Opetussuunnitelma Logistiikan perustutkinto

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Opetussuunnitelma Logistiikan perustutkinto Kuljetuspalvelujen osaamisala autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Varastopalvelujen osaamisala, varastonhoitaja Hyväksytty Ammattiopisto Luovin johtoryhmässä Arviointisuunnitelma on hyväksytty Ammattiopisto Luovin ammattiosaamisen näyttötoimielimessä

2 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Sisältö 1 Logistiikan perustutkinto Ammattiopisto Luovissa opiskeltavat logistiikan osaamisalat Ammattialan kuvaus Terveydentilavaatimukset Opetussuunnitelma Opiskelijan yksilölliset opintopolut Tutkinnon toteutus Oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Oppimista tukevat järjestelyt Tutkinnon muodostuminen Ammatillisten tutkinnon osat Tarjonta ja oppimisympäristöt Kuljetuspalvelujen osaamisala, pakolliset tutkinnon osat Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 osp Kuorma-auton tavarankuljetusten hallinta 40 osp Kuorma-autokuljetukset 40 osp (autonkuljettaja) Yhdistelmäajoneuvokuljetukset 40 osp (yhdistelmäajoneuvonkuljettaja) Varastopalvelujen osaamisalan pakolliset opinnot Tavaran vastaanotto ja säilytys 30 osp Tavaran keräily ja lähetys 30 osp Inventointi ja saldonhallinta 15 osp Trukinkuljettajan tehtävät 15 osp Valinnaiset tutkinnon osat Työkoneiden käyttö ja huolto 15 osp Elintarvikekuljetukset 30 osp Massatavarakuljetukset 30 osp Ympäristönhuollonkuljetukset 30 osp Vaarallisten aineiden käsittely 5 osp Varaston tietojärjestelmät 10 osp Tavaran kuljettaminen 15 osp Osto- ja myyntitoiminnot varastoissa 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta 15 osp Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp

3 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Yrityksessä toimiminen 15 osp Huippuosaajana toimiminen 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Kuorma-autokuljetusten perusteet 15 osp Kaupanalan tehtävät 15 osp Ruokakuljetukset ja lähettipalvelut 15 osp Työkoneiden käyttö 5 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Yhteiset tutkinnon osat Tutkinnon osat ja osa-alueet Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen 11 osp Äidinkieli, suomi, pakollinen 5 osp Äidinkieli, suomi, valinnainen 0-3 osp Äidinkieli, suomi toisena kielenä, pakollinen 5 osp Äidinkieli, suomi toisena kielenä, valinnainen 0-3 osp Toinen kotimainen kieli, ruotsi pakollinen 1 osp Toinen kotimainen kieli, ruotsi valinnainen 0-3 osp Vieras kieli, A-kieli englanti pakollinen 2 osp Vieras kieli, A-kieli, englanti valinnainen 0-3 osp Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 osp Matematiikka, pakollinen 3 osp Matematiikka, valinnainen 0-3 osp Fysiikka ja kemia, pakollinen 2 osp Fysiikka ja kemia, valinnainen 0-3 osp Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, pakollinen 1 osp Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, valinnainen 0-3 osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 osp Yhteiskuntataidot, pakollinen 1 osp Yhteiskuntataidot, valinnainen osa-alue 0-3 osp Työelämätaidot, pakollinen 1 osp Työelämätaidot, valinnainen 0-3 osp Yrittäjyys ja yritystoiminta, pakollinen 1 osp Yrittäjyys ja yritystoiminta, valinnainen 0-3 osp Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, valinnainen 0-3 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 osp Kulttuurien tuntemus, valinnainen 0-3 osp Taide ja kulttuuri, valinnainen 0-3 osp

4 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Etiikka, valinnainen 0-3 osp Psykologia, valinnainen 0-3 osp Ympäristöosaaminen, valinnainen 0-3 osp Luovi tutuksi, valinnainen 2 osp Arkielämän taidot, valinnainen 1-3 osp Asiointitaidot, valinnainen 2 osp Hyvinvoiva ja aktiivinen vapaa-aika, valinnainen 2 osp Hyvät elämäntavat, valinnainen 2 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Tarjonta ja oppimisympäristöt Ammatilliset tutkinnon osat Pienkoneiden ylläpitohuollot 5 osp Työkoneiden käyttö 5 osp logistiikka- / kiinteistöpalvelujen / maatalousalalla Terminaali ja varastopalvelut 5 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat Yhteisiä tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Metallitöiden perusteet 5 osp Tekniikan alan perustyökalujen käyttö 5 osp Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat Tutkintokohtainen arviointisuunnitelma Opiskelijan arvioinnin toteuttaminen kaikissa tutkinnon osissa Osaamisen arviointi ammatillisissa tutkinnon osissa Osaamisen arviointi yhteisissä tutkinnon osissa Osaamisen arviointi vapaasti valittavissa tutkinnon osissa Liitteet Opintopolut logistiikan perustutkinnossa

5 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) 1 Logistiikan perustutkinto 1.1 Ammattiopisto Luovissa opiskeltavat logistiikan osaamisalat Ammattiopisto Luovissa logistiikan perustutkinnossa voi kouluttautua autonkuljettajaksi tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi kuljetuspalvelujen osaamisalalta varastonhoitajaksi varastopalvelujen osaamisalalta. Kuljetuspalvelujen osaamisalan suorittaneen on osattava toimia asiakaspalvelun ja kuljetusten tehtävissä. Hänen on osattava kuljettaa asiakkaan tuotteita kannattavasti ja turvallisesti sekä palvella asiakkaita. Hänen on tunnettava ajoneuvonsa liikennekelpoisuuden vaatimukset ja osattava varmistaa ajoneuvon ja sen lisälaitteiden tekninen ja turvallinen toimivuus. Hänen on hallittava ajoneuvonsa ajonlähtöön liittyvät tarkastukset ja tavallisimmat huoltotoimet. Hänen on osattava lastata ajoneuvo säädösten ja olosuhteiden sallimaan maksimikuormaan ja kuljettaa ajoneuvoa turvallisesti, taloudellisesti ja vastuullisesti. Hänen on tunnettava kuljetuksiin liittyvät vakuutukset ja työhönsä liittyvät työsuojelusäädökset. Hänen on osattava kommunikoida ajoneuvojen ja kuljetusalan viestintävälineillä. Kuljettajalta vaaditaan ajokorttiasetuksen edellyttämä ajokortti ja kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutus. Autonkuljettajan tutkinnon suorittanut henkilö saa ajo-oikeuden kuorma-auton ammattimaiseen kuljettamiseen. Opiskelun aikana suoritetaan lisäksi ajolupa vaarallisten aineiden kappaletavarakuljetuksiin, kuljetusalan työturvallisuuskortti sekä turvallisen trukinkäsittelyn kurssi. Autonkuljettaja osaa kuormata, kuljettaa ja purkaa tavaroita vaatimusten mukaisesti. Hän osaa käyttää erilaisia tavaran käsittelyn apuvälineitä, kuten esimerkiksi trukki, lavansiirtovaunu, sidontavälineet ja kuorma-auton lisälaitteet. Autonkuljettajan ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi: Kuorma-autonkuljettaja voi toimia muun muassa kappaletavaran jakelu- ja keruutehtävissä, jätteiden keruutehtävissä, maa-ainesten kuljetustehtävissä ja muuttotehtävissä. Lähetit toimivat yleensä pienemmän ajoneuvokaluston avulla pientarvikkeiden ja postin erilaisissa toimitus- ja keräilytehtävissä. Varastomies-autonkuljettaja toimii sekä varaston työntekijänä että keräämiensä tavaroiden kuljettajana asiakkaalle. Kaikissa edellä mainituissa ammattinimikkeissä kuljetusmatkat ovat yleensä lyhyitä, joten työpäivän aikana ajamisen osuus ei ole kovin suuri. Merkittävä osa autonkuljettajan työtehtävää onkin tavaroiden käsittely ja asiakaspalvelu. Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan tutkinnon suorittanut saa ajo-oikeuden raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen. Opiskelun aikana suoritetaan lisäksi ajolupa vaarallisten aineiden kappaletavarakuljetuksiin, kuljetusalan työturvallisuuskortti sekä turvallisen trukinkäsittelyn kurssi. Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja osaa kuormata, kuljettaa ja purkaa tavaroita vaatimusten mukaisesti. Hän osaa käyttää erilaisia tavaran käsittelyn apuvälineitä, kuten esimerkiksi trukkia, lavansiirtovaunua, sidontavälineitä ja ajoneuvoyhdistelmän lisälaitteita. Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja toimii usein pitkien matkojen runkokuljetuksien hoitajana. Tehtäviin kuuluu lisäksi myös jakelua. Tyypillisiä yhdistelmäajoneuvonkuljettajan tehtäviä ovat polttoainekuljetukset, kappaletavarakuljetusten pitkien matkojen kuljetukset, erilaiset säiliökuljetukset, trailerien kuljetukset ja raakapuutavaran kuljetukset. Varastopalvelujen osaamisalan suorittaneen on hallittava varastoalan tehtäviä käsin ja koneellisesti esim. trukilla tai automaattisilla laitteilla. Hänen on osattava tehdä varaston asiakirjat ja varastokirjanpito käsin tai tietotekniikkaa käyttäen. Varastonhoitajan on osattava logistiikan perusvalmiuksiin kuuluvat

6 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) asiat, kuten tavaran varastointi, kuljetukset, kierrätys ja varastontietojärjestelmien käyttö. Hänen on tunnettava varastotalous ja sen vaikutus yrityksen talouteen sekä kansainvälisten materiaalitoimintojen perusasiat. Varastonhoitajan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat kaupan, teollisuuden, liikenteen ja julkisen sektorin palvelukseen. Varastonhoitajan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat kaupan, teollisuuden, liikenteen ja julkisen sektorin palvelukseen. He osaavat tehdä varastoalan tehtäviä käsin, koneellisesti esim. trukilla tai automaattisilla laitteilla. He pystyvät hoitamaan varaston asiakirjat ja varastokirjanpidon tietotekniikkaa käyttäen. He tuntevat varastotalouden ja sen vaikutuksen yrityksen talouteen. Varastonhoitaja hallitsee logistiikan perusvalmiuksiin kuuluvat asiat, kuten tavaran varastoinnin, lähetyksen, kuljetukset ja kierrätyksen. Varastonhoitajan tutkinnon suorittaneella voi olla useita erilaisia ammattinimiä: Terminaalityöntekijä toimii runko- ja jakelukuljetuksien solmukohdassa eli terminaalissa, tavaran vastaanoton, keräilyn ja lähetyksen eri tehtävissä. Varastonhoitaja toimii erilaisten varastojen toiminnan toteuttajana vastaanottaen ja lähettäen tavaraa. Tehtäviin kuuluu myös varaston yleinen hallinta ja asiakaspalvelu. Varastotyöntekijä toimii erilaisissa varastoissa tavaran vastaanottoon ja lähetykseen liittyvissä tavarankäsittelytehtävissä. Usein tehtäviin liittyy myös dokumentointi varastojärjestelmään. Varastomies-autonkuljettaja toimii sekä varaston työntekijänä että keräämiensä tavaroiden kuljettajana asiakkaalle. Trukinkuljettaja työskentelee trukilla erilaisissa lavakuormien käsittelykohteissa. Trukinkuljettaja lastaa ja purkaa ajoneuvojen kuormia. Hän hyllyttää, keräilee ja tekee varastosiirtoja lavakuormille. Trukinkuljettaja tekee trukin päivittäisen ajolähtötarkastuksen ja huolehtii että trukki on hyvässä toimintakunnossa. Opinnot voi suorittaa joko päätoimisena opiskelijana tai työn ohessa opiskellen oppisopimuksella. Oppisopimusopiskelija tarvitsee alan työpaikan opiskeluajalleen, jolloin työpaikalla opitaan mahdollisimman paljon ammattitaidosta ja oppilaitoksessa järjestettävä opetus on täydentävää, tietopuolista opetusta. Oppisopimuskoulutukseen liittyviä asioita hoidetaan keskitetysti Oulun yksikön kautta. Logistiikan perustutkinnon suorittanut opiskelija voi työllistyä monenlaisiin logistisiin tehtäviin. 1.2 Ammattialan kuvaus Logistiikan tehtävänä on yhteiskunnan, henkilö- ja tavaraliikenteen sekä muiden logististen palvelujen turvaaminen. Näiden toimivuudella ja tehokkuudella on yrityksissä sekä laajemmin valtakunnallisesti suuri merkitys. Logistiikka on käsitettävä laajempana kokonaisuutena kuin pelkästään tavaroiden varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät toiminnot, kuten materiaali-, informaatio- ja pääomavirtojen hallinta. Tavaroiden varastoinnilla ja niiden kuljettamisella on kuitenkin keskeinen osa kokonaislogistiikassa. Kuljetus-, varasto- ja lentoasemapalvelut ovat tyypillisiä palvelualojen merkittäviä työllistäjiä. Työelämässä tarvitaan näitä tehtäviä ja toimintoja hoitavia ammattitaitoisia henkilöitä. Autonkuljettajat työllistyvät erilaisiin henkilö- ja tavaraliikenteen tehtäviin. Varastoalan työntekijät työllistyvät kaupan-, teollisuuden-, liikenteen- ja julkisen sektorin palvelukseen. Lentoaseman huoltajat työllistyvät ilmailuliikennettä tukeviin yrityksiin.

7 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Yllä mainittujen alojen toimintaympäristöt ovat yhä kansainvälisempiä ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden lisääntyessä erityisesti EU-alueella. Markkinoiden kansainvälistyminen synnyttää useilla aloilla osin täysin uusia logistiikkatarpeita ja -rakenteita. Vastaavasti vientiteollisuuden aloilla kansainvälistyminen edellyttää uusien markkinoiden hallintaa jakelun osalta ja osin jakeluketjunkin ulkoisille markkinoille. Jakelualueen laajentuminen ja samanaikaisesti yhä tehokkaammin ajoitettavat toimitukset lisäävät moninkertaisiksi koko logistisen ketjun hallintaan sisältyvät vaikeudet. Tavarantoimittajien on pystyttävä kaikilla jakelualueillaan kilpailemaan paikallisten valmistajien kanssa toimitusten täsmällisyydessä, nopeudessa ja kustannustehokkuudessa. Logistiikka-alan palvelut ja toiminta räätälöidään entistä enemmän asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Yhä tiukentuvat ympäristömääräykset ja laatuvaatimukset, materiaalin kierrätys ja uudelleenkäyttö edellyttävät ajantasaisia tietoja ja toimintatapoja. 1.3 Terveydentilavaatimukset Logistiikan perustutkintoon pyrkivällä tulee olla hyvä näkö ja kohtuullinen motoriikka. Trukinkuljettajalta edellytetään T-ajokorttiluokan ajokorttiasetuksen mukaiset terveydelliset vaatimukset. Lisäksi hyvä hämäränäkökyky ja hyvä syvyysnäkökyky ovat eduksi trukkityöskentelyssä. Varastotyössä riittävä fyysinen kunto on eduksi. Autonkuljettajan tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajan opintoihin valittaessa huomioidaan BC tai CEajokorttiluokkien ajokorttiasetuksen mukaiset ja erityisesti myös ns. SORA-säädösten mukaiset terveysvaatimukset. Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Terveydelliset tekijät voivat olla alan opiskelun esteenä. Kuten insuliinihoitoinen diabetes, epilepsia tai muut tasapainoelimistön sairaudet ja toimintahäiriöt, sellainen näön tai kuulon heikkous, jota ei voida korjata apuvälineillä, sydän- ja verenkiertoelinten sairaus, fyysisen kuormituksen sietoa ja ulkotyössä selviytymistä rajoittava hengityselinten sairaus, tuki- ja liikuntaelimistön sairaus, munuaissairaudet, psyykkinen sairaus, joka estää käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen ja/tai päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. Valintatilanteessa harkitaan alan sopivuutta, jos hakijalla on em. sairaus. Näissä tapauksissa voidaan käyttää valinnan apuna terveydenhuoltoviranomaisen lausuntoa, toimintakoetta logistisessa tehtävässä tai jotain muuta sopivaa arviointimenetelmää.

8 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) 1.4 Opetussuunnitelma Ammattiopisto Luovissa opetussuunnitelma muodostuu Ammatillisten erityisoppilaitosten verkoston eli AMEO-verkoston yhteisestä opetussuunnitelmasta, sitä täydentävistä koulutuksen järjestäjäkohtaisista suunnitelmista, linjauksista ja ohjeista sekä koulutus-/tutkintokohtaisista opetussuunnitelmista (taulukko 1). AMEO-verkostossa on kaikille verkoston oppilaitoksille yhteisiä pedagogisia periaatteita, jotka on kuvattu yhteisessä opetussuunnitelmassa. Logistiikan perustutkinnon opetussuunnitelma ja sen tavoitteet ja sisältö perustuvat annettuun määräykseen 61/011/2014 valtakunnallisista tutkinnon perusteista. Logistiikan perustutkinnon opiskelijat saavat oppilaitoksen tarjoamia ohjaus- ja opiskeluhyvinvointipalveluja. Opiskelijan ohjaukseen osallistuu Luovin koko henkilöstö. Ohjauksen keskeisin toimija on opiskelija itse. Jokaiselle opiskelijaryhmälle on nimetty omat opetuksen, ohjauksen sekä opiskeluhyvinvointipalvelujen vastuuhenkilöt. Opiskelijan arvioinnin ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutussuunnitelma ohjaavat ja kuvaavat Ammattiopisto Luovin käytänteitä Opetushallituksen määräysten mukaisesti. Opetussuunnitelmaa ja opetuksen toteuttamista kehitetään Ammattiopisto Luovin asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä saadun kokemuksen ja palautteiden perusteella. Palautetta antavat opiskelijat, henkilöstö ja eri sidosryhmät, kuten työssäoppimispaikkojen ja harjoitteluyritysten taustayritysten edustajat, työnantajat ja yhteistyöviranomaiset ja järjestöt. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan mm. sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla sekä vertaisarvioinnilla itsearvioinnilla kyselyillä. Näiden perustella laaditaan opetussuunnitelman ja opetuksen kehittämissuunnitelmat joko lukuvuodelle tai pidemmälle ajanjaksolle. Kehittämissuunnitelmassa määritetään kehittämiskohteet, tavoitteet, toteuttamistavat sekä niiden seuranta ja arviointi. Opetussuunnitelman ja opetuksen arviointi ja kehittäminen on jatkuvaa ja siinä noudatetaan Ammattiopisto Luovin suunnitelmia ja työohjeita.

9 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Taulukko 1. Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma ja sisältö A799/2014 ja A329/2015 mukaisesti. Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma Yhteinen osa - pedagogiset periaatteet (AMEO) - Koulutuksen toteutustavat - Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen - Opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa - Opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen - Erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen opiskelun/opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadinta - Opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet - Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustamisen menettelytavat Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma - Tutkinnon ja valmentavan koulutuksen osien tarjonta - Tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien suorittamisjärjestys - Koulutuksen toteuttamistavat ja -ajat sekä oppimisympäristöt - Suunnitelma opiskelijan osaamisen arvioinnista Toteutusta linjaavat ohjeet, lomakkeet ja materiaalit: Satama / Erityisopetuksen arjessa. 1.5 Opiskelijan yksilölliset opintopolut Ammattiopisto Luovissa tärkeitä asioita eli arvoja ovat luovuus, uudistajuus, osaaminen, välittäminen ja ilo. Näitä arvoja noudattamalla luodaan tasavertaiset oppimismahdollisuudet, myönteinen ja turvallinen ilmapiiri sekä yksilölliset reitit työelämään. Opiskelija etenee opinnoissaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti. Opiskelijan tavoitteena voi olla ammatillinen perustutkinto 180 osaamispistettä, jolloin hän saavuttaa sekä alan ammattiosaamisen lisäksi yleisen jatko-koulutuskelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Koulutuksen aikana opiskelijan on mahdollista vahvistaa sekä ammatillisia että jatko-opintovalmiuksiaan valinnaisilla opinnoilla. Ammatillinen perustutkinto on mahdollista saavuttaa myös kokonaan tai osittain mukautetuin ammattitaitovaatimuksin ja osaamistavoittein. Mukauttamisessa on tavoitteena keskittyä sellaisen osaamisen hankkimiseen tai vahvistamiseen, joka tukee opiskelijan vahvuuksia ja edellytyksiä ja tällä tavoin tukee hänen työllistymistään. Opiskelija saa muodollisen jatko-koulutuskelpoisuuden mutta mukauttamisella voi olla vaikutusta jatko-opintoihin pääsemiseen sekä niissä menestymiseen. Opiskelija voi hankkia osaamista koostamalla opintonsa tutkinnon osista. Tällöin opiskelija kouluttautuu vahvuuksiensa ja edellytystensä mukaisiin työtehtäviin (kuva 1).

10 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Alkutilanteen kartoittaminen - opiskeluvalmiudet - opiskelijan vahvuudet - opiskelun rajoitteet - aiemmin hankittu osaamisen Ammatillinen perustutkinto Tavoitteena - työelämässä tarvittava laaja-alainen osaaminen - yleinen jatkoopintokelpoisuus korkeaasteelle. Jatkosuunnitelma - työ, työtehtävät - jatko-opinnot - muu suunnitelma Henkilökohtainen suunnitelma jatkosuunnitelman toteuttamiseksi - opiskelun järjestämisestä (HOJKS) - opiskelusta (HOPS) Ammatillinen perustutkinto osin / kokonaan mukautetuin ammattitaitovaatimuksin / osaamistavoittein. Tutkinnon osan tai osien suorittaminen. Myös mukautetuin tavoittein, Tavoitteena on työelämässä tarvittava, yksilöllisiin vahvuuksiin perustuva osaaminen. Tutkinto tuottaa muodollisen jatko-opintokelpoisuuden: oikeuttaa hakemaan korkeaasteen koulutukseen mutta tutkinto ei takaa riittäviä opiskeluvalmiuksia korkeaasteella opiskeluun. Tavoitteena on, että opiskelija hankkii työelämässä tarvittavaa osaamista edellytystensä mukaisina ja/tai elämäntilanteensa vuoksi. Tutkinnon osat voivat olla mukautetuin tavoittein Kuva 1. Opiskelijan yksilöllisen opintopolun suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet.

11 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Yksilöllinen opintopolku tarkoittaa myös erilaisia koulutuksen aikaisia järjestelyjä ja menetelmiä (kuva 2). Opintopolun toteuttamisen suunnitelma dokumentoidaan henkilökohtaiseen opiskelun/opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Aiemmin hankittu Muualla hankittu Osaamisen näyttämisen ajankohta ja tavat Oppimisen arviointi Osaaminen Ammatilliset tutkinnon osat omasta ja muista tutkinnoista Toteutustapa YTO valinnaiset Opinnot Yksilöllinen opintopolku Valinnaisuus Vapaasti valittavat Integrointi Toinen yksikkö tai oppilaitos Ajoitus Valmiudet ja Vahvuudet Ajankäyttö, ajan tarve Tuen ja ohjauksen tarve Tapa oppia ja opiskella Oppimisympäristöt Välineet, materiaalit, apuvälineet Kuva 2. Yksilöllisen opintopolun muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä.

12 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) 2 Tutkinnon toteutus 2.1 Oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Turvallinen, kannustava ja innostava oppimisympäristö vahvistaa opiskelijan elämäntaitoja ja kehittymistä vastuuntuntoiseksi ja velvollisuuksistaan huolehtivaksi kansalaiseksi ja työyhteisön jäseneksi. Opiskelijoiden oppimisen tukena toimivat opettajat, ohjaajat sekä opiskeluhyvinvointipaleluiden ja opiskelijan tukiverkostojen henkilöt. Oppimisen lähtökohtana on, että opiskelija löytää omat vahvuutensa ja omat tavoitteensa. Tekemällä oppiminen, yksiselitteiset, tarvittaessa toistuvat ohjeet ja erilaiset työtavat sekä opiskelijan jatkuva ohjaaminen ja osaamisen kehittymisen seuranta ovat opetuksessa oleellista. Oppimisympäristöt, osaamisen hankkimisen (oppimisen) menetelmät ja opetusjärjestelyt vaihtelevat opintojen eri vaiheissa ja opiskelijoiden valmiuksien ja tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristöinä voivat ovat terminaali, pientarvikevarasto, kuorma-lavavarasto, keskusvarasto, automaattivarasto, harjoitteluvarasto, valtakunnallinen tiestö ja liikenne harjoituskentät, työsalit yksilölliset työskentelytilat työssäoppimispaikat kotimaassa ja ulkomailla vierailukohteet koti internetin kautta luokkahuoneet Opetuksen, oppimisen ja osaamisen hankkimisen menetelminä käytetään tekemällä oppimista, toiminnallisuus työpaikalla tapahtuva oppiminen yhdessä oppimista pari-, ja ryhmätyöskentely keskusteluryhmät projektit ammatilliset oppimispelit (kuva 3). opiskelijan oppimisprosessin tukemista pienin askelin eteneminen toistot ja kertaukset opetuksen ja tehtävien rytmitys ja vaiheistaminen kokemuksellisuus osaamisen näyttäminen eri tavoin puhe- ja lukiopetus kirjoittamisen apuvälineet opetuksen eriyttämistä tehtävien määrän ja vaikeustason vaihteleminen tilaratkaisujen ja pienryhmien muodostaminen ohjaajan kanssa opiskeleminen havainnollistamista isojen kirjasinkokojen käyttäminen

13 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) värien, kuvien, kuvioiden, kertomusten käyttäminen selkeän yleiskielen käyttäminen tietotekniikan käyttämistä oppimisessa verkkoympäristöt ohjelmat pelit Kuva 3. Ammatillinen oppimispeli, Logistara. Terminaali Opiskelijat perehtyvät terminaalin toimintaan opintojen alusta saakka. Terminaali on Muhoksen yksikössä sijaitseva kuljetuksen ja varastoinnin solmukohtana toimiva rakennus. Terminaalissa tehtäviä töitä ovat, tavaran vastaanotto ja lähetys, varastointi, kuormaus, purku, pakkaaminen, trukin käsittely ja muut tavaran käsittelyyn liittyvät harjoitteet. Terminaalin piha-alueella tehdään ajoneuvojen käsittelyharjoituksia. Automaattivarasto Opiskelijat perehtyvät automaattiseen tavarankäsittelyyn paternoster-varastoautomaateilla. Liperin keskusvarastossa on kaksi varastoautomaattia kytkettynä tietokoneissa olevaan ohjausjärjestelmään. Tavaroiden hyllyttäminen, keräily ja inventointi tehdään tietokoneen ja viivakoodinlukulaitteiden avulla. Automaattista tavaran tunnistamista ja käsittelyä varten on viivakoodilukulaitteilla varustettuja tiedonkeruupäätteitä ja muita tunnistustekniikoita tukevia laitteita. Pientarvikevarastot Pientarvikevarastoja ovat kaikki pientarvikehyllyillä kalustetut varastotilat. Varastotilat ja siellä olevat hyllyt on nimetty jonkin osoitejärjestelmän mukaan. Pientarvikevarastossa säilytettävät tuotteet ovat siirrettävissä käsin. Hyllytyksessä ja keräilyssä käytetään apuna hyllyvaunuja ja laatikoita. Kerätyt tuotteet pakataan pakkauspisteissä. Pakkaukset sidotaan teipillä, kiristyskalvoilla, muovi- tai teräsvanteilla. Kuormalavavarastot Kuormalavalle kerätään tavaraerät kuljetusta tai säilytystä varten. Kuormalavarastoja on terminaalissa, keskusvarastossa, harjoitteluvarastossa sekä harjoituskentillä. Kuormalavojen hyllytys ja keräily tehdään trukeilla.

14 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Keskusvarasto Keskusvarastoissa on koottu yksikön varastotoiminnat yhteen paikkaan. Keskusvarastoissa on käytössä erilaisia hyllyjärjestelmiä. Varastointitekniikkoina ovat pientavarahyllyt, taajahyllyt, läpivirtaushyllyt, varastoautomaatit, orsihyllyt ja kuormalavahyllyt. Tuotteiden koodaus tehdään viivakooditarroilla. Keräystiedot luetaan viivakoodinlukijoilla ja kirjaukset varastokirjanpitoon tehdään käsilähetteillä sekä tietokoneella. Harjoitteluvarasto Varastotyötä harjoitellaan myös erillisissä varastotiloissa. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä. Yrityksiltä noudetaan tuotteita kokoonpanoon, lajitteluun ja niputtamiseen. Tuotteille tehdään kuljetukseen ja varastointiin liittyvät asiakirjat ja kirjaukset tietojärjestelmään. Trukkikalusto Opiskelijat harjoittelevat varasto- ja terminaalitiloissa erilaisten trukkien käyttöä. Oppilaitoksella on käytettävissä vastapainotrukkeja, tukipyörätrukkeja, pinoamisvaunuja, lavansiirtovaunuja ja haarukkavaunuja. Tiestö, liikenne ja kuljetuskalusto Autonkuljettajan ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajankoulutuksessa suoritetaan ajokortti mahdollisimman pian, kun täysi-ikäisyys saavutetaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon ajo-kokemusta ennen työelämään siirtymistä. Autokouluvaiheessa ajetaan liikenneopettajan kanssa Oulussa ja lähiseuduilla. Ajokortin saamisen jälkeen suoritetaan ohjattuja kuljetustehtäviä kuormaautolla, pakettiautolla ja henkilöautolla. Kuljetustehtävät ovat pääasiassa lähiseuduilla, mutta joitakin pitkiäkin ajotehtäviä suoritetaan. Harjoituskentät, työsalit Logistiikan perustutkinnossa tarvittavien ajoneuvojen käsittelyä harjoitellaan suljetuilla harjoituskentillä. Suljettu kenttä mahdollistaa ohjatun yksilöllisen harjoittelumahdollisuuden. Työkoneiden käytön harjoittelua varten harjoituskentillä on kuormalavahyllyjä, merikontteja, merkittyjä ajoratoja ja erilaisia kuormankäsittelypaikkoja. Työsaleissa tehdään ajoneuvojen huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä töitä sekä varastointiin liittyviä erilaisia töitä ja harjoitteita. Harjoitteluyritykset Varastokirjanpitoa ja yrityksen taloushallinnon kirjauksia harjoitellaan erilaisilla taloushallinnon ohjelmistoilla. Opiskelijat perustavat ohjelmaan oman yrityksen ja tekevät harjoituksen mukaisia kirjauksia. Työssäoppimispaikat Työssäoppimispaikoilla opiskellaan ammatillisia tietoja ja taitoja mahdollisimman aidossa työympäristössä ja työtehtävissä. Opintojen alussa työssäoppimispaikan työtehtävät ovat pääasiassa avustavia alan töitä. Opintojen edetessä työtehtävätkin suuntautuvat enemmän tutkintoa vastaaviin tehtäviin. Verkko-opiskelu Verkko-opiskelu on hyvä tapa suorittaa joitakin opintoja kuten vieraiden kielten opiskelu ja tiedonhakua vaativat oppimistehtävät. Opintoja voidaan toteuttaa verkossa oppilaitoksessa tai kotona internetin kautta. Ko. opintojen alussa opiskelija ja opettaja sopivat yksilöllisestä toteutustavasta. Opettaja antaa palautetta oppimisesta verkossa tai suullisesti.

15 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) 2.2 Oppimista tukevat järjestelyt Opintojen aloitus Opiskelijoilla on syksyllä koulun alkaessa noin viikon mittainen aloitusjakso. Opiskelunsa aloittavat opiskelijat tutustuvat opiskelijatovereihin, opettajiin, ohjaajiin ja oppilaitokseen. Alkuhaastattelussa opiskelija ja opettaja kartoittavat opiskelijan elämäntilannetta, opintojen tavoitteita ja tukitarpeita. Opintojen suunnittelu- ja arviointikeskustelut jatkuvat opiskelujen ajan. Aloitusjakson tavoitteena on ryhmäytyminen, yhteishengen luominen ja oman paikan löytäminen sekä turvallinen olo ryhmässä ja oppilaitoksessa. Ryhmäytymismenetelminä käytetään pelejä, elämysretkiä, kaupunki- ja oppilaitossuunnistuksia. Eriyttäminen Opintojen eriyttämisen tarkoituksena on, että opiskelijan valmiudet huomioidaan yksilöllisesti oppimistilanteissa. Opiskelijoiden oppimistehtävät ovat erilaisia ja opiskelijat etenevät opinnoissaan omassa tahdissaan. Osa opiskelijoista oppii nopeasti ja etenee työvaiheesta toiseen nopeasti. Osa opiskelijoista tarvitsee runsaasti aikaa harjoitellakseen ammatissa tarvittavia perustaitoja. Lisäopetus Opiskelija saa tarvitsemaansa yksilöllistä lisäopetusta niin ammattiin oppimiseen kuin elämän tilanteensa hallitsemiseen. Pääsääntöisesti opiskelija opiskelee oman ryhmänsä mukana. Lisäopetus voi olla samanaikaisopetusta, jolloin ohjaaja työskentelee niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on vaikeuksia pysyä muun ryhmän mukana. Lisäopetus voi olla myös samanaikaisesti erillään muusta ryhmästä tai silloin kun opiskelijalla ei ole lukujärjestyksen mukaan muuta opetusta. Tukiopetus Tukiopetukseen voivat hakeutua ne opiskelijat, joilla on tilapäisiä ongelmia opiskelussa esim. poissaolojen johdosta. Tukiopetusta pyritään järjestämään silloin kun opiskelijalla ei ole muuta opetusta. Lukiopetus Mikäli opiskelijan lukemis- ja kirjoittamistaidoista ei ole saatavilla riittävää tietoa ennen opintojen aloitusta, lukitaidot kartoitetaan. Kartoituksen tai aiempien tutkimustietojen perustella mietitään tarvittavia tukitoimia opetukseen. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet, selkokieli tai kuvallisten materiaalien käyttäminen. Lukiopetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa oppijana sekä ohjata häntä omien vahvuuksiensa hyödyntämisessä. Usein lukivaikeudet ovat osa laajempaa oppimisen ongelmaa, mikä huomioidaan kokonaisvaltaisesti opetusjärjestelyissä. Mukauttaminen Mukauttaminen tarkoittaa osaamistavoitteiden tai ammattitaitovaatimusten suhteuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. Ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita mukautetaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti kuitenkin niin, että ammatillisissa tutkinnon osissa määritelty kaikkein keskeisin osaaminen vähintään tyydyttävä 1 mukautettu - saavutetaan. Tyydyttävä 1 mukautettu määrittely on tehty ammatillisiin tutkinnon osiin luvussa 3. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan osaamistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisiksi. Kun tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita on mukautettu, tehdään merkintä tutkintotodistukseen ja laaditaan todistukseen selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa.

16 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Esityksen opiskelun tavoitteiden muuttamiseksi voi tehdä opiskelija tai hänen huoltajansa, opettaja, luokanvalvoja tai muu taho. Mukauttamiseen liittyvät päätökset ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman muutokset kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. Mukauttamisessa noudatetaan Ammattiopisto Luovin voimassaolevia ohjeita: Satama / Erityisopetuksen arjessa / HOJKS, HOPS ja HEKSU. Ohjaaja, joko ryhmäkohtainen ja/tai henkilökohtainen, voi olla opiskelijan tukena opinnoissa. Valinnaisuus Opiskelija valitsee valinnaiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat ja osa-alueet pääsääntöisesti Luovin opetustarjonnasta. Tarjonta vaihtelee paikkakunnittain ja lukuvuosittain. Opiskelijan kanssa voidaan sopia myös muista järjestelyistä valinnaisuuden toteuttamisessa. Opiskeluajan pidentäminen Mikäli opiskelija ei suoriudu opinnoista määritettynä aikana, voidaan hänen opiskeluaikaansa myöntää pidennystä voimassaolevien säädösten puitteissa. Ammatillisen perustutkinnon suoritusaika on kolme vuotta. Opiskeluajan pidentämistä voidaan myöntää enintään yhden vuoden. Tällöin on varmistettava, että opiskelu on päätoimista. Esityksen opiskeluajan pidentämisestä voi tehdä opiskelija, opinto-ohjaaja, opiskeluhyvinvointipalvelujen henkilöt tai luokanvalvoja. Järjestelyt osaamisen näyttämisessä Osaamisen näyttämisessä käytetään niitä osaamisen näyttämisen keinoja, jotka parhaiten opiskelijalle soveltuvat. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi näyttöjen osittamista useisiin työpaikkoihin, näyttöajan joustolla ja näytön aikaisella ohjauksella. Ammattiosaamisen näyttöön voidaan yhdistää näyttöjä toisista tutkinnon osista, myös yhteisistä tutkinnon osista. Asuminen, vapaa-aika ja harrastukset Opiskelijaa tukevat asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät järjestelyt esimerkiksi asumisvalmennus, erilaiset iltakerhot ja vapaa-ajan ohjelmat. 2.3 Tutkinnon muodostuminen Opiskelija rakentaa opintonsa erilaisista tutkinnon osista. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:aan ja siihen sisältyvään henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) dokumentoidaan opiskelijakohtaisesti opintojen onnistumiseksi tarvittavat järjestelyt, oppimista ja opiskelua tukevat palvelut. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet ja oppimisympäristöön liittyvät järjestelyt. HOPS sisältää myös ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet tutkinnon osille ja niiden osa-alueille. Logistiikan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Osaamispisteen lyhenne on osp. Opiskeluaika tutkintoon on pääsääntöisesti 3 vuotta. Tutkinto sisältää Ammatillisia tutkinnon osia 135 osp Yhteisiä tutkinnon osia 35 osp Vapaasti valittavavia tutkinnon osia 10 osp.

17 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Kuvassa 4 on esimerkkejä mahdollisista opintopoluista logistiikan alalla. Opiskelijalla on mahdollisuus yksikön tarjoamissa puitteissa suorittaa valinnaisina ammatillisina opintoinaan myös toisen perustutkinnon osia. Ammatilliset tutkinnon osat kuvataan tarkemmin luvussa 3. Autonkuljettajan ammatilliset opinnot Ympäristöhuollon kuljetukset 30 osp Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 osp Kuorma-auton tavarakuljetusten hallinta 40 osp Kuormaautokuljetukset 40 osp Työkoneen käyttö ja huolto 15 osp tai Tutkinnonosa toisesta perustutkinnosta 15 osp Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammatilliset opinnot Elintarvikekuljetukset 30 osp Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 osp Kuorma-auton tavarakuljetusten hallinta 40 osp Yhdistelmäajoneuvokuljetukset 40 osp Massatavarakuljetukset 30 osp Varastonhoitajan ammatilliset opinnot Tavaran vastaanotto ja säilytys 30 osp Tavaran keräily ja lähetys 30 osp Vaarallisten aineiden käsittely 5 osp Osto- ja myyntitoiminnot varastossa 15 osp Trukinkuljettajan tehtävät 15 ov Inventointi ja saldonhallinta 15 osp Varaston tietojärjestelmät 10 osp Tavaran kuljettaminen 15 osp Kuva 4. Esimerkkejä opintopoluista.

18 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Perustutkinnon suorittaminen edellyttää lisäksi yhteisten ja vapaasti valittavien tutkinnon osien hyväksyttävää suorittamista. Yhteisiä tutkinnon osia on neljä ja niiden laajuus yhteensä on 35 osp: viestintä ja vuorovaikutusosaaminen 11 osp matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 osp yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 osp sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 osp. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, osaamistavoitteita ja osaamisen arviointia selvitetään tarkemmin luvussa 4. Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Tutkinnon osia käsitellään tarkemmin luvussa 5. Tutkinnon muodostuminen kuvataan niin, että toisiinsa kytkeytyvät tutkinnon osat ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueet muodostavat osaamistavoitteiltaan mahdollisimman yhteneväisiä osaamiskokonaisuuksia (liitteet 1-3). Yksikön ja toimipisteen mahdollisuuksien mukaan koulutusta toteutetaan yhteiset tutkinnon osat osin tai kokonaan integroituna ammatillisiin tutkinnon osiin. Perustutkinnot sisältävät valinnaisuutta ammatillisissa, yhteisissä ja vapaasti valittavissa tutkinnon osissa. Logistiikka-alan perustutkinnossa valinnaisuutta on: ammatillisissa tutkinnon osissa 45 osp yhteisissä tutkinnon osissa16 osp vapaasti valittavissa tutkinnon osissa 10 osp. Ammattiopisto Luovissa yksikkö ja toimipiste toteuttaa valinnaisia tutkinnon osia ja osa-alueita mahdollisuuksien mukaan itse, yhteistyössä työelämän kanssa ja/tai toisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Yksiköissä ja toimipisteissä on kaikille tutkinnoille tai lähitutkinnoille yhteistä valinnaistarjontaa sen lisäksi, että valinnaisuutta tarjotaan ns. oman alan opiskelijoille

19 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) 3 Ammatillisten tutkinnon osat 3.1 Tarjonta ja oppimisympäristöt Sisäiset oppimisympäristöt Luovin sisäiset palvelut Työpaikka Ei tarjonnassa. Osaaminen tunnustaminen Luovin toisessa yksikkö/ toimipiste Yhteistyö muiden koul.järjestäjien kanssa Muu oppimisympäristö Ammatillisten tutkinnon osien 135 osp tarjonta ja toteutus oppimisympäristöissä. Mitä oppimisympäristöjä käytetään: Kuljetuspalvelujen osaamisalan, pakolliset tutkinnon osat, 50 osp Kuljetusalan perustason ammattipätevyys, 10 osp x Luokkatilat, ajoneuvokalusto Kuorma-auton tavarankuljetusten hallinta, 40 osp x Luokkatilat, terminaali, kuorma-autot x x Kuljetuspalvelujen osaamisalan, autonkuljettaja, pakolliset tutkinnon osat, 40 osp Kuorma-autokuljetukset, 40 osp x Luokkatilat, terminaali, kuorma-autot, TOP-paikat Kuljetuspalvelujen osaamisalan, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, pakolliset tutkinnon osat, 40 osp Yhdistelmäajoneuvokuljetukset, 40 osp x Luokkatilat, terminaali, yhdistelmäajoneuvot, TOP-paikat Varastopalvelujen osaamisalan, varastonhoitaja, pakolliset tutkinnon osat, 90 osp x x x x Tavaran vastaanotto ja säilytys, 30 osp x varastot ja työvälineet x x Tavaran keräily ja lähetys, 30 osp x varastot ja työvälineet x x Inventointi ja saldonhallinta, 15 osp x varastot ja työvälineet x x Trukinkuljettajan tehtävät, 15 osp x työkoneet ja ajoharjoittelualueet x x Mikä muu oppimisympäristö?

20 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Valinnaiset tutkinnon osat, 45 osp Opiskelijan on valittava 45 osaamispistettä valinnaisista tutkinnon osista seuraavien sääntöjen mukaan: Autonkuljettajan koulutuksessa on valittava tutkinnon osista 1 4 ja Tutkinnon osasta 17 voi valita 5 15 osp. Yhdistelmäajoneuvokuljettajan koulutuksessa on valittava tutkinnon osista 1 4 ja 9 16, joista 5-15 osp voi olla tutkinnon osasta 17 Varastonhoitajan koulutuksessa on valittava tutkinnon osista 1, Tutkinnon osasta voi valita 5 15 osp. 1 Työkoneiden käyttö ja huolto, 15 osp v työkoneet ja ajoharjoittelualueet x x 2 Elintarvikekuljetukset, 30 osp k ajoneuvot, terminaali, TOP-paikat x 3 Massatavarakuljetukset, 30 osp k pyöräkone, kuorma-autot, TOPpaikat 4 Ympäristönhuollonkuljetukset, 30 osp k kuorma-auto, jätekeräysastiat, rullakot x x x 5 Vaarallisten aineiden käsittely, 5 osp v varastot ja työvälineet x x 6 Varaston tietojärjestelmät, 10 osp v varastot ja työvälineet x x 7 Tavaran kuljettaminen, 15 osp v ajoneuvokalusto ja työtehtävät x x 8 Osto- ja myyntitoiminnot varastoissa, 15 osp v varastot ja työvälineet x x 9 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp k v luokkahuone 10 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutk osp k v x x 11 Tutkinnon osa ammatti-/erikoisammattitutk. 15 osp k v x 12 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 15 osp k v x 13 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp k v x 14 Yrityksessä toimiminen, 15 osp k v 15 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp k v 16 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5-15 osp seuraavista vaihtoehdoista: 16.1 Kaupan alan tehtävät, 15 osp k v terminaalit, harjoitusyritykset x x 16.2 Kuorma-autokuljetusten perusteet, 15 osp v ajoneuvokalusto ja työtehtävät x x 16.3 Ruokakuljetukset ja lähettipalvelut, 15 osp k v ajoneuvokalusto ja työtehtävät x x 16.4 Työkoneen käyttö, 5 osp k v työkoneet ja ajoharjoittelualueet x x 17 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 5 15 osp (luvussa 5) k v

21 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Alavuden yksikkö Ammatillisten tutkinnon osien 135 osp tarjonta yksiköissä ja toimipisteissä. Seinäjoki Kokkola Reisjärvi Vaasa Helsingin yksikkö Limingan yksikkö Raahe Ylivieska Siikajoki Liperin yksikkö Joensuu Imatra Lappeenranta Kuopio Iisalmi Muhoksen yksikkö Kajaani Suomussalmi Taivalkoski Oulun yksikkö Kemi Rovaniemi Tampereen yksikkö Pori Kuljetuspalvelujen osaamisalan, pakolliset tutkinnon osat, 50 osp Kuljetusalan perustason ammattipätevyys, 10 osp x x Kuorma-auton tavarankuljetusten hallinta, 40 osp x x Kuljetuspalvelujen osaamisalan, autonkuljettaja, pakolliset tutkinnon osat, 40 osp Kuorma-autokuljetukset, 40 osp x x Kuljetuspalvelujen osaamisalan, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, pakolliset tutkinnon osat, 40 osp Yhdistelmäajoneuvokuljetukset, 40 osp x Varastopalvelujen osaamisalan, varastonhoitaja, pakolliset tutkinnon osat, 90 osp Tavaran vastaanotto ja säilytys, 30 osp x x Tavaran keräily ja lähetys, 30 osp x x Inventointi ja saldonhallinta, 15 osp x x Trukinkuljettajan tehtävät, 15 osp x x Valinnaiset tutkinnon osat. Opiskelijan on valittava x osaamispistettä valinnaisista tutkinnonosista x-x. (Tutkintokohtaiset säännöt tähän). Työkoneiden käyttö ja huolto, 15 osp x x Elintarvikekuljetukset, 30 osp x x Massatavarakuljetukset, 30 osp x x Ympäristönhuollonkuljetukset, 30 osp x x Vaarallisten aineiden käsittely, 5 osp x x Varaston tietojärjestelmät, 10 osp x x Tavaran kuljettaminen, 15 osp x x Osto- ja myyntitoiminnot varastoissa, 15 osp x x Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp x x Tutkinnon osa ammatillisesta perustutk osp x x Tutkinnon osa ammatti-/ erikoisammattitutkinnosta* Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp

22 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, 5-15 osp seuraavista vaihtoehdoista: Kaupan alan tehtävät, 15 osp x x Kuorma-autokuljetusten perusteet, 15 osp x x Ruokakuljetukset ja lähettipalvelut 15 osp x x Työkoneen käyttö, 5 osp x x Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp x x

23 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) 3.2 Kuljetuspalvelujen osaamisala, pakolliset tutkinnon osat Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittajan on suoritettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/59/EY maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien vaatimusten mukaisesti sellaisena kuin se on viety Suomen kansalliseen lainsäädäntöön (laki 273/2007 ja asetus 640/2007). Asetuksessa 640/2007 on määritelty mm. tarkemmin määräykset ennakoivan ajon koulutuksesta. Perustason ammattipätevyyden hankkimiseen sisältyy opetusta kaikissa tässä opintokokonaisuudessa tai tutkinnon osassa luetelluissa oppi-aineissa. Tämän perustason ammattipätevyyteen liittyvän koulutustason keston on oltava 280 tuntia. Kunkin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on saatava vähintään 20 tuntia henkilökohtaista ajo-opetusta asian-omaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut kouluajoneuvojen vaatimukset. Perustason ammattipätevyyden koskevaan nopeutettuun koulutukseen on sisällytettävä opetusta kaikissa tässä opintokokonaisuudessa tai tutkinnon osassa luetelluissa oppiaineissa. Sen keston on oltava 140 tuntia. Kunkin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on saatava vähintään 10 tuntia henkilökohtaista ajo-opetusta asianomaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut testiajoneuvojen vaatimukset. Direktiivin mukaiselle koulutukselle tulee olla kansallisen valvovan viranomaisen lupa. Oppiaineluettelon osat ja 3.6 ovat pakollisia kaikille direktiivin mukaisille tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajille ja osat, 1.4; 2.2; ja 3.7 ovat pakollisia suoritettaessa tavaraliikenteen ammattipätevyyttä ja osat ja 3.8 suoritettaessa henkilöliikenteen ammattipätevyyttä. 1. Turvallisuussääntöihin perustuva järkevän ajokäyttäytymisen parantaminen. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 1.1 Tavoite on tuntea voimansiirron ominaisuudet sen käytön optimoimiseksi Keskeiset sisällöt: vääntömomenttiin, tehoon ja moottorin ominaiskulutukseen liittyvät käyrät, käyntinopeusmittarin optimi käyttö, vaihteiston välityssuhteeseen liittyvät kaaviot. 1.2 Tavoite on tuntea hallintalaitteiden tekniset ominaisuudet ja toiminta ajoneuvon hallitsemiseksi, kulumisen minimoimiseksi ja toimintahäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi Keskeiset sisällöt: Hydraulisten jarrupiirien erityisominaisuudet, jarrujen ja hidastinten käyttörajoitukset, jarrujen ja hidastimen yhteiskäyttö, nopeuden ja vaihteiston välityssuhteen yhteyden parantaminen, ajoneuvon inertian hyödyntäminen, hidastus- ja jarrutuskeinojen käyttö alamäessä, toimenpiteet toimintahäiriön varalle.

24 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) 1.3 Tavoite on osata optimoida polttoaineen käyttö Keskeiset sisällöt: Polttoaineen käytön optimointi soveltamalla kohtien 1.1 ja 1.2 tietotaitoa. 1.4 Tavoite on osata kuormittaa ajoneuvo turvallisuussääntöjen ja ajoneuvon tarkoituksenmukaisen käytön mukaisesti Keskeiset sisällöt: Ajoneuvon liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, hyötytilavuuden määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste, pakkausten ja kuormalavojen tyypit, tärkeimmät lukitusta edellyttävät tavaraluokat, kiilaus- ja lukitusmenetelmät, lukitushihnojen käyttö, lukituslaitteiden tarkistus, käsittelylaitteiden käyttö, suojapeitteiden asettaminen ja poistaminen. 1.5 Tavoite on pystyä huolehtimaan matkustajien turvallisuudesta ja mukavuudesta Keskeiset sisällöt: Pitkittäisten ja poikittaisten liikkeiden hallinta, tienkäytön jakaminen, sijainti ajoradalla, pehmeä jarrutus, akselinylityksen hallinta, erityisinfrastruktuurien käyttö (julkiset alueet, erikoiskaistat), turvallisen ajamisen ja kuljettajan muiden tehtävien välisten ristiriitojen ratkaiseminen, vuorovaikutus matkustajien kanssa, tiettyjen matkustajaryhmien kuljettamiseen liittyvät erityispiirteet (vammaiset, lapset). 1.6 Tavoite on osata kuormittaa ajoneuvo turvallisuussääntöjen ja ajoneuvon tarkoituksenmukaisen käytön mukaisesti Keskeiset sisällöt: Ajoneuvon liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste. 2. Säännöstön soveltaminen 2.1 Tavoite on tuntea tieliikenteen sosiaalinen ympäristö ja siihen liittyvä säännöstö Keskeiset sisällöt: Kuljetusalan enimmäistyöajat; asetusten (ETY) nro 3820/85 ja (ETY) nro 3821/85 periaatteet, soveltaminen ja seuraukset; seuraamukset ajopiirturin käyttämättä jättämisestä, virheellisestä käytöstä tai väärentämisestä; tieliikenteen sosiaalisen ympäristön tunteminen: kuljettajan oikeudet ja velvollisuudet perustason ammattipätevyyden ja jatkokoulutuksen osalta.

25 Opetussuunnitelma 2.0/ (265) 2.2 Tavoite on tuntea tavarankuljetusta koskeva säännöstö Keskeiset sisällöt: Kuljetusluvat, tavarankuljetusta koskevien vakiosopimusten velvoitteet, kuljetussopimukseen kuuluvien asiakirjojen laadinta, kansainvälisten kuljetusluvat, tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen (CRM-sopimuksen) velvoitteet, kansainvälisen rahtikirjan laadinta, rajanylitys, huolitsijat, tavaroiden mukana olevat erityisasiakirjat. 2.3 Tavoite on tuntea matkustajien kuljetusta koskeva säännöstö Keskeiset sisällöt: erityisryhmien kuljettaminen, bussien turvalaitteet, turvavyöt, ajoneuvon kuormitus 3. Terveys, tie- ja ympäristöturvallisuus, palvelu, logistiikka 3.1 Tavoite on tiedostaa liikenteeseen ja työtapaturmiin liittyvät riskit Keskeiset sisällöt: Kuljetusalan työtapaturmien tyypit, tieliikenteen onnettomuustilastot, raskaiden ajoneuvojen ja linja-autojen osallisuus onnettomuuksiin, inhimilliset, aineelliset ja taloudelliset seuraukset 3.2 Tavoite on pystyä ennalta ehkäisemään rikollisuus ja salamatkustajien kuljetus Keskeiset sisällöt: Yleinen informaatio, seuraukset kuljettajien kannalta, torjuntatoimenpiteet, tehtävät tarkastukset, kuljettajien vastuuseen liittyvä lainsäädäntö 3.3 Tavoite on pystyä ennalta ehkäisemään fyysiset riskit Keskeiset sisällöt: Ergonomiaperiaatteet: riskialttiit liikkeet ja asennot, fyysinen kunto, käsittelyharjoitukset, henkilökohtaiset suojavarusteet, 3.4 Tavoite on tiedostaa fyysisen ja henkisen suorituskyvyn merkitys Keskeiset sisällöt: Terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion periaatteet, alkoholin vaikutukset, lääkkeet ja muut käyttäytymiseen vaikuttavat aineet, väsymyksen ja stressin oireet, syyt ja vaikutukset, työn ja levon perusrytmin keskeinen merkitys. 3.5 Tavoite on kyetä arvioimaan hätätilanteita Keskeiset sisällöt: Toiminta hätätilanteessa: tilanteen arviointi, tilanteen pahenemisen estäminen, avun kutsuminen paikalle, loukkaantuneiden auttaminen ja ensiavun antaminen, toimenpiteet tulipalon varalta, raskaan tavaraliikenteen ajoneuvossa olevien ja bussimatkustajien evakuoiminen, kaikkien matkustajien turvallisuudesta huolehtiminen, väkivaltatilanteissa toimiminen, vahinkoilmoituksen laadinnan periaatteet.