ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

Transkriptio

1 ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola Tekijän nimi

2 Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien Painopiste on paikallisen vuokra-asuntotilanteen kartoitus Kyselyssä tiedustellaan vain sellaisia asuntomarkkinatietoja, joita ei saada muista lähteistä Kunnilta on kysytty mm.: ARA-vuokra-asuntojen markkinatilanteesta hakijat, asunnon saaneet, tyhjät asunnot Asunnottomuudesta ASO-asuntojen markkinatilanteesta (ei joka vuosi) Erityisryhmien asuntojen tarpeesta ja määrästä (ei joka vuosi)

3 Kyselyn toteutus ja aikataulu Tietotarpeiden selvitys, ARA + ulkopuolisia asiantuntijoita (mm. YM, kunnat, THL), elo-syyskuu Lomakkeen suunnittelu, täyttöohjeiden laadinta, lomakkeen muokkaaminen sähköiseksi, testaus, syys-lokakuu Lähetekirjeen postitus kuntiin, loka-marraskuu Kunnat vastaavat kyselyyn, marras-joulukuu Puuttuvien vastausten karhuaminen, joulu-tammikuu Sähköisten lomakkeiden vastaanotto, tulostus ja arkistointi, tammikuu Tietojen siirto ARAn tietokantaan, tietojen muokkaus ja analysointi, tammi-helmikuu Selvitysten laatiminen ja vienti kotisivulle, maalis-helmitoukokuu

4 Tekninen toteutus, resurssit Vuodesta 2008 kysely on tehty sähköisellä web-lomakkeella Suomi-fi palvelussa. Toimittajana Itella. Tiedot tallennetaan ARAn tietokantaan. ARAssa asuntomarkkinakyselyn toteuttamisesta on vastannut ARAn asuntomarkkinaryhmä (1-2 hlöä) yhteistyössä ARAn tietohallinnon kanssa aineistosta julkaistaan erillisiä selvityksiä 2-4 kpl/vuodessa 2010 kyselyyn vastasi 307 kuntaa, vastaus-% 94, kyselyyn vastasi 296 kuntaa, vastaus-% 92,5.

5 Asunnottomuuden tilastointia tehdään Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARAn toimesta Tiedot kerätään kunnille suunnatulla asuntomarkkinakyselyllä, jossa kartoitetaan poikkileikkaushetken tilannetta 15. marraskuuta (vaihtoehtoisesti loka- tai marraskuun loppu) Asunnottomuutta on mitattu vuodesta 1987 asti Pitkälti samat kysymykset edelleen käytössä, minkä ansiosta asunnottomuuden kehitystä on mahdollista tarkastella pitkällä aikajänteellä Pitkäaikaisasunnottomuus liitettiin mukaan vuonna 2008 Asunnottomuusraporttia on uudistettu mm. taulukoiden osalta, lisäksi PAAVO-kunnat huomioitu erikseen, laatijat Saara Nyyssölä ja Hannu Ahola (aikaisemmin Virpi Tiitinen)

6 Pitkäaikaisasunnottomuuden määritelmä ARAn ohjeistuksessa Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan asunnotonta, jolla on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, kuten velkaongelma, päihde- tai mielenterveysongelma, ja jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuuden ja sopivien tukipalvelujen puuttumisen vuoksi. Asunnottomuus on pitkäaikaista, kun se on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana. Määritelmä ei rajaa pois tuttavien ja sukulaisten luona asuvia asunnottomia!

7 Asunnottomuuden tilastoinnin haasteet Tilastointi ei ole yhtenäistä kunnilla käytössä erilaisia lähteitä, määrittelyperusteita ja toimintatapoja yhteen päivään perustuva poikkileikkausmittaus voi aiheuttaa satunnaisuutta lukuihin resurssien puute kunnissa aiheuttaa epätarkkuutta (alimittausta?) asunnottomuuslukuihin Asiaan on pyritty vaikuttamaan ohjeistuksella mm. suositus käyttää apuna väestörekisteriä vuokra-asunnon hakijan asunnottomuuden varmistamiseksi asuntotoimen ja sosiaalitoimen rekistereiden ristiin ajolla estetään tietojen päällekkäisyys Pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelyä täsmennetty Sari Pitkäsen: Selvitys pitkäaikais-asunnottomuuden määrittelystä ja tilastoinnista -pohjalta

8 Asunnottomuuden tietolähteet kunnissa (ARAn kysely 2011) Asuntotoimi 148 kuntaa Sosiaalitoimi 170 kuntaa Palveluntuottajat 31 kuntaa Väestörekisteri 20 kuntaa Muu lähde 18 kuntaa vain 20 kuntaa ilmoitti käyttäneensä väestörekisteriä 122 kuntaa ilmoitti käyttäneensä väh. 2 eri tietolähdettä 25 kuntaa 3 eri tietolähdettä 8 kuntaa 4 eri tietolähdettä rekistereiden ristiin ajosta ei ole tietoa (ei kysytty)

9 Asunnottomuustilastot antavat erilaisia tuloksia, kun käytetään eri lähteitä Vailla vakinaista asuntoa tutkimuksessa* käytettiin Helsingin Väestötietojärjestelmän rekistereitä, missä tieto asunnottomuudesta perustuu henkilön itsensä muuttoilmoituksessa ilmoittamaan tietoon. Tutkimuksen mukaan Helsingissä oli asunnotonta ja pitkäaikaisasunnotonta ARA : ja ARA : ja ARAn kyselyssä Helsinki ilmoitti tietolähteikseen Asuntotoimen ja Sosiaalitoimen Eri tietolähteet johtavat erilaisiin tuloksiin, molemmat ovat arvioita todellisuudesta *) Kaupunkitutkimus TA, Kostiainen ja Laakso, Linkki:

10 Asunnottomuus Suomessa (ARAn tilastojen mukaan) Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa Laitoksissa Tilap. tuttavien ja sukul. luona Asunnottomat perheet

11 Suurimmat asunnottomuuskunnat 2011 (ARA) Kunta Asunnottomat Yksinäiset asunnottomia yht. pitkäaikaisasunn. alle 25- vuotiaita Asunn. Perheet Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Lahti Joensuu Paavo-kunnat yht Muita runsaan asunnottomuuden kuntia Kotka Pori Riihimäki Koko maa

12 Pitkäaikaisasunnottomuus Suomessa (ARA) Koko maa Paavo-kunnat yht. Helsinki