"Hullunkurisia perheitä" Perheen saamat merkitykset kasvatuksen kentällä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""Hullunkurisia perheitä" Perheen saamat merkitykset kasvatuksen kentällä"

Transkriptio

1 Valintakoemateriaali 2009 Lappalainen, Sirpa & Mietola, Reetta (2005) "Hullunkurisia perheitä" Perheen saamat merkitykset kasvatuksen kentällä Teoksessa Tomi Kiilakoski & Tuukka Tomperi & Marjo Vuorikoski (toim.) Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino, ISBN Tätä artikkelia saa käyttää ainoastaan lähdeaineistona kesän 2009 valintakoetta varten.

2 Reetta Mietola ja Sirpa Lappalainen Hullunkurisia perheitä Perheen saamat merkitykset kasvatuksen kentällä Millainen on normaali lapsi tai nuori? Millaisia odotuksia kasvatusinstituutiot kohdistavat perheeseen? Kasvatuksen ammattilaiset rakentavat keskusteluillaan ja määrittelyillään jatkuvasti kuvia lapsuudesta, nuoruudesta ja perhesuhteista. Näillä puhetavoilla vedetään rajoja esimerkiksi hyväksytyn ja paheksuttavan tai normaalin ja poikkeavan välille. Puhetavat ja niihin sisältyvä vallankäyttö ovat monesti huomaamattomia myös puhujille itselleen. Niillä on kuitenkin merkittäviä käytännöllisiä seurauksia, koska näin luodut kuvat ohjaavat sitä, miten toiminnan kohteet, lapset, nuoret ja perheet, kasvatuksen käytännöissä havaitaan. Analysoimme artikkelissa päiväkotihenkilökunnan ja yläasteen opinto-ohjaajan puhetta. Tutkimuksissamme olemme kiinnostuneita erojen rakentumisesta kasvatuksen ja koulutuksen institutionaalisissa käytännöissä.1 Tavoite on tehdä näkyväksi niitä kulttuurisia puhetapoja, joilla niin kutsuttua normaalia lasta ja nuorta rakennetaan, sekä niitä totuuksia, joiden varaan instituution toiminta ja toimijoiden järkeily rakentuu (ks. Popkewitz & Lindblad 2000). Teemme etnografista tutkimusta. Sirpa Lappalainen on tuottanut aineiston kahdessa pääkaupunkiseudun päiväkodissa ja Reetta Mietola on tutkinut peruskoulun yhdeksättä luokkaa erityisopetuksessa opiskelevien oppilaiden koulunkäyntiä eräässä pääkaupunkiseudun koulussa. Olemme tuottaneet aineistomme havainnoinnin, osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen avulla. Seurasimme päiväkodin ja koulun toimintaa yhden lukuvuoden ajan osallistuen niiden arkeen ja juhlaan. Kirjasimme havaintomme ja kokemuksemme muistiinpanoiksi ja kenttäpäiväkirjaan. Lisäksi 112

3 olemme koonneet kentältä erilaisia materiaaleja kuten lasten piirustuksia ja koulun tai päiväkodin tuottamia dokumentteja. Olemme myös ottaneet valokuvia ja videoineet. Kokoavana ilmiönä artikkelissa on perhe. Perhe nousee kiinnostavalla tavalla esiin aineistoista, sillä päiväkodin henkilökunta ja koulussa opettajat tuottavat perheen merkittäväksi toimijaksi koulutuksen kentälle. Tarkastelemme sitä, miten kotiin katsotaan, miten sen ajatellaan vaikuttavan ja millaista toimintaa siltä odotetaan. Toisaalta mielenkiinnon kohteena on perheiden sosioekonominen asema: pyrimme tuomaan esiin, miten lasten ja nuorten kotitaustojen eroille annetaan merkityksiä kasvatusympäristöissä (vrt. Metso 2004). Analysoitavaa aineistoa ovat sekä opettajien haastattelut että kenttämuistiinpanot henkilökunnan kanssa käydyistä informaaleista keskusteluista. Haastattelut on rakennettu kenttäkokemukselle: lukuvuoden havainnot ovat pitkälti määrittäneet sitä, mitä teemoja henkilökunnan haastatteluissa otimme käsiteltäväksi. Haastattelut ovat mahdollistaneet keskustelun kasvatuksen ammattilaisten arvostuksista ja pyrkimyksistä. Puhuessaan työstään haastateltavat tuovat esiin myös rajalliset mahdollisuutensa toimia tavoitteiden ja arvojen mukaisesti. Haastatteluissa viitataan usein instituution käytänteisiin tai yksittäisiin tilanteisiin, joissa tutkijoina olemme olleet läsnä. Tarja Palmu (2003) toteaa, että (v)aikka etnografia on aikaan, paikkaan, toimijoihin ja tilanteisiin sitoutunutta tutkimusta, sen kautta voidaan tuoda esiin myös yleisiä kulttuurisia uskomuksia, käsityksiä ja toimintoja. Aineistomme on lähtöisin tietyistä päiväkodeista ja tietystä koulusta ja tarkastelemme yksittäisten toimijoiden puhetta, mutta puhetavat ja aiheet ovat kulttuurisesti tuotettuja ja jaettuja. Ne rakentavat todellisuutta ja totuuksia yksilöistä, instituutioista ja yhteiskunnasta sekä näiden välisistä suhteista. Kurotamme päiväkotia ja koulua laajempiin lapsuutta, nuoruutta, kasvatusta ja opetusta koskeviin keskusteluihin sekä instituutioiden toimintaa ohjaaviin ja rajoittaviin rakenteisiin (kuten opetussuunnitelmatekstit ja koulutusjärjestelmän rakenne). 113

4 Tarkastelemissamme instituutioissa käytössä olevat puhetavat ja käsitykset ilmiöiden takana vaikuttavista tekijöistä eivät ole vain näille tietyille instituutioille tai puhujille ominaisia, vaan kyse on laajemmista kulttuurisista tavoista puhua lapsesta, nuoresta ja perheestä. Lähestymistapamme on diskurssianalyyttinen. Diskurssianalyysissa tarkastellaan millaiset kuvaukset ja selitykset ovat erilaisissa tilanteissa ja keskustelun kohdissa ymmärrettäviä, ja millaisia asiantiloja tai muita seurauksia noilla selityksillä kulloinkin rakennetaan. (Suoninen 1999, 18.) Tarkastelemme, millä tavalla meille kentällä ja haastattelutilanteissa kerrotaan tutkimuskohteistamme: miten päiväkoteja ja koulua kuvataan ja miten toimintaa selitetään. Olemme kiinnostuneita siitä, millaiset selitystavat ja kuvaukset ovat paitsi mahdollisia myös ymmärrettäviä ja rationaalisia kentällä : millä tavoin päiväkodista ja koulusta, lapsista ja nuorista voi ja miten niistä tulee puhua. Tarkastelemme haastattelupuhetta ja arjen keskusteluja selontekoina, joissa puhujat tekevät maailmaa ja itseään ymmärrettäväksi itselleen ja meille (Suoninen 1999, 20). Kasvatuksesta ja koulutuksesta käytävä tutkimuksellinen, julkinen ja koulutuspoliittinen keskustelu muodostaa kulttuurisen kontekstin, jossa kasvatuksen ammattilaiset toimivat, joten analysoimme myös sitä kunkin luvun aluksi. Puhuessaan omasta työstään kasvatuksen ammattilaiset hakevat käsitteitä ja puhetapoja viittaamalla aihetta koskeviin laajempiin keskusteluihin ja asiantuntijapuheenvuoroihin.2 Tarkastelemme, miten lapsia ja nuoria koskevassa keskustelussa rakentuvia totuuksia pohditaan, toistetaan, vahvistetaan tai haastetaan. Perhe huolen ja hallinnoinnin kohteena Vuonna 2001 Suomessa julkaistiin kaksi kattavaa lasten asemaa koskevaa selvitystä, Eriarvoinen lapsuus (Järventie & Sauli 2001) ja Mikä lapsiamme uhkaa? (Bardy ym. 2001). Niitä seurasi laaja julkinen keskustelu lasten elinoloista. Julkaisuissa kasvatuksen ja kou- 114

5 lutuksen asiantuntijat toivat esiin tutkimustuloksia taloudellisen laman vaikutuksista lapsiperheiden ja lasten hyvinvointiin liittäen hälyttävät havaintonsa hyvinvointi- ja perhepolitiikan kritiikkiin. Tutkimuksissa esitettiin yksityiskohtaisiakin kuvauksia taloudellisen huono-osaisuuden vaikutuksista lapsuuteen. Vaikka nämä julkaisut tutkijapuheenvuoroineen tähtäsivät selvästi harjoitetun politiikan kritiikkiin, perheiden taloudellisen aseman ja sen vaikutusten esiin nostamiseen, näyttää yhteiskunnallisen eriarvoisuuden käsitteellistämisellä kuitenkin olevan taipumus lipsahtaa yksilödiskurssiin (ks. Helne 2002). Näin myös lasten pahoinvointia koskevassa keskustelussa unohduttiin lukemaan ja korostamaan tutkimuksen tarjoamia hyvän ja huonon lapsuuden profilointeja ja etsimään pahoinvoinnin syitä lapsesta tai tämän perheestä. Keskustelu sai moralisoivia sävyjä, joihin usein kytkettiin huono-osaisuuden kuvauksista voimansa ammentaneita vaatimuksia entistä varhaisempiin ja nopeampiin interventioihin eli tilanteeseen puuttumisiin ammattilaisten toimesta. Perhe sai keskeisen paikan sekä tutkijapuheenvuoroissa että julkisessa lapsuutta koskevassa keskustelussa. Huolipuheessa lapsi asemoitiin ainoastaan vanhempiensa toiminnan kohteeksi. Lapsi nähtiin kykenemättömäksi toimimaan ja vaikuttamaan itseensä tai ympäristöönsä.3 Keskustelussa rakentunut kuva lapsuudesta on johdettavissa pedagogisiin ja lapsuuspsykologisiin diskursseihin, joissa lapsi tarpeineen asettuu toiminnan keskustaan: vanhempien on tunnistettava lapsen luonnolliset tarpeet ja täytettävä ne.4 Vanhempien toimijuuden korostuessa lapsuuden ongelmallisuus kääntyy keskustelussa vanhemmuuden ongelmallisuudeksi: julkisuudessa keskusteltiinkin muun muassa vanhempien (ensisijaisesti äitien) kyvyttömyydestä ja haluttomuudesta huolehtia lapsistaan.5 Tämä keskustelu kiinnittyi laajempaan diskurssiin muutoksesta ja lapsuuden kriisiytymisestä. Puhe yhteiskunnan ja elämäntavan muutoksesta nojaa yleisempiin teoretisointeihin jälkimodernista yhteiskunnasta, jotka ovat olleet esillä myös useissa suomalaisissa lapsuutta koskevissa tutkijapuheenvuoroissa. Puheenvuoroja yh- 115

6 distää usein näkemys lapsuuden kriisiytymisestä. Tämän argumentaation mukaan lapsuuden kriisi on seurausta perinteisen perherakenteen murenemisesta ja aikuisten hedonistisesta itsensä toteuttamisen halusta. Michael Wyness (2000) puhuukin lapsuus kriisissä -diskurssista, jonka mukaan vanhemmilta ovat hävinneet tarvittavat moraaliset ja sosiaaliset resurssit kunnon kansalaisten kasvattamiseen. Lapsuuden kriisiä koskevassa suomalaisessa keskustelussa rakennetaan ja vahvistetaan essentiaalista eli olemuksellista kuvaa lapsuudesta, lapsen tarpeista ja näitä tarpeita vastaavasta hoidosta (ks. Burman 1994). Pidämme sitä normatiivisena keskusteluna, jossa perhettä hallinnoidaan: se rakentaa kuvaa hyvästä perheestä ja hyvästä lapsuudesta samalla patologisoiden vaihtoehtoiset, tästä kuvasta eriävät lapsuudet. Jaana Vuoren (2001, 367) mukaan asiantuntijadiskurssit pyrkivätkin vahvasti kohti yksiäänisyyttä ja yhden ratkaisun määrittämistä, jolloin moniulotteiset kysymykset siitä, miten lapsia pitäisi hoitaa ja kasvattaa, muuttuvat (...) yksiulotteisiksi kysymyksiksi oikeasta ja väärästä. Asiantuntijoiden tehtävä on välittää tieto oikeasta edelleen vanhemmille. Tääl on paljon lapsii, joilla ei oo rajoja, heikkoa vanhemmuutta, uusavuttomuutta, heikon elämänhallinnan perheitä... (Opettaja, kenttämuistiinpanot). Päivähoidon ammattilaisten arkisessa puheessa vilistävät muun muassa termit erityislapsi, huonon elämänhallinnan perheet, haastava lapsi, erilainen oppija. Käsitteistön alkuperä on usein paikannettavissa varhaiskasvatuksen ja erityispedagogiikan asiantuntija- ja tutkimusteksteihin. Esimerkiksi Eeva Hujala-Huttunen ja Veijo Nivala ovat piirtäneet päivähoidon asiakasperheistä normaalijakauman, jonka toisessa ääripäässä ovat heikon ja toisessa vahvan elämänhallinnan perheet. Heikon elämänhallinnan perheiltä Hujala-Huttusen ja Nivalan mukaan puuttuu voimaa vanhemmuudelle ja lapset liian usein jäävät taka-alalle. Vahvan elämänhallinnan perheitä luonnehtivat valmiudet tehdä mitä 116

7 vain omien lastensa hyvinvoinnin edistämiseksi. (Hujala-Huttunen & Nivala 1996, ) Päiväkoteihin on oireellisesti jäänyt elämään käsite heikon elämänhallinnan perheet. Kuka tahansa lapsi ei ole haastava tai erilainen, heikon elämänhallinnan perhe ei ole mikä tahansa perhe. Termeillä viitataan lapsiin, joiden opetus ja kasvatus koetaan jotenkin ongelmallisena. Elämänhallinta tulee kyseenalaistetuksi helposti erityisesti silloin, kun perheessä tavalla tai toisella livetään institutionaalisen elämänkulun toteutumisen edellyttämästä kurinalaisuudesta ja ruumiinkontrollista: myöhästely tai likaiset vaatteet saattavat herättää epäilyn heikosta elämänhallinnasta. Mielestämme merkityksellistä onkin, että päiväkodin arjessa puhutaan juuri heikon elämänhallinnan perheistä tai niin sanotuista ongelmaperheistä. (Varhais)kasvatusta koskeva keskustelu vahvistaa jatkuvasti taipumusta ongelmien ja ongelmallisen esiin nostamiseen ja tunnistamiseen. Ammattikirjallisuus ja asiantuntijapuheenvuorot tarjoavat myös käsitteet ongelmallisesta puhumiseen (ks. Arnesen 2003). Ongelmallista on siten helppo määrittää, kun taas ongelmattomuus on vaikeammin ilmaistavissa. Ehkä juuri tästä syystä Hujala-Huttusen ja Nivalan käsiteapparaatin toinen ääripää, vahvan elämänhallinnan perheet ei ole rantautunut ammatilliseen puheeseen. Kun varhaiskasvatuksen asiantuntijapuhe muuntuu ammatillisuutta rakentavaksi folkloreksi, toimijuudesta tulee ammattilaisten monopoli: toimitaan suhteessa perheeseen, pohditaan intervention mahdollisuutta tai tarpeellisuutta. Asiantuntijapuhe rakentaa olennaisella tavalla ammattilaisten, lasten ja vanhempien toimijuutta sekä sosiaalisia suhteita heidän välillään (Vuori 2001, 15, 46). Jaana Vuori (2001, 364) toteaa väitöskirjassaan, että vanhempien ja ammattilaisten subjektiudet ovat toisiinsa sidottuja, saman kysymyksen kaksi puolta : Tärkein tapa, jolla tekstit muokkaavat ammattilaisten toimijuutta, on äitien ja isien kuvaamisen tapa. ( ) Kuvatessaan vanhempia tekstit kutsuvat ammattilaisia samaistumaan heihin tai ottamaan välimatkaa, kiinnittämään huomionsa toisiin seikkoihin ja jättämään toiset seikat huomiotta. 117

8 Ammatillisen huomion kohdistaminen joihinkin tekijöihin on merkittävä tapa, jolla ammatilliset tekstit ja keskustelut rakentavat kasvatustodellisuutta: se, mikä kasvatuksen ammattilaiselle tulee näkyväksi, määrittää sitä, millaiseksi hänen ammatillinen toimintakenttänsä ja toimijuutensa rakentuu. Ongelmallisen kategoria onkin näkyvyytensä vuoksi hyvin keskeinen kasvatuksen ammattilaisten ammatillisen minän rakentaja ja määrittäjä. Millainen sitten on normaali lapsi tai tavallinen oppija? Thomas Popkewitz (1998, 20) puhuu normalisoinnista diskursiivisina käytäntöinä, joilla lapsia erotellaan ja laitetaan järjestykseen arvojen jatkumolla. Normaalius on tavallisesti äänenlausumatonta, se tulee luonnolliseksi, kun epänormaali ja poikkeava määritellään (mt., 55). Normaalius määrittyy negaation kautta sen kautta mitä se ei ole. Kysymys tavallisesta lapsesta näyttää herättävän hämmennystä. Sirpa: Eli sitä mä jäin miettimään että tossa... kun puhuit sun termi oli sellanen rutiinilapsi... niin mä mietin että mitä kaikkee sä liität siihen tai mikä susta on sellanen tavallinen tai normaali tai sellanen se on musta kiinnostavaa. Pilvi: Nii mikä toi termi on, mäkään sitä ite miten mä sitä lähen, tuli vaan suusta mutta että. Ehkä se on se lapsi joka, se on sellanen tasapainonen millä kotiolot on mun mielestä niinkun, ettei mun tarvi miettii, se ei oo lastensuojelutapaus ja se ei vaadi. Se on mun mielestä hyvin sellanen, normaalista kodista tuleva lapsi jolla, joka on enemmistöä kumminkin tästä massasta ja joka tulee sijoittumaan tavalliselle koululuokalle ja niin pois päin. Joka nyt ei vaadi sen enempää mitään erityishuomiota, vissiin sitä mä tarkotan sit sillä. Että. Mut et sit niitä on just sillai että, no yli puolet meidän lapsista, no okei mitä nyt vois aatella nyt sitten moni näistä eri kulttuureista tulevista lapsista niin, eihän siinä nyt mitään, mutta niiden kanssa nyt taas tehdään sitten tän kielen puolesta sit työtä ja välillä käydään niit juttuja, että ymmärtääkö se laps nyt mua. Lastentarhanopettajan puheessa lapsi paikantuu itsestään selvästi perheeseen, samalla kun päiväkodin merkitys rutiinilapsen mää- 118

9 rittäjänä jää taka-alalle. Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä tulee opettajan kommentissa näkyviin ainoastaan oppilaan sopivuutena tavallisiin järjestelyihin: lapsi ei vaadi ja voidaan sijoittaa tavalliselle luokalle. Tavallisuus määrittyy suhteessa vallitseviin opetusmenetelmiin ja lapsen opettajalle tuottamaan työmäärään. Tästä näkökulmasta esimerkiksi seuraa, että suomalaisessa päiväkodissa ja koulussa normaaliuden piiriin mahtuu pelkästään suomenkielisiä. Sekä lapsuuden että pedagogiikan ollessa standardoituja, tulee normaaliudesta päiväkodin arjessa tavallaan ajallinen suure: kun pedagogiikan avulla ei saavuteta toivottua tulosta, vika on lapsessa, kodissa tai maahanmuuttajista puhuttaessa kulttuurissa ei menetelmissä tai kasvatusinstituution ja koulutusjärjestelmän rakenteissa. Ongelmat paikannetaan kotiin, lapseen tai kulttuuriin, jota lapsen katsotaan edustavan, samalla kun kasvatusinstituution käytännöt jäävät kyseenalaistamatta. Edellä olevassa lastentarhanopettajan puheenvuorossa rakentuu perhetilanteen ja lapsen tasapainon välille suoraviivainen yhteys: lapsen tasapainoisuus johdetaan normaaliin kotiin. Varhaiskasvatuksen näkökulma lapseen on ensisijaisesti kehityspsykologinen. Erica Burmanin (1994) mukaan kehityspsykologia toimii eräänlaisena resurssina, joka vaikuttaa sopivaa vanhemmuutta ja perhemuotoa koskevien arkikäsitysten taustalla. Kehityspsykologiselle näkökulmalle on ominaista, että lapsen välittömäksi sosiaaliseksi ympäristöksi määrittyy kahden eri sukupuolta olevan vanhemman ydinperhe. Burman toteaa kehityspsykologisen näkökulman kuitenkin pysähtyvän tarkastelemaan perhettä lapsuuden kehyksenä. Näkökulma ei problematisoi niitä sosiaalisia ja historiallisia vaikutteita, joille perheyksikkö rakentuu, eikä myöskään huomioi erilaisten perhemuotojen ja -järjestelyjen välistä kulttuurisista ja taloudellisista eriarvoisuutta. Kun perhettä tarkastellaan tällä tavoin irrallaan kulttuurisesta ja taloudellisesta kontekstistaan, ideaaliseksi määrittyvä perhemalli muuttuu normatiiviseksi, ja ideaaliin sopimattomat perheet nähdään patologisina. (Burman 1994, 72, 75.) 119

10 Jaana Vuori (2001, 19 20, 34, 367) kirjoittaa tutkimuksessaan psykososiaalisesta diskursiivisesta muodostumasta, joka toimii vanhemmuudesta ja perheestä käytävien keskustelujen metadiskurssina. Psykososiaalinen näkökulma hallitsee näitä keskusteluja. Psykososiaalisessa diskurssissa keskeisen aseman on saanut kehityspsykologia. Tämä merkitsee erityisesti sitä, että sosiaalisuutta, ihmisten vuorovaikutusta, tarkastellaan ja se saa merkityksensä lapsesta ja hänen yksilöpsykologiastaan. Sosiaalinen puolestaan rajataan läheisiin vuorovaikutussuhteisiin, ensisijaisesti perhesuhteisiin. Tämän välittömän vuorovaikutuksen ylittävä, kulttuurinen tai yhteiskunnallinen taso, jää tarkastelun ulkopuolelle, implisiittiseksi tai käsittelemättä. Yhteiskuntaluokasta tai perheiden elämän materiaalisista reunaehdoista päiväkodissa ei juuri puhuta.6 Kun lapsi saapuu paikalle myöhässä, hiukset kampaamatta tai päiväkodin mittapuun mukaan epäasianmukaisesti pukeutuneena, tulkitaan tämä helposti vanhempien kyvyttömyydeksi. Päiväkodissa hyvä vanhemmuus rakentuu performatiivisesti (ks. Butler 1999).7 Puhtaudesta ja vaatetuksesta huolehtiminen kuuluu onnistumisen minimivaatimuksiin. Uskottavaan hyvän vanhemmuuden esittämiseen kuuluu myös toistuva vanhempainiltoihin, toimikuntiin, kasvatuskeskusteluihin ja päiväkodin juhliin osallistuminen. Tämä voi kuitenkin edellyttää esimerkiksi poissaoloa töistä tai ulkopuolisen lastenhoidon järjestämistä. Näitä materiaalisia reunaehtoja ei toimintaa suunniteltaessa juuri oteta huomioon. Vilma esittelee minut äidilleen: Täs on mun uus ope. Minä: Niin tai en mä oikeestaan oo ope. Äiti: Oot sä se salainen maa? Minä: Eiku mä seurailen tutkijana näitä eskarilaisia. Äiti: Ai niin sä oot se. Tiedät sä siitä joulujuhlasta millon se on? Minä: Ainakin sillon kun siitä viimeks oon kuullu nii se oli kaheksalta aamulla. Äiti: No eihän sinne sitte pääse. Mä valmistun just maalariksi, mä oon töissä sillon, 6.15 tyly aamu. Onkohan siinä tarkotus karsii, aika 120

11 tehokkaasti niin ku koulussa Maisanki joulujuhlat on aamulla. Ei sinne pääse. Minä: Nii en yhtään tiiä, et mikä siinä oli ajatus. (Monet valkokaulustyöläiset voivat järjestää itsensä päiväkodin juhliin vaikka aamutuimaan, mutta maalarille se ei välttämättä onnistu.) (Kenttämuistiinpanot) Sekä koulussa että päiväkodissa opettajat pitivät ongelmana sitä, että vanhempainilloista jäivät pois juuri ne vanhemmat, joiden osallistumista pidettiin kaikkein tärkeimpänä. Vanhempainilloilla, kuten myös perhettä koskevalla varhaiskasvatuksen puheella näyttääkin olevan kaksinainen tarkoitus: sen kohteina olevat perheet pyritään osallistamaan päiväkodin kasvatustoimintaan, mutta toiminta voidaan nähdä myös pyrkimyksenä kontrolloida tiettyjä perheitä. Hyvää tarkoittavasta mukaanottavasta pyrkimyksestä muotoutuukin eroja rakentava ja poissulkeva käytäntö, jossa päiväkodin toimintaan oikealla tavalla osallistuvat äidit ja isät performatiivisesti tuottavat hyvää vanhemmuutta ja normaalia kotia. Perhe koulutusmarkkinoilla: vapaita valintoja vai pakon sanelema juttu? Perhe on keskeisesti esillä myös koulussa käytävissä keskusteluissa sekä nuorten koulutusvalintoja ja koulutusuria koskevassa tutkimuksessa. Koulutussosiologit ovat perinteisesti tutkineet paljon sitä, mitkä ovat kotitaustan vaikutukset kouluttautumispyrkimyksiin ja koulutusvalintoihin (ks. esim. Järvinen 1999; Järvinen 2003, Lahelma 2003; Vanttaja 2002). Nämä tarkastelut ovat merkittäviä koulutuksellisen tasa-arvon ja myös laajemman yhteiskunnallisen tasa-arvokehityksen seurannassa. Tasa-arvon edistäminen onkin ollut yksi keskeisiä koulutuksen tavoitteita Suomessa. Tutkimuksissa on koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa yleensä tarkasteltu vertaamalla ikäluokassa eri ryhmien (sukupuolen, kotitaustan ja etnisyyden mukaan) jakautumista erilaisille koulutusväylille, jolloin tilannetta pidetään sitä tasa-arvoisempana mitä lähempänä 121

12 eri opiskelijaryhmien suhteet ovat vastaavia suhteita ikäluokassa (Antikainen ym. 2000, 32; Vanttaja ). Erityisesti peruskoulun keskeisenä tavoitteena on ollut tasata oppilaiden koulutuksellisia lähtökohtia, ensisijaisesti tarjoamalla oppilaille yhtäläistä opetusta oppilaan perheen sosioekonomisesta asemasta tai asuinalueesta riippumatta. Perusopetus on tasannut myös jatko-opintomahdollisuuksien eroja, kun koko ikäluokka on saanut yhtäläisen jatko-opintokelpoisuuden oppivelvollisuuskoulun päättyessä. Suomessa koulutuksen tasa-arvopyrkimyksen tukena oli 1960-luvulta aina 80-luvun loppupuolelle vahva konsensus, joskin peruskoulun rakentamisen aikana keskusteluun nousi jatkuvasti epäilyjä tasa-arvoisen peruskoulutuksen tasapäistävästä vaikutuksesta ja käsityksiä, joiden mukaan koulutuksen laatu ja tasa-arvo eivät ole yhteen sovitettavissa (ks. Ahonen 2003). Tasa-arvon kyseenalaistamiseen keskeisimpänä koulutusta ohjaavana arvona vaadittiin kuitenkin laajempi 1990-luvulla tapahtunut yhteiskuntapoliittinen murros, jonka seurauksena sekä koulutuksen hallintojärjestelmä että koulutuksen arvoperusta kokivat muutoksia (Ahonen 2003). Valinta ja kilpailu ovat uudessa koulutuspolitiikassa korostetusti esillä aiemmin keskeisenä olleen tasa-arvoisuuden sijaan (Lahelma 2003; Gordon, Holland & Lahelma 2000; Ahonen 2003). Koulutusta lähdettiin uudistamaan individualistisista, yksilöllisyyttä korostavista lähtökohdista. Koulutusjärjestelmässä tehtiin suuria hallinnollisia muutoksia, joita seuranneessa keskustelussa painotettiin oppilaiden ja heidän vanhempiensa kykyä tehdä rationaalisia ja hyvin informoituja päätöksiä (ks. Rinne ym. 2000). Uusien, lähinnä Iso-Britanniasta virtaavien, koulutuspoliittisten tuulten myötä myös Suomessa alettiin puhua koulutusmarkkinoista ja asiakkuudesta. Koulutuspoliittisissa ja hallinnollisissa teksteissä koulutuksen asiakkaista, oppilaasta ja hänen vanhemmistaan, puhuttiin abstraktilla tasolla, jolla nämä rationaalisiksi ja aktiivisiksi oletetut toimijat irrotettiin sosiaalisista taustoistaan (ks. Simola ym. 2001). Puheen keskipisteeseen nousi vapaa abstrakti oppilasyksilö, joka perheineen tekee kykyjään ja tarpeitaan vastaavia, rationaalisia valintoja. 122

13 Kun uuden koulutusasiakkuuden aikaa eletään jo toista vuosikymmentä, on tutkimus ehtinyt ottaa muutosten seuraukset tarkastelun kohteeksi, ja kyseenalaistanut muun muassa markkinoiden asiakkaiden valintojen vapautta. Uuden tilanteen on katsottu jälleen tekevän alueellisista ja perhetaustojen eroista keskeisiä vaikuttajia yksilöiden välisiin koulutusmahdollisuuksiin (ks. esim. Jakku-Sihvonen & Kuusela 2002; Gordon & Lahelma 2002). Tutkijoiden kriittisissä puheenvuoroissa on todettu uusoikeistolaisen koulutuspolitiikan juhlivan valinnan vapautta koulutusmarkkinoilla samalla kun huomiotta jää se, miten yksilöiden valinnat ovat kuitenkin sidottuja heidän yhteiskunnallisiin asemiinsa (Lahelma 2003; Evans 2002). On korostettu, että koulutus- ja uravalintoja tulisi tarkastella siten, että huomioidaan se kulttuurinen ja vuorovaikutuksellinen ympäristö, jossa yksilön halut ja pyrkimykset syntyvät (ks. Vanttaja 2002; Järvinen 1999). Tällöin tulisi näkyväksi, miten yksilöt tekevät elämäänsä koskevia suunnitelmia ja valintoja tietyistä yhteiskunnallisista, mutta myös yksityisen elämänhistoriansa rakentamista asemista (ks. Lahelma 2003; Järvinen 1999). Myös koulussa, jossa oppilaita tutustutetaan peruskoulun jälkeisiin opintomahdollisuuksiin, käydään keskustelua koulumarkkinoista ja oppilaiden tarvitsemista valmiuksista markkinoilla toimimiseen samoin kuin oppilaiden välisistä eroista. Keskitymme tarkastelemaan yläasteen opinto-ohjaajan pohdintaa nuorten kouluvalinnoista.8 Olemme kiinnostuneita siitä, millaisena opintoohjaaja näkee perheen merkityksen nuoren valinnoille sekä millaisia muita tekijöitä opinto-ohjaaja nimeää oppilaiden valintoihin ja koulutusuriin eroja tuottavina tekijöinä. Opo: (...) ne on viel, murrosikäsil on viel hirveen siis tämmöset... ammatinvalintatoiveet liittyy aika tollasiin utopistisiin ja... Liittyy edelleenki tytöillä hirveen voimakkaasti johonkin tämmöseen raflaavaan, puhutaan luovuudesta tai... ulkonäköön liittyviä ammatteja ja... Ja. Pojilla on noi edelleenki aika paljon tämmöstä... rahan ansaitsemiseen liittyvää... Siis se on aika vaikeet kuvaa, mut siis ne. Mua 123

14 huvittaa et kun aattelee et mä oon tehnyt tätä hommaa, siis opona vuodest kaheksankymmentä, niin se mitä ne toivoo jatko-opinnoissa, edelleenki, ei se oo muuttunut oikeestaan paljon mihinkään. Siis sen täytyy mun mielestä liittyy jollain taval myös tähän ikään. Ja sit tähän meidän koulutussysteemiin. Koska mun mielestä esimerkis tää jako vielä lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin, siin on hirveen iso kuilu vieläki, valtava kuilu. Et jos, jos lukiokoulutus ei ois niin teoreettista, niin ehkä siinä löytyis semmonen, et se vois vähän viel pidempään miettii. Must viis-kuustoistvuotias on hirveen nuori päättämään. RM: Niin on, niin. Opo: Mä en yhtään ihmettele et ne menee lukioon vaik ei ne siel pärjäisikään. Koska ei kaikilla oo lukuhalua eikä kaikilla oo itseasias sitä, motiiviakaan mennä ni... Se on hirveen turvallista. Opinto-ohjaaja ilmaisee useita erilaisia nuorten valintoihin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Useimmat näistä tulevat esiin negatiivisessa merkityksessä, tekijöinä, jotka rajaavat valintojen kenttää ja ohjaavat nuoren valintoja vahvasti tiettyyn suuntaan. Valintaprosessi näyttäytyy nuoren kulttuurisesti kiinnittyneiden, sukupuolittuneiden ja ikävaiheeseen sidottujen toimintatapojen ja pyrkimysten9 sekä vahvasti kahtia jakautuneen koulutuskentän kohtaamisena, jossa nuori valitsee omiin pyrkimyksiinsä sopivan vaihtoehdon. Koulutusmarkkinat näyttäytyvät sekä identiteettimarkkinoina ( raflaavia ) että välineenä yksilön lähitulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseen ( rahan ansaitseminen ). Molemmat valinnan motiivit ja toiminnan tavat kuitenkin näyttäytyvät opintoohjaajan puheessa ongelmallisina. Millainen ammatinvalintapäätöstä edeltävän pohdinnan sitten tulisi olla? Opo: Ja sit taas ysillä se on aika puhtaasti jatko-opintoi, sillon mul on kaikki ysin tunnit. Ja... et siinä tunneilla mennään ihan tällast informatiivista. Ja sillon mä pyrin tekeen tällasii itsetuntemusharjoituksia ja jonkinlaista, puhutaan päätöksenteon periaatteista, kuinka tärkeet ois silleen, pohtia niitä jatko- et miks sä haluut tämmöst, mitä se niinku tuo pidemmällä tähtäimellä plää plää plää. 124

15 Opinto-ohjauksen tunnit näyttävät rakentuvan ajatukselle ideaalisesta, hyvin informoidusta ja harkitsevasta toimijasta hyvin toimivilla koulutusmarkkinoilla. Oppilaasta puhutaan päätöksentekijänä, aktiivisena toimijana, joka selvittää, harkitsee ja punnitsee eri vaihtoehtoja. Sekä päätöksen painavuutta että oppilaan vastuuta ja toisaalta hänen mahdollisuuksiaan päätöksenteossa painotetaan. Samalla kun opetuksessa rakennetaan toimijuutta, avataan nuorten eteen myös vaihtoehtojen kenttää: opetuksessa käydään läpi erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja näistä keskustellaan nuorten kanssa. Opinto-ohjaaja pyrkii myös tarttumaan keskustelussa mahdollisesti esiin nouseviin stereotyyppisiin käsityksiin eri aloista ja väylistä. Näissä keskusteluissa saattavat tulla näkyviin sellaiset koulutus- ja työmarkkinoiden rakenteelliset vinoutumat, jotka rakentavat ja ylläpitävät esimerkiksi työmarkkinoiden sukupuolittunutta jakoa tai eri ammattialojen arvostusten eroja. Tuula Gordon ja Elina Lahelma (2002) ovat nuorten siirtymiin kohdistuvassa tutkimuksessaan havainneet nuorten puheessa jännitteen, joka rakentuu valintojen näennäisen vapauden sekä toisaalta todellisten mahdollisuuksien välille. Nuorten mahdollisuuksiin saavuttaa tavoitteensa vaikuttavat ne resurssit, jotka heillä on käytettävissään jokapäiväisessä elämässään. (Gordon & Lahelma 2002.) Koulutusjärjestelmää ja eri vaihtoehtoja koskeva tieto sekä oppilaiden pohdinnoilleen kotoaan saama tuki nousevat opintoohjaajan puheessa esiin keskeisinä ammatinvalintaan ja koulutusmarkkinoilla toimimiseen tarvittavina resursseina. Opinto-ohjaaja pyrkii välittämään tietoa koulutusjärjestelmästä koteihin oppilaiden välityksellä ja vanhempainilloissa. Opo: (...) Niin se on aika rankkaa myös tämmösen murrosikäisen viedä viestiä kotiin et hei mutsi ja faija, tää systeemi on nykyään tämmönen et ei se mitään vaikka mä menisin tota kautta. Sieltä tulee et no eiks se ois nyt kuitenkin parempi et sä menisit tota kautta ja. Ja sit tosiaan mä sanoin sen seiskaluokkalaiset ja suurin osa niistä on sitä mieltä että ne menee lukioon koska se on se kuvio mikä kuuluu tehdä. 125

16 Opo: (...) Ja sitte sehän se ikuinen ongelma on, et vanhempainillassa käy edelleenkin ne huoltajat jotka on jo valmiiks kiinnostuneet lapsistansa. Joilla on vahva sosioekonominen status, vois näin sanoo, ja... Suurin osan niistä ne lapset menee lukioon, jotka tulee vanhempainiltaan. Ja sit taas ne jotka, jotka ei, niinku (huokaisee). Se must on aika tragedia ku laps sanoo et mä voin tehä mitä mä haluun, et mutsi sano et päätä itte. Mä aina soisin et kuitenkin keskusteltais. Rationaalisten valintojen tekeminen edellyttäisi, että valintaa tekevällä nuorella ja hänen perheellään olisi sellaista tietoa koulutusjärjestelmästä, jonka avulla hän pystyisi tosiasiallisesti pohtimaan itsensä kannalta kannattavinta reittiä haluamaansa tavoitteeseen (Järvinen 2003). Opinto-ohjaaja toteaa kuitenkin tuskastuneeseen sävyyn, että hänellä on itselläänkin kova työ pysyä perässä ja välittää oppilaille tietoa siitä, mitä koulutusjärjestelmän (peruskoulun jälkeisen koulutuksen) rakenteissa tapahtuu ja millaisia reittejä järjestelmä tarjoaa. Hänen mukaansa koulutusjärjestelmän muuttuessa lähes vuosittain ei voida olettaa, että oppilaat tai heidän vanhempansa hakisivat itse kattavasti tietoa eri vaihtoehdoista. Se on hänen tehtävänsä. Opinto-ohjaajan puheessa nousevat esiin perheiden väliset erot valintaprosessiin osallistumisessa ja tiedonsaannissa. Keskeiseksi eroja rakentavaksi tekijäksi opinto-ohjaaja nimeää perheen sosioekonomisen aseman. Korkea sosioekonominen status liittyy puheessa myös siihen, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsistaan. Kiinnostus näkyy koulun suuntaan aktiivisuutena, vanhempien osallisuutena lastensa päätöksenteossa. Tero Järvinen (1999) on toiseen asteen koulutusvaiheen siirtymää koskevassa tutkimuksessaan todennut, että vanhempien suhtautuminen koulutukseen on vahvasti riippuvainen heidän sosioekonomisesta ja koulutuksellisesta taustastaan. Koulutukseen suhtautuminen taas on yhteydessä siihen, miten lasten koulunkäyntiin osallistutaan.10 Osallistumista ei voida kuitenkaan johtaa suoraan vanhempien koulutustaustasta, sillä alhaisen koulutustaustan omaavat vanhemmat eivät ole oman koulutushistoriansa vuoksi 126

17 välttämättä kykeneviä osallistumaan lastensa koulutyöhön tai neuvomaan lapsiaan koulutusuravalinnoissa (Järvinen 1999.) Tällainen ero eri koulutustaustoista tulevien vanhempien välillä korostuu tilanteessa, jossa koulutusjärjestelmä muuttuu nopeasti ja tulee monimuotoisemmaksi. Opo: (...) Sähän kasvatat sen lapses tiettyihin arvoihin pienestä pitäen. Et täähän on se isoin lukion ja ammatillisten opintojen välinen kuilu koska... Monet huoltajat vielä kokee että se lukion suorittaminen ja valkolakin saaminen on hirveen tärkee asia. Ja sit monet vanhemmat vieläkin kuvittelee, että kun sä oot suorittanut lukion, niin sulla on paremmat jatko-opintomahdollisuudet. Kun se et sä lähdet ammatilliselle puolelle. Ja tää johtuu siitä et tää rakennehan on selkeesti muuttunu vasta noin neljä viis vuotta sitten, siis ihan niin et tää pyritään et lukio ja ammatillinen oppilaitos, ammatillinen tää perustutkinto antaa samat jatko-opintomahdollisuudet. (...) Mut eihän sitä oo viel menny silleen viesti perille. Esimerkiks jos kysyt seiskaluokkalaisilta, uudelta seiskaluokkalaiselta meet kysyy, no niin, kuis moni teistä on ajatellut jo tähän mennessä et menis vaikka ammattioppilaitokseen, ne kattoo Uuuu! Sit kysyt vielä, kuis moni teistä miettii lukiota, niin kuule se on edelleenkin yhdeksänkytprosenttia nostaa käden ylös. Ja sillon on kysymys siitä et se on jo kotona puhuttu. Siis vanhemmat, monet vanhemmat, vieläkin ne arvostaa enemmän tätä... lukiokoulutusta. Keskeisimpänä nuorten valintoja rajaavana ja suuntaavana tekijänä tulee opinto-ohjaajan puheessa esiin nuorten varhainen kiinnittyminen joko ammatilliseen tai lukioväylään. Kun nuorten valinnat ovat jo vahvasti kiinnittyneitä yläasteelle siirtymisvaiheessa, on yläasteella ja oppilaanohjauksella opinto-ohjaajan mukaan vain vähän vaikutusta siihen, millaisia valintoja peruskoulun jälkeen tehdään. Kun koulutuksen ja ammatin valinnat vaikuttavat jo valmiiksi lukkoon lyödyiltä, opinto-ohjaajan pyrkimykset purkaa tiukkaan juurtuneita asetelmia ja käsityksiä näyttävät epätoivoisilta. Miten tilanne sitten muotoutuu tällaiseksi? Edeltävästä haastatteluotteesta voidaan löytää useita nuorten valintoja ja valintaprosessia selittäviä tekijöitä. Keskeisenä nuorten 127

18 valintaa ohjaavana tekijänä esiintyvät ne arvot, joihin kotona kasvatetaan.11 Vahvana selittäjänä valintatilanteen lukkiutumiselle pitäisimmekin sitä, että koulussa eri kotitaustoista tulevien nuorten kulttuurit koulutusta koskevine odotuksineen ja arvostuksineen törmäävät toisiinsa ja koulutusjärjestelmän itsensä kannattelemiin arvoihin.12 Näiden törmäysten seurauksena nuoret hakevat omaa paikkaansa koulutuksen kentällä, suhteessa muihin oppilaisiin ja koulun sisällä heille tarjoutuviin mahdollisiin asemiin. Koulutusvalinnalla rakennetaan omaa minää, kiinnittämällä tiettyyn alaan tai koulutusväylään liitettyjä kulttuurisia merkityksiä itseen. Nuorten asemoituminen kodin ja koulun kulttuureihin määrittää sitä, mitkä reitit nähdään tavoittelemisen arvoisiksi ja mitä on syytä välttää. Kyse on sekä itsen tunnistamisesta ja rakentamisesta että toisen kulttuurin torjunnasta. Koulutusta koskevien valintojen tekeminen onkin monimutkainen prosessi, jossa usealla eri taholla rakentuvat tavoitteet ja merkitykset kietoutuvat toisiinsa. Markku Vanttaja (2002, 251) toteaa, että yksilön käsitys itsestään, mahdollisuuksistaan ja sopivista uravaihtoehdoista (...) muotoutuu aina vuorovaikutuksessa ympärillä olevien ihmisten kanssa ja siinä kulttuurissa, jossa hän elää. Yhdeksäsluokkalaisen nuoren voikin ajatella rakentavan tulevaisuuttaan, omia koulutus- ja urapyrkimyksiään useassa eri ympäristössä, joilla jokaisella on merkityksensä sille, millaiset vaihtoehdot nuoret kokevat itselleen sopivina, mahdollisina ja haluttavina. Arjen vuorovaikutustilanteissa opettajien, vanhempien, sukulaisten, tuttavien ja koulukavereiden kanssa nuoret kohtaavat heihin kohdistuvia koulutusta ja työuraa koskevia odotuksia ja toiveita (Vanttaja 2002, 249). Lopuksi Päiväkodin tai koulun arjen kiireessä henkilökunta ehtii usein tarttumaan vain siihen mikä huolestuttaa, mikä pistää silmään. Tämä on yleensä lapsi, oppilas tai tapahtuma joka rikkoo rutiinin. Mielestämme on tärkeää purkaa sitä käsitteistöä, jonka kautta toi- 128

19 mitaan, ja niitä diskursseja, jotka määrittävät, mihin huomio kiinnittyy, mistä on syytä huolestua ja miten huolta jäsennetään. Kun päiväkotien ja koulujen henkilökunta toimii ilmapiirissä, jossa huoli ja vaatimukset interventioille ovat vahvoja, saattavat huolestuneet katseet muuttua normatiivisiksi, yksilöön kohdistuviksi toimiksi. Huolipuhetta olisi kuitenkin syytä purkaa tekemällä näkyväksi siinä rakentuvia profilointeja, joiden perusteella kasvatuksen ammattilaiset selittävät yksilöä, hänen toimintaansa tai elämäntilannettaan. Tässä purkutyössä tulisi yhtä lailla tehdä näkyväksi sitä odotettua normaalia yksilöllisyyttä ja niitä etuoikeutettuja subjektiviteetteja, joille koulutusjärjestelmä rakentuu, kuin niitä, jotka asemoidaan huolen alle, toiseuteen. Kieli ei ole käytännöistä irrallista, vaan sillä on merkitystä instituution toiminnalle ja toimijoille. Kasvatuksen ja koulutuksen kenttää määrittävillä diskursseilla on vaikutusta kentällä sekä henkilökunnan että lasten tai nuorten ja heidän perheittensä toimijuuteen. Kyse ei kuitenkaan ole ennalta määräytyneestä suhteesta, vaan instituutiot ja niiden toimijat voivat myös toimia vastakarvaan, tehdä ja ottaa tilaa toimijuudelle siellä, missä tällaista tilaa ei näyttäisi olevan. Hallitsevat diskurssit, jotka tuottavat ja uusintavat kulttuurissa eläviä normatiivisia, luonnollistuneita totuuksia, ovat kuitenkin aina läsnä: ne ovat jotain, johon kentän toimijat joutuvat ottamaan kantaa omassa toiminnassaan. Tarkastelussamme olemme tuoneet esiin sitä, miten päiväkotia ja koulua ympäröivät keskustelut ovat läsnä myös näiden instituutioiden toiminnassa, henkilökunnan käsityksissä ja kriittisissä pohdinnoissa. Viitteet 1. Tarkastelumme on osa Elina Lahelman johtamaa, Suomen Akatemian rahoittamaa Koulutuksen erot, rajat ja mahdollisuudet -tutkimusprojektia, jonka yhtenä tavoitteena on erilaisten aineistojen ja näkökulmien avulla tehdä näkyväksi koulutuksen normalisoivia ja eroja tuottavia rakenteita ja käytäntöjä. Projektin teoreettiset vaikutteet ovat jälkistrukturalistisista, jälkikolonialistisista ja materialistisista 129

20 feministisistä teorioista sekä sosiaalisesta konstruktionismista. Projektin tutkimuskenttiä ovat kasvatustiede, erityispedagogiikka, lapsuussosiologia ja nuorisotutkimus. (Lahelma 2000, 1 2, 5; Mietola 2001, 3.) Näkökulma problematisoi käsiteparit me / he sekä normaali / erilainen koulutuksen käytännöissä rakentuvina, käytettävinä ja haastettavina dikotomioina. Projektin osatutkimuksissa koulutuksen käytäntöjä tarkastellaan sukupuolen, etnisyyden, seksuaalisuuden, kykyjen/kyvyttömyyden, yhteiskuntaluokan ja paikallisuuden näkökulmista. 2. Jaana Vuori (2001) kirjoittaa vanhemmuutta käsitteleviä tekstejä tarkastelevassa tutkimuksessaan, että asiantuntijoiden tekstit, ammatilliset käytännöt ja ammattilaisten toimintakulttuurit liittyvät yhteen. Ammattilaiset ja asiantuntijat lukevat toistensa kirjoituksia ja kuulevat niille perustuvia luentoja ja esitelmiä opiskellakseen ammattiin, reflektoidakseen työtään ja toimiakseen tutkijoina tai kilpailevina asiantuntijoina. He etsivät teksteistä vahvistusta näkemyksilleen, tuoretta tietoa ja rohkaisua ratkaisuihinsa. Aineistoni kaltaisten tekstien kirjoittaminen on keskeinen tapa, jolla asiantuntijaksi tullaan ja jolla asiantuntijan asemaa pidetään yllä. Oppiarvojen saavuttaminen vaatii opinnäytteitä, tutkijana toimiminen tutkimusjulkaisuja ja ammattilaisten kouluttamiseen tarvitaan oppikirjoja. Laajalle yleisölle kirjoitettu opas- tai keskustelukirja avaa puolestaan asiantuntijalle uusia mahdollisuuksia tietojensa ja näkemystensä jakamiseen. Kun julkaisee kirjan, myös toimittajat kiinnostuvat ja pyytävät haastatteluja. Näin tutkimani asiantuntijoiden kirjoittamat tekstit liittyvät osaksi yleistä ja jokapäiväistä julkista keskustelua lapsista ja heidän vanhemmistaan. 3. Giroux (2000, 14) toteaa tarkastellessaan nykyistä nuorisokulttuuria kritisoivia puheenvuoroja, että näissä lapsuuden viattomuus rakentuu nostalgiseksi, valkoiseksi, keskiluokkaiseksi, staattiseksi ja passiiviseksi. Näissä keskusteluissa lapsilta kielletään toimijuus ja he ovat täysin suojelun tarpeessa aikuiselta maailmalta. 4. Erica Burman (1994) tuo esiin sen, miten lastenhoidossa ja kasvatuksessa hallitsevat ajattelutavat kannattelevat vaatimuksia lapsen tarpeille herkästä hoidosta. Hänen mukaansa käsitys lapsen sisältä nousevista tarpeista rakentuu kehityspsykologisille tutkimuksille, jotka ovat pääasiassa olleet kiinnostuneita keskiluokkaisten perheiden lap- 130

21 sista ja heidän äideistään. Kun tarpeet ja lapsen paras rakentuvat keskiluokkaisten hoitokäytäntöjen tarkastelulle, tulevat vallitsevat sosiaaliset ja kulttuuriset etuoikeudet luonnollistetuiksi, normatiiviseksi lapsuuden malliksi. (Burman 1994.) 5. Jaana Vuori (2001, 360) toteaa tutkimuksessaan, että kun perhettä ja vanhemmuutta tarkastellaan kehityspsykologisesta näkökulmasta, korostuu kehittyvän lapsen näkökulma, jolloin vanhempien toimijuus määrittyy ainoastaan suhteessa lapseen. Tällöin vanhempien elämän kokonaisuus, johon myös suhde lapseen asettuu, jää huomiotta. 6. Tämä voi johtaa kasvatuksen kehitysteoreettiseen näkökulmaan, jossa huomio keskittyy lasten ja vanhempien (ensisijaisesti lapsen ja äidin) väliseen suhteeseen, jättäen ulkopuolelle perheen, ennen kaikkea vanhempien elämänkokonaisuuden eri ulottuvuudet (ks. Vuori 2001, 360). 7. Butlerin mukaan sukupuoli rakentuu performatiivisesti sukupuolen esittämisen ja toiston kautta (ks. esim. Jukka Lehtonen tässä kirjassa). Kirsti Lempiäinen puolestaan (2002) soveltaa Butlerin performatiivisuuden ideaa analysoidessaan kansallisuuden rakentumista. 8. Kyseinen opinto-ohjaaja on koulussaan meidän näkökulmastamme katsoen aitiopaikalla pohdittaessa juuri koulun ja koulutusjärjestelmän mahdollisia yksilöllisyyksiä ja asiakkuuksia. Opinto-ohjaajan työnkuvaan kuuluvat yläasteen koulun oppilasvalinnat, joissa hänelle tutustumispäivien, haastattelujen ja valintaprosessin yhteydessä rakentuu hyvä kuva siitä, keitä kouluun hakeutuu (oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta). Opinto-ohjaaja toimii myös keskeisenä henkilönä koulun oppilashuoltotyössä, jossa sekä käydään koulun oppilaskuntaa läpi oppilas oppilaalta että etsitään ratkaisuja tilanteissa, joissa asiat eivät suju niin kuin pitäisi. Myös ammatinvalinnan ohjaus on yleisopetuksen osalta lähes kokonaan opinto-ohjaajan työkenttää, ja tämän vuoksi hänelle avautuu näkymä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, koulutusmarkkinoille. 9. Sinikka Aapolan (1999, 346) mukaan murrosiän diskursseille ovat tyypillisiä yksilökeskeiset selitykset, jotka rakentavat vastakkainasettelua luontoa, tunteita, hallitsemattomuutta ja emotionaalisuutta edustavan nuoruuden sekä kulttuuria, sivistystä, hallintaa ja rationaalisuutta edustavan aikuisuuden välille. 131

22 10. Siinä miten Järvisen tutkimuksen nuoret olivat saaneet perheeltään tukea koulunkäyntiinsä ja ammatinvalintaan, oli merkittäviä eroja eri kulttuureista (keski- tai työväenluokkainen) tulevien nuorten välillä. 11. Tero Järvinen (1999, 177) kuvaa tutkimuksessaan seuraavasti tapaa, jolla perheen koulutusta koskevat arvot, lapsen koulunkäynti ja tulevaisuuden suunnitelmat kietoutuvat toisiinsa, vaikuttaen nuoren koulutusreitin valintaan: Eri kulttuureihin lukeutuneissa perheissä koulutukseen suhtauduttiin eri tavoin. Tämän seurauksena lasten koulunkäynnille ja tulevaisuudelle oli asetettu erilaisia odotuksia. Tämä oli yhteydessä siihen mitä nuoret itse tavoittelivat elämältään. Nuorten erilaiset tulevaisuusorientaatiot tuottivat erilaisia tapoja suhtautua koulunkäyntiin ja opiskeluun. Nämä edellä nimetyt tekijät yhdessä vaikuttivat koulutusreitin valintaan, sekä siihen mitä eri koulutusratkaisut nuorille merkitsivät. 12. Markku Vanttaja (2002) toteaa tutkimuksessaan, että kertomukset koulutyön vaivattomuudesta, siihen sitoutumisesta, hyvistä kouluvalmiuksista ja menestymisen halusta olivat tyypillisimpiä korkeasti koulutetuissa perheissä kasvaneille haastateltaville. Monet tuntuivat omaksuneen kouluvalmiuksia lähes huomaamatta lapsuuden kasvuympäristössään toimiessaan. Näille ihmisille koulutyön moitteeton suorittaminen ja koulussa menestyminen oli ollut itsestään selvä asia. Yksilöiden koulutyöskentelylleen saamaa tukea ei kuitenkaan voida pelkistää ainoastaan vanhempien koulutuksellisista resursseista riippuvaksi tekijäksi, vaan kodin toimintakulttuuri saattoi vanhempien alhaisesta koulutustasosta huolimatta tukea lapsen koulutyöskentelyä sekä antaa tälle valmiuksia sopeutua koulun kulttuuriin. (Vanttaja 2002, ) Kirjallisuus Aapola, Sinikka Murrosikä ja sukupuoli. Julkiset ja yksityiset ikämäärittelyt. Helsinki: SKS ja Nuorisotutkimusseura. Ahonen, Sirkka Yhteinen koulu tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Koulutuksellinen tasa-arvo Suomessa Snellmanista tähän päivään. Tampere: Vastapaino. 132

23 Antikainen, Ari, Rinne, Risto & Koski, Leena Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. Arnesen, Anne-Lise Constructions of an Outsider : Contradictions and Ambiguities in Institutional Practices. Teoksessa Dennis Beach, Tuula Gordon & Elina Lahelma (toim.) Democratic Education: Ethnographic Challenges. London: The Tufnell Press. Bardy, Marjatta, Salmi, Minna & Tarja Heino (toim.) Mikä lapsiamme uhkaa? Suuntaviivoja 2000-luvun lapsipoliittiseen keskusteluun. Helsinki: Stakes. Burman, Erica Deconstructing Developmental Psychology. New York & London: Routledge. Butler, Judith Gender Trouble: Feminism and the Subversion of Identity. New York: Routledge. Evans, Karen Taking Control of Their Lives? Agency in Young Adult Transitions in England and the New Germany. Journal of Youth Studies 5:3, Giroux, Henry Stealing Innocence: Youth, Corporate Power and the Politics of Culture. New York: St. Martin s Press. Gordon, Tuula, Holland, Janet & Lahelma, Elina Making Spaces. Citizenship and Difference in Schools. New York: Macmillan. Gordon, Tuula & Lahelma, Elina Becoming an Adult: Possibilities and Limitations Dreams and Fears. Young Nordic Journal of Youth Research 10:2, Helne, Tuula Syrjäytymisen yhteiskunta. Helsinki: Stakes. Hujala-Huttunen, Eeva & Nivala, Veijo Yhteistyö päivähoidossa: kasvatuksen lapsikohtainen suunnittelu yhteistyössä vanhempien kanssa. Oulu: Varhaiskasvatus 90. Jakku-Sihvonen, Ritva & Kuusela, Jorma Mahdollisuuksien koulutuspolitiikan tasa-arvo. Helsinki: Opetushallitus. Järventie, Irmeli & Sauli, Hannele (toim.) Eriarvoinen lapsuus. Helsinki: WSOY. Järvinen, Tero Peruskoulusta toisen asteen koulutukseen. Siirtymävaiheen kokemukset ja koulutusvalintojen taustatekijät oppilaiden kertomina. Turku: Turun yliopisto. 133

24 Järvinen, Tero Urheilijoita, taiteilijoita ja IB-nuoria. Lukioiden erikoistuminen ja koulukasvatuksen murros. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto. Lahelma, Elina Koulutusteiden risteysasemilla: pysyvyyksiä ja muutoksia nuorten suunnitelmissa. Kasvatus 34:3, Lempiäinen, Kirsti Kansallisuuden tekeminen ja toisto. Teoksessa Tuula Gordon, Katri Komulainen & Kirsti Lempiäinen (toim.) Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli. Tampere: Vastapaino. Metso, Tuija Koulu, koti ja kasvatus: kohtaamisia ja rajankäyntejä. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura. Palmu, Tarja Sukupuolen rakentuminen koulun kulttuurisissa teksteissä. Etnografia yläasteen äidinkielen oppitunneilla. Helsingin yliopiston Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 189. Popkewitz, Thomas Struggling for the Soul. The Politics of Schooling and the Construction of the Teacher. New York: Teachers College Press. Popkewitz, Thomas & Lindblad, Sverker Educational Governance and Social Inclusion and Exclusion: Some Conceptual Difficulties and Problematics in Policy and Research. Discourse: Studies in the Cultural Politics of Education 21:1. Rinne, Risto, Kivirauma, Joel, Hirvenoja, Piia & Simola, Hannu From Comprehensive School Citizen towards Self-selective Individual. Teoksessa Sverker Lindblad & Thomas Popkewitz (toim.) Public Discourses on Education Governance and Social Integration and Exclusion: Analyses of Policy Texts in European Contexts. Uppsala: Uppsala University. Simola, Hannu, Rinne, Risto & Kivirauma, Joel Shifting Responsibilities, Insolvent Clients and Double-bound Teachers The Appearance of a New System of Reason in Constructing Educational Governance and Social Exclusion/Inclusion in Finland? Teoksessa Sverker Lindblad & Thomas Popkewitz (toim.) Education Governance and Social Integration and Exclusion: Studies in the Powers of Reason and the Reasons of Power. A Report from the EGSIE Project. Uppsala: Uppsala University. 134

25 Suoninen, Eero Näkökulmia sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen: Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. Vanttaja, Markku Koulumenestyjät. Tutkimus laudaturylioppilaiden koulutus- ja työurista. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura. Vuori, Jaana Äidit, isät ja ammattilaiset. Sukupuoli, toisto ja muunnelmat asiantuntijoiden kirjoituksissa. Tampere: Tampereen yliopisto. Wyness, Michael G Contesting Childhood. London & New York: Falmer Press. 135

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa

Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa Marja-Liisa Mäkelä (mllmak@utu.fi) Turun yliopisto, Keveko 17.11.2016 Taustaa: Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Erityisopetus, osallisuus ja opiskelijan asema peruskoulun jälkeen

Erityisopetus, osallisuus ja opiskelijan asema peruskoulun jälkeen Erityisopetus, osallisuus ja opiskelijan asema peruskoulun jälkeen Anna-Maija Niemi, tutkijatohtori Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta Opetushallituksen koulutustilaisuus 7.4.2017 www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna

Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna Systeeminen eriytyneisyys Koulu on rajannut tehtävänsä varsin tiukasti

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA? KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Miksi

Lisätiedot

Orientaatioprojektin aloitusinfo

Orientaatioprojektin aloitusinfo Orientaatioprojektin aloitusinfo Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto Espoo, Hämeenlinna, Turku & Helsinki 18-21.8.2014 blogs.helsinki.fi/reunamo 20.8.2014 1 Mitä videossa tapahtuu? Mikä asia kiinnittää huomiosi?

Lisätiedot

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta Koulun ja koulutuksen puolesta Koulun JA Koulutuksen puolesta Kaikki koulukasvatuksen parissa työtään tekevät tuntevat kouluelämän ja yhteiskunnan vääjäämättömän muutoksen ja jatkuvuuden. Yhteisölliset

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015. Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 työpaja Helsingissä 4.2.2014 Piirros: Linda Saukko-Rauta Niin opiskelijat kuin työnantajatkin tuntuvat olevan epätietoisia siitä, mitä opiskelijoista oikeasti valmistuu

Lisätiedot

Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta

Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta Huolipuheesta mielekkääseen toimintaan ja tekemiseen Kuntoutusakatemia 11.6.2015 VTT, erikoistutkija Sanna Aaltonen Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 14.11.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Helsingin

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulupolku Haasteita ja hyviä käytänteitä Kajaani 27.3.2017 Raimo Salo, KT Finland School of Education raimo.salo@fsoe.fi 044 375

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Nivelvaiheessa olevat nuoret aikuisten tuki ja nuorten osallisuus

Nivelvaiheessa olevat nuoret aikuisten tuki ja nuorten osallisuus Sanna Aaltonen Dosentti, VTT, erikoistutkija sanna.aaltonen@nuorisotutkimus.fi Twitter Nivelvaiheessa olevat nuoret aikuisten tuki ja nuorten osallisuus Liaani-hankkeen päätösseminaari 27.9.2017 Nivelvaihe

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot