Lausuntoyhteenvetoa Keski-Suomi (21 kuntaa) Maakunnallinen seurantaryhmä Silja Ässämäki

Transkriptio

1 Lausuntoyhteenvetoa Keski-Suomi (21 kuntaa) Maakunnallinen seurantaryhmä Silja Ässämäki HL

2 Kysymys 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Kyllä Ei Ei kantaa Vastaajia yhteensä IMIA KOMMENTTEJA - Säännös jättää käytännössä täysin auki lähipalvelujen määritelmän ja palvelujen saavutettavuuden ja palveluihin pääsemisestä aiheutuvat kustannukset. - Muuttaa perinteistä lähipalveluiden määritelmää (vrt. sähköiset palvelut) - Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tulee arvioida kokonaistaloudellisesti, ei pelkästään palveluntuottajan tehokkuuden näkökulmasta. Myös ihmisvaikutusten arvioinnin tulisi olla pakollista(iva) - Huoli palveluiden säilymisestä pienissä kunnissa ja reuna-alueilla - Säännös jättää käytännössä täysin auki lähipalvelujen määritelmän ja palvelujen saavutettavuuden ja palveluihin pääsemisestä aiheutuvat kustannukset.

3 Kysymys ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevankunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? Kyllä EI Yhteensä Järjestämislakiesitys ei tue hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Tehtävä jää edelleen kunnille, mutta suurimmalta osalta kunnista katoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteys. Ainoastaan tuottajakunnat voisivat esityksen mukaan jossain määrin toteuttaa tehtävää. - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen pitäisi laissa kirjoittaa toisin ja selvemmin. - Rahoitusmuutoksen jälkeen kunnilta häviää taloudellinen intressi ja rahoitus järjestää ehkäiseviä palveluja. Sote-alueen rahoitusmallia tuleekin muuttaa kokonaistaloudellisesti tehokkaaseen toimintaan kannustavaksi, eikä osaoptimointia suosivaksi. - Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee olla kokonaisuutena sote-alueella ja järjestämissuunnitelmassa. Ei voi olla kahta vastuutahoa samasta asiasta. - Miten kunta voi ohjata hyvinvoinnin kokonaisuutta, kun koko sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuu on sote-alueella ja muiden hyvinvointipalvelujen järjestämisvastuu kunnalla? - On luotava malli, jolla kunnan ja sote-alueen yhteistyö varmistetaan TE:ssä AVOIMIA KOMMENTTEJA

4 Kysymys :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Kyllä EI Yhteensä Jos uudistus toteutetaan SOTE-alueiden pohjalta sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa esitetyssä laajuudessa, tulisi harkita järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtämistä kokonaisuudessaan valtiolle. - Maksaako kunnat muiden SOTE-alueiden kustannuksia tulevaisuudessa, miten tasoitetaan eri tuottamisvastuualueiden tehokkuuserot. - Tulisi olla sama määritelmä kuntalain kanssa VOIMIA KOMMENTTEJA - Jos uudistus

5 Kysymys :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Kyllä EI Yhteensä Tuottamisvastuun tarkoituksenmukaisen järjestämisen pohjaksi ei ole käytetty sosiaali- ja terveystaloustieteen asiantuntemusta ja laskelmia siitä mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ja laadukkaimmat tavat järjestää palveluja. Palvelujen tuottamistavoilla on ratkaiseva merkitys palvelujen laadulle ja tehokkuudelle. Epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi jää, mitä tarkalleen ottaen sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvasuun edellyttämällä omalla henkilöstöllä ja voimavaroilla tarkoitetaan. - Pidämme erittäin tärkeänä, että yhteisin varoin rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuu säilytetään kunnalla tai kuntayhtymällä, jotka ovat julkisia toimijoita. Erityisesti paljon eri palveluita käyttävien ja haavoittuvien asiakasryhmien näkökulmasta on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhtenäisenä kokonaisuutena niin että ennaltaehkäisevät, korjaava ja kuntouttava muodostavat yhden kokonaisuuden. AVOIMIA KOMMENTTEJA - 14 Tuottamisvastuun tarkoituksenmukaisen järjestämisen pohjaksi ei ole käytetty sosiaali-ja terveystaloustieteen asiantuntemusta ja laskelmia siitä mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ja laadukkaimmat tavat järjestää palveluja. Palvelujen tuottamistavoilla on ratkaiseva merkitys palvelujen laadulle ja tehokkuudelle. Epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi jää, mitä tarkalleen ottaen sosiaali-ja terveydenhuollon tuottamisvasuun edellyttämällä omalla henkilöstöllä ja voimavaroilla tarkoitetaan.

6 Kysymys :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Kyllä Ei Yhteensä

7 Kysymys :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Kyllä Ei Ei kantaa Yhteensä Tulosohjaus käsitteenä jää epämääräiseksi, eikä ole selvää siitä mitä se käytännössä voisi tarkoittaa. Siirretäänkö esim. tehottomammilta alueilta rahaa tehokkaammille ja miten siinä tapauksessa toteutuu kansalaisten yhdenvertaisuus? Voidaanko rahoitusta siirtää tätä kautta suoraan tehokkaasti toimiviin peruskuntiin? - Hallintopykälät antavat varsin laajan ohjausvallan STM:lle. Ministeriön roolia tulee tarkentaa. AVOIMIA KOMMENTTEJA - Tulosohjaus käsitteenä jää epämääräiseksi, eikä ole selvää siitä mitä se käytännössä voisi tarkoittaa. Siirretäänkö esim. tehottomammilta alueilta rahaa tehokkaammille ja miten siinä tapauksessa toteutuu kansalaisten yhdenvertaisuus? Voidaanko rahoitusta siirtää tätä kautta suoraan tehokkaasti toimiviin peruskuntiin? - Hallintopykälät antavat varsin laajan ohjausvallan STM:lle. Ministeriön roolia tulee tarkentaa.

8 Kysymys :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksenmukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueenperustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Kyllä Ei Yhteensä Kysymys 31 Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Kysymys 31 Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuusja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella Kyllä Ei Ei kantaa Yhteensä

9 Valvonta Valvonnan yhdenmukaistamista pitäisi tuoda selkeämmin esille sekä auki kirjoittaa tuotantoalueen vastuu valvonnan osalta.valvonnan lisääminen on myös kustannustekijä. Lainsäädännössä on kahtalaisia tavoitteita: tässä laissa valvontaa pyritään lisäämään, normitalkoissa taas on esitetty, että valvontaa pitäisi vähentää. Alueen valvonta pitäisi olla yhtenäistä ja yksi aluehallintovirasto alueella. Lainsäädännössä on pyritty tuotannon järjestämisvastuun keskittämiseen. Tuotantoon kohdistuu valvontaa Valviran, Avin ja sote-alueen taholta. Myös moniportaiseen valvontajärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta pitäisi pystyä uudelleen arvioimaan; STM:n roolin selkiyttäminen; mihin asioihin se puuttuu Valvovia viranomaisia on paljon; työnjakoa pitää selventää Aluehallintoviraston, Valviran, ministeriön ja sote-alueen kesken. Lisäksi huomioitava, että Aluehallintovirastoilla on tällä hetkellä erilaisia tulkintoja valvottaviin asioihin. Lakiluonnoksesta puuttuu määritelmä kunnan vastuusta valvonta-asioissa. Kuntaan jää yksityisiä sote-palveluja (esim. fysioterapiapalvelut, asumispalveluja jne,). Lakiluonnoksen mukaan omavalvontaa lisätään samanaikaisesti kuin AVI ja Valvira valvonta jää ennalleen.

10 Kysymys 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sotealueenkuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sotealueenkuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksenperusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikälisote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sotealueeseen (Tässä tapauksessa Itä-Keski-Suomi)? Kyllä Ei Ei kantaa Yhtees ä AVOIMIA KOMMENTTEJA -Tällä hetkellä käytettävissä olevat tiedot eivät ole riittäviä perustellun kannan ottamiseksi. Erikoissairaanhoidon tämän hetkisen arviointitiedon perusteella TAYS vaikuttaa perustellulta vaihtoehdolta.

11 Kysymys :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viidenvuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Kyllä Ei Yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ei tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan suhteessa muuhun kunnallishallinnon henkilöstöön. AVOIMIA KOMMENTTEJA - Sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstöä ei tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan suhteessa muuhun kunnallishallinnon henkilöstöön. Kysymys :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Kyllä Ei Eikantaa Yhteensä

12 Kysymys :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Kyllä Ei Ei kantaa Yhteensä Avoimia kommentteja -Esitys on täysin riittämätön suhteessa muutoksen suuruuteen. Muutosjohtamisen vastuut tulee määrittää ja kunnat tulee saada mukaan.

13 MUUTA Lakiuudistus on perusteiltaan puutteellisesti valmisteltu. Kunnilta edellytetään perusteltuja lausuntoja, mutta lakiluonnos ja siihen liittyvät arvioinnit ovat niin puutteellisia tai puuttuvat kokonaan, että riittäviä edellytyksiä arvioida lain todellisia vaikutuksia ei ole. Laki tulisi asettaa perusteelliseen taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten arviointiin. Kuntien toimintaa pitäisi arvioida kokonaisuutena eikä irrottaa sosiaali- ja terveyspalveluja irralliseksi kokonaisuudeksi. Terveydenhuoltoa lähellä olevat sosiaalipalvelut kuten esimerkiksi mielenterveys-, vanhus-, päihde- ja vammaispalvelut on mahdollista integroida kustannustehokkaasti terveyspalveluihin. Kuitenkin sosiaalipalvelujen laajaa integraatiota tulisi tarkastella kriittisesti. Työllisyyspalvelujen, lasten ja perheiden palvelujen ja oppilashuollon siirtäminen yhteistoiminta-alueille kuntien peruspalvelujen (perusopetus-, päivähoito-, vapaa-aikapalvelut) yhteydestä ei ole tarkoituksenmukaista. Uudistus tehdään terveydenhuoltolähtöisesti. Sosiaalihuollolla olisi paljon sanottavaa ja hyviä ennaltaehkäiseviä ideoita. Onko näitä huomioitu tarpeeksi? palkkojen harmonisointi merkitsisi kustannusten merkittävää kasvua, sen tähden harmonisointi tulee tapahtua pitkällä aikavälillä ja samanpalkkaisuusperusteesta tulee voida poiketa siirtymäkauden aikana

14 ..Muuta. Huolta valmiussuunnittelusta ja vastuista Yhtenevät tietojärjestelmät koko valtakunnan tasolla Uudistus ei saa johtaa lähipalveluiden rapautumiseen Kustannusten täytyy säilyä kohtuullisena Rahoituksen epäselvyys, budjettirajoite, alijäämän muodostuminen jne. Lain tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksikanavaisen rahoitusmallin käyttöönottoa Vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon Toimeenpanon aikataulu on liian tiukka

15 Sote-alueen kuntayhtymän perustaminen 05/2015 Edustajainkokous Kunnan edustajia 1-5 Jyväskylän äänimäärä 134 Keski-Suomi 250 Äänileikkurilla ei merkitystä KYS erva as. 68 kuntaa Keski-Suomi kuntaa Pohjois-Savo kuntaa Pohjois-Karjala kuntaa Etelä-Savo kuntaa Itä-Savo kuntaa Keski-Suomi as. Äänekoski Saarijärvi Viitasaari Pihtipudas Karstula Kinnula Kannonkoski Kyyjärvi Kivijärvi Jyväskylä Laukaa Keuruu Muurame Hankasalmi Petäjävesi Uurainen Konnevesi Toivakka Multia Joutsa Luhanka 763

16 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2012 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 307,7 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto: 178,8 M 3. erikoissairaanhoito: 229,3 M, Keski-Suomen keskussairaala ja muut vastaavat erikoissairaanhoidon palvelut 4. erityistason hoito (erva), yliopistosairaalat: 22,7M, yhteensä yliopistosairaalat, josta KYS 15,0 M, HUS 5,3M, TAYS 1,8 M, TYKS 0,4 M JA OYKS 0,2 M Kuvioissa nettokustannukset on suhteutettu alueen asukaslukuun Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto

17 Kunnan nettokustannukset v. 2012, euroa asukasta kohti ; erikseen sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito (Keskussairaala, aluesairaalat, yksityiset) ja yliopistosairaalat (erva) 3,1% 31,0% 24,2% 41,7% Jäsenkunnat yhteensä ei sisällä vuoden 2012 Jämsän eikä Kuhmoisten tietoja Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto