiin kohdistuneiden tukien avainindikaattorit. EU-ohjelma/ Maakunta kpl Hankkeen perustiedot Maksettu avustusmäärä Uudet työpaikat Uudet työpaikat (naiset) Uudet T&K työpaikat Uudet Yritykset Liikevaihdon lisäys Viennin kasvu kpl kpl kpl kpl euro euro Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Varsinais-Suomi Itä-Suomi Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Länsi-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Ylimaakunnallinen Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kaikki yhteensä

22 Maksettujen avustusten kokonaismäärä (Valtion avustus + EAKR-ohjelman avustus) oli ohjelmakaudella yrityshankkeissa yhteensä noin 736 miljoonaa euroa. Euromääräisesti tarkasteltuna maksettujen avustusten volyymi oli suurin Itä-Suomen alueella johon kohdistui lähes puolet (46,5 prosenttia) myönnetyistä avustuksista. Maakunnallisesti suurimmat tuensaajat olivat Pohjois-Savo sekä Pohjois-Karjala. EAKR-ohjelman myötävaikutuksella syntyneiden raportoitujen 2 uusien työpaikkojen kokonaisvolyymi oli indikaattoritilastojen mukaan yhteensä työpaikkaa. Alueellisesti eniten raportoituja uusia työpaikkoja syntyi Pohjois-Suomessa ( työpaikkaa), jonka maakunnista Pohjois-Pohjanmaa oli tässä tilastossa koko valtakunnan ykkönen 7298 uudella työpaikalla. Lukumäärien lisäksi on mielenkiintoista tarkastella raportoitujen uusien työpaikkojen määrää suhteessa myönnettyjen tukien kokonaissummaan. Alla olevassa taulukossa (taulukko 10) on otettu mukaan yritystukien kokonaissumma päättyneiden hankkeiden osalta, näiden osalta raportoidut syntyneet työpaikat sekä laskettu näiden välinen suhde. Käytännössä taulukon avulla on pyritty vastaamaan kysymykseen: Kuinka paljon yhden työpaikan luominen EAKR-toimenpiteellä maksoi? Tarkastelun yhteydessä on kuitenkin syytä huomioida se, että mukana eivät ole yksittäisten kehittämishankkeiden aikaansaamien yritystoiminnan kehittymisestä johtuvat heijastusvaikutukset. Tarkastelu ei myöskään huomioi, ovatko raportoidut työpaikat edelleen aktiivisia vai eivät. Maakuntakohtaisesti tehdyssä tarkastelussa on lisäksi huomioitava se, että eri ohjelma-alueilla oli yritystukien osalta käytössään eri tukiprosentit. Korkeammat hankekohtaiset yritystukiprosentit heijastuvat luonnollisesti myös korkeampina yksikkökustannuksina. Alla olevat yritystuet sisältävät siis EAKR-ohjelmasta myönnetyt yritysten kehittämisavustukset, toimintaympäristön kehittämisavustukset, energiatuet sekä Tekesin tutkimusavustukset eivätkä näin ollen ole vertailukelpoisia EAKR-ohjelman loppuarvioinnissa tehtyyn vastaavaan osatarkasteluun, jossa oli huomioitu vain yritysten kehittämisavustukset. EAKR-avainindikaattorien mukaan yrityksiin kohdistuvien tukien avulla onnistuttiin ohjelmakauden aikana myötävaikuttamaan 1171 uuden yrityksen perustamiseen. Vastaavalla ajanjaksolla Suomeen perustettiin Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan yhteensä yritystä (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osakeyhtiö). Näin olleen indikaattoreiden ja Tilastokeskuksen tilastojen perusteella voidaan todeta, että EAKR-ohjelmalla myötävaikutettiin noin 1,2 prosenttiin kyseisellä ajanjaksolla perustetuista yrityksistä. Taulukko10. EAKR-ohjelman yritystukien alueellinen kohdentuminen, raportoidut uudet työpaikat ja yhden työpaikan hinta. Yritystukien kokonaissumma Raportoitujen uusien työpaikkojen määrä Yhden työpaikan hinta Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Varsinais-Suomi Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Vihreä myönteinen lukema ja punainen kielteinen. 2 Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomata, että raportoitu luku perustuu käytännössä hankehakemuksessa esitettyyn arvioon tai rahoittavan viranomaisen kirjaamaan arvioon eikä yrityskohtaiseen jälkiseurantaan.. 22

23 Taulukko 11. Uusien aloittaneiden yritysten lukumäärät Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Yhteensä EAKR-avainindikaattoreiden mukaan myönnetyt yrityksiin kohdistuvat tuet myötävaikuttivat yhteensä noin 7,2 miljardin euron liikevaihdon lisäykseen kohdeyrityksissä sekä edistivät arviolta 3,8 miljardin euron edestä viennin arvon kasvua. Tavaroiden ja palveluiden viennin vuosittainen arvo ajanjaksolla oli keskimäärin noin 75 miljardia euroa per vuosi. Näin ollen EAKR-ohjelman yrityksiin kohdistuneiden tukien voidaan nähdä edistäneen noin 0,7 prosenttia ohjelmakauden aikaisesta kokonaisviennin arvosta. 4.1 Yritysten kehittämisavustusten kohdentuminen Yllä käsitellyistä yrityksiin kohdistuneiden tukien (yritysten kehittämisavustukset, toimintaympäristön kehittämisavustukset, energiatuet sekä Tekesin tutkimusavustukset) osalta on tässä alaluvussa tarkasteltu yksityiskohtaisemmin yritysten kehittämisavustuksia. EAKR-ohjelmakauden aikana yritysten kehittämisavustusten kokonaisvolyymi oli euroa ja se kohdentui yhteensä 6721 eri hankkeeseen. Keskimääräinen yrityksen saama kehittämisavustus oli noin euroa. Kehittämisavustusta saaneiden yritysten keskimääräinen perustamisvuosi oli Taulukossa 12 on koottu yhteen EAKR-ohjelmasta myönnettyjen yritysten kehittämisavustusten jakauma päätoimialaluokittain sekä laskettu toimialakohtaisen euromääräisen jakauman suhteellinen osuus kehittämisavustusten kokonaisvolyymistä. Kuten taulukosta 12 voidaan helposti nähdä, niin valtaosa yritysten kehittämisavustuksista on kanavoitunut teollisuuden alan yrityksiin, joiden saamien kehittämisavustusten määrä vastaa 58,8 prosenttia koko EAKR-ohjelman Taulukko 12. EAKR-ohjelman yritysten kehittämisavustusten toimialakohtainen jakauma. Luokkakoodi Toimialaluokan nimi Yritysten kehittämisavustusten euromäärä Kehittämisavustusten osuus kokonaisuudesta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous ,3 % B Kaivostoiminta ja louhinta ,2 % C Teollisuus ,8 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta ,3 % E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito ,3 % F Rakentaminen ,9 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,4 % H Kuljetus ja varastointi ,7 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,8 % J Informaatio ja viestintä ,9 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,2 % L Kiinteistöalan toiminta ,9 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,9 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,9 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,6 % P Koulutus ,1 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,4 % R Taiteet, viihde ja virkistys ,9 % S Muu palvelutoiminta ,4 % YHTEENSÄ ,0 % 23

24 yritysten kehittämisavustuksista. Jos teollisuuden toimialaa avataan tarkemmin auki, niin voidaan havaita, että merkittävimmät alatoimialat ovat olleet: Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet): 93,8 miljoonaa euroa Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut): 58,8 miljoonaa euroa Muiden koneiden ja laitteiden valmistus: 34,1 miljoonaa euroa Näiden yllämainittujen teollisuuden alatoimialojen yhteenlaskettu osuus EAKR-ohjelmasta myönnettyjen kehittämisavustusten kokonaismäärästä oli käytännössä noin kolmannes eli 33 prosenttia. 24

25 5 Johtopäätökset Tässä luvussa on esitetty tämän EAKR-ohjelman jälkiseurantaan keskittyneen selvitysraportin keskeisiä johtopäätöksiä. Merkittävimpinä johtopäätöksinä voidaan todeta, että: 1. Tekesin koordinoimien EAKR-rahoitteisten tutkimushankkeiden additionaliteetti on ollut suuri. Vaikka suoraan hanketoimijoihin kohdistuvaa tutkimusasetelmaa voidaan aina kritisoida sen subjektiivisuudesta, voidaan tässä yhteydessä kuitenkin todeta, että tutkimushankkeiden vastuuhenkilöiden näkemykset EAKR-tutkimusrahoituksen tuomasta lisäarvosta ovat poikkeuksellisen suuria. Vastanneiden tutkimushankkeiden vetäjistä peräti 77,1 prosenttia koki, että tutkimushanketta ei olisi toteutettu ilman rahoitusta. Subjektiivisuuteen kohdistuvaa kritiikkiä vähentää tässä yhteydessä se, että kyse on tutkimushankkeiden jälkiseurannasta. 2. Tutkimushankkeet ovat toimineet lähellä yritysrajapintaa. Tutkimushankkeet ovat lähtökohdiltaan pyrkineet edistämään yritysten liiketoiminnan ja tutkimustoiminnan välistä rajapintaa. Valtaosa kyselyyn vastanneista tutkimushankkeista oli tehnyt tiivistä yhteistyötä eri kokoluokan yritysten kanssa. Merkittävimpiä yritysyhteistyökumppaneita tutkimushankkeille olivat pkyritykset sekä suuryritykset. Start-up-yritysten osuus yhteistyökumppanuuksista oli kuitenkin hyvin marginaalinen. 3. Tutkimushankkeet ovat kohdistuneet pääasiassa teknisten innovaatioiden kehittämiseen sekä vahvistaneet yritysten liiketoimintaosaamista ja vahvistaneet eri sektoreiden kilpailukykyä. Tutkimushankkeista valtaosa on fokusoitunut teknisten innovaatioiden kehittämiseen, vaikkakin myös palveluinnovaatiot ovat olleet merkittävässä roolissa. Tutkimushankkeiden vastuuhenkilöiden arviot hankkeiden välittömistä vaikutuksista vahvistavat edellisessä johtopäätöksessä esitettyä tiivistä yritysyhteistyötä. Merkittävimpinä välittöminä vaikutuksina tutkimushankkeissa koetaan se, että ne ovat vahvistaneet alan yritysten liiketoimintakyvykkyyksiä sekä tutkimuskohteen liiketoimintasektorin kilpailukyvyn parantumista. 4. Tutkimushankkeiden merkittävimmät välilliset vaikutukset liittyvät alan innovaatioekosysteemin kehittämiseen. Tutkimushankkeiden generoimien välillisten vaikutusten arvioinneissa korostuu selkeästi se, että niiden avulla on pystytty lähentämään ekosysteemien toimijoita keskenään. Tutkimushankkeista peräti 98 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän tutkimushankkeensa oli onnistunut lähentämään yritysten ja tutkimuslaitosten/yliopistojen välistä yhteistyötä. Vastaavasti tutkimushankkeista peräti 90,4 prosenttia arvioi, että tutkimushankkeet tehostivat alan innovaatioekosysteemin toimintaa. Nämä keskeiset havainnot tukevat myös jo aiemmin esitettyjä johtopäätöksiä. 5. EAKR-ohjelmasta yritystukea saaneiden yritysten jälkiseuranta osoittaa, että hanketoteutuksen aikana arvioidut liikevaihdon kasvuodotukset eivät ole toteutuneet. Elinvoimaisina säilyneistä tarkastelluista yrityksistä vain 14 (18,7 %) oli onnistunut hanketoteutuksen jälkeen kasvattamaan merkittävästi (yli 50 % kasvu) liikevaihtoaan neljän vuoden tarkasteluperiodilla. Vastaavasti 25 yrityksen (33,3 %) osalta liikevaihto oli laskenut kehittämishankkeen päätyttyä. Vuonna 2011 tutkitun yritysjoukon liikevaihdon kasvuodotusten mediaani seuraavalle viidelle vuodelle oli + 68 prosenttia. Seurantatarkastelu kuitenkin osoitti, että todellinen mediaanikasvu oli ollut + 10 prosenttia. 6. EAKR-ohjelmasta yritystukea saaneiden yritysten jälkiseuranta osoittaa, että hanketoteutuksen aikana arvioitu henkilöstömäärän kehitys on jäänyt selkeästi arvioiduista kasvuodotuksista. Suurin osa yrityksistä on kuitenkin seurantajakson aikana kasvattanut henkilöstömääräänsä, mutta toteumaluvut jäävät silti varsin kauaksi arvioidusta kehityksestä. Vuonna 2011 tutkimusjoukon yritysten henkilöstömäärän kasvuodotusten mediaani viidelle vuodella oli noin neljä henkilötyövuotta. Seuranjakson tilinpäätösaineistot kuitenkin osoittivat, että todellinen mediaanikasvu oli käytännössä 0 henkilötyövuotta. Käytännössä henkilöstömäärän/työllistävyyden kasvu oli kuitenkin negatiivinen, koska tarkastelun ulkopuolelle oli jätetty yritystoimintansa lopettaneet tai konkurssiin menneet yritykset. 25

26 7. EAKR-ohjelman merkitys elinkeinoelämää uudistavana ja kasvua edistävänä instrumenttina on ollut vähäinen. Tässä raportissa päivitetty ohjelmatason tarkastelu vahvistaa jo EAKR-ohjelman arviointiraportissa esitettyjä asioita siitä, että ohjelman sisältämän yritysrahoituksen vaikutus rakenteelliseen uudistumiseen on ollut vähäinen. Käytännössä johtopäätös perustuu raportissa esitetyille havainnoille, joiden mukaan EAKR-ohjelman merkitys ohjelmakauden aikana syntyneiden uusien yritysten määrään sekä vaikutukset yritysten viennin kehitykseen ovat olleet marginaalisia. Vastaavasti yritysten kehittämisavustusten kohdentumista kuvaava lopputilannetarkastelu vahvistaa jo ohjelma-arvioinnissa esitettyä kritiikkiä siitä, että ohjelman sisältämä yritysten kehittämisavustus ei ole kohdentunut ohjelma-asiakirjassa määritellyille painopistealueille. Merkittävimpiä tuensaajatoimia on ollut teollisuuden toimiala ja sen sisältämät alatoimialat. Alatoimialoista merkittävimpiä ovat olleet metallit ja metallien jalostus, sahatavaran, puuja korkkituotteiden valmistus sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistus. Muut EAKR-ohjelmasta tehdyt tarkemmat selvitykset 3 vahvistavat näkemystä siitä, että EAKR-ohjelman yritysten kehittämishankkeiden fokus ohjelmakauden aikana oli pikemminkin olemassa olevaa rakennetta ja työllisyyttä ylläpitävä kuin rakenteellista uudistumista tukeva. 3 Ks. mm. Pohjois-Savon EAKR-toiminnan arviointi : Yritysten kehittämisavustukset ja infrahankkeet, Ramboll,

27 Tekesin katsaukset 333/2017 EAKR-hankkeiden vaikuttavuus. Henrik Pekkala, Katri Haila ja Mikko Valtakari. 26 s. 332/2016 Tulevaisuuden energia Taustaraportti. Pia Salokoski. 37 s. 330/2016 How to Improve Global Competitiveness in Finnish Business and Industry? Impact study. Alasdair Reid, Jelena Angelis, Elina Griniece, Kimmo Halme, David Regeczi, Julien Ravet and Vesa Salminen. 119 p. 329/2016 Innovation Ecosystems, Competencies and Leadership Human Spare Parts and Venture Finance Ecosystems under Scrutiny. Markku Sotarauta, Tuomo Heinonen, Pasi Sorvisto & Jari Kolehmainen (eds.). 83 p. 328/2016 The Role of High-impact SMEs in Finland. Thommie Burström, Mikko Grönlund and Tuomas Ranti. 103 p. 327/2016 Opas lääkkeiden myyntilupavaatimuksista Tuotekehitysnäkökulma Suomessa ja EU:ssa. DRA Consulting Oy. 69 s. 324/2015 Avustusta, lainaa vai molempia? Tekesin rahoituksen vaikuttavuus yritysten kasvuun. Mikko Valtakari. 29 s. 323/2016 Etäpalvelut Energia ja turvallisuuden tunne. Seppo Kalli, Virpi Martikainen ja Tommi Rissanen. 55 s. 322/2015 Patients, business and the state Translating health information into sustainable benefits. Policy brief for engagement practices in Canada, Finland, Iceland, Spain, UK and the US. Aaro Tupasela, Karoliina Snell and Jose A. Cañada. 51 p. 320/2015 Evaluation of Tekes Activities Main Methods and Impacts. Jari Hyvärinen. 39 p. 319/2015 Teollisuusyrityksen digipolku Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta. Harri Lakkala, Timo Rainio, Jari Jussila, Hannu Kärkkäinen, Olli Pirttilä, Marko Seppänen ja Tero Peltola. 35 s. 318/2015 Impact of Tekes on Capabilities. Kimmo Halme, Katri Haila, Brian Barge, Margaret Dalziel, Tarmo Lemola and Antti Hautamäki. 157 p. 317/2015 Innovatiivisuus uudistamaan yhteiskuntaa. Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara (toim.). 316/2015 In Vitro Diagnostics a Finnish Success Story. Dr Paul Mundill. 42 p 315/2014 Impact of Tekes activities on productivity and renewal. Kimmo Viljamaa, Kalle Piirainen, Annu Kotiranta, Hannu Karhunen and Janne Huovari. 106 p. 314/2014 A view to future business opportunities The Finn family summer trip p. 313/2014 Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia Suomisen perheen kesämatka s. 312/2014 Innovativeness in Finnish workplaces Renewing working life to bring Finland to bloom. Tuomo Alasoini, Maija Lyly-Yrjänäinen, Elise Ramstad ja Asko Heikkilä. 39 p. 311/2014 Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla Menestys versoo työelämää uudistamalla. Tuomo Alasoini, Maija Lyly-Yrjänäinen, Elise Ramstad ja Asko Heikkilä. 39 s. 310/2014 Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi Työnantaja- ja työntekijähaastatteluja yhdistävä MEADOW-aineistoon perustuva tutkimus. Simo Aho, Jaana Minkkinen ja Ari Mäkiaho. 68 s. 309/2014 Arvonluonnin uusi aalto Näin rakennetaan tämän vuosisadan arvokkaimmat yritykset. Ville Tikka ja Nuppu Gävert. 70 s. Julkaisujen tilaukset Tekesistä: 27

28 Porkkalankatu 1, PL 69 FI Helsinki Puh Lisätiedot Jari Hyvärinen Tekes