Selvitys erityisryhmien asumisen asuntomarkkinatiedoista
|
|
- Anne Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Selvitys erityisryhmien asumisen asuntomarkkinatiedoista Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennetun ympäristön yksikkö Satu Vesala
2 Sisältö Hankkeen tavoitteet ja tausta... 2 Lähtöaineistot... 2 Aineistojen yhdistäminen ja käyttökelpoisuus... 4 Case-selvitys... 5 Suosituksia... 6 Asuntojen yhdyskuntarakenteellinen sijoittuminen
3 Hankkeen tavoitteet ja tausta Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää, missä erityisryhmien asunnot sijaitsevat ja mitä palveluja niissä tarjotaan. Työssä on kartoitettu, mistä on saatavilla erityisryhmien asumista kuvaavia tietoja, mikä on niiden laatu ja millä lailla ne ovat yhdistettävissä yhtenäiseksi aineistoksi. Tavoitteena on ollut myös esittää suosituksia tietojen käytettävyyden parantamiseksi. Lisäksi hankkeessa on tarkasteltu erityisryhmien asumiskohteiden yhdyskuntarakenteellista sijaintia. Erityisryhmiksi on tässä selvityksessä määritelty vanhukset, pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, pakolaiset/maahanmuuttajat sekä opiskelijat. Tarve erityisryhmien asumisjärjestelyille kasvaa voimakkaasti seuraavien vuoden aikana väestön vanhenemisen myötä. Ennen vuotta 2005 erityisryhmien asuntojen rakentamista rahoitti pääasiassa Raha-automaattiyhdistys (RAY). Vuodesta 2005 päävastuun erityisryhmien rahoituksesta on kantanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Lisäksi Suomesta löytyy erityisryhmien käytössä olevia asuntoja ja rakennuksia, joita ARA tai RAY eivät ole rahoittaneet. ARAn rooli erityisryhmien asuntoolojen rahoittajana ja kehittäjänä edellyttää taloudellisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisia investointipäätöksiä tulevien asuntohankkeiden suhteen. Tämä edellyttää, että erityisryhmien asumisesta ja tarjolla olevista palveluista on riittävästi ajantasaista tietoa. Alueellista ja riittävän yksilöityä tietoa ei tähän asti ole ollut saatavilla. Hankkeen työt on suoritettu Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön yksikössä. Tietoja erityisryhmien asunnoista on hankkeessa kerätty eri lähteistä. Asuntojen sijainti on määritelty rakennuksen tarkkuudella, ja asumiskohteet on yhdistetty mahdollisuuksien mukaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennustietoihin. Asumiskohteille on haettu tätä kautta tieto sijainnista ja sijaintirakennuksen ominaisuuksista. Yhdyskuntarakenteellisten sijoittumisen analysointi on hyvä työkalu tulevien erityisryhmien asuntojen sijainnin suunnittelussa. Lähtöaineistot Tärkeimpänä pohjatietojen lähteenä hankkeessa olivat ARAn omat aineistot erityisryhmien asumiskohteista. ARAn aineistojen täydennykseksi erityisryhmien asumista kuvaavia tietoja haettiin myös muista rekistereistä ja tietolähteistä. Eri lähteistä koottuja tietoja on yhdistetty Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennustietoihin rakennustunnuksen ja osoitteen perusteella. Arakire ja Lainatieto ARAn kiinteistörekisteri ARAKIRE sisältää vuodesta 1949 alkaen valtion lainoittamat vuokra- ja asumisoikeusasuntojen lainapäätökset (arava ja korkotuki). Rekisteriin on tallennettu lainoitusta, sijaintia, rakennuksia sekä seurantaa koskevia tietoja. Lähtöaineistoon on poimittu erityiskohteet ARAKIREstä, joille on lainapäätös tehty ennen vuotta 2005 ja Lainatiedosta vuodesta 2005 alkaen lainapäätöksen saaneet erityiskohteet. Raha-automaattiyhdistyksen ja aluehallintovirastojen aineistot RAY on tukenut merkittävästi erityisryhmien asumista, mutta yhdistyksen rekistereistä ei löytynyt kootusti asuntokohteiden osoite- tai muita sijaintitietoja. RAY:ssä ollaan uudistamassa tietojen tallennusperiaatteita, mutta vanhojen tietojen hajanaisuuteen uudet käytännöt eivät vaikuta. Myöskään aluehallintovirastot (AVIt) eivät tallenna systemaattisesti tietoja erityisryhmien asumispalveluista. 2
4 Ysteri-rekisteri Merkittävin käyttöön saatu aineisto oli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) Ysteri-rekisteri, johon tallennetaan tietoja yksityisistä sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajista. Aineisto sisältää seuraavat tiedot: palveluntarjoajan nimi, toimintayksikön nimi, toimintayksikön osoite sekä hoitopaikkojen määrä palvelutyypin ja kohderyhmän mukaan. Ysteri-aineistoa varten lähetettiin aineistopyyntö Valviraan, jossa tarvittavien tietojen hakeminen Ysteri-järjestelmästä osoittautui teknisesti hankalaksi ja paljon aikaa vieväksi työksi. Hilmo-toimipaikkarekisteri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuollon Hilmotoimipaikkarekisteriä, mutta aineiston käyttömahdollisuudet olivat rajalliset tässä selvityksessä. Rekisteriin ei tallenneta toimipaikkojen osoitteita, vaan osoitteet, joista toimipaikan hoitoilmoitukset tehdään. Joissain tapauksissa ilmoitukset voidaan tehdä muualtakin kuin toimipaikan omasta osoitteesta. Osoitteen lisäksi rekisteri sisältää toimintayksikön nimen, kunnan ja palvelualan. Muut erityisryhmien asumista kuvaavat aineistot Muita kokoavia rekistereitä ei löytynyt, joten seuraavassa vaiheessa tietoja alettiin kysellä suoraan alan toimijoilta. Tietopyyntöjä lähetettiin alan suurimmille toimijoille sekä pääkaupunkiseudun kaupunkeihin ja case-kohteiksi valittuihin kuntiin. Aineistoja luovuttivat ASPA, Y-Säätiö, Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Nuorisoasuntoliitto sekä Suomen opiskelija-asunnot SOA ry. Myös Helsingin ja Espoon ylläpitämistä palveluista saatiin tietoja. Tarkemman analyysin kohteeksi valituista case-kunnista saatiin vaihtelevasti aineistoa. Osa kohteista poimittiin netistä (mm. Nuorisosäätiö, pakolaisten vastaanottokeskukset), sillä se on usein nopeampi tapa saada aineistot kuin odottaa toimitusta palveluntarjoajalta. Aineistojen löytäminen ja saaminen käyttöön oli haastava prosessi, sillä tiedot erityisryhmien asumispalveluista Suomessa ovat hajanaisia. Ainoa merkittävä sosiaalialan rekisteri on Valviran Ysteri, mutta se kattaa vain yksityiset toimijat. Julkisen puolen palveluntarjoajista ei löydy vastaavaa rekisteriä. Tiedot ovat hajallaan myös kaupungeissa ja kunnissa, sillä erityisryhmien asumisesta vastaavia tahoja voi olla useita (esim. sosiaalitoimi, asuntotoimi ja maahanmuutto-osasto). Tietojen hajanaisuus aiheuttaa sen, että aineistojen saamista täytyi yleensä odotella jonkin aikaa, mikä hidasti työn etenemistä SYKEssä. Positiivista on, että joissain kunnissa on aloitettu omia projekteja erityisryhmien asuntotarjonnan selvittämiseksi. Hankkeen selvitystyötä kohtaan osoitettiin paljon kiinnostusta, ja selvitystä pidettiin tarpeellisena. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus-, huoneisto- ja väestötiedot Väestötietojärjestelmä sisältää tietoja rakennuksista, niissä sijaitsevista huoneistoista sekä vakituisesti asuvista asukkaista. Rakennustiedot saadaan väestötietojärjestelmään kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta. Kunnat toimittavat uusia rakennushankkeita koskevat tiedot väestötietojärjestelmään systemaattisesti. Päivityksiä ja korjauksia aiemmin valmistuneiden rakennusten tietoihin saadaan kunnilta satunnaisesti. Maistraatit ylläpitävät henkilöiden ja huoneistojen välisiä asumiseen liittyviä yhteystietoja, erilaisia rakennusten tietojen muutoksia ja korjauksia sekä osoitetietoja. Tässä työssä on käytetty väestötietojärjestelmästä ympäristöhallinnolle tehtyä poimintaa, jonka tiedot vastaavat vuoden 2010 lopun tilannetta. Ympäristöhallinnolla on käytössään vuosittain tehtyjä poimintoja vuodesta 2000 alkaen. Poimitut tiedot on tallennettu RHR-nimisiin tietokantoihin. 3
5 Erityisryhmien asumiskohteiden väestötietojärjestelmään pohjautuvia asukasmääriä tarkasteltaessa on otettava huomioon se, että laitosväestön tietojen tallentamisessa on erilaisia käytäntöjä kuntien ja maistraattien välillä. Osassa laitoksista ei käytössämme olevan poiminnan mukaan ole lainkaan väestöä, osassa on. Erot voivat perustua tallennuskäytäntöjen lisäksi asukkaan asumismuotoon. Esimerkiksi vanhus voi joko asua vakituisesti laitokseen kuuluvassa palveluasunnossa tai hänen osoitteensa voi edelleen olla omassa kodissa, jossa esimerkiksi puoliso edelleen asuu. Väestötietojärjestelmästä tehdyn poiminnan pohjalta ei näin ollen voida tehdä luotettavia tulkintoja laitosväestön määrästä. Aineistojen yhdistäminen ja käyttökelpoisuus Aineistojen päällekkäisyydet tuottivat jonkin verran hankaluuksia, sillä sama kohde saattoi olla mukana useassa eri lähteestä tulleessa aineistossa. Päällekkäisyyksien karsiminen vaatii paljon työtä, sillä sama kohde voi olla nimetty hieman eri tavalla eri aineistoissa. Kohteilla voi olla sama osoite, mutta kohteen nimen perusteella ei voi aina päätellä onko kyseessä sama toimintayksikkö vai sijaitseeko samassa osoitteessa kaksi erillistä (mahdollisesti eri palveluntarjoajan) toimintayksikköä. Useimmissa tapauksissa kohteen luokitteleminen erityisryhmän mukaan onnistui, mutta asumistyypistä aineisto ei aina antanut riittävästi tietoa luokittelun pohjaksi. Alan toimijoilla on lisäksi käytössään useita erilaisia käsitteitä ja luokitteluja, jotka osaksi poikkeavat tässä hankkeessa käytetyistä luokitteluista. Läheskään kaikkia erityisryhmien asuntokohteita ei pystytty yhdistämään perustellusti yhteen tiettyyn RHR-rakennukseen (kuva 1) käytettävissä olevien tietojen perusteella, sillä monissa osoitteissa sijaitsee vähintään kaksi rakennusta. Jos näistä rakennuksista ei pystytty muilla kriteereillä rajaamaan yhtä tarkoitukseen sopivaa rakennusta, valittiin rakennuksista se, jonka kerrosala on suurin. Nämä epävarmat kohteet on merkitty niin, että ne on mahdollista tunnistaa aineistosta. Kohteiden sijaintitieto on näissä tapauksissa kohtuullisen tarkka, mutta rakennuksen ominaisuuksia tarkasteltaessa epävarmuustekijät on otettava huomioon. Kokonaan yhdistymättömien kohteiden todellista määrää on vaikea arvioida aineistojen päällekkäisyyden takia. Lopullinen tietokanta ei mahdollista luotettavien laskelmien tekemistä erityisryhmien asuntojen lukumääristä Suomessa. Aineistolähteestä riippuen asumisyksikön koko on voitu ilmaista asukaspaikkojen määränä, asuntojen lukumääränä tai huoneistoalana. Joistakin kohteista ei ollut saatavissa mitään edellä mainituista tiedoista. 4
6 Kuva 1. Aineistojen yhdistymistilanne Case-selvitys Case-osiossa selvitettiin tarkemmin erityisryhmien asuntotarjontaa seitsemässä kunnassa. Kuopioon, Keravalle, Tuusulaan, Nurmijärvelle ja Hyvinkäälle lähetettiin muokattavaksi lista, johon oli koottu eri aineistoista löytyvät kohteet kunnan alueella. Lisäksi Siilinjärveltä ja Järvenpäästä saatiin kunnan tuottama lista ilman pohja-aineistoa. Selvitys ei antanut selkeää kuvaa rekisteritietojen puutteellisuudesta, sillä kunnista saatiin hyvin vaihtelevasti uutta tietoa erityisryhmien asuntokohteista. Case-kunnista Hyvinkää oli ainoa, joka ei pitänyt tarpeellisena muokata lähetettyä listausta lainkaan. Tuusulasta ei saatu aineistoa. Kuopiossa korjattiin listaa lähinnä muuttamalla useita erityisryhmien asuntokohteita ns. normaaleiksi asunnoiksi. Järvenpäässä kootussa listassa kolme kohdetta yhdestätoista oli sellaisia, joita ei löydy muista aineistoista. Siilinjärven kunnan toimittamassa aineistossa viisi kohdetta kymmenestä oli sellaisia, joita ei löytynyt mistään hankkeessa käytetystä lähtöaineistosta. Keravalle ja Nurmijärvelle lähetettyihin noin 30 kohteen listoihin tuli 2 3 lisäystä. Selvityksen perusteella kunnista ei ole saatavissa tarkkaa tietoa yksityisistä toimijoista kunnan alueella, sillä kunnilla ei useinkaan ole valmista listausta kaikista toimijoista. Yksityisten palveluntarjoajien osalta tiedot ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi saatavissa Ysteri-rekisteristä. Kuntien omista palveluista saatiin hieman lisätietoa, mutta julkisten palveluiden määrä kunnissa on melko vähäinen verrattuna yksityisiin palveluihin. ARAn tukemista kuntien vuokrataloista on saatavilla tietoja ARAn aineistoista. Muista julkisten toimijoiden yksiköistä osa sisältyy THL:n Hilmo-rekisteriin, mutta sen osoitetiedot eivät ole täysin luotettavia. 5
7 Suosituksia Monissa organisaatioissa tallennetaan tietoa erityisryhmien asumiskohteista, mutta tietojen puutteellisuus tai hankalat tallennusmuodot vaikeuttavat niiden hyödyntämistä organisaation ulkopuolella. Kehittämällä tietojen tallennusperiaatteita voisi sekä tiedon tuottaja että muut organisaatiot hyödyntää tehokkaammin olemassa olevia aineistoja. Erityisryhmien asuntomarkkinaselvityksen näkökulmasta kehittämissuositukset liittyvät erityisesti asuntojen sijaintitietojen parantamiseen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ARAn tiedot lainan saaneista kohteista ovat melko kattavia, mutta erityisesti osoitetiedot ovat puutteellisia. Myös rakennustunnuksia puuttuu vanhemmiltakin kohteilta. Erityisasuntotietokannan ylläpitämiseksi lainansaajan tulisi rakennuksen valmistuttua ilmoittaa ARAan vähintään oikea rakennustunnus sekä rakennuksen virallinen osoite. Vuonna 2014 rakennustunnukset muuttuvat kiinteiksi, jolloin ylläpitotyö vähenee. Muut tietojen tallentajat RAY:n rekisteritiedoista puuttuvat tuettujen kohteiden tarkat sijaintitiedot. Aineistojen käyttökelpoisuutta voitaisiin parantaa tallentamalla tuetuista kohteista vähintään rakennustunnukset ja osoitteet. Valviran Ysteri-rekisteri sisältää toimintayksiköiden tarkat osoitteet, mutta osoitteen lisäksi kohteille voisi lisätä tiedon sijaintikunnasta. Lisäksi aineiston toimitusmuotoa tulisi kehittää niin, että asiakkaan on mahdollista saada toimintayksiköiden tiedot listattuna allekkain yhdelle Excelvälilehdelle. Nykyisessä toimitusmuodossa jokainen toimintayksikkö lisätietoineen tallentuu omalle välilehdelleen. THL:n Hilmo-rekisteri sisältää ainoastaan osoitteet, joista toimintayksiköiden hoitoilmoitukset tehdään. Toimintayksikön varsinaisen osoitteen lisääminen laajentaisi aineiston käyttömahdollisuuksia. Kunnissa erityisryhmien asumiseen liittyvät tiedot ovat usein hajallaan eri virastoissa. Ainakin suurimmissa kunnissa ja kaupungeissa voisi olla tarvetta eri virastojen yhteiselle tietokannalle, johon olisi listattu kaikki kunnan ylläpitämät erityisryhmien asumispalvelut. Tarvittaessa listaan voisi liittää myös yksityiset palvelut kunnan alueella. 6
8 Asuntojen yhdyskuntarakenteellinen sijoittuminen Erityisryhmien asuntokohteiden määrissä on suuria ryhmäkohtaisia eroja (kuva 2), mikä tulee ottaa huomioon vertailtaessa ryhmiä. Vanhusten kohteita on ylivoimaisesti eniten, mutta myös opiskelijakohteiden määrä on merkittävä verrattuna muihin erityisryhmiin. Asuntokohteiden määrällä mitattuna pakolaiset ja maahanmuuttajat sekä pitkäaikaisasunnottomat ovat pienimpiä erityisryhmiä. Maahanmuuttajille ei yleensä ole osoitettu erillisiä asuntoja, vaan he hakevat asuntoa ns. normaalista asuntokannasta. Suurin osa tässä selvityksessä mukana olevista pakolaisten ja maahanmuuttajien kohteista on pakolaisten vastaanottokeskuksia. Kuva 2. Erityisasuntokohteet, joille on löytynyt rakennustunnus. Erityisryhmien asuntokohteista yli 90 % sijaitsee taajamissa. Useimmissa ryhmissä kohteet painottuvat kaupunkiseututaajamiin, mutta vanhusten asuntokohteista huomattava osa sijaitsee pienemmissä taajamissa. Haja-asutusalueelle on sijoittunut suhteellisesti eniten erityistä tukea tarvitsevien nuorten kohteita, joista yli viidennes sijaitsee taajaman ulkopuolella. Erityisryhmien asumiskohteet sijaitsevat pääasiassa pientaloalueilla ja kerrostaloalueilla. Ryhmien kesken jakaumassa on kuitenkin suuria eroja. Vanhusten asuntokohteista noin 60 % sijaitsee pientaloalueilla, kun taas opiskelijoilla asuminen on kerrostalopainotteisempaa kuin muilla ryhmillä. Asuntokohteiden tarkemman yhdyskuntarakenteellisen sijainnin arvioinnissa on käytetty SYKEn tuottamaa eri liikkumismuotoihin tukeutuvien yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden rajausta. Vyöhykerajaus on tehty 34 suurimmalle kaupunkiseudulle, joilla asuu noin kaksi kolmasosaa koko maan asukkaista. Vyöhykerajaus kuvaa vuoden 2010 tilannetta. Kaupunkiseutujen erityisasuntokohteista noin kolmannes sijaitsee keskustan tai alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeellä tai keskustan reunavyöhykkeellä (kuva 3). Vajaa puolet kohteista sijoittuu joukkoliikennevyöhykkeelle tai intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle. Autovyöhykkeen osuudeksi jää vajaa viidennes kohteista. Joukkoliikenteen hyvä saavutettavuus ja lyhyet kävelyetäisyydet ovat erityisen tärkeitä erityisryhmien kannalta, sillä monilla ei ole mahdollisuutta käyttää omaa autoa liikkumiseen. 7
9 Kuva 3. Erityisasuntokohteiden jakautuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille (SYKE). Erityisryhmien välisessä vertailussa pitkäaikaisasunnottomien asuntokohteiden jakautuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille poikkeaa muista ryhmistä. Keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeiden osuus on alhainen muihin erityisryhmiin verrattuna, eikä keskustan reunavyöhykkeellä sijaitse yhtään asunnottomien kohdetta. Sen sijaan intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen ja joukkoliikennevyöhykkeen osuudet ovat suuria. Päivittäistavarakauppa on tärkeä peruspalvelu, jonka saavutettavuus vaikuttaa ihmisten arjen sujuvuuteen. Erityisryhmien asuntokohteista yli 40 % sijaitsee enintään puolen kilometrin päässä lähimmästä päivittäistavarakaupasta ja lähes 80 % sijaitsee enintään kilometrin päässä (kuva 4). Vain noin kymmenesosa asuntokohteista sijaitsee yli kahden kilometrin päässä päivittäistavarakaupasta. Kaupan saavutettavuus on erityisryhmien asumiskohteissa keskimäärin parempi kuin koko väestön parissa, esimerkiksi yli kilometrin päässä kaupasta sijaitsevien osuus on vain puolet koko väestön osuudesta. Saavutettavuus on parhain opiskelijoiden näkökulmasta ja heikoin erityistä tukea tarvitsevien nuorten osalta. 8
10 Kuva 4. Erityisasuntokohteiden etäisyys lähimmästä päivittäistavarakaupasta (SYKE). 9
Erityisryhmien asumisen. Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennetun ympäristön yksikkö Satu Vesala, Kari Oinonen, Antti Rehunen
Erityisryhmien asumisen asuntomarkkinatiedot - Jatkohanke Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennetun ympäristön yksikkö Satu Vesala, Kari Oinonen, Antti Rehunen 10.12.2012 Sisällys Hankkeen tavoitteet ja tausta...
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015
Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotInvestointiavustukset erityisryhmille
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 3/2011 Investointiavustukset erityisryhmille 24.2.2011 Erityisryhmien avustukset ARA myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotAsuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,
LisätiedotKunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:
LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen
LisätiedotInvestointiavustukset erityisryhmille 2005-2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan
LisätiedotSosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen
Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA
ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200
LisätiedotLaitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli
Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
Lisätiedothyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa
hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotHelsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi
Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,
LisätiedotASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
LisätiedotARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi
ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.
Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,
LisätiedotKehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen
HELSINGIN KAUPUNKI Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen tarvekuvaus ASU -hanke Diaarinumero HEL 2016-010089 HELSINGIN KAUPUNKI TILAHALLINTO TARVEKUVAUS Kehitysvammaisten tukias.
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotVäestötietojärjestelmän osoitteet. 28.11.2014 Osoitteet-työpaja Paikkatietoverkostossa Riitta Haggrén
Väestötietojärjestelmän osoitteet 28.11.2014 Osoitteet-työpaja Paikkatietoverkostossa Riitta Haggrén Rakennusten osoitteet Kiinteistöjen osoitteet Liikeyritysten + toimitilojen osoitteet Henkilöiden osoitteet
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014 Raportin laatimiseen taustaa Perustuu SYKE:n tutkimushankkeisiin Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
LisätiedotROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT
ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään
LisätiedotErityisryhmien asumisen tilanne Kymenlaaksossa ARAn näkökulmasta
Erityisryhmien asumisen tilanne Kymenlaaksossa ARAn näkökulmasta Asumisen uudenlaiset ratkaisut Kymenlaaksossa seminaari 9.2.2018 Saara Nyyssölä Erityisasiantuntija, ARA 12.10.2007 Tekijän nimi Erityisryhmien
LisätiedotMIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotYhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet
Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotTaulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina
Taulut ja kuviot 1. Uudisrakentaminen Taulu 1.1 ARA-uudistuotanto alueittain vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 Alue Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä as.kpl as.kpl as.kpl % as.kpl as.kpl
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija
ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo 28.10.2016 Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija ARAn kehitysohjelmat ja painopisteet Tulevaisuuden ARA-asuminen * kohtuuhintaisuus uudet konseptit
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle
Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta
Lisätiedot14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011
Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa
LisätiedotHyvän asumisen malleja -kehittämispäivä
Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.
LisätiedotKohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011
Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita
LisätiedotValtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012
Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen
LisätiedotAsukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-
LisätiedotSelvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.
1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215
LisätiedotILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA. osakeyhtiö. Helsinki. Helsinki. 1. Ilmoitus. 2. Palvelujen tuottaja
V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Ilmoitus Kunta, jolle ilmoitus osoitetaan Toimipaikkamme on. Mutta koska kyseessä on asennusta, koulutusta
LisätiedotAjankohtaista RAY:n avustustoiminnassa
Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2
LisätiedotTietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014
Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
LisätiedotRAKENNUSTEN OSOITETIEDOT AVOIN DATA
KUVAUS 1 (5) RAKENNUSTEN OSOITETIEDOT AVOIN DATA 1. Dokumentin hallinta Versionumero Version päiväys Laatinut Muutokset edelliseen versioon / Huomautukset 1.0 20.4.2016 Väestörekisterikeskus Julkinen asiakasversio
LisätiedotIkäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015
Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve
LisätiedotOikea koti. Aspan asumisratkaisut
Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Asiakastietolaki Laki 159/2007 (ja muutokset
LisätiedotSelvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä
ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotNuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista
Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen
LisätiedotVäestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
Lisätiedot#* erityistä tukea tarvitsevat nuoret #*#*#* #* mielenterveyskuntoutujat #* #* #* pakolaiset/maahanmuuttajat. !( vanhuks et. ") opiskelijat ")")
j vanhuks et opiskelijat erityistä tukea tarvitsevat nuoret kehitysv ammaiset vammaiset mielenterveyskuntoutujat päihdeongelmais et pitkäaikaisasunnottomat pakolaiset/maahanmuuttajat luokittelematon j
LisätiedotPALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle
PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT TOIMEKSIANTAJA Työmme toimeksiantajana on Elementit-E Oy. Yrityksen yhteyshenkilönä toimi yrityksen toimitusjohtaja Veli Hyyryläinen.
LisätiedotARA osuuskunta seminaari Järvenpään Mestariasunnot Oy, Asunto-osuuskuntamalli Veikko Simunaniemi
ARA osuuskunta seminaari 8.4.2019 Järvenpään Mestariasunnot Oy, Asunto-osuuskuntamalli 08.04.2018 Veikko Simunaniemi Järvenpään kaupunki - Helsingin seudun metropolialueen ytimessä Asukasmäärä yli 43 000
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotPaikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY
Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun
LisätiedotVANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010
Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen
LisätiedotAspa mahdollistaa itsenäisen elämän
Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Olemme itsenäistä asumista ja asumispalveluja tarjoava yhteiskunnallinen toimija. omistaa 100 % Aspa-säätiö käyttää osingon asuntojen hankintaan ja kehittää asumista
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotSelvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
LisätiedotHelsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016
Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016 Voimaan tullut asumisen kerrosala 2016 (NETTO) kem² Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erillispientalot Yhteensä keskim.
LisätiedotASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010
ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus
LisätiedotYhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto
Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki
LisätiedotIisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden
LisätiedotErityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2019
Asuntoneuvos Raija Hynynen MUISTIO Rakennetun ympäristön osasto 26.9.2018 Ympäristöministeriö Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 28.9.2018, aiheena valtion talousarvioesitys vuodelle 2019,
LisätiedotVakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö
Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,
LisätiedotRakennusvalvonta ja mökillä asuminen
Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Aleksi Heinilä 26.11.2013 1 KHO 24.9.2013 t. 3013 Ei julkaistu ratkaisu Ei muutettu hallintooikeuden ratkaisua tai sen perusteluita lautakunta oli velvoittanut sakon
LisätiedotTietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvityksiä 2/2009 ARA tuotanto 2008 Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain
LisätiedotARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011
ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 14.12.2010 Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden 14.12.2010 Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke
Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä
LisätiedotPotilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana
Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 26.5.2016 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Tietojärjestelmien valvonta Terveysteknologia-ryhmä
LisätiedotASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI
ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus
LisätiedotAsumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne
LisätiedotKoti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotYksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen
Päätös 1 (5) Jaakonkatu 3 01620 Vantaa ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Jaakonkatu 3 01620 Vantaa Y-tunnus: 2080120-0 HAKEMUS Hakija
LisätiedotViidakkokujan tuetun asumisen
Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille
LisätiedotLIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ
LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat 1) Yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi 2) Toiminimi 3) Yhtiömuoto 4) Y tunnus 5) OID koodi 6) Yhteystiedot (osoite,
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotKVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala
KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen
LisätiedotSosiaalipalvelujen toimiala
Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotRakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja
2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m
Lisätiedot