Liite 4. Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite 4. Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset."

Transkriptio

1 Liite 4. Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset. Lauri Etelämäki LIITE 4/1 Yleistä Seuraavassa on kuvattu sellaisia maastossa tehtäviä esitutkimuksia, joilla voidaan varsin luotettavasti selvittää jonkin kohteen soveltuvuus imeytyskentän tai -ojaston sijoituspaikaksi. Tutkimusmenetelmistä osaa on jo aiemmin käytetty yleisesti Suomessakin, osa on meillä vielä kokeilemattomia. Menetelmiä on kehitetty mm. Pohjoismaissa, USA:ssa ja Ranskassa. Kuvaukset perustuvat osittain valmisteilla olevaan CEN- ohjestandardiin jätevesien maahanimeytyksestä. Oheisissa esitutkimusmenetelmissä (pois lukien Leinon menetelmä) lasketaan ns. LTAR-arvo (Long Term Acceptance Rate). LTAR [l/m 2 /vrk] kertoo kuinka paljon jätevettä voidaan imeyttää imeytyspinta-alaa kohden vuorokaudessa. LTARarvo sisältyy imeytysjärjestelmän rakentamista koskevaan valmisteilla olevaan CEN- ohjestandardiin. A) Koekuoppa Korkeimman pohjavedenpinnan aikaan eli yleensä keväällä, kaivetaan suunnitellulle imeytyskentän paikalle noin kaksi metriä syvä kuoppa. Kuopasta varmistetaan että pohjavedenpinta on ylimmilläänkin yli metrin verran tulevan imeytyskentän imeytyspinnan alapuolella. Lisäksi kuopasta tarkastetaan maalajit silmämääräisesti. Kosteaa maa-ainesta voidaan tarkastella hieromalla sitä kämmenien välissä. Tällöin eri maa-ainekset käyttäytyvät eri tavoin: sora hiekkainen sora, hiekka siltti savi -ei muovaudu, ei tartu käsiin -murenee eikä muovaudu, käsiin jää hieman murusia -muovautuvaa, voidaan hieroa sormien välissä (karkeammilla materiaaleilla tämä ei ole ei mahdollista koska ne murenevat), jättää selkeän kerroksen käsiin -muovautuvaa ja sitkeätä, kosteana siitä voidaan tehdä pallo, jonka voi rullata ohueksi nauhaksi, mitä ohuemmaksi nauhan voi pyörittää sitä suurempi on savipitoisuus, savi tarttuu runsaasti käsiin Liitekuva 4.1 Imeytyskentän mitoitusdiagrammi. Suomen ympäristö

2 LIITE 4/2 Maaperästä otetaan 4 kilogramman näyte imeytyssyvyydeltä. Yhden talouden jätevesien imeytystä suunniteltaessa maanäyte pitäisi ottaa vähintään kolmesta kohdasta eri puolilta suunniteltua imeytyspaikkaa. Suurempaa systeemiä varten on näytteitä otettava enemmän. Näytteitä otetaan useampia siitä syystä että maaperän laatu voi vaihtua lyhyellä välimatkalla. Jos näyte sisältää suuria kiviä, täytyy huolehtia että seassa on 4 kg hienompaa maa-ainesta, jonka maksimi raekoko on 20 mm. Näyte toimitetaan maalaboratorioon, jossa se seulotaan. Seulonnan tulosten perusteella piirretään rakeisuuskäyrä, joka sijoitetaan kuvan 4.1 mitoitusdiagrammiin. Jos näytteen rakeisuuskäyrä mahtuu kokonaan alueen A sisään, sen LTAR on l/m 2 /vrk. Suurempi arvo valitaan jos käyrä on alueen A oikeassa reunassa jos näytteen rakeisuuskäyrä on suurimmaksi osaksi alueella A ja vain pieni osa on alueella B, sen LTAR on 40 l/m 2 /vrk. jos näytteen rakeisuuskäyrä on alueella B tai jos vain pieni osa siitä on alueella A, sen LTAR on 30 l/m 2 /vrk jos näytteen rakeisuuskäyrä ylittää alueen B vasemman reunan on maaperä liian hienoa tavanomaiseen imeytykseen jos näytteen rakeisuuskäyrä ylittää sekä alueen vasemman että alueen A oikean reunan, ei maaperä sovellu imeytykseen. B) Imeytyskokeet Imeytyskokeet tehdään samoissa kohdissa joista maanäytteet on otettu eli vähintään kolme kertaa yhtä kenttää kohden. Menetelmävaihtoehto 1. Vakio vedenpinnan korkeus (Porchet n menetelmä) Tarvittavat välineet: pituusmitta vesipiste lähistöllä soraa noin puoli litraa vähintaan kaksi kappaletta astioita joissa on mitta-asteikko millilitran tarkkuudella. Kuopan teossa hyödyllisiä välineitä: muurauskauha tolppakaira, Ø 15 cm tai tavallinen pistolapio. Ensin poistetaan maan pintakerros siten että päästään imeytyssyvyyteen. Sitten pidetään näin muodostettu kuoppa vedellä täytettynä 4-24 tuntia, maaperän kosteudesta riippuen. Imeytyssyvyyteen kaivetaan sylinterin muotoinen kuoppa jonka syvyys on hieman yli 15 cm ja läpimitta noin 15 cm. Kuopan pohja peitetään sorakerroksella. Kuoppaan laitetaan merkit (esim. tulitikut) 15 cm korkeudelle. (Kuva 4.2). Liitekuva 4.2 Leikkauskuva sivulta mittoineen. 236 Suomen ympäristö 491

3 Sitten kuoppaan kaadetaan vettä siten että vedenpinta osuu merkkien tasalle. Tämän jälkeen mitataan kellosta 10 minuuttia ja tänä aikana pidetään vedenpinta merkkien tasalla kaatamalla sinne vettä sitä mukaa kun vedenpinta laskee. Kuoppaan kaadettu vesimäärä mitataan esimerkiksi litran mittalasia käyttäen K c (cm/h) lasketaan kaavalla 1: 3 kuoppaan lisätty vesimäärä (cm ) K c (cm/h) = 2 (1) imeytyspinta (cm ) kokeen kesto (h) LIITE 4/3 Maaperän jäteveden imukapasiteetti suhteessa pinta-alaan eli sen LTAR selviää K c -arvon avulla taulukosta 4.1. Taulukko 4.1 K c [ cm/h] Imeytysoja Imeytyskenttä LTAR [l/m 2 /vrk] LTAR [l/m 2 /vrk] 0, , , , , , , , , , Menetelmävaihtoehto 2. Putkikoe (Nybergin menetelmä) Tarvittavat välineet: 15 cm pitkä muoviputki putken päähän sopiva holkki muoviverkkoa joka silmäkoko on noin 1 mm malja jonka korkeus on 3,5 cm pituusmitta rautalangasta taivutettu 2,5 cm:n pituinen merkkipinni 3 litraa vettä. Putken suu rasvataan ohuesti esimerkiksi käsivoiteella. Putki työnnetään samanaikaisesti kiertäen testattavaan maaperään imeytyssyvyydellä siten, että putkeen tulee noin 5 cm korkea maakerros. Jos maa on kivistä tai kovaa, voi tämä vaihe vaatia voimaa ja kädessä on hyvä pitää suojakäsinettä. Putken alapäähän laitetaan suodatinverkko varmistamaan, että näyte pysyy putkessa. Putki laitetaan kulhoon maanäyte alapuolelle. Suomen ympäristö

4 LIITE 4/4 Mitataan putkeen otetun maakerroksen paksuus. Sitten laitetaan putken yläosasta 2,5 cm:n päähän merkki. Täytetään kulho vedellä siten, että vettä valuu hieman yli. Täytetään putki vedellä ja annetaan sen tyhjentyä ja toistetaan tämä useita kertoja. Putki täytetään vedellä niin että vedenpinta on putken yläosan tasalla ja aloitetaan ajanotto. Annetaan veden laskea 2,5 cm:n asetettuun merkkiin asti jolloin ajanotto pysäytetään. Koe suoritetaan ainakin neljästä eri kohdasta otetuilla näytteillä. Lasketaan LTAR kaaviosta kaavoilla 2-4 : H L k = (2) Havg T 86, 4 Kaavan 2 suureitten selitykset näkyvät kuvassa 4.3 k [m/vrk] T [sek] H, L ja H avg [mm] sijoitetaan kaavalla 2 laskettu arvo k kaavaan 3 tai 4 riippuen arvon k suuruudesta LTAR = log (k), kun 1 < k < 100, [l/m 2 /vrk] (3) LTAR = log (k), kun 0,01 < k < 1, [l/m 2 /vrk] (4) Liitekuva 4.3 Leikkauskuva sivulta. 238 Suomen ympäristö 491

5 Menetelmävaihtiehto 3. Imeytyskoe korjauskertoimella (Laskevan vedenpinnan menetelmä). Tarvittavat välineet: pituusmitta vesipiste lähistöllä kuopan teossa hyödyllisiä välineitä: muurauskauha tolppakaira, Ø 15 cm tai tavallinen pistolapio pätkä viemäriputkea Ø 100mm lusikka tai puutarhalapio Kaivetaan imeytyssyvyyteen katkaistun kartion muotoinen kuoppa, joka kapenee alaspäin. Pohjan halkaisija on noin 10 cm ja kuopan yläosan halkaisija on yli 30 senttiä. Kuopan syvyys on senttiä. Kuopan pohjalle asetetaan pituusmitta pystyyn (kuva 4.4). Sitten kuoppa täytetään vedellä ja katsotaan mitasta vedenpinnan korkeus kun mittaaminen alkaa (H start ). Sitten mitataan aika, joka kuluu kun vedenpinta laskee 0,025 m ( H) tai matka jonka vedenpinta putoaa 0,25, 0,5, 1, 2, tai 4:n tunnin aikana. Jos vesi imeytyy kuoppaan kokonaisuudessaan puolessa tunnissa, mitataan aika kun vedenpinta laskee 0,025m:n sijasta 0,1 m:ä eli H on tällöin 0,10 metriä. LIITE 4/5 Liitekuva 4.4 Leikkauskuva sivulta mittoineen. Lasketaan korjauskerroin kaavalla 5 C corr = (0,13 3/2 )/(H start 3/2 ), H start [m], jossa 0,13 on kokeellinen kerroin putkikokeesta. (5) Vedenpinnan laskema matka korjattuna H corr lasketaan kaavalla 6 H corr = C corr H [m] (6) H corr sijoitetaan kaavaan 7 K N = H corr / T T[h], K N [m/h] (7) K N sijoitetaan taulukkoon 4.2, josta saadaan maaperän LTAR-arvo Suomen ympäristö

6 LIITE 4/6 Taulukko 4. 2 K N (m/h) maatyyppi LTAR [l/m 2 /vrk] > 0,15 sora, karkea hiekka 50 > 0,10 ja < 0,15 hiekka 40 > 0,05 ja < 0,10 hieno hiekka, moreeni 30 > 0,035 ja < 0,05 moreeni 20 > 0,025 ja < 0,035 moreeni, siltti 15 > 0,005 ja < 0,025 savi, siltti 10 Menetelmävaihtoehto 4. Imeytyskoekuoppa (Leinon menetelmä) Tarvittavat välineet: mitta vesipiste lähistöllä Imeytyskoekuoppa kaivetaan imeytyskentälle suunniteltuun paikkaan. Kuopan syvyys pitää olla noin 1,5-2,0 metriä. Kun kuoppa on kaivettu se täytetään kokonaan vedellä. Vuorokauden kuluttua kuoppa täytetään uudelleen vedellä 25 cm:n etäisyydelle kuopan reunasta. Vedenpinnan korkeus mitataan 30 minuutin välein. Jos vedenpinta laskee yli 25 mm mittauksien välillä on maaperä imeytykseen sopivaa. Jos vedenpinta laskee alle 25 mm on maaperä imeytykseen sopimatonta. (HUOM. Imeytyskuoppakoe ei sovellu käytettäväksi karkeissa maalajeissa). 240 Suomen ympäristö 491

7 Liite 5. Ylläpito-ohjeet. 1. MAAPUHDISTAMON YLLÄPITO-OHJE Toivo Lapinlampi LIITE 5 Ohje 1/1 1 KÄYTTÖPÄIVÄKIRJA Puhdistamon toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan tiedot tarkastusten ja huoltojen yhteydessä. Kirjaukset tehdään vuorokauden sisällä siitä, kun tarkastukset on tehty. Päiväkirja pidetään kuivassa ja lämmitetyssä tilassa erikseen sille varatussa paikassa. Päiväkirjan välittömässä läheisyydessä säilytetään puhdistamon päivitettyjä suunnitelmapiirustuksia ja niihin liittyviä tarpeellisia asiakirjoja. 2 YLEISTÄ Maapuhdistamo on yleisnimitys maaperän avulla tapahtuvalle jätevesien käsittelylle. Maapuhdistamo voi olla joko imeytys- tai suodatuskäsittely kentän tai ojaston muotoisena. Maapuhdistamoon sisältyy esikäsittelynä saostuskaivo. Tässä ohjeessa käytetään pelkästään nimityksiä imeytys- ja maasuodatinkenttä, vaikka ohje koskee myös näitä vastaavia ojastoja. Puhdistamon hyvän toiminnan perusedellytys on se, että sinne tulevan jäteveden määrä ja laatu on suunnitelmien mukainen. Maapuhdistamoon menevän veden määrää pitää seurata riittävästi esimerkiksi talousveden vedenkulutuksessa vesimittarin avulla. Vedenkulutusta voidaan myös seurata henkilölukumäärän avulla, jos mittaria ei ole käytössä. Seuraamalla vedenkulutusta voidaan ennakoida puhdistamon huoltotarve. Viemäriin ei saa päästää öljyä, maalia tai liuottimia eikä muita aineita, jotka häiritsevät jätevedenpuhdistuksen biologista toimintaa, eikä myöskään: viemäriä tukkivia esineitä kuten vaippoja tai siteitä, ruuantähteitä, kahvinporoja tai hedelmien kuoria, kondomeja tai tupakantumppeja, paperiroskia tai jätemyllyn jätteitä. Maapuhdistamoissa kiinteistön jätevedet viemäröidään yleensä painovoimaisesti. Jätevesi johdetaan tuloviemärillä saostuskaivoon. Saostuskaivossa jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Saostuskaivosta selkeytetty jätevesi johdetaan jakoviemärin avulla jakokaivoon. Jakokaivosta selkeytetty jätevesi menee virtaussäätimien läpi jakoputkien avulla imeytysputkiin. Imeytysputkista jätevesi jakaantuu tasaisesti jakokerroksen avulla puhdistamon imeytykseen tai maasuodattimen suodatinhiekkakerrokseen. Pelkässä imeytyksessä puhdistamon tehokkuutta on vaikea tarkkailla, koska käsitelty jätevesi imeytyy kokonaan maaperään, eikä siitä näin ollen voi ottaa näytettä. Maapuhdistamo saattaa sisältää käsittelyä tehostavana massana esimerkiksi Fosfiltia tai Biotiittiä. Maasuodatin voidaan tarvittaessa eristää perusmaasta esimerkiksi HDPE-tiivistyskalvolla, sillä maasuodattimessa tapahtuu imeytymistä, jos sitä ei erikseen ole estetty. Maasuodattimesta vesi kerätään kokoomaputkien avulla kokoomakaivoon. Kokoomakaivosta käsitelty jätevesi johdetaan painovoimaisesti purkuputken avulla ojaan, kosteikkoon tai muuhun vastaavaan paikkaan, josta vesi voi haitattomasti palautua vesistöön. Maapuhdistamo tuuletetaan kiinteistön tuuletusviemärin lisäksi imeytyskentän tuuletusputkien avulla. Maasuodatin tuuletetaan sekä kokoomakerroksen tuuletusputkilla että imeytysputkien tuuletuksella. Suomen ympäristö

8 LIITE 5 Ohje 1/2 3 SAOSTUSKAIVO Toimintaperiaate Saostuskaivossa jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Saostuskaivo on tavallisesti rakennettu useammasta osasta, jossa vesi virtaa osasta toiseen. Jätevesi virtaa tuloviemäriä pitkin saostuskaivon ensimmäiseen osaan, jossa veden virtaus kaivoon rauhoittuu ja veden pyörteily lakkaa. Ensimmäisestä osasta jätevesi virtaa toiseen osaan samalla kun ensimmäiseen osaan tulee uutta vettä. Ensimmäiseen osaan jää suurin osa laskeutuvasta ja kelluvasta kiintoaineesta. Toisessa osassa poistetaan loput laskeutuvasta ja kelluvasta kiintoaineesta. Viimeisestä osasta selkeytetty jätevesi johdetaan jakoviemärin kautta jakokaivoon. Viimeisessä osassa ei saa olla kelluvaa kiintoainetta. Saostuskaivo voi myös olla yksiosainen tai selkeytys voi perustua muuhun menetelmään kuin tilavuusvirran rauhoittamiseen ja viipymään. Tällöin saostuskaivon toimittaja antaa yksityiskohtaisemmat ohjeet kaivon tarkkailusta ja huollosta. Saostuskaivo tuuletetaan kiinteistön tuuletusviemärillä, joka on kiinteistön katolla. Jos kiinteistö sijaitsee yli 50 metrin päässä saostuskaivosta, saattaa saostuskaivossa olla oma tuuletusputki Huolto Saostuskaivoon saa tulla vain talousvesiä. Veden ulkonäön perusteella voi päätellä jonkin verran siitä tuleeko kaivoon muita vesiä. Vuotovesien osuutta voidaan tarkkailla sellaisena ajankohtana, kun kiinteistöllä ei ole vedenkulutusta, jolloin tuloviemäristä ei saa valua kaivoon vesiä. Jos saostuskaivo vuotaa ulospäin, on veden pinta kaivossa alempana kuin kaivosta lähtevät yhteet. Jos kaivoon tulee vuotovettä kaivon ulkopuolelta, tämä on helppo havaita kaivon tyhjennyksen yhteydessä. Silloin vuotokohdasta virtaa kaivoon vettä, kun vedenpinta kaivossa on alentunut riittävästi. Veden lämpötilaa tarkkailemalla pystytään myös joskus selvittämään vuotovesien osuutta. Saostuskaivon viimeisestä osasta tarkistetaan, ettei sinne ole kertynyt pintalietettä. Tarvittaessa liete siirretään ensimmäiseen osaan. Viimeisessä osassa vedenpinnan on oltava jakoviemärin lähtöyhteen alapinnassa, koska saostuskaivo tuulettuu myös jakoviemärin avulla, minkä vuoksi jakoviemärissä ei saa olla seisovaa vettä. Jos viimeiseen osaan on muodostunut pintalietettä, tarkistetaan myös jakokaivo, ettei lietettä ole joutunut sinne. Saostuskaivon toimintaa voidaan tarkkailla mittaamalla lietepatjan paksuutta. Tarvittaessa voidaan pohjalietteen lisäksi seurata pintalietteen paksuutta. Tavallisesti kotitalouksissa ei synny merkittäviä määriä pintalietettä. Jos lietettä ei synny ollenkaan, tulee saostuskaivoon joko liian paljon vettä tai jätevesi ei sisällä lietteen muodostumista aiheuttavaa ainetta. Mittaustulos kirjataan käyttöpäiväkirjaan yhdessä vedenkulutuslukeman kanssa. Näiden perusteella voidaan myöhemmin arvioida lietteen kertyminen ja poistotarve. Lietepatjan paksuus mitataan ensimmäisen osan takaseinän vierestä. Lietepatjan kasvaessa riittävän paksuksi, liete poistetaan. Pohjalietteen paksuus voidaan mitata pitkällä kepillä, jonka alaosan ympärille noin metrin matkalle on kierretty harsoa, johon liete tarttuu. Laskemalla kepin varovasti kaivon pohjalle, kiertämällä keppiä muutaman kerran ja nostamalla varovasti ylös, voidaan kepin harso-osasta mitata lietepatjan paksuus. Saostuskaivo tyhjennetään, kun lietepinta on riittävän paksu. Kolmeosaisessa kaivossa pohjaliete ei saa nousta 10 cm:ä lähemmäksi toiseen osaan menevästä yhteestä. Kaivo täytetään täyteen kiintoaineesta vapaalla vedellä, kun liete on poistettu kaivosta. Muuten saostuskaivoon täyttymisvaiheessa tuleva kelluva kiintoaine karkaa kaivosta imeytyskenttään. Kaivo täytetään vedellä jakoviemärin lähtötason korkeudelle asti. Saostuskaivo on riittävän täynnä, kun täytettäessä saostuskaivoa vesi alkaa virrata jakoviemäriin. 242 Suomen ympäristö 491

9 Muovikaivojen yhteydessä ankkurointi on usein korvattu salaojittamalla kaivanto. Salaojien toimivuus tarkastetaan siihen kuuluvan tarkastus- ja huuhteluputken avulla. Jos vesi on noussut salaojassa, ei oja todennäköisesti kuivata ja vaarana on muovikaivon nouseminen ylös maanpinnalle kaivannosta. Tarvittaessa salaoja huuhdellaan auki. Huom! Saostuskaivolietteen poisto riittävän useasti on perusedellytys maapuhdistamon toiminnalle. Jos saostuskaivosta pääsee lietettä suodatuskenttään, heikkenee kentän puhdistusteho nopeasti ja kenttä tukkeutuu. LIITE 5 Ohje 1/3 4 JAKOKAIVO Toimintaperiaate Jakokaivon tehtävänä on tasata jakokerrokseen menevä selkeytetty jätevesi tasaisesti koko kentän alueelle. Selkeytetty jätevesi johdetaan jakokaivosta jakoputkien avulla imeytysputkiin. Kentän tuuletus kiertää jakokaivon kautta saostuskaivoon ja sieltä edelleen kiinteistön tuuletusviemäriin. Kun tuloviemärin kautta tulee vettä kerralla iso määrä, saostuskaivosta tuleva vesi työntää edellään ilmapatsaan jakokaivon kautta imeytysputkiin ja ilma poistuu imeytyskerroksessa olevien tuuletusputkien kautta. Jakokaivoa ei tarvita, jos imeytys suoritetaan yhdellä putkella tai paineellisella pumppauksella. Tällöin kentän huolto tapahtuu saostuskaivon tai pumppaamon kautta. Virtauksen säätö Jakokaivossa jätevesitilavuusvirran jakamiseen käytetään joko virtaussäätimiä tai vaappuruuhea. Virtaussäädin on V-aukolla varustettu putkenosa tai vastaava ja vaappuruuhi on esimerkiksi metallilevystä rakennettu keinuva astia, joka vuorotellen jakaa vettä jakoputkiin. Huolto Jakokaivon virtaussäätimet tarkastetaan aina kun lietettä poistetaan saostuskaivosta, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tarkastaminen tehdään puhtaan veden avulla. Jakokaivon virtaussäätimet puhdistetaan ennen tarkastusta poistamalla säätimistä niihin kertynyt virtausta haittaava lika esimerkiksi harjaamalla veden avulla. Tämän jälkeen jakokaivon pohjalle lasketaan niin paljon vettä, että vesi alkaa virrata alimpana olevan säätimen läpi jakoputkeen. Virtausäädintä nostetaan tai muita säätimiä lasketaan sen verran, että veden lisäyksen jälkeen kaikkien säätimien läpi menee yhtä paljon vettä, jolloin säätimet ovat samalla korkeudella. Poikkeustapauksissa virtaussäätimet voivat olla eri korkeuksilla. Tällöin tarkemmat ohjeet säätämisestä löytyy suunnitelmista tai laitteen toimittajan ohjeista. Vaappuruuhen jakoastia puhdistetaan, astian liikkuvuus tarkistetaan ja tarvittaessa akselin laakerit vaihdetaan uusiin. Laakereina käytetään yleisesti kestovoideltuja laakereja, mutta käytettäessä voideltavia laakereita ne voidellaan laakerityypin edellyttämällä tavalla. Jos pintalietettä on kertynyt saostuskaivon viimeiseen osaan, tarkastetaan myös jakokaivo ja tarvittaessa poistetaan pintaliete. Pohjaliete poistetaan jakokaivosta samalla kuin saostuskaivostakin. Lietteenpoiston yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti kaivon tiiveys. Tarvittaessa kaivo huuhdellaan tarkastusta varten. Kaivon tulee olla tiivis ja ehjä sekä jakoviemärin ja jakoputkien liitosten on oltava tiiviit. Jakoviemäreissä ei saa vesi seisoa. Jos jakoviemärissä on seisovaa vettä, imeytys ei toimi oikein tai imeytysputket ovat liikkuneet, jakokaivo painunut tai imeytysputket ovat tukossa. Suomen ympäristö

10 LIITE 5 Ohje 1/4 5 IMEYTYS Toimintaperiaate Jakoputkien avulla selkeytetty jätevesi tuodaan imeytysputkiin, joista vesi jakautuu jakokerrokseen. Jakokerroksesta vesi imeytyy alla olevaan imeytyshiekkaan. Puhdistava biokerros muodostuu imeytyskerroksen pintaan. Tämän jälkeen vesi vajoaa pohjaveteen. Kenttä tuuletetaan jakokerroksessa jakokaivon, jakoputkien, imeytysputkien ja tuuletusputkien avulla. Edellä kuvatun periaatteen lisäksi imeytys saattaa sisältää erilaisia imeytystä ja puhdistusta tehostavia elementtejä. Imeytysosassa voidaan käyttää lamelleja tehostamaan imeytystä ja ennen imeytyskerrosta voidaan rakentaa erilaisia tehostus- ja siirtymäkerroksia. Erilaisia suodatinkankaita on käytetty erottamaan maamassoja toisistaan. Matalaan perustetut kentät on suojattu lämmöneristyslevyillä, joita on myös käytetty usein tavallisissakin suodattimissa. Erikoisten ratkaisujen yksityiskohtaiset tiedot löytyvät puhdistamon suunnitelmista. Mikäli suunnitelmia ei ole olemassa, pitää rakentajaa pyytää tekemään periaatepiirros puhdistamosta, jonka perusteella huoltoa ja ylläpitoa voidaan jatkossa toteuttaa. Huolto Kentän tai ojaston huoltotoimenpiteitä ovat lähinnä tarkkailutoimet. Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät tarkkailutoimet. Imeytyminen Imeytymistä voidaan tarkkailla putkiston ja maaston muotojen avulla. Jakokaivon jakoputkissa ei vesi saa seisoa (jakokaivo padottaa). Jos niissä kuitenkin on vettä, saattaa siihen olla syynä kaivon painuminen, putkien nousu, imeytysputken tukkeutuminen, kentän tukkeutuminen tai asennusvirhe. Kaivon painumisen huomaa yleensä kaivon ympäriltä, jossa maa viettää kaivoa kohti. Putkien nousemisesta tai liikkumisesta kertoo kaivoon tulevien putkien asento tai kentässä näkyvät muutokset. Näitä voivat olla esimerkiksi ajoneuvojen jäljet tai maaperän halkeilu. Jos imeytysputket ovat tukossa, voidaan putket varovasti huuhdella jakokaivoon tuuletusputkien kautta, jolloin putkissa oleva aines tulee huuhteluvesien mukana. Putkien tukkeutumisen voi tarkistaa esimerkiksi tekemällä rautakangella reiän noin metrin päähän imeytysputkista. Reiän tulee ulottua 20 cm imeytysputkien alapuolelle ja reiässä ei saa olla vettä. Reiän aiheuttamat haitat lämmöneritykseen tai suodatinkankaaseen korjataan. Jos reiässä on vettä, on silloin koko kenttä tukkeutunut, eikä kenttä tai ojasto ole imeytyskykyinen. Imeytyskelposuutta voi myös yrittää tutkia tuuletusputkien kautta. Jos vesi seisoo imeytysputkessa, on joko putki tai kenttä tukossa. Joskus rakennettaessa on laitettu väärä suodatinkangas imeytyskerroksen maamassojen väliin. Tällöin kangas on poistettava, pelkkä kankaan puhkaisu ei riitä, koska tällöin puhdistuminen tapahtuu vain yhdessä kohdassa, josta vesi pääsee vapaasti kankaan läpi, jolloin puhdistuskapasiteetti ei voi olla riittävä. Maaston muotojen avulla voidaan päätellä purkautuuko vesi kentästä jonnekin muualle kuin imeytyskohtaan. Tällöin imeytys ei toimi suunnitellulla tavalla ja jätevesi voi joutua puhdistumatta omaan tai naapurin talousvesikaivoon. Alavalla paikalla vesi voi purkautua pintaan lähellä imeytyskenttää tai ojastoa. Tällöin myös haju on yleensä varsin voimakas. Kasviston pitää olla imeytyskenttään sopivaa. Pitkiä juuria kasvattavat puut ja pensaat on poistettava kentän päältä ja välittömästä läheisyydestä. Juuret kasvavat imeytysputkiin ja tukkivat ne kokonaan ajan myötä. Tällöin koko kenttä joudutaan rakentamaan uudelleen. Tuuletuksen pitää toimia kaikissa olosuhteissa. Jos tuuletusputket jäävät talvella lumen alle, pitää putkia jatkaa. Kerran vuodessa otetaan tuuletusputken hattuun kertyneet lehdet yms. pois. Tuuletuksen merkitys kentän toiminnalle ja hajulle on merkittävä. Jos tuuletus ei toimi oikein, alkavat kenttä ja kaivot haista. Jos 244 Suomen ympäristö 491

11 tuuletus on liian tehokas, jäätyy talvella vesi kaivoissa ja imeytysputkissa. Varsinkin jos järjestelmä on käytössä vain osa-ajan viikosta tai kuukaudesta, pitää tuuletusta tarkkailla, jotta se on riittävä, mutta ei liian tehokas. Talousveden laatua pitää tarkkailla, jos vesi kiinteistölle tulee omasta kaivosta. Talousvesinäyte tulee ottaa joka kolmas vuosi ja näytteestä analysoidaan ainakin seuraavat parametrit: bakteerien määrä, ph, sähkönjohtavuus, sameus, permanganaattiluku, haju ja maku. Näiden avulla asiantuntija pystyy päättelemään onko syytä ottaa muita näytteitä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Pohjaveden korkeutta pitää tarkkailla. Tarkkailua helpottavia kohtia ovat ojat, purot, lähteet, lammet ja kosteikot. Tarvittaessa kenttään kairataan reikä, josta voidaan todeta, ettei pohjavesi nouse liian lähelle imeytyskorkeutta. Varsinkin matalaan perustetuissa ratkaisuissa on erittäin tärkeää, ettei pohjaveden pinta pääse nousemaan liian lähelle imeytyssyvyyttä. LIITE 5 Ohje 1/5 6 MAASUODATIN Toimintaperiaate Jakoputkien avulla selkeytetty jätevesi tuodaan imeytysputkiin, joista vesi leviää jakokerrokseen. Jakokerroksessa vesi jakaantuu tasaisesti suodatinhiekan pintaan, johon myös syntyy puhdistava biokerros. Osittain puhdistunut jätevesi leviää tasaisesti suodatinhiekkakerrokseen, jossa lisäpuhdistuminen tapahtuu. Suodatinkerroksesta vesi vajoaa kokoomakerrokseen ja lopulta kerääntyy kokoomaputkiin, joilla vesi kerätään kokoomakaivoon. Kokoomakaivosta käsitelty jätevesi johdetaan purkuputken avulla ojaan, kosteikkoon tai muuhun vastaavaan paikkaan, josta vesi voi haitattomasti palautua vesistöön. Kenttä tuuletetaan kahdessa eri kerroksessa; jakokerroksessa imeytysputkien avulla ja kokoomakerroksessa kokoomaputkien avulla. Edellä kuvatun periaatteen lisäksi maasuodatin saattaa sisältää erilaisia puhdistusta tehostavia elementtejä. Imeytysosassa voidaan käyttää lamelleja ja suodatinkerroksessa erilaisia adsorptiomassoja, esimerkiksi Fosfiltia ja Biotiittiä. Lisäksi suodattimessa on käytetty erilaisia suodatinkankaita erottamaan eri maamassoja toisistaan. Matalaan perustetut kentät on suojattu lämmöneristyslevyillä, joita on myös käytetty usein tavallisissakin suodattimissa. Maasuodatin rakennetaan paikkoihin, joissa imeytys ei ole mahdollista. Tämän vuoksi joissakin tapauksissa maasuodatin on eristetty erillisellä kalvolla perusmaasta. Kalvon tulee olla riittävän paksu ja saumattu luotettavalla tavalla. Pelkkä limitys ei tee kalvosta vedenpitävää. Kalvon avulla kaikki suodattimeen tulevat vedet kerätään kokoomakaivoon ja näin vedet voidaan hallitusti ohjata sellaiseen paikkaan, josta vesi pääsee haitattomasti vesistöön. Erikoisten ratkaisujen yksityiskohtaiset tiedot löytyvät puhdistamon suunnitelmista. Huolto Maasuodattimen imeytysosaa huolletaan ja tarkkaillaan kuten imeytyskenttää tai imeytysojastoa. Edellisessä luvussa asiaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin. Suodatusosa Suodatusosan toimivuutta mitataan jätevesianalyysien avulla. Koska yksittäisen kiinteistön jätevesillä ei ole ollut velvoitetta seurantaan, on tämä seuranta ollut kiinteistölle vapaaehtoista. Suodatinosan huoltotoimenpiteet perustuvat pitkälti edellä mainittuihin analyyseihin. Mikäli seurantaa ei ole, voidaan seuraavilla toimenpiteillä jonkin verran tarkkailla suodatuksen toimivuutta. Suodatuksen toimivuutta tarkkaillaan vesimäärän ja aistihavaintojen perusteella. Suodatinkenttään imeytetty vesi tulee kentästä läpi vasta useamman päivän kuluttua siitä, kun vesi on kenttään imeytetty. Pienillä vesimäärillä tämä saattaa kestää jopa pari viikkoa, normaalisti vesi tulee osittain läpi jo muutaman päivän kuluttua. Vesimäärää voi tarkkailla kokoomakaivoon tulevista kokoomaput- Suomen ympäristö

12 LIITE 5 Ohje 1/6 kista. Jos vesimäärä vaikuttaa jatkuvasti isommalta kuin kenttään imeytettävä vesi, pääsee kenttään todennäköisesti valuma- tai kuivatusvesiä. Jos vettä ei tule kokoomakaivoon ollenkaan, kaivo on kuiva. Tällöin maasuodatin joko vuotaa, tai kokoomaputkista tuleva vesi ohittaa kokoomakaivon. Jos kokoomakaivoon tulee se määrä vesiä, jotka suodattimeen on imeytetty, kokoomakaivon vedenlaatu kuvastaa puhdistamon toimintaa. Oikein toimiessaan suodatettu vesi on väritöntä ja kirkasta. Vedessä on mieto jäteveden haju. Jos vesi on sameaa tai värillistä, suodattimessa saattaa olla oikovirtauksia, jolloin vesi pääsee imeytymään kentän läpi vain yhdestä kohdasta. Adsorptiomassoja sisältävä kenttä voi päästää massaa veden mukana kokoomakaivoon. Tällöin kaivo värjääntyy esimerkiksi mustaksi tai ruskeaksi. Mustassa muovikaivossa tätä on vaikea havaita, mutta betonikaivossa värjääntymisen huomaa helposti. Yleensä värin perusteella ei voi varmasti sanoa, mistä ulkonäkö johtuu, mutta värin perusteella voi päätellä, onko syytä ryhtyä seuraamaan puhdistamoa tavallista tarkemmin. Tässä vaiheessa olisi aina syytä tehdä analyysi, jotta korjaustoimenpiteet olisivat oikeita. Hajun perusteella voidaan myös arvioida puhdistamon toimivuutta. Oikein toimiessaan puhdistamo on lähes hajuton. Mieto haju saattaa tulla esille lämpiminä kesäpäivinä tai tuulen suunnan ollessa suoraan puhdistamolta. Hajun ei pitäisi tuntua juuri yli 10 metrin päähän tuuletusputkista. Mikäli voimakasta hajua esiintyy, vika voi olla tuuletuksessa tai puhdistamon puutteellisessa toiminnassa. Oikein toimiessaan puhdistamon tuuletusputkista saattaa tulla hajua silloin kun saostuskaivoon tulee isompi määrä vettä esimerkiksi käytettäessä kahta WC:tä samanaikaisesti tai tyhjennettäessä amme. Mikäli voimakas haju on jatkuvaa, ei tuuletus toimi koko järjestelmän osalta. Tuuletuksen voi tukkia painunut viemäri, johon vesi on jäänyt seisomaan. Saostuskaivoon saattaa myös kerääntyä niin paljon kovaa vaahtoa, että se tukkii tuuletuksen. Tuuletuksen toimivuuden voi tarkistaa pienen puhaltimen avulla. Ilmaa puhalletaan putken toisesta päästä ja jos se tulee ulos toisesta päästä, on putki auki. Ilmanvaihdon tarkistamiseen käytettyjä savukaasuja saattaa olla hankala käyttää näissä tapauksissa. Mikäli tuuletus on kunnossa, voimakkaan hajun aiheuttaa puutteellinen jätevedenpuhdistusprosessi. Kokoomakerros Tuuletusputkien avulla mitataan, ettei kokoomaputkiin ole patoutunut vettä. Mikäli vesi seisoo kokoomaputkissa, huudellaan kokoomaputket kokoomakaivoon tuuletusputkien kautta. Tällöin joudutaan aloittamaan huuhtelu kokoomakaivon kautta. Kun veden mukana alkaa virrata tukoksen aiheuttanutta ainetta, imetään liete pois sitä mukaa, kun lietettä tulee kaivoon. Jos putki ei ala tyhjentyä vedestä heti kun lietettä alkaa tulla kaivoon, voi putki olla poikki tai painunut kasaan. Tällöin vikaa ei voi huuhtelulla korjata, vaan kentän joutuu kaivamaan auki viallisesta kohdasta. Jos suodatinkenttä on tukossa, mutta kokoomakerros ei, ovat kokoomaputket tyhjät, mutta imeytysputkissa seisoo vesi. Suodatinkentän tukkeentuessa kenttään joudutaan vaihtamaan uudet suodatusmassat kaivamalla tukkeentunut massa pois. Jako- ja kokoomakerroksen sepelin tai someron voi käyttää uudelleen suodatinkentässä. Poistettua massaa sen sijaan voidaan käyttää maatäyttöihin vain paikoissa, joissa massa ennättää puhdistua riittävästi ennen kuin massassa olevat haitalliset bakteerit ja virukset saavuttavat pohjaveden. Paikan valinnasta on aina syytä neuvotella kunnan ympäristöviranomaisen kanssa. 246 Suomen ympäristö 491

13 7 KOKOOMAKAIVO Toimintaperiaate Kokoomakaivoon kerätään kaikki maasuodattimessa käsitelty jätevesi, jollei tarkoituksena oli imeyttää osaa maaperään. Kokoomakaivosta käsitelty jätevesi johdetaan purkuputkeen. Tarkkailunäyte otetaan kentästä tulevasta kokoomaputkesta. Huolto Veden haju ja ulkonäkö tutkitaan aistinvaraisesti ja veden virtaama kentästä mitataan esimerkiksi litran mitan avulla. Virtausta mitattaessa kirjataan ylös aika, jossa astia täyttyy. Veden laatu saadaan laboratorion analyysituloksen perusteella kentästä kokoomaputkesta otetusta vesinäytteestä. Pohjalle kertynyt liete poistetaan tarvittaessa ja lietteenpoisto kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Kokoomakaivon saumat tiivistetään ja vuotovedet tukitaan, jos kaivon rakenteessa ilmenee korjattavaa. Tulvien aikana vesi saattaa nousta kokoomakaivoon asti purkuputkea myöten, jos purkuputki on johdettu ojaan tai vastaavaan kohteeseen ja tulvavesiä on paljon. Vesi ei saa koskaan nousta purkuputkea myöten kokoomakaivossa kokoomaputken korkeudelle. Jos näin tapahtuu, pitää purkuputken purkupaikkaa muuttaa tai pumpata vedet riittävän kauas haitattomaan paikkaan. Myöskään näytettä ei voi ottaa kokoomakaivosta silloin, kun vesi on päässyt sinne padottumaan. LIITE 5 Ohje 1/7 8 PURKUPUTKI Toimintaperiaate Purkuputkella viemäröidään kokoomakaivoon tuleva käsitelty jätevesi paikkaan, josta vesi pääsee vesistöön haittaa aiheuttamatta. Paras purkupaikka on sellainen, jossa vesi joutuu kulkemaan mahdollisimman pitkän matkan, ennen kuin se joutuu vesistöön. Käsitelty jätevesi on edelleen jätevettä, vaikka se olisi täysin kirkasta ja hajutonta, koska vedessä on vielä terveydelle haitallisia aineita sekä vesistöä kuormittavia aineita. Huolto Kokoomakaivon tarkastuksen yhteydessä varmistetaan, että vesi pääsee esteettömästi purkuputkeen. Purkuputki huuhdellaan tarvittaessa. Patoutumisen syy selvitetään ja vika korjataan. Jos purkuputki on johdettu imeytyskuoppaan tai vastaavaan, pitää purkuputkikin päästä huuhtelemaan molemmista päistä. Tarvittaessa rakennetaan purkuputken loppupäähän kannellinen tarkastus- ja huoltoputki, josta päästään tarkistamaan, että imeytys toimii suunnitellulla tavalla ja purkuputki päästään huuhtelemaan. Purkuputki kasvaa helposti umpeen kasvien juurista, sekä jäätyy talvella. Tarvittaessa kasvit juurineen poistetaan tai putki kaivetaan paikkaan, jossa juurista ei ole haittaa. Jäätymisen voi estää lämmöneristyksen ja riittävän maapeitteen avulla. 9 PUMPPAUS Toimintaperiaate Pumppaamoita käytetään maapuhdistamoissa, joko nostamaan vettä tai siirtämään sitä paikasta toiseen. Pumppauksen periaate molemmissa tapauksissa on sama. Pumppaamo tulisi sijoittaa saostuskaivon jälkeen, jolloin pumpattavat vedet ovat selkeytettyä jätevettä ja pumppauksessa voidaan käyttää yksinkertaisempia pumppuja. Uppopumppu on tavallisesti asennettu kaivon pohjalle ilman johdintankoja. Pumppua voidaan ohjata pintaohjaimilla (vippa) tai ajoituksella (kello). Pumppu käynnistyy, kun kaivoon on tullut riittävästi vettä ja pysähtyy, kun vedenpinta kaivossa on laskenut haluttuun korkeuteen. Ohjaimien avulla valitaan nämä korkeudet. Lisäksi pumppauksessa on oltava hälytysjärjestelmä niitä tapauksia varten, jolloin pumppu ei jostakin syystä käynnisty tai pysähdy. Hälytys ohjataan sellaiseen paikkaan, josta hälytys pystytään välittömästi havaitsemaan. Joissakin Suomen ympäristö

14 LIITE 5 Ohje 1/8 tapauksissa pumppaamoihin on rakennettu ylivuoto. Ylivuotomahdollisuuden järjestäminen kaivosta vikatilanteessa ei ole välttämätön yhden kiinteistön pumppaamoissa, mutta lähes välttämätön kahden ja useamman kiinteistön ollessa kysymyksessä. Huolto Huollon yhteydessä mitataan vedenpinnan korkeus kaivossa, pumppauksen käynnistymisen ja pysäytyksen välinen korkeusero ja tarvittaessa säädetään ohjaus niin, ettei vedenpinta kaivossa nouse hälytysrajaan. Mittojen lisäksi käyttöpäiväkirjaan merkitään kellonaika, päivämäärä ja keskimääräinen vuorokautinen vedenkulutus viimeisen laskentajakson aikana. Pinta- ja pohjaliete poistetaan tarvittaessa. Pintakytkimet (vipat) puhdistetaan tarkastuksen yhteydessä. Hälytys testataan aiheuttamalla hälytys, joko nostamalla vesiraja riittävän ylös kaivossa tai nostamalla hälytyksen aiheuttavaa anturia. Vippoja pitää liikutella joka kerta, kun kaivoa huolletaan, koska muuten vipan kellukkeen sisällä olevat liikkuvat osat hapettuvat, eikä vippa toimi. Ylivuotoaukko tarkastetaan veden avulla kaatamalla vettä aukkoon. 10 NÄYTTEENOTTO Puhdistamon toimivuutta tarkkaillaan vesinäytteiden avulla. Tarkkailusta on erillinen tarkkailuohjelma. 11 HUOLTO Puhdistamoa tulee huoltaa tämän ohjeen mukaisesti. Hoitotoimenpiteistä pidetään erillistä käyttöpäiväkirjaa. Huolto-ohjelma sisältää päivittäiset, viikoittaiset, kerran kuukaudessa tai harvemmin tapahtuvat huoltotoimenpiteet. Päivittäin Talousveden makua ja hajua seurataan käyttämällä vettä normaalisti. WC-altaita, pesualtaita ja lattiakaivoja seurataan käytön yhteydessä ja tarvittaessa ne huolletaan. Pumppauksen hälytysvalon tarkistaminen. Kerran viikossa Vedenkulutuksen tai arvion kirjaaminen käyttöpäiväkirjaan, jos kulutus vaihtelee päivittäin. Puhdistamoalueen silmämääräinen tarkistaminen. Katsotaan että tuuletusputket ovat pystyssä, eikä lumenkorkeus ole peittänyt niitä. Kaivojen kansien tulee olla paikoillaan, kaivot eivät saa tulvia, eikä pintavalumavesiä saa joutua maapuhdistamoon. Puhdistamon päällä ei saa ajaa ajoneuvoilla. Kerran kuukaudessa Vedenkulutuksen tai arvion kirjaaminen käyttöpäiväkirjaan, jos kulutusta ei tarkkailla viikoittain. Saostuskaivon kolmannen osan tarkastus (pintaliete, tuuletus) Saostuskaivon lietepatjan mittaaminen 1. vuoden aikana, sen jälkeen joka kolmas kuukausi. Jakokaivon silmämääräinen tarkistaminen Lähtevän veden aistivarainen tarkistaminen kokoomakaivosta (väri, haju ja virtaama) Yksi - kaksi kertaa vuodessa Pumppaamon toiminnan tarkastaminen ja puhdistus Jakokaivon huolto Saostuskaivon tyhjennys 248 Suomen ympäristö 491

15 Kerran vuodessa Kaikkien kaivojen lietepesien tyhjentäminen Kerran kolmessa vuodessa: Talousveden laadun tarkkailu LIITE 5 Ohje 1/9 12 TEKNISIÄ TIETOJA Puhdistamon tekniset tiedot: Mitoitusvirtaama avl kentän pituus kentän leveys Saostuskaivo valmistaja malli koko Jakokaivo valmistaja malli koko Kokoomakaivo valmistaja malli koko Jakokerroksen paksuus Suodatinhiekan paksuus Fosforia sitovan kerroksen paksuus Siirtymäkerroksen paksuus Imeytysputkiston pituus koko laatu Kokoomaputkiston pituus koko laatu Pumppaamot Pumput valmistaja malli merkki hankintapäivä myyjä hälytysvippa valmistaja malli kytkentä Suomen ympäristö

16 LIITE 5 Ohje 1/ Suomen ympäristö 491

17 LIITE 5 Ohje 1/11 Suomen ympäristö

18 LIITE 5 Ohje 1/12 VIIKKOMITTAUKSET 2/2 Vesimittarin lukema VUOSI mittaus lukema erotus keskim. huomautus pvm m3 m3 m3/vrk vko27 vko28 vko29 vko30 vko31 vko32 vko33 vko34 vko35 vko36 vko37 vko38 vko39 vko40 vko41 vko42 vko43 vko44 vko45 vko46 vko47 vko48 vko49 vko50 vko51 vko Suomen ympäristö 491

19 LOMAKE 2 aistivarainen havainnointi Kokoomakaivosta lähtevä vesi HAJU VÄRI SAMEUS TILAVUUSVIRTA voimakas tavallinen pieni ei virtausta läpinäkymätön samea hiukan samea kirkas harmaa ruskea kellertävä ei väriä voimakas haju selvästi haiseva hiukan ei hajua vuosi pvm tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu LIITE 5 Ohje 1/13 Suomen ympäristö

20 LIITE 5 Ohje 1/14 LOMAKE 3 Saostuskaivon lietepatjan paksuus tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu mittaus pvm paksuus (cm) cm /kk paksuus (cm) cm /kk huomautus pintaliete pohjaliete mittaus pvm paksuus (cm) cm /kk paksuus (cm) cm /kk huomautus pintaliete pohjaliete mittaus pvm paksuus (cm) cm /kk paksuus (cm) cm /kk huomautus 254 Suomen ympäristö 491

21 LIITE 5 Ohje 1/15 Suomen ympäristö

22 LIITE 5 Ohje 1/16 LOMAKE 5 HUOMAUTUKSET JA HÄLYTYKSET NO: PVM HUOMAUTUS / Hälytyksen syy 256 Suomen ympäristö 491

23 2. GREEN ROCK PIENPUHDISTAMOIDEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE LIITE 5 Ohje 2/1 Esko Lakso, Green Rock Oy Tarkoitus ja lähtökohdat Tässä yhteydessä käsitellään Green Pack pienpuhdistamoita, jotka eivät tarvitse sähköä toimiakseen. Puhdistusprosessi puhdistamon sisällä tarvitsee putouskorkeutta noin 1 m. Lisäksi näille puhdistamoille tunnusomaista on, että kivivillaa käytetään mekaanis biologisena suodattimena ja puhdistusprosessit ovat aerobisia. Suodatusnopeudet, kun jätevesi menee kivivillan lävitse, ovat erittäin pieniä eli alle 2 cm/h. Suodatusta hoitava kivivilla on joko levyinä tai suodatinpatruunoina. Pääosa suodatuksesta tapahtuu mainittujen patruunoiden ja pystyssä olevien kivivillalevyjen kautta. Puhdistamon yläosassa pääosin mekaanisesti erottuva liete kertyy ensimmäisen välilevyn pinnalle. Tyypiltään tässä tarkasteltavat puhdistamot ovat: Green Pack Mini (mukaan luettuna Sako 1 ja 2) Green Pack Green Pack Bio Green Pack Sako Kaikkien pienpuhdistamoiden hyvälle toiminnalle on olennaista toimivat saostuskaivot ja niiden normaali huolto. Tämän johdosta tässä yhteydessä tarkastellaan myös saostuskaivoja: vanhoissa saostuskaivoissa esiintyviä toiminnallisia heikkouksia sekä saostuskaivojen tarvitsemaa huoltoa. Tässä huolto- ja käyttöohjeessa tarkastellaan asumajätevesien puhdistusta. Asumajätevesissä voi olla WC-vedet mukana. Teollisuusvesien käsittelyssä puhdistamoiden käyttö ja huolto-ohjeet poikkeavat asumajätevesien käsittelyn tilanteesta. Puhdistamolle tulevan jäteveden laatu Puhdistamolle tulevan jäteveden laatu saostuskaivojen jälkeen on seuraavanlainen: Analyysi WC-vedet Ei WCmukana vesiä ph 7,5 7,2 Kiintoaine, mg/l BOD 7, mg/l Kokonaisfosfori,mg/l 10 8 Kokonaistyppi, mg/l Ammonium, mg/l Mikäli jätevesien laatu saostuskaivojen jälkeen poikkeaa olennaisesti yllä esitetyistä arvoista, jätevesien puhdistamisessa saattaa tulla ongelmia, koska tärkeimmät puhdistusprosessit ovat biologisia. Korkeat tai alhaiset veden ph-arvot kertovat runsaasta happamien tai emäksisten aineiden käytöstä. Korkeat kiintoainepitoisuudet ovat merkki saostuskaivojen tyhjentämisen laiminlyönnistä tai viemäriin esim. WC-istuimen kautta johdetuista muista jätteistä, kuten ruuantähteistä. Ajoittain erittäin alhaiset kiintoaineen ja BOD 7 :n pitoisuudet ovat merkki vuotavista saostuskaivoista tai viemäreistä. Tällöin puhdistamolle tulevan veden määrä on olennaisesti suurempi kuin kiinteistössä syntyvän jäteveden määrä. Normaalisti jätevesiä syntyy l/as d. Suomen ympäristö

24 LIITE 5 Ohje 2/2 Saostuskaivojen kunto ja huolto Saostuskaivojen tehtävänä on pidättää nopeasti laskeutuva kiintoaine ja rasvat sekä mahdollisesti toimia tyhjennysten välillä lietevarastona. Lisäksi saostuskaivot tasaavat kiinteistöstä tulevan jäteveden laadun vaihtelut ja laimentavat tai hävittävät mahdollisesti biologiselle toiminnalle myrkylliset aineet. Puhdistamon ilmastus tapahtuu saostuskaivojen läpi kiinteistön viemärin tuuletusjärjestelmän kautta. Oikovirtausten välttämiseksi saostuskaivot ovat yleensä 3-osaisia. Saostuskaivojen suositeltava tilavuus on noin 400 l/as. Saostuskaivot voivat olla joko puhdistamon yhteydessä tai erikseen. Puhdistamon kannalta ongelmallisia ovat vanhat betoniset saostuskaivot, jotka usein vuotavat sekä sisään että ulospäin. Aikaisemmin oli tapana kytkeä myös kiinteistön ja piha-alueen salaojat purkamaan saostuskaivoihin. Tämä toimenpide lisää keväällä ja runsaiden sateiden yhteydessä puhdistamolle tulevaa vesimäärää. Myös rasvan pidättämisen ja tuuletuksen kannalta olennaiset T-haarat saattavat olla puutteellisesti toteutettu. Kiinteistön yhteydessä olevissa vanhoissa viemäreissä saattaa olla painumia, jotka estävät tai olennaisesti heikentävät puhdistamon tuuletusta. Vaillinaisesta tuuletuksesta johtuen puhdistamon biologisessa toiminnassa on vaihteluja, jotka ilmenevät mm. nitrifikaation selittämättöminä vaihteluina. Saostuskaivot täytyy puhdistaa pohjalietteestä ja pintarasvasta vähintään 2 kertaa vuodessa. Puhdistuksen yhteydessä tarkistetaan, että saostuskaivojen tulo- ja lähtöputket sekä T-haarat ovat auki. Kun kaivot ovat ainakin osittain tyhjiä, on ajoittain syytä arvioida niiden kunto ja erityisesti vedenpitävyys. Mikäli saostuskaivoihin kertyy runsaasti yli-ikäistä lietettä, alkaa niissä kaasua tuottava hapankäyminen, joka samalla sekoittaa laskeutunutta pohjalietettä sekä pinnalle kerääntynyttä rasvaa. Täten puhdistamoon pääsee kulkeutumaan saostuskaivoon kertynyttä kiintoainetta ja rasvaa tukkien sen melko nopeasti (liitekuva 5.1). Myös saostuskaivon lietteeseen mahdollisesti sitoutuneet ravinteet vapautuvat. Liitekuva 5.1 Saostuskaivon tyhjennysväli on ollut liian pitkä. Kuplinta kertoo, että saostuskaivon liete on mätänevässä tilassa (Kuva Hajasampon tutkimuskohteesta vuodelta 1999). 258 Suomen ympäristö 491

25 Kun saostuskaivot toimivat normaalisti ja ne on säännöllisesti huollettu, niistä puhdistamolle tuleva kuormitus on pääosin liukoisessa tai hienossa kolloidisessa muodossa olevaa orgaanista materiaalia, josta biologisessa prosessissa syntyy vain vähän lietettä. Kun kiinteistössä käytetään WC-istuimissa säännöllisesti Ekotekoa, pienenee puhdistamolle tuleva kuorma edelleen. Toisaalta kemiallisen lietteen syntymisen myötä saostuskaivoon jäävä lietemäärä kasvaa, jolloin saostuskaivojen tyhjennyksen tarve lisääntyy esim. kahdesta kerrasta kolmeen kertaan vuodessa. LIITE 5 Ohje 2/3 Pienpuhdistamon tarkistuksenomaiset huoltotoimenpiteet Puhdistamolle tulevassa jätevedessä tapahtuu saostuskaivoista huolimatta vaihteluja. Puhdistamoon saattaa kulkeutua jäteveden mukana kiintoainetta, joka esim. jakokourussa saa aikaan jäteveden purkautumisen pistekohtaisesti. Tarkistus sekä mahdollinen pieni korjaustoimenpide vie aikaa vain hetken, mutta saattaa olla olennainen puhdistamon jatkuvalle hyvälle toiminnalle. Pääsääntöisesti puhdistamon on syytä tarkistaa 4 kertaa vuodessa: Keväällä, kun lumipeite on sulanut. Kesän alussa, kun alkaa normaali kesäkausi Syyskuussa, kun kesä on lopuillaan Myöhäissyksyllä, kun lumipeite tulee ja maa alkaa jäätyä Kaksi tarkistuskertaa on syytä ajoittaa saostuskaivojen tyhjentämisen yhteyteen. Tällöin voidaan ottaa lietettä myös puhdistamon yläosasta, mikäli se jostain syystä on tarpeen. Kesän rankkasateiden jälkeen voidaan puhdistamosta arvioida saostuskaivojen ja tuloviemärin vuotovesien määrää. Kevättarkistuksen yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota mahdollisiin talviaikaisiin routavaurioihin, joiden seurauksena puhdistamo on vähän liikahtanut paikaltaan. Ilman mitään säätöjä puhdistamo kuormittuu kallistuneena vain osittain, jolloin puhdistustulokset alenevat. Veden jakolevyn säädöllä voidaan pienten kallistumien aiheuttama ongelma poistaa (liitekuva 5.2). Mikäli kallistuma on merkittävä, puhdistamo joudutaan asettamaan paikalleen uudelleen ja tekemään routaeristykset ja ankkuroinnit. Liitekuva 5.2 Jäteveden tasainen jakautuminen koko puhdistamoon parantaa puhdistustulosta (Kuva Hajasampon tutkimuskohteesta vuodelta 1999). Suomen ympäristö

26 LIITE 5 Ohje 2/4 Kesän alussa tarkistetaan vielä, että puhdistamo toimii kaikin puolin hyvin. Jätevesi pääsee vapaasti purkautumaan puhdistamosta; samoin mahdolliset puhdistamon yhteydessä olevat salaojat toimivat. Tarkistuksessa kiinnitetään huomio mahdollisten oikovirtausten havainnointiin. Mikäli puhdistamolle tuleva jätevesi näyttää virtaavan läpi tietystä samasta kohdasta, siinä on todennäköisesti oikovirtauskohta, joka romahduttaa puhdistustuloksen. Oikovirtaus on voinut syntyä esim. korkean vesipaineen vaikutuksesta, jonka on aiheuttanut suuri vesimäärä. Mikäli suodatinmateriaali on melko uutta ja oikovirtauskohta on pienehkö, pohjalevyä voidaan paikata irtovillalla ja patruuna vaihtaa yksittäin. Jos suodatinmateriaali on ollut käytössä yli 2 vuotta, on syytä tehdä perusteellinen huolto. Syyskuussa varmistetaan lähinnä, että puhdistamossa kaikki on normaalissa kunnossa ja runsaan vedenkäytön aikainen patoaminen ei nosta liikaa vedenpintaa ylimmän suodattimen päällä. Mikäli vedenpinta on jatkuvasti ylhäällä, suodattimet ovat menossa tukkoon ja niiden vaihtaminen on aika tehdä ennen talvea. Myöhäissyksyllä varmistetaan, että puhdistamon routasuojaukset ovat kunnossa ja puhdistamon ilmanottoputki on auki ja joka tilanteessa hangen yläpuolella (liitekuva 5. 3). Lisäksi suojataan purkuputken ja mahdollisten salaojien purkukohdat jäätymistä vastaan. Liitekuva 5.3 Puhdistamon hyvä lämpöeristys on tärkeä sen talviaikaiselle toiminnalle (Kuva Hajasampo tutkimuskohteesta vuodelta 1999). Puhdistamon perushuolto Puhdistamon perushuolto on tarpeen, kun puhdistamon patruunat tai lamellit puhdistamon yläosassa ovat tukkeutuneet ja puhdistamon yläosassa on jatkuvasti kerros suodattumatonta jätevettä. Perushuolto käsittää koko suodatinmateriaalin vaihtamisen. Puhdistamon alaosassa olevia täytekappaleita voidaan käyttää uudelleen pesemättä, jolloin niissä säilyy biologisen toiminnan kannalta olennainen mikrobikanta. Nykyisin vanhan suodatinmateriaalin poistaminen tehdään talikolla, koska levyjen ja patruunoiden särkymisellä ei ole mitään merkitystä. Poistettava materiaali on kivikuitua, jossa on mukana eri vaiheissaan lahonnutta lietettä. Poistettu 260 Suomen ympäristö 491

27 puhdistamomateriaali voidaan siirtää sopivaan paikkaan kompostoitavaksi. Tällöin kivikuitu toimii kompostoinnin tukiaineena. Kompostoitunut materiaali voidaan käyttää maanparannusaineena. Puhdistamon huoltopakettien hinnat ovat mk ( alv 0 %). Nykyisin puhdistamon perushuollon voi tehdä omistaja itse, teettää sen esim. LVI-alan urakoitsijalla. Myös Green Rock Oy on valmis tekemään eri tasoisia huoltosopimuksia pienpuhdistamoista. Minimissään huolto käsittää puhdistamon perushuollon. Sopimus voi sisältää myös saostuskaivojen huollon tarpeen mukaan esim. kaksi kertaa vuodessa ja näiden yhteydessä puhdistamon tarkistuksen ja tarvittaessa huollon. Jokaisen huoltopaketin yhteydessä on yksityiskohtainen asennusohje havainnollisine piirroksineen. LIITE 5 Ohje 2/5 Puhdistamossa esiintyviä ongelmia ja niiden ratkaisuja Seuraavassa on tarkasteltu puhdistamossa esiintyviä toiminnallisia ongelmia: Puhdistamo ja saostuskaivot aiheuttavat hajua ja puhdistustulos on heikko Todennäköisin syy on puhdistamon ilmastuksen estyminen. Tuuletusyhteys puhdistamosta saostuskaivojen kautta talon viemärin tuuletusputkeen on estynyt. Äärimmäinen korjauskeino on rakentaa joiltakin osin uusi tuuletusputki. Tärkeintä on, että puhdistamosta on jatkuva tuuletusyhteys talon katolle. Toinen mahdollinen syy on purkuputken patoaminen, jolloin vedenpinta puhdistamossa on tuuletusputken alapinnan tason yläpuolella, jolloin ilman saanti puhdistamoon estyy täysin. Tällöin poistetaan purkuputken patoaminen. Mikäli tätä ei voida muuten kohtuudella tehdä, voidaan puhdistetut vedet pumpata. Puhdistamosta purkautuva vesi on tummaa ja sameaa Todennäköisin syy on, että puhdistamon biologinen prosessi ei toimi kunnolla. Tällöin puhdistamon ilmastus on todennäköisesti heikkoa ja ajoittain kokonaan estynyt. Toinen mahdollinen syy on puhdistamossa oleva oikovirtaus. Puhdistamosta tulee hajua Osa puhdistamosta tai koko puhdistamo on joutunut anaerobiseen tilaan. Syynä voi olla edellä sanottu vajavainen ilman saanti tai rasva on tukkinut puhdistamoa. Puhdistamoon päässyt rasva pinnoittaa vesi- ja ilmatiiviisti suodatusmateriaalia estäen bioprosessien normaalin hapen saannin. Hoitokeinona tulee kyseeseen rasvoittuneiden suodattimien vaihtaminen (liitekuva 5.4). Suomen ympäristö

28 LIITE 5 Ohje 2/6 Liitekuva 5.4 Puhdistamoon kertynyt rasva estää tehokkaasti puhdistamon normaalin hapensaannin. Rasvoittuneet puhdistamoelementit joudutaan vaihtamaan (Kuva Hajasampo tutkimuskohteesta vuodelta 1999). Jätevesi patoutuu puhdistamon yläosaan Normaalitapaus on, että puhdistamo kaipaa perushuoltoa, koska sen käyttöaikakin on ollut noin kolme vuotta kuormituksesta riippuen. Perushuoltoväli lyhenee olennaisesti, jos saostuskaivot on jätetty huoltamatta, jolloin puhdistamoon pääsee nopeasti laskeutuvaa kiintoainetta tai rasvaa. 262 Suomen ympäristö 491

Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset Yleistä Koekuoppa

Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset Yleistä Koekuoppa Lähde: Etelämäki, L 2001. Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset. Teoksessa: Kujala-Räty, K., Santala, E. 2001. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen. Hajasampo-projektin loppuraportti.

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

Puhtaiden vesien puolesta - opas jätevesien maailmaan

Puhtaiden vesien puolesta - opas jätevesien maailmaan Page 1 of 5 Maasuodattamon käyttö- ja huolto-ohje Maasuodattamo Saostussäiliö Jakokaivo Kokoomaputkisto Kokoomakaivo Maasuodattamo Maasuodattamossa puhdistus perustuu biologiseen toimintaan suodatushiekan

Lisätiedot

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään

Lisätiedot

Plastic Pipes UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä!

Plastic Pipes UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä! UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä! Jita sakosäiliöt / 2009 3-osastoiset harmaille + wc:n jätevesille 2500 L 3000 L 3500 L 1500 L 2-osastoinen harmaille jätevesille 5500 L 1-osastoinen

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo.

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo. IISI mini Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI 2012.1 1 GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE 1 90460 Oulunsalo. www.go-gin.com IISI Mini -harmaavesisuodattimet IISI mini soveltuu kesämökkien tai loma-asuntojen

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

BioBox XL n asennus, hoito, huolto

BioBox XL n asennus, hoito, huolto 650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä 1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,

Lisätiedot

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet 5/2006 Sisältö 3 Yleistä Suunnittelu 4 Näin asennat Uponor-imeytysmoduulijärjestelmän 5 Mitoittaminen Puhdistamon sijoittaminen 6 Maahan imeyttämö 7

Lisätiedot

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 6 kpl s uodatuskasetti 5 kpl Ø 110mm kokoomaputki 5 kpl Ø 110mm liitosputki 1 kpl Ø 110mm T-haara 2 kpl tuuletusputki ja hattu 2 kpl Ø

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella

LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella Työnäytösraportti 5. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU,

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje REVISIO 6.8.2012 sivu 2 Onnittelumme! Laadukas ja varmatoiminen Lining pumppaamo on nyt asennettu ja ammattimiesten suorittamat sähkö- ja putkiasennukset on

Lisätiedot

Saostussäiliöt ja niiden toimintakunnon arviointi. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Saostussäiliöt ja niiden toimintakunnon arviointi. Erkki Santala, Hajaputsari ry Saostussäiliöt ja niiden toimintakunnon arviointi Erkki Santala, Hajaputsari ry Saostussäiliö Saostussäiliöllä (saostuskaivolla tai sakokaivolla) tarkoitetaan vesitiivistä säiliö- tai kaivotyyppistä talousjäteveden

Lisätiedot

IMEYTYS IN-DRÄN PLUS MODUULILLA

IMEYTYS IN-DRÄN PLUS MODUULILLA Versio 2.0-2013-10-04 0,4 m 1,2 m Kuva 1. 0,6 m Esimerkki imeytys IN-DRÄN Plusallä. ASENNUSOHJE IMEYTYS IN-DRÄN PLUS MODUULILLA Asennusohje koskee seuraavia tyypikuvatyyppejä: IN-DRÄN Plus Imeytys Mikä

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet WAVIN-LABKO OY / Säiliöt Labkotie 1 36240 KANGASALA Puh: 020 1285 210 Fax: 020 1285 280 E-mail: tanks@wavin-labko.fi 06/04 57AI03cs Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Sisällysluettelo

Lisätiedot

Raita PA bio ja biokem puhdistamot - KÄYTTÖ, HUOLTO

Raita PA bio ja biokem puhdistamot - KÄYTTÖ, HUOLTO K PA BIO normaali alueille PA biokem PA puhdistamon asennus, hoito, huolto. Kiitos, että valitsit PA puhdistamon puhdistamaan kiinteistösi jätevettä. Vaikka PA on helppo asentaa ja ylläpitää, tarvitsee

Lisätiedot

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää.

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI Monissa kiinteistöissä järkevin ja edullisin tapa toteuttaa jätevesien käsittely on erillisviemäröinti. Tämä tosiasia on

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ, JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ JA HUOLTO OHJE JA PÄIVÄKIRJA. Selvitys jätevesijärjestelmästä

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ, JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ JA HUOLTO OHJE JA PÄIVÄKIRJA. Selvitys jätevesijärjestelmästä SYKE 2005 12 19 SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ, JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ JA HUOLTO OHJE JA PÄIVÄKIRJA Huom. Ohje ja päiväkirja on laadittu järjestelmälle, johon kuuluu saostussäiliö ja maasuodattamo.

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

IISI H1 SAUNA Harmaavesisuodatin. Asennus, käyttö ja huolto ohje

IISI H1 SAUNA Harmaavesisuodatin. Asennus, käyttö ja huolto ohje IISI H1 SAUNA Harmaavesisuodatin Asennus, käyttö ja huolto ohje Sisällys Hyvä rakentaja,... 3 IISI H1 SAUNA Harmaavesisuodatin... 3 1. Asennus... 4 2. Huolto... 5 3. Varaosat... 5 4. Kierrätys... 5 Huoltopäiväkirja...

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 55800 Imatra, p. 0400 152120 Jätevesisuunnitelma Rakentaja: Oy TNT Kiinteistöt Ab Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Uponor-saunakaivo ja -mökkikaivo Asennusohjeet H A JA-A S U T U S A LU E E N JÄT E V E D E N K Ä S I T T E LY A S E N N U S O H J E E T

Uponor-saunakaivo ja -mökkikaivo Asennusohjeet H A JA-A S U T U S A LU E E N JÄT E V E D E N K Ä S I T T E LY A S E N N U S O H J E E T H A JA-A S U T U S A LU E E N JÄT E V E D E N K Ä S I T T E LY A S E N N U S O H J E E T Uponor-saunakaivo ja -mökkikaivo Asennusohjeet 10 I 2007 30712 Sisältö Yleisohjeita YLEISTÄ sivu 2 Pakkauksen purkaminen

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET 1. ASENNUKSEEN HANKITTAVAT TARVIKKEET Seuraavat tarvikkeet tarvitaan laitteistotoimituksen lisäksi Aquatron-laitteiston asennukseen: 1.1 Wc-istuin. - 3 L huuhteleva pientalon

Lisätiedot

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo tevesias t se k ä yttäv tä en p h ks fe Pipeli ö rist Ympä et e -tuott u Asennusohje e tu t jä di stustu l o Hyvä Rakentaja, Pipelife Ympäristön järjestelmät on suunniteltu huolettomiksi ja oikein asennettuina

Lisätiedot

PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT

PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 6 kpl s uodatuskasetti 5 kpl Ø 110mm kokoomaputki 5 kpl Ø 110mm liitosputki 1 kpl Ø 110mm T-haara 2 kpl tuuletusputki ja hattu 2 kpl Ø

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Vestelli biomoduulit 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Vestelli Biomoduulit 8 toiminta Vestelli Biomoduulit 8 asennus Vestelli Biomoduulit 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan

Lisätiedot

TEHOSTETTU MAAPERÄKÄSITTELY; KÄYTTÖOHJE

TEHOSTETTU MAAPERÄKÄSITTELY; KÄYTTÖOHJE Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Jäteveden maaperäkäsittely ja järjestelmien toimintakunnon arviointi. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jäteveden maaperäkäsittely ja järjestelmien toimintakunnon arviointi. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jäteveden maaperäkäsittely ja järjestelmien toimintakunnon arviointi Erkki Santala, Hajaputsari ry Jäteveden maahanimeyttämöt ja maasuodattamot Toimintaperiaatteet Rakenneratkaisuja Imeyttämö Suodattamo

Lisätiedot

MX-Mökkipaketti 1/300 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA. Ohjeversio 08/11

MX-Mökkipaketti 1/300 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA. Ohjeversio 08/11 MX-Mökkipaketti 1/300 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1.1 Tuotteen käsittely: ------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

Uponor-maapuhdistamot kaikille vesille

Uponor-maapuhdistamot kaikille vesille Uponor-maapuhdistamot kaikille vesille Toimintaperiaate Uponor-maapuhdistamo on joko maasuodattamo tai maahanimeyttämö, joka käsittelee kaikki asumajätevedet maaperässä. Puhdistamo koostuu 2 m 3 saostussäiliöstä

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

BIOJUSSI MAXI HARMAAVESISUODATIN

BIOJUSSI MAXI HARMAAVESISUODATIN BIOJUSSI MAXI HARMAAVESISUODATIN ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE LAITE OTETTU KÄYTTÖÖN: (PVM JA ALLEKIRJOITUS) Biojussi MAXI Kompressorilla (koneellisella ilmastuksella) Mökit, huvilat ja omakotitalot

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN MAASUODATTAMON RAKENTAMISESTA ILOMANTSISSA

Lisätiedot

OHJE. JÄRJESTELMIEN ARVIOINTIKRITEERIT Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011

OHJE. JÄRJESTELMIEN ARVIOINTIKRITEERIT Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011 OHJE 2011 JÄRJESTELMIEN ARVIOINTIKRITEERIT Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011 Tämä ohje on laadittu Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeessa LINKKI 2011 kuntien viranomaisten ja neuvojien työn tueksi,

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE BIOROCK PIENPUHDISTAMOT

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE BIOROCK PIENPUHDISTAMOT ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE BIOROCK PIENPUHDISTAMOT NEN-EN 12566-3 European Directive 98/37/EC BRL K10002 BRL K10002 Ennen asennusta: Teetä suunnitelmat asennuksesta pätevällä jätevesisuunnittelijalla, sekä

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA SK1300 + BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai

Lisätiedot

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot Clewer Oy 1/11 Sisällysluettelo 1Pienpuhdistamon valinta...3 1.1Asennustavan valinta...3 1.2Clewer Ainavalmis 560...3 1.3Clewer

Lisätiedot

Neuvojan kiinteistökäyntiin liittyvä jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi

Neuvojan kiinteistökäyntiin liittyvä jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi Neuvojan kiinteistökäyntiin liittyvä jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi Arvioinnin tarkoitus Kiinteistökäynnin yhteydessä tehtävän jätevesijärjestelmän toimintakunnon arvioinnin tavoitteena

Lisätiedot

Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto. Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009

Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto. Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009 Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009 1 Uponor-panospuhdistamo tuoteperhe *) Upoclean Uponor-panospuhdistamo 7 yhden perheen ratkaisu, myös vapaa-ajan asunnoille, joissa

Lisätiedot

Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen

Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Hakija Postiosoite Postinumero ja toimipaikka Kylä Tontin pinta-ala Tilan nimi ja RN:o Rakennuspaikan osoite Kaavatilanne: Asemakaava Yleiskaava kaavaa

Lisätiedot

WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko.

WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko. www.wavin-labko.fi WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko.fi 04/10 Labko Saunakaivo 300 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

MX-Sako 2/500 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA Ohjeversio 08/11

MX-Sako 2/500 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA Ohjeversio 08/11 MX-Sako 2/500 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELYYN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET HUOLTOKIRJA Ohjeversio 08/11 Sisältö 1 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet... 3 2 Asentaminen... 5 2.1 Saostussäiliön

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE... 1 Yleistä:... 2 Sijoitus:... 2 Tulo- ja lähtöviemäri:... 2 Puhdistamon tuuletus:... 2 Sähkö:... 2 Toimituksen sisältö:...

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä

Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Helsinki 22.5.2015 Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Mitä järjestelmiä kiinteistöiltä

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ

VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ Länsirannikon ympäristöyksikkö Vesihuoltolain (119/2001) 11. :n mukainen hakemus 1. Hakijan yhteystiedot 2. Kiinteistön tiedot Nimi Osoite Postitoimipaikka

Lisätiedot

IISI H1 PLUS Harmaavesisuodatin. Asennus, käyttö ja huolto ohje

IISI H1 PLUS Harmaavesisuodatin. Asennus, käyttö ja huolto ohje IISI H1 PLUS Harmaavesisuodatin Asennus, käyttö ja huolto ohje Sisällys Hyvä rakentaja,... 3 IISI H1 PLUS Harmaavesisuodatin... 3 1. Asennus... 4 2. Huolto... 5 3. Varaosat... 6 4. Kierrätys... 6 Huoltopäiväkirja...

Lisätiedot

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE...1...1 Sijoitus...2 Tulo- ja lähtöviemäri ylivuotoviemäri...2 Puhdistamon tuuletus...2 Sähkö...2 Toimituksen sisältö...3 Pohjaveden

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Asennus-, käyttö ja huolto-ohjeet. RM Sako 2/1000

Asennus-, käyttö ja huolto-ohjeet. RM Sako 2/1000 Asennus-, käyttö ja huolto-ohjeet RM Sako 2/1000 LUE ENNEN ASENNUKSEN ALOITTAMISTA TÄMÄ OHJE KOKONAAN 1110 Saostussäiliöiden asennus Säiliön siirtäminen ja säilytys Säiliöitä saa nostaa nostonarusta vain

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Moduulipuhdistaja 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Moduulipuhdistaja 8 toiminta Moduulipuhdistaja 8 asennus Moduulipuhdistaja 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan ennen

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Työnäytösraportti 9. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU,

Lisätiedot

IMEYTYS JA SUODATUS IN-DRÄN MODUULILLA

IMEYTYS JA SUODATUS IN-DRÄN MODUULILLA OHJE IN-DRÄN - FI Versio 2.0-203-09-04 Esimerkki IN-DRÄN vaakavirtaussuodatus. Leveys 5 m. 0,2 m,2 m Kuva. 0,6 m ASENNUSOHJE IMEYTYS JA SUODATUS IN-DRÄN MODUULILLA Asennusohje koskee seuraavia tyypikuvatyyppejä:

Lisätiedot

PERINTEISILLE FANN 1G IMEYTYS- JA MAASUODATUSJÄRJESTELMILLE

PERINTEISILLE FANN 1G IMEYTYS- JA MAASUODATUSJÄRJESTELMILLE OHJEET FANNIN PERINTEISILLE IMEYTYS JA MAASUODATUSJÄRJESTELMILLE - FI 5755 - versio 1.1-2014-07-18 Esimerkki FANN:in perinteisestä 1G maasuodatusjärjestelmästä - 1. sukupolvi ASENNUSOHJEET PERINTEISILLE

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa

LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa Työnäytösraportti 7. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh.

Lisätiedot

Labko SAKO-2 Harmaavesijärjestelmä

Labko SAKO-2 Harmaavesijärjestelmä WAVIN-LABKO OY / Säiliöt Labkotie 1 36240 KANGASALA Puh: 020 1285 210 Fax: 020 1285 280 E-mail: tanks@wavin-labko.fi 05/06 Labko SAKO-2 Harmaavesijärjestelmä Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Sisällysluettelo

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT. JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti

YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT. JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Jätevedet voidaan hoitaa usealla tavalla Kunnan tai yksityisen vesihuoltolaitoksen (osuuskunnan)

Lisätiedot