1 Perustamisvaihe. 2 Toiminta käynnistyy. 3 Verkoston rakentaminen

Transkriptio

1 HISTORIIKKI 1947

2 Sisällysluettelo 1 Perustamisvaihe Toiminta käynnistyy Verkoston rakentaminen Uusi vesisäiliö ja Herajärven ottamon uusiminen Viemäriverkostosta luovutaan Yhtiön toiminimen muutos Pohjavesitutkimukset ja vedenottamot Voudinniemen pohjavesiottamo Ahvenlammen pohjavedenottamo Mannilan pohjavedenottamo luku ja oma varastoja työhalli luku luku

3 2 1 Perustamisvaihe Saarijärven Vesi ja Viemäri Oy perustettiin 26. tammikuuta vuonna Syksyllä 1946 Saarijärven kunnanvaltuusto oli valinnut Einari Koskisen kutsumaan koolle kirkonkylän kiinteistönomistajia keskustelemaan vesijohtoverkoston rakentamisesta. Kokouksessa valittiin toimikunta edelleen kehittämään vesijohtoverkostohanketta. Vesi- ja viemärijohto toimikunta tutustui muutamiin Pohjanmaalla jo toteutettuihin vesijohtohankkeisiin ja kutsui Sampo-lehden yleisellä kutsulla Saarijärven Vesi ja Viemäri Oy:n perustavan kokouksen koolle. 2 Toiminta käynnistyy Vesi- ja viemärilaitoksen suunnittelijaksi pyydettiin yli-insinööri Eino Kajaste Helsingistä. Ensimmäinen vedenottamo oli pintavedenottamo Herajärven rannalla ja vesisäiliö Heramäessä. Vesisäiliö rakennettiin rautabetonista, mutta rakennustarvikepulan vuoksi säiliöstä jouduttiin tekemään aiottua pienempi. Säiliö kuitenkin täytti tarpeen monia vuosia. Ensimmäiset pumput tuotiin Itävallasta 1947 ja vesijohtoverkostoa alettiin rakentaa vuonna Verkostosta noin kolme kilometriä rakennettiin puuputkin ja kilometrin verran everite-putkin. Rakennustöitä johti rakennusmestari Reino Järvelä. Verkosto valmistui syksyllä 1948 ja vedenjakelu alkoi toimia. Tällöin vesiverkosto kattoi kirkonkylän ydinkeskustan. Puuputkista aiheutui kuitenkin jatkuvia ongelmia kun puu ei kestänyt veden painetta ja halkeili. Puuputkista luovuttiin vuoden käytön jälkeen. Puuputkia korvattaessa hankaluutena oli edelleen putkimateriaalin saanti, joten putkistoksi käytettiin kirkkotarhan ympärillä olevan aidankin rautaputkia. Yhtiö oli kovissa taloudellisissa vaikeuksissa ja sai lisänimen Turhatoivo Oy. Yhtiön putkitöitä tekeviä miehiä kutsuttiin kyynelkanavamiehiksi. Toiminta oli saatu kuitenkin alkuun ja se vakiintui yleisen kehityksen myötä. Vesijohdoissa oli hyvää, kirkasta painesuotimen lävitse juoksevaa Herajärven vettä. 3 Verkoston rakentaminen Ensimmäisen vuosikymmenen aikana yhtiöllä ei ollut palkattua kokopäiväistä henkilökuntaa. Rakennustöihin palkattiin työvoimaa tarpeen mukaan ja Keski-Suomen Valo Oy:n henkilökunta huolehti pumppaamon hoidosta ja korjaustöistä. Vakinaista työväkeä alettiin palkata alkaen. Ossi Marttila siirtyi päätoimiseksi yhtiön toimitusjohtajaksi. Tätä ennen Ossi Marttila oli hoitanut tehtävää oman toimensa ohella vuodesta 1953.

4 3 Verkostoa rakennettiin vuosittain ja tarvikepulan helpotuttua verkostoon käytettiin asbestisementti- ja teräsputkia. Nämäkin ovat sittemmin saaneet väistyä. Nykyään verkostoon asennetaan yksinomaan muoviputkia. Saarijärvellä alkoi toimia vuonna 1961 Saarijärven Kaukolämpö Oy, vesiyhtiöllä on ollut sen kanssa yhteinen toimitusjohtaja ja muu henkilöstö. Samalla on voitu toteuttaa ja kouluttaa oma runkohenkilöstö hoitamaan tehokkaasti molempien yhtiöiden töitä. Tietyissä töissä voidaan käyttää jopa yhteisiä työvälineitä. Saarijärven ydinkeskustaan vesijohtoverkostoa rakennettiin ja 1950-luvulla. Kolkanlahden alueelle verkostoa laajennettiin 1960-luvun lopulla. Sittemmin seurasi nopea asuntoalueiden rakentamiskausi keskustan tuntumaan. 4 Uusi vesisäiliö ja Herajärven ottamon uusiminen Uuden 350m 3 :n suuruisen ylävesisäiliön rakentaminen annettiin Vesto Oy:n urakaksi keväällä Samaiseen urakkaan sisältyi halkaisijaltaan 150 millin yhdysjohdon rakentaminen Herajärven pumppaamolta ylävesisäiliölle. Työ valmistui ja käyttöönotto tapahtui Kyseinen vesisäiliö toimii edelleen vesitornina uuden vuonna 1991 valmistuneen ylävesisäiliön rinnalla. Kuva 1: Herajärven ottamo 1950-luvulla

5 4 Kuva 2: Ylävesisäiliön rakennustyömaa kesällä Viemäriverkostosta luovutaan Yhtiön alkuperäisenä tarkoituksena oli hoitaa myös viemäröinti Saarijärven keskustassa. Erityisesti vesivessojen lisääntyminen vesijohdon myötä teki viemäriverkoston tarpeelliseksi. Monien neuvottelujen jälkeen ryhdyttiin viemäröintitöihin. Viemäröinti osoittautui kuitenkin yhtiön voimavaroille liian raskaaksi, ja niinpä siitä luovuttiin luvun lopulla, kun Saarijärven kunnanvaltuusto oli tehnyt kielteisen päätöksen vesiyhtiön investointilainojen takauksesta. Yhtiön johtokunta päätti, että rakennettu viemäriverkosto luovutetaan korvauksetta. Verkoston hoito ja lisärakentaminen jäivät Saarijärven kunnalle. 6 Yhtiön toiminimen muutos Yhtiön toiminimen ja yhtiösääntöjen muutos hyväksyttiin Kauppa- ja teollisuusministeriössä Uudeksi toiminimeksi tuli Saarijärven Vesihuolto Oy. Uusi toiminimi otettiin käyttöön yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä. Vuonna 1981 yhtiön säännöt on muutettu vastaamaan uuden osakeyhtiölain vaatimuksia. Viimeisin sääntömuutos on hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa

6 5 Kuva 3: Eino Hellsten (vas.) ja Paavo Vainio rakentamassa Paavasalmeen laskettavaa vesijohtoa vuonna Pohjavesitutkimukset ja vedenottamot 7.1 Voudinniemen pohjavesiottamo Yhtiön toiminta käynnistyi hyödyntämällä Herajärven pintavettä. Pian alettiin kiinnittää huomiota pohjaveden saantimahdollisuuksiin. Tutkimusmenetelmien kehityttyä vuonna 1968 löydettiin koepumppauksessa hyvää pohjavettä Voudinniemestä. Tällöin oli tutkittu 2x15 km:n alue 13-tien suunnassa Ahvenlammen ja Summasjärven välillä. Koeputkia oli juntattu 70 ja suoritettu kolme perusteellista koepumppausta mielenkiintoisimmissa kohteissa. Vesioikeudelta saatiin lupa pohjaveden ottamiseen, määrä oli 1100 m 3 /vrk. Samaan aikaan rakennettiin Rantasipi Hotelli Summasaarta, joka tarvitsi hyvänlaatuista käyttövettä. Tarvaalan maatalousoppilaitos oli kärsinyt kunnollisen veden puutteesta. Niinpä yhtiön hallitus päätti rakennuttaa pikimmiten pohjavedenottamon Voudinniemeen yhdessä mainittujen laitosten kanssa. Pohjavedenottamo valmistui kevättalvella 1969 ja alkoi pumpata vettä Tarvaalan maatalousoppilaitokselle ja Rantasipi Hotelli Summasaarelle. Yhdysjohto yhtiön verkostoon valmistui lähes kaksi vuotta myöhemmin. Voudinniemen ottamo on täydellisesti uudistettu rakennuksen ja laitteistojen osalta

7 6 7.2 Ahvenlammen pohjavedenottamo Yhtiön jakeluverkosto laajeni nopeasti 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa ja aiheutti erityisesti Kolkanlahden alueella ajoittaista paineen alentumista verkossa. Yhtiön hallitus antoi Insinööritoimisto Oinonen & Tuurelan tehtäväksi suorittaa lisätutkimuksia Ahvenlammen suunnassa pohjaveden löytämiseksi. Samainen insinööritoimisto oli tehnyt myös aiemmat pohjavesitutkimukset. Useiden koepumppausten ja veden laatututkimusten jälkeen parhaiten hyödynnettävä pohjavesiesiintymä löytyi Ahvenlammen pohjoispäästä vuonna Vedenottamoa varten saatiin rouva Anna Kainolta ostetuksi 2500 m 2 :n tontti ja aluksi pumppaus suoritettiin ns. siiviläputkikaivosta. Vuonna 1976 rakennettiin kuilukaivo-ottamo kahden metrin betonirenkaista. Samalla laajennettiin pumppaamorakennusta ja asennettiin veden alkalointilaitteet. Itä-Suomen vesioikeudelta saatiin lupa ottaa pohjavettä 1000 m 3 /vrk. Vuonna 1982 kaivoa kunnostettiin ruoppaamalla ja 1985 toiseksi kaivoksi rakennettiin 11 metrin syvyinen, halkaisijaltaan 40 cm siiviläputkikaivo, johon asennettiin uppopumppu. Ahvenlammen alueen pohjaveden laatu on ollut koko ajan hyvä. Varsinaisen Ahvenlammen vedenpinnan voimakas vuosivaihtelu aiheutti huolestumista niin asukkaiden kuin yhtiön hallinnon piirissä. Tehtyjen selvitysten mukaan pohjaveden otto ei vaikuttanut ratkaisevasti Ahvenlammen vedenkorkeuden vaihteluihin. Ahvenlammen ottamo oli yhtiön toiminnan kannalta tärkein vesilähde noin kahden vuosikymmenen ajan. Sen vedenottoa jouduttiin sittemmin rajoittamaan pohjavesitason alennuttua. Kuva 4: Vesistönalitusputki välillä Palaavasalmi - Hämäläinen v.1978

8 7 Kuva 5: Palomiehet vesipostin käyttöharjoituksissa 1970-luvulla. Paikka on Pajamäentien ja Kannonkoskentien kulmauksessa 7.3 Mannilan pohjavedenottamo Keski-Suomen vesipiiri suoritti Saarijärven kunnan ja vesiyhtiön pyynnöstä lisää pohjavesitutkimuksia mm. Lanneveden, Linnan ja Mahlun kylissä sekä kirkonkylän keskustassa Mannilan puistoalueella kesällä Seuraavina vuosina yhtiö tutkitutti neljä eri kertaa pohjavedenottamon sijoitusmahdollisuuksia Mannilan puistoalueelle. Monella tutkimuksella pyrittiin varmistamaan veden hyvä laatu siinäkin tapauksessa, että vedenotto on jatkuvaa. Lopulliset tutkimustulokset osoittivat Mannilasta saatavan hyvänlaatuista pohjavettä ja niinpä vuoden 1985 alussa yhtiön hallitus päätti kolmannen pohjavedenottamon rakentamisesta. Rakennustyö toteutettiin pääosin yhtiön omien suunnitelmien mukaan. Ensin rakennutettiin kaksi siiviläputkikaivoa ja sitten ottamorakennus. Laitos voitiin ottaa käyttöön Itä-Suomen vesioikeus on myöntäny Mannilan vedenottamolle luvan pumpata vettä 600 m 3 /vrk. Yhtiön kolmannen pohjavedenottamon käynnistyttyä päästiin siirtymään yksinomaan pohjaveden jakeluun. Pohjavedenottamo on suunniteltu ja sijoitettu niin, että se ei häiritse merkittävästi Mannilan suojelupuiston virkistyskäyttöä luku ja oma varastoja työhalli 1980-luvulla yhtiö lähti laajentamaan palveluja kunnan haja-asutus kyliin. Vesijohto rakennettiin Rahkolan ja Linnan suuntaan. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla kaupungin avustuksella kyläkeskuksiin perustettiin vesiosuuskuntia. Samanaikaisesti yhtiön piti aloittaa uusia vesijohtoverkoston osia keskustan alueella.

9 8 Vuonna 1981 yhtiön hallitus päätti rakennuttaa oman varastoja työhallin tarkoitusta varten hankitulle tontille Sara-ahon teollisuusalueella. Suunnitelmat laati arkkitehti Markku Tukia ja rakennuksen pystytti Makrotalo Oy makro-elementeistä. Halli valmistui heinäkuussa 1982 ja sinne on voitu sijoittaa tarvikevarasto, työ- ja korjaustilat sekä yhtiön toimisto. Aiemmin kyseiset tilat olivat Saarijärven Kaukolämpö Oy:n lämpökeskusrakennuksessa. Tilat olivat käyneet varsin ahtaiksi ja varastoja oli jouduttu sijoittamaan eri paikkoihin toimialueella. Kuva 6: Oma toimitalo valmistui heinäkuussa Kuva otettu talvella luku 1980-luvun loppuvuodet olivat Saarijärvellä erittäin vilkasta rakennuskautta. Tämä heijastui voimakkaasti myös yhtiön investointeihin. Saarijärvelle laadittiin vesihuollon yleissuunnitelma. Yhtiölle osoitettiin yhä enenevää vastuuta haja-asutusalueiden vesihuollon kehittymisestä. Uusia alueita olivat Pajupuro, Tarvaala ja Lannevesi. Lisäksi uuden 1170 m 3 :n ylävesisäiliön rakentaminen ajoittui vuosiin Kun yhdysjohto valmistui Saarijärven keskustan ja Lanneveden välille, alkoi neljännen pohjavedenottamon rakentaminen Kopanniemeen. Ottamo valmistui syksyllä 1995 ja sen kapasiteetti käytännössä on noin 300 m 3 /vrk. Pumppauslupa saatiin kuitenkin huomattavasti suuremmalle määrälle: 600 m 3 /vrk. Mannilan ottamolta pumpatussa vedessä ilmeni mangaani- ja rautapitoisuuden nousua vuoden 1995 aikana. Tämän vuoksi Saarijärvellä on jouduttu suorittamaan tekopohjaveden

10 9 pumppausta Herajärvestä Mannilan virkistyspuiston maastoon toukokuussa 1996 alkaen. Toimenpide on parantanut selvästi Mannilan ottamon vedenlaatua luvun loppupuolella rakennettiin Syrjäharjun pohjavedenpumppaamo ja sen käyttöönotto tapahtui Ottamon rakentamispäätös oli yksi tärkeimpiä yhtiön perustamisen jälkeen tehtyjä päätöksiä. Samana vuonna Pajupurolla Hoikankylän vesiosuuskunta liittyi verkostoon tukkuasiakkaaksi luku 2000-luvun alussa astui voimaan uusi vesihuoltolaki, jonka vuoksi jouduttiin määrittämään uudelleen yhtiön toiminta-alue sekä laatimaan alueellinen vesihuoltosuunnitelma. Vuonna 2000 tuli myös voimaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista.alueellinen vesihuolto suunnitelma valmistui vuonna 2002 ja se kattoi Kyyjärven, Karstulan, Pylkönmäen ja Saarijärven alueen. Vuonna 2000 uusittiin vanhaa vesijohtoverkostoa Virastotiellä 340 metriä ja vuonna 2004 päävesijohtoa 1546 metriä Roikolankoskentiellä, Myllyperäntiellä ja Kokkolantiellä. Uutena hankkeena alettiin tutkia pohjavedenottamon perustamismahdollisuuksia Kulhanvuoren aleelle. Suunnittelu käynnistyi 2002 ja vuoden 2003 aikana alueella suoritettiin pohjavesitutkimuksia. Kulhan pohjavedenottamohanke päätettiin toteuttaa ja uusi pohjavedenottamo, vedenkäsittelylaitos sekä ylävesisäiliö. Laitos otettiin valmiina käyttöön toukokuussa Kuva 7: Kulhan pohjavedenottamo