Opetussuunnitelma. Logistiikan perustutkinto. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma, autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma Logistiikan perustutkinto Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma, autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Varastopalvelujen koulutusohjelma, varastonhoitaja Hyväksytty 1.0/ Ammatillisen peruskoulutuksen johtoryhmä

2 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) Sisältö 1 Logistiikan perustutkinto Tavoitteet Opetussuunnitelma Opiskelijan erilaiset opintopolut Tutkinnon toteuttaminen ja erityiset opetusjärjestelyt Oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetusjärjestelyt Opiskelijan arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Opintojen mukauttaminen Opetussuunnitelman kehittäminen Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja arviointi Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma, pakolliset tutkinnon osat Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 ov Kuorma-auton tavarankuljetusten hallinta 30 ov Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma, autonkuljettaja Kuorma-autokuljetukset 20 ov Kuljetuspalveluiden koulutusohjelma, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Yhdistelmäajoneuvonkuljetukset 30 ov Varastopalvelujen koulutusohjelma, varastonhoitajan pakolliset opinnot Tavaran vastaanotto ja säilytys 20 ov Tavaran keräily ja lähetys 20 ov Inventointi ja saldonhallinta 10 ov Trukinkuljettajan tehtävät 10 ov Valinnaiset tutkinnon osat Alan yritystoiminta 10 ov Työkoneiden käyttö ja huolto 10 ov Ulkomaanliikenteenkuljettajan tehtävät 10 ov Taksikuljetukset 10 ov Elintarvikekuljetukset 20 ov Massatavarakuljetukset 20 ov Ympäristönhuollonkuljetukset 10 ov Vaarallisten aineiden käsittely 5 ov Varaston tietojärjestelmät 5 ov Tavaran kuljettaminen 10 ov... 95

3 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) Osto- ja myyntitoiminnot varastoissa 10 ov Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 0-10 ov Kuorma-autokuljetusten perusteet 10 ov Kaupan alan tehtävät 10 ov Tutkinnon osa muista ammatillisista perustutkinnoista 10 ov Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 0-10 ov Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Opinnäyte ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteet ja arviointi Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Äidinkieli 4 ov Äidinkieli, suomi 4 ov Äidinkieli, suomi toisena kielenä 4 ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov Vieras kieli, englanti 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov Pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat Äidinkieli 0-4 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 0-4 ov Liikunta 0-4 ov Ympäristötieto 0-4 ov Tieto- ja viestintätekniikka 0-4 ov Etiikka 0-4 ov Kulttuurien tuntemus 0-4 ov Psykologia 0-4 ov Yritystoiminta 0-4 ov Vapaasti valittavat opinnot Ammattitaitoa, työ- ja toimintakykyä tukevat opinnot 10 ov

4 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) 9 Liitteet

5 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) 1 Logistiikan perustutkinto 1.1 Tavoitteet Ammattiopisto Luovissa logistiikan perustutkinnossa voi valmistua autonkuljettajaksi tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi kuljetuspalvelujen koulutusohjelmasta varastonhoitajaksi varastopalvelujen koulutusohjelmasta. Opinnot voi suorittaa joko päätoimisena opiskelijana tai työn ohessa opiskellen oppisopimuksella. Oppisopimusopiskelija tarvitsee alan työpaikan opiskeluajalleen, jolloin työpaikalla opitaan mahdollisimman paljon ammattitaidosta ja oppilaitoksessa järjestettävä opetus on täydentävää, tietopuolista opetusta. Oppisopimusjärjestelyistä vastaa Ammattiopisto Luovin aikuiskoulutus. Logistiikan perustutkinnon suorittanut opiskelija voi työllistyä monenlaisiin logistisiin tehtäviin. Autonkuljettaja Autonkuljettajan tutkinnon suorittanut henkilö saa ajo-oikeuden kuorma-auton ammattimaiseen kuljettamiseen. Opiskelun aikana suoritetaan lisäksi ajolupa vaarallisten aineiden kappaletavarakuljetuksiin, kuljetusalan työturvallisuuskortti sekä turvallisen trukinkäsittelyn kurssi. Autonkuljettaja osaa kuormata, kuljettaa ja purkaa tavaroita vaatimusten mukaisesti. Hän osaa käyttää erilaisia tavaran käsittelyn apuvälineitä, kuten esimerkiksi trukki, lavansiirtovaunu, sidontavälineet ja kuorma-auton lisälaitteet. Autonkuljettajan ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi kuorma-autonkuljettaja, lähetti, varastomies-autonkuljettaja. Kuorma-autonkuljettaja voi toimia muun muassa kappaletavaran jakelu- ja keruutehtävissä, jätteiden keruutehtävissä, maa-ainesten kuljetustehtävissä ja muuttotehtävissä. Lähetit toimivat yleensä pienemmän ajoneuvokaluston avulla pientarvikkeiden ja postin erilaisissa toimitus- ja keräilytehtävissä. Varastomies-autonkuljettaja toimii sekä varaston työntekijänä että keräämiensä tavaroiden kuljettajana asiakkaalle. Kaikissa edellä mainituissa ammattinimikkeissä kuljetusmatkat ovat yleensä lyhyitä, joten työpäivän aikana ajamisen osuus ei ole kovin suuri. Merkittävä osa autonkuljettajan työtehtävää onkin tavaroiden käsittely ja asiakaspalvelu. Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan tutkinnon suorittanut saa ajo-oikeuden raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen. Opiskelun aikana suoritetaan lisäksi ajolupa vaarallisten aineiden kappaletavarakuljetuksiin, kuljetusalan työturvallisuuskortti sekä turvallisen trukinkäsittelyn kurssi. Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja osaa kuormata, kuljettaa ja purkaa tavaroita vaatimusten mukaisesti. Hän osaa käyttää erilaisia tavaran käsittelyn apuvälineitä, kuten esimerkiksi trukkia, lavansiirtovaunua, sidontavälineitä ja ajoneuvoyhdistelmän lisälaitteita. Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja toimii usein pitkien matkojen runkokuljetuksien hoitajana. Tehtäviin kuuluu lisäksi myös jakelua. Tyypillisiä yhdistelmäajoneuvonkuljettajan tehtäviä ovat polttoainekuljetukset, kappaletavarakuljetusten pitkien matkojen kuljetukset, erilaiset säiliökuljetukset, trailerien kuljetukset ja raakapuutavaran kuljetukset. Varastonhoitaja Varastonhoitajan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat kaupan, teollisuuden, liikenteen ja julkisen sektorin palvelukseen. He osaavat tehdä varastoalan tehtäviä käsin, koneellisesti esim. trukilla tai

6 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) automaattisilla laitteilla. He pystyvät hoitamaan varaston asiakirjat ja varastokirjanpidon tietotekniikkaa käyttäen. He tuntevat varastotalouden ja sen vaikutuksen yrityksen talouteen. Varastonhoitaja hallitsee logistiikan perusvalmiuksiin kuuluvat asiat, kuten tavaran varastoinnin, lähetyksen, kuljetukset ja kierrätyksen. Varastonhoitajan tutkinnon suorittaneella voi olla useita erilaisia ammattinimiä esimerkiksi terminaalityöntekijä, varastonhoitaja, varastotyöntekijä, varastomies-autonkuljettaja, trukinkuljettaja. Terminaalityöntekijä toimii runko- ja jakelukuljetuksien solmukohdassa eli terminaalissa, tavaran vastaanoton, keräilyn ja lähetyksen eri tehtävissä. Varastonhoitaja toimii erilaisten varastojen toiminnan toteuttajana vastaanottaen ja lähettäen tavaraa. Tehtäviin kuuluu myös varaston yleinen hallinta ja asiakaspalvelu. Varastotyöntekijä toimii erilaisissa varastoissa tavaran vastaanottoon ja lähetykseen liittyvissä tavarankäsittelytehtävissä. Usein tehtäviin liittyy myös dokumentointi varastojärjestelmään. Varastomies-autonkuljettaja toimii sekä varaston työntekijänä että keräämiensä tavaroiden kuljettajana asiakkaalle. Trukinkuljettaja työskentelee trukilla erilaisissa lavakuormien käsittelykohteissa. Trukinkuljettaja lastaa ja purkaa ajoneuvojen kuormia. Hän hyllyttää, keräilee ja tekee varastosiirtoja lavakuormille. Trukinkuljettaja tekee trukin päivittäisen ajolähtötarkastuksen ja huolehtii että trukki on hyvässä toimintakunnossa. Terveydentilavaatimukset Logistiikan perustutkintoon pyrkivällä tulee olla hyvä näkö ja kohtuullinen motoriikka. Trukinkuljettajalta edellytetään ajokorttiasetuksen mukaiset terveydelliset vaatimukset. Lisäksi hyvä hämäränäkökyky ja hyvä syvyysnäkökyky on eduksi trukkityöskentelyssä. Varastotyössä riittävä fyysinen kunto on eduksi. Autonkuljettajan tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajan opintoja valittaessa huomioidaan erityisesti ajokorttiasetuksen mukaiset terveysvaatimukset. Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Terveydellinen tilanne voi olla opiskelijaksi ottamisen esteenä, jos hakijalla on - insuliinihoitoinen diabetes, - epilepsia tai muut tasapainoelimistön sairaudet ja toimintahäiriöt, - sellainen näön tai kuulon heikkous, jota ei voida korjata apuvälineillä, - sydän- ja verenkiertoelinten sairaus, - fyysisen kuormituksen sietoa ja ulkotyössä selviytymistä rajoittava hengityselinten sairaus, - tuki- ja liikuntaelimistön sairaus, - munuaissairaudet, - psyykkinen sairaus, joka estää käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen ja/tai - päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. Valintatilanteessa harkitaan alan sopivuutta, jos hakijalla on em. sairaus. Näissä tapauksissa voidaan käyttää valinnan apuna terveydenhuoltoviranomaisen lausuntoa, toimintakoetta logistisessa tehtävässä tai jotain muuta sopivaa arviointimenetelmää.

7 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) 1.2 Opetussuunnitelma Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma muodostuu opetussuunnitelman yhteisestä osasta ja sitä täydentävistä liitteistä sekä koulutus- tai tutkintokohtaisesta opetus- ja toteuttamissuunnitelmasta (kuva 1). Logistiikan perustutkinnon opetus- ja toteuttamissuunnitelma ja sen tavoitteet ja sisältö perustuvat annettuun määräykseen valtakunnallisista tutkinnon perusteista. Logistiikan perustutkinnon opiskelijat saavat oppilaitoksen tarjoamia ohjaus- ja opiskelijapalveluja. Opiskelijan ohjaukseen osallistuu Luovin koko henkilöstö. Ohjauksen keskeisin toimija on opiskelija itse. Jokaiselle opiskelijaryhmälle on nimetty omat opetuksen, ohjauksen sekä opiskelijapalvelujen vastuuhenkilöt, kuten sosiaalityöntekijä / opintoneuvoja, puheterapeutti tai psykologi. Opiskelijapalvelujen toimintaa ohjaa Luovin ohjaussuunnitelma. Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma ja työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelma ohjaavat ja kuvaavat Ammattiopisto Luovin käytänteitä Opetushallituksen määräysten mukaisesti. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Ohjaussuunnitelma Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma Henkilöstön kehittämissuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa sekä yhteinen osa opiskelijalle Kestävän kehityksen suunnitelma Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelma Koulutus- / tutkintokohtainen - opetussuunnitelma - toteuttamissuunnitelma Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen toteuttaminen Kuva 1. Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma.

8 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) 1.3 Opiskelijan erilaiset opintopolut Ammattiopisto Luovissa tärkeitä asioita eli arvoja ovat luovuus, uudistajuus, osaaminen, välittäminen ja ilo. Näitä arvoja noudattamalla luomme tasavertaiset oppimismahdollisuudet, myönteisen ja turvallisen ilmapiirin sekä yksilölliset reitit työelämään. Opiskelija etenee opinnoissaan henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti. Omareitti Opiskelija kouluttautuu edellytystensä mukaisiin työtehtäviin. Hän voi rakentaa opiskelunsa tutkinnon osista, jotka vahvistavat ja lisäävät osaamista (kuva 2.). Tällöin opiskelija saa todistuksen suoritetuista tutkinnon osista ja näytöistä tai todistuksen suoritetuista opinnoista. Mahdollisuus suorittaa tutkinto myöhemmin säilyy. Opiskelutauon jälkeen opintoja voi täydentää tutkinnoksi vuoteen 2019 asti. Tutkintoreitti Tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on saavuttaa sekä ammattitaito että yleinen jatkoopintokelpoisuus ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelija voi vahvistaa sekä ammatillisia että jatko-opintovalmiuksia valinnaisilla opinnoilla Opiskelija voi suorittaa tutkintoon sisältyviä opintoja mukautetuin tavoittein. Tällöin opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin saman ammattitaidon kuin opetussuunnitelmassa on määrätty (kuva 2). Opintopolun suunnittelu Opintopolut Tavoite Alkutilanteen kartoittaminen: opiskeluvalmiuksien, opiskelijan vahvuuksien ja osaamisen kartoitus yhteistyössä opiskelijan kanssa HOJKS:n ja HOPS:n laatiminen (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ja henkilökohtainen opetussuunnitelma) OMAREITTI TUTKINTOREITTI Opiskelija saavuttaa edellytystensä mukaiset työelämävalmiudet ja opinnot. Opiskelija suorittaa joitakin tutkintoon kuuluvia tutkinnon osia a) mukautetuin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein b) opetussuunnitelman mukaisin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein. Opiskelija saa todistuksen suoritetuista -tutkinnon osista - näytöistä tai -opinnoista. a) Opiskelija saavuttaa tutkinnon ja yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelija saa tutkintotodistuksen. b) Opetussuunnitelman mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on opiskelijakohtaisesti mukautettu. Opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin opetussuunnitelman mukaisen ammattitaidon. Opiskelija saa tutkintotodistuksen osittain tai kokonaan mukautetuin arvioinnein.

9 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) Kuva 2. Opiskelijan opintopolut 2 Tutkinnon toteuttaminen ja erityiset opetusjärjestelyt Opiskelija rakentaa opintonsa erilaisista tutkinnon osista. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:aan kirjataan opiskelijan opintojen onnistumiseksi tarvittavat järjestelyt ja palvelut. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet ja oppimisympäristöön liittyvät tilajärjestelyt. Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) sisältyy HOJKS:aan. HOPS:aan merkitään opiskelijan oppimisen tavoitteet ja opintojen suorittamiseksi sovitut opetusjärjestelyt ja oppimisympäristöt. Logistiikan perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Opintoviikon lyhenne on ov. Opiskeluaika tutkintoon on pääsääntöisesti 3 vuotta. Tutkinto sisältää ammatillisia opintoja 90 ov ammattitaitoa täydentäviä opintoja 20 ov vapaasti valittavia opintoja 10 ov. Omareitin mukaan opiskeltaessa määritetään tutkinnon osat ja aikataulu opiskelijan tavoitteiden mukaisesti. Tutkinnon osien toteuttamistavat ja oppimisen ja osaamisen arviointi ovat tarkemmin tutkinnon toteuttamissuunnitelmassa (liite 1). Kuvassa 3 (seuraavalla sivulla) on esimerkkejä mahdollisista opintopoluista. Opiskelijalla on mahdollisuus yksikön tarjoamissa puitteissa suorittaa valinnaisina ammatillisina opintoinaan toisen koulutusohjelman pakollisia tutkinnon osia

10 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) Autonkuljettajan ammatilliset opinnot Ympäristöhuollon kuljetukset 10 ov Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 ov Kuorma-auton tavarakuljetusten hallinta 30 ov Kuormaautokuljetukset 20 ov Massatavarakuljetukset 20 ov Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammatilliset opinnot Ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävät 10 ov Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 ov Kuorma-auton tavarakuljetusten hallinta 30 ov Yhdistelmäajoneuvokuljetukse t 30 ov Työkoneen käyttö ja huolto 10 ov Varastonhoitajan ammatilliset opinnot Tavaran vastaanotto ja säilytys 20 ov Inventointi ja saldonhallinta 10 ov Vaarallisten aineiden käsittely 5 ov Osto- ja myyntitoiminnot varastossa 10 ov Tavaran keräily ja lähetys 20 ov Trukinkuljettajan tehtävät 10 ov Varaston tietojärjestelmät 5 ov Tavaran kuljettaminen 10 ov Kuva 3. Esimerkkejä opintopoluista.

11 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) 2.1 Oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Turvallinen, kannustava ja innostava oppimisympäristö vahvistaa opiskelijan elämäntaitoja ja kehittymistä vastuuntuntoiseksi ja velvollisuuksistaan huolehtivaksi kansalaiseksi ja työyhteisön jäseneksi. Opiskelijoiden oppimisen tukena toimivat opettajat, ohjaajat sekä opiskelijapalveluiden ja opiskelijan tukiverkostojen henkilöt. Oppimisen lähtökohtana on, että opiskelija löytää omat vahvuutensa ja omat tavoitteensa. Tekemällä oppiminen, yksiselitteiset ja toistuvat ohjeet ja erilaiset työtavat sekä opiskelijan jatkuva ohjaaminen ja suoritusten seuranta ovat opetuksessa oleellista. Opiskelijan ohjaus toteutetaan Ammattiopisto Luovin ohjaussuunnitelman mukaisesti. Oppimisympäristöt, oppimismenetelmät ja opetusjärjestelyt vaihtelevat opintojen eri vaiheiden ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristöt vaihtelevat yksiköittäin ja toimipisteittäin. Opiskeluryhmän koko vaihtelee 8-12 opiskelijan välillä. Pienryhmä on joustava, suunnitelmia voi muuttaa nopeasti ja käyttää erilaisia opetusjärjestelyjä. Pienryhmässä on hyvä vuorovaikutus. Opiskelijan tarpeiden tunnistaminen ja tuen antaminen onnistuvat. Pieni ryhmä ja opiskelun toiminnallisuus ja kokemuksellisuus lisäävät ryhmään kuulumisen tunnetta. Oppimisympäristöinä ovat terminaali, pientarvikevarasto, kuorma-lavavarasto, keskusvarasto, automaattivarasto, harjoitteluvarasto, valtakunnallinen tiestö ja liikenne harjoituskentät, työsalit yksilölliset työskentelytilat työssäoppimispaikat kotimaassa ja ulkomailla vierailukohteet koti internetin kautta luokkahuoneet Oppimismenetelminä käytetään tekemällä oppimista, - toiminnallisuus - työpaikalla tapahtuva oppiminen yhdessä oppimista - pari-, ja ryhmätyöskentely - keskusteluryhmät - projektit - ammatilliset oppimispelit (kuva 4). opiskelijan oppimisprosessin tukemista - pienin askelin eteneminen - toistot ja kertaukset - opetuksen ja tehtävien rytmitys ja vaiheistaminen - kokemuksellisuus - osaamisen näyttäminen eri tavoin - puhe- ja lukiopetus - kirjoittamisen apuvälineet opetuksen eriyttämistä - tehtävien määrän ja vaikeustason vaihteleminen - tilaratkaisujen ja pienryhmien muodostaminen

12 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) - ohjaajan kanssa opiskeleminen havainnollistamista - isojen kirjasinkokojen käyttäminen - värien, kuvien, kuvioiden, kertomusten käyttäminen - selkeän yleiskielen käyttäminen tietotekniikan käyttämistä oppimisessa - verkkoympäristöt - ohjelmat - pelit Kuva 4. Ammatillinen oppimispeli, Logistara. Terminaali Opiskelijat perehtyvät terminaalin toimintaan opintojen alusta saakka. Terminaali on Muhoksen yksikössä sijaitseva kuljetuksen ja varastoinnin solmukohtana toimiva rakennus. Terminaalissa tehtäviä töitä ovat, tavaran vastaanotto ja lähetys, varastointi, kuormaus, purku, pakkaaminen, trukin käsittely ja muut tavaran käsittelyyn liittyvät harjoitteet. Terminaalin piha-alueella tehdään ajoneuvojen käsittelyharjoituksia. Automaattivarasto Opiskelijat perehtyvät automaattiseen tavarankäsittelyyn paternoster-varastoautomaateilla. Liperin keskusvarastossa on kaksi varastoautomaattia kytkettynä tietokoneissa olevaan ohjausjärjestelmään. Tavaroiden hyllyttäminen, keräily ja inventointi tehdään tietokoneen ja viivakoodinlukulaitteiden avulla. Automaattista tavaran tunnistamista ja käsittelyä varten on viivakoodilukulaitteilla varustettuja tiedonkeruupäätteitä ja muita tunnistustekniikoita tukevia laitteita. Pientarvikevarastot Pientarvikevarastoja ovat kaikki pientarvikehyllyillä kalustetut varastotilat. Varastotilat ja siellä olevat hyllyt on nimetty jonkin osoitejärjestelmän mukaan. Pientarvikevarastossa säilytettävät tuotteet ovat siirrettävissä käsin. Hyllytyksessä ja keräilyssä käytetään apuna hyllyvaunuja ja laatikoita. Kerätyt tuotteet pakataan pakkauspisteissä. Pakkaukset sidotaan teipillä, kiristyskalvoilla, muovi- tai teräsvanteilla. Kuormalavavarastot Kuormalavalle kerätään tavaraerät kuljetusta tai säilytystä varten. Kuormalavarastoja on terminaalissa, keskusvarastossa, harjoitteluvarastossa sekä harjoituskentillä. Kuormalavojen hyllytys ja keräily tehdään trukeilla.

13 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) Keskusvarasto Keskusvarastoissa on koottu yksikön varastotoiminnat yhteen paikkaan. Keskusvarastoissa on käytössä erilaisia hyllyjärjestelmiä. Varastointitekniikkoina ovat pientavarahyllyt, taajahyllyt, läpivirtaushyllyt, varastoautomaatit, orsihyllyt ja kuormalavahyllyt. Tuotteiden koodaus tehdään viivakooditarroilla. Keräystiedot luetaan viivakoodinlukijoilla ja kirjaukset varastokirjanpitoon tehdään käsilähetteillä sekä tietokoneella. Harjoitteluvarasto Varastotyötä harjoitellaan myös erillisissä varastotiloissa. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä. Yrityksiltä noudetaan tuotteita kokoonpanoon, lajitteluun ja niputtamiseen. Tuotteille tehdään kuljetukseen ja varastointiin liittyvät asiakirjat ja kirjaukset tietojärjestelmään. Trukkikalusto Opiskelijat harjoittelevat varasto- ja terminaalitiloissa erilaisten trukkien käyttöä. Oppilaitoksella on käytettävissä vastapainotrukkeja, tukipyörätrukkeja, pinoamisvaunuja, lavansiirtovaunuja ja haarukkavaunuja. Tiestö, liikenne ja kuljetuskalusto Autonkuljettajan ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajankoulutuksessa suoritetaan ajokortti mahdollisimman pian, kun täysi-ikäisyys saavutetaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon ajo-kokemusta ennen työelämään siirtymistä. Autokouluvaiheessa ajetaan liikenneopettajan kanssa Oulussa ja lähiseuduilla. Ajokortin saamisen jälkeen suoritetaan ohjattuja kuljetustehtäviä kuormaautolla, pakettiautolla ja henkilöautolla. Kuljetustehtävät ovat pääasiassa lähiseuduilla, mutta joitakin pitkiäkin ajotehtäviä suoritetaan. Harjoituskentät, työsalit Logistiikan perustutkinnossa tarvittavien ajoneuvojen käsittelyä harjoitellaan suljetuilla harjoituskentillä. Suljettu kenttä mahdollistaa ohjatun yksilöllisen harjoittelumahdollisuuden. Työkoneiden käytön harjoittelua varten harjoituskentillä on kuormalavahyllyjä, merikontteja, merkittyjä ajoratoja ja erilaisia kuormankäsittelypaikkoja. Työsaleissa tehdään ajoneuvojen huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä töitä sekä varastointiin liittyviä erilaisia töitä ja harjoitteita. Harjoitteluyritykset Varastokirjanpitoa ja yrityksen taloushallinnon kirjauksia harjoitellaan erilaisilla taloushallinnon ohjelmistoilla. Opiskelijat perustavat ohjelmaan oman yrityksen ja tekevät harjoituksen mukaisia kirjauksia. Työssäoppimispaikat Työssäoppimispaikoilla opiskellaan ammatillisia tietoja ja taitoja mahdollisimman aidossa työympäristössä ja työtehtävissä. Opintojen alussa työssäoppimispaikan työtehtävät ovat pääasiassa avustavia alan töitä. Opintojen edetessä työtehtävätkin suuntautuvat enemmän tutkintoa vastaaviin tehtäviin. Verkko-opiskelu Verkko-opiskelu on hyvä tapa suorittaa joitakin opintoja kuten vieraiden kielten opiskelu ja tiedonhakua vaativat oppimistehtävät. Opintoja voidaan toteuttaa verkossa oppilaitoksessa tai kotona internetin kautta. Opintojakson alussa opiskelija ja opettaja sopivat yksilöllisestä toteutustavasta. Opettaja antaa palautetta oppimisesta verkossa tai suullisesti.

14 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) 2.2 Opetusjärjestelyt Opintojen aloitus Opiskelijoilla on syksyllä koulun alkaessa noin viikon mittainen aloitusjakso. Opiskelunsa aloittavat opiskelijat tutustuvat opiskelijatovereihin, opettajiin, ohjaajiin ja oppilaitokseen. Alkuhaastattelussa opiskelija ja opettaja kartoittavat opiskelijan elämäntilannetta, opintojen tavoitteita ja tukitarpeita. Opintojen suunnittelu- ja arviointikeskustelut jatkuvat opiskelujen ajan. Aloitusjakson tavoitteena on ryhmäytyminen, yhteishengen luominen ja oman paikan löytäminen sekä turvallinen olo ryhmässä ja oppilaitoksessa. Ryhmäytymismenetelminä käytetään pelejä, elämysretkiä, kaupunki- ja oppilaitossuunnistuksia. Lisäopetus Opiskelija saa tarvitsemaansa yksilöllistä lisäopetusta niin ammattiin oppimiseen kuin elämän tilanteensa hallitsemiseen. Pääsääntöisesti opiskelija opiskelee oman ryhmänsä mukana. Lisäopetus voi olla samanaikaisopetusta, jolloin ohjaaja työskentelee niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on vaikeuksia pysyä muun ryhmän mukana. Lisäopetus voi olla myös samanaikaisesti erillään muusta ryhmästä tai silloin kun opiskelijalla ei ole lukujärjestyksen mukaan muuta opetusta. Tukiopetus Tukiopetukseen voivat hakeutua ne opiskelijat, joilla on tilapäisiä ongelmia opiskelussa esim. poissaolojen johdosta. Tukiopetusta pyritään järjestämään silloin kun opiskelijalla ei ole muuta opetusta. Lukiopetus Mikäli opiskelijan lukemis- ja kirjoittamistaidoista ei ole saatavilla riittävää tietoa ennen opintojen aloitusta, lukitaidot kartoitetaan. Kartoituksen tai aiempien tutkimustietojen perustella mietitään tarvittavia tukitoimia opetukseen. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet, selkokieli tai kuvallisten materiaalien käyttäminen. Lukiopetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa oppijana sekä ohjata häntä omien vahvuuksiensa hyödyntämisessä. Usein lukivaikeudet ovat osa laajempaa oppimisen ongelmaa, mikä huomioidaan kokonaisvaltaisesti opetusjärjestelyissä. Pidennetty opiskeluaika Mikäli opiskelija ei suoriutua opinnoista määritettynä aikana, voidaan hänen opiskeluaikaansa pidentää enintään vuoden. Esityksen opiskeluajan pidentämisestä voi tehdä opiskelija, opinto-ohjaaja, opiskelijapalveluiden henkilöt tai luokanvalvoja. Mukauttaminen Oppimiselle ja osaamiselle asetettavia tavoitteita ammatillisissa tutkinnon osissa ammattitaitovaatimuksia - voidaan mukauttaa. Mukauttamisessa huomioidaan opiskelijan oppimisedellytykset ja jatkosuunnitelmat. Ohjaaja, joko ryhmäkohtainen ja/tai henkilökohtainen, voi olla opiskelijan tukena opinnoissa. Opintojen valinnaisuus Opiskelija valitsee valinnaiset ja vapaasti valittavat opinnot pääsääntöisesti Luovin opetustarjonnasta. Opiskelijan kanssa voidaan sopia myös muista valinnaisopinnoista. Asuminen, vapaa-aika ja harrastukset Opiskelijaa tukevat asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät järjestelyt esimerkiksi asumisvalmennus, erilaiset iltakerhot ja vapaa-ajan ohjelmat.

15 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) 3 Opiskelijan arviointi 3.1 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla voi olla aiemmin hankittua osaamista ja ammattitaitoa, joka on hankittu toimimalla työelämässä, järjestö-toiminnassa, harrastuksissa ja vapaa-aikana. Ammattitaitovaatimuksiltaan tai tavoitteiltaan tutkinnon perusteiden mukaiset opinnot ja/tai muutoin hankittu osaaminen/ammattitaito tunnistetaan, arvioidaan ja hyväksytään perustutkintoon sisältyviin ammatillisiin, ammattitaitoa täydentäviin tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin opiskelijan anomuksesta. Tätä kutsutaan osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä, lyhennetään opiskeluaikaa, lisätään opiskelumotivaatiota sekä tuetaan opinnoissa jaksamista. Osaamisen tunnustamisella korvattavien tutkinnon osien määrällä ei ole ylärajaa eikä yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Aiemmin tai opintojen aikana hankittu osaaminen tunnustetaan viimeistään ennen kyseisten opintojen alkamista. Opetus toteutetaan niin, että opiskelija voi edetä yksilöllistä oppimispolkuaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan opiskelijan HOJKS:aan sisältyvään henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan (HOPS), mahdollisuuksien mukaan huomioiden osaamisen tunnustamisen vaikutukset opetuksen järjestelyissä. 3.2 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi ohjaa, kannustaa ja motivoi opiskelijaa omien oppimistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Opiskelijan arviointi jakaantuu oppimisen ja osaamisen arviointiin. Oppimisen arviointi Opiskelija saa palautetta opettajiltaan, ohjaajiltaan sekä opiskelijatovereiltaan: mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava saavuttaakseen tavoitteensa. Oppimisen arvioinnin avulla opiskelijalla on mahdollisuus muuttaa toimintaansa ja suunnata opiskeluaan kohti tavoitteiden saavuttamista. Oppimisen arviointia ovat esimerkiksi arviointi- ja palautekeskustelut, itse- ja vertaisarvioinnit, suulliset ja kirjalliset tehtävät, työnäytteet, oppimispäiväkirjat. Opiskelijan kanssa käydään ohjaus- ja arviointikeskusteluja opintopolun kaikissa vaiheissa. Osaamisen arviointi Osaamisen eli oppimisen tuloksen arvioinnilla tarkoitetaan arvosanojen antamista. Osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla esim. työtehtävillä, työkansioilla, havainnoimalla. Opiskelijan arvioinnissa noudatetaan Ammattiopisto Luovin opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa ja toimintaohjeita.

16 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) 4 Opintojen mukauttaminen Mukauttaminen tarkoittaa oppimistavoitteiden tai ammattitaitovaatimusten suhteuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisiksi. Kun tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu, tehdään merkintä tutkintotodistukseen ja laaditaan todistuksen liitteeksi selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Esityksen opiskelun tavoitteiden muuttamiseksi voi tehdä opiskelija tai hänen huoltajansa, opettaja, luokanvalvoja tai muu taho. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman muutokset kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. Logistiikan perustutkinnon opinnoista voidaan mukauttaa kaikkien tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita. Mukauttamisessa noudatetaan Ammattiopisto Luovin toimintaohjeita. 5 Opetussuunnitelman kehittäminen Logistiikan perustutkinnon opetussuunnitelmaa ja opetuksen toteuttamista kehitetään Ammattiopisto Luovin asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä saadun kokemuksen ja palautteiden kautta. Palautetta antavat opiskelijat, henkilöstö ja eri sidosryhmät, kuten työssäoppimispaikat, harjoitteluyritysten taustayritykset, työnantajat ja yhteistyöviranomaiset ja järjestöt. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla itsearvioinnilla kyselyillä arviointikeskusteluilla. Syksyisin laaditaan opetussuunnitelman ja opetuksen lukuvuosittaiset kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmassa määritetään kehittämiskohteet, tavoitteet, toteuttamistavat sekä niiden seuranta ja arviointi. Opetussuunnitelman ja opetuksen arviointi ja kehittäminen on jatkuvaa ja siinä noudatetaan Ammattiopisto Luovin suunnitelmia ja työohjeita.

17 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) 6 Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja arviointi 6.1 Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma, pakolliset tutkinnon osat Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittajan on suoritettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/59/EY maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien vaatimusten mukaisesti sellaisena kuin se on viety Suomen kansalliseen lainsäädäntöön (laki 273/2007 ja asetus 640/2007). Asetuksessa 640/2007 on määritelty mm. tarkemmin määräykset ennakoivan ajon koulutuksesta. Perustason ammattipätevyyden hankkimiseen sisältyy opetusta kaikissa tässä opintokokonaisuudessa tai tutkinnon osassa luetelluissa oppi-aineissa. Tämän perustason ammattipätevyyteen liittyvän koulutustason keston on oltava 280 tuntia. Kunkin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on saatava vähintään 20 tuntia henkilökohtaista ajo-opetusta asian-omaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut kouluajoneuvojen vaatimukset. Perustason ammattipätevyyden koskevaan nopeutettuun koulutukseen on sisällytettävä opetusta kaikissa tässä opintokokonaisuudessa tai tutkinnon osassa luetelluissa oppiaineissa. Sen keston on oltava 140 tuntia. Kunkin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on saatava vähintään 10 tuntia henkilökohtaista ajo-opetusta asianomaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut testiajoneuvojen vaatimukset. Direktiivin mukaiselle koulutukselle tulee olla kansallisen valvovan viranomaisen lupa. Oppiaineluettelon osat ja 3.6 ovat pakollisia kaikille direktiivin mukaisille tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajille ja osat, 1.4; 2.2; ja 3.7 ovat pakollisia suoritettaessa tavaraliikenteen ammattipätevyyttä ja osat ja 3.8 suoritettaessa henkilöliikenteen ammattipätevyyttä. 1. Turvallisuussääntöihin perustuva järkevän ajokäyttäytymisen parantaminen. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 1.1 Tavoite on tuntea voimansiirron ominaisuudet sen käytön optimoimiseksi Keskeiset sisällöt: vääntömomenttiin, tehoon ja moottorin ominaiskulutukseen liittyvät käyrät, käyntinopeusmittarin optimi käyttö, vaihteiston välityssuhteeseen liittyvät kaaviot. 1.2 Tavoite on tuntea hallintalaitteiden tekniset ominaisuudet ja toiminta ajoneuvon hallitsemiseksi, kulumisen minimoimiseksi ja toimintahäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi Keskeiset sisällöt: Hydraulisten jarrupiirien erityisominaisuudet, jarrujen ja hidastinten käyttörajoitukset, jarrujen ja hidastimen yhteiskäyttö, nopeuden ja vaihteiston välityssuhteen yhteyden parantaminen, ajoneuvon inertian hyödyntäminen, hidastus- ja jarrutuskeinojen käyttö alamäessä, toimenpiteet toimintahäiriön varalle.

18 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) 1.3 Tavoite on osata optimoida polttoaineen käyttö Keskeiset sisällöt: Polttoaineen käytön optimointi soveltamalla kohtien 1.1 ja 1.2 tietotaitoa. 1.4 Tavoite on osata kuormittaa ajoneuvo turvallisuussääntöjen ja ajoneuvon tarkoituksenmukaisen käytön mukaisesti Keskeiset sisällöt: Ajoneuvon liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, hyötytilavuuden määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste, pakkausten ja kuormalavojen tyypit, tärkeimmät lukitusta edellyttävät tavaraluokat, kiilaus- ja lukitusmenetelmät, lukitushihnojen käyttö, lukituslaitteiden tarkistus, käsittelylaitteiden käyttö, suojapeitteiden asettaminen ja poistaminen. 1.5 Tavoite on pystyä huolehtimaan matkustajien turvallisuudesta ja mukavuudesta Keskeiset sisällöt: Pitkittäisten ja poikittaisten liikkeiden hallinta, tienkäytön jakaminen, sijainti ajoradalla, pehmeä jarrutus, akselinylityksen hallinta, erityisinfrastruktuurien käyttö (julkiset alueet, erikoiskaistat), turvallisen ajamisen ja kuljettajan muiden tehtävien välisten ristiriitojen ratkaiseminen, vuorovaikutus matkustajien kanssa, tiettyjen matkustajaryhmien kuljettamiseen liittyvät erityispiirteet (vammaiset, lapset). 1.6 Tavoite on osata kuormittaa ajoneuvo turvallisuussääntöjen ja ajoneuvon tarkoituksenmukaisen käytön mukaisesti Keskeiset sisällöt: Ajoneuvon liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste. 2. Säännöstön soveltaminen 2.1 Tavoite on tuntea tieliikenteen sosiaalinen ympäristö ja siihen liittyvä säännöstö Keskeiset sisällöt: Kuljetusalan enimmäistyöajat; asetusten (ETY) nro 3820/85 ja (ETY) nro 3821/85 periaatteet, soveltaminen ja seuraukset; seuraamukset ajopiirturin käyttämättä jättämisestä, virheellisestä käytöstä tai väärentämisestä; tieliikenteen sosiaalisen ympäristön tunteminen: kuljettajan oikeudet ja velvollisuudet perustason ammattipätevyyden ja jatkokoulutuksen osalta.

19 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) 2.2 Tavoite on tuntea tavarankuljetusta koskeva säännöstö Keskeiset sisällöt: Kuljetusluvat, tavarankuljetusta koskevien vakiosopimusten velvoitteet, kuljetussopimukseen kuuluvien asiakirjojen laadinta, kansainvälisten kuljetusluvat, tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen (CRM-sopimuksen) velvoitteet, kansainvälisen rahtikirjan laadinta, rajanylitys, huolitsijat, tavaroiden mukana olevat erityisasiakirjat. 2.3 Tavoite on tuntea matkustajien kuljetusta koskeva säännöstö Keskeiset sisällöt: erityisryhmien kuljettaminen, bussien turvalaitteet, turvavyöt, ajoneuvon kuormitus 3. Terveys, tie- ja ympäristöturvallisuus, palvelu, logistiikka 3.1 Tavoite on tiedostaa liikenteeseen ja työtapaturmiin liittyvät riskit Keskeiset sisällöt: Kuljetusalan työtapaturmien tyypit, tieliikenteen onnettomuustilastot, raskaiden ajoneuvojen ja linja-autojen osallisuus onnettomuuksiin, inhimilliset, aineelliset ja taloudelliset seuraukset 3.2 Tavoite on pystyä ennalta ehkäisemään rikollisuus ja salamatkustajien kuljetus Keskeiset sisällöt: Yleinen informaatio, seuraukset kuljettajien kannalta, torjuntatoimenpiteet, tehtävät tarkastukset, kuljettajien vastuuseen liittyvä lainsäädäntö 3.3 Tavoite on pystyä ennalta ehkäisemään fyysiset riskit Keskeiset sisällöt: Ergonomiaperiaatteet: riskialttiit liikkeet ja asennot, fyysinen kunto, käsittelyharjoitukset, henkilökohtaiset suojavarusteet, 3.4 Tavoite on tiedostaa fyysisen ja henkisen suorituskyvyn merkitys Keskeiset sisällöt: Terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion periaatteet, alkoholin vaikutukset, lääkkeet ja muut käyttäytymiseen vaikuttavat aineet, väsymyksen ja stressin oireet, syyt ja vaikutukset, työn ja levon perusrytmin keskeinen merkitys. 3.5 Tavoite on kyetä arvioimaan hätätilanteita Keskeiset sisällöt: Toiminta hätätilanteessa: tilanteen arviointi, tilanteen pahenemisen estäminen, avun kutsuminen paikalle, loukkaantuneiden auttaminen ja ensiavun antaminen, toimenpiteet tulipalon varalta, raskaan tavaraliikenteen ajoneuvossa olevien ja bussimatkustajien evakuoiminen, kaikkien matkustajien turvallisuudesta huolehtiminen, väkivaltatilanteissa toimiminen, vahinkoilmoituksen laadinnan periaatteet.

20 Opetussuunnitelma 5.0/ (175) 3.6 Tavoite on osata käyttäytyä yrityksen imagoa tukevalla tavalla Keskeiset sisällöt: Kuljettajan käyttäytyminen ja yrityksen imago: kuljettajan työn laadun merkitys yritykselle, kuljettajan eri roolit, kuljettajan työssään kohtaamat henkilöt, ajoneuvon kunnossapito, työn organisointi, riidan seuraukset kaupallisella ja taloudellisella tasolla. 3.7 Tavoite on tuntea tavarankuljetusten taloudellinen ympäristö ja markkinajärjestelmä Keskeiset sisällöt: Tiekuljetukset suhteessa muihin kuljetusmuotoihin (kilpailu, rahtaajat), tiekuljetusten eri toimintamuodot (muiden lukuun tehtävät kuljetukset, kuljetuksiin liittyvät toiminnot), kuljetusyritysten päätyyppien ja kuljetuksiin liittyvien toimintojen organisaatiot, erityiskuljetusmuodot (säiliökuljetukset, kylmäkuljetukset jne.), alan kehitys (palvelujen monipuolistaminen, rautatie-maantiekuljetukset, alihankinnat jne.) 3.8 Tavoite on tuntea matkustajakuljetusten taloudellinen ympäristö ja markkinajärjestelmä Keskeiset sisällöt: Tiekuljetukset suhteessa muihin kuljetusmuotoihin (raideliikenne, yksityisautot), tiekuljetusten eri toimintamuodot, maan rajojen ylittäminen (kansainvälinen liikenne), matkustajayritysten päätyyppien organisaatiot. Logistiikan perustutkintoon ei sisälly kuljetusalan perustason jatkokoulutusta. Arviointi Koe suoritetaan, kun säädetty opetus on saatu. Koe saadaan suorittaa vaiheittain kuorma- ja linjaauton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain 6 :n 1 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa tai ammattiosaamisen näytön tai näyttötutkintosuorituksen yhteydessä, kun kysymys on mainittu lain 15 :n 1 momentin mukaisesti järjestettävästä kokeesta. Koe on kirjallinen. Koe saadaan järjestää suullisesti ammattiosaamisen näytön tai näyttötutkinnon yhteydessä tai jos se erityisestä syystä, kuten kokelaan lukihäiriön vuoksi, katsotaan tarpeelliseksi. Kokeen on sisällettävä vähintään yksi kysymys oppiaineiden jokaista tavoitetta kohden. Kokeen kaikista kysymyksistä pitää olla yhteensä vähintään 75 % oikein. Kokeen kieli on suomi tai ruotsi, jollei opetusministeriön koulutuksen järjestämisluvasta muuta johdu. Kokeen arvioijalla on oltava tehtävän edellyttämä asiantuntemus ja ammattitaito.