Kilpauintia tutkimustiedon näkökulmasta
|
|
- Teuvo Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kilpauintia tutkimustiedon näkökulmasta
2 Teemoja Kilpauinnin historiakatsaus Energia-aineenvaihdunta kilpailuissa ja harjoituksissa Lasten ja aikuisten välisiä eroja Pitkittäistutkimuksista saatua tietoa
3 Kilpauinnin historiaa
4 Kilpauinnin historiaa - Organisoitu harjoittelu alkoi noin 150 vuotta sitten -Fokus hyvin vahvasti ainoastaan tekniikassa luvuilla Australiassa noin 1000 jaardia päivässä, jos sitäkään (Colwin 1992)
5 Kilpauinnin historiaa Japanilaiset mullistivat uinnnin 1930-luvulla yksinkertaisesti uimalla paljon enemmän kuin muut Videoanalyysit ensimmäistä kertaa koko maan laajuudella 1932 Olympialaisista kaikista lajeista kaksoisvoitto paitsi 400vu jäi voittamatta (Colwin 1992)
6 Kilpauinnin historiaa Intervalliharjoittelu saapui uintiin Eurooppalaisilta juoksijoilta ja heidän valmentajiltaan Australian Frank Guthrie 1950-luvulla ensimmäinen Melbournen menestys 1956
7 Kilpauinnin historiaa Harjoitusmäärät noin puolet 1980-luvun huipuista ja intensiteetti matalampi 50m intervallit 60, 45 ja 40s lähdöillä
8 Costill 1999
9 Energiantuoton perusteet Mitä kehon käyttämä energia on? Kuinka sitä tuotetaan? Miten näkyy harjoituksissa ja kilpailuissa?
10 Energiantuotto Kehon solut käyttävät energiakseen ainoastaan adenosiinitrifosfaattia (ATP) Se on korkeaenerginen yhdiste, jonka sidoksia katkomalla syntyy energiaa solun käyttöön Solu tuottaa ATP:a montaa eri reittiä.
11 Energiantuotto Lihaksen sisäiset ATP ja kreatiinifosfaatti (KP) varastot Lihaksen sisäiset hiilihydraattivarastot (~2000kcal) Rasvavarastot (~74000kcal) Proteiinit = ATP
12 Energiantuotto Anaerobinen: Välittömät ATP ja KP varastot Anaerobinen glykolyysi (Hiilihydraatit) Solulimassa Nopeaa Hyvin rajallinen energiantuottoaika Maitohappoa kertyy ~75-90s anaerobinen dominoi
13 Energiantuotto Aerobinen: Hiilihydraatit aerobisesti Rasvavarastot Proteiinit Mitokondrioissa Hitaampaa Lähes rajatonta, yli 95% energiasta Maitohappoa ei kerry Yli ~90s aerobinen dominoi
14 Maitohappo Kun työtä tehdään kovalla teholla, alkaa maitohappoa kertymään sen tuotannon kasvaessa ja poiston sekä puskuroinnin joutuessa koetukselle Muuttuu lähes heti syntyessään laktaatiksi ja vety-ioneiksi Etenkin vety-ionit happamoittavat elimistöä ja häiritsevät lihassupistusta sekä muita reaktioita Laktaatista voidaan tehdä glukoosia mm. maksassa
15 Laktaattikonsentraatio mittarina Arvojen tulkitseminen sisältää oletuksen, että veren laktaattikonsentraatio heijastelee lihaksen laktaattikonsentraatiota Voidaan pitää jonkinlaisena epäsuorana anaerobisen aineenvaihdunnan mittarina (Maglisco 2003) Alkaa kertymään noin 50-55% aerobisen kapasiteetin maksimista terveillä harjoittelemattomilla (McArdle ym. 2015)
16 Laktaattikonsentraation tulkinta
17 Harjoituskauden vaikutus laktaatti/nopeus käyrään (Shephard & Åstrand 2000)
18 Harjoittelun vaikutus laktaattikonsentraatioon määrätyllä vauhdilla (Wilmore & Costill 2004)
19 Harjoittelun vaikutus kynnysarvoon hapenottokyvyn ja vauhdin suhteen (Wilmore & Costill 2004)
20 Laktaattikonsentraation ja puskuriaineiden käyttäytyminen eri intensiteeteillä
21 Kunnon vaikutus laktaatin kasaantumiseen
22 Harjoittelun vaikutus energiantuoton pääentsymeihin (Wilmore & Costill 2004)
23 Energiantuotto harjoituksissa ja kilpailuissa Miten eri mittaiset intervallit ja tauot vaikuttavat sarjan fysiologisiin muuttujiin? Mitä kehossa tapahtuu intervallisarjan aikana? Minkälaista energiantuottoa uinnissa tarvitaan? ( /5040/nem13_tuomasp100pu-1.jpg)
24
25 30s sprintin vaikutus kreatiinifosfaatin määrään lihaksessa ja anaerobisen energiantuoton määrään
26 Figure derived based on the male data obtained from the studies of Duffield et al. (2004, 2005a, b) (Laursen 2010)
27 Maglisco 2003 McArdle ym Troup 1984 Maglisco 1982 Mero ym Maughan & Gleeson neg Neg Neg Neg Neg Neg ATP/PCr Anaerobinen glykolyysi Aerobinen energiantuotto
28 Monta 30s vastustettua sprinttiä peräkkäin 30s tauolla (Peyrebrune ym. 2014)
29 Eri mittaisten intervallien ja palautusten vaikutuksia veren laktaattikonsentraatioon ja kreatiinifosfaatin määrään lihaksessa (Mero ym. 2004)
30 Eri mittaisten intervallien ja palautusten vaikutuksia veren laktaattikonsentraatioon ja kreatiinifosfaatin määrään lihaksessa (Mero ym. 2004)
31 Eri mittaisten intervallien ja palautusten vaikutus veren laktaattikonsentraatioon (Shephard & Åstrand 2000)
32
33 Wakayoshi ym. (1999) 10 College-uimaria, miehiä 20min testi intervallien tehon määrittämiseksi 100m testi sprinttikyvyn arvioimiseksi
34 Treenisetit 3x (10x100m) 105% 20min testivauhdista 7, 10 ja 20s tauoilla 3x (10x100m) 110% 20min testivauhdista 30, 40 ja 55s tauoilla 3x (10x100m) 115% 20min testivauhdista 50, 90 ja 120s tauoilla somewhat hard, hard, very hard
35 Wakayoshi ym. (1999)
36 Shimoyama & Nomura 1999 Toistojen ja taukojen vaikutuksia kynnysvauhdin fysiologisiin vasteisiin 13 hyvin harjoitellutta uimaria
37 Kynnyssetit (4mmol/l - vauhti) 16x100m 5-10, ja 15-20s tauoilla 8x200m 10-20, ja 30-40s tauoilla Uintivauhti määritetty 4x400 progressiivisella testillä
38 V4 vauhdin määritys 4x400m progressiivisesta testistä
39 16x100m (Shimoyama & Nomura 1999)
40 8x200m (Shimoyama & Nomura 1999)
41 (Gullstrand & Lawrence 1987)
42
43 Korkeaintensiteettinen (HIIT, HIT, SIT ) harjoittelu (
44 Korkeaintensiteettinen harjoittelu Voidaan laveasti määritellä peräkkäisiksi toistoiksi kestoltaan esimerkiksi 10s 5min jotka suoritetaan korkeammalla intensiteetillä kuin anaerobinen kynnys (Laursen & Jenkins 2002) Toistuvia treenisessioita, joissa suoritetaan lyhyitä peräkkäisiä toistoja täysillä tai hyvin lähellä maksimaalista hapenottokykyä (Gibala & McGee 2008) Toistojen välissä on joko passiivista tai matalatehosta aktiivista palautusta
45 (Burgomaster ym. 2008) Tyypillinen intensiteetti vs. volyymi tutkimusasetelma
46 Korkeaintensiteettinen harjoittelu Samankaltaisia adaptaatioita kuin perinteisemmällä pitkäkestoisella kestävyysharjoittelulla on saatu aikaan huomattavasti nopeammin ja yllättävän vähällä määrällä korkeaintensiteettistä harjoittelua (Gibala & McGee 2008) Korkeaintensiteettisen harjoittelun teho perustuu mitä luultavimmin II-tyypin lihassolujen rekrytointiin ja kuormittamiseen (Gibala & McGee 2008) Korkeaintensiteettisellä intervalliharjoittelulla saadaan tehtyä harjoituksen aikana enemmän kovatehoista harjoittelua kuin kyettäisiin tekemään yhtäjaksoisesti (Tschakert & Hofman 2013)
47 Lihassolutyypit Tyyppi I: Hidas, pienikokoinen, aerobinen, kestävä Tyyppi IIa: Nopea, suurikokoinen, aerobisanaerobinen, suhteellisen kestävä Tyyppi IIb: Nopeampi, suurempi, anaerobinen, väsyy helposti Tyyppi IIx: Nopein, suurin, anaerobisin, väsyy helposti, voi muuttua joko hitaaksi tai nopeaksi, määrä kasvaa levossa
48 (Maglisco 2011)
49 Korkeaintensiteettinen harjoittelu Tyypin II lihassolujen (nopeat) aerobisten ominaisuuksien kehittäminen voi vaatia hyvin korkeata intensiteettiä. Matalammilla intensiteeteillä vain tyypin I lihassolujen (hitaat) aerobiset ominaisuudet kehittyvät, koska ainoastaan ne tarvitsee rekrytoida (Maglisco 2011) Korkeaintensiteettinen harjoittelu säästää aikaa, koska samankaltaiset kestävyysadaptaatiot saadaan aikaan ajallisesti vähemmällä harjoitusmäärällä ja aikaa jää muiden osaalueiden harjoitteluun (Sperlich ym. 2010)
50 Korkeaintensiteettinen harjoittelu Solusignaloinnissa kalsiumin väheneminen lihaksessa (pitkäkestoinen suoritus) ja AMP-pitoisuuden nousu lihaksessa (lyhytkestoinen kovatehoinen suoritus) johtavat molemmat eri signalointireittejä pitkin aerobista energiantuottoa parantaviin adaptaatioihin (Laursen 2010)
51 (Laursen 2010)
52 Korkeaintensiteettinen harjoittelu Tabata ym. (1996) Liikunnan opiskelijoita ryhmä harjoitteli polkupyöräergometrillä 6 viikkoa 5x viikossa 60min ajan 70% Vo2Max:stä 2. ryhmä harjoitteli polkupyöräergometrillä 6 viikkoa 5x viikossa 7-8x 20s, 10s palautuksella noin 170% Vo2Max:stä
53 Korkeaintensiteettinen harjoittelu 1.Ryhmä paransi Vo2Max:ään merkitsevästi, mutta anaerobinen kapasiteetti ei parantunut 2. Ryhmä paransi Vo2Max:ään merkitsevästi ja paransi samalla anaerobista kapasiteettiaan 28% Harjoitusspesifit adaptaatiot
54 Figure 1 Effects of moderate-intensity endurance and highintensity intermittent training on anaerobic capacity and [spacing dot above]vo2max. TABATA, IZUMI; NISHIMURA, KOUJI; KOUZAKI, MOTOKI; HIRAI, YUUSUKE; OGITA, FUTOSHI; MIYACHI, MOTOHIKO; YAMAMOTO, KAORU Medicine & Science in Sports & Exercise. 28(10): , October Figure 1 -Effect of the endurance training (ET, experiment 1) and the intermittent training (IT, experiment 2) on the anaerobic capacity. Significant increase from the pretraining value at* P PP. 1996The American College of Sports Medicine. Published by Lippincott Williams & Wilkins, Inc. 2
55 Figure 2 Effects of moderate-intensity endurance and highintensity intermittent training on anaerobic capacity and [spacing dot above]vo2max. TABATA, IZUMI; NISHIMURA, KOUJI; KOUZAKI, MOTOKI; HIRAI, YUUSUKE; OGITA, FUTOSHI; MIYACHI, MOTOHIKO; YAMAMOTO, KAORU Medicine & Science in Sports & Exercise. 28(10): , October Figure 2 -Effect of the endurance training (ET, experiment 1) and the intermittent training (IT, experiment 2) on the maximal oxygen uptake; significant increase from the pretraining value at* P P. 1996The American College of Sports Medicine. Published by Lippincott Williams & Wilkins, Inc. 2
56 Erilaisia HIT-protokollia Tabata-training : 7-8x Vo2Max, 10s palautuksella (Tabata ym. 1996) Helgerud: maksimisykkeestä, 3min aktiivinen maksimisykkeestä (Helgerud ym. 2007) Gibala & Burgomaster: 4-6x 30s all-out 4.5min aktiivisella, kevyellä palautuksella (Burgomaster ym. 2008; Gibala ym. 2006) 15/15: ~40x maksimisykkeestä + 15s 70% maksimisykkeestä) (Helgerud 2007;Gullstrand 2000)
57 (Helgerud ym. 2007) Sykkeen käyttäytyminen erilaisissa harjoituksissa
58 Maksimaalisen hapenottokyvyn ja iskutilavuuden muutokset eri harjoitusmuodoissa 8 viikon harjoitusjakson jälkeen (Helgerud ym. 2007)
59 (Hazell ym. 2010) Erilaisten SIT protokollien tuloksia 5km pyöräilytestin ja maksimaalisen hapenottokyvyn osalta
60 Määrä tutkimuksia uinnissa Costill ym. 1988: 12 kovaa harjoittelevaa college-uimaria Määrän nosto 4 266m 8 970m/päivä 10 päivän ajan Treenin intensiteetti ~94% Vo2Max Uintivoima, 50yd ja 400yd suoritukset sekä aerobinen kapasiteetti säilyivät ennallaan 4 joutui uimaan paljon hitaammilla vauhdeilla matalan hiilihydraatin saannin vuoksi
61 Costill ym. 1991: Määrä tutkimuksia uinnissa
62 Määrä tutkimuksia uinnissa Costill ym. 1991: 24 miesuimaria collegesta Metrit vs /päivä Energiankulutus harjoituksissa vs kcal /päivä Intensiteetti 95% vs 93.5% Vo2Max
63 Määrä tutkimuksia uinnissa Ryhmien välillä ei ollut eroja herkistelyn jälkeistä kilpailusuoritusta, kestävyyttä ja uintivoimaa arvioitaessa Tuplasti uinut ryhmä huononsi ja kerran päivässä uinut paransi merkitsevästi sprinttisuorituskykyään Kumpikaan ryhmä ei parantanut uintivoimaansa muista parannuksista huolimatta enää 8vk jälkeen
64 (Wilmore & Costill 2004)
65 Yhteenvetoa Korkeaintensiteettisellä harjoittelulla voidaan saada samanlaisia vasteita aikaan kuin pitkäkestoisella matalatehoisella harjoittelulla HIIT treenillä päästään myös käsiksi nopeisiin tyypin II lihassoluihin, joita käytetään kilpailuissa HIIT säästää aikaa?
66 Yhteenvetoa Tuleeko liikkumista vedessä tarpeeksi tuntuman kehittämisen kannalta jos tekee vain fysiologisia mekanismeja kehittävät tehotreenit? Palautuuko hermosto? Minkä takia suurivolyymisellä määräharjoittelulla on päästy niin koviin tuloksiin myös lyhyillä matkoilla? Keino kehittää harrasteuintia?
67 Lasten ja aikuisten väliset fysiologiset erot Millä tavoin lapset ja aikuiset eroavat toisistaan suorituskyvyn näkökulmasta? Miten tämä näkyy harjoituksissa? ( /rollot-oulu lauantai/)
68 Lasten ja aikuisten fysiologiset erot Kokoon suhteutettu voima ja teho Kestävyys Väsyvyys Palautuminen uuvuttavasta suorituksesta Glykolyyttinen kapasiteetti Anaerobisten ja aerobisten entsymien toiminta Lihasten synkronointi Lihassolujen aktivointi.. (Dotan ym. 2012)
69 Erot voimantuotossa Huomattavat erot etenkin pojilla ja miehillä, eroa myös kokoon suhteutetussa voimantuotossa Agonistien ko-aktivaatio voimakkaampaa lapsilla Vähemmän nopeita tyypin II lihassoluja Heikompi tyypin II lihassolujen rekrytointi (Dotan ym ) Hormonituotannon vajaavuus (Van Praagh 2000)
70 Lihassolutyypit Tyyppi I: Hidas, pienikokoinen, aerobinen, kestävä Tyyppi IIa: Nopea, suurikokoinen, aerobisanaerobinen, suhteellisen kestävä Tyyppi IIb: Nopeampi, suurempi, anaerobinen, väsyy helposti Tyyppi IIx: Nopein, suurin, anaerobisin, väsyy helposti, voi muuttua joko hitaaksi tai nopeaksi, määrä kasvaa levossa
71
72 Aineenvaihdunnalliset erot Isompi osa aerobisen aineenvaihdunnan entsyymejä verrattuna anaerobisiin Tehokkaaampi aerobinen aineenvaihdunta suhteessa anaerobiseen verrattuna aikuisiin Anaerobisen aineenvaihdunnan tehottomuus? Pienempi tyypin II lihassolujen käyttö? (Dotan ym. 2012)
73 Aineenvaihdunnalliset erot Matalampi veren laktaattikonsentraatio maksimaalisen suorituksen jälkeen Nopeampi kreatiinifosfaattivarastojen palautuminen suorituksen jälkeen Rasvavarastojen suurempi käyttö energiantuotossa lapsilla (Dotan ym. 2012)
74 Aineenvaihdunnalliset erot Suunnilleen samankokoiset ATP, KP ja glykogeenivarastot lihaksessa levossa Kuitenkin glykogeenin käyttö energiantuotossa on merkittävästi heikompaa lapsilla ATP ja KP käytössä ei merkitseviä eroja 13-15v Pojilla 65-70% aikuisten miesten laktaattikonsentraatiosta (Skinner 2005)
75 Laktaattikonsentraatioita 11v lapsilta ja 24v aikuisilta erilaisten uintitestien jälkeen (Prado 1999)
76 Anaerobinen teho = Maksimaalisen suorituksen aikana tuotetun ATP:n määrä per sekunti Anaerobinen kapasiteetti = Koko maksimaalisen suorituksen aikana tuotetun ATP:n määrä (Van Praagh 2000)
77 Kynnysarvo Kynnysarvo laktaatin avulla mitattuna matalampi kuin aikuisilla Tästä syystä määrätyn laktaattikonsentraation pitäminen kynnysarvona ei ole toimiva strategia lapsilla Tutkimuksissa arvot kynnysvauhdissa ovat olleet mmol/l luokkaa (Pfitzinger & Freedson 1997)
78 Vasteet voimaharjoitteluun Hypertrofia rajoittunutta ennen murrosikää Kasvuhormoni ja testosteroni Kehitys tulee vahvasti hermoston kehittymisen kautta Pidemmät sarjat tehokkaampia kuin aikuisilla Luuston kehittyminen vaatii iskutusta Voimaharjoittelu tekniikat
79 Korkeaintensiteettinen harjoittelu lapsilla Osassa tutkimuksista (Sperlich ym. 2010) on havaittu maksimilaktaattikonsentraation nousua lapsilla HIIT jakson jälkeen, osassa taaas ei (Prado 1999) Wingaten testissä 8v poika tuottaa painoon suhteutettuna noin 65-70% siitä tehosta, jonka 14v poika tuottaa (Skinner 2005)
80 Korkeaintensiteettinen harjoittelu Harjoittelun on näytetty lapsilla Lisäävän ATP-, KP- ja glykogeenivarastojen kokoa levossa Lisäävän fosfofruktokinaasin aktiivisuutta Lisäävän maksimilaktaattikonsentraatiota veressä (Wilmore & Costill 2004)
81 Laji Ikä ja N Intervention kesto Harjoittelu Lopputulos Sperlich ym Uinti vk 5xvk HIIT 92% HVT 85% HIIT paransi tehokkaammin 2000m testin ja kilpailusuorituks en tulosta ja paransi laktaatintuottoa Faude ym Jalkapallo vk 6xvk HIIT: 15-30s intervalleja % kynnystehosta HVT: 30-60min fartlek 80-90% kynnystehosta Sekä HIIT että HVT paransivat kynnyarvoja, HVT enemmän. Hitaammat pelaajat eivät kehittyneet HIIT harjoittelulla niin hyvin kuin nopeammat Faude ym Uinti vk 6xvk HIIT: 50% enemmän korkeaa intensiteettiä ja 40% vähemmän matkaa HVT: 30% lisää matkaa normaaliin HVT ei tehokkaampi tapa parantaa kilpailusuoritus ta ja kynnysarvoa kuin HIIT
82 Pitkittäistutkimuksia huippu-uimareilta (
83 Pyne ym Australialaista huippu-uimaria Sijoitukset maailman rankingissa välillä 1-23 Puolet top vuotiaita
84 Pyne ym Seuranta koko kauden ajalta Testit neljässä kohtaa Harjoituksia 10xvk 54 ± 19km/viikko ~5h kuivaharjoituksia/viikko
85 Harjoitteluvolyymi Commonwealth Gamesiin valmistavalla jaksolla ja tyypillinen laktaatti/nopeus käyrä samasta tutkimuksesta (Pyne ym. 2001)
86 (Pyne ym. 2001)
87 Pyne ym Parannuksia kauden aikana 7x200 testissä Nämä parannukset eivät kuitenkaan olleet yhteydessä kilpailusuorituksen parantumiseen Testaaminen on siis hyvä työkalu suorituskyvyn mittaamiseen harjoituksissa ja kunnon seuraamiseen, mutta muut tekijät näyttäisivät ratkaisevan kilpailusuorituksen
88 Anderson ym Australialaista huippu-uimaria, keski-ikä heistä top-10 joukossa maailmassa 15 heistä arvokisamitalisteja Seurannassa vuotta
89 Anderson ym Harjoittelua 44-48vk/vuosi Allas ja kuivaharjoittelua 20h/viikko Keskiarvoisesti 50-60km/viikko 20-30min lämmittelyjumppa ennen allasta 1-1.5h salitreeni 3xviikossa
90 Australialaisten mies- ja nais- huippuuimareiden arvoja 7x200 testin viimeisestä toistosta sekä V4 - nopeudelta (Anderson ym. 2006)
91 (Anderson ym. 2006)
92 (Anderson ym. 2006)
93 Anderson ym Samat koehenkilöt? Tällä kertaa mukana testien suhde kilpailusuoritukseen
94 V4 vetotiheyden ja kilpailusuorituksen välinen suhde (Anderson ym. 2008)
95 V4 vetotiheyden ja kilpailusuorituksen välinen suhde (Anderson ym. 2008)
96 Anderson ym Naisilla kehon rasvan väheneminen korreloi merkitsevästi parantuneen kilpailusuorituksen kanssa Miehillä lihasmassan kasvu korreloi merkitsevästi parantuneen kilpailusuorituksen kanssa
97 Mujika ym kansallisen ja kansainvälisen tason uimaria Harjoittelun kokonaisintensiteetti kokonaisen kauden aikana korreloi parantuneen suorituksen kanssa Harjoittelun volyymillä tai frekvenssillä puolestaan ei ollut vaikutusta Harjoittelemattoman jakson pituus kausien välissä ja edellisellä kaudella saavutettu taso korreloivat negatiivisesti seuraavan kauden kilpailusuorituksen kanssa
98 Kauden keskiarvoisen intensiteetin ja suorituskyvyn muutoksen välinen suhde (Mujika ym. 1996)
99 Herkistelyn ja anaerobisen harjoittelun vaikutus laktaattikonsentraatioon ja sykkeeseen yksittäisellä uimarilla (Shephard & Åstrand 2000)
100 200m vapaauinnin ja V4 arvon muutos yhden kauden aikana portugalilaisilla huippu-uimareilla sekä uimarikohtaiset käyrät erikseen esitettynä (Costa ym. 2012)
101
102
103 Vasteiden yksilöllisyys
104 Kysyttävää?
105 Valmentajan haastattelu Marko Malvela on ollut A-P:n valmentaja vuodesta 2005 Sprinttitallin valmentaja ja yrittäjä 20v valmentajakokemus
106 Menestyksen mahdollistaneita tekijöitä Terve harjoituskausi edellisiin nähden Uskallus levätä Työskentelyä frekvenssin kanssa teknisellä puolella Muuten harjoitussisällöltä hyvin samankaltainen kausi
107 Harjoittelu Ei minkäänlaista jaksotusta Mahdollisuuksien rakentaminen joka päivä sellaisiksi, että uimari kykenee uimaan sellaista vauhtia, joka palvelee suoraan kilpailusuoritusta Päivän olotilan mukaan
108 Harjoittelu A-P ei juuri tee kuivaharjoittelua Kehonhuolto, erityisesti olkapäät, tärkeimmässä roolissa Toiveena olisi saada A-P 3-5% vahvemmaksi talvikauden aikana Kaikki harjoittelu myös henkistä harjoittelua
109 Viimeistely EM-kilpailuihin Ei viimeistelysuunnitelmaa Koko ajan hereillä ja raikkaasti mukana siinä, mitä arjessa oikeesti tapahtuu. Hyvin vähän uintia viimeisellä 2 viikolla selkävaivojen vuoksi Alkupäivien lajien merkitys
110 Urheilija-haastattelu Ari-Pekka Liukkonen on Jyväskyläläinen ammattiuimari Edustaa Espoon Cetusta Harjoittelee kuitenkin Jyväskylässä Maken Sprinttitallissa
111 Lapsuus Pieksämäeltä kotoisin Harrasti ala-aste ikään asti lentopalloa Vapaa-ajan suosikkiliikunta pyöräily Uinti kuvioihin 8-vuotiaana
112 Lapsuus Ala-aste ajan uintivalmennus vähän mitä sattuu Hyvin vähän vaihtelua Ylä-aste iässä käytännössä itsenäistä harjoittelua, kerran viikossa vierailu Varkauteen
113 Lukioikä Muutto Jyväskylään Treenimäärien moninkertaistuminen Tiukka koulutahti Muutto yksin vieraalle paikkakunnalle Hetkellinen kehityksen pysähtyminen isojen harppausten jälkeen
114 Mikä tekee sinusta huippuurheilijan? Mulla on ollut tuuria
115 Berliinin EM-kilpailut Viimeistelyssä selkävaivoja, uinti jäi vähäiseksi Kaikki kolme 50m vapaauintia erilaisia Alkuerä vain uinti muiden joukossa
116 Berliinin EM-kilpailut Välierässä käden lipsahdus 10cm liian pitkälle 10m ennen maalia Tekniikan muutos siinä hetkessä, tuloksena uusi SE ja finaalipaikka
117 Menestyksen mahdollistajat viime kaudella Helmikuinen kaapista ulostulo Vähemmän stressiä, enemmän energiaa keskittyä itse tekemiseen Terve harjoituskausi
118 Pohdinta Tuurin osuus huippu-suorituksessa Perimä Ympäristö Valmennus tai sen puute Valinnat (Muutto) Käden lipsahdus.
119 Pohdinta Autonomia lasten harjoittelussa Kilpailuvauhtisen harjoittelun määrä, noin 70% Vähäinen kokonaisvolyymi, 7-9krt/vko 1-1,5h Laadukas tekeminen ja lepo
120 Pohdinta Valtaosan uintimatkoista ollessa kestoltaan alle 3min, on vaikea ymmärtää, miten kilpailuvauhtia huomattavasti hitaammin 3-4 tuntia harjoittelu valmistaa uimaria kilpailun supramaksimaaliseen suoritukseen David Costill (1991)
121 Kysyttävää?
122
Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotNopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotRoadshow 17.1.2016 Peurunka
Roadshow 17.1.2016 Peurunka Tiina Boman & Antti Hagqvist 18.1.2016 #YHTEISÖUNELMILLE - www.finntriathlon.fi 1 Tapahtumissa 6300 uitua, 270 000 pyöräiltyä ja 64 000 juostua kilometriä. 3500 triathlonistia
LisätiedotKILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU
KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
Lisätiedot2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu
1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotMikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja
LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotEnergiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Energiantuottoteoria 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet ENERGIANTUOTTOTEORIA 1. Elimistön energiavarastot 2. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotto 3. Energiavarastojen kuormittuminen ja palautuminen
LisätiedotJuoksukoulu ( 3.5.2016
Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotTAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,
LisätiedotKestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014
Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.
LisätiedotPajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen
Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot
LisätiedotSOTILAAN KESTÄVYYSSUORITUSKYKY JA SEN KEHITTÄMINEN KORKEA- TAI MATALATEHOISELLA KESTÄVYYSHARJOITTELULLA YHDISTETTYNÄ VOIMAHARJOITTELUUN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOTILAAN KESTÄVYYSSUORITUSKYKY JA SEN KEHITTÄMINEN KORKEA- TAI MATALATEHOISELLA KESTÄVYYSHARJOITTELULLA YHDISTETTYNÄ VOIMAHARJOITTELUUN Pro Gradu -tutkielma Yliluutnantti Juha
LisätiedotHarjoittelun ja valmentautumisen filosofia
Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia What is endurance? Mitä on kilpaurheilijan kestävyys? What is endurance? Kestävyys on ihmisten ja eläinten kyky liikuttaa itseään aerobisessa tai anaerobisessa
LisätiedotKokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet
Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen
LisätiedotNäkökulmia kulmia palautumisesta
Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä
LisätiedotNOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA
NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUSHARJOITTELUN PERIAATTEET: 1. Suorituksen nopeus mahdollisimman nopea ja räjähtävä 2. Suorituksen kesto alle 10 sekuntia 3. Palautus 2 5 minuuttia 4. Määrä 1 5 räjähtävä
LisätiedotSPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta
LisätiedotPERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset
SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO
LisätiedotNuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn
LisätiedotFORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon
FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotAKTIIVINEN PYÖRÄILIJÄ
Laji: Taso: Kesto: Laajuus: Harjoitteet: Pyöräily Aktiivinen pyöräilijä 8 viikkoa Pyöräilyharjoittelu Kéo Power -polkimilla Kestävyysharjoittelu, intervallit Polar-testimenettely Ennen harjoittelua Power-polkimilla
LisätiedotLähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.
HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi
LisätiedotKestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille. Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät Helsinki
Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät 23.3.2019 Helsinki 1 Varusmiesten kestävyyskunto on huonompi kuin koskaan ennen! Varusmiesten kestävyyskunto
LisätiedotKESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA
KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä
LisätiedotGrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen
GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia
LisätiedotAloittelevan kuntoilijan valmennus
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu
LisätiedotHiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI
LisätiedotJÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005
JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon
LisätiedotNOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA
NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0
LisätiedotRavitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB
Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa
LisätiedotSUOMEN VOIMISTELULIITTO
NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.
LisätiedotKUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotSuoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia
Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Kuva: KIHU 55 KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Testaamisella voidaan suunnata
LisätiedotRasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen
Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin
LisätiedotOsa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42
HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo
VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan
LisätiedotKuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.
Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian
LisätiedotMiten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste
Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Urheilijan ikävaiheeseen sopivaa harjoittelua nopeuden
LisätiedotKOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA
MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotHarjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella
Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212
Lisätiedot17.10.2013. Hämeenlinnan allasleiri 19.10.2013 Mikko Anttonen
Hämeenlinnan allasleiri 19.10.2013 Mikko Anttonen Mikko Anttonen KUS hallitus, FDTF hallitus, Sukeltajaliiton vapaasukellusvaliokunnan pj, AIDA Finlandin pj Laitesukellusta 2007 alkaen (tekniikkasukellus)
LisätiedotHUIPPU-UIMARIN 50 M VAPAAUINNIN LAJIANALYYSI JA HARJOITTELU
HUIPPU-UIMARIN 50 M VAPAAUINNIN LAJIANALYYSI JA HARJOITTELU Mikko Alpola Valmennus- ja testausoppi Valmentajaseminaarityö Kevät 2017 Liikuntabiologia Jyväskylän yliopisto Työnohjaaja: Antti Mero TIIVISTELMÄ
LisätiedotRoad Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
LisätiedotHiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö
LisätiedotSt1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015
St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotMATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus
MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus SPIROERGOMETRIAA LAJINOMAISESTI Kilpaurheilijoilla ns. mattotesti tarkoittaa portaittain maksimiin nousevaa kuormitusta, jonka
LisätiedotVTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen
VTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen Nonuniform Response of Skeletal Muscle to Heavy Resistance Training: Can Bodybuilders Induce Regional Muscle Hypertrophy
LisätiedotLasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta
Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta Harri Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen Maisteri Urheilulääkäri- ja valmentaja Perimästä Perimä Geneettinen perimä(
LisätiedotOhjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA
Juoksukoulu Ohjelma Maaliskuu 31.3. Luento 45 min @RAPALA -Kestävyysharjoittelun osaalueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele terveenä! Juoksuharjoitus 75 min @RAPALA
LisätiedotURHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN
Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotTehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala
Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotNOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä
Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen.
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
LisätiedotAerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA
Aerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA Väite Hiihdon kilpailusuoritusta selittää erityisesti kaksi tekijää: Aerobinen kynnys Nopeus Painottamalla näitä kahta osatekijää harjoittelussa
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen
Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193
LisätiedotMAAJOUKKUEJUDOKOIDEN AEROBINEN JA ANAEROBINEN SUORITUSKYKY, KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN HARJOITTELU- JA KILPAILUTILANTEESSA
OPINNÄYTETYÖ PETTERI POHJA 2010 MAAJOUKKUEJUDOKOIDEN AEROBINEN JA ANAEROBINEN SUORITUSKYKY, KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN HARJOITTELU- JA KILPAILUTILANTEESSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet
Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Paritehtävä: Lajianalyysi: Minkälaista kestävyyttä koripalloilija tarvitsee (aerobinen vs anaerobinen) Arvioikaa työjaksojen
Lisätiedot400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura
400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979
LisätiedotPolar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi
Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien
LisätiedotKilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen
Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotMiten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?
Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research
LisätiedotJES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA
JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA HARJOITUSOHJELMA Viikko 1 JUOKSU: Juoksu: 45min 10min lämmittely + 6x60sek()/ vetojen välissä 2min kävely palautus + 10min
LisätiedotSUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot
Sivu: 1 SUORA MAKSIMITESTI Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Valido Toni Syntymäaika: 12.1.1986 Mies Ikä: 31,8 Testaustiedot Testimalli: Juoksutesti Tulokset Mittauspäivä: 31.10.2017 Pituus [cm]: 182 Paino
LisätiedotYHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUKSET KESTÄVYYS- JA HERMOLIHASJÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYYN NAISILLA
YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUKSET KESTÄVYYS- JA HERMOLIHASJÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYYN NAISILLA Miia Niittynen Valmennus- ja testausoppi Kandidaatin tutkielma Kevät 2013 Liikuntabiologian
LisätiedotLepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.
VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus
LisätiedotDanske Bank. Juoksukoulu
Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele
LisätiedotOSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS
OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja
Lisätiedot17.10.2013. Mitä tapahtuu sukelluksen aikana
Hämeenlinnan allasleiri 19.10.2013 Mikko Anttonen Mikko Anttonen KUS hallitus, FDTF hallitus, Sukeltajaliiton vapaasukellusvaliokunnan pj, AIDA Finlandin pj Laitesukellusta 2007 alkaen (tekniikkasukellus)
LisätiedotLAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA
LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA VALMENNETTAVIA VUOSIEN VARRELTA Juoksu: Erika Tapio (-76) 800m 2.06 Jouni Haatainen (-76) 800m 1.47 400m 47,80 3000m 8.45 Kalle Keskipoikela
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 7.10.2013 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotCROSSFIT LAJIANALYYSI JA HARJOITTELU
CROSSFIT LAJIANALYYSI JA HARJOITTELU Mari Stenman Valmennus- ja testausoppi Valmentajaseminaari LBIA016 Kevät 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja: Antti Mero TIIVISTELMÄ Stenman
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijanäkökulma sprinttiharjoitteluun Olli-Pekka Koistinen Suunnistusvalmennusseminaari Vierumäki, 12.2.2012 Olli-Pekka Koistinen, Delta Sprinttipainotteinen
LisätiedotTIETOA HARJOITTELUSTA
TIETOA HARJOITTELUSTA Tämä harjoitusohjelma sopii henkilöille, joilla ei ole taustaa juoksuharjoittelusta. Henkilöt haluavat valmistautua turvallisesti Operaatio 21.1 juoksuun periaatteella juosten läpi.
Lisätiedot