Valtuusto Sivu 1 / 80

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 80 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Eronpyyntö maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja 4 täydennysvaali 4 Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen 6 eronpyyntö ja täydennysvaali 5 1 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) 7 hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen Vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotieto Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien 16 seuranta II / Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon 19 kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden 9 Valtuustokysymys integroidussa valmistavassa opetuksessa 27 olevien oppilaiden tuen eheästä jatkumisesta alkuopetuksessa 10 Valtuustokysymys palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta ja 32 kumppanuuksista ym Valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukainen luettelo vireillä 36 olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä 12 Valtuustoaloite terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin 37 järjestämisestä Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista (Pöydälle ) 13 Valtuustoaloite Espoon Nupurin Mustanpurontien ja 45 Arkiniityntien vesihuoltoasian pikaiseksi ratkaisemiseksi (Pöydälle ) 14 Valtuustoaloite Espoon ryhtymisestä pikaisiin toimiin 55 turvapaikanhakijoiden auttamiseksi 15 Valtuustoaloite toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen 57 vaikutusten kokonaisarviosta 16 Tynnyripuisto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä 64 Espoo Maria Guzenina puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 80 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 27.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 80 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS. / Vihr.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallitus Eronpyyntö maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy eron Veera Ruoholle Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen jäseneksi Jukka Kilven (PS) toimikauden loppuun saakka. Selostus Uudenmaan liiton valtuuskunnan jäsen Veera Ruoho (PS) on pyytänyt eroa maakuntavaltuuston jäsenyydestä. Perussopimuksen mukaan, mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimivalta Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenten nimeämisissä on valtuustolla. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy eron Veera Ruoholle Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen jäseneksi Jukka Kilven (PS) toimikauden loppuun saakka. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / 80 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy eron Veera Ruoholle Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen jäseneksi Jukka Kilven (PS) toimikauden loppuun saakka. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Uudenmaan liitto - Jukka Kilpi - Veera Ruoho

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 6 / / Kaupunginhallitus Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäseneksi Janne Rantasen (PerusS) tilalle Jukka Kilven (PerusS). Selostus Valtuusto on kokouksessaan valinnut Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenet toimikaudeksi Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsen Janne Rantanen (PerusS) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävästä perusteena puolueensa sisäiset järjestelyt sekä keväällä 2015 muuttuneet työtehtävät. Kuntalain 38 :n mukaan eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Päätöshistoria Ohjausryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja ja jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäseneksi Janne Rantasen (PerusS) tilalle Jukka Kilven (PerusS). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Janne Rantanen

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 7 / / Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset liitteen mukaisesti ohjeellisina TATU2- ohjelman sekä vuosien taloussuunnitelmakehyksen ja vuosien investointikehyksen valmistelun pohjaksi. Liite Selostus 1 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) tavoitteet ja linjaukset Ohjelman tavoitteet ja linjaukset käsitellään valtuustossa maaliskuussa Toimeenpanon valmistelua jatketaan maalis-toukokuussa niin, että valtuustoryhmät voivat sopia ohjelmasta ja sen toimeenpanosta kehysneuvottelujen yhteydessä kesäkuussa Vuosien taloussuunnitelmakehys ja -suunnitelma sekä vuosien investointikehys ja -ohjelma valmistellaan ja päätetään niin että ne toteuttavat TATU2-ohjelman taloustavoitteita. TATU-ohjelman hyötytavoitteena on Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti tukea kaupunkikonsernin talouden pitämistä tasapainossa. Strategisena tavoitteena on säilyttää kaupungin talouden liikkumavara ja pitää rahoitusasema tasapainossa. Ehdotus hyötytavoitteeksi ja linjauksiksi on liitteenä. TATU-ohjelman päivitys käynnistettiin syksyllä 2015 kun taloudellisen toimintaympäristön epävarmuus jatkui ja rahoituspohjan kehitys näytti ennusteiden mukaan pysyvän heikkona pitkälle tulevaisuuteen. Samanaikaisesti kaupungin väkiluku kasvaa ja väestörakenne vanhenee nopeasti, joten palvelutarve lisääntyy. Parempaa rahoitustasapainoa haetaan valtuuston maaliskuussa 2014 tekemien ja tässä päivityksessä tarkennettujen linjauspäätösten perusteella 8 eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Tavoitteena on, että emokaupungin investoinnit voidaan vuodesta 2020 lähtien rahoittaa kokonaisuudessaan tulorahoituksella ja sekä emokaupungin että Espoo-konsernin lainamäärä käännetään laskuun.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 8 / 80 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Ohjelman päivitys TATU2:ksi perustuu vuosien taloussuunnitelman valmisteluprosessin yhteydessä tehtyyn arvioon ja liittyy siihen, että vuosien aikana kaupungin tuottavuus on kyllä parantunut tavoitteiden suuntaisesti mutta rahoitustasapaino ei ole kehittynyt myönteisesti. Syynä on talouden matalasuhdanteen jatkuminen aiemmin arvioitua kauemmin sekä paineet pitää investointiohjelma edelleen erittäin suurena. TATU1:n toteuttamiseksi on käynnistetty yli 70 toimenpidettä mikä tämän hetken arvion mukaan on aivan liian paljon. Ohjelmaa tiivistetään hyvin ohjattaviksi kokonaisuuksiksi, joiden tuloksia voidaan mitata ja raportoida kunnolla. Ohjelman toteuttamisen lähtökohtana on tuottavuuden parantaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä Lean-hengessä. Ohjelmaa budjetoidaan ja toteutetaan kalenterivuosiin jaksotettuna ja sen toteutumisesta raportoidaan talousohjauksen normaalin raportointiaikataulun mukaisesti neljännesvuosittain. Ohjelmasuunnitelmassa kuvataan keskeiset tavoitteet ja kehittämisen kohdealueet. Ohjelmasuunnitelman pohjana olevien taloudellisten tavoitelaskelmien perusteella asetetaan käyttötalouden, investointien ja rahoituksen keskeiset pitkän aikavälin tavoitetunnusluvut. Ohjelma toteutetaan vuosina Hyötytavoitteen toteutumista kuvaavien mittareiden tavoitearvoja on kuitenkin asetettu vuoteen 2030 saakka. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset liitteen mukaisesti. Käsittely Sistonen Elon ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen pöydällepanoehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset liitteen mukaisesti ohjeellisina TATU2-ohjelman sekä vuosien

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 9 / 80 taloussuunnitelmakehyksen ja vuosien investointikehyksen valmistelun pohjaksi. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 95 jälkeen. Sistonen Kivekkään ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Liitteen kohdan 2.3. toisen ranskalaisen viivan teksti muutetaan muotoon: "Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen korotuksien yhteydessä huomioidaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioiden. Lisäksi arvioidaan maksujen korotusten vaikutukset." Elo Hyrkön kannattamana tekivät seuraavat muutosehdotukset: Liitteen kohta 2.1.muutetaan muotoon: Palvelutaso ja -tarjonta määritellään väestönkasvun tuoma palvelutarve ja lainsäädäntö huomioiden. Pyritään kustannusvaikuttaviin palveluratkaisuihin. Liitteen kohta 2.2.: Tulopohja ja verotaso viimeinen ranskalainen viiva muutetaan muotoon: Verotuksen tasoa tarkastellaan yhtenä keinona tulopohjan kasvattamiseksi. Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun. Byman ehdotti, että asia palautetaan. Byman teki seuraavat 4 lisäysehdotusta: 1. Liitteen kohtaan 2.1 Palvelutaso ja -tarjonta toiseen ranskalaiseen viivan tekstiin lisätään: "kuitenkin niin, että jokaisen kuntalaisen tarvitsemat peruspalvelut säilyvät." 2. Liitteen kohtaan 2.3 Maksupolitiikka sekä taksojen maksujen tarkistukset lisätään: "Pienituloisille ei saa aiheuttaa kohtuuttomia kulueriä välttämättömistä palveluista." 3. Liitteen kohtaan 3.4. Maankäytön tehostaminen lisätään: "Pitkien rakennuskieltoalueiden kaavoitusprosessia tehostetaan, jotta alueille saadaan lainvoimainen kaava." 4. Liitteen kohtaan 3.4. Maankäytön tehostaminen lisätään: "Kaavoituksella edistetään viihtyisän ja monimuotoisen asuin- ja elinympäristön mahdollistavaa rakentamista."

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 10 / 80 Lahtinen kannatti Bymanin ensimmäistä ja kolmatta lisäysehdotusta. Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen liitteen kohtaan 1: Kestävä rahoitustasapaino: Espoon velkakehitys ja taloustavoitteet: Lause "Kaupungin kasvu vaatii investointeja kaupunkirakenteen kehitykseen sekä palvelutiloihin." muutetaan muotoon: "Kaupungin kasvua ja investointeja on hillittävä velkaantumisen pysäyttämiseksi." Lahtinen teki lisäysehdotuksen liitteen kohtaan 2.2. Tulopohja ja verotaso: Lisätään viimeiseen ranskalaiseen viivaan lause: "Espoo ei lisää työnteon tai asumisen verorasitusta." Lahtinen Bymanin kannattamana teki lisäysehdotuksen liitteen kohtaan 3.4. Maankäytön tehostaminen: "Kaavojen toteutumista edistetään karsimalla rakennusmääräyksiä ja rakennusvalvonnan pullonkauloja." Gestrin Kankkosen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kohdasta 2.1. Palvelutaso ja -tarjonta poistetaan kohta: "Nykyistä palvelutasoa tarkistetaan ja kevennetään niiltä osin kun lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuuksia." Lehtola Bymanin ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Liitteen kohdan 1 Kestävä rahoitustasapaino, toisen ranskalaisen viivan teksti muutetaan muotoon: "Investointikattoa lasketaan 20 M eurolla siten, että kaupungin investoinnit ovat keskimäärin enintään 260 M euroa vuodessa seuraavan 10 vuoden aikana. Vuoden 2017 käyttötaloussopeutus pienenee 40 M eurosta 20 M euroon." Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen liitteen kohtaan 2.2. Tulopohja ja verotaso: Lisätään viimeiseen ranskalaiseen viivaan lause: "Espoo ei lisää asumisen verorasitusta." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen, toisen ja neljännen lisäysehdotuksen sekä Lahtisen ensimmäisen lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Sistosen muutosehdotuksesta. Koska Elon ensimmäinen muutosehdotus ja

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 11 / 80 Gestrinin muutosehdotus kohdistuvat samaan liitteen kohtaan, on ensin äänestettävä näiden ehdotusten välillä. Voittanut ehdotus asetetaan vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa. Tämän jälkeen äänestetään Elon toisesta muutosehdotuksesta sekä Lahtisen ja Lehtolan muutosehdotuksista. Lopuksi äänestetään lisäysehdotuksista. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 7 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää ja puheenjohtajan äänen ratkaistessa hylänneen Sistosen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 3 ääntä vastaan, 5 äänestäessä tyhjää hylänneen Gestrinin muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyneen Elon ensimmäisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon toisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Lehtolan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin ensimmäisen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin kolmannen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin viidennen ehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Lahtisen toisen lisäysehdotuksen. Äänestyslistat ovat pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 12 / / Kaupunginhallitus Vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Liite Selostus 2 Tilinpäätöksen ennakkotieto Pöytäkirjamerkinnät Konserniseuranta tammi-joulukuu Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen 2015 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2015 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta on tehty. Kirjaamatta olevat poistot alentavat tilikauden tulosta, mutta ne ovat arvioitu kokonaislukuihin. Varsinainen tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Tilinpäätösennuste Vuoden 2015 vuosikate tulee olemaan noin 155 milj. euroa ja suunnitelmapoistot 125 milj. euroa. Tilikauden tulos noin 30 milj. euroa. Tulos toteutui alkuperäistä talousarviota parempana johtuen kiinteistöveron alarajan korotuksesta ja ennakoitua paremmista rahoitustuotoista. Rahoitustuotot ovat useana vuonna parantaneet kaupungin tulosta, koska rahastoja on purettu ja vanhat tuotot ovat realisoituneet. Kuluvan sekä tulevien vuosien osalta vastaavia tuloutuksia ei ole enää tulossa. Toimintakatetta pystyttiin hieman parantamaan alkuperäisestä talousarviosta. Osaltaan toimintakatteen paraneminen johtui tiukemmasta menokehityksestä, mutta pääosin siitä, että vuoden 2015 talousarvio osoittautui väljemmäksi kuin mitä valmisteluvaiheessa arvioitiin. Vuosikate 155 milj. euroa on 25 milj. euroa alle 180 milj. euron vuosikatetason, mikä on kuvannut investointihankkeiden vaatimaa kestävää rahoitustasapainoa. Alhaisen vuosikatteen lisäksi kaupungin investointitaso on ollut ennätyksellisen korkea ja kasvanut vuosittain.

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 13 / 80 Talouden epätasapaino on syntynyt siitä, että investointimenot ovat liian korkeat kaupungin tuloihin ja vuosikatteeseen nähden, mikä on johtanut velanottoon. Verorahoitus Vuoden 2015 loppuun mennessä verotuloja tilitettiin yhteensä 1 393,8 milj. euroa, mikä on noin 61 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 161,3 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 24,3 milj. euroa eli 2,1 prosenttia. Yhteisöverotilitykset olivat 136,2 milj. euroa, mikä on 15,2 milj. euroa eli 12,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöveroa tilitettiin 96,4 milj. euroa, mikä on 21,7 milj. euroa eli 29 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöveron tilityksen kasvuun syynä oli vuoden 2015 alussa voimaan tullut kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotus. Valtionosuudet olivat 30,1 milj. euroa. Espoon verotulojen tasaus muille kunnille oli edelleen merkittävä, noin 160 milj. euroa. Summa vastaa n. 2,5 kunnallisveroprosenttiyksikön kertymää. Käyttötalous Toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) toteutui alkuperäistä talousarviota parempana, mutta heikkeni reilut 16 milj. euroa edellisestä vuodesta. Toimintakate kertoo siitä, että toiminnasta saatavat tulot kattavat yhä pienemmän osan toiminnasta syntyvistä menoista. Tämä asettaa suurempaa tarvetta verokertymän kasvamiselle, jotta sillä voidaan rahoittaa myös kaupungin mittavat investoinnit. Talouden tasapainottamiseksi käyttötalousmenoja ja investointeja on onnistuttava karsimaan. Kaupungin ulkoiset toimintatulot olivat 299,5 milj. euroa ja ne kasvoivat n. 29 milj. euroa edellisvuodesta. Kaupungin ulkoiset toimintamenot olivat 1 718,2 milj. Toimintamenot kasvoivat yhteensä 90 milj. euroa ja huomioitaessa valmistus omaan käyttöön -erä, oli kasvu 45 milj. euroa. Henkilöstömäärä ja henkilöstökustannukset pysyivät hallinnassa kasvaneesta palvelutarpeesta huolimatta. Sen sijaan palveluiden ostot kasvoivat huomattavasti nopeammin ja niiden tuottavuuteen sekä sisältöihin tulee vaikuttaa nykyistä enemmän, jotta menokehitystä voidaan hallita.

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 14 / 80 Investoinnit ja lainakehitys Kaupungin investointeja toteutettiin 361 milj. eurolla, kun talousarviossa oli varauduttu lähes 453 milj. euroon. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 315 milj. euroa, kasvua edellisvuoteen noin 55 milj. euroa (huomioitu tekniset omaisuusjärjestelyt ja rahoitusosuudet). Länsimetron valtionavustukset metroyhtiölle kanavoidaan kaupungin investointien kautta (läpilaskutusperiaatteella) ja valtionosuuksia kirjattiin vuodelle 2015 noin 27,2 milj. euroa kun talousarviossa oli varauduttu 59,1 milj. euron läpilaskutukseen. Metron I-osan valtionosuuskatto on saavutettu ja IIvaiheen valtionosuuslaskutus alkaa vuonna Vuonna 2015 käytettiin koko 269 milj. euron lainanottovaltuus. Tämän lisäksi purettiin rahastoja 40 milj. eurolla. Kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 503,4 milj. euroa. Espoo-tarinan tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-tarinan vuoden 2015 tulostavoitteet toteutuivat pääasiassa hyvin. Tulostavoitteita oli yhteensä 31, joista 19 toteutui ja yhdeksän tulostavoitteen osalta tavoitteeseen ei täysin päästy. Kolmen tulostavoitteen toteutuminen on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen yhteydessä. Toimintaympäristö Espoon väkiluku oli ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 alussa noin asukasta. Edellisten vuosien tapaan maahanmuutto ja sen tuoma syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Vuoden 2015 väestönkasvu oli n asukasta eli 1,7 prosenttia. Vuoden 2015 lopulla Espoon työttömyysaste oli 10,9 prosenttia ja työttömiä oli Koko maan työttömyysaste oli 14,4 prosenttia. Espoon työttömyysaste kasvoi vuodentakaisesta yhden prosenttiyksikön. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä reilut ja viime vuosien kasvu on taittunut. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli eli 40,4 prosenttia työttömistä. Pitkäaikaistyöttömistä 26 prosenttia on korkeasti koulutettuja ja 30 prosenttia maahanmuuttajia. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen voimakkaasti.

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 15 / 80 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 16 / / Kaupunginhallitus Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien seuranta II / 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh Mari Immonen, puh Maria Rysti, puh Pasi Laitala, puh Päivi Hoverfält, puh Viula Pakka, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit II / 2015 tiedoksi. Liite Selostus 6 Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti seuranta 7 Kestävä kehitys -kehitysohjelman seurantaraportti seuranta 8 Kilpailukyky innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman seurantaraportti seuranta 9 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti seuranta 10 Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seurantaraportti seuranta Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 17 / 80 - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien tilannetta hyötytavoitteittain, poikkihallinnollisen yhteistyön toteutumista ja määrärahan käyttöä vuoden 2015 osalta. Lisäksi esitetään uudet vuonna 2016 käynnistyvät projektit ja toimenpiteet sekä vuodelta 2015 jatkuvat projektit ja toimenpiteet. Seuraavassa on ohjelmittain mainittu vuoden 2015 loppupuolen keskeisiä toimenpiteitä ja tuloksia. Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma on tavoittanut laajasti ikääntyneitä. Ohjelma aloitti Elinvoimaa ikääntyville -teemaliitteen julkaisun Länsiväylälehdessä kolme kertaa vuodessa. Lisäksi ohjelmassa luotuja Seniorin infokortteja lähetettiin kaikille 65 vuotta täyttäneille espoolaisille rokotuskampanjakutsun yhteydessä. Omaishoitajille kohdistetut ja räätälöidyt Intoa Elämään -hyvinvointikurssit koettiin hyödyllisiksi ja ne saivat erittäin myönteistä palautetta omaishoitajilta. Kestävän kehityksen ohjelma Espoon ilmastotoimenpiteiden valmistelu on edennyt, ja ne tuodaan päätöksentekoon kevään aikana. Pitkäjänteinen työ sähköisen liikenteen edistämiseksi on aloitettu sitoutumalla latausasemien hankintaan metron liityntäliikenteessä. Tuhansia asukkaita on osallistunut kestävän kehityksen työhön kestävän elämäntavan ja Lähiluonto-vuoden projektien, tapahtumien ja talkoiden kautta. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Espoo Innovation Garden on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Euroopan vetovoimaisimmista innovaatiokeskittymistä, mitä Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä korkean osaamisen yritysten sijoittumispaikkana vahvistaa. Kaupunkimarkkinoinnissa ollaan hyvässä vauhdissa, erityisesti kansainvälisen markkinoinnin osalta. Yrittäjyysmyönteisyyttä parannettiin yrittäjyyskasvatuksen, alkavien yritysten neuvonnan, hankinta- ja muiden yritystilaisuuksien sekä matalan kynnyksen tilojen merkittävän kasvun kautta. Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman hyötytavoitteista painottui nuorten työttömyyden vähentäminen. Ohjaamo Espoon monialaiset palvelut avautuivat nuorille syksyllä, jonka aikana palveluita käytti jo lähes viisisataa nuorta. Valmisteilla on Monik ry:n kanssa Urax-hanke, jonka tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten nuorten auttaminen

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 18 / 80 työelämään. Sekä nuorten työttömyys että asunnottomuus vähenivät loppuvuodesta, mutta radikaali muutos turvapaikanhakijatilanteessa vaikuttaa tulevaisuudessa myös näiden hyötytavoitteiden toteutumiseen. Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmassa kohennettiin espoolaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia monin konkreettisin toimin. Esimerkiksi kaupungin esimiehille koottiin tietopaketti helpottamaan vapaaehtoisten ottamista mukaan toimintaan. Suvelassa kokeiltu osallistuvan budjetoinnin peli Budjetoi puisto voitti Vuoden laatuinnovaatio kilpailun julkisen sektorin sarjan. Jotta myös vähiten osallistuvien mahdollisuudet vaikuttaa paranisivat, aktivoitiin maahanmuuttajanaisia toistensa vertaisohjaukseen ja palvelutalojen vanhuksia ja henkilökuntaa kehittämään lähiympäristöään. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit II / 2015 tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 19 / / /2015 Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Räsänen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali - Valtuustokysymys Selostus Arja Juvonen ja 25 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden. Valtuustokysymyksessä kysytään muun muassa osataanko meillä tulkita hankintalakia siten, että saadaan paras hyöty meille espoolaisille? Kuinka hankintalakia sovellettaessa ja hankintoja kilpailuttaessa huomioidaan paikalliset pk-toimijat ja yritykset ja miten hankinnoissa huolehditaan siitä, että niillä turvataan työtä kotimaisille, sekä espoolaisille työmarkkinoille ja työntekijöille? Vastaus valtuustokysymykseen Taustaa Julkisia hankintoja säätelee laki julkisista hankinnoista (348/2007). Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintalainsäädännön pääperiaatteet liittyvät hankintojen avoimeen ja tehokkaaseen kilpailuttamiseen ja tarjoajien tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun. Hankintalainsäädäntö uudistuu vuoden 2016 aikana. Espoon kaupunki hankkii vuositasolla n. 900 milj. euron edestä tavaroita, palveluita ja urakointia. Espoossa on osittain keskitetty hankintayksikkö,

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 20 / perustettu hankintakeskus, joka kilpailuttaa keskitetysti kaupungin tavara ja palveluhankintoja. Teknisen - ja ympäristötoimen toimiala kilpailuttaa itsenäisesti urakkahankinnat. Lisäksi toimialat tekevät itse kansallisen kynnysarvon (alle euroa) pienhankinnat. Espoo-tarinan mukaan Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Espootarinan mukaisesti kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi. Kaupunginjohtaja on huhtikuussa 2013 hyväksynyt Espoon kaupungin hankintojen painopisteet, joita ovat: 1. Kestävä kehitys (sisältäen sosiaalisen ja eettisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden) 2. Harmaan talouden torjunta (sisältäen markkinoiden vahvistamisen, terveen kilpailun edistämisen sekä yritysystävälliset hankinnat) 3. Hankintojen sähköistäminen (sisältäen hankintaprosessin ja tilaamisen sähköistämisen) 4. Luovat hankinnat (sisältäen uudet hankintatavat ja innovatiivisen sopimustoiminnan sekä vaikuttavuuden ostamisen). Hankintojen toiminta-ajatuksen mukaisesti Espoo on vastuullinen edelläkävijä, joka toteuttaa kuntalaisten eduksi laadukkaita ja taloudellisia hankintoja, joilla on laajat myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Hankintojen toiminta-ajatusta toimeenpannaan hankinnan painopisteiden avulla. Hankintojen painopisteitä viedään käytäntöön toimiala- / tulosyksikkökohtaisilla hankintataktiikoilla, joissa on hankintakokonaisuuskohtaisesti huomioitu hankinnan painopisteiden toteutumista. Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt strategialinjauksen, jonka mukaan ensisijaisena sosiaalisena tavoitteena Espoon hankinnoissa on nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työllistymisen edistäminen, työkeskustoiminnan tukeminen ja eettisesti korkeatasoisten yritysten toiminnan huomiointi yhteistyösuhteissa. Kaikkien kaupungin yksiköiden tulisi hankinnoissaan edistää em. tavoitteiden toteutumista. Espoo kaupungin painopiste sosiaalisesti vastuullisten hankintojen osalta on ollut hankintojen kautta työllistämisessä kaupunginhallituksen antaman linjauksen mukaisesti. Työllistämiskriteereiden käyttö osana tarjouspyynnön ehtoja on käytössä kattavasti osana palveluhankintoja ja parhaillaan asiaa edistetään teknisen ja ympäristötoimen toimialalla rakennusurakkahankintoihin liittyen. Espoon kaupunki on ollut mukana valmistelemassa sosiaalisesti vastuullisten hankintojen opasta, johon valtuustokysymyksessä viitataan. Espoo on

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 21 / 80 lisäksi mukana ESR-rahoitteisessa STM:n koordinoimassa Hankinnoista duunia - hankkeessa (10/ /2017). Hankkeen tavoitteena on edistää työllistämisehdon käyttöä hankinnoissa, luoda edellytyksiä osatyökykyisten työllistymiselle hankintojen kautta sekä kehittää vaikuttavuuden arviointityökalu yhdessä muiden osallistujakuntien kanssa. Pienyrittäjien aseman parantaminen ja paikallisuus hankinnoissa Laki julkisista hankinnoista (348/2007) säätelee julkisten hankintojen kilpailuttamista. Hankintalain keskeisen periaatteen mukaan tarjoajia tulee kohdella tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Paikallisuuden suosiminen hankinnoissa on kiellettyä, mutta paikallisuutta voidaan huomioida tarjouspyynnössä tietyin ehdoin siten, että tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden edellytys täyttyy. Esimerkkejä: - Paikallisuutta (paikallistuntemus) voi tarjouspyynnöissä arvostaa rajallisesti esim. pisteytyksessä. Painoarvo ei kuitenkaan saa olla liian suuri. - Hankintaan voi sisällyttää vaatimuksia esimerkiksi: o Raaka-aineiden tuoreuteen, toimitusketjuun, kuljetusmatkoihin liittyen (etäisyys) o Palvelun toteuttamisen sijaintiin (esim. sijaishuollossa lapselle läheisten henkilöiden asuinpaikka), o Kuljetusten ja logistiikan päästöihin (ekologisuus) - Kriteereiden tulee liittyä kiinteästi hankinnan kohteeseen. Paikallisten yritysten joukossa on usein pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden osallistumismahdollisuuksia tarjouskilpailuissa voi parantaa myös sallimalla osatarjoukset. Hankintojen osittaminen mahdollistaa tarjoamisen pienempään osakokonaisuuteen, mikäli tarjoajalla ei ole mahdollisuutta tuottaa koko kilpailutusalueen volyymiä. Tarjouskilpailun voi rakentaa myös siten, että pelkästään osatarjoukset ovat sallittuja. Osittamisen vaade tulee vahvistumaan uudistuvan hankintalainsäädännön myötä, hankinnat tulee jatkossa jakaa pienempiin osiin ja jos näin ei tehdä, tulee se perustella erikseen. Tällä muutoksella tavoitellaan nimenomaan pienten yritysten osallistumismahdollisuuksien paranemista. Hankintalainsäädäntö ei koske kansallisen kynnysarvon (alle euroa) alittavia hankintoja, jolloin näiden ns. pienhankintojen osalta kunnalla on harkintavalta käytettyjen menettelyiden ja toimintatapojen osalta. Pienhankinnat tulee kuitenkin toteuttaa tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Espoon kaupunki on pilotoinut sähköistä pienhankintajärjestelmää kansallisen kynnysarvon (alle euroa) alittavien hankintojen kilpailuttamiseen. Pienhankintajärjestelmän avulla tarjouspyynnöt avautuvat entistä paremmin markkinoille. Järjestelmä tuo avoimuutta pienhankintoihin, helpottaa pienyritysten osallistumista kilpailuun ja luo

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 22 / 80 referenssejä yrittäjille. Pienhankintajärjestelmää on pilotoitu ja käyttöön ottoa laajennetaan kaupunkitasoisesti vuoden 2016 aikana. Uuden hankintalain myötä kansallista kynnysarvoa on esitetty nostettavaksi euroon ja toteutuessaan se tulee korostamaan pienhankintojen merkittävyyttä jatkossa. Hankintojen valintaperusteet (hinta vs. kokonaistaloudellinen edullisuus) Hankintalain mukaan tarjousten valintaperusteena voi olla kokonaistaloudellinen edullisuus tai halvin hinta. Espoossa halvimman hinnan kriteeriä käytetään arviolta 80 %:ssa hankintapalvelujen ( alkaen hankintakeskus) kilpailuttamista sopimuksista. Halvin hinta vertailukriteerinä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hankinnassa ei olisi painotettu laadullisia kriteerejä. Hintaan perustuvissa valintakriteereissä on yleensä sisällytetty hankinnan kohteen ehdottomiin edellytyksiin jo itsessään sellaisia laadullisia tekijöitä, joilla voidaan turvata palvelun suorittamisen hyvä laatutaso. Riippuen hankinnan kohteesta, erillisten laatupisteytysten ja painotusten rakentaminen lisäarvoa tuottavasti, voi olla haastavaa. Hinta vertailukriteerinä ei siis pääsääntöisesti tarkoita sitä, että kilpailutuksessa olisi arvotettu puhtaasti halvinta hintaa jättäen huomiotta kaikki laatuun sisältyvät seikat. Hankintahinnan lisäksi tulisi kiinnittää huomiota hankinnan koko elinkaaren aikaisten kustannusten tunnistamiseen sekä osaoptimoinnin välttämiseen. Mikäli em. mekanismia ei tunnisteta, onnistunut yksittäinen hankinta voi aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia toisaalla. Jatkossa erilaiset vaikuttavuus- ja lopputuloslähtöiset hankintatavat ja - kriteerit tulevat korostumaan hankittaessa markkinoilta uudenlaisia ratkaisuja. Viisaus ei asu yksin hankintayksikössä ja markkinoita tulee haastaa uudenlaisten ratkaisujen tuottamisessa. Laadun arvottaminen tulisi jatkossa kohdentua erityisesti loppukäyttäjälähtöiseen näkökulmaan; mitä lisäarvoa tavoittelemme kuntalaiselle ja loppukäyttäjälle. Espoossa on toteutettu erilaisia pilottihankkeita ja -hankintoja, jotka perustuvat lopputuloksen ostamiseen. Osana Espoon Digiagendan toimeenpanoa on käynnistetty kokeiluhankkeita, joissa haastetaan markkinoita tuote- ja palveluinnovaatioiden edistämiseen yhdessä kaupungin kanssa. Onnistuneet kokeilut laajennetaan jatkossa koko tavoitellulle alueelle. Eettiset hankinnat Eettisesti kestäviin hankintoihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota hankintasopimuksissa. Keskeisimmät työoloihin -ja työntekijän asemaan vaikuttavat kriteerit tulisi sisällyttää kattavasti osaksi hankintasopimuksia. Vastuullisuus-/auditointiraportoinnin ja /tai kyselyn sisällyttäminen kattavasti tunnistettuihin riskihankintoihin olisi hyvä selvittää ja käyttö kuvata hankintaohjeistuksessa. Osa kaupungeista käyttää eettisen,

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 23 / 80 erityisesti sosiaalisen vastuullisuuden arvioinnissa ns. CRS-kompassia, joka tarjoaa työkalun sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen hankinta- ja tuotantoketjuissa. Menettelyjen osalta on syytä huomioida se, etteivät vaaditut kriteerit sulje pois pienempien yritysten mahdollisuuksia osallistua. Eettisten hankintojen osalta on parhaillaan valmistelussa kartoitus käytetyistä kriteereistä, niiden laajentamisen mahdollisuuksista sekä uusista toimintamalleista/menettelyistä asian edistämiseksi. Metropolia ammattikorkeakoulusta energia - ja ympäristötekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöntekijä tekee parhaillaan selvitystä ja toimenpide-esityksiä asiasta. Terveen kilpailun edistäminen ja markkinoiden vahvistaminen Terveen kilpailun edistäminen Harmaalla taloudella tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi vastauksen valtuustoaloitteeseen konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä harmaan talouden torjumiseksi. Espoon hankinnan painopisteisiin vuosille kuuluu terveen kilpailun edistäminen. Tässä yhteydessä terveen kilpailun edistämistoimia ovat mm. harmaan talouden torjunta, yritysystävälliset hankinnat ja markkinoiden vahvistaminen sekä uusien markkinoiden luominen. Harmaan talouden torjuntaan sisältyvät mm. torjuntaohjeistus (laadittu hankintaohjeeseen), kaupungin työntekijöiden tilaajavastuukoulutukset sekä hankintasopimusten valvonta. Valvonnan osalta on tehostamistarpeita. Harmaan talouden torjuntaa toteutetaan tietojenvaihtoyhteistyöllä verohallinnon kanssa. Tunnistettujen riskialojen osalta lähetetään ostoreskontratiedot verohallinnolle, joka antaa kaupungille yleisluonteisen tilastoanalyysin siitä, ovatko yritykset rekisteröityneet ennakkoperintä-, arvonlisävelvollisten- ja työnantajarekistereihin. Lisäksi tilasto kertoo mahdollisten maksuhäiriöisten yritysten määrän toimialoittain. Verohallinto antaa lainsäädännöllisistä syistä johtuen vain tilastollisen analyysin, jossa mahdolliset poikkeamatapaukset esitetään ainoastaan tilastollisessa muodossa toimialoittain, ei yksilöitynä yrityslistauksena. Verohallinnon ja Espoon yhteistoiminnan toimintamalli koskee urakka-, kunnossapito- ja korjauspalveluiden sopimuksia sekä siivouspalvelusopimuksia. Espoo on yritystietojen yksilöimiseksi toimittanut verohallinnon antaman analyysin edelleen jatkokäsittelyyn yritystietokannan palvelutarjoajalle tarkemman analyysin saamiseksi.

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 24 / 80 Analyysit läpikäydään terveen kilpailun edistämisen ryhmässä, jossa on edustus hankinnasta, talouspalveluista sekä keskeisiltä toimialoilta. Harmaan talouden torjuntaohjeistus vaatii päivittämistä, samassa yhteydessä tulee tarkentaa niitä toimenpiteitä, mitä yritykselle aiheutuu häiriömerkinnöistä ja missä vaiheessa. Harmaan talouden torjunnan osalta entistä tärkeämmäksi nousee laiminlyönteihin puuttuminen mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti muun muassa sopimusteknisin keinoin. Tältä osin hankintasopimuksiin on kannustettu lisäämään tehokkaat irtisanomis-, purku- ja sanktiolausekkeet siten, että toimittajilla on vahvempi kannuste noudattaa yhteiskunnallisia velvoitteita. Tilaajavastuulaki edellyttää osaltaan hankintayksiköitä selvittämään sopimuskumppanin yhteiskunnallisten velvoitteiden asianmukaisen hoitamisen ja sopimuskumppaneita huolehtimaan ko. velvoitteiden toteutumisen alihankkijoiltaan. Markkinoiden vahvistaminen Yritysystävällisten markkinoiden toteuttaminen edellyttää avoimuuden lisäämistä kaupungin hankinnoissa (esim. ennakoiva viestintä, ennakkoilmoitukset) sekä markkinavuoropuheluiden hyödyntämistä aiempaa enemmän. Markkinoita vahvistetaan ja uusia markkinoita luodaan esim. määrittelemällä hankintojen kohteita uudella tavalla ja osittamalla hankintoja pienempiin kokonaisuuksiin hyväksymällä aiempaa enemmän myös osatarjouksia. Uudistuvassa hankintalaissa linjataan asiaa. Espoon kaupungin hankinnoissa aloitti hankintaneuvoja määräaikaisessa kokeiluluonteisessa tehtävässä syksyllä Hankintaneuvojan pääasiallisiin tehtäviin on kuulunut ohjaus ja neuvonta kaupungin hankintaasioissa (esim. sähköisten järjestelmien käyttö, pienhankintajärjestelmä, yleiset hankintoja koskevat asiat, Espoon tavoitteiden viestiminen markkinoille, yritysyhteistyön kehittäminen). Hankintaneuvoja on toiminut tiiviissä yhteistyössä Espoon yrittäjien yritysneuvojien kanssa. Hankintaneuvonnan pilotin jatkosta tehdään päätökset keväällä Vastuullisten hankintojen edistäminen Espoon kaupunki on kytkenyt hankinnat entistä tiiviimmin osaksi elinkeinopoliittisten ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista ja toimeenpanoa. Hankinnat ovat tiiviisti osallisena kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys-, sekä kestävän kehityksen kehitysohjelmissa. Espoon kaupunkiin perustettiin syksyllä 2015 kestävän kehityksen johtajan tehtävä, jonka tehtävänä on vastata kaupunkitasoisesti kestävän kehityksen koordinoinnista Espoossa. Tavoitteena on luoda verkostomainen rakenne, joka tukee ketterästi kestävien ja vastuullisten hankintojen toteuttamista Espoossa. Organisointi on vielä kesken. Espoon kaupunki tekee kestävien hankintojen osalta yhteistyötä mm. Sitran, Tekesin, Motivan ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa.

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 25 / 80 Päätöshistoria Espoon kaupunki on mukana Sitran koordinoimassa pääkaupunkiseudun Smart & Clean-hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda pääkaupunkiseudulle älykkäiden ja kestävien ratkaisujen referenssimarkkina. Hanke on hyvä esimerkki pääkaupunkiseudun kuntien yhteisestä tahtotilasta kestävien ja älykkäiden ratkaisujen edistämiseen yhtenäisellä markkina-alueella. Motivan koordinoima ekohankintaverkosto kokoaa kuntien kestävistä ja vastuullisista hankinnoista vastaavat yhteen muutamia kertoja vuodessa. Espoo ja Vantaa koordinoivat lisäksi yhteistä kestävien hankintojen foorumia, jossa käydään toimialakohtaisia kestävien hankintojen caseja läpi tavoitteena osaamisen ja kokemusten jakaminen. Helsingissä ja Vantaalla hankintatoimessa työskentelee yksi kestävien ja vastuullisten hankintojen edistämiseen ja koordinointiin keskittynyt henkilö. Espoossa ei ole erillistä vastaavaa kestävistä hankinnoista vastuullista henkilöä vaan tavoitetta toteutetaan koko hankintahenkilöstöä valmentamalla ja ohjeistamalla. Yhteenveto Kaupunginhallitus Hankintalakia sovellettaessa pyritään huomioimaan kattavasti Espoon etu ja vastuullisuus. Espoon kaupunki asettaa jo nyt hankinnoissaan erilaisia kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä kriteerejä toimittajalle ja palveluntuottajalle (muun muassa uusiutuva energia, kasvihuonepäästöt, ympäristömerkit, työehtosopimusten ja valmistusmaan työlainsäädännön noudattaminen, ILO:n yleissopimuksen noudattaminen, lähi- ja luomuruoka, Reilun kaupan kriteerit, hankinnan elinkaarikustannukset, paikallisuus, esim. etäisyyteen ja kuljetusmatkoihin liittyvät kriteerit, teemaviikot, esteettömyys yms.). Espoossa edistetään kestäviä ja vastuullisia hankintoja monin tavoin, Toimintamalleja, ohjeistusta ja osaamista tulee kehittää aktiivisesti. Julkisten hankintojen merkittävyys tulee kasvamaan jatkossa entisestään ja Espoon tulee pystyä varmistamaan uudistuvan hankintalain mahdollisuuksien hyödyntäminen Espoon keskeisten strategisten tavoitteiden mukaisesti. Uudistuvan hankintalain myötä uudistettavaan hankintaohjeeseen tullaan entistä yksityiskohtaisemmin huomioimaan Espoon keskeisten strategisten painopisteiden mukaiset tavoitteet ja niiden edistäminen hankintojen kautta. Tavoitteena on, että kaikki hankintoja tekevät toimijat tunnistavat entistä paremmin ne tavoitteet, joita hankintojen kautta tulee edistää. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 26 / 80 Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi annetun selvityksen vastauksena Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 27 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuustokysymys integroidussa valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden tuen eheästä jatkumisesta alkuopetuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Tero Latvala, puh Astrid Kauber, puh Virpi Leino, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 25 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen integroitujen valmistavan opetuksen oppilaiden tuen eheästä jatkumisesta alkuopetuksessa ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Valtuutettu Kari Uotila ja 25 muuta valtuutettua ovat jättäneet seuraavan valtuustokysymyksen. Espoossa on yli kymmenen vuoden ajan opetettu valmistavan opetuksen oppilaita integroidussa Koulupolun alku -ryhmissä koulujen esiopetuksessa. Järjestelmä on suunniteltu siten, että työskentelyä samojen työntekijöiden kanssa voi tarpeen mukaan ja vanhempien toiveita kunnioittaen jatkaa peruskoulun alaluokilla valmistavana opetuksena, MMO-opetuksena tai koulun omin resurssein ensimmäisellä ja toisella luokalla. Järjestelmä on lähes kaikissa kouluissa rapautunut. Suuri osa integroidun valmistavan opetuksen oppilaista ei voi saada valmistavan opetuksen aikaisten työntekijöiden tukea seuraavien vuosien aikana koulun vaihtumisen vuoksi. Koulun vaihtuminen johtuu siitä, ettei koulutuslautakunnan ensimmäisen luokan oppilaaksi ottoa koskevia päätöksiä ole päivitetty tukemaan eheää Koulupolun alkua.

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 28 / 80 Kysymme kaupunginhallitukselta ja koulutuslautakunnalta: pidättekö tärkeänä integroidun valmistavan opetuksen oppilaiden tuen eheää jatkumista alkuopetuksessa? Mihin toimenpiteisiin tulette ryhtymään eheän tuen palauttamiseksi? Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on antanut valtuustokysymykseen seuraavan lausunnon: Inklusiivista valmistavaa opetusta järjestetään esiopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille esiluokkien yhteydessä. Kaupunginhallitus päätti ( ), että valmistavaan opetukseen liittyvissä ryhmissä on aina OVTESin mukaan palkattu esiopettaja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja koulun rehtorin alaisuudessa. Toisaalta saman kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti ( ) uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuuteen ja niihin palkataan KVTES:n mukainen esiopettaja. Kyseinen päätös estää inklusiivisen valmistavan opetuksen tarjoamisen esiopetusikäisille kaikissa lähikouluissa, koska uusia esiluokkia ei voida perustaa koulujen alaisuuteen. Lisäksi valmistavaa opetusta tarvitsevien esikouluikäisten määrä kasvaa koko ajan ja kaikki valmistavaa opetusta tarvitsevat eivät mahdu valmistavaa opetusta tarjoaviin esiluokkiin omalla asuinalueellaan. Perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevissa linjauksissa (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ) on määrätty, millä perustein oppilaan lähikoulu osoitetaan. Päätöksen tekee rehtori/koulunjohtaja. Lähikoulu osoitetaan oppilaan asuinpaikan mukaiselta oppilasalueelta. Oppilasalueita on seitsemän: Espoonlahden oppilasalue, Keski-Espoon oppilasalue, Itäisen Leppävaaran oppilasalue, Läntisen Leppävaaran oppilasalue, Matinkylä-Olarin oppilasalue, Pohjois-Espoon oppilasalue ja Tapiolan oppilasalue. Oppilasalueen sisällä kouluilla ei ole koulukohtaisia erillisiä oppilasalueita, koska ikäluokan koon muuttuessa muuttuu samalla hieman myös alue, jolta koulun luokat täyttyvät. Lähikoulun osoittaminen ensimmäiselle luokka-asteelle tapahtuu kunkin oppilasalueen sisällä seuraavassa etusijajärjestyksessä: 1. Oppilaat, joilla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy 2. Oppilaat, joilla on sisarusperuste 3. Koulumatka 4. Huomioidaan huoltajien esittämät lähikoulutoiveet mahdollisuuksien mukaan Lähikouluksi pyritään osoittamaan koulu, johon kunnan ei tule järjestää koulukuljetusta. Mikäli lähikouluksi joudutaan osoittamaan koulu, johon kunnan tulee järjestää koulukuljetus, osoitetaan lähikouluksi ensisijaisesti koulu, johon koulukuljetus voidaan järjestää julkista liikennettä käyttäen.