Selvitys erityisryhmien asumisen asuntomarkkinatiedoista

Transkriptio

1 Selvitys erityisryhmien asumisen asuntomarkkinatiedoista Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennetun ympäristön yksikkö Satu Vesala

2 Sisältö Hankkeen tavoitteet ja tausta... 2 Lähtöaineistot... 2 Aineistojen yhdistäminen ja käyttökelpoisuus... 4 Case-selvitys... 5 Suosituksia... 6 Asuntojen yhdyskuntarakenteellinen sijoittuminen

3 Hankkeen tavoitteet ja tausta Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää, missä erityisryhmien asunnot sijaitsevat ja mitä palveluja niissä tarjotaan. Työssä on kartoitettu, mistä on saatavilla erityisryhmien asumista kuvaavia tietoja, mikä on niiden laatu ja millä lailla ne ovat yhdistettävissä yhtenäiseksi aineistoksi. Tavoitteena on ollut myös esittää suosituksia tietojen käytettävyyden parantamiseksi. Lisäksi hankkeessa on tarkasteltu erityisryhmien asumiskohteiden yhdyskuntarakenteellista sijaintia. Erityisryhmiksi on tässä selvityksessä määritelty vanhukset, pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, pakolaiset/maahanmuuttajat sekä opiskelijat. Tarve erityisryhmien asumisjärjestelyille kasvaa voimakkaasti seuraavien vuoden aikana väestön vanhenemisen myötä. Ennen vuotta 2005 erityisryhmien asuntojen rakentamista rahoitti pääasiassa Raha-automaattiyhdistys (RAY). Vuodesta 2005 päävastuun erityisryhmien rahoituksesta on kantanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Lisäksi Suomesta löytyy erityisryhmien käytössä olevia asuntoja ja rakennuksia, joita ARA tai RAY eivät ole rahoittaneet. ARAn rooli erityisryhmien asuntoolojen rahoittajana ja kehittäjänä edellyttää taloudellisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisia investointipäätöksiä tulevien asuntohankkeiden suhteen. Tämä edellyttää, että erityisryhmien asumisesta ja tarjolla olevista palveluista on riittävästi ajantasaista tietoa. Alueellista ja riittävän yksilöityä tietoa ei tähän asti ole ollut saatavilla. Hankkeen työt on suoritettu Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön yksikössä. Tietoja erityisryhmien asunnoista on hankkeessa kerätty eri lähteistä. Asuntojen sijainti on määritelty rakennuksen tarkkuudella, ja asumiskohteet on yhdistetty mahdollisuuksien mukaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennustietoihin. Asumiskohteille on haettu tätä kautta tieto sijainnista ja sijaintirakennuksen ominaisuuksista. Yhdyskuntarakenteellisten sijoittumisen analysointi on hyvä työkalu tulevien erityisryhmien asuntojen sijainnin suunnittelussa. Lähtöaineistot Tärkeimpänä pohjatietojen lähteenä hankkeessa olivat ARAn omat aineistot erityisryhmien asumiskohteista. ARAn aineistojen täydennykseksi erityisryhmien asumista kuvaavia tietoja haettiin myös muista rekistereistä ja tietolähteistä. Eri lähteistä koottuja tietoja on yhdistetty Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennustietoihin rakennustunnuksen ja osoitteen perusteella. Arakire ja Lainatieto ARAn kiinteistörekisteri ARAKIRE sisältää vuodesta 1949 alkaen valtion lainoittamat vuokra- ja asumisoikeusasuntojen lainapäätökset (arava ja korkotuki). Rekisteriin on tallennettu lainoitusta, sijaintia, rakennuksia sekä seurantaa koskevia tietoja. Lähtöaineistoon on poimittu erityiskohteet ARAKIREstä, joille on lainapäätös tehty ennen vuotta 2005 ja Lainatiedosta vuodesta 2005 alkaen lainapäätöksen saaneet erityiskohteet. Raha-automaattiyhdistyksen ja aluehallintovirastojen aineistot RAY on tukenut merkittävästi erityisryhmien asumista, mutta yhdistyksen rekistereistä ei löytynyt kootusti asuntokohteiden osoite- tai muita sijaintitietoja. RAY:ssä ollaan uudistamassa tietojen tallennusperiaatteita, mutta vanhojen tietojen hajanaisuuteen uudet käytännöt eivät vaikuta. Myöskään aluehallintovirastot (AVIt) eivät tallenna systemaattisesti tietoja erityisryhmien asumispalveluista. 2

4 Ysteri-rekisteri Merkittävin käyttöön saatu aineisto oli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) Ysteri-rekisteri, johon tallennetaan tietoja yksityisistä sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajista. Aineisto sisältää seuraavat tiedot: palveluntarjoajan nimi, toimintayksikön nimi, toimintayksikön osoite sekä hoitopaikkojen määrä palvelutyypin ja kohderyhmän mukaan. Ysteri-aineistoa varten lähetettiin aineistopyyntö Valviraan, jossa tarvittavien tietojen hakeminen Ysteri-järjestelmästä osoittautui teknisesti hankalaksi ja paljon aikaa vieväksi työksi. Hilmo-toimipaikkarekisteri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuollon Hilmotoimipaikkarekisteriä, mutta aineiston käyttömahdollisuudet olivat rajalliset tässä selvityksessä. Rekisteriin ei tallenneta toimipaikkojen osoitteita, vaan osoitteet, joista toimipaikan hoitoilmoitukset tehdään. Joissain tapauksissa ilmoitukset voidaan tehdä muualtakin kuin toimipaikan omasta osoitteesta. Osoitteen lisäksi rekisteri sisältää toimintayksikön nimen, kunnan ja palvelualan. Muut erityisryhmien asumista kuvaavat aineistot Muita kokoavia rekistereitä ei löytynyt, joten seuraavassa vaiheessa tietoja alettiin kysellä suoraan alan toimijoilta. Tietopyyntöjä lähetettiin alan suurimmille toimijoille sekä pääkaupunkiseudun kaupunkeihin ja case-kohteiksi valittuihin kuntiin. Aineistoja luovuttivat ASPA, Y-Säätiö, Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Nuorisoasuntoliitto sekä Suomen opiskelija-asunnot SOA ry. Myös Helsingin ja Espoon ylläpitämistä palveluista saatiin tietoja. Tarkemman analyysin kohteeksi valituista case-kunnista saatiin vaihtelevasti aineistoa. Osa kohteista poimittiin netistä (mm. Nuorisosäätiö, pakolaisten vastaanottokeskukset), sillä se on usein nopeampi tapa saada aineistot kuin odottaa toimitusta palveluntarjoajalta. Aineistojen löytäminen ja saaminen käyttöön oli haastava prosessi, sillä tiedot erityisryhmien asumispalveluista Suomessa ovat hajanaisia. Ainoa merkittävä sosiaalialan rekisteri on Valviran Ysteri, mutta se kattaa vain yksityiset toimijat. Julkisen puolen palveluntarjoajista ei löydy vastaavaa rekisteriä. Tiedot ovat hajallaan myös kaupungeissa ja kunnissa, sillä erityisryhmien asumisesta vastaavia tahoja voi olla useita (esim. sosiaalitoimi, asuntotoimi ja maahanmuutto-osasto). Tietojen hajanaisuus aiheuttaa sen, että aineistojen saamista täytyi yleensä odotella jonkin aikaa, mikä hidasti työn etenemistä SYKEssä. Positiivista on, että joissain kunnissa on aloitettu omia projekteja erityisryhmien asuntotarjonnan selvittämiseksi. Hankkeen selvitystyötä kohtaan osoitettiin paljon kiinnostusta, ja selvitystä pidettiin tarpeellisena. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus-, huoneisto- ja väestötiedot Väestötietojärjestelmä sisältää tietoja rakennuksista, niissä sijaitsevista huoneistoista sekä vakituisesti asuvista asukkaista. Rakennustiedot saadaan väestötietojärjestelmään kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta. Kunnat toimittavat uusia rakennushankkeita koskevat tiedot väestötietojärjestelmään systemaattisesti. Päivityksiä ja korjauksia aiemmin valmistuneiden rakennusten tietoihin saadaan kunnilta satunnaisesti. Maistraatit ylläpitävät henkilöiden ja huoneistojen välisiä asumiseen liittyviä yhteystietoja, erilaisia rakennusten tietojen muutoksia ja korjauksia sekä osoitetietoja. Tässä työssä on käytetty väestötietojärjestelmästä ympäristöhallinnolle tehtyä poimintaa, jonka tiedot vastaavat vuoden 2010 lopun tilannetta. Ympäristöhallinnolla on käytössään vuosittain tehtyjä poimintoja vuodesta 2000 alkaen. Poimitut tiedot on tallennettu RHR-nimisiin tietokantoihin. 3

5 Erityisryhmien asumiskohteiden väestötietojärjestelmään pohjautuvia asukasmääriä tarkasteltaessa on otettava huomioon se, että laitosväestön tietojen tallentamisessa on erilaisia käytäntöjä kuntien ja maistraattien välillä. Osassa laitoksista ei käytössämme olevan poiminnan mukaan ole lainkaan väestöä, osassa on. Erot voivat perustua tallennuskäytäntöjen lisäksi asukkaan asumismuotoon. Esimerkiksi vanhus voi joko asua vakituisesti laitokseen kuuluvassa palveluasunnossa tai hänen osoitteensa voi edelleen olla omassa kodissa, jossa esimerkiksi puoliso edelleen asuu. Väestötietojärjestelmästä tehdyn poiminnan pohjalta ei näin ollen voida tehdä luotettavia tulkintoja laitosväestön määrästä. Aineistojen yhdistäminen ja käyttökelpoisuus Aineistojen päällekkäisyydet tuottivat jonkin verran hankaluuksia, sillä sama kohde saattoi olla mukana useassa eri lähteestä tulleessa aineistossa. Päällekkäisyyksien karsiminen vaatii paljon työtä, sillä sama kohde voi olla nimetty hieman eri tavalla eri aineistoissa. Kohteilla voi olla sama osoite, mutta kohteen nimen perusteella ei voi aina päätellä onko kyseessä sama toimintayksikkö vai sijaitseeko samassa osoitteessa kaksi erillistä (mahdollisesti eri palveluntarjoajan) toimintayksikköä. Useimmissa tapauksissa kohteen luokitteleminen erityisryhmän mukaan onnistui, mutta asumistyypistä aineisto ei aina antanut riittävästi tietoa luokittelun pohjaksi. Alan toimijoilla on lisäksi käytössään useita erilaisia käsitteitä ja luokitteluja, jotka osaksi poikkeavat tässä hankkeessa käytetyistä luokitteluista. Läheskään kaikkia erityisryhmien asuntokohteita ei pystytty yhdistämään perustellusti yhteen tiettyyn RHR-rakennukseen (kuva 1) käytettävissä olevien tietojen perusteella, sillä monissa osoitteissa sijaitsee vähintään kaksi rakennusta. Jos näistä rakennuksista ei pystytty muilla kriteereillä rajaamaan yhtä tarkoitukseen sopivaa rakennusta, valittiin rakennuksista se, jonka kerrosala on suurin. Nämä epävarmat kohteet on merkitty niin, että ne on mahdollista tunnistaa aineistosta. Kohteiden sijaintitieto on näissä tapauksissa kohtuullisen tarkka, mutta rakennuksen ominaisuuksia tarkasteltaessa epävarmuustekijät on otettava huomioon. Kokonaan yhdistymättömien kohteiden todellista määrää on vaikea arvioida aineistojen päällekkäisyyden takia. Lopullinen tietokanta ei mahdollista luotettavien laskelmien tekemistä erityisryhmien asuntojen lukumääristä Suomessa. Aineistolähteestä riippuen asumisyksikön koko on voitu ilmaista asukaspaikkojen määränä, asuntojen lukumääränä tai huoneistoalana. Joistakin kohteista ei ollut saatavissa mitään edellä mainituista tiedoista. 4

6 Kuva 1. Aineistojen yhdistymistilanne Case-selvitys Case-osiossa selvitettiin tarkemmin erityisryhmien asuntotarjontaa seitsemässä kunnassa. Kuopioon, Keravalle, Tuusulaan, Nurmijärvelle ja Hyvinkäälle lähetettiin muokattavaksi lista, johon oli koottu eri aineistoista löytyvät kohteet kunnan alueella. Lisäksi Siilinjärveltä ja Järvenpäästä saatiin kunnan tuottama lista ilman pohja-aineistoa. Selvitys ei antanut selkeää kuvaa rekisteritietojen puutteellisuudesta, sillä kunnista saatiin hyvin vaihtelevasti uutta tietoa erityisryhmien asuntokohteista. Case-kunnista Hyvinkää oli ainoa, joka ei pitänyt tarpeellisena muokata lähetettyä listausta lainkaan. Tuusulasta ei saatu aineistoa. Kuopiossa korjattiin listaa lähinnä muuttamalla useita erityisryhmien asuntokohteita ns. normaaleiksi asunnoiksi. Järvenpäässä kootussa listassa kolme kohdetta yhdestätoista oli sellaisia, joita ei löydy muista aineistoista. Siilinjärven kunnan toimittamassa aineistossa viisi kohdetta kymmenestä oli sellaisia, joita ei löytynyt mistään hankkeessa käytetystä lähtöaineistosta. Keravalle ja Nurmijärvelle lähetettyihin noin 30 kohteen listoihin tuli 2 3 lisäystä. Selvityksen perusteella kunnista ei ole saatavissa tarkkaa tietoa yksityisistä toimijoista kunnan alueella, sillä kunnilla ei useinkaan ole valmista listausta kaikista toimijoista. Yksityisten palveluntarjoajien osalta tiedot ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi saatavissa Ysteri-rekisteristä. Kuntien omista palveluista saatiin hieman lisätietoa, mutta julkisten palveluiden määrä kunnissa on melko vähäinen verrattuna yksityisiin palveluihin. ARAn tukemista kuntien vuokrataloista on saatavilla tietoja ARAn aineistoista. Muista julkisten toimijoiden yksiköistä osa sisältyy THL:n Hilmo-rekisteriin, mutta sen osoitetiedot eivät ole täysin luotettavia. 5

7 Suosituksia Monissa organisaatioissa tallennetaan tietoa erityisryhmien asumiskohteista, mutta tietojen puutteellisuus tai hankalat tallennusmuodot vaikeuttavat niiden hyödyntämistä organisaation ulkopuolella. Kehittämällä tietojen tallennusperiaatteita voisi sekä tiedon tuottaja että muut organisaatiot hyödyntää tehokkaammin olemassa olevia aineistoja. Erityisryhmien asuntomarkkinaselvityksen näkökulmasta kehittämissuositukset liittyvät erityisesti asuntojen sijaintitietojen parantamiseen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ARAn tiedot lainan saaneista kohteista ovat melko kattavia, mutta erityisesti osoitetiedot ovat puutteellisia. Myös rakennustunnuksia puuttuu vanhemmiltakin kohteilta. Erityisasuntotietokannan ylläpitämiseksi lainansaajan tulisi rakennuksen valmistuttua ilmoittaa ARAan vähintään oikea rakennustunnus sekä rakennuksen virallinen osoite. Vuonna 2014 rakennustunnukset muuttuvat kiinteiksi, jolloin ylläpitotyö vähenee. Muut tietojen tallentajat RAY:n rekisteritiedoista puuttuvat tuettujen kohteiden tarkat sijaintitiedot. Aineistojen käyttökelpoisuutta voitaisiin parantaa tallentamalla tuetuista kohteista vähintään rakennustunnukset ja osoitteet. Valviran Ysteri-rekisteri sisältää toimintayksiköiden tarkat osoitteet, mutta osoitteen lisäksi kohteille voisi lisätä tiedon sijaintikunnasta. Lisäksi aineiston toimitusmuotoa tulisi kehittää niin, että asiakkaan on mahdollista saada toimintayksiköiden tiedot listattuna allekkain yhdelle Excelvälilehdelle. Nykyisessä toimitusmuodossa jokainen toimintayksikkö lisätietoineen tallentuu omalle välilehdelleen. THL:n Hilmo-rekisteri sisältää ainoastaan osoitteet, joista toimintayksiköiden hoitoilmoitukset tehdään. Toimintayksikön varsinaisen osoitteen lisääminen laajentaisi aineiston käyttömahdollisuuksia. Kunnissa erityisryhmien asumiseen liittyvät tiedot ovat usein hajallaan eri virastoissa. Ainakin suurimmissa kunnissa ja kaupungeissa voisi olla tarvetta eri virastojen yhteiselle tietokannalle, johon olisi listattu kaikki kunnan ylläpitämät erityisryhmien asumispalvelut. Tarvittaessa listaan voisi liittää myös yksityiset palvelut kunnan alueella. 6

8 Asuntojen yhdyskuntarakenteellinen sijoittuminen Erityisryhmien asuntokohteiden määrissä on suuria ryhmäkohtaisia eroja (kuva 2), mikä tulee ottaa huomioon vertailtaessa ryhmiä. Vanhusten kohteita on ylivoimaisesti eniten, mutta myös opiskelijakohteiden määrä on merkittävä verrattuna muihin erityisryhmiin. Asuntokohteiden määrällä mitattuna pakolaiset ja maahanmuuttajat sekä pitkäaikaisasunnottomat ovat pienimpiä erityisryhmiä. Maahanmuuttajille ei yleensä ole osoitettu erillisiä asuntoja, vaan he hakevat asuntoa ns. normaalista asuntokannasta. Suurin osa tässä selvityksessä mukana olevista pakolaisten ja maahanmuuttajien kohteista on pakolaisten vastaanottokeskuksia. Kuva 2. Erityisasuntokohteet, joille on löytynyt rakennustunnus. Erityisryhmien asuntokohteista yli 90 % sijaitsee taajamissa. Useimmissa ryhmissä kohteet painottuvat kaupunkiseututaajamiin, mutta vanhusten asuntokohteista huomattava osa sijaitsee pienemmissä taajamissa. Haja-asutusalueelle on sijoittunut suhteellisesti eniten erityistä tukea tarvitsevien nuorten kohteita, joista yli viidennes sijaitsee taajaman ulkopuolella. Erityisryhmien asumiskohteet sijaitsevat pääasiassa pientaloalueilla ja kerrostaloalueilla. Ryhmien kesken jakaumassa on kuitenkin suuria eroja. Vanhusten asuntokohteista noin 60 % sijaitsee pientaloalueilla, kun taas opiskelijoilla asuminen on kerrostalopainotteisempaa kuin muilla ryhmillä. Asuntokohteiden tarkemman yhdyskuntarakenteellisen sijainnin arvioinnissa on käytetty SYKEn tuottamaa eri liikkumismuotoihin tukeutuvien yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden rajausta. Vyöhykerajaus on tehty 34 suurimmalle kaupunkiseudulle, joilla asuu noin kaksi kolmasosaa koko maan asukkaista. Vyöhykerajaus kuvaa vuoden 2010 tilannetta. Kaupunkiseutujen erityisasuntokohteista noin kolmannes sijaitsee keskustan tai alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeellä tai keskustan reunavyöhykkeellä (kuva 3). Vajaa puolet kohteista sijoittuu joukkoliikennevyöhykkeelle tai intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle. Autovyöhykkeen osuudeksi jää vajaa viidennes kohteista. Joukkoliikenteen hyvä saavutettavuus ja lyhyet kävelyetäisyydet ovat erityisen tärkeitä erityisryhmien kannalta, sillä monilla ei ole mahdollisuutta käyttää omaa autoa liikkumiseen. 7

9 Kuva 3. Erityisasuntokohteiden jakautuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille (SYKE). Erityisryhmien välisessä vertailussa pitkäaikaisasunnottomien asuntokohteiden jakautuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille poikkeaa muista ryhmistä. Keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeiden osuus on alhainen muihin erityisryhmiin verrattuna, eikä keskustan reunavyöhykkeellä sijaitse yhtään asunnottomien kohdetta. Sen sijaan intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen ja joukkoliikennevyöhykkeen osuudet ovat suuria. Päivittäistavarakauppa on tärkeä peruspalvelu, jonka saavutettavuus vaikuttaa ihmisten arjen sujuvuuteen. Erityisryhmien asuntokohteista yli 40 % sijaitsee enintään puolen kilometrin päässä lähimmästä päivittäistavarakaupasta ja lähes 80 % sijaitsee enintään kilometrin päässä (kuva 4). Vain noin kymmenesosa asuntokohteista sijaitsee yli kahden kilometrin päässä päivittäistavarakaupasta. Kaupan saavutettavuus on erityisryhmien asumiskohteissa keskimäärin parempi kuin koko väestön parissa, esimerkiksi yli kilometrin päässä kaupasta sijaitsevien osuus on vain puolet koko väestön osuudesta. Saavutettavuus on parhain opiskelijoiden näkökulmasta ja heikoin erityistä tukea tarvitsevien nuorten osalta. 8

10 Kuva 4. Erityisasuntokohteiden etäisyys lähimmästä päivittäistavarakaupasta (SYKE). 9