Liite Bilaga 7 1. Rakennus- ja ympäristölautakunta Päätösasiakirja maa-aineslupahakemuksesta, Lemminkäinen Infra Oy

Transkriptio

1 Liite Bilaga 7 1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Päätösasiakirja maa-aineslupahakemuksesta, Lemminkäinen Infra Oy Rakennus- ja ympäristölautakunta Helsingin hallinto-oikeus (täytäntöönpanon kieltäminen) Helsingin hallinto-oikeus Korkein hallinto-oikeus Alkuperäinen hakemus on tullut vireille Lemminkäinen Infra Oy on jättänyt maaaineslain mukaisen päivitetyn lupahakemuksen kalliokiviaineksen ottamiseksi kiinteistöltä Ottamisalue sijaitsee Kirkkonummen taajamasta noin neljä kilometriä länteen Kt 51 ja rantaradan välissä. Lupaa haetaan 5,5 hehtaarin ottamisalueelle, otettavien maa-ainesten ollessa yhteensä m 3 ktr. Hakija Lemminkäinen Infra Oy PL Helsinki Yhteyshenkilö: Petri Ruostetoja, aluejohtaja Salmisaarenaukio Helsinki Asian vireille tulo Uudistettu lupahakemus on kirjattu saapuneeksi kuntaan Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään palauttanut myönnetyn maa-ainesluvan uuteen käsittelyyn. S U U N N I T E L M A S E L O S T U S 1. PERUSTIEDOT 1.1 Yleistä Suunnitelma koskee Kirkkonummen Överbyn kylässä sijaitsevalla Räskogenin tilalla tapahtuvaa kallioaineksen ottamistoimintaa. Ottamisalueen kokonaispinta-ala on 5,5 ha. Alue rajoittuu etelästä Destian jo toiminnassa olevaan kalliokiviaineksen ottoalueeseen. Suunnitelman mukaisesti alueelta otetaan massoja yhteensä noin m3ktr. Alueen omistaa Nokia Asset Management Oy (Y ) ja alueesta on Nokia Asset Management Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n välillä tehty päivätty sopimus maa-ainesten ottamisesta, joka oikeuttaa Lemminkäinen Infra Oy:n hakemaan alueelle maa-ainesluvan. Otto-oikeus on voimassa 15 vuotta siitä kun sopimuksen tarkoittamalta

2 2 toiminnalta vaadittavat viranomaisluvat ovat saaneet lain voiman. Lemminkäinen Infra Oy sitoutuu käynnistämään sopimuksenmukaisen toiminnan edellyttämien viranomaislupien hankkimisprosessit (6) kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoituksesta. Lupaa toimintaan haetaan Lemminkäinen Infra Oy:n toimesta. Luvan voimassaoloajaksi esitetään viittätoista (15) vuotta. Maa-aineslaki sallii erityisistä syistä myöntää luvan kalliokivialueille jopa 20 vuodeksi. Erityisenä syynä voidaan pitää sitä, että ottaminen kohdistuu yleiskaavassa teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle ja alueella on jo kalliokiviaineksen ottotoimintaa (Maa-ainesL 10 2 mom). Alueelle on myönnetty maa-aineslupa Destia Oy:lle, joka on voimassa vuoteen Myönnetyllä luvalla alueelta on louhittu ja murskattu noin m3. Lähimpään asutukseen alueelta on noin 750 metriä ja Stormossenin pohjoispuolella olevaan taajamaan noin 1 km. Siuntion kunnanrajalle ottoalueelta on matkaa noin 250 metriä. 1.2 Alueen sijainti Alue sijaitsee Kirkkonummen Pikkalassa valtatie 51 :n ja Turkuun menevän rantaradan välisellä alueella. Alue on yleisilmeeltään loivapiirteistä, mutta sillä kohoaa useita toisistaan erillisiä kalliomäkiä, joista muutama on varsin jyrkkäpiirteisiä. Suunnittelualueella korkeudet vaihtelevat välillä. Kolmasosa alueesta on avokalliota ja muillakin alueilla pintamaita on melko ohuelti. Tarkemmin sijainti on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. 1.3 Alueen nykytila Alueella on harjoitettu ottamistoimintaa aiemmin myönnetyn luvan mukaisesti. Nyt suunnitteilla olevan ottoalueen eteläpuolella on Destia Oy:n ottoalue joka on louhittu noin tasolle Alueen nykytila ilmenee liitteenä olevasta nykytilannekartasta. 1.4 Pohjakartta Suunnitelman pohjana on käytetty Kirkkonummen kaupungin kantakarttaa, Maanmittauslaitoksen maastokarttaa sekä aiemmin laaditun suunnitelman pohjaksi tehtyä pohjakarttaa, mitä on täydennetty maastomittauksin. Koordinaattijärjestelmä on KKJ ja korkeusjärjestelmä N Alueella suoritetut tutkimukset ja aluetta koskevat selvitykset Tämän suunnitelman laatimisen yhteydessä on alueen pohjakarttaa päivitetty Alueelta on tehty Nokia Asset Management Oy:n toimesta Pöyry Oy:n laatima kiviainesselvitys, joka on päivätty Alue koostuu pääosin keskirakeisesta graniitista. Migmatiittia esiintyy rautatien kupeessa ja sen pohjoispuolella. Rakosuunnat ovat etupäässä makaavia. Kivilaatu vaikutti kohtalaisen hyvältä ja kiviaines on luokiteltu TVH:n 1988 mukaan III luokkaan.

3 3 2 SUUNNITELMAN TARVE JA TAVOITE 2.1 Maa-aineslain vaatimukset Maa-aineslain 4 :n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen on saatava lupa. Lupa ei kuitenkaan ole tarpeen jos aineksia otetaan omaan tai toisen tavanomaista kotitarvekäyttöä varten. Maa-aineslain 5 :n mukaan on lupaa haettaessa aineksen ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta, sekä mikäli mahdollista alueen myöhemmästä käyttämisestä, esitettävä ottosuunnitelma. Sen vaatimustason ja ehdot määrittelee lupaviranomainen kussakin tapauksessa erikseen. Suunnitelma ei kuitenkaan ole tarpeen jos hanke on laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan vähäinen. Luvan myöntämiseen riittää tällöin lupaviranomaiselle toimitettava yksilöity lupahakemus. Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos on esitetty asianmukainen ottamissuunnitelma eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa seuraavasti: "Tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista taikka huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa." 2.2 Edellytykset maa-ainesluvan myöntämiselle Kaikki tässä selostuksessa esitetty huomioon ottaen, ei suunniteltu toiminta ole hakijan käsityksen mukaan miltään osin ristiriidassa maaaineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain 6 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat näin ollen olemassa. 3. ALUEEN SUOJELULLINEN MERKITYS 3.1 Kaavoituksellinen tilanne Alueella on voimassa oleva yleiskaava jossa suunnittelualue on merkitty PT-alueeksi. 3.2 Pohja- ja pintavedet Alue ei kuulu tärkeiksi pohjavesialueiksi luokiteltuihin alueisiin. Maapohja on kalliota eikä sillä ole merkitystä pohjavesialueena. Pintavesien valunnan muutokset rajoittuvat suunnitelma-alueelle. 3.3 Vaikutukset ympäristöön Suunnitelmassa esitetyn toiminnan vaikutukset rajoittuvat itse ottamisalueeseen ja sen välittömään läheisyyteen.

4 4 4. SUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 4.1 Aikataulu Ottamistoimintaa aloitetaan heti luvan myöntämisen jälkeen ja pyritään saamaan loppuun lupakauden aikana. Kiviainesten paikallinen kysyntä vaikeuttaa tarkan aikataulun laatimista. 4.2 Suunniteltu ottamistoiminta Ottaminen etenee alueella nykytilannekartan merkinnän mukaisesti. Ottamisjärjestys alueen sisällä tarkentuu toiminnan edetessä, mm. kalliokiviaineksen laatu ohjaa tarkemmin louhinnan etenemistä. Ottamistasot noudattavat leikkauspiirroksissa esitettyjä tasoja. 4.3 Tiejärjestelyt Ottoalueen liittymä sijaitsee valtatie 51:ltä 250 metriä pohjoiseen Getbergin suuntaan. Miltei kaikki liikenne ottoalueelta suuntautuu valtatie 51:stä itään kohti Helsinkiä. 4.4 Turvallisuus Alueelle johtava tulotie on varustettu lukitulla puomilla, jolloin asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueelle estyy. Siellä missä rintaus ylittää 3 metriä alueen ympärille asennetaan metallinen verkkoaita sekä aidan ja jyrkänteen reunan välinen alue raivataan. 4.5 Jalostus ja varastointi Alueelle varastoidaan jalostettuja lajikkeita keskimäärin 1-2 vuoden tarve silmälläpitäen. Varastointi tapahtuu pääosin ottamisalueen itäpuolella olevalla varastointialueella. Koneita ja laitteita ei alueella säilytetä tarpeettomasti ja mikäli alueella varastoidaan poltto- tai voiteluaineita rakennetaan niille viranomaisten vaatimat suojaukset. Lajikkeiden jalostus tehdään murskaamalla ja seulomalla. Murskaukseen alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. 4.6 Kuulemiset ja lausuntopyynnöt Hakija esittää, että kunta suorittaa naapurien kuulemisen ja pyytää lausunnot tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa. 4.7 Alueen maisemointi ja jälkikäyttö Pohja muotoillaan kaltevaksi kaakkoon laskevaksi tasoille Pintamaat varastoidaan alueen reunoille ja niistä on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma. Reunat on suunniteltu jätettäväksi louhintakaltevuuteen, jolloin varsinaisia luiskauksia ei tarvita. Louhinnan jälkeen alueelle jää louhittu tiivispohjainen alue, joka soveltuu hyvin

5 5 alueen jatkokäyttöön. Hakemuksen sisältö Lemminkäinen Infra Oy hakee maa-aineslain 4 :n mukaista lupaa kalliokiviaineksen ottamiseen kiinteistöltä Ottamisalue sijaitsee Kirkkonummen taajamasta noin neljä kilometriä länteen Kt 51 ja rantaradan välissä, radan eteläpuolella. Lupaa haetaan 5,5 hehtaarin ottamisalueelle, joka on myös louhinta-alue, otettavien maa-ainesten ollessa yhteensä m 3 ktr. Lupaa haetaan viideksitoista (15) vuodeksi. Samalla haetaan lupaa ottotoiminnan aloittamiseen ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Alueelle kohdistuvat muut lupahakemukset Lemminkäinen Infra Oy:llä on vireillä ympäristönsuojeluviranomaisessa ympäristölupahakemus samalle alueelle, mihin maa-aineslupahakemus kohdistuu. Ympäristölupaa haetaan kivenlouhimolleja murskaamolle. Koska kysymyksessä on kallion louhiminen, joka kestää yli 50 päivää, maa-ainesten ottotoiminta tarvitsee myös ympäristöluvan. Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet Ottamisalue on Kirkkonummen yleiskaavan mukaista yritystoiminnan aluetta (PT). Alueella ei ole asemakaavaa. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa alue on merkitty alueeksi, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Suunnitelma-alueella ja sen eteläpuolella suunnitellulla Destia Oy:n kallionottoalueella on tehty luontoselvitys (Ramboll Finland Oy ). Raportin mukaan selvitysalue sisältää tavanomaisia tuoreiden kankaiden talousmetsiä, osin avoimia kalliolakimänniköitä, tuoreita lehtoja, muuttuneita piensoita ja sähkölinjan ympäristön avointa ruohostoa. Alueen metsät ovat kalliolakialueita lukuun ottamatta olleet talouskäytössä. Puusto on tyypillisesti vuotiasta. Iäkkäämpää puustoa esiintyy ainoastaan em. kallioalueilla, yksittäisinä siemenpuina ja eteläosan puronvarren lehtoalueella. Lehtoja esiintyy selvitysalueen itäosassa sijaitsevien ojitettujen piensoiden ja ojan läheisyydessä. Lehdot vaihtelevat tuoreista lehdoista kosteisiin suurruohoisiin lehtoihin, jotka vaihettuvat osin muuttuneiden soiden kasvillisuuteen. Selvitysalueen eteläosassa sijaitsee puoliavointa, runsasruohoista lehtoa, joka on alun perin ollut niittynä. Laajalla osalla selvitysalue on avoinna olevaa louhinta- ja varastoaluetta. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistoja tai muinaishautoja. Lähin Natura verkostoon kuuluva on noin kolmen kilometrin etäisyydellä alueen koillispuolella alkava moniosainen Meiko-Lappträskin Natura-alue (tunnus FI ). Useista suojelualueista koostuva kokonaisuus on suojeltu luontotyyppiensä sekä arvokkaan linnustonsa perusteella. Erillisistä lajiselvityksistä alueella on tehty mm. liito-oravaselvitys (Ramboll Finland Oy ) ja perhos- ja linnustoselvitys (Ramboll Finland Oy ). Liito-oravaselvitys tehtiin yhteisselvityksenä Destia Oy:n kanssa ja perhos- ja linnustoselvitys yhteisselvityksenä Destia Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n kanssa. Destian ja Lemminkäisen suunniteltujen ottoalueiden länsipuolella olevassa notkelmassa on liitooravan elinalue. Varsinaisilla ottoalueilla (louhittavilla alueilla) ei ole tehty liito-oravahavaintoja eikä niillä myös esiinny liito-oravalle soveltuvaa puustoa. Vuohimäen maa-ainesalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Lähin ympäristöhallinnon luokittelema pohjavesialue on yli 3 km:n etäisyydelle koillisessa Kvarnbyn ( ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue.

6 6 Lähimmät asuinkiinteistöt ja niiden kiinteistökohtaiset kaivot sijaitsevat louhinta- ja ottoalueelta 600 m:n etäisyydellä etelässä Kt 51 tien toisella puolella. Muihin mahdollisiin kaivoihin (itä-/koillispuolella) on etäisyyttä yli 600 m. Lähialueella ei ole muita ympäristövaikutuksille herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Hakemuksen hankkeeseen ja alueen muihin toimintoihin liittyvä YVA tarveharkinta Uudenmaan ELY-keskus on antanut päätöksensä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA)- tarpeesta Päätöksen mukaan hankkeeseen ei tarvinnut soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. KHO päätöksellä hankkeeseen ei ollut tullut soveltaa YVA -menettelyä. Uudenmaan ELY -keskus teki YVA -menettelyn tarpeesta yksityishenkilön vireillepanosta uuden päätöksen ja edelleen katsoi, että YVA -menettelyyn ei ole perusteita. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedostettu kuuluttamalla Kirkkonummen ja Siuntion kunnan ilmoitustauluilla sekä Kirkkonummen kunnan internetsivuilla Toiminta-alueen ympäristöä on tiedotettu erityistiedoksiantona lähettämällä kuulutus kirjeenä kiinteistönomistajien kotiosoitteeseen, jos osoite on ollut saatavilla. Kuulutus on julkaistu suomeksi Kirkkonummen Sanomat paikallislehdessä sekä ruotsiksi Västra Nyland -paikallislehdessä Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kirkkonummen kunnan palvelupisteessä kuulutusajan Hakemusasiakirjat on toimitettu sähköisesti Siuntion kuntaan. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan ELY keskukselta, Liikennevirastolta, Kirkkonummen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta (Espoon seudun ympäristöterveys), Siuntion kunnalta, Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kirkkonummen kunnan kaavoitukselta ja maankäytöltä. Lausunnonantoaika Liikennevirasto on lausunut saapuneessa lausunnossaan, että louhinnassa on noudatettava Liikenneviraston louhintaohjetta 23/2013, louhinnassa on huomioitava sähköratarakenteiden ja radan rakenteiden suojaus, hakijan on huolehdittava siitä, ettei maa-ainesten otossa ja kuljetuksissa hienoaines leviä radan sähkörakenteisiin tai päällysrakenteeseen sekä alueen vesiä ei saa johtaa radan sivuojaan. Kirkkonummen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden päivätyssä lausunnossa esitetään huomioimaan eläinten pohjois-eteläsuuntaisen liikkumisyhteyden turvaaminen toimintaalueiden länsipuolella. Siuntion kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena lausuu toimitetussa lausunnossaan (kokous ), että lupahakemusten käsittelyssä tulisi kiinnittää huomiota erityisesti alueeseen, joka jää haettavien louhimojen ja Siuntion kunnan puolella Pikkalassa toimivan louhimon väliin. Kyseiselle alueelle melu ja tärinä tulisivat kohdistumaan kahdelta suunnalta, joten yhteisvaikutukset on huomioitava ja selvitettävä. Siuntion Pikkalan louhoksen räjäytystöiden aiheuttama melu ja erityisesti tärinä on koettu haitallisena jopa 2 km etäisyydellä. Lähimpiin taloihin (n. 1 km säteellä toiminnasta) on

7 asennettava melu- ja tärinämittauslaitteistot räjäytysten ajaksi. Pikkalan louhimon maa-ainesluvan lupaehtojen mukaan kesä- ja heinäkuun aikana saa toteuttaa vain lastaus- ja kuljetustoimintaa. Sama määräys olisi syytä asettaa myös suunnitelluille louhimolle. Jos näin ei tehdä, ainakin räjäytysten osalta niiden pitkälle kantaman melu- ja tärinävaikutuksen takia Pikkalan louhimon kesäaikainen toimintarajoitus menettää merkityksensä. Lisäksi luvissa tulee antaa seuraavat määräykset: - Räjäytys- ja rikotustöiden ajankohdasta on ilmoitettava alueen asukkaille etukäteen. Niitä saa suorittaa vain klo välisenä aikana. Räjäytyssuunnitelmat on toimitettava ympäristöviranomaiselle. - Kilometrin säteellä räjäytyspaikoista on suoritettava rakennusten katselmus, asennettava melu- ja tärinämittauslaitteistot räjäytysten ajaksi sekä tutkittava talousvesikaivojen radonpitoisuudet - Ennen toiminnan aloittamista asukkaille on järjestettävä tiedotustilaisuus - Louhimoja koskevat mittaus- ja tarkkailutulokset on toimitettava myös Siuntion ympäristöviranomaiselle. Melusuojaus on saatava valmiiksi ennen kuin toiminta aloitetaan. Espoon seudun ympäristöterveys toteaa Kirkkonummen terveydensuojeluviranomaisena päivätyssä lausunnossaan, että ympäristölupapäätöstä valmisteltaessa tulee erityisesti varmistua siitä, ettei louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja eikä talousveden laadun tai saatavuuden heikkenemistä lähimmillä asuinalueilla. Uudenmaan ELY-keskus pyysi lausunnolleen jatkoaikaa asti. ELY keskuksen lausunto on saapunut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY keskuksen) lausunnot Lemminkäisen maa-aines ja ympäristölupahakemuksista Kallion louhinnalle ja murskaukselle on samanaikaisesti vireillä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, josta ELY-keskus on antanut lausuntonsa samanaikaisesti tämän lausunnon kanssa, UUDELY/65/07.00/2012. ELY-keskus viittaa em. lausuntoonsa ja esittää lisäksi seuraavan: Ympäristävaikutusten arviointimenettely Uudenmaan ELY-keskus on UUDELY/3661 /2015 päättänyt, ettei Vuohimäen maaainesten ottohankkeisiin, ampumaratahankkeeseen ja Kantvikin alueen tehdaslaajennuksen maarakennustyöhankkeeseen tai niiden yhteisvaikutusten arviointiin sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksen mukaan hankevastaavan on kuitenkin YVA-lain 25 :n perusteella oltava riittävästi selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista myös sellaisten hankkeiden osalta, jotka eivät edellytä YVA-lain mukaista menettelyä. Uudenmaan ELY-keskus on UUDELY/44/07.04/2010 päättä nyt, ettei Vuohimäen maaainesten ottohankkeisiin sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään taltionumero 1643, että ELY-keskuksen em. päätös jää voimaan. Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain 6 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Saman lain 5 :n 1 momentissa säädetään ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella /468. 7

8 8 Hakemus ia hakemusasiakirjat Hakemusasiakirjat ovat ELY-keskuksen käsityksen mukaan selkeät ja asiantuntevasti laadittu. Hakemusasiakirjat ovat pääosin asetuksen mukaiset, lukuun ottamatta nykytilannekarttaan merkittyjä leikkauskohtia. Nykytilannekartassa leikkauskohdat on väärin merkitty. Karttaan merkit ty C-leikkauskohta kuuluu merkitä D:llä. C-leikkauskohta puuttuu kokonaan ja se tulee lisätä. Nykytilannekarttaa tulee tältä osin korjata. Asiakirjat eivät sisällä tietoa siitä, mitä reunoille varastoiduille pintamaille tehdään. Toiminnassa on kaikki korkeustiedot esitettävä korkeusjärjestelmässä N2000. MAL 3 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaiset raloitteet Hakemukseen on liitetty luontoselvitys (Ramboll ) ja Iiito-oravaselvitys (Ramboll ), jotka ovat yhteisiä Lemminkäinen Infra Oy:n hakemuksen kanssa. Hakemukseen on lisäksi liitetty linnusto- ja perhosselvitys (Ramboll ), joka on yhteinen Lemminkäi nen lnfra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n hakemusten kanssa. ELY-keskus katsoo, että em. selvitykset ovat riittävät ja tehty oikeaan aikaan. ELY-keskus toteaa, että selvityksen mukaan varastoalueen pohjoisosassa sijaitsee varttunutta haapaa, mutta haapojen alla ei ole havaittu papanoita. Todennäköisesti liito-oravat käyttävät näitä liikkumiseen, jonka vuoksi varttuneet haavat ja kuuset tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Liito-oravan varsinainen luonnonsuojelulain tarkoittama lisääntymis- ja levähdyspaikka sijaitsee Destian alueen länsipuolella, mutta alueen pohjoispuolella, radan toisella puolella on Iiitooravan kulkureitti. ELY-keskuksen käsityksen mukaan ennakkoon arvioiden haettu toiminta toteutettuna edellä mainitun mukaisesti ei ole maa-aineslain 3 :n 1 momentin 1-3 kohtien vastainen. Se, että alue on yleiskaavassa osoitettu PT-alueeksi, ei automaattisesti luo oikeutta sen louhimiseen, vaan tämä ratkaistaan maa-aineslain mukaisessa menettelyssä. Yleiskaava on yleispiirteinen strateginen asiakirja, joka osoittaa kunnan tahtotilaa alueiden käytön suhteen. Yleiskaavan mukaan alueen toteuttaminen ratkaistaan kuitenkin tarkemman kaavoituksen yhteydessä, jolloin myös mm. luontoarvoista tehdään tarkemmat selvitykset. Vaikutukset pohiaveteen ja vedenhankintaan Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat alueen itäpuolella noin 600 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Ottamisalueelle ei ole asennettu pohjaveden havaintoputkea eikä pohjaveden pinnan tasoa ole selvitetty. Lähialueen ojastossa vedenpinta on tasolla noin +18 m. Pohjaveden seurantaa ei suuren etäisyyden vuoksi ole katsottu tarpeelliseksi. Ottotoimintaa ei uloteta pohjavedenpinnan alapuolelle eikä myöskään ympäröivän maanpinnan alapuolelle. ELY-keskuksen käsityksen mukaan ennakkoon arvioiden haettu toiminta toteutettuna suunnitelman mukaisesti ei ole maa-aineslain 3 :n 1 momentin 4 kohdan vastainen. ELY-keskus toteaa, että Vuohimäen alueen muiden toimijoiden kanssa voisi sopia lähimpien talousvesikaivojen perustilan selvittämisestä, jolloin ottotoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat muutokset olisi mahdollista todeta myöhemmässä vaiheessa. ELY-keskus on ottanut kantaa pinta/hulevesien käsittelyyn hanketta koskevaan ympäristölupahakemuksesta (louhinta ja murskaus) annetussa lausunnossaan UUDELY/65/07.00/201 2.

9 9 MAL 3 :n 2 momentin mukaiset rajoitteet Oikeusvaikutteisessa Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 haettu toiminta sijoittuu yritystoimintojen alueelle (PT), joka varataan yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle. Kaavaselostuksen mukaan kyseistä PT-merkintää on käytetty kaikille merkittävimmillä työpaikka-alueilla huolimatta työpaikkojen laadusta. Tämän merkinnän käyttö on ollut perusteltua, koska kaavan laadinnassa ei ole ollut edellytyksiä yksityiskohtaisemmin määrittää em. alueiden käyttöä. Merkinnällä on myös haluttu varautua yritystoimintojen rakennemuutoksiin ja uusiin sijoitustarpeisiin. Selostuksessa todetaan edelleen, että yritystoimintojen ohjaaminen eri alueille ratkaistaan yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä. Kaavassa ei myöskään ole annettu alueiden toteuttamiselle nk. ajoitusmääräyksiä. ELY-keskus katsoo, ettei haettu toiminta toteutettuna suunnitelman mukaisesti vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. ELY-keskus katsoo kuitenkin, että mikäli alueen tuleva käyttö muuttuu kaavoituksen tms. vuoksi, tulee maa-ainesluvassa antaa riittävät määräykset alueen maisemoinnista ja mahdollisesta istuttamisesta. UUDELY:n Liikenne ja Infrastruktuuri-vastuua!ueen kannanotto Maa-aineskuljetukset suuntautuvat pääosin etelään Isonsuontietä (mtl 1229) pitkin ja edelleen Jorvaksentielle (Kt 51). Molemmat tiet ovat päällystettyjä. Isonsuontieltä maa-ainestenottoalueelle on haettu liittymälupa ja liittymä on jo rakennettu. Uudenmaan ELY- keskuksen liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue (L-vastuualue) muistuttaa, että hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottamisalueelta Isonsuontielle (maantielle 11229) eikä Jorvaksentielle (kantatie 51) ja tarpeen mukaan on puhdistettava tiealueelle kulkeutuneet maa-ainekset. L-vastuualue korostaa, että kiviainesten räjäytyksistä ei saa aiheutua varaa Iiikenteelle ja suojaukset tiealueen suuntaan on tehtävä asianmukaisesti. Tienpitoviranomainen ei vastaa hankkeen mahdollisista meluntorjuntatoimenpiteiden kustannuksista. L-vastuualue edellyttää, että kaikki toiminta tulee tapahtua sekä rakennukset ja rakenteet sijoittaa suoja-alueen ja tiealueen ulkopuolelle. Isonsuontien (mt 11229) suoja-alue on 20 metriä tien keskilinjasta mitattuna. Alueelta mahdollisesti kerääntyvät hulevedet ei saa johtaa eikä johtua kantatien sivuojaan. Uudenmaan ELY-keskus on samanaikaisesti tämän lausunnon kanssa UUDELY/88/07.01/201 2 antanut lausuntonsa hakemuksen kohteena olevan alueen maa-aineslupahakemuksesta. ELYkeskus viittaa em. lausuntoonsa ja esittää lisäksi seuraavan: Melu ELY-keskus pitää perusteltuna hakijan esittämää meluseurantaa. Melumittaustuloksia pyydetään lähettämään tiedoksi myös ELY-keskukselle. Murskausurakat tulisi suunnitella toteutellavaksi sellaiseen vuodenaikaa, jolloin pölyntorjunta on mahdollista hoitaa kastelulla. Hulevedet ELY-keskus katsoo, että alueelta mahdollisesti poisjohdettavat hulevedet tulee hallitusti ohjata keräyspisteeseen, josta edelleen ojaan. Koska hulevesiä johtuu myös Destia Oy:n louhosalueelta ja

10 varastoalueelta, jossa käsitellään kierrätettäviä maa-aineksia sekä asfalttiaseman alueelta ELYkeskus katsoo, että hulevesien keräyspisteen mitoituksessa tulee huomioida myös mahdollisten rankkasateiden aiheuttamat hetkelliset hulevesimäärät. Kyseisen keräyspisteen toimintavarmuutta voidaan parhaiten varmistaa rakentamalla alueelle hulevesille erillinen selkeytysallas yhteistyössä Destia Oy:n kanssa. Allas tulee mitoittaa siten, että mahdollinen kiintoaines ehtii laskeutua eikä selkeytymättömiä vesiä saa johtaa ylivuotona ojaan. Altaasta tulee säännöllisesti poistaa selkeytynyt aines. Hulevesiä ei saa johtaa eikä johtua kantatien sivuojaan. Varotoimenpiteitä Kallion louhinnassa tulee huolehtia riittävän huolellisella panostuksella, ettei irtilouhitun aineksen sekaan jää räjähtämättömiä räjähdysaineita, joista voi kulkea haitallisia aineita huleveden mukaan vesistöön. Mahdolliset öljy- ja polttoainevahingot on siistittävä koko alueella välittömästi poistamalla likaantunut maa ja kuljettamalla se asianmukaiselle vastaanottopaikalle. Siistimisvelvoite on asetettava koskemaan kaikenlaisia ja -kokoisia vuotoja ja läikkymisiä. Kaluston, jota ottamisalueella käytetään, on oltava hyväkuntoista ja tämä tulee määrätä koskemaan myös kuljetuskalustoa. Suunnitelma ja toiminta alueella ovat oltava sellaiset, että niiden perusteella saadaan täysi varmuus siitä, ettei hanke aiheuta ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristön pilaantumista eikä myöskään pohja- ja pintavesien pilaantumisen vaaraa. Muistutukset ja mielipiteet Määräaikaan mennessä muistutuksia tai mielipiteitä tuli yhteensä 15 kpl. Niistä on tässä esitetty pääasiallinen sisältö. Yleisin aihe kannanotoissa oli huoli melusta. Hankkeiden totaalisen hyväksymättömyyden lisäksi oli esitetty päivämääriin ja kellonaikoihin sidottuja rajoituksia. (SV & MV, CW-K, SS, AO-L ym, RM & MM, KYY, KH&AH, TA, S-ML, TN & LN, TL, ASOYSP ja FFK) Pölyhaittaa toivottiin hillittävän mm. pölyvalleilla (SV & MV, CW-K, KH&AH, TA, S-ML, TN & LN ja FFK) Liikenne, mm. raskaan liikenteen kielto Överbyntiellä, (SV & MV) Kiinteistön arvon lasku (CW-K) Luonnon tuhoutuminen, ekologisen/viherkäytävän vaarantuminen (PW, RM & MM, KYY, RH, KH&AH, TN & LN ja TL) Tärinä (RM & MM, TL ja ASOYSP) Pohja/kaivovesien saastuminen räjähdysainejäämistä (RM & MM) Louhinta-alueen läheisen suon vaarantuminen (KYY) Hakijan vastine Hakija on toimittanut vastineen koskien lausuntoja ja muistutuksia. 1 ELY-keskuksen lausunto maa-aineslupahakemuksesta 10

11 11 Lausunnon pääkohdat Nykytilannekartta tulee päivittää, sillä leikkauskohdat on esitetty väärin. Hakemuksessa ei ole kerrottu, mitä varastoiduille pintamaille tehdään. Korkeustiedot on esitettävä korkeusjärjestelmässä N2000. Varttuneet haavat tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. ELY-keskuksen käsityksen mukaan ennakkoon arvioiden haettu toiminta toteutettuna edellä mainitun mukaisesti ei ole maa-aineslain 3 :n 1 momentin 1-3 kohtien eikä kohdan 4 vastainen. Muiden toimijoiden kanssa voisi sopia lähimpien talousvesikaivojen perustilan selvittämisestä. Toiminta ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Mikäli alueen tuleva käyttö muuttuu kaavoituksen myötä, tulee luvassa antaa riittävät määräykset maisemoinnista. Lemminkäisen on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottamisalueelta Ison-suontielle eikä Jorvaksentielle ja tarpeen mukaan on puhdistettava tiealueelle kulkeutuneet maa-ainekset. Räjäytyksistä ei saa aiheutua vaaraa liikenteelle. Isonsuontien suoja-alue on 20 metriä tien keskilinjasta mitattuna. Hulevesiä ei saa johtaa eikä johtua kantatien sivuojaan. Lemminkäinen täsmentää suunnitelmakarttojen leikkauskohdat. Pintamaavallien maa-aines hyödynnetään alueen reuna-alueiden luiskien loivennukseen ja niistä mahdollisesti rakennetaan pysyvä meluvalli junaradan melua vastaan. Ratkaisut tehdään alueen tulevan käytön täsmentyessä. Varttuneet haavat pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Lemminkäisen toiminnalla ei ole haittaa liito-oravan kulkeutumiseen alueella. Kuormaukset ja kuljetukset toteutetaan niin, ettei maa-aineksia joudu maantielle. Räjäytykset suorittaa ammattimainen panostaja, jolla on räjäytystyön pätevyyskirja. Otto ei ulotu ottoalueen ja Isonsuon väliselle suoja-alueelle. Hulevesien hallinta on suunniteltu niin, ettei niitä ohjaudu tien sivuojaan. ELY-keskuksen esityksestä se toteutetaan yhteistyössä Destian kanssa. 2 ELY-keskuksen lausunto ympäristölupahakemuksesta Lausunnon pääkohdat Murskausurakat tulisi suunnitella toteutettavaksi sellaiseen vuodenaikaan, jolloin pölyntorjunta on mahdollista hoitaa kastelulla. Alueelta mahdollisesti poisjohdettavat hulevedet tulee hallitusti ohjata keräyspisteeseen, josta edelleen ojaan. Hulevesien keräyspisteen mitoituksessa tulee huomioida myös mahdollisten rankkasateiden aiheuttamat hetkelliset hulevesimäärät. Kyseisen keräyspisteen toimintavarmuutta voidaan parhaiten varmistaa rakentamalla alueelle hulevesille erillinen selkeytysallas yhteistyössä Destia Oy:n kanssa. Allas tulee mitoittaa siten, että mahdollinen kiintoaines ehtii laskeutua eikä selkeytymättömiä vesiä saa johtaa ylivuotona ojaan. Altaasta tulee säännöllisesti poistaa selkeytynyt aines. Hulevesiä ei saa johtaa eikä johtua kantatien sivuojaan. Kallion louhinnassa tulee huolehtia riittävän huolellisella panostuksella, ettei irti louhitun aineksen sekaan jää räjähtämättömiä räjähdysaineita, joista voi kulkea

12 12 haitallisia aineita huleveden mukaan vesistöön. Kaluston, jota ottamisalueella käytetään, on oltava hyväkuntoista ja tämä tulee määrätä koskemaan myös kuljetuskalustoa. Murskausurakat pyritään toteuttamaan pääsääntöisesti sellaiseen vuodenaikaan, jolloin vedenkäyttö pölyntorjunnassa on mahdollista. Hulevesien keräysallas mitoitetaan ennen toiminnan aloittamista siten, että rankkasadetilanteet huomioidaan ja että se on tilavuudeltaan riittävä veden selkiintymistä ajatellen. Allas voidaan toteuttaa yhteistyössä Destian kanssa. Hulevesiä ei johdeta kantatien sivuojaan. Jokainen räjäytys suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti, jotta päästöt ovat mahdollisimman vähäiset eikä räjähdyksestä muodostu vaaraa tai päästöhaittoja. Kuljetuskalusto on katsastettua ja soveltuu tieliikenteeseen ja kuljetuksiin. 3 Kirkkonummen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden lausunto Lausunnon pääkohdat Kirkkonummen yleiskaavan 2020 mukaisesti alueet on varattu yritystoiminnan alueeksi (PT). Alueelle kohdistuu kuitenkin useita luonnon monimuotoisuuden säilymiseen liittyviä haasteita, joita ei yleiskaavan laatimisen aikaan 1990-luvulla katsottu tarpeelliseksi selvittää. Sen takia Kirkkonummen kunta on teettänyt vuonna 2014 aluetta koskevan luontoselvityksen. Selvityksen mukaan louhintaalueet sijaitsevat lähes kokonaan eläinten ekologisen yhteyden alueella. Sen takia esitetään, että Vuohimäen kallioalueen maa-aines- ja ympäristölupahakemuksien maa- ainesten ottoalueita supistetaan lausunnon liitteenä olevan kartan mukaisesti. Lemminkäisen louhinta-alue sijaitsee kokonaisuudessaan mainitun yleiskaavan mukaisella PT-alueella. Kaava on lainvoimainen ja kaavan toteuttaminen edellyttää alueen louhimista. Hakemuksen mukaisella louhinnalla toteutetaan oikeusvaikutteista kaavaa. Kunnan kaavoitusohjelmassa ei ole merkintöjä yleiskaavan muuttamisesta eikä muutoinkaan kaavoitustoimenpiteistä Vuohimäen alueella. Uutta oikeusvaikutteista yleiskaavaa ei ole eikä vuonna 2014 tehdyllä luontoselvityksessä määritellyllä ekologisella käytävällä ole oikeusvaikutuksia. Lisäksi Lemminkäisen louhinta-alue on kokonaisuudessaan kiviainesvarantoaluetta Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa. Aluetta koskevia toimenpiteitä on suunniteltu sen kaavassa olevaan käyttötarkoitukseen luottaen. Yleiskaavaa muutettaessa on maakuntakaava ohjeena. Maakuntakaavassa ohjataan kuntarajat ylittäviä ekologisia käytäviä muihin paikkoihin. Lemminkäisen ottoalueen länsipuolelle lausunnossa esitetty ekologinen käytävä on riittävä ilman ottoalueen supistamista. Lausunnon liitteenä olevassa yleiskaavassa alue on edelleen yritystoiminnan aluetta (PT). Ekologinen yhteysesitys ylittäisi mm. radan ja tulevaisuudessa moottoritieksi muuttavan kantatien 51 (Länsiväylä). Alustavasti suunniteltu ekologinen yhteys edellyttäisi Siuntion kaavoittajalta kannanottoa. Siuntion puolella yleiskaavamerkinnät ovat PT, PTK ja M-1. Ilmakuvista voidaan todeta, että ottoalueen länsipuolelle jää vähintään 500 m le-

13 13 veä metsäinen vyöhyke, joka toimii ekologisena käytävänä (ks. alla oleva kuva). Ottoalueen supistaminen ei parantaisi ekologisen käytävän toimivuutta. Ramboll Finland Oy on tehnyt alueelle liito-oravaselvityksen, eikä liito-oravia tai sen kulkureittejä esiinny Lemminkäisen ottoalueella. Tärkein kulkureitti jää ottoalueen länsipuolelle ja se säilyy. Toiminnalla ei ole vaikutusta siihen. Ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen vaan mahdollistaa sen. Ottaminen ei turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Korkein hallinto-oikeus on puutteellisten selvitysten johdosta palauttanut asiat käsiteltäväksi uudelleen. Uusi ympäristönsuojelulaki tuli voimaan , joten sen siirtymäsäännösten nojalla vireillä olevat asiat käsitellään vanhan ympäristönsuojelulain säännösten mukaisesti. Toiminta on sijoitettu ottaen huomioon oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Toiminnan sijoittaminen helpottaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. 4 Siuntion ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto Lausunnon pääkohdat Lausunnossa vaaditaan kiinnittämään huomiota erityisesti alueeseen, joka jää haettavien louhimojen ja Pikkalassa Siuntion puolella olevan louhimon väliin. Melu ja tärinä tulisivat tälle alueelle kohdistumaan kahdelta suunnalta, joten yhteisvaikutukset on huomioitava. Pikkalan louhoksen melu ja erityisesti tärinä on koettu haitallisena jopa 2 km etäisyydellä. Lähimpiin taloihin (n. 1 km säteellä toiminnasta) on asennettava melu- ja tärinämittauslaitteistot räjäytysten ajaksi. Kesä- ja heinäkuussa tulisi saada toteuttaa vain lastaus- ja kuljetustoimintaa, kuten Pikkalan lupaehdoissa on määrätty. Lisäksi tulee antaa määräyksiä, että räjäytys-

14 14 ja rikotustöiden ajankohdasta on ilmoitettava alueen asukkaille etukäteen. Räjäytyksiä saisi suorittaa vain klo 8-16 välisenä aikana ja räjäytyssuunnitelmat on toimitettava ympäristöviranomaiselle. Kilometrin säteellä pitää suorittaa rakennusten katselmukset, asennettava melu- ja tärinämittauslaitteistot räjäytysten ajaksi sekä tutkittava kaivojen radonpitoisuudet. Asukkaille on järjestettävä tiedostustilaisuus. Tarkkailutulokset on toimitettava Siuntion ympäristöviranomaiselle. Melusuojaus on saatava valmiiksi ennen kuin toiminta aloitetaan. Turvallisuus- ja räjäytyssuunnitelmat liittyvät työturvallisuuslain (738/2011) nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011). Sitä valvovat työsuojeluviranomaiset, kuten aluehallintoviraston työsuojeluvastuualue. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ja räjähdeasetuksen 819/2015 mukaisia räjäytysilmoituksia valvoo poliisi eli nekään eivät kuulu ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lain soveltamisalaa ei ole syytä laajentaa toimittamalla suunnitelmia ympäristönsuojelulakia Siuntiossa valvovalle viranomaiselle. Louhintatöistä tehdään riskianalyysiselvitys, jossa kartoitetaan katselmointi- ja tarkkailualue. Tärinämittauslaitteistot asennetaan riskianalyysin perusteella. Räjäytyksiä on louhinta-urakan aikana korkeintaan muutama kappale viikossa ja kunkin räjäytyksen kesto on pari sekuntia. Tiedotus hoidetaan riskianalyysin mukaisesti. Melutasoon vaikuttavia toimintoja ovat kallion poraus ja louheen murskaus sekä rikotus. Niihin liittyen Lemminkäinen on ehdottanut kertaluonteista melumittausta kolmessa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (tarkkailuohjelma ). Edustavista seurantapisteistä saadaan kattava tieto louhinnan tärinävaikutuksista. Pintavettä tarkkaillaan päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Koska lähimmät kaivot sijaitsevat yli 600 m etäisyydellä Lemminkäisen ottoalueesta, niiden seurantaa ei ole katsottu tarpeelliseksi. Pohjaveden tarkkailua ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi, koska kalliopohjavesiputkista ei saada luotettavaa tietoa pohjaveden pinnasta eikä veden laadusta. Parhaiten vaikutuksia saadaan tarkkailtua pintavedestä. Kaivonomistajien tilaamiin kaivojen perustilaselvityksiin kuuluu radonpitoisuuden tutkiminen. Louhinta ei vaikuta radonpitoisuuteen, joten pohjaveden radonpitoisuutta ei tutkita Lemminkäisen toimesta. Kilometrin etäisyydelle ulottuvalle pohjaveden tarkkailulle ei nähdä perusteluja. 5 Espoon seudun ympäristöterveyden lausunto Lausunnon pääkohdat Ympäristölupapäätöstä valmisteltaessa tulee erityisesti varmistua siitä, ettei louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja eikä talousveden laadun tai saatavuuden heikkenemistä lähimmillä asuinalueilla. Hakemuksessa on esitetty torjuntatoimenpiteet, joilla melu-, pöly- ja tärinähaittoja minimoidaan. Lemminkäinen toimii alueella vastuullisesti siten, ettei päästöjen ohje- ja raja-arvoja (VNA 38/2011 ja VNp 993/1992) ylitetä. Tärinästä ei aiheudu terveyshaittaa. Räjäytykset mitoitetaan talokatselmusten perusteella. Räjäytyksiä suoritetaan verrattain harvoin, joten ne eivät aiheuta kohtuutonta rasitusta, kun rakenteille asetettavia tärinäraja-arvoja noudatetaan.

15 15 6 Liikenneviraston lausunto Lausunnon pääkohdat Louhinnassa on noudattava Liikenneviraston louhintaohjetta ja huomioitava sähköratarakenteiden ja radan rakenteiden suojaus. Louhintaan tarvittavista junaliikenteen työraoista on sovittava viimeistään kolme kuukautta etukäteen Etelä- Suomen liikenteenohjauksen liikennesuunnittelun kanssa. Hienoaines ei saa levitä sähköratarakenteisiin. Vesiä ei saa ohjata radan sivuojaan. Lemminkäinen tulee louhintatyön suunnittelussa, panostuksessa ja muussa toiminnassaan noudattamaan Liikenneviraston ohjetta 23/2013 Louhintatyöt rautatien läheisyydessä ja huomioidaan lausunnossa esitetyt seikat. Louhinta-alueen pohjoisosa sijoittuu alle 200 m etäisyydelle radasta, jolloin louhintatyössä noudatetaan vielä erityistä varovaisuutta. Pölyntorjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota radan läheisyydessä. Vesiä ei ohjaudu radan sivuojaan. 7 As Oy Siuntion Pikkalanlahden muistutus Toiminnasta aiheutuu mittavaa haittaa ympäristölle ja lähialueen asukkaille. Melusuojaussuunnittelu tulee olla kattavampi kuin on hakemuksessa esitetty. Tärinävaikutukset ovat mittavat. Mittauslaitteistoa tulee asentaa pitkäkestoisesti n. 1 km päässä sijaitsevaan asuntoalueen rakennuksiin. Jo nyt meluhaitta Siuntion puolella toimivasta louhimosta on huomattava. Kokonaisuudessaan kaavailtu louhimo aiheuttaa asumishaittaa ja vaikuttaa viihtyvyyteen ja asuntojen arvoon. Muistutuksessa referoidaan lisäksi Siuntion ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntoa. As Oy Siuntion Pikkalanlahden kerrostalot (osoitteessa Kalliomäki 11 39) sijaitsevat lähimmilläänkin yli kilometrin etäisyydellä Lemminkäisen louhinta-alueelta, sen lounaispuolella Kantatien 51 eteläpuolella. Melumallinnuksen perusteella melun raja-arvot eivät tule ylittymään asuinalueella. Louhintatöistä tehdään riskianalyysiselvitys, jossa kartoitetaan katselmointi- ja tarkkailualue. Tärinämittauslaitteistot asennetaan riskianalyysin perusteella. Lemminkäisen toiminta ei aiheuta kohtuutonta haittaa Pikkalanlahden kerrostalojen asumisviihtyvyydelle eikä se vaikuta talojen arvoon. Siuntion ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon osalta Lemminkäinen on antanut vastineensa edellä kohdassa 4. 8 Föreningen Folkhälsan i Kyrkslätt r.f:n muistutus Yhdistys Bergträsk -järven rannalla sijaitsevan kiinteistön omistajana suhtautuu erittäin kriittisesti ympäristölupaan. Yhdistyksen kiinteistöllä on uimaranta. Levottomuutta herättää melutaso, joka tulee kuormittamaan koko lähialuetta, sekä pöly

16 16 ja muu alueen pilaantuminen. Toiminta vuoden ympäri klo vastustetaan. Melu aiheuttaa sairauksia. Muistutuksessa mainittu Bergträsk ja sen yhteydessä oleva rakennus ja uimaranta sijaitsevat Lemminkäisen louhinta-alueen pohjoispuolella yli 1,7 km etäisyydellä. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta järven virkistyskäyttöön. Ottotoiminnasta ja murskauksesta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Toiminnan vaikutuksia tullaan minimoimaan erilaisilla torjuntamenetelmillä, joita on kuvattu ympäristölupahakemuksessa. Vaikka Lemminkäinen hakee lupaa harjoittaa toimintaa vuoden ympäri, louhintaja murskaustoiminta eivät ole käynnissä jatkuvasti. Louhinta ja murskaus tehdään urakkaluontaisesti kysynnän mukaan, jolloin urakoiden välillä saattaa olla monta kuukautta, jolloin louhintaa ja murskausta ei ole lainkaan. Louhinta- ja murskausurakat pyritään suorittaa tiiviisti ja tehokkaasti niin, että ne voidaan suorittaa mahdollisimman vähinä työpäivinä. 9 TL muistutus Alueen tilanne ei ole enää sama kuin silloin, kun korkein hallinto-oikeus päätti, ettei hankkeisiin voida soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Lillåkerintien vakinaiset ja loma-asunnot jäävät näiden suurta melua aiheuttavien toimijoiden yhteisen meluvaikutuksen alueelle. Tietyn alueen kokonaismelurasitusta arvioitaessa on otettava huomioon kokonaisuus ja eri tekijöiden vaikutukset siihen. Ampumarataa on suunniteltu alueen itäpäähän, koska alueen länsipäässä sijaitseva viherkäytävä haluttiin säilyttää. On kuitenkin selvä, että louhimotoiminta häiritsisi suuresti viherkäytävän säilyttämistä. Tulee selvittää, kuinka alueella toimivien ja suunnitteilla olevien hankkeiden ympäristövastuut on tarkoitus määritellä ja jakaa. Lupiin pitää asettaa samat aikarajoitteet kuin Pikkalan louhinta-alueella. Muistutuksessa on referoitu Siuntion ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntoa. Korvaus- ja korjausvastuut tulee määritellä yksityiskohtaisesti, jos toiminnasta aiheutuva tärinä aiheuttaa vahinkoja tai esimerkiksi alueen talousvesikaivojen saastumista. Korvaukset ja korjaukset tulee suorittaa heti, vaikka mahdollisen lopullisen vastuutahon määrittäminen olisikin vielä kesken. Näyttövelvoitteen tulee lisäksi olla luvan haltijalla. Loma-asutuksen vuoksi Lillåkerintien aluetta koskevat tiukemmat melun raja-arvot kuin normaaleilla asuinalueilla. Lillåkerintie sijaitsee Lemminkäisen louhinta-alueen länsipuolella lähimmilläänkin yli 1,7 km etäisyydellä. Tällä etäisyydellä Lillåkerintien asutukselle ei aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittaa. Tehdyn melumallinnuksen mukaan 45 db:n melukäyrä ei ulotu Lillåkerintien asuinalueelle. Mallinnuksessa on huomioitu kaikkien toimijoiden yhteismeluvaikutukset, myös ampumaradan. Koska yhteisvaikutuksia Pikkalan louhoksen kanssa ei ole (Pikkalan louhos sijaitsee yli 2,5 km etäisyydellä

17 17 Vuohimäen louhoksista), myöskään samanlaisten toiminnan aikarajoitteiden asettamiselle ei ole tarvetta. Lemminkäinen on ottanut kantaa ekologiseen käytävään kohdassa 3. Lemminkäisen toiminnasta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa muistutuksen tekijälle eikä siitä ennakoida aiheutuvan vahinkoa lähempänäkään oleville. Toiminnan harjoittaja vastaa huomioitavien lakien mukaisesti toiminnastaan aiheutuvista vahingoista. 10 OL kuolinpesän muistutus Muistuttajat suhtautuvat kielteisesti ympäristölupaan. Levottomuutta herättää melutaso, joka tulee kuormittamaan koko lähialuetta, sekä pöly ja muu alueen pilaantuminen. Muistutetaan kymmeniä vuosia sitten sijainneesta kivenmurskaamosta tulleesta melusta. Muistuttajat vastustavat sitä, että toiminta saa jatkua vuoden ympäri klo Osa maa-aineksen ottoalueesta sijaitsee korkeassa maastossa, joten on erittäin todennäköistä, että melu kantautuu myös pitkälle reuna-alueelle. Melu aiheuttaa sairauksia. Toiminnan vaikutuksia tullaan minimoimaan erilaisilla torjuntamenetelmillä, joita on kuvattu ympäristölupahakemuksessa. Kohdassa 8 on vastattu toiminnan toiminta-aikoihin. Tehdyn melumallinnuksen mukaan melun raja-arvot eivät ylity Överbyntien asutuksen kohdalla edes silloin, kun poraus tapahtuu korkealla kallion päällä. Mallinnus on laskettu pitemmälle vuorokautiselle toiminta-ajalle. Toiminnan meluvaikutukset eivät aiheuta kohtuutonta rasitusta eivätkä terveydellistä haittaa. 11 T ja LN muistutus Alue on erittäin tärkeä virkistyskäyttöön. Siellä on hyvät marja- ja sienimaastot, upea suoalue ja monipuolinen eläimistö. Jo Mildolan kallion soranotto on hävittänyt alueelta upean kallion, jolla oli tosi runsas eläinkunta. Alueella ei taaskaan tehdä ympäristötutkimusta, jolloin alueen runsas eläin- ja kasvikunta jää täysin huomiotta. Toiminnasta ei aiheudu estettä marjastukselle ja sienestykselle kuin itse suunnittelualueen osalta. Tehtyjen luontoselvitysten mukaan se on tavanomaista kallioaluetta. Alueen luontoa ja eläimistöä on tutkittu kattavasti useassa selvityksessä (mm. liito-oravat, linnusto, perhoset), eikä alue ole niissä todettu omaavan erityisiä luontoarvoja. Stormossenin suoalue säilyy sellaisenaan ja sitä voi käyttää virkistykseen sekä ottotoiminnan aikana että sen jälkeen. Lemminkäisen ottoalue ei sijaitse Stormossenin vaikutus- tai valuma-alueella. Mahdollinen marjastus ja sienestys ovat jokamiehenoikeuksia, joita asukkaat ovat saaneet alueella harjoittaa. Ne eivät estä alueen louhimista kaavan mukaiseen tarkoitukseen.

18 18 12 TA muistutus Alueella on ollut aikaisemmin huomattavasti pienimuotoisempaa kallion louhintaa, ja jo tästä toiminnasta aiheutuneet melu- ja pölyhaitat ovat olleet mitatusti paljon toiminnanharjoittajan ympäristöluvissaan antamia arvioita suurempia. Jo Hagelbergin ympäristölupahakemuksessa puhutaan 55 db melun kantautumisesta asuinalueelle, vaikka vapaa-ajan asuntojen enimmäismeluksi on säädetty 45 db. Ottaen huomioon, että nämä asunnot ovat myös meidän loma-asuntoja, on melu kestämätöntä. Puheet meluesteistä ja pölynsidonnasta ovat toistaiseksi osoittautuneet pelkäksi puheeksi. Alueen toimintojen osalta on tehty melumallinnus vuonna Mallinnusta on täydennetty vuonna Selvitysten mukaan myös tilanteessa jolloin kaikkien toiminnanharjoittajien toiminnot ovat käynnissä samanaikaisesti, melun raja-arvot eivät ylity asutuksen kohdalla, kun toteutetaan mallinnuksessa määritetyt meluvallit. Myös louhintarintaukset on suunniteltu niin, että ne muodostavat suojaa asutusta vastaan. Sellaisia tilanteita, jolloin kaikkien toiminnot olisivat käynnissä samanaikaisesti, tulee todennäköisesti olemaan hyvin harvoin. Lisäksi toiminta on urakkaluonteista, eikä siten jatkuvaa. Lemminkäinen suorittaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet minimoidakseen naapurustoon ulottuvat ympäristövaikutukset. Vapaa-ajan asuntoja ei sijaitse louhinta-alueen välittömässä läheisyydessä. 13 KH muistutus Aikaisemmasta louhinnasta aiheutui kohtuutonta melua ja pölyä. Räjäytystyö ja louhinta häiritsivät tarhamme mehiläisiä. Alueelle tulee runsaasti luonnossa liikkujia, Porkkalan historiasta kiinnostuneita ja eläinten tarkkailijoita. Koska alueen luonto on erityisen monimuotoinen, ei alueen ekologisia arvoja tulisi enää heikentää. Tehdyn melumallinnuksen mukaan melun raja-arvot eivät ylity asutuksen kohdalla, kun toteutetaan mallinnuksessa määritetyt meluvallit. Alueella on tehty lukuisia luontoselvityksiä joiden mukaan suunnittelulla louhinta-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Arvokkaat suoalueet säilyvät, samoin ekologinen käytävä ja siinä esiintyvä liito-oravapopulaatio. Suojeltavia perhosia ei tavattu kesällä 2015 tehdyissä maastotutkimuksissa. 14 RH muistutus Alueesta ja haetun toiminnan vaikutuksista on saatu uutta, ratkaisevaa tietoa. Tämän tiedon valossa hakemuksissa esitettyä toimintaa ja sen vaikutuksia voidaan pitää monelta osin ympäristönsuojelu- ja maa-aineslain sekä meluntorjuntalain nojalla asetettujen ohjeiden ja määräysten vastaisina. Kallion louhinnan salliminen

19 19 alueella nykyiseen kaavoitustilanteeseen vedoten on tulkittavissa myös kaavoitusta ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain vastaiseksi. Näistä syistä lupia ei voida myöntää. Alueella sijaitsee erityisen arvokas ekologinen yhteys. Mikäli haetuille toiminnoille myönnetään luvat, tämä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokas alue heikkenee tai jopa tuhoutuu. Koska hakemuksissa tuodaan esille toiminnan ympäristövaikutukset vajavaisesti, tulee kyseenalaiseksi, täyttyykö hakemuksissa ympäristösuojelulain 6 :n selvilläolovelvollisuus. Lupia ei voida pitää maa-aineslain 3 :n mukaisina. Alueen luonnonolosuhteista saadun uuden tiedon vuoksi hakemuksia ei voi pitää myöskään MAL 7 :n mukaisina. Ottamisalueella on voimassa yleiskaava, joka on tehty 1990-luvulla. Tällöin alueelle suunniteltiin suursataman sijoittamista, minkä vuoksi hyvin laaja alue Kirkkonummen länsiosista merkittiin PT-alueeksi ilman tarkempaa suunnittelua tai ympäristövaikutusten arviointia. Koska hakemuksista on jätetty pois tieto yleiskaavan PT-merkinnän selityksestä, esitetään hakemuksissa harhaanjohtava käsitys alueen kaavoitustilanteesta. Hakemuksessa väitetään virheellisesti, että "kaavan toteuttaminen edellyttää louhintaa". Yritystoiminnan sijoittaminen alueelle on täysin mahdollista jo nykytilanteessa ilman louhintaa ja koska PT-merkintä edellyttää tarkempia suunnitelmia yritystoiminnan sijoittamisesta, eikä tulevasta toiminnasta alueelle ole suunnitelmia, ei louhintaa voi perustella alueen esivalmisteluna tulevaa käyttöä varten. Toiminnanharjoittajat ovat suorittaneet yhteisen melumallinnuksen, jonka perusteella melutason ohjearvot eivät ylity. Hankkeet eivät ole alueella voimassa olevan yleiskaavan vastaisia eikä maakuntakaavaan ole suunniteltu merkintöjä, jotka edellyttäisivät alueen yleiskaavan muuttamista. Alueella on tehty lukuisia luontoselvityksiä, joiden mukaan alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Tärkeä ekologinen käytävä säilyy riittävässä laajuudessa (ks. vastine edellä) eikä liito-oravapopulaatio häiriinny. Kesällä 2015 tehtiin mm. kattava perhosselvitys, jossa erityisesti etsittiin luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja päiväperhoslajeja. Sellaisista ei tehty havaintoja. Hakemuksen mukainen toiminta ei ole maa-aineslain 3 :n vastaista, sillä kyseisessä pykälässä tarkoitettuja seuraamuksia ei louhinnan myötä aiheudu. Näin on myös ELY-keskus todennut hakemuksesta annetussa lausunnossaan MAL 7 :ssä määrätään lupaviranomaisesta ja lausunnoista, eikä hakemus voi olla kyseisen pykälän vastaista. Jos muistutuksessa oli tarkoitus viitata MAL 6 :ään, ottaminen ei objektiivisesti arvioiden tuota haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle. Vaikka yleiskaava on laadittu jo 1990-luvulla, se on silti lainvoimainen ja oikeusvaikutteinen. Yleiskaava-alueen maanhankinnat, suunnitelmat sekä niihin liittyvä louhinta on suoritettu ja suoritetaan yleiskaavan alueenkäyttöratkaisujen toteuttamiseksi. Lemminkäisen alueella kallio on louhittava, jos aluetta toteutetaan kaavan mukaiseksi. Kaavoitusohjelmasta ei ilmene kunnan pyrkimys päivittää yleiskaavaa lähivuosina. Kallion päälle ei voi rakentaa, vaan alue on tasattava ennen rakentamista.

20 20 Jos mahdollinen ekologinen yhteys halutaan merkitä tulevaisuudessa yleiskaavaan, sen sijaintipaikka ei voi olla kallion päällä vaan alempana siellä, missä yhteys toimisi tehokkaammin ja alueen maankäyttömuotojen toteuttaminen ei edellytä louhintaa. Kun esirakentamisen edellyttämä louhinta on toteutettu, alueelle jäävät yritystoimintaan osoitettujen alueiden lisäksi mm. yleiskaavan lähivirkistysalueet. 15 KYY ry:n muistutus Stormossenin suoalue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi soidensuojelun täydennysohjelman valmistelussa. Suon eteläosan suolahdeke (kartalla Malmmossen) kiinnittyy suoraan tähän erittäin uhanalaisiin metsäkeitaisiin luokiteltavaan suoalueeseen. Hanke tulee niin lähelle suon laitaa, että se hyvin suurella todennäköisyydellä tuhoaa läheisestä metsä- ja kallioalueesta riippuvaisen korpilaiteen vesitalouden. Suon vesitalous on kokonaisuus, jolloin muutokset yhdellä laidalla aiheuttavat väistämättä muutoksia myös muualla suoalueella. Ekologisen yhteyden heikkenemisellä on haitallisia vaikutuksia luontoon ja ekosysteemien toimintaan laajalla alueella. Stormossenin alue on luokiteltu ekologisesti merkittäväksi myös Uudenmaan liiton laatimissa viherrakenneselvityksissä. Myös suon eteläpuoliset kalliot (ml. Oy Göran Hagelberg Ab:n hankealue) on todettu selvityksissä luonnoltaan arvokkaiksi (esim. Uudenmaan liitto, 2015). Linnustoselvitys on puutteellinen, sillä ensimmäinen laskentakerta on liian myöhään, jotta esimerkiksi kanalintujen esiintyminen voitaisiin todeta. Lemminkäisen louhinta-alue ei sijaitse Stormossenin vaikutus- tai valumaalueella, sillä ottoalueen valuntavedet ohjautuvat etelän suuntaan. Näin ollen Lemminkäisen toiminnoilla ei ole minkäänlaisia vaikutuksia Stormosseniin. Soidensuojeluohjelma on lisäksi jäädytetty. Stormossenia ei välttämättä sisällytetä soidensuojeluohjelmaan. Ekologinen käytävä säilyy riittävässä laajuudessa. Tarkemmat tiedot on esitetty edellä tässä vastineessa. Mainittu Uudenmaan liiton selvitys vuodelta 2015 on ainoastaan paikkatietoanalyysi. 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa (nähtävillä ) ns. luo-alue (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) on yli 350 m päässä Lemminkäisen hakemuksen mukaiselta ottoalueelta. Ottotoiminnalla ei ole vaikutusta luo-alueen luontoarvojen säilyvyydelle. Linnustoselvitykset on laadittu siten, että alueella todennäköisimmin esiintyvät suojelullisesti merkittävät lajit tulivat riittävän luotettavasti selvitetyiksi. Metson ja teeren esiintyminen selvitysalueella on selvityksessäkin arvioitu korkeintaan satunnaiseksi. Selvitysalueen pirstaleisuus (louhinta-alueet, tiestö, junarata, asutus, voimalinjakäytävät) ei puolla alueen merkityksellisyyttä teeren tai metson elinalueena.