Koomisia kohtauksia satumaailmassa. Konetekniikka läpäisi laatukriteeristön SIVU 6. InToa ja uskoa menestykseen SIVU 32 SIVU 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koomisia kohtauksia satumaailmassa. Konetekniikka läpäisi laatukriteeristön SIVU 6. InToa ja uskoa menestykseen SIVU 32 SIVU 4"

Transkriptio

1 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2014 Koomisia kohtauksia satumaailmassa SIVU 4 Konetekniikka läpäisi laatukriteeristön SIVU 6 InToa ja uskoa menestykseen SIVU 32

2 PÄÄKIRJOITUS Selfie-elämää korkeakoulusektorilla TÄNÄ PÄIVÄNÄ etenkin nuorison parissa puhutaan paljon selfie-kuvista. Wikipedia määrittelee selfien olevan omakuva, joka otetaan usein nopeasti ja joka saattaa olla joskus hieman epäselväkin. Kuvan laatu ei siis yksinomaan ratkaise, vaan tunne joka kuvaan saadaan ikuistettua. Pelkästä nuorison puuhasta ei silti kyse ole, sillä valtakuntamme johtohahmot aina ministeritasolle saakka näyttävät harrastavan näitä oman käden etäisyydeltä otettuja omakuvia. ALKANUT VUOSI ON ollut ammattikorkeakoulusektorillekin melkoista omakuvan hahmottamista. Jo viime vuoden lopulla ministeriöltä haettu toimilupa oli ponnistus, jossa ammattikorkeakoulujen piti asettua vähintäänkin käsivarsietäisyydelle analysoimaan ja kirjaamaan toimintaansa nyt ja jatkossa. SAVONIA ON HAKENUT etäisyyttä toimintansa arviointiin usein myös ulkopuolisista arvioijista. Kuten tästä lehdestä voit lukea, konetekniikan koulutuksemme arvioitiin ja se läpäisi Suomessa ensimmäisenä eurooppalaisen laatukriteeristön. Tämän osalta halusimme saada palautetta ulkopuolisilta asiantuntijoilta, ihan oman käden etäisyydeltä ei kaikkea arviointia ole varmastikaan syytä ryhtyä suorittamaan. MYÖS OPISKELIJAT ARVIOIVAT jatkuvasti toimintaamme. Toisaalta palautetta annetaan virallisten kyselyiden kautta, toisaalta myös hakukohteen valinta kertoo omalla tavallaan tekemisemme tasosta. Hakijoiden silmin katsottuna Savonian tekeminen on oikean suuntaista, sillä hakijoita oli tänä keväänä ennätyksellisen paljon. 05/14 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi toukokuussa Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta. SYKSY Seuraava Savonian Sanomien numero ilmestyy syksyllä TÄRPIT SYKSYN 2014 HAKU hakuaika suomenkielisiin nuorten koulutuksiin on , koulutuksiin haetaan osoitteessa Savonian koulutustarjonta: REHTORI VIDGRÉN kysyy tämän lehden kirjoituksessaan, mitä meille kuuluu? Toivottavasti tämä lehti osaltaan vastaa rehtorin kysymykseen, ja toimii käsivarsietäisyydeltä toteutettuna ajankohtaisannoksena, jolla pidämme sidosryhmämme tietoisina toiminnastamme. PETTERI ALANKO PÄÄTOIMITTAJA 2 1 / 2014 Savonian Sanomat

3 SISÄLTÖ 1/ PÄÄKIRJOITUS 4 KOOMISIA KOHTAUKSIA SATUMAAILMASSA 6 SAVONIAN KONETEKNIIKAN INSINÖÖRIEN KOULUTUSOHJELMA LÄPÄISI SUOMESSA ENSIMMÄISENÄ EUROOPPALAISEN LAATUKRITEERISTÖN 8 PUHEENVUORO SAVONIA UUDISTUU 9 REHTORILTA MITÄ MEILLE KUULUU? 10 TYKY-PÄIVÄNÄ KESKITYTÄÄN HYVINVOINTIIN JA YHDESSÄ TEKEMISEEN NÄKEMIIN SAIRAALAKATU YKSI HISTORIAN LEHTI KÄÄNTYY 14 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN MÄÄRÄ JA TARVE KASVAA 16 SÄHKÖENDUROMOOTTORIPYÖRÄ KEHRÄÄ HILJAA KUIN KISSA 18 RYYPPY ILMAN PUHETTA ON JUOPOTTELUA 20 OIVALLA MESSUT 22 AASIAN MERKITYS KANSAINVÄLISESSÄ LIIKKUVUUDESSA KASVAA 29 HANKKEITA SAVONIASSA 30 LOHAS NOUSEVA TRENDI MEILLÄ JA MAAILMALLA 36 UUTISKATSAUS 1/ SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1/ JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) Kuopio puh. (017) PALAUTTEET PÄÄTOIMITTAJA Petteri Alanko TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen, Minna Husso ULKOASU JA TAITTO Minna Husso KANNEN KUVA Soile Nevalainen SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA KIRJAPAINO Offsetpaino L. Tuovinen Ky ISSN (painettu) ISSN (verkko) ISSN-L Savonian Sanomat 1 /

4 Taikahuilu sopii myös ensimmäistä kertaa oopperaan saapuvalle KOOMISIA KOHTAUKSIA SATUMAAILMASSA Pian aamun airueena nousee taas päivä radallaan!, ilmoittavat Eveliina Modinos, Ella Pohjolainen ja Lotta Kiljunen kuorossa. Vieressä Salla Lehtinen kuitenkin heittäytyy kärsivän näköisenä polvilleen ja on menettää järkensä rakkauden tuskissaan. Eletään huhtikuun alkua, ja Kuopion Musiikkikeskuksen Kamarimusiikkisalissa on meneillään Taikahuilu-oopperan harjoitukset. Ensi iltaan on aikaa reilu kuukausi, joten kohtaukset rakentuvat repliikki, aaria ja ensemble-laulu kerrallaan. Tulkaa sellaisella ajatuksella, että aurinko nousee ja haavat katoavat! Olette kuin eläin, jolla on yksi ruumis ja kolme päätä, eläytyy ohjaaja Marjatta Airas kohtaukseen. Mozartin Taikahuilu-ooppera on koko maailman tuntema ihastuttava satu, joka tulvii tunteikkaita melodioita ja hupaisia juonenkäänteitä. Kuopiossa esityksen toteuttavat yhteistyössä Savoniaammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikkö ja Kuopion konservatorio 9. ja 10. toukokuuta. Esityksessä on mukana liuta lahjakkaita nuoria, jotka laulavat sielukkaasti ja sydämensä kyllyydestä. Opiskelijat ovat tehneet oopperaa innolla viime syksystä asti. Taikahuilu on täynnä ihanaa musiikkia ja oopperassa avautuu sellainen taikamaailma, joka avartaa mielikuvitusta ja tekee arjesta juhlan, kertoo Airas. Suurimmassa osassa rooleja on kaksoismiehitys, joten produktio mahdollistaa solistiroolin yli 20 klassisen laulun opiskelijalle. Orkesterina kuullaan Savonian ja konservatorion yhteistä AmKosinfoniaa, jota johtaa Savonian lehtori ja kapellimestari Rauno Tikkanen. Taikahuilu tulkataan viittomakielellä Yksi Taikahuilun solisteista on Savonian musiikkipedagogiopiskelija Salla Lehtinen, joka laulaa toisessa esityksessä Paminan roolin ja toisessa esittää 1. naista. Hän on aiemmin laulanut muun muassa Puccinin Sisar Angelica -oopperassa, tehnyt kohtauksia Figaron häistä ja esiintynyt oratorioiden sekä messujen solistina. Pamina on kuitenkin Lehtiselle toistaiseksi suurin ja vaativin oopperarooli. On ollut todella mukava saada tehdä kahta näin erilaista roolia. Naisena pääsee laulamaan moniäänisiä osuuksia, ja Paminalla puolestaan on vaativia aarioita ja duettoja. Myös hahmot ovat todella erilaisia. Pamina on Yönkuningattaren tytär ja siten saanut kovan äidin kasvatuksen. Oopperan alussa hän on muiden tahtoon alistuva pikkutyttö, joka kuitenkin itsenäistyy esityksen edetessä, Lehtinen kuvailee. Oopperan naiset olen puolestaan mieltänyt juonitteleviksi ja itsetietoisiksi palvelijoiksi, jotka alistuvat vain Yön kuningattaren edessä. Jokainen yrittää olla se paras nainen kolmesta. Koko perheelle suunnattu ooppera esitetään suomeksi, joten juonenkäänteitä on helppo seurata. Taikahuilu on hyvä valinta myös sellaiselle katsojalle, joka ei ole ehkä koskaan aiemmin nähnyt oopperaa. Siinä sattuu ja tapahtuu koko ajan, joten esitys sopii lapsille ja aikuisille. Yleisö pääsee myös itse tulkitsemaan, mitä eri kohtaukset tarkoittavat, vinkkaa Salla Lehtinen. Esityspäivistä perjantaina on mahdollista kokea harvinainen elämys, kun ooppera tulkataan kokonaisuudessaan viittomakielellä. Tulkkauksesta vastaavat Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat Hely Kainulainen ja Annette Jäntti. W. A. Mozart: Taikahuilu Kuopion Musiikkikeskuksen Konserttisalissa pe 9.5.klo 19 ja la klo 16. Lippuja myyvät Musiikkikeskuksen lippukassa ja Lippu. fi-palvelu. Teksti ANNA-MARIA PEKKINEN Kuva SOILE NEVALAINEN

5 Salla Lehtinen (oik.) esittää Taikahuilussa Paminan ja 1. naisen roolit. Helmikuussa hän lauloi oopperasta kohtauksia Kuopion Musiikkikeskuksen Avointen ovien päivässä. Taikahuilu-oopperassa on mahdollista kokea miltä Taminon (Veli-Pekka Varpula, oik.) ja Papagenon (Risto Eskola) duetto näyttää viittomakielelle tulkattuna. Savonian Sanomat 1 /

6 Lehtori Anssi Suhonen (vas.) ja koulutus- ja kehittämispäällikkö Timo Lipponen myhäilevät tyytyväisenä konetekniikan insinöörien hienosta onnistumisesta. SAVONIAN KONETEKNIIKAN INSINÖÖRIEN KOULUTUSOHJELMA LÄPÄISI SUOMESSA ENSIMMÄISENÄ EUROOPPALAISEN LAATUKRITEERISTÖN 6 1 / 2014 Savonian Sanomat

7 Savonian Konetekniikan insinöörien koulutusohjelma on läpäissyt Suomessa ensimmäisenä ENAEE-järjestön ylläpitämän EUR-ACE arvioinnin. Kyseessä on eurooppalainen tekniikan alan järjestö, joka arvioi insinöörien koulutusohjelmia ja hyväksyy koulutusohjelmien pätevyyden. Osoituksena pätevyydestä myönnetään koulutusohjelmalle akkreditointileima kuudeksi vuodeksi. Akkreditointileima on samalla tunnustus laadukkaasta toiminnasta. KONETEKNIIKAN koulutusohjelman arviointi perustui itse laadittuun monipuoliseen toimintakuvaukseen sekä arviointiryhmän kaksipäiväiseen vierailuun, jonka aikana haastateltiin Konetekniikan henkilöstö- ja opiskelijaryhmiä. Arviointiryhmään kuuluivat Professori Paul Andersson Tampereen yliopistosta, Professori Dražan Kozak Josip Juraj Strossmayer University of Osijekista Kroatiasta, opiskelija Monika Simaškaite Kaunas University of Technologysta Liettuasta, Toimitusjohtaja Jyrki Virtanen Moventas Gears Oystä sekä Korkeakoulujen arviointineuvoston erikoissuunnittelijat Matti Kajaste ja Touko Apajalahti. SAATU TUNNUSTUS on merkittävä osoitus työstä, jota Konetekniikan henkilöstö on tehnyt muun muassa teollisuuteen suuntautuneessa projektiopetuksessa sekä HitSavonia oppimisympäristön ja tuotepohjaisen opetussuunnitelman käyttöönotossa. Erityisen merkittävää arviointiryhmän mielestä oli se, että Konetekniikan insinöörien koulutusohjelma on aidosti sitoutunut alueen yritysten kanssa yhteistyöhön ja niiden toiminnan kehittämiseen. Arviointiryhmän mielestä Opetushenkilökunta on kokenutta, pätevää ja sitoutunutta edistämään opiskelijoiden tekniikan oppimista. Opetustilat, laboratoriot, työpajat, kirjasto ja muut tilat ovat riittäviä osaamistavoitteiden saavuttamiseksi ja osassa niistä käytettävissä oleva laitteisto edustaa jopa erinomaista laatua. Savoniasta valmistuvien koneinsinöörien pätevyys näkyy korkeana työllistymisasteena, jonka myötä Savonia antaa panoksensa alueelliseen kehittämiseen. Myös tutkimus- ja kehittämistointa hyödyttää Itä-Suomen alueellista kehittämistä. SAVONIA AMK konetekniikan osaaminen ja nykyaikainen tapa opettaa on osoitus pitkäjänteisestä kehitystyöstä, jota henkilöstö on tehnyt vuosikymmenen ajan. Vuonna 2009 Konetekniikan koulutusohjelma valittiin ensimmäisenä konetekniikan ohjelmana Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi vuosiksi AKKREDITOINNIT ovat Keski- Euroopassa yleisesti käytössä oleva koulutusohjelmien arviointimuoto. Monessa Euroopan maassa ei voida toteuttaa koulutusta ilman akkreditointia. Siksi akkreditoinnit ovat kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna erityisen merkityksellisiä. Akkreditointi osoittaa kansainvälisille opiskelijoille Savonian konetekniikan koulutusohjelman täyttävän eurooppalaisen insinöörikoulutuksen laatuvaatimukset. Suomalaisilla opiskelijoilla puolestaan on tämän akkreditoinnin myötä käytössään todistus konetekniikan saamasta eurooppalaisesta laatuleimasta, jota he voivat hyödyntää eurooppalaisilla työmarkkinoilla ja jatko-opiskeluissaan. SAVONIA JATKAA insinöörikoulutuksen akkreditointeja hyvän kokemuksen perusteella. Toteutunut arviointiprosessi on erinomainen tapa arvioida koulutusohjelman nykytilaa ja samalla saada ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksiä koulutusohjelman laadusta ja kehitystarpeista. TIMO LIPPONEN KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, KONEALA RIITTA PAASIVUORI LAATUPÄÄLLIKKÖ Kuva KEIJO KORHONEN Savonian Sanomat 1 /

8 PUHEENVUORO Savonia uudistuu SAIN KÄYDÄ vähän aikaa sitten Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän tarkastuslautakunnan kokouksessa kuultavana arviointikertomuksen laadintaa varten. Hetki oli kuin puolivälin krouvin tarkistuspiste tynkäkauden luottamustehtävässä, jota on reilu vuosi takana ja todennäköisesti reilu vuosi vielä edessäpäin. Ajatukset kääntyivät arvioimaan edellistä vuotta sekä tulevaa. TEMPORA MUTANTUR, nos et mutamur in illis. Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. Tällä latinankielisellä sananlaskulla aloitin puheeni uuden yhtymävaltuuston ensimmäisessä kokouksessa. Sananlasku kuvaa mielestäni hyvin elämää yleisesti, mutta erityisesti Savonian edellistä ja kuluvaa vuotta. SYITÄ MUUTOKSILLE on tullut ulkoisista tekijöistä. Ammattikorkeakouluuudistus muuttaa toimintaamme määräävää lakia ja samaan aikaan valtion talousongelmista johtuen rahoituksemme leikkaantuu huomattavasti. Myös sisäinen tarve uudistumiselle on ollut vahva. MUUTOS TARKOITTAA epävarmuutta ja siten herkästi pelkoja sekä vastustusta. Kun emme kuitenkaan pysty juurikaan vaikuttamaan ajan muuttumiseen, näen itsemme muuttamisen enemmänkin mielenkiintoisena haasteena ja mahdollisuutena. Tämä ei ymmärrettävästi tule ensimmäisenä mieleen yt-neuvottelujen keskellä, mutta uskon positiivisen asennoitumisen kantavan ja tuovan paremman lopputuloksen. HYVÄNÄ ESIMERKKINÄ haasteesta ja mahdollisuudesta voisi toimia toimitilastrategia eli tulevien kampusratkaisujen pohtiminen. Strategian työstö osoitti selkeästi, että jos haluamme säilyttää kiinteistökustannukset kohtuullisina rahoituksen pienentyessä, tulee Savonian tiivistää huomattavasti tilankäyttöä. Luopuminen tuottaa tuskaa ja näin on myös tilojen ja väljyyden osalta. Tiivistäminen edellyttää uusia toimintatapoja. KANNATTAA KUITENKIN muistaa, että tilojen taloudellisella käytöllä turvaamme riittävät resurssit varsinaiseen toimintaan, siis koulutukseen ja tki-työhön. Tilat eivät ole vain seiniä, vaan oleellinen osa oppimisympäristöä. Taloudellinen uudistaminen mahdollistaa oppimista ja työtä tukevat tilat. Oma kantani on, että kampusratkaisujen tarkasteleminen puhtaalta pöydältä mahdollistaa parhaalla tavalla nykyaikaiset tilat sekä tiivistyvän yhteistyön muiden koulutustoimijoiden kanssa. KAMPUSASIAT OVAT olleet runsaasti esillä ylläpitäjän päätöksenteossa. Viime vuonna saimme hallintovalituksen myötä solmussa ollutta asiaa aukaistua tekemällä päätöksen lyhyen aikavälin kahden kampuksen mallista. Savonia luopuu Kuopiossa Sairaalakadun ja Piispankadun toimipisteistä. Nyt toimitilastrategian myötä tulemme linjaamaan pidemmän aikavälin ratkaisuja. Kuopion lisäksi tiloja tulee tiivistää myös Varkaudessa ja Iisalmessa. KOKONAISUUTENA olen erittäin tyytyväinen Savonian viimeaikaisiin suorituksiin. Toiminta ja tulokset olivat viime vuonna hyvällä tasolla. Ylläpitäjän päätöksenteossa olemme kyenneet ratkaisuihin ja eteenpäin menoon. Hallin- tovalitusten ja negatiivisten uutisten kierre on katkennut. RATKAISUISTA NOSTAN esiin kampusasioiden lisäksi uuden strategian hyväksymisen, hyvin menneen toimilupaprosessin, uuden rehtorin valinnan, johtamisjärjestelmän uudistamisen sekä osakeyhtiöittämisen valmistelun. Kun johdossa on henkilötasolla tapahtunut samaan aikaan merkittäviä muutoksia ja tapahtuu edelleen, on aikaansaannos nykyisillä valmisteluresursseilla maksimisuoritus. ISOJEN JA VAATIVIEN uudistusten valmistelu ripeässä aikataulussa on vaatinut kovaa työtä. Esitän tästä kiitokseni toimivalle johdolle sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajille, joiden kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Uudistamisella luomme vahvan pohjan Savonialle, jolla alkaa uusi aikakausi osakeyhtiönä ensi vuoden alusta lähtien. ALEKSI ESKELINEN SAVONIA-AMMATTIKORKEA- KOULUN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA 8 1 / 2014 Savonian Sanomat

9 REHTORILTA Mitä meille kuuluu? OLEN OLLUT alkukevään aikana henkilöstön kanssa kampuskahveilla. Keskeinen kysymykseni on ollut: Mitä teille kuuluu? Eri kampuksilla nousevat esille monet yhtäaikaiset muutokset kuten talouden sopeuttaminen, yhtiöittäminen, tila- ja organisaatiomuutokset. Osa muutoksista koskettavat koko korkeakoulukenttää. On selvää, että tällaisessa tilanteessa henkilöstö kokee epävarmuutta ja työssä jaksaminen kärsii. KAMPUSKAHVEILLA olemme arvioineet viime vuoden toimintaamme. Keskeistä on katsoa miten kukin koulutusala pärjää valtakunnallisesti oman alan keskuudessa. Onnistuimme vuonna 2013 oikein hyvin, mutta paljon on vielä tekemistä. KAMPUSKAHVEILLA strategian toteutusohjelma on ollut oiva apuväline. Toivomukseni on, että se ohjaisi henkilöstön toimintaa ja siten ikään kuin kuluisi käytössä. Siinä on tiivistetysti koottu Savonian koulutuksen, TKI-toiminnan sekä talouden ja henkilöstön keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Niihin olemme sitoutuneet. MIELESTÄNI Savonialla on selkä suunta ja tahtotila. Vanha sananlasku sanoo, että muutos alkaa silloin kun joku näkee seuraavan askeleen. Savoniassa yhteiset askeleet luotiin strategiaprosessin aikana. Siihen osallistui laaja joukko henkilöstöä, opiskelijoita sekä sidosryhmien toimijoita. KAMPUSKESKUSTELUISSA tuli esiin, että Savoniassa on panostettu laajamittaiseen opetussuunnitelmien uudistamistyöhön, jossa tarkastellaan opetussisältöjä että oppimismenetelmiä. KOULUTUKSESSA ja korkeakoulupalveluissa on jatkossa kiinnitettävä huomio yhä enemmän verkko-opetukseen ja -palveluihin. Koulutuksen monimuotoistuminen muuttaa myös oppimisympäristöjä. Tulevaisuuden tilatarvetta tuleekin tarkastella osaamislähtöisesti. Tässä suunnittelussa opiskelijoiden aktiivinen mukana oleminen on tärkeää. OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS tukee sekä opiskelijan joustavia opintopolkuja ja tehokasta opiskelua. Opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa opintojaan monialaisemmaksi ja samalla saada yhteisiä oppimiskokemuksia eri alojen opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. UUDISTUKSESSA huomioidaan entistä paremmin työelämän muuttavat tarpeet. Mielestäni tämäntyyppinen työelämäläheinen oppiminen on juuri sitä mitä opiskelija hakee ammattikorkeakoulusta. Se on jatkossakin kilpailuvalttimme. HYVÄ ESIMERKKI pitkäjänteisestä kehittämistyöstä on Savonian koneja tuotantotekniikan koulutusohjelma. Koulutusohjelma on jo aiemmin saanut korkeakoulutuksen laatuyksikkötunnustuksen. Viimeisin tunnustus koulutusohjelmalle tuli, kun se sai korkeakoulujen arviointineuvostolta EUR-ACE laatuleiman. KOULUTUSOHJELMA läpäisi tekniikan alan kansainvälisen akkreditoinnin ja täyttää kansainvälisen insinöörikoulutuksen laatuvaatimukset. Arviointi oli merkittävä asia Savonian kone- ja tuotantotekniikan toimijoille. Samalla se oli arvokas pilotti suomalaisen korkeakoulutuksen tekniikan alan arvioinnissa. AMMATTIKORKEAKOULULAINSÄÄDÄN- TÖÄ on uudistettu kaksivaiheisesti. Parhaillaan toisen vaiheen lainsäädäntö on eduskunnassa. Keskeisinä sisältöinä ovat osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilöasema ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtyminen valtiolle. Uudistukset vahvistavat entisestään ammattikorkeakoulujen perustehtäviä, työelämälähtöistä koulutusta sekä työelämää ja aluekehitystä uudistavaa tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa. ENTÄPÄ millainen on tulevaisuuden korkeakoulumalli? On selvää, että ammattikorkeakoulujen työelämäläheiselle perustutkinnolle ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnoille on työ- ja elinkeinoelämässä tarve. VALMISTUNEET opiskelijat ovat osoittaneet osaamisellaan paikkansa yritysten avaintehtävissä. Ylempi ammattikorkeakoulun opinnot ovat joustava aikuiskoulutuksen muoto syventää tai laajentaa osaamista. Samalla opiskelijat opinnäytetöillä kehittävät alueen yrityksiä. ALUETTAAN palvelevalla korkeakoululla on oltava korkeakouluopetusta tukevaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka uudistaa koulutusta. Samalla ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on vahva kehittämisen voima. Tämä on myös ollut lähtökohtana Savonian strategiassa. AMMATTIKORKEAKOULUJEN rehtorineuvostossa (Arene) on käyty keskustelua siitä, että tulevaisuudessa korkeakouluista säädettäisiin yhdellä lainsäädännöllä. Yhden lainsäädännön selvittelyä ja valmistelun ajankohtaa tulisi huolellisesti valmistella ja selvittää. NYT JA MYÖS tulevaisuudessa korkeakoulukohtainen profiloituminen ja painoalavalinnat mahdollistavat laadun kehittämisen ja edistävät yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken. On oltava rohkeutta tarkastella tulevaisuuden korkeakoulutuksen tapoja. Luulen, että jo talouden niukkenevat resurssit ohjaavat meitä selkeästi siihen suuntaan. MERVI VIDGRÉN FT, REHTORI AMMATTIKORKEAKOULUJEN REHTORINEUVOSTON (ARENE) HALLITUKSEN JÄSEN Savonian Sanomat 1 /

10 HANKKEET TYKY-päivänä keskitytään hyvinvointiin ja yhdessä tekemiseen Terveysalan uudet TYKY-paketit ovat myynnissä yrityksille ja yhteisöille. Tarjolla on mm. ravitsemustietoutta ja terveellisiä herkkuja, liikettä, ergonomiaa ja rentoutumista yhdessä. SAVONIAN UUDET TYKY-paketit hyvinvointiin tuovat jotain uutta jo markkinoilla olemassa olevaan valikoimaan. Tarjonta ei ole ainoastaan viihteellistä vaan hyvinvointi ja jaksaminen on nostettu arvoiselleen paikalle, eli pääosaan. Tarjolla olevat sisällöt keskittyvät asiakkaan valitseman teeman mukaan ergonomiaan, ravitsemukseen sekä yhdessäoloon ja vievät näin päivän hyödyn suoraan työhön. TYKY-PAKETIT RÄÄTÄLÖIDÄÄN kullekin työyhteisölle sopivaksi. Pitkän ravitsemusluennon sijasta kokataan itse, testataan ja tuunataan terveellisiä ja perinteisiä reseptejä. Kaikki tapahtuu luonnollisestikin asiakkaan valitseman teeman mukaisesti kertoo ravitsemusterapeutti ja ravitsemustieteen lehtori Sari Aalto. Aamupäivä voidaan viettää terveellisiä välipaloja tehden tai teemoittain kokkaillen suomalaisen superruoan saloja, äijäruokaa ja kuitupläjäystä. Iltapäivällä istumisen haitat saavat ihmiset jaloilleen. WHO:N MUKAAN liikkumattomuus on 4. suurin riskitekijä elintapasairauksien aiheuttamiin kuolemiin maailmanlaajuisesti. Runsas istuminen aiheuttaa rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaan, verenpaineeseen ja vyötärön ympärysmittaan epäedullisia muutoksia. Näiden muutosten seurauksena mm. 2. tyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riski nousee. Etsimme yhdessä ennalta ehkäisyyn toimivia menetelmiä. TYKY-PÄIVÄSSÄ esimerkiksi toimistotyötä tekevät saavat vinkit oikeaan työasentoon ja toimivaan taukojumppaan sekä raksatyömiehet nappaavat ajantasaiset vinkit kunnollisiin nostotapoihin ja työasentoihin. PÄIVÄN TEEMAN pohjalle voidaan nostaa kysymys, voiko konttorirotasta kuoriutua kunnonkohottaja, mitä lipsahtaa kahvitauolla suuhun tai pitäisikö jo opetella rauhoittumaan. Rauhoittumisen jalo taito löydetään mm. erilaisten rentoutumismenetelmien kautta, kertoo liikuntatieteellisten aineiden lehtori Eija Partanen-Kivinen. HYVIN SUUNNITELLUT ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet ovat taloudellisesti kannattavia. Saatu hyöty onkin usein paljon suurempi, kuin siitä koituvat kustannukset ja onnistuneet TYKY-päivät ovat yksi keino parantaa työhyvinvointia. Tavoitteena on kasvattaa työyhteisön ja sen jäsenten voimavaroja ja yhteishenkeä tehden työyhteisöstä näin menestyksekkään. Kouluttajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulun hyvinvointialan lehtorit. Teksti SUVI HOLOPAINEN Kuva EEMELI PELTONEN 10 1 / 2014 Savonian Sanomat

11 NÄKEMIIN SAIRAALAKATU YKSI HISTORIAN LEHTI KÄÄNTYY KUOPION KESKUSTASSA, Valkeisenlammen rannalla oleva Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksikkö muutti uusiin tiloihin Microkadulle tammikuussa. Muutos on osa Savonian kampusuudistusta, jossa Kuopion toimintoja keskitetään Microkadun ja Opistotien kampuksille. SAIRAALAKADUN kampuksen 54 vuoteen mahtuu paljon niin koulutuksen sisällöllisiä kuin rakenteellisiakin muutoksia. Opiskelijamääräkin on vaihdellut muutamasta kymmenestä pariin tuhanteen. Ilmassa olikin suuri määrä haikeutta, kun terveysalan opiskelijat järjestivät muuttojuhlan Sairaalakadun kampuksen henkilöstölle. Talosta ei lähdetty kuin torpasta Sun täytyy varoo mitä sä haluut, sillä sä voit saada sen. Näillä Andy McCoyn sanoilla Sairaalakadun muuttojuhla potkaistiin käyntiin. MEITÄ NELJÄÄ terveysalan opiskelijaa pyydettiin hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli järjestää juhlat terveysalan henkilöstölle. Toiveena oli järjestää muuttojuhla kunnioituksena Sairaalakadun kampuksen pitkälle historialle. Nykyään opettajat ja opiskelijat työskentelevät Technopoliksen uusissa tiloissa Microkadun kampuksella. HANKKEEN aikataulutus oli tiukka, joten juhlan suunnittelu käynnistettiin mahdollisimman pikaisesti. Juhlia olivat suunnittelemassa meidän lisäksi työn tilaaja koulutusja kehittämispäällikkö Maritta Pitkänen, restonomiopiskelija Riikka Pitkänen sekä opettajista koostuva ohjelmaryhmä. Juhlaa ideoitiin yhdessä useampaan otteeseen ja tapaamisissa sovittujen asioiden mukaisesti vastasimme käytännönjärjestelyistä. JUHLIA JÄRJESTÄESSÄ toimeksianto oli vielä keskeneräinen, joten tarkkaa käsitystä juhlien sisällöstä ei ollut. Kokemattomina juhlien järjestäjinä pyrimme olemaan joustavia ja mukautuvia vaikka tiedonkulku oli ajoittain puutteellista. Hyvällä ryhmähengellä, tiiviillä yhteistyöllä ja periksiantamattomuudella selvisimme juhlia uhkaavista tekijöistä, kuten juhlien teeman vaihtumisesta kesken» Savonian Sanomat 1 /

12 suunnittelutyön, live-musiikin puuttumisesta sekä tilojen ja kalusteiden käytettävyyden epävarmuudesta. Hyvällä ongelmanratkaisukyvyllä selvisimme näistä haasteista ja erityistä apua saimme matkailu- ja ravitsemisalan projektisihteeri Kirsi Vartiainen-Tissarilta, jolla on runsaasti kokemusta erilaisten juhlien järjestämisestä. JUHLIA EDELTÄVÄ viikko kului juoksevia asioita hoitaen ja yhteistyökumppaneita tavaten. Juhlatilat laitettiin kuntoon juhlaa edeltävinä päivinä siivoten, koristellen ja teknisiä laitteita asennellen. Lopulta kaikki alkoi näyttää valmiilta. JUHLAPÄIVÄ KOITTI 10. tammikuuta. Juhlaa vietettiin muuton keskellä, jo lähes tyhjentyneissä Sairaalakadun kampuksen tiloissa. Teemana oli menneet vuosikymmenet, mikä näkyi koristeluissa, vieraiden pukeutumisessa sekä musiikissa. Iltaan sisältyi puheita, esityksiä, hyvää ruokaa ja juomaa sekä mukavaa yhdessäoloa. Vieraat olivat tyytyväisiä iltaan ja jättivät kampuksen hyvillä mielin taakseen. JUHLAN JÄLKEEN siivosimme juhlapaikan ja palautimme lainassa olleet astiat, koristeet sekä laitteiston. Illan aikana ikuistimme tärkeät hetket järjestelmäkameralla ja opettajien ohjelmanumerot kuvasimme videokameralla. Näistä kokosimme koostevideon, jonka tekemisen myötä saimme oppia videon käsittelyä sekä lyhytelokuvan tekemistä. TILAISUUS OLI HIENO kokemus myös meille opiskelijoille. Juhlan avulla kehityimme hallitsemaan laajempaa prosessikokonaisuutta aina projektisuunnittelun, toteutuksen ja seurannan kautta projektin päättämiseen asti. Saimme mahdollisuuden järjestää juhlan, jossa kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaisesti. Kuitenkin juhlasta tuli hieno ja arvokas kokonaisuus, jonka järjestämisestä saamme olla ylpeitä. Teksti ja kuvat KATJA SUHONEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJA MARI HYVÄRINEN SUUHYGIENISTIOPISKELIJA NIINA HUTTUNEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJA TIINA MIETTINEN KÄTILÖOPISKELIJA 12 1 / 2014 Savonian Sanomat

13 Upi teki kirjalahjoituksen Upi Heinonen ei paljon esittelyjä kaipaa yrittäjäpiireissä. Hänelle on kertynyt 20 vuoden konsulttiyrittäjä taipaleelta runsaasti ammattikirjoja, joita on harkiten hankittu. Jokainen kirja edustaa hyvää laatua ja tietoa. Joulun alla hän teki mittavan, jo toisen kirjalahjoituksen Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden alalle. Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että tavalla tai toisella olisi hyvä saada siirretyksi osaamista nuorimmille ja yksi tapa on lahjoittaa kirjoja. HEINOSELLA ON selvä näkemys, miten pärjätä tulevaisuudessa. Uuden luominen on avainasia, joten innovaatiot ja tuotekehitys saisi olla opetuksessa vahvasti esillä. Ihmistieteitä kuten esimerkiksi sosiaalipsykologiaa, käyttäytymistieteitä tai ryhmätoimintaa voisi korostaa. Samoja oppeja tarvitaan asiakkaiden ja kumppanien ymmärtämiseen. Olisi hienoa, ettemme kasvattaisi fakki-idiootteja, vaan myös yleissivistävät tiedot kulkisivat mukana koulutuksessa. HEINONEN MUISTELEE tapausta vuosikymmenien takaa eräästä yrittäjien koulutuksesta. Melkein kaikki aika meni numeroiden pyörittämiseen ja käppyröiden tutkimiseen, jotka lähinnä kuvasivat menneisyyttä tai antoivat teoreettisen arvauksen tulevaisuudesta. Asiakasta ja asiakassuhdetta eli menestyksen kivijalkaa sivuttiin suhteellisen pintapuolisesti. HEINONEN ON haluton kuvailemaan ihanne nuorta, joka valmistuu liiketalousalalta, sillä jokainen voi olla Teemu Selänne. Kaikkia tarvitaan ja jokainen on laulun arvoinen. Muutamia ominaisuuksia hän kuitenkin listaa. Hyvä yleissivistys, hyvä itsetunto ja itsetuntemus, nöyryys, empatia, pitkäjänteisyys, aktiivisuus ja yritteliäisyys, ennakkoluulottomuus sekä jonkin alan tai asian erikoisosaaminen. OPETUSOHJELMISSA olisi hyvä olla ulkomailla harjoittelujakso. Heinonen lukee parhaillaan Jorma Ollilan muistelmia. Ollilan uran tärkeä kivijalka oli nuoruudessa ulkomailla vietetty aika. Vuorovaikutustaidot ja verkostoituminen alkavat jo olla must-asioita ja korostuvat jatkossa. Teksti JOUNI VORNANEN Kuva JOUNI JÄÄSKELÄINEN Upi Heinonen sanoo, että tulevaisuuden menestystekijä on uuden luominen Savonian Sanomat 1 /

14 TEHOSTETUN palveluasumisen määrä ja tarve kasvaa Teksti JOUNI VORNANEN KOTONA ASUMISEN tukemisella on tulevaisuudessa yhä kasvavampi merkitys ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien palvelujen kehittämisessä. Viime vuosina on rakennettu esimerkiksi senioritaloja, joihin on suunniteltu yhteisöllisiä asumisratkaisuja. Välimuotoisille asumisratkaisuille on siis tarvetta. ESR-RAHOITTEISESSA Juti-hankkeessa tehdään erilaisia tuotekehitysratkaisuja yrityksille ja yhteisöille. Yhtenä kohteena on Kuopiossa ikääntyville suunnattu Pienkoti Honkaranta: asukkaat ja henkilökunta. Honkaranta -osaprojektiin osallistui Savonia-ammattikorkeakoulun Muotoiluakatemian sisustusarkkitehtuurin, kalustemuotoilun ja terveysalan opiskelijoita sekä Kuopion kaupungin vammais- ja vanhuspalvelujen henkilöstöä. HANKEPÄÄLLIKKÖ Raisa Leinonen kertoo, että muotoiluprosessi jaettiin kolmeen päävaiheeseen: käyttäjäymmärryksen muodostamiseen, uusien muotoilu- ja palveluratkaisujen konseptointiin sekä prototypointi- ja arviointivaiheeseen. Päävaiheiden sisällä oli vielä eriasteisia osaprosesseja. Myös Honkarannan palveluprosesseja tarkasteltiin sekä muotoilutyön rinnalla että konseptimuotoilun jälkeen. Modulaarinen tila ja kalusteajattelu Muotoilun opiskelijat jaettiin kuuteen ryhmään, joilla kaikilla oli oma pääteema: piha-alueet, yhteiset tilat, keittiöt, vessat, kylpyhuoneet ja parvekkeet. Terveysalan opiskelijat selvittivät taustatiedoiksi asukkaiden toivomukset ja näkökulmat. Suunnittelutyö eteni konseptivaiheeseen. Muotoilussa se tarkoittaa ehdotuksia ja ideoita mahdollisista uusista ratkaisuista. Opiskelijat tuottivat yksityiskohtaista kuva-aineistoa suunnittelukohteista. LEINONEN NÄKEE tärkeimmäksi Honkarannan kehittämiskohteiksi modulaarisen tila- ja kalusteajattelun, kos / 2014 Savonian Sanomat

15 ka iäkkäiden asumistarpeet vaihtelevat toimintakyvyn ja terveydentilan muutosten myötä. Opastuksen uusiminen äänimaailmaa hyödyntäen tai värikontrastien rohkeampi käyttö olivat käytettävyyttä parantavia uusia oivalluksia. Uutta ajattelua oli myös turvallisuuteen liittyvä idea, jossa parvekkeet yhdistämällä suoritettaisiin useamman asunnon pelastustoimet parvekkeelta. Teknologian käyttö asukastiedottamisessa nousi myös hyvin tärkeäksi. JUTI-julkisten tilojen innovatiivisten sisäpintamateriaalien tuotteistaminen sekä verkottuneen asiantuntijuuden tuomat liiketoiminnan mahdollisuudet -hankkeen päärahoittaja on Pohjois- Savon ELY-keskus ja päätoteuttaja on Kuopion Rouvasväenyhdistys ry, Kuopion Muotoiluakatemia. Ensikoti Pihla Kaikilla on ikä-hankkeessa kehitellään myös työympäristöjä ja asumisratkaisuja. Yksi mielenkiintoinen kohde on Kuopion Vaajasalossa toimiva Ensikoti Pihla. Siellä opetellaan normaalia perhe-elämää syntyvän tai jo syntyneen lapsen kanssa. Kodinomaisissa tiloissa on sekä yhteisiä että perheiden huoneita. TEKSTIILIOPISKELIJOIDEN tehtävänä oli ideoida, suunnitella ja toteuttaa yhdessä tilan käyttäjien kanssa sisustustekstiilejä yhteisiin oleskelutiloihin. Lehtori Marke Iivarinen kuvailee luovaa työskentelyilmapiiriä välittömäksi, avoimeksi ja luottavaiseksi. Pihlan asukkaiden ja henkilökunnan itse valitsemat visuaaliset kuvaaineistot aihemaailmasta, muodoista, väreistä ja materiaaleista innoittivat suunnittelemaan kolme erilaista konseptia: juuret, kesäpäivä ja liplatus. IIVARINEN tarkentaa, että konseptit kertovat ideatasolla kaikista niistä muotoilun mahdollisuuksista, joilla voidaan parantaa yhteisten tilojen viihtyvyyttä ja toimivuutta. Lapsilähtöisyyttä mietittiin materiaaleilla, väreillä ja muodoilla. Visualisointi: Merita Pesonen, Emma Karvonen, Nina Räsänen, Elina Roininen, Laura Yli-Parkas ja Saara Heikkinen. Lähtökohtana ideoinnissa ja suunnittelussa oli se, että ne valmistettaisiin lähes kaikki kierrätysmateriaaleista. Näin valmistuskustannukset pysyisivät alhaalla ja nuoret perheet saisivat uusia ideoita omien kotien sisustamiseen. Lapsilähtöisyys Pihla-projektissa yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi muotoutui lapsilähtöisyys, sanoo tekstiiliopiskelija Merita Pesonen. Sitä mietittiin materiaaleilla, väreillä ja muodoilla. Erityistä huomiota kiinnitettiin helppoon huollettavuuteen ja valmiiden tuotteiden siirrellettävyyteen. Tuotteet suunniteltiin niin, että esimerkiksi sohvan ja tyynyjen päälliset ovat irrotettavia ja näin helppo puhdistaa. Materiaalien tuli olla myös pehmeitä pintoja, mutta hyvin kulutusta kestäviä. Värimaailma luotiin yhdistelemällä pirteitä ja rauhallisia sävyjä. Kuvioaiheisiin haettiin innostusta muun muassa eläinhahmoista ja luonnosta. MYÖS PESONEN korostaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Suunnittelussa heiteltiin lankakeriä toisille. Näin saatiin ajatukset samalla liikkeelle. Työn lomassa heiteltiin ideoita ja toiveita lopputuloksesta sisustamiseen. Samalla työstä muodostui yhteisöllisesti toteutettu vapaalankahuovutus. KAIKILLA ON ikä- ikäjohtamisen mahdollisuudet työurien pidentämisessä ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Päärahoittaja Pohjois-Savon ELY-keskus ja päätoteuttaja on Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Savonian Sanomat 1 /

16 16 1 / 2014 Savonian Sanomat

17 Teksti JOUNI VORNANEN SÄHKÖENDUROMOOTTORIPYÖRÄ kehrää hiljaa kuin kissa "Suurena etuna pitäisin myös huollon tarpeen merkittävää vähenemistä." Savonia-ammattikorkeakoulussa kehitetään sähköenduromoottoripyörää. Tähtäimenä on muun muassa viranomaiskäyttö. Sähköisen vaihtoehdon yksi hienous on kulkupelin hiljaisuus. Nähtäväksi jää onko moottorin pärinä pian historiaa. OPISKELIJA ja projektipäällikkö Heikki Meuronen kertoo, että sähköenduropyörä poikkeaa tavallisesta enduro-tyyppisestä pyörästä. Sähköenduropyörä ei käytä energian lähteenä fossiilisia polttoainetta vaan akustoa. Tämä tarkoittaa, että moottoripyörä ei itsessään muodosta päästöjä, vaan käyttäjä voi omalla sähkösopimuksellaan vaikuttaa minkälaista energiatuotantoa kannattaa, kuten vaikka ydinvoimaa tai tuulivoimaa. Sähköisen enduropyörän uutena ominaisuutena on myös sen hiljaisuus, joka esimerkiksi puolustusvoimien käyttösovellutuksissa on erittäin tärkeää. kuljetukset, kampusten väliset siirtymiset, poliisipartiot, pelastusjohtajat tai puolustusvoimien partiomiehet. Kaikelle näille yhteisenä etuna ovat ekologisuus, hiljaisuus ja kustannussäästöt polttoaineissa. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN opiskelijat Nico Jussila, Sami Kettunen ja Janne Pohjonen hakivat sähköenduropyörään muotoilulla käytettävyyttä kenttäolosuhteissa. Pyörää suunniteltiin sotilaskäyttöä silmälläpitäen. Katteiden massoittelussa tavoittelimme sellaista, mitä ennen ei olla vielä tehty. Pintoja yritimme saada rikotuksi. Matalanteknologian ratkaisut innostivat meitä. Opiskelijat tavoittelivat koko pyörässä modulaarisuutta. Akku ja katteet ovat kaikki helposti irrotettavissa ja vaihdettavissa. POLTTOMOOTTORIT pitävät aina kovaa ääntä, eikä sitä voida koskaan täysin eliminoida, koska tekniikka perustuu bensan ja ilman väliseen räjähdysreaktioon. Hiljaisuuden lisäksi Meuronen näkee myös muita etuja sähköisessä pyörässä. Suurena etuna pitäisin myös huollon tarpeen merkittävää vähenemistä. Toisin kuin polttomoottorit, harjattomat sähkömoottorit vaativat vain hyvin vähäisiä huoltotoimenpiteitä. Sähkömoottorissa kuluvien osien määrä on murtoosa polttomoottoriin verrattuna. Viranomaiskäytössä tulee suunnittelussa erityisesti huomioida runko. Rakenteen on oltava kestävä, yksinkertainen ja modulaarinen. SAVONIA DRIVE toiminnan tavoitteena on saada konetekniikan teoreettinen opetus kytkettyä todelliseen tuotteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että eri kursseissa opetetusta teoriasta osoitetaan suora yhteys moottoripyörään tunnilla käsiteltävillä tehtävillä ja harjoitustöillä. Itse moottoripyörän suunnittelun lisäksi opiskelijat joutuvat ottamaan kantaa myös muun muassa tuotantoon ja sen ohjaukseen, huoltoon ja ylläpitoon, muotoiluun, myyntiin, markkinointiin sekä ympäristöasioihin. Tämä tapahtuu yhteistyössä muiden Savonian alojen kanssa. Kuljetusala hyötyy sähköisestä tekniikasta Kansainvälisesti sähkömoottoripyörien suosio on perustunut muun muassa alhaisiin käyttökustannuksiin tai meluttomuuteen. Lisäksi väitetään, että kuljettajalla on parempi tuntuma tien pintaan kuin perinteisellä pärinämoottoripyörällä. Lehtori Anssi Suhosen mukaan kuljetusala voi hyödyntää sähkökäyttöisiä moottoripyöriä monella tapaa. Hän mainitsee muun muassa pienet tavarantoimitukset kuten pizzan Savonian Sanomat 1 /

18 18 1 / 2014 Savonian Sanomat

19 VENÄLÄISET ARVOSTAVAT KAIKKIA LOHIKALOJA ENEMMÄN KUIN MUITA KALALAJEJA ELI LOHESTA VALMISTETTUA PITÄÄ OLLA TARJOLLA JA PALJON. Hyvinvointimatkailulla on valtava potentiaali hyödynnettävänään, sillä maassamme vierailee noin 2,4 miljoonaa venäläistä vuodessa. Rajan läheisyys koukuttaa: 80 prosenttia saapuu Pietarista. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN opettaja Olga Ruotsalainen sanoo, että venäläiset asiakkaat haluavat palvelua mielellään nopeasti ja omalla kielellään. Noutopöytä on suhteellisen uusi tapa syödä ravintolassa, mikä näkyy epävarmuutena ja sähläämisenä ruokalinjojen jonoissa. Suomalaisille erittäin tuttua periaatetta syödä lautanen tyhjäksi ei ole. Lautanen kerätään täyteen ruokaa ja osa jää syömättä. Koskee erityisesti juhlaruokailua. Kaikki ruokajuomat nautitaan huoneenlämpöisinä. Ei siis jääkuutioita vesikannuun, eikä alkoholijuomiin. Tomaattimehu on myös erittäin suosittu juoma. RUOTSALAINEN KOROSTAA ravintolan olevan tylsä ilman tanssilattiaa. Kaikki hoidetaan ruokailun yhteydessä myös tanssit. Lapset ovat mukana karkeloissa iltaisinkin. Ja tietysti maljapuheet. Venäläisillä on tapana sanoa: Ryyppy ilman puhetta on juopottelua, malja puheen kera kulttuuritoimenpide. SAVONIAN RUOKATUOTANNON lehtori Seija Mäki valottaa tarkemmin venäläisten ruokailutottumuksia. Moni venäläinen tulee tänne toivossa, että voisi maistaa maitoon keitettyä kalakeittoa ja kermalla parannettua, sillä tätä kombinaatiota pidetään venäläisessä ruuanlaitossa lähes mahdottomana. Venäläiset arvostavat kaikkia lohikaloja enemmän kuin muita kalalajeja eli lohesta valmistettua pitää olla tarjolla ja paljon. Myös kuha on arvostettu kala venäläisten keskuudessa. MÄKI MUISTUTTAA, ettei venäläisille kannata tarjota borssia ja suolakurkkuja. Suomalaisen lohikeiton lisäksi karjalanpiirakka on eksoottinen herkku myös Venäjän karjalaisille. Venäläisten uuden vuoden juhlinnan onnistumiseen on tärkeää panostaa molempien maiden menuun. Suomalaisen jouluaterian elementit ja Venäjältä uuden vuoden tärkeimmät ovat salaatit kuten olivier ja piilosilli, shampanja, lohen mäti, hedelmistä appelsiinit, mandariinit ja viinirypäleet. Ljumibij Kuopio Venäläisten matkailun kasvamiseen on herätty. Esimerkiksi Savon Sanomat toteutti venäläisille matkailijoille suunnatun markkinointipaketin. Siihen liittyi painettu lehti, verkkosivusto, sosiaalinen media sekä asiakaspalvelukoulutus. Markkinointipaketti kulkee nimellä Ljumibij Kuopio. SAVON SANOMIEN myyntijohtaja Mirja Vänttinen kertoo, että Savon Sanomat ja Savonia järjestivät yhdessä asiakastilaisuuden. Savonian osuudeksi jäi järjestää tila, tarjoilut ja oheisohjelmaa noin 50 osallistujalle. Tilaisuuteen osallistuivat ne Savon Sanomien asiakkaat ja yhteistyökumppanit, jotka olivat markkinointiprojektissa mukana. Opiskelijoilla oli valmiina suunnitelma illan kulusta, tarjoiluista ja tilan somistelusta. Menu yllätti jo tässä vaiheessa, sillä olin etukäteen kuvitellut sen paljon vaatimattomammaksi. Oheisohjelmana oli venäläistä musiikkia ja Venäjä-asiantuntijan tervehdys. Tila oli luokkahuone, mutta se oli somistettu oikein viihtyisäksi. Illan menun esitteli vastuuopiskelija erittäin hyvin. Kaikki tarjottavat olivat onnistuneita ja niitä oli runsaasti, kiittelee Vänttinen. SAVONIA PANOSTAA monialaisesti Venäjä-osaamisen kehittämiseen, korostaa osaamisaluejohtaja Kaija Sääski. Tämä tarkoittaa sitä, että Savonia tarjoaa yrityksille toimivia kokonaisuuksia. Savon Sanomien illassa halusimme toteuttaa elämyksen, jossa yhdistimme somistuksen, kattauksen, ruuat, juomat, tarjoilun ja musiikin eli tarjosimme venäläiskonseptin. SÄÄSKI KOROSTAA opiskelijoiden roolia. Savonian ammattilaisten ohjauksessa he voivat suunnitella ja toteuttaa käytännössä omia ideoitaan ja näkemyksiään. Tällaiset tehtävät motivoivat niin opiskelijoita kuin opettajiakin. Silloin oppii parhaiten ja kaikki voittavat: win, win, win. Teksti JOUNI VORNANEN Savonian Sanomat 1 /

20 OIVALLA-MESSUT Opistotien kampuksella vietettiin torstaina Savonian historian ensimmäisiä Oivalla-messuja. SAVONIAN liiketalouden linjalla otettiin syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa käyttöön sähköinen Oivalla -oppimisympäristö. Uudenlaisen oppimisympäristön tarkoituksena on ollut luoda opiskelijoille käytännönläheisempi tapa oppia liiketoiminnan ja yrittäjyyden saloja. SAVONIAN LIIKETALOUDEN linjan ensimmäisen vuoden opiskelijoille arvottiin kaksitoista eri toimialaa, joiden ympärille opiskelijat saivat itse ryhmissä suunnitella ja luoda oman oppiyrityksensä. OIVALLA PROJEKTIN edetessä opiskelijoille on muodostunut kattava kokonaiskuva siitä, mitä yrityksen pyörittäminen käytännössä on; hommat on hoidettu perustamisasiakirjoista ja rahoitusneuvotteluista myyntityöhön ja yrityksen talouden tarkkailuun. ENSIMMÄINEN Oivalla vuosi sai arvoisensa päätöksen torstaina , kun Opistotien kampuksella vietettiin Oivalla-messut, missä jokainen oppiyritys oli edustettuna omilla messuosastoillaan. Tapahtuma keräsi paikalle noin 500 messukävijää, jotka koostuivat muun muassa oppilaista, opettajista, yritysvieraista, median edustajista ja paikalle kutsutuista yhteistyökumppaneista. MESSUILLA oppiyritykset kävivät kuvitteellista kauppaa messuvieraiden kanssa ja saivat esitellä omia konseptejaan ja liikeideoitaan. JOKAISELLA OPPIYRITYKSELLÄ oli messuja varten käytettävänään Savonian tarjoama sadan euron messubudjetti, minkä opiskelijat saivat käyttää osastonsa toteutukseen haluamallaan tavalla. Paikanpäällä nähtiinkin kaksitoista ammattimaisesti ja kunkin oppiyrityksen imagoon hienosti sopivaa messuosastoa, joissa ei ollut tingitty visuaalisesta toteutuksesta. VUODEN MITTAAN Oivalla työskentely on vaatinut myös ongelmanratkaisukykyä sekä oppilailta että opettajilta, koska uusi sähköinen oppimisympäristö on käytössä ensimmäistä kertaa. Erilaiset toimintaa koskevat seikat ja esille nousseet käytännöntoteutusta koskevat kysymykset ovat hioutuneet vielä uomiinsa tasaisesti lukuvuoden lähestyessä loppuaan. OPPILAIDEN tuntemukset Oivalla-projektista ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä; tekemällä oppiminen on eittämättä ollut hyvä juttu. OIVALLA-MESSUT tulevat jatkossa olemaan Savoniassa jokavuotinen tapahtuma. Sen lisäksi, että projekti on oppilaille loistava oppimiskokemus, on se myös Savonia ammattikorkeakoululle hyvä mahdollisuus lisätä näkyvyyttään. Teksti TERHI YLÖNEN Kuvat SIIRI NIIRANEN 20 1 / 2014 Savonian Sanomat

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa Esteettömyys Savonia Hyväksytty 1.3.2011 Esteettömyyys Savonia- 1 / 4 Sisällys Yleistä tietoa korkeakoulusta... 2 Opintojen ohjaus ja järjestäminen... 2 Valintakoe... 2 Yleinen kulkukelpoisuus korkeakoulussa...3

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin

Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin RYHMÄ JA HYVINVOINTI RYHMÄYTYMISEN CASE PKAMK Insinöörikoulutuksen Foorumi 5.10.2012 Joni Ranta Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin Terveys ja hyvinvointi Wärtsilän

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.007 S&A päivät ät Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely S & A päivät 6.-7.9.007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 5 Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen 13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen Ensimmäinen päivä Saavuimme noin puoli kahdelta Kiinan aikaan Shanghaihin, Zhoupun alueelle, jossa sijaitsi meidän majoituspaikkamme kuuden viikon ajalle. Majoituimme

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on 3 100 opiskelijan ja

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Tyhy. Räätälöity kehittämispäivä työyhteisöille

Tyhy. Räätälöity kehittämispäivä työyhteisöille Tyhy Räätälöity kehittämispäivä työyhteisöille llkka ja Päivi yllättivät positiivisesti. Pidin heidän lähestymistavastaan. He saivat yleisön mukaan ja tilaisuus eteni pilke silmäkulmassa huumorilla höystettynä.

Lisätiedot

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl Nurmijärvi NYT yritysten ja Keudan tapahtumalauantai 26.10.2013 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta 31.10 10.11.2013 Kyselyn kohderyhmänä olivat

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut

Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät, Rovaniemi 30.9.2010 Marja Rautajoki www.amk.fi virtuaaliamk.fi www.avoinamk.fi oncapus.fi virtualyh.fi Copyright Marja

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle Bodomin kartanon väki toivottaa sinut tervetulleeksi! Master Golf toimii Bodom-järven rannalla, historiallisen Bodomin kartanon ympärillä, Espoossa. Yhtiö on perustettu vuonna 1987 ja sillä on kaksi erilaista

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa Anu Havisto, Katriina Niemelä, Katja Heikkinen ja Anna-Kaisa Sjölund (Turun yliopisto) Kuviin ja videoihin on Turun AMK/TERHYllä kaikki tekijänoikeudet

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot