Koomisia kohtauksia satumaailmassa. Konetekniikka läpäisi laatukriteeristön SIVU 6. InToa ja uskoa menestykseen SIVU 32 SIVU 4

Transkriptio

1 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2014 Koomisia kohtauksia satumaailmassa SIVU 4 Konetekniikka läpäisi laatukriteeristön SIVU 6 InToa ja uskoa menestykseen SIVU 32

2 PÄÄKIRJOITUS Selfie-elämää korkeakoulusektorilla TÄNÄ PÄIVÄNÄ etenkin nuorison parissa puhutaan paljon selfie-kuvista. Wikipedia määrittelee selfien olevan omakuva, joka otetaan usein nopeasti ja joka saattaa olla joskus hieman epäselväkin. Kuvan laatu ei siis yksinomaan ratkaise, vaan tunne joka kuvaan saadaan ikuistettua. Pelkästä nuorison puuhasta ei silti kyse ole, sillä valtakuntamme johtohahmot aina ministeritasolle saakka näyttävät harrastavan näitä oman käden etäisyydeltä otettuja omakuvia. ALKANUT VUOSI ON ollut ammattikorkeakoulusektorillekin melkoista omakuvan hahmottamista. Jo viime vuoden lopulla ministeriöltä haettu toimilupa oli ponnistus, jossa ammattikorkeakoulujen piti asettua vähintäänkin käsivarsietäisyydelle analysoimaan ja kirjaamaan toimintaansa nyt ja jatkossa. SAVONIA ON HAKENUT etäisyyttä toimintansa arviointiin usein myös ulkopuolisista arvioijista. Kuten tästä lehdestä voit lukea, konetekniikan koulutuksemme arvioitiin ja se läpäisi Suomessa ensimmäisenä eurooppalaisen laatukriteeristön. Tämän osalta halusimme saada palautetta ulkopuolisilta asiantuntijoilta, ihan oman käden etäisyydeltä ei kaikkea arviointia ole varmastikaan syytä ryhtyä suorittamaan. MYÖS OPISKELIJAT ARVIOIVAT jatkuvasti toimintaamme. Toisaalta palautetta annetaan virallisten kyselyiden kautta, toisaalta myös hakukohteen valinta kertoo omalla tavallaan tekemisemme tasosta. Hakijoiden silmin katsottuna Savonian tekeminen on oikean suuntaista, sillä hakijoita oli tänä keväänä ennätyksellisen paljon. 05/14 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi toukokuussa Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta. SYKSY Seuraava Savonian Sanomien numero ilmestyy syksyllä TÄRPIT SYKSYN 2014 HAKU hakuaika suomenkielisiin nuorten koulutuksiin on , koulutuksiin haetaan osoitteessa Savonian koulutustarjonta: REHTORI VIDGRÉN kysyy tämän lehden kirjoituksessaan, mitä meille kuuluu? Toivottavasti tämä lehti osaltaan vastaa rehtorin kysymykseen, ja toimii käsivarsietäisyydeltä toteutettuna ajankohtaisannoksena, jolla pidämme sidosryhmämme tietoisina toiminnastamme. PETTERI ALANKO PÄÄTOIMITTAJA 2 1 / 2014 Savonian Sanomat

3 SISÄLTÖ 1/ PÄÄKIRJOITUS 4 KOOMISIA KOHTAUKSIA SATUMAAILMASSA 6 SAVONIAN KONETEKNIIKAN INSINÖÖRIEN KOULUTUSOHJELMA LÄPÄISI SUOMESSA ENSIMMÄISENÄ EUROOPPALAISEN LAATUKRITEERISTÖN 8 PUHEENVUORO SAVONIA UUDISTUU 9 REHTORILTA MITÄ MEILLE KUULUU? 10 TYKY-PÄIVÄNÄ KESKITYTÄÄN HYVINVOINTIIN JA YHDESSÄ TEKEMISEEN NÄKEMIIN SAIRAALAKATU YKSI HISTORIAN LEHTI KÄÄNTYY 14 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN MÄÄRÄ JA TARVE KASVAA 16 SÄHKÖENDUROMOOTTORIPYÖRÄ KEHRÄÄ HILJAA KUIN KISSA 18 RYYPPY ILMAN PUHETTA ON JUOPOTTELUA 20 OIVALLA MESSUT 22 AASIAN MERKITYS KANSAINVÄLISESSÄ LIIKKUVUUDESSA KASVAA 29 HANKKEITA SAVONIASSA 30 LOHAS NOUSEVA TRENDI MEILLÄ JA MAAILMALLA 36 UUTISKATSAUS 1/ SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1/ JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) Kuopio puh. (017) savonia@savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Alanko TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen, Minna Husso ULKOASU JA TAITTO Minna Husso KANNEN KUVA Soile Nevalainen SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA KIRJAPAINO Offsetpaino L. Tuovinen Ky ISSN (painettu) ISSN (verkko) ISSN-L Savonian Sanomat 1 /

4 Taikahuilu sopii myös ensimmäistä kertaa oopperaan saapuvalle KOOMISIA KOHTAUKSIA SATUMAAILMASSA Pian aamun airueena nousee taas päivä radallaan!, ilmoittavat Eveliina Modinos, Ella Pohjolainen ja Lotta Kiljunen kuorossa. Vieressä Salla Lehtinen kuitenkin heittäytyy kärsivän näköisenä polvilleen ja on menettää järkensä rakkauden tuskissaan. Eletään huhtikuun alkua, ja Kuopion Musiikkikeskuksen Kamarimusiikkisalissa on meneillään Taikahuilu-oopperan harjoitukset. Ensi iltaan on aikaa reilu kuukausi, joten kohtaukset rakentuvat repliikki, aaria ja ensemble-laulu kerrallaan. Tulkaa sellaisella ajatuksella, että aurinko nousee ja haavat katoavat! Olette kuin eläin, jolla on yksi ruumis ja kolme päätä, eläytyy ohjaaja Marjatta Airas kohtaukseen. Mozartin Taikahuilu-ooppera on koko maailman tuntema ihastuttava satu, joka tulvii tunteikkaita melodioita ja hupaisia juonenkäänteitä. Kuopiossa esityksen toteuttavat yhteistyössä Savoniaammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikkö ja Kuopion konservatorio 9. ja 10. toukokuuta. Esityksessä on mukana liuta lahjakkaita nuoria, jotka laulavat sielukkaasti ja sydämensä kyllyydestä. Opiskelijat ovat tehneet oopperaa innolla viime syksystä asti. Taikahuilu on täynnä ihanaa musiikkia ja oopperassa avautuu sellainen taikamaailma, joka avartaa mielikuvitusta ja tekee arjesta juhlan, kertoo Airas. Suurimmassa osassa rooleja on kaksoismiehitys, joten produktio mahdollistaa solistiroolin yli 20 klassisen laulun opiskelijalle. Orkesterina kuullaan Savonian ja konservatorion yhteistä AmKosinfoniaa, jota johtaa Savonian lehtori ja kapellimestari Rauno Tikkanen. Taikahuilu tulkataan viittomakielellä Yksi Taikahuilun solisteista on Savonian musiikkipedagogiopiskelija Salla Lehtinen, joka laulaa toisessa esityksessä Paminan roolin ja toisessa esittää 1. naista. Hän on aiemmin laulanut muun muassa Puccinin Sisar Angelica -oopperassa, tehnyt kohtauksia Figaron häistä ja esiintynyt oratorioiden sekä messujen solistina. Pamina on kuitenkin Lehtiselle toistaiseksi suurin ja vaativin oopperarooli. On ollut todella mukava saada tehdä kahta näin erilaista roolia. Naisena pääsee laulamaan moniäänisiä osuuksia, ja Paminalla puolestaan on vaativia aarioita ja duettoja. Myös hahmot ovat todella erilaisia. Pamina on Yönkuningattaren tytär ja siten saanut kovan äidin kasvatuksen. Oopperan alussa hän on muiden tahtoon alistuva pikkutyttö, joka kuitenkin itsenäistyy esityksen edetessä, Lehtinen kuvailee. Oopperan naiset olen puolestaan mieltänyt juonitteleviksi ja itsetietoisiksi palvelijoiksi, jotka alistuvat vain Yön kuningattaren edessä. Jokainen yrittää olla se paras nainen kolmesta. Koko perheelle suunnattu ooppera esitetään suomeksi, joten juonenkäänteitä on helppo seurata. Taikahuilu on hyvä valinta myös sellaiselle katsojalle, joka ei ole ehkä koskaan aiemmin nähnyt oopperaa. Siinä sattuu ja tapahtuu koko ajan, joten esitys sopii lapsille ja aikuisille. Yleisö pääsee myös itse tulkitsemaan, mitä eri kohtaukset tarkoittavat, vinkkaa Salla Lehtinen. Esityspäivistä perjantaina on mahdollista kokea harvinainen elämys, kun ooppera tulkataan kokonaisuudessaan viittomakielellä. Tulkkauksesta vastaavat Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat Hely Kainulainen ja Annette Jäntti. W. A. Mozart: Taikahuilu Kuopion Musiikkikeskuksen Konserttisalissa pe 9.5.klo 19 ja la klo 16. Lippuja myyvät Musiikkikeskuksen lippukassa ja Lippu. fi-palvelu. Teksti ANNA-MARIA PEKKINEN Kuva SOILE NEVALAINEN

5 Salla Lehtinen (oik.) esittää Taikahuilussa Paminan ja 1. naisen roolit. Helmikuussa hän lauloi oopperasta kohtauksia Kuopion Musiikkikeskuksen Avointen ovien päivässä. Taikahuilu-oopperassa on mahdollista kokea miltä Taminon (Veli-Pekka Varpula, oik.) ja Papagenon (Risto Eskola) duetto näyttää viittomakielelle tulkattuna. Savonian Sanomat 1 /

6 Lehtori Anssi Suhonen (vas.) ja koulutus- ja kehittämispäällikkö Timo Lipponen myhäilevät tyytyväisenä konetekniikan insinöörien hienosta onnistumisesta. SAVONIAN KONETEKNIIKAN INSINÖÖRIEN KOULUTUSOHJELMA LÄPÄISI SUOMESSA ENSIMMÄISENÄ EUROOPPALAISEN LAATUKRITEERISTÖN 6 1 / 2014 Savonian Sanomat

7 Savonian Konetekniikan insinöörien koulutusohjelma on läpäissyt Suomessa ensimmäisenä ENAEE-järjestön ylläpitämän EUR-ACE arvioinnin. Kyseessä on eurooppalainen tekniikan alan järjestö, joka arvioi insinöörien koulutusohjelmia ja hyväksyy koulutusohjelmien pätevyyden. Osoituksena pätevyydestä myönnetään koulutusohjelmalle akkreditointileima kuudeksi vuodeksi. Akkreditointileima on samalla tunnustus laadukkaasta toiminnasta. KONETEKNIIKAN koulutusohjelman arviointi perustui itse laadittuun monipuoliseen toimintakuvaukseen sekä arviointiryhmän kaksipäiväiseen vierailuun, jonka aikana haastateltiin Konetekniikan henkilöstö- ja opiskelijaryhmiä. Arviointiryhmään kuuluivat Professori Paul Andersson Tampereen yliopistosta, Professori Dražan Kozak Josip Juraj Strossmayer University of Osijekista Kroatiasta, opiskelija Monika Simaškaite Kaunas University of Technologysta Liettuasta, Toimitusjohtaja Jyrki Virtanen Moventas Gears Oystä sekä Korkeakoulujen arviointineuvoston erikoissuunnittelijat Matti Kajaste ja Touko Apajalahti. SAATU TUNNUSTUS on merkittävä osoitus työstä, jota Konetekniikan henkilöstö on tehnyt muun muassa teollisuuteen suuntautuneessa projektiopetuksessa sekä HitSavonia oppimisympäristön ja tuotepohjaisen opetussuunnitelman käyttöönotossa. Erityisen merkittävää arviointiryhmän mielestä oli se, että Konetekniikan insinöörien koulutusohjelma on aidosti sitoutunut alueen yritysten kanssa yhteistyöhön ja niiden toiminnan kehittämiseen. Arviointiryhmän mielestä Opetushenkilökunta on kokenutta, pätevää ja sitoutunutta edistämään opiskelijoiden tekniikan oppimista. Opetustilat, laboratoriot, työpajat, kirjasto ja muut tilat ovat riittäviä osaamistavoitteiden saavuttamiseksi ja osassa niistä käytettävissä oleva laitteisto edustaa jopa erinomaista laatua. Savoniasta valmistuvien koneinsinöörien pätevyys näkyy korkeana työllistymisasteena, jonka myötä Savonia antaa panoksensa alueelliseen kehittämiseen. Myös tutkimus- ja kehittämistointa hyödyttää Itä-Suomen alueellista kehittämistä. SAVONIA AMK konetekniikan osaaminen ja nykyaikainen tapa opettaa on osoitus pitkäjänteisestä kehitystyöstä, jota henkilöstö on tehnyt vuosikymmenen ajan. Vuonna 2009 Konetekniikan koulutusohjelma valittiin ensimmäisenä konetekniikan ohjelmana Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi vuosiksi AKKREDITOINNIT ovat Keski- Euroopassa yleisesti käytössä oleva koulutusohjelmien arviointimuoto. Monessa Euroopan maassa ei voida toteuttaa koulutusta ilman akkreditointia. Siksi akkreditoinnit ovat kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna erityisen merkityksellisiä. Akkreditointi osoittaa kansainvälisille opiskelijoille Savonian konetekniikan koulutusohjelman täyttävän eurooppalaisen insinöörikoulutuksen laatuvaatimukset. Suomalaisilla opiskelijoilla puolestaan on tämän akkreditoinnin myötä käytössään todistus konetekniikan saamasta eurooppalaisesta laatuleimasta, jota he voivat hyödyntää eurooppalaisilla työmarkkinoilla ja jatko-opiskeluissaan. SAVONIA JATKAA insinöörikoulutuksen akkreditointeja hyvän kokemuksen perusteella. Toteutunut arviointiprosessi on erinomainen tapa arvioida koulutusohjelman nykytilaa ja samalla saada ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksiä koulutusohjelman laadusta ja kehitystarpeista. TIMO LIPPONEN KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, KONEALA RIITTA PAASIVUORI LAATUPÄÄLLIKKÖ Kuva KEIJO KORHONEN Savonian Sanomat 1 /

8 PUHEENVUORO Savonia uudistuu SAIN KÄYDÄ vähän aikaa sitten Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän tarkastuslautakunnan kokouksessa kuultavana arviointikertomuksen laadintaa varten. Hetki oli kuin puolivälin krouvin tarkistuspiste tynkäkauden luottamustehtävässä, jota on reilu vuosi takana ja todennäköisesti reilu vuosi vielä edessäpäin. Ajatukset kääntyivät arvioimaan edellistä vuotta sekä tulevaa. TEMPORA MUTANTUR, nos et mutamur in illis. Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. Tällä latinankielisellä sananlaskulla aloitin puheeni uuden yhtymävaltuuston ensimmäisessä kokouksessa. Sananlasku kuvaa mielestäni hyvin elämää yleisesti, mutta erityisesti Savonian edellistä ja kuluvaa vuotta. SYITÄ MUUTOKSILLE on tullut ulkoisista tekijöistä. Ammattikorkeakouluuudistus muuttaa toimintaamme määräävää lakia ja samaan aikaan valtion talousongelmista johtuen rahoituksemme leikkaantuu huomattavasti. Myös sisäinen tarve uudistumiselle on ollut vahva. MUUTOS TARKOITTAA epävarmuutta ja siten herkästi pelkoja sekä vastustusta. Kun emme kuitenkaan pysty juurikaan vaikuttamaan ajan muuttumiseen, näen itsemme muuttamisen enemmänkin mielenkiintoisena haasteena ja mahdollisuutena. Tämä ei ymmärrettävästi tule ensimmäisenä mieleen yt-neuvottelujen keskellä, mutta uskon positiivisen asennoitumisen kantavan ja tuovan paremman lopputuloksen. HYVÄNÄ ESIMERKKINÄ haasteesta ja mahdollisuudesta voisi toimia toimitilastrategia eli tulevien kampusratkaisujen pohtiminen. Strategian työstö osoitti selkeästi, että jos haluamme säilyttää kiinteistökustannukset kohtuullisina rahoituksen pienentyessä, tulee Savonian tiivistää huomattavasti tilankäyttöä. Luopuminen tuottaa tuskaa ja näin on myös tilojen ja väljyyden osalta. Tiivistäminen edellyttää uusia toimintatapoja. KANNATTAA KUITENKIN muistaa, että tilojen taloudellisella käytöllä turvaamme riittävät resurssit varsinaiseen toimintaan, siis koulutukseen ja tki-työhön. Tilat eivät ole vain seiniä, vaan oleellinen osa oppimisympäristöä. Taloudellinen uudistaminen mahdollistaa oppimista ja työtä tukevat tilat. Oma kantani on, että kampusratkaisujen tarkasteleminen puhtaalta pöydältä mahdollistaa parhaalla tavalla nykyaikaiset tilat sekä tiivistyvän yhteistyön muiden koulutustoimijoiden kanssa. KAMPUSASIAT OVAT olleet runsaasti esillä ylläpitäjän päätöksenteossa. Viime vuonna saimme hallintovalituksen myötä solmussa ollutta asiaa aukaistua tekemällä päätöksen lyhyen aikavälin kahden kampuksen mallista. Savonia luopuu Kuopiossa Sairaalakadun ja Piispankadun toimipisteistä. Nyt toimitilastrategian myötä tulemme linjaamaan pidemmän aikavälin ratkaisuja. Kuopion lisäksi tiloja tulee tiivistää myös Varkaudessa ja Iisalmessa. KOKONAISUUTENA olen erittäin tyytyväinen Savonian viimeaikaisiin suorituksiin. Toiminta ja tulokset olivat viime vuonna hyvällä tasolla. Ylläpitäjän päätöksenteossa olemme kyenneet ratkaisuihin ja eteenpäin menoon. Hallin- tovalitusten ja negatiivisten uutisten kierre on katkennut. RATKAISUISTA NOSTAN esiin kampusasioiden lisäksi uuden strategian hyväksymisen, hyvin menneen toimilupaprosessin, uuden rehtorin valinnan, johtamisjärjestelmän uudistamisen sekä osakeyhtiöittämisen valmistelun. Kun johdossa on henkilötasolla tapahtunut samaan aikaan merkittäviä muutoksia ja tapahtuu edelleen, on aikaansaannos nykyisillä valmisteluresursseilla maksimisuoritus. ISOJEN JA VAATIVIEN uudistusten valmistelu ripeässä aikataulussa on vaatinut kovaa työtä. Esitän tästä kiitokseni toimivalle johdolle sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajille, joiden kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Uudistamisella luomme vahvan pohjan Savonialle, jolla alkaa uusi aikakausi osakeyhtiönä ensi vuoden alusta lähtien. ALEKSI ESKELINEN SAVONIA-AMMATTIKORKEA- KOULUN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA 8 1 / 2014 Savonian Sanomat

9 REHTORILTA Mitä meille kuuluu? OLEN OLLUT alkukevään aikana henkilöstön kanssa kampuskahveilla. Keskeinen kysymykseni on ollut: Mitä teille kuuluu? Eri kampuksilla nousevat esille monet yhtäaikaiset muutokset kuten talouden sopeuttaminen, yhtiöittäminen, tila- ja organisaatiomuutokset. Osa muutoksista koskettavat koko korkeakoulukenttää. On selvää, että tällaisessa tilanteessa henkilöstö kokee epävarmuutta ja työssä jaksaminen kärsii. KAMPUSKAHVEILLA olemme arvioineet viime vuoden toimintaamme. Keskeistä on katsoa miten kukin koulutusala pärjää valtakunnallisesti oman alan keskuudessa. Onnistuimme vuonna 2013 oikein hyvin, mutta paljon on vielä tekemistä. KAMPUSKAHVEILLA strategian toteutusohjelma on ollut oiva apuväline. Toivomukseni on, että se ohjaisi henkilöstön toimintaa ja siten ikään kuin kuluisi käytössä. Siinä on tiivistetysti koottu Savonian koulutuksen, TKI-toiminnan sekä talouden ja henkilöstön keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Niihin olemme sitoutuneet. MIELESTÄNI Savonialla on selkä suunta ja tahtotila. Vanha sananlasku sanoo, että muutos alkaa silloin kun joku näkee seuraavan askeleen. Savoniassa yhteiset askeleet luotiin strategiaprosessin aikana. Siihen osallistui laaja joukko henkilöstöä, opiskelijoita sekä sidosryhmien toimijoita. KAMPUSKESKUSTELUISSA tuli esiin, että Savoniassa on panostettu laajamittaiseen opetussuunnitelmien uudistamistyöhön, jossa tarkastellaan opetussisältöjä että oppimismenetelmiä. KOULUTUKSESSA ja korkeakoulupalveluissa on jatkossa kiinnitettävä huomio yhä enemmän verkko-opetukseen ja -palveluihin. Koulutuksen monimuotoistuminen muuttaa myös oppimisympäristöjä. Tulevaisuuden tilatarvetta tuleekin tarkastella osaamislähtöisesti. Tässä suunnittelussa opiskelijoiden aktiivinen mukana oleminen on tärkeää. OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS tukee sekä opiskelijan joustavia opintopolkuja ja tehokasta opiskelua. Opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa opintojaan monialaisemmaksi ja samalla saada yhteisiä oppimiskokemuksia eri alojen opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. UUDISTUKSESSA huomioidaan entistä paremmin työelämän muuttavat tarpeet. Mielestäni tämäntyyppinen työelämäläheinen oppiminen on juuri sitä mitä opiskelija hakee ammattikorkeakoulusta. Se on jatkossakin kilpailuvalttimme. HYVÄ ESIMERKKI pitkäjänteisestä kehittämistyöstä on Savonian koneja tuotantotekniikan koulutusohjelma. Koulutusohjelma on jo aiemmin saanut korkeakoulutuksen laatuyksikkötunnustuksen. Viimeisin tunnustus koulutusohjelmalle tuli, kun se sai korkeakoulujen arviointineuvostolta EUR-ACE laatuleiman. KOULUTUSOHJELMA läpäisi tekniikan alan kansainvälisen akkreditoinnin ja täyttää kansainvälisen insinöörikoulutuksen laatuvaatimukset. Arviointi oli merkittävä asia Savonian kone- ja tuotantotekniikan toimijoille. Samalla se oli arvokas pilotti suomalaisen korkeakoulutuksen tekniikan alan arvioinnissa. AMMATTIKORKEAKOULULAINSÄÄDÄN- TÖÄ on uudistettu kaksivaiheisesti. Parhaillaan toisen vaiheen lainsäädäntö on eduskunnassa. Keskeisinä sisältöinä ovat osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilöasema ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtyminen valtiolle. Uudistukset vahvistavat entisestään ammattikorkeakoulujen perustehtäviä, työelämälähtöistä koulutusta sekä työelämää ja aluekehitystä uudistavaa tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa. ENTÄPÄ millainen on tulevaisuuden korkeakoulumalli? On selvää, että ammattikorkeakoulujen työelämäläheiselle perustutkinnolle ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnoille on työ- ja elinkeinoelämässä tarve. VALMISTUNEET opiskelijat ovat osoittaneet osaamisellaan paikkansa yritysten avaintehtävissä. Ylempi ammattikorkeakoulun opinnot ovat joustava aikuiskoulutuksen muoto syventää tai laajentaa osaamista. Samalla opiskelijat opinnäytetöillä kehittävät alueen yrityksiä. ALUETTAAN palvelevalla korkeakoululla on oltava korkeakouluopetusta tukevaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka uudistaa koulutusta. Samalla ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on vahva kehittämisen voima. Tämä on myös ollut lähtökohtana Savonian strategiassa. AMMATTIKORKEAKOULUJEN rehtorineuvostossa (Arene) on käyty keskustelua siitä, että tulevaisuudessa korkeakouluista säädettäisiin yhdellä lainsäädännöllä. Yhden lainsäädännön selvittelyä ja valmistelun ajankohtaa tulisi huolellisesti valmistella ja selvittää. NYT JA MYÖS tulevaisuudessa korkeakoulukohtainen profiloituminen ja painoalavalinnat mahdollistavat laadun kehittämisen ja edistävät yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken. On oltava rohkeutta tarkastella tulevaisuuden korkeakoulutuksen tapoja. Luulen, että jo talouden niukkenevat resurssit ohjaavat meitä selkeästi siihen suuntaan. MERVI VIDGRÉN FT, REHTORI AMMATTIKORKEAKOULUJEN REHTORINEUVOSTON (ARENE) HALLITUKSEN JÄSEN Savonian Sanomat 1 /

10 HANKKEET TYKY-päivänä keskitytään hyvinvointiin ja yhdessä tekemiseen Terveysalan uudet TYKY-paketit ovat myynnissä yrityksille ja yhteisöille. Tarjolla on mm. ravitsemustietoutta ja terveellisiä herkkuja, liikettä, ergonomiaa ja rentoutumista yhdessä. SAVONIAN UUDET TYKY-paketit hyvinvointiin tuovat jotain uutta jo markkinoilla olemassa olevaan valikoimaan. Tarjonta ei ole ainoastaan viihteellistä vaan hyvinvointi ja jaksaminen on nostettu arvoiselleen paikalle, eli pääosaan. Tarjolla olevat sisällöt keskittyvät asiakkaan valitseman teeman mukaan ergonomiaan, ravitsemukseen sekä yhdessäoloon ja vievät näin päivän hyödyn suoraan työhön. TYKY-PAKETIT RÄÄTÄLÖIDÄÄN kullekin työyhteisölle sopivaksi. Pitkän ravitsemusluennon sijasta kokataan itse, testataan ja tuunataan terveellisiä ja perinteisiä reseptejä. Kaikki tapahtuu luonnollisestikin asiakkaan valitseman teeman mukaisesti kertoo ravitsemusterapeutti ja ravitsemustieteen lehtori Sari Aalto. Aamupäivä voidaan viettää terveellisiä välipaloja tehden tai teemoittain kokkaillen suomalaisen superruoan saloja, äijäruokaa ja kuitupläjäystä. Iltapäivällä istumisen haitat saavat ihmiset jaloilleen. WHO:N MUKAAN liikkumattomuus on 4. suurin riskitekijä elintapasairauksien aiheuttamiin kuolemiin maailmanlaajuisesti. Runsas istuminen aiheuttaa rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaan, verenpaineeseen ja vyötärön ympärysmittaan epäedullisia muutoksia. Näiden muutosten seurauksena mm. 2. tyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riski nousee. Etsimme yhdessä ennalta ehkäisyyn toimivia menetelmiä. TYKY-PÄIVÄSSÄ esimerkiksi toimistotyötä tekevät saavat vinkit oikeaan työasentoon ja toimivaan taukojumppaan sekä raksatyömiehet nappaavat ajantasaiset vinkit kunnollisiin nostotapoihin ja työasentoihin. PÄIVÄN TEEMAN pohjalle voidaan nostaa kysymys, voiko konttorirotasta kuoriutua kunnonkohottaja, mitä lipsahtaa kahvitauolla suuhun tai pitäisikö jo opetella rauhoittumaan. Rauhoittumisen jalo taito löydetään mm. erilaisten rentoutumismenetelmien kautta, kertoo liikuntatieteellisten aineiden lehtori Eija Partanen-Kivinen. HYVIN SUUNNITELLUT ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet ovat taloudellisesti kannattavia. Saatu hyöty onkin usein paljon suurempi, kuin siitä koituvat kustannukset ja onnistuneet TYKY-päivät ovat yksi keino parantaa työhyvinvointia. Tavoitteena on kasvattaa työyhteisön ja sen jäsenten voimavaroja ja yhteishenkeä tehden työyhteisöstä näin menestyksekkään. Kouluttajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulun hyvinvointialan lehtorit. Teksti SUVI HOLOPAINEN Kuva EEMELI PELTONEN 10 1 / 2014 Savonian Sanomat

11 NÄKEMIIN SAIRAALAKATU YKSI HISTORIAN LEHTI KÄÄNTYY KUOPION KESKUSTASSA, Valkeisenlammen rannalla oleva Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksikkö muutti uusiin tiloihin Microkadulle tammikuussa. Muutos on osa Savonian kampusuudistusta, jossa Kuopion toimintoja keskitetään Microkadun ja Opistotien kampuksille. SAIRAALAKADUN kampuksen 54 vuoteen mahtuu paljon niin koulutuksen sisällöllisiä kuin rakenteellisiakin muutoksia. Opiskelijamääräkin on vaihdellut muutamasta kymmenestä pariin tuhanteen. Ilmassa olikin suuri määrä haikeutta, kun terveysalan opiskelijat järjestivät muuttojuhlan Sairaalakadun kampuksen henkilöstölle. Talosta ei lähdetty kuin torpasta Sun täytyy varoo mitä sä haluut, sillä sä voit saada sen. Näillä Andy McCoyn sanoilla Sairaalakadun muuttojuhla potkaistiin käyntiin. MEITÄ NELJÄÄ terveysalan opiskelijaa pyydettiin hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli järjestää juhlat terveysalan henkilöstölle. Toiveena oli järjestää muuttojuhla kunnioituksena Sairaalakadun kampuksen pitkälle historialle. Nykyään opettajat ja opiskelijat työskentelevät Technopoliksen uusissa tiloissa Microkadun kampuksella. HANKKEEN aikataulutus oli tiukka, joten juhlan suunnittelu käynnistettiin mahdollisimman pikaisesti. Juhlia olivat suunnittelemassa meidän lisäksi työn tilaaja koulutusja kehittämispäällikkö Maritta Pitkänen, restonomiopiskelija Riikka Pitkänen sekä opettajista koostuva ohjelmaryhmä. Juhlaa ideoitiin yhdessä useampaan otteeseen ja tapaamisissa sovittujen asioiden mukaisesti vastasimme käytännönjärjestelyistä. JUHLIA JÄRJESTÄESSÄ toimeksianto oli vielä keskeneräinen, joten tarkkaa käsitystä juhlien sisällöstä ei ollut. Kokemattomina juhlien järjestäjinä pyrimme olemaan joustavia ja mukautuvia vaikka tiedonkulku oli ajoittain puutteellista. Hyvällä ryhmähengellä, tiiviillä yhteistyöllä ja periksiantamattomuudella selvisimme juhlia uhkaavista tekijöistä, kuten juhlien teeman vaihtumisesta kesken» Savonian Sanomat 1 /

12 suunnittelutyön, live-musiikin puuttumisesta sekä tilojen ja kalusteiden käytettävyyden epävarmuudesta. Hyvällä ongelmanratkaisukyvyllä selvisimme näistä haasteista ja erityistä apua saimme matkailu- ja ravitsemisalan projektisihteeri Kirsi Vartiainen-Tissarilta, jolla on runsaasti kokemusta erilaisten juhlien järjestämisestä. JUHLIA EDELTÄVÄ viikko kului juoksevia asioita hoitaen ja yhteistyökumppaneita tavaten. Juhlatilat laitettiin kuntoon juhlaa edeltävinä päivinä siivoten, koristellen ja teknisiä laitteita asennellen. Lopulta kaikki alkoi näyttää valmiilta. JUHLAPÄIVÄ KOITTI 10. tammikuuta. Juhlaa vietettiin muuton keskellä, jo lähes tyhjentyneissä Sairaalakadun kampuksen tiloissa. Teemana oli menneet vuosikymmenet, mikä näkyi koristeluissa, vieraiden pukeutumisessa sekä musiikissa. Iltaan sisältyi puheita, esityksiä, hyvää ruokaa ja juomaa sekä mukavaa yhdessäoloa. Vieraat olivat tyytyväisiä iltaan ja jättivät kampuksen hyvillä mielin taakseen. JUHLAN JÄLKEEN siivosimme juhlapaikan ja palautimme lainassa olleet astiat, koristeet sekä laitteiston. Illan aikana ikuistimme tärkeät hetket järjestelmäkameralla ja opettajien ohjelmanumerot kuvasimme videokameralla. Näistä kokosimme koostevideon, jonka tekemisen myötä saimme oppia videon käsittelyä sekä lyhytelokuvan tekemistä. TILAISUUS OLI HIENO kokemus myös meille opiskelijoille. Juhlan avulla kehityimme hallitsemaan laajempaa prosessikokonaisuutta aina projektisuunnittelun, toteutuksen ja seurannan kautta projektin päättämiseen asti. Saimme mahdollisuuden järjestää juhlan, jossa kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaisesti. Kuitenkin juhlasta tuli hieno ja arvokas kokonaisuus, jonka järjestämisestä saamme olla ylpeitä. Teksti ja kuvat KATJA SUHONEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJA MARI HYVÄRINEN SUUHYGIENISTIOPISKELIJA NIINA HUTTUNEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJA TIINA MIETTINEN KÄTILÖOPISKELIJA 12 1 / 2014 Savonian Sanomat

13 Upi teki kirjalahjoituksen Upi Heinonen ei paljon esittelyjä kaipaa yrittäjäpiireissä. Hänelle on kertynyt 20 vuoden konsulttiyrittäjä taipaleelta runsaasti ammattikirjoja, joita on harkiten hankittu. Jokainen kirja edustaa hyvää laatua ja tietoa. Joulun alla hän teki mittavan, jo toisen kirjalahjoituksen Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden alalle. Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että tavalla tai toisella olisi hyvä saada siirretyksi osaamista nuorimmille ja yksi tapa on lahjoittaa kirjoja. HEINOSELLA ON selvä näkemys, miten pärjätä tulevaisuudessa. Uuden luominen on avainasia, joten innovaatiot ja tuotekehitys saisi olla opetuksessa vahvasti esillä. Ihmistieteitä kuten esimerkiksi sosiaalipsykologiaa, käyttäytymistieteitä tai ryhmätoimintaa voisi korostaa. Samoja oppeja tarvitaan asiakkaiden ja kumppanien ymmärtämiseen. Olisi hienoa, ettemme kasvattaisi fakki-idiootteja, vaan myös yleissivistävät tiedot kulkisivat mukana koulutuksessa. HEINONEN MUISTELEE tapausta vuosikymmenien takaa eräästä yrittäjien koulutuksesta. Melkein kaikki aika meni numeroiden pyörittämiseen ja käppyröiden tutkimiseen, jotka lähinnä kuvasivat menneisyyttä tai antoivat teoreettisen arvauksen tulevaisuudesta. Asiakasta ja asiakassuhdetta eli menestyksen kivijalkaa sivuttiin suhteellisen pintapuolisesti. HEINONEN ON haluton kuvailemaan ihanne nuorta, joka valmistuu liiketalousalalta, sillä jokainen voi olla Teemu Selänne. Kaikkia tarvitaan ja jokainen on laulun arvoinen. Muutamia ominaisuuksia hän kuitenkin listaa. Hyvä yleissivistys, hyvä itsetunto ja itsetuntemus, nöyryys, empatia, pitkäjänteisyys, aktiivisuus ja yritteliäisyys, ennakkoluulottomuus sekä jonkin alan tai asian erikoisosaaminen. OPETUSOHJELMISSA olisi hyvä olla ulkomailla harjoittelujakso. Heinonen lukee parhaillaan Jorma Ollilan muistelmia. Ollilan uran tärkeä kivijalka oli nuoruudessa ulkomailla vietetty aika. Vuorovaikutustaidot ja verkostoituminen alkavat jo olla must-asioita ja korostuvat jatkossa. Teksti JOUNI VORNANEN Kuva JOUNI JÄÄSKELÄINEN Upi Heinonen sanoo, että tulevaisuuden menestystekijä on uuden luominen Savonian Sanomat 1 /

14 TEHOSTETUN palveluasumisen määrä ja tarve kasvaa Teksti JOUNI VORNANEN KOTONA ASUMISEN tukemisella on tulevaisuudessa yhä kasvavampi merkitys ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien palvelujen kehittämisessä. Viime vuosina on rakennettu esimerkiksi senioritaloja, joihin on suunniteltu yhteisöllisiä asumisratkaisuja. Välimuotoisille asumisratkaisuille on siis tarvetta. ESR-RAHOITTEISESSA Juti-hankkeessa tehdään erilaisia tuotekehitysratkaisuja yrityksille ja yhteisöille. Yhtenä kohteena on Kuopiossa ikääntyville suunnattu Pienkoti Honkaranta: asukkaat ja henkilökunta. Honkaranta -osaprojektiin osallistui Savonia-ammattikorkeakoulun Muotoiluakatemian sisustusarkkitehtuurin, kalustemuotoilun ja terveysalan opiskelijoita sekä Kuopion kaupungin vammais- ja vanhuspalvelujen henkilöstöä. HANKEPÄÄLLIKKÖ Raisa Leinonen kertoo, että muotoiluprosessi jaettiin kolmeen päävaiheeseen: käyttäjäymmärryksen muodostamiseen, uusien muotoilu- ja palveluratkaisujen konseptointiin sekä prototypointi- ja arviointivaiheeseen. Päävaiheiden sisällä oli vielä eriasteisia osaprosesseja. Myös Honkarannan palveluprosesseja tarkasteltiin sekä muotoilutyön rinnalla että konseptimuotoilun jälkeen. Modulaarinen tila ja kalusteajattelu Muotoilun opiskelijat jaettiin kuuteen ryhmään, joilla kaikilla oli oma pääteema: piha-alueet, yhteiset tilat, keittiöt, vessat, kylpyhuoneet ja parvekkeet. Terveysalan opiskelijat selvittivät taustatiedoiksi asukkaiden toivomukset ja näkökulmat. Suunnittelutyö eteni konseptivaiheeseen. Muotoilussa se tarkoittaa ehdotuksia ja ideoita mahdollisista uusista ratkaisuista. Opiskelijat tuottivat yksityiskohtaista kuva-aineistoa suunnittelukohteista. LEINONEN NÄKEE tärkeimmäksi Honkarannan kehittämiskohteiksi modulaarisen tila- ja kalusteajattelun, kos / 2014 Savonian Sanomat

15 ka iäkkäiden asumistarpeet vaihtelevat toimintakyvyn ja terveydentilan muutosten myötä. Opastuksen uusiminen äänimaailmaa hyödyntäen tai värikontrastien rohkeampi käyttö olivat käytettävyyttä parantavia uusia oivalluksia. Uutta ajattelua oli myös turvallisuuteen liittyvä idea, jossa parvekkeet yhdistämällä suoritettaisiin useamman asunnon pelastustoimet parvekkeelta. Teknologian käyttö asukastiedottamisessa nousi myös hyvin tärkeäksi. JUTI-julkisten tilojen innovatiivisten sisäpintamateriaalien tuotteistaminen sekä verkottuneen asiantuntijuuden tuomat liiketoiminnan mahdollisuudet -hankkeen päärahoittaja on Pohjois- Savon ELY-keskus ja päätoteuttaja on Kuopion Rouvasväenyhdistys ry, Kuopion Muotoiluakatemia. Ensikoti Pihla Kaikilla on ikä-hankkeessa kehitellään myös työympäristöjä ja asumisratkaisuja. Yksi mielenkiintoinen kohde on Kuopion Vaajasalossa toimiva Ensikoti Pihla. Siellä opetellaan normaalia perhe-elämää syntyvän tai jo syntyneen lapsen kanssa. Kodinomaisissa tiloissa on sekä yhteisiä että perheiden huoneita. TEKSTIILIOPISKELIJOIDEN tehtävänä oli ideoida, suunnitella ja toteuttaa yhdessä tilan käyttäjien kanssa sisustustekstiilejä yhteisiin oleskelutiloihin. Lehtori Marke Iivarinen kuvailee luovaa työskentelyilmapiiriä välittömäksi, avoimeksi ja luottavaiseksi. Pihlan asukkaiden ja henkilökunnan itse valitsemat visuaaliset kuvaaineistot aihemaailmasta, muodoista, väreistä ja materiaaleista innoittivat suunnittelemaan kolme erilaista konseptia: juuret, kesäpäivä ja liplatus. IIVARINEN tarkentaa, että konseptit kertovat ideatasolla kaikista niistä muotoilun mahdollisuuksista, joilla voidaan parantaa yhteisten tilojen viihtyvyyttä ja toimivuutta. Lapsilähtöisyyttä mietittiin materiaaleilla, väreillä ja muodoilla. Visualisointi: Merita Pesonen, Emma Karvonen, Nina Räsänen, Elina Roininen, Laura Yli-Parkas ja Saara Heikkinen. Lähtökohtana ideoinnissa ja suunnittelussa oli se, että ne valmistettaisiin lähes kaikki kierrätysmateriaaleista. Näin valmistuskustannukset pysyisivät alhaalla ja nuoret perheet saisivat uusia ideoita omien kotien sisustamiseen. Lapsilähtöisyys Pihla-projektissa yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi muotoutui lapsilähtöisyys, sanoo tekstiiliopiskelija Merita Pesonen. Sitä mietittiin materiaaleilla, väreillä ja muodoilla. Erityistä huomiota kiinnitettiin helppoon huollettavuuteen ja valmiiden tuotteiden siirrellettävyyteen. Tuotteet suunniteltiin niin, että esimerkiksi sohvan ja tyynyjen päälliset ovat irrotettavia ja näin helppo puhdistaa. Materiaalien tuli olla myös pehmeitä pintoja, mutta hyvin kulutusta kestäviä. Värimaailma luotiin yhdistelemällä pirteitä ja rauhallisia sävyjä. Kuvioaiheisiin haettiin innostusta muun muassa eläinhahmoista ja luonnosta. MYÖS PESONEN korostaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Suunnittelussa heiteltiin lankakeriä toisille. Näin saatiin ajatukset samalla liikkeelle. Työn lomassa heiteltiin ideoita ja toiveita lopputuloksesta sisustamiseen. Samalla työstä muodostui yhteisöllisesti toteutettu vapaalankahuovutus. KAIKILLA ON ikä- ikäjohtamisen mahdollisuudet työurien pidentämisessä ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Päärahoittaja Pohjois-Savon ELY-keskus ja päätoteuttaja on Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Savonian Sanomat 1 /

16 16 1 / 2014 Savonian Sanomat

17 Teksti JOUNI VORNANEN SÄHKÖENDUROMOOTTORIPYÖRÄ kehrää hiljaa kuin kissa "Suurena etuna pitäisin myös huollon tarpeen merkittävää vähenemistä." Savonia-ammattikorkeakoulussa kehitetään sähköenduromoottoripyörää. Tähtäimenä on muun muassa viranomaiskäyttö. Sähköisen vaihtoehdon yksi hienous on kulkupelin hiljaisuus. Nähtäväksi jää onko moottorin pärinä pian historiaa. OPISKELIJA ja projektipäällikkö Heikki Meuronen kertoo, että sähköenduropyörä poikkeaa tavallisesta enduro-tyyppisestä pyörästä. Sähköenduropyörä ei käytä energian lähteenä fossiilisia polttoainetta vaan akustoa. Tämä tarkoittaa, että moottoripyörä ei itsessään muodosta päästöjä, vaan käyttäjä voi omalla sähkösopimuksellaan vaikuttaa minkälaista energiatuotantoa kannattaa, kuten vaikka ydinvoimaa tai tuulivoimaa. Sähköisen enduropyörän uutena ominaisuutena on myös sen hiljaisuus, joka esimerkiksi puolustusvoimien käyttösovellutuksissa on erittäin tärkeää. kuljetukset, kampusten väliset siirtymiset, poliisipartiot, pelastusjohtajat tai puolustusvoimien partiomiehet. Kaikelle näille yhteisenä etuna ovat ekologisuus, hiljaisuus ja kustannussäästöt polttoaineissa. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN opiskelijat Nico Jussila, Sami Kettunen ja Janne Pohjonen hakivat sähköenduropyörään muotoilulla käytettävyyttä kenttäolosuhteissa. Pyörää suunniteltiin sotilaskäyttöä silmälläpitäen. Katteiden massoittelussa tavoittelimme sellaista, mitä ennen ei olla vielä tehty. Pintoja yritimme saada rikotuksi. Matalanteknologian ratkaisut innostivat meitä. Opiskelijat tavoittelivat koko pyörässä modulaarisuutta. Akku ja katteet ovat kaikki helposti irrotettavissa ja vaihdettavissa. POLTTOMOOTTORIT pitävät aina kovaa ääntä, eikä sitä voida koskaan täysin eliminoida, koska tekniikka perustuu bensan ja ilman väliseen räjähdysreaktioon. Hiljaisuuden lisäksi Meuronen näkee myös muita etuja sähköisessä pyörässä. Suurena etuna pitäisin myös huollon tarpeen merkittävää vähenemistä. Toisin kuin polttomoottorit, harjattomat sähkömoottorit vaativat vain hyvin vähäisiä huoltotoimenpiteitä. Sähkömoottorissa kuluvien osien määrä on murtoosa polttomoottoriin verrattuna. Viranomaiskäytössä tulee suunnittelussa erityisesti huomioida runko. Rakenteen on oltava kestävä, yksinkertainen ja modulaarinen. SAVONIA DRIVE toiminnan tavoitteena on saada konetekniikan teoreettinen opetus kytkettyä todelliseen tuotteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että eri kursseissa opetetusta teoriasta osoitetaan suora yhteys moottoripyörään tunnilla käsiteltävillä tehtävillä ja harjoitustöillä. Itse moottoripyörän suunnittelun lisäksi opiskelijat joutuvat ottamaan kantaa myös muun muassa tuotantoon ja sen ohjaukseen, huoltoon ja ylläpitoon, muotoiluun, myyntiin, markkinointiin sekä ympäristöasioihin. Tämä tapahtuu yhteistyössä muiden Savonian alojen kanssa. Kuljetusala hyötyy sähköisestä tekniikasta Kansainvälisesti sähkömoottoripyörien suosio on perustunut muun muassa alhaisiin käyttökustannuksiin tai meluttomuuteen. Lisäksi väitetään, että kuljettajalla on parempi tuntuma tien pintaan kuin perinteisellä pärinämoottoripyörällä. Lehtori Anssi Suhosen mukaan kuljetusala voi hyödyntää sähkökäyttöisiä moottoripyöriä monella tapaa. Hän mainitsee muun muassa pienet tavarantoimitukset kuten pizzan Savonian Sanomat 1 /

18 18 1 / 2014 Savonian Sanomat

19 VENÄLÄISET ARVOSTAVAT KAIKKIA LOHIKALOJA ENEMMÄN KUIN MUITA KALALAJEJA ELI LOHESTA VALMISTETTUA PITÄÄ OLLA TARJOLLA JA PALJON. Hyvinvointimatkailulla on valtava potentiaali hyödynnettävänään, sillä maassamme vierailee noin 2,4 miljoonaa venäläistä vuodessa. Rajan läheisyys koukuttaa: 80 prosenttia saapuu Pietarista. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN opettaja Olga Ruotsalainen sanoo, että venäläiset asiakkaat haluavat palvelua mielellään nopeasti ja omalla kielellään. Noutopöytä on suhteellisen uusi tapa syödä ravintolassa, mikä näkyy epävarmuutena ja sähläämisenä ruokalinjojen jonoissa. Suomalaisille erittäin tuttua periaatetta syödä lautanen tyhjäksi ei ole. Lautanen kerätään täyteen ruokaa ja osa jää syömättä. Koskee erityisesti juhlaruokailua. Kaikki ruokajuomat nautitaan huoneenlämpöisinä. Ei siis jääkuutioita vesikannuun, eikä alkoholijuomiin. Tomaattimehu on myös erittäin suosittu juoma. RUOTSALAINEN KOROSTAA ravintolan olevan tylsä ilman tanssilattiaa. Kaikki hoidetaan ruokailun yhteydessä myös tanssit. Lapset ovat mukana karkeloissa iltaisinkin. Ja tietysti maljapuheet. Venäläisillä on tapana sanoa: Ryyppy ilman puhetta on juopottelua, malja puheen kera kulttuuritoimenpide. SAVONIAN RUOKATUOTANNON lehtori Seija Mäki valottaa tarkemmin venäläisten ruokailutottumuksia. Moni venäläinen tulee tänne toivossa, että voisi maistaa maitoon keitettyä kalakeittoa ja kermalla parannettua, sillä tätä kombinaatiota pidetään venäläisessä ruuanlaitossa lähes mahdottomana. Venäläiset arvostavat kaikkia lohikaloja enemmän kuin muita kalalajeja eli lohesta valmistettua pitää olla tarjolla ja paljon. Myös kuha on arvostettu kala venäläisten keskuudessa. MÄKI MUISTUTTAA, ettei venäläisille kannata tarjota borssia ja suolakurkkuja. Suomalaisen lohikeiton lisäksi karjalanpiirakka on eksoottinen herkku myös Venäjän karjalaisille. Venäläisten uuden vuoden juhlinnan onnistumiseen on tärkeää panostaa molempien maiden menuun. Suomalaisen jouluaterian elementit ja Venäjältä uuden vuoden tärkeimmät ovat salaatit kuten olivier ja piilosilli, shampanja, lohen mäti, hedelmistä appelsiinit, mandariinit ja viinirypäleet. Ljumibij Kuopio Venäläisten matkailun kasvamiseen on herätty. Esimerkiksi Savon Sanomat toteutti venäläisille matkailijoille suunnatun markkinointipaketin. Siihen liittyi painettu lehti, verkkosivusto, sosiaalinen media sekä asiakaspalvelukoulutus. Markkinointipaketti kulkee nimellä Ljumibij Kuopio. SAVON SANOMIEN myyntijohtaja Mirja Vänttinen kertoo, että Savon Sanomat ja Savonia järjestivät yhdessä asiakastilaisuuden. Savonian osuudeksi jäi järjestää tila, tarjoilut ja oheisohjelmaa noin 50 osallistujalle. Tilaisuuteen osallistuivat ne Savon Sanomien asiakkaat ja yhteistyökumppanit, jotka olivat markkinointiprojektissa mukana. Opiskelijoilla oli valmiina suunnitelma illan kulusta, tarjoiluista ja tilan somistelusta. Menu yllätti jo tässä vaiheessa, sillä olin etukäteen kuvitellut sen paljon vaatimattomammaksi. Oheisohjelmana oli venäläistä musiikkia ja Venäjä-asiantuntijan tervehdys. Tila oli luokkahuone, mutta se oli somistettu oikein viihtyisäksi. Illan menun esitteli vastuuopiskelija erittäin hyvin. Kaikki tarjottavat olivat onnistuneita ja niitä oli runsaasti, kiittelee Vänttinen. SAVONIA PANOSTAA monialaisesti Venäjä-osaamisen kehittämiseen, korostaa osaamisaluejohtaja Kaija Sääski. Tämä tarkoittaa sitä, että Savonia tarjoaa yrityksille toimivia kokonaisuuksia. Savon Sanomien illassa halusimme toteuttaa elämyksen, jossa yhdistimme somistuksen, kattauksen, ruuat, juomat, tarjoilun ja musiikin eli tarjosimme venäläiskonseptin. SÄÄSKI KOROSTAA opiskelijoiden roolia. Savonian ammattilaisten ohjauksessa he voivat suunnitella ja toteuttaa käytännössä omia ideoitaan ja näkemyksiään. Tällaiset tehtävät motivoivat niin opiskelijoita kuin opettajiakin. Silloin oppii parhaiten ja kaikki voittavat: win, win, win. Teksti JOUNI VORNANEN Savonian Sanomat 1 /

20 OIVALLA-MESSUT Opistotien kampuksella vietettiin torstaina Savonian historian ensimmäisiä Oivalla-messuja. SAVONIAN liiketalouden linjalla otettiin syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa käyttöön sähköinen Oivalla -oppimisympäristö. Uudenlaisen oppimisympäristön tarkoituksena on ollut luoda opiskelijoille käytännönläheisempi tapa oppia liiketoiminnan ja yrittäjyyden saloja. SAVONIAN LIIKETALOUDEN linjan ensimmäisen vuoden opiskelijoille arvottiin kaksitoista eri toimialaa, joiden ympärille opiskelijat saivat itse ryhmissä suunnitella ja luoda oman oppiyrityksensä. OIVALLA PROJEKTIN edetessä opiskelijoille on muodostunut kattava kokonaiskuva siitä, mitä yrityksen pyörittäminen käytännössä on; hommat on hoidettu perustamisasiakirjoista ja rahoitusneuvotteluista myyntityöhön ja yrityksen talouden tarkkailuun. ENSIMMÄINEN Oivalla vuosi sai arvoisensa päätöksen torstaina , kun Opistotien kampuksella vietettiin Oivalla-messut, missä jokainen oppiyritys oli edustettuna omilla messuosastoillaan. Tapahtuma keräsi paikalle noin 500 messukävijää, jotka koostuivat muun muassa oppilaista, opettajista, yritysvieraista, median edustajista ja paikalle kutsutuista yhteistyökumppaneista. MESSUILLA oppiyritykset kävivät kuvitteellista kauppaa messuvieraiden kanssa ja saivat esitellä omia konseptejaan ja liikeideoitaan. JOKAISELLA OPPIYRITYKSELLÄ oli messuja varten käytettävänään Savonian tarjoama sadan euron messubudjetti, minkä opiskelijat saivat käyttää osastonsa toteutukseen haluamallaan tavalla. Paikanpäällä nähtiinkin kaksitoista ammattimaisesti ja kunkin oppiyrityksen imagoon hienosti sopivaa messuosastoa, joissa ei ollut tingitty visuaalisesta toteutuksesta. VUODEN MITTAAN Oivalla työskentely on vaatinut myös ongelmanratkaisukykyä sekä oppilailta että opettajilta, koska uusi sähköinen oppimisympäristö on käytössä ensimmäistä kertaa. Erilaiset toimintaa koskevat seikat ja esille nousseet käytännöntoteutusta koskevat kysymykset ovat hioutuneet vielä uomiinsa tasaisesti lukuvuoden lähestyessä loppuaan. OPPILAIDEN tuntemukset Oivalla-projektista ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä; tekemällä oppiminen on eittämättä ollut hyvä juttu. OIVALLA-MESSUT tulevat jatkossa olemaan Savoniassa jokavuotinen tapahtuma. Sen lisäksi, että projekti on oppilaille loistava oppimiskokemus, on se myös Savonia ammattikorkeakoululle hyvä mahdollisuus lisätä näkyvyyttään. Teksti TERHI YLÖNEN Kuvat SIIRI NIIRANEN 20 1 / 2014 Savonian Sanomat